vielä on kasvua jäljellä - danske bank · luottamusindikaattorit kertovat hyvän...

www.danskebank.fi

Suhdannekatsaus syyskuu 2017

Maailmantalouden kasvu pysyy likimain pitkän ajan keskimääräisessä

vauhdissa 2017–2018. Länsimaissa helpot kasvun eväät on vähitellen

käytetty pitkän nousukauden jälkeen. Talouskasvun painopiste on siirtynyt

kuluttajalta yritysten investointien suuntaan. Kehittyvien talouksien

nousu piristyy hieman 2018. Inflaatio pysyy edelleen matalahkona.

Yhdysvalloissa talouskasvu jatkuu kulutusvetoisena. Epävarmuus

Presidentti Trumpin hallinnon talouspolitiikan suunnasta vaikeuttaa

näkymien arviointia. USA:n keskuspankki jatkanee silti ohjauskoron

nostoja 2017 – 2018, jotta talouden ylikuumeneminen vältettäisiin.

Euroalueen talouskasvun vahvuus on yllättänyt positiivisesti. Poliittisen

epävarmuuden hälveneminen helpottaa investointien toteuttamista ja

näkyy osaltaan euron vahvistumisena. Työttömyys on edelleen ongelma

monissa maissa ja inflaatio alittaa keskuspankin tavoitteen, joten EKP

jatkaa osto-ohjelmaa ja korkotaso pysyy matalana vielä pitkään.

Suomen bruttokansantuote kasvoi alkuvuodesta kolmen prosentin

vauhtia. Nousu on laaja-alaista: yksityisen kulutuksen ja investointien

lisäksi on vientiteollisuus päässyt viimein mukaan kasvuun. Nopea kasvu

on kuitenkin syklistä elpymistä ja ensi vuonna palataan potentiaalisen

kasvuvauhdin tuntumaan.

Luottamusindikaattorit kertovat hyvän suhdannetilanteen jatkuvan

toistaiseksi. Kuluttajien usko talouteen on lähes ennätystasolla ja yritysten

luottamus kaikilla toimialoilla pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Työllisyys kohentuu mutta työttömyysaste laskee suhdannetilanteeseen

nähden hitaasti. Avoimia työpaikkoja on aiempaa enemmän. Samalla

kuitenkin ilmenee enenevässä määrin rekrytointivaikeuksia. Palkkojen

keskimääräinen nousu on vajonnut historiallisen alas

kilpailukykysopimuksen seurauksena. Matalat korot helpottavat edelleen

velallisten kotitalouksien asemaa.

13.syyskuuta 2017

Vielä on kasvua jäljellä

Suomessa vienti vetää ja yritykset investoivat

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 010 5467715 [email protected]

Ekonomisti 044 2631051 Jukka Appelqvist [email protected]

SUOMI Nykyinen ennuste

2016 2017 2018

Edellinen ennuste

2017 2018

BKT, volyymi, % 1,9 2,8 1,8 2,8 1,5

Työttömyysaste, % 8,8 8,5 8,0 8,4 7,9

Inflaatio, % 0,4 0,7 1,1 0,9 1,0

Ansiotaso, % 0,9 0,2 1,5 0,4 1,1

Asuntojen hinnat, % 0,9 1,5 1,5 1,0 1,5

Vaihtotase / BKT, % -1,1 0,4 -0,4 -1,1 -0,9

Julkinen velka / BKT, % 63,1 63,0 62,4 64,0 64,2

mailto:[email protected]


2 | 13.syyskuuta 2017 www.danskebank.fi

Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä

Kansainvälinen talous

Maailmantalous selvisi 2017 karikoista

Odotukset maailmantalouden kasvusta olivat nousussa vuoden 2017 alussa,

vaikka Euroopan vaaleihin, Yhdysvaltojen protektionistisiin suunnitelmiin,

Italian pankkien vakavaraisuuteen ja Kiinan velkaantuneisuuteen liittyvät huolet

varjostivat näkymiä. Pahimmat riskit eivät toteutuneet ja maailmantalouden

kasvu näyttäisi kiihtyneen hieman vuodesta 2016. Toteutuneet talousluvut

ylittivät odotukset Yhdysvalloissa, euroalueella ja Kiinassa ensimmäisellä

neljänneksellä, mutta sen jälkeen Yhdysvaltojen luvut ovat jääneet hieman

odotuksista. Vuoden keskeinen pettymys onkin ollut Yhdysvaltojen hallinnon

kyvyttömyys viedä eteenpäin verouudistusta tai infrastruktuuri-investointeja,

jotka olisivat tukeneet kasvua. Euroalueen osalta talouden kokonaistilanne

näyttää pitkästä aikaa varsin rohkaisevalta, koska työllisyys kohentuu, yritykset

investoivat, julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee monissa

maissa ja sekä kuluttajien että yritysten luottamus on korkealla.

Talouskasvu on edelleen vankkaa suurissa talouksissa, mutta lisäkiihdytystä ei

ole näkyvissä 2018. Korot ovat pysyneet kasvua tukevalla tasolla ja

euroalueella finanssipolitiikka on aavistuksen elvyttävää 2017-2018. Öljyn ja

useiden muiden raaka-aineiden kallistuminen helpotti niiden tuottajamaiden

taloustilannetta, myös Venäjän talous on elpynyt 2017 kuluessa.

Samanaikainen talouskasvu eri päämarkkinoilla vauhdittaa maailmankauppaa,

mikä tukee myös Suomen vientinäkymiä. Yritysten ja kotitalouksien korkea

luottamus viittaa kasvun jatkumiseen ainakin lyhyellä tähtäimellä niin

Yhdysvalloissa, Kiinassa kuin euroalueella. Odotamme maailmantalouden

nousun kiihtyvän lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa 2017 ja pysyvän liki

samassa tahdissa 2018. Kiinan kasvu hidastuu, mutta toiset kehittyvät

taloudet, kuten Brasilia ja Intia, voivat ylläpitää vauhtia ja OECD-mailla menee

kohtuullisesti. Maailmankauppakin voimistuu edelleen, vaikka finanssikriisiä

edeltävien vuosien tahtiin ei näy paluuta.

Yhdysvaltojen noususuhdanne on kestänyt jo yli 7 vuotta ja myös monissa

muissa maissa kasvu on jatkunut varsin pitkään. Yhdysvalloissa on jo

saavutettu täystyöllisyys ja ensi vuoden jälkeen noususuhdanne olisi pisin

tosien maailmansodan jälkeen, mikä herättää pohtimaan nousun kestävyyttä.

Noususuhdanteet eivät varsinaisesti hyydy vanhaan ikään, mutta taloudet

saavuttavat vähitellen korkeat kierrokset, jolloin riski haitallisista kuplista

markkinoilla kasvaa ja riski talouspolitiikan virheistä korostuu. Resursseista,

kuten työvoimasta, ei kuitenkaan toistaiseksi ole laajamittaista pulaa, eikä ole

nähtävissä mitään suuren luokan puhkeamaisillaan olevaa kuplaa. Osakkeiden

korkealle nousseen hinnoittelun kestävyys edellyttää tosin talouskasvun

jatkumista, muuten tilanne voi osoittautua kuplaksi. Toistaiseksi

maailmantalouden kasvu näyttäisi vetävän yritysten tuloksia ylöspäin.

Euroopan vaalitulokset vähensivät epävarmuutta, mutta horisontissa näkyy

edelleen karikkoja, jotka täytyy kiertää. Vähimmäisvaatimuksena

Yhdysvalloissa Trumpin hallinnon täytyy saada aikaan uskottava

talouspoliittinen ohjelma, Kiinassa maan johdon täytyy pystyä ylläpitämään

kasvua ilman, että velkaantuminen aiheuttaa pankkikriisiä ja keskuspankkien

pitäisi pystyä rahapolitiikan hallittuun muutokseen taloustilanteen muuttuessa.

Perusskenaariossamme kaikki nämä tulevat huomioiduksi. mutta uhka riskien

realisoitumisesta kasvaa vuosi vuodelta. Maailmantalouden kasvu ei voi kiihtyä

tasaisesti loputtomiin, eli seuraavan matalasuhdanteen alku voidaan nähdä jo

tällä vuosikymmenellä, vaikka juuri nyt kasvunäkymät ovat suotuisat.

Maailman talouskasvu

Kuluttajien luottamus huipputasolla

Kasvuennusteet Danske Bank

% 2016 2017 2018

USA 1,6 2,0 1,9

Euroalue 1,7 2,0 1,5

Kiina 6,7 6,3 6,0

Lähteet: Danske Bank

Sijoittajien odotukset taloudesta


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Protektionismia ajaneiden puolueiden tappiot eurooppalaisissa vaaleissa ja

vapaakaupan vastaisen retoriikan vähentyminen verrattuna alkuvuoteen

rohkaisee ajattelemaan, että maailmankauppa voi jatkua ilman lisäesteitä

lähivuosina. Osallistuminen kansainväliseen työnjakoon on vaurastuttanut

länsimaita ja auttanut nostamaan miljoonia ihmisiä köyhyydestä kehittyvissä

talouksissa. Kaupan hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, eikä

protektionismin uhka ole kadonnut minnekään. Vapaakaupan mukanaan tuoma

rakennemuutos ja samaan aikaan toteutuva tuotannon automaatio sekä

digitalisaatio lisäävät painetta miettiä malleja tulonjaon tasaamiseen.

Vapaakaupan kannattajilla ja järjestöillä kuten WTO ja EU onkin edelleen tarve

vakuuttaa, että maiden välinen yhteistyö ja kauppa kannattavat.

Pohjois-Korean aggressiivinen toiminta ohjus- ja ydinkokeiden rintamalla

aiheuttaa huolta mittavasta kriisistä tai jopa sodasta Aasiassa. Pidämme

kuitenkin sotaa epätodennäköisenä, se ei ole korealaisten etu, ja tapahtumien

taloudellisia vaikutuksia siksi rajallisina.

Yhdysvalloissa noususuhdanne kestänyt jo pitkään

Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti jo pidemmän aikaa ja maan

bruttokansantuote on jo reilusti yli kymmenyksen suurempi kuin ennen

finanssikriisiä. Yksityinen kulutus on pitänyt pintansa myös 2017 ja kuluttaja

on vuoden 2018 alkaessa todennäköisesti edelleen USA:n talouden kuningas.

Bruttokansantuote nousi 2,2 prosenttia toisella neljänneksellä vuoden

takaisesta ja tuoreimmat tilastot tukevat käsitystä kasvun jatkumisesta lähes

samaa vauhtia loppuvuoden, vaikka noususuhdanne onkin jatkunut jo melko

pitkään. Maltillisesti kehittyneet palkat todennäköisesti nousevat vähitellen,

mikä tukee kotitalouksia, vaikkakin kiristää yritysten tulosnäkymiä. Yritysten

investoinnit voivat piristyä heikomman jakson jälkeen monilla toimialoilla.

Rakentaminen on vilkastunut, mutta se alittaa vielä vuosituhannen alun tason.

Hirmumyrskyjen Harvey ja Irma tuhojen korjaaminen nostaa tuotantoa

paikallisesti. Valtion velkakatto tulee päätettäväksi joulukuussa, mutta emme

odota sen johtavan poliittista sapelinkalistelua merkittävämpään häiriöön.

Markkinakorot ovat yhä kohtuulliset ja rahoituksen saatavuus hyvä. Yritysten

näkymiä kuvaavat mittarit kertovat edelleen positiivisista odotuksista niin

palvelualoilla kuin teollisuudessa.

Sijoittajien tulkinta Trumpin talouspolitiikasta on muuttunut

pessimistisemmäksi, koska yksityiskohtaiset tiedot finanssipolitiikasta

puuttuvat yhä, eikä Trump ole kaikilla toimillaan onnistunut lisäämään

luottamusta hänen kykyynsä toteuttaa rakentavaa politiikkaa. Syksyllä Trumpin

hallinto on viimein selvittämässä mahdollisuuksia verouudistukseen, joka

luultavasti laskisi sekä yritysten että kotitalouksien verotusta. Verojen

kevennys voimistaisi talouskasvua lyhyellä tähtäimellä ja nostaisi yritysten

tuloksia verojen jälkeen, mutta samalla suurempi budjettialijäämä johtaisi

lisävelkaantumiseen, ellei menoja saada karsittua. Hallinnollisia menoja

ollaankin karsimassa, mutta panostukset turvallisuuteen, investointeihin ja

suunnitelma muurin rakentamisesta Meksikon rajalle uhkaavat nostaa

kokonaismenoja. Lupausten toteuttamiseen tarvitaan senaatin ja

edustajainhuoneen tuki ja vaikka republikaaneilla onkin enemmistö

molemmissa, eivät kaikki tue Trumpin politiikkaa. Ennusteessamme presidentti

Trumpin hallinto ei täysin onnistu toteuttamaan kasvua vauhdittavaa

finanssipolitiikkaa. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen kasvu asettuu

ennusteemme mukaan sekä tänä että ensi vuonna noin 2 prosenttiin.

Poliittinen epävarmuus ja VIX

Liittovaltion velka kasvaa (CBO)


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Yhdysvaltojen noususuhdanne on jatkunut jo vuodesta 2010, eli lähes 8 vuotta.

Näin pitkät nousukaudet ovat harvinaisia ja kaikki nousukaudet lopulta

päättyvät. Nousukaudet eivät kuitenkaan ”kuole vanhuuttaan”, vaan nousu voi

hyytyä resurssien puutteeseen, ylikuumenemisen aiheuttamiin oireisiin, liian

kireään rahapolitiikkaan tai kysyntäshokkiin esimerkiksi viennin romahtaessa.

Yhdysvalloissa on orastavia merkkejä resurssipulasta työmarkkinoilla ja

lämpenemisestä asuntomarkkinoilla, mutta taloutta ei voi vielä kutsua

ylikuumentuneeksi. Työllisyysaste voi vielä nousta ja yritysten investoinnit

vähentävät tuotannon pullonkauloja. Talouspolitiikkakin on toistaiseksi melko

neutraalia, eikä keskuspankki ole kiirehtinyt rahapolitiikan kiristyksen kanssa.

Talouden potentiaalin arvioimine on vaikeaa, mutta finanssikriisin jälkeinen

tuotantokuilu on vähitellen sulkeutumassa ja 2018 jälkeen taantuman riski

kasvaa merkittävästi.

Keskuspankki Fedin osto-ohjelman (QE3) päätyttyä lokakuussa 2014

ensimmäinen koronnosto nähtiin vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen Fed on

nostanut korkoa vielä kolmesti. Työttömyysasteen painuminen alle 5 prosentin,

palkkojen nousun asteittainen kiihtyminen ja merkit talouskasvun jatkumisesta

ovat kypsyttäneet keskuspankin avomarkkinakomitean koronnostojen tielle.

Epävarmuus kansainvälisen talouden tilasta, halu saada riittävästi merkkejä

talouskasvun kestävyydestä ja matala inflaatio ovat toisaalta viivyttäneet

rahapolitiikan kiristystä. Keskuspankki on itse ennakoinut jatkavansa korkojen

nostoja. Seuraava nosto on mahdollisesti edessä joulukuussa ja muutama

nosto nähtäneen 2018. Keskuspankki ryhtyy samalla todennäköisesti

supistamaan tasettaan, joka on edelleen suuri QE-ohjelmissa toteutettujen

arvopaperiostojen jäljiltä. Janet Yellenin ensimmäinen kausi keskuspankin

johtajana päättyy 2018 helmikuussa, jolloin nähdään korvaako Trump hänet

jollain republikaanien suosimalla ehdokkaalla. Trump pääsee valitsemaan

muitakin keskuspankin johtajia lähiaikoina. Republikaanit suosivat enemmän

kaavamaisiin sääntöihin perustuvaa rahapolitiikkaa, joten uusi johto voisi viedä

rahapolitiikkaa kohti korkeampia korkoja aikaisemmassa vaiheessa.

Pääjohtajan vaihdos saattaisi merkitä myös pankkien säätelyn purkua.

Kehittyvien talouksien rooli kasvaa

Kehittyvien maiden tilannetta ei voi kuvata yhdellä tai kahdella lauseella, sillä

talouksien tilanteet eroavat voimakkaasti. Osa maista nousee kohti

kehittyneiden talouksien elintasoa ja kilpailee laadukkailla tuotteilla

kansainvälisillä markkinoilla (mm. Etelä-Korea ja Hongkong). Raaka-aineiden

viennistä riippuvaiset maat (esim. Venäjä, Brasilia ja Etelä-Afrikka) taas

heilahtelevat markkinahintojen mukaan rajustikin. Iso joukko vähemmän

kehittyneitä maita etenkin Afrikassa kamppailee edelleen ravitsemukseen ja

turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa, mutta näissä maissa

kasvupotentiaali on valtaisa, jos ne pystyvät kehittämään vakaamman

talouskasvua tukevan ympäristön.

Kehittyvien talouksien osuus maailman kokonaistuotannosta saavuttaa IMF:n

laskelmien mukaan 60 prosenttia tällä vuosikymmenellä, joten niiden kehitys

vaikuttaa voimakkaasti myös länsimaiden tilanteeseen. Kiina on jo nyt

maailmantalouden yksi tärkeimmistä toimijoista ja ostovoimakorjatulla

bruttokansantuotteella sekä viennin arvolla mitattuna maailman suurin talous.

USA:n työmarkkinat

Kehittyvät maat kirimässä (IMF)


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Heterogeenisyydestään huolimatta sijoitusmarkkinoilla kehittyviä markkinoita

katsotaan usein yhtenä kokonaisuutena. Markkinoita yhdistävinä tekijöinä

voidaan pitää kehittyneitä talouksia suurempaa kasvupotentiaalia,

rahoitusmarkkinoiden alhaisempaa kehitystasoa ja suurempaa arvonvaihtelua.

Odotukset Yhdysvaltojen korkojen noususta ovat usein aiheuttaneet

arvonvaihtelua näiden maiden valuutoissa, koroissa ja osakemarkkinoilla. Moni

kehittyvä maa on kuitenkin onnistunut tasapainottamaan talouttaan viime

vuosina, joten kiristyvä korkoympäristö ei ole enää niin suuri negatiivinen

shokki. Kehittyvien maiden kannalta merkittävämpi pitkän aikavälin uhka on

maailmankaupan kasvun hidastuminen ja vapaakaupan vastainen politiikka

kehittyneissä talouksissa. Tullimuurien nosto Yhdysvalloissa haittaisi monia

maita merkittävästi (myös Yhdysvaltoja itseään). Kehittyvät maat voivat tosin

itse lieventää ongelmaa kehittämällä omaa kaupankäyntiään. UNCTAD:n

mukaan kehittyvien maiden viennistä meni toisiin kehittyviin maihin vain 40

prosenttia vuonna 1995, mutta 20 vuotta myöhemmin osuus on noussut jo

kahteen kolmasosaan. Kehittyvät taloudet muodostavat yli puolet

maailmantaloudesta ja niiden sisäinen kauppa kehittyy voimakkaasti.

Maailmantalouden tulevaisuus lepää näiden väkirikkaiden maiden varassa.

Kiinan talousmalli on elintason ja kustannusten noustessa siirtymässä

investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti kulutus– ja palveluvetoisempaa

kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa jo nopeampaa tahtia kuin teollisuustuotanto

tai investoinnit. Kiinan elintaso on kuitenkin vasta noin neljänneksen USA:n

elintasosta (BKT per henkilö) joten kiinnikurottavaa riittää vuosiksi. Kiinan

keskushallinto tavoittelee noin 6,5 prosentin kokonaistuotannon kasvua

lähivuosina. Virallinen tavoite ohjaa paljon Kiinan talouspoliittista suuntaa,

joskin myös laadullisia tekijöitä ja työllisyyskehitystä korostetaan aiempaa

enemmän. Kiinan talouden rakennemuutos tarkoittaa hitaampaa kasvua

ulkomaan tavarakaupassa, joten murros heijastuu myös läntisiin talouksiin.

Kiinan talousmallin muuttaminen vaatii laajoja rakenteellisia uudistuksia.

Uudistusten kohteena ovat mm. rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen,

ylikapasiteetin vähentäminen teollisuudessa, työn liikkuvuuden lisääminen,

sosiaalisten turvaverkkojen parantaminen, ympäristöasiat, teknologiset

innovaatiot ja valtionyhtiöiden uudistaminen. Uudistamista riittää vuosiksi,

mutta niiden tahti on hidastunut ja joitain uudistuksia on jopa peruttu. Kiihkeän

kasvun aikana velkarahoituksella tehdyt investoinnit voivat kasvun

hidastututtua osoittautua kannattamattomiksi ja pankkien taseista löytyy

paljon huonolaatuista velkaa. Yritysten velka suhteessa

bruttokansantuotteeseen ylittää Japanin ja Etelä-Korean lukemat ennen

kyseisten maiden kriisejä 1990-luvulla. Kiinan keskushallinnolla ja

keskuspankilla pitäisi kuitenkin olla varaa hoitaa ongelmat ainakin lähivuosina.

Riski finanssikriisistä pysyy yhtenä maailmantalouden suurista huolista.

Pankkisektorin tervehdyttäminen on jo aloitettu, mutta toimet voivat

osoittautua riittämättömiksi, etenkin jos velan kasvu jatkuu nopeana. Kiinaan

liittyy muitakin riskejä ympäristön saastumisen aiheuttamasta kansalaisten

ärtymyksestä sapeleiden kalisteluun Etelä-Kiinan merellä. Yksittäisinä riskeinä

nämä voivat olla hallittavia, mutta dominopalikoiden lailla kaatuvina vaarallisia.

Luotamme kuitenkin Kiinan kommunistisen puolueen kykyyn pitää talous

vakaana ainakin tänä ja ensi vuonna. Maailmantalous tarvitsee vakaata Kiinaa.

Rakenteellisten haasteiden hoitamista helpottaa edelleen pirteä talouskasvu.

Rakentaminen näyttää nyt hidastuvan, mutta teollisuuden ja palveluiden

odotukset lähitulevaisuuden kasvusta ovat edelleen positiiviset. Valtio investoi

kauppayhteyksien infrastruktuuriin, mikä auttaa ylläpitämään rakentamista.

Kiinan kasvu kulutusvetoista

Ostopäälliköiden odotukset

Kiinan velka kasvanut


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Valuutan heikentyminen ja kansainvälisen suhdannekuvan vahvistuminen

tukevat Kiinan vientisektoria. Kiina ei enää ole viime vuosien malliin deflaation

lähde yhä halvempine hintoineen, sillä maan tuottajahinnat ovat kääntyneet

nousuun heijastellen korkeampia työvoimakustannuksia, kalliimpia raaka-

aineita ja ylikapasiteetin purkautumista. Kotitalouksien kulutuskysyntä jatkaa

ripeää kasvua. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen ja ylivelkaantumisen

ehkäisemiseksi toteutetut toimet kuitenkin kiristävät rahoituksen saatavuutta,

minkä vaikutukset näkyvät viiveellä. Kokonaisuutena ennustamme Kiinan

bruttokansantuotteen kasvavan ainakin 6,3 prosenttia vuonna 2017 ja

hidastuvan noin 6 prosentin vauhtiin 2018. Kiinan kasvulukuihin tosin tulee

suhtautua varauksella, sillä tilastointijärjestelmän luotettavuus ei ole

länsimaisella tasolla. Kiinan talous on viime vuosina tuonut liki kolmanneksen

maailmantalouden kasvusta ja vielä suuremman siivun raaka-aineiden

kulutuksesta. Kiinan kasvun muutokset näkyvät raaka-aineiden hintojen

voimakkaina vaihteluina.

Intian talous kasvoi viime vuonna 8 prosentin vauhtia ylittäen siten Kiinan

kasvuluvut. Intian taloutta tukevat maltillistunut inflaatio ja perässähiihtäjän

etu, eli mahdollisuus nostaa tuottavuutta instituutioita kehittämällä,

investoimalla ja kouluttautumalla sekä kopioimalla muilta. Matala inflaatio

mahdollistaa kevyen rahapolitiikan, mikä osaltaan tukee taloutta. Intian

valuuttakurssin vakaus parin viime vuoden ajan kertoo maan talouden

rakenteiden vahvistumisesta ja vaihtotaseen vajeeseen liittyvien huolien

hälvenemisestä. Intia ei ole yhtä herkkä Yhdysvaltojen koronnoston

negatiivisille vaikutuksille kuin ennen. Talouden rakenteita uudistetaan

edelleen, vaikka pääministeri Modin suunnitelmat ovatkin edenneet hitaasti.

Intia on talousmielessä ollut yksi kehittyvien maiden valopilkuista viime vuosina,

mutta viime talvesta lähtien nousu on takkuillut talouspoliittisista syistä.

Vuoden 2016 lopulla toteutettu rahauudistus aiheutti talouteen notkahduksen

ja bruttokansantuotteen kasvu hidastui vielä 2017 alussakin. Investoinnit ovat

laskeneet epävarmassa tilanteessa. Viime kuukausina verouudistus on

heikentänyt odotuksia ja Intian talouskasvu jäänee vuonna 2017 hieman

edellisvuotta hitaammaksi. Odotamme Intian vaikeuksien olevan tilapäisiä ja

kasvun jatkuvan noin 7 prosentin vauhdissa myös 2018.

Brasilian talous on ollut suurissa ongelmissa parisen vuotta ja talous on

supistunut lähes 8 prosenttia vuodesta 2012, mikä on selvästi suurempi

pudotus kuin esimerkiksi finanssikriisin jälkeen. Brasilian talousongelmien

taustalta löytyy vientiin lähtevien raaka-aineiden hintojen lasku, korkea inflaatio,

nopeasti kasvanut julkinen ja yksityinen velka, korruptio sekä vaihtotaseen

alijäämäisyys. Vakavan taantuman ja korruptioskandaalien jälkeen sisäinen

tilanne näyttää aavistuksen vakaammalta ja vientikin nousee. Kuluttajien ja

yritysten luottamusmittarit ovat elpyneet. Odotamme maan

bruttokansantuotteen pääsevän laihaan nousuun 2017 lopulla ja 2018.

Muualla kehittyvissä talouksissa on samaan aikaan sekä nopeasti kasvavia että

lamaan vajonneita maita. Afrikassa muutamat maat kuten Etiopia ovat

päässeet selvästi nopeamman kasvun uralle. Öljyrikas Venezuela puolestaan ei

välttämättä pysty hoitamaan velkojaan maan ajauduttua kaaokseen.

Intiassa inflaatio kurissa

Brasilian investoinnit vielä jäissä


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Japanin talous hieman pirteämmässä vedossa

Japanin bruttokansantuotteen nousu kiihtyi toisella neljänneksellä 1,6

prosentin vauhtiin verrattuna vuoden takaiseen. Nousu oli melko laaja-alaista.

Myös kuluttajahinnat palasivat alkuvuonna 2017 pieneen nousuun, vaikkakin

lähinnä energian ja elintarvikkeiden nostamana. Taloutta on elvytetty

finanssipolitiikan keinoin ja Japanin keskuspankki on jo pitkään harjoittanut

erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa, sillä se ostaa erilaisia arvopapereita

(valtionlainoja, jopa osakkeita) markkinoilta suuria määriä. Keskuspankin

pyrkimyksenä on päästä irti vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta. Osto-

ohjelma näyttää jatkuvan ilman selvää suunnitelmaa siitä irtautumisesta,

kunnes 2 prosentin inflaatio lähestyy. Pääministeri Aben kaavailemat

rakenteelliset uudistukset etenevät hitaasti. Tärkeänä pidetty naisten

osallistumisasteen nostaminen työmarkkinoilla on tuottanut hieman

positiivisia tuloksia, mutta osallistumisaste on edelleen 1970-luvun tasolla.

Teollisuuden odotukset ovat TANKAN indeksin mukaan korkeimmillaan sitten

vuoden 2007, joten talouskasvu jatkunee lähikuukausina. Kasvu hidastunee

hieman 2018, koska talous käy täysillä kierroksilla ja pitkän aikavälin kasvu jää

hitaaksi. Japani on edelleen yksi maailman suurimmista talouksista, mutta

ikääntyvä väestö ja vaatimaton uudistustahti johtavat sen roolin

supistumiseen.

Euroalue positiivinen yllättäjä

Euroalueen talouskehitys oli finanssikriisin jälkeen monta vuotta selvästi

Yhdysvaltoja vaisumpaa. Finanssikriisiä edeltävä bruttokansantuotteen taso

saavutettiin vasta seitsemän vuoden jälkeen 2015, kun se USA:ssa

saavutettiin kolmantena vuonna kriisin jälkeen. Talouskehitys on silti ollut jo

kolmisen vuotta suotuisaa ja vuoden 2017 toisella neljänneksellä kasvu kiihtyi

2,3 prosentin vauhtiin. Viimeaikaiset luottamuskyselyt ja muut ennakoivat

mittarit kertovat kasvun jatkumisesta lähikuukausina. Poliittisen

epävarmuuden vähentyminen tärkeiden vaalien jälkeen on lisännyt euroalueen

vakautta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena. Ranskan uudistusmielinen

presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Merkel, jonka kannatus punnitaan

vaaleissa vielä syyskuussa. ovat paljon vartijoita. Heidän politiikkansa

onnistuminen vaikuttaa paitsi 4 vuoden päästä pidettävien vaalien tuloksiin,

myös euroalueen rakenteiden uudistamiseen ja potentiaaliseen kasvuun.

Bruttokansantuotteen volyymin kasvu 2017 IMF:n ennusteen mukaan

10 heikointa % 10 vahvinta %

Venezuela -7,4 Libya 53,7

Päiväntasaajan Guinea -5,0 Myanmar 7,5

Etelä-Sudan -3,5 Etiopia 7,5

Irak -3,1 Intia 7,2

Ecuador -1,6 Djibouti 7,0

Brunei Darussalam -1,3 Bangladesh 6,9

Surinam -1,2 Kamputsea 6,9

Azerbaidžan -1,0 Norsunluurannikko 6,9

Valko-Venäjö -0,8 Filippiinit 6,8

Kuwait -0,2 Tansania 6,8

Osallistumisaste työmarkkinoille

Investoinnit loivassa nousussa


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Euroalueen kasvu nojaa edelleen merkittävältä osin yksityiseen kulutukseen,

mutta myös investoinnit ja vienti nousevat. Euroalueen kuluttajia ovat tukeneet

laskeva työttömyys, matala korkotaso ja inflaation vähäisyys. Inflaatio on

hieman noussut viime vuodesta, mutta nämä kaikki pysyvät jatkossakin

kuluttajien tilannetta helpottavina tekijöinä. Korkotaso pysyy matalana vielä

pitkään ja työttömyys on euroalueella laskussa. Palkkakustannusten nousu on

vielä vähäistä, joten ennustamme inflaation alittavan selvästi myös 2018

keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Kasvu on riittävän vahvaa kohentamaan

julkisen talouden tilaa monissa maissa, mutta poliittinen ilmapiiri on edelleen

suotuisa melko kevyelle finanssipolitiikalle. Näin ollen finanssipolitiikka pysynee

elvyttävänä 2018. Vahva euro hidastaa viennin kasvua, mutta odotamme

yritysten investointien ja kulutuksen nousevan sen verran, että

bruttokansantuote kasvaa vajaan 2 prosentin vauhtia 2018.

Keskuspankilla ei mitään kiirettä

Euroalueen yhteisen finanssipolitiikan puuttuessa EKP on joutunut myös

ottamaan alun perin tarkoitettua laajemman roolin talouden elvyttäjänä ja

vakauden vaalijana. Pari viime vuotta EKP on pyrkinyt saamaan kevyen

rahapolitiikan välittymään talouteen paremmin ja säilyttämään

hintavakaustavoitteen uskottavuuden. Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 1,5

prosenttia ja pohjahintojen nousu on pysynyt prosentin tuntumassa.

Työvoimakustannusten nousun kiihtymisestä ei ole vielä merkkejä, koska

useimmissa maissa työttömyys ylittää rakenteellisen työttömyyden. Näin ollen

inflaation nousu ei ole vielä laajalla pohjalla. Euron valuuttakurssin

vahvistuminen viime kuukausina painaa inflaationäkymiä, joten

hintavakaustavoitteen saavuttaminen näyttää edelleen etäiseltä. EKP:n

lausuntojen varovaisuus valuuttakurssin vahvistumisen seurauksista ja

toivottavuudesta on omalta osaltaan edesauttanut euron vahvistumista. Euron

vahvuus liittyy pääasiassa kuitenkin euroalueen talouden vahvistumiseen ja

poliittisen epävarmuuden hälvenemiseen. Euron kurssi on nyt jotakuinkin

euroajan 1999-2017 keskimääräisellä tasolla.

EKP ilmoitti joulukuussa 2016 jatkavansa arvopapereiden osto-ohjelmaa

vuoden 2017 loppuun, joskin ostoja leikattiin 60 miljardiin euroon

kuukaudessa. Samalla EKP ilmoitti, että ohjauskorkojen odotetaan pysyvän

nykyisellä tai sitä alemmalla tasolla pitkään osto-ohjelman päättymisen

jälkeenkin. 2017 keskuspankki on pitänyt linjansa likimain ennallaan, vaikka

talous kasvaa ja inflaatiokin on noussut. Käytännössä työttömyyden pitäisi

edelleen laskea ja pohjahintainflaation pitäisi nousta useana kuukautena

perättäin lähemmäs 2 prosentin vauhtia, jotta hintavakaus näyttäisi kestävän.

Odotamme EKP:n ilmoittavan lokakuussa osto-ohjelman jatkamisesta 2018.

Ostoja saatetaan jatkaa 2018 pienemmillä määrillä, koska talous kuitenkin

kasvaa ja rahapoliittinen elvytys kannattaa lopettaa pienin askelin. Ostojen

painopiste saattaa siirtyä yrityslainojen suuntaan, koska se vaikuttaisi

nykytilanteessa talouteen tehokkaammin ja valtionlainojen tarjonta ei ole enää

niin runsasta. Lyhyet korot pysynevät matalalla tasollaan ainakin vuoden 2018.

Pitkissä koroissa voidaan nähdä loivaa nousua talouskasvun jatkuessa, EKP:n

ostojen vähentyessä ja Yhdysvaltojen korkojen noustessa. Korkoero

Yhdysvaltoihin kasvaa edelleen.

Kulutuksen kasvu hidastunut

EUR/USD 1999-2017

Inflaatio yhä alle EKP:n tavoitteen


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Ruotsi kiitää, Venäjä elpyy

Ruotsin talous on jatkanut vahvaa kehitystään bruttokansantuotteen kasvettua

3 prosentin vauhtia vuonna 2016 ja työttömyysasteen painuttua jo alle 7

prosenttiin. Talouskasvu kiihtyi liki 4 prosenttiin vuoden 2017 toisella

neljänneksellä ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun maltilliseen

jatkumiseen. Valtaosa talouskasvusta tuli investoinneista, mutta vientikin

kasvoi ja myös yksityinen kulutus nousee edelleen. Inflaatio kiihtyi heinäkuussa

jo 2,2 prosenttiin, mikä vaimentaa kuluttajien ostovoiman nousua.

Talouskasvun ansiosta työllisten määrä ylitti 5 miljoonaa maaliskuussa, mikä

kuitenkin tukee kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuodelle 2018 ennustamme

noin 2 prosentin BKT-kasvua.

Talouden vahvasta vireestä huolimatta Ruotsin keskuspankki on Euroopan

keskuspankin tavoin harjoittanut erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa, sillä

inflaatio pysyi kasvusta huolimatta pitkään tavoitetason alapuolella. Ruotsin

ohjauskorko on painettu negatiiviseksi ja keskuspankilla on käytössään myös

arvopapereiden osto-ohjelma. Inflaation nousu sekä vahvat näkymät saattavat

pakottaa keskuspankin ajamaan osto-ohjelmaa alas myöhemmin tänä vuonna.

Keskuspankki itse ennakoi ensimmäisen koronnoston ajan olevan 2018

jälkipuoliskolla, mikäli suhdanne-ennusteet toteutuvat. Ruotsin talouden

kestohuolenaihe on asuntomarkkinoiden kuumentuminen ja kotitalouksien

velkaantuminen. Viranomaisetkin ovat huolissaan tilanteesta. Kesäkuussa

2016 voimaan astunut lainojen lyhennyspakko pyrkii osaltaan rajoittamaan

asuntomarkkinoiden riskejä. Hyvä taloustilanne pitää kuitenkin

asuntomarkkinat toistaiseksi vakaana.

Venäjän talous on jättänyt taantumaan taakse, bruttokansantuote nousi 2,5

prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Maan talous on hyötynyt öljyn ja muiden

raaka-aineiden hintojen asteittaisesta noususta. Öljyn hinta pysyy silti

matalahkona suhteessa aikaisempiin huippuihin ja Venäjä kärsii lisäksi

talouspakotteista sekä geopoliittisesta epävarmuudesta. Talouskasvu jäänee

siten matalahkoksi, mutta toisaalta nousu ei perustu pelkästään raaka-

aineisiin. Inflaation lasku selvästi alle palkkojen nousutahdin lisää kuluttajien

ostovoimaa. Inflaatio painui elokuussa 3,3 prosenttiin, alimmilleen sitten

Neuvostoliiton hajoamisen. Venäjän tavaratuonti ja matkailu ovat jo lähteneet

nousuun. Myös kotimaan matkailu on piristynyt. Keskuspankki on pitänyt

rahapolitiikkaa melko kireänä, mutta inflaation lasku mahdollistanee

ohjauskoron laskun tänä syksynä. Kotimaisen tuotannon piristymisestä

huolimatta Venäjän raaka-ainevetoinen talous ei edelleenkään ole onnistunut

kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Maa hyötyisi

ulkomaisista investoinneista, mutta epävarmuuden lisäännyttyä

investointitoiminta pysynee heikkona pitkään.

Ison-Britannian talous selvisi Brexit-päätöksen tuomasta epävarmuudesta

ensimmäisen puolen vuoden ajan hyvin. Punnan heikkeneminen tukee edelleen

vientiteollisuutta ja matkailua. Ison-Britannian eroamisprosessi EU:sta on

kuitenkin vasta alkumetreillä ja täynnä epävarmuutta tulevasta. Ero tapahtunee

vasta liki kahden vuoden päästä ja sen todellisia vaikutuksia saadaan pureskella

vielä pitkään. Negatiivisia vaikutuksia on nähty suurten yritysten

investointiaikeissa. Isoon-Britanniaan ei juuri nyt haluta rakentaa mittavasti

lisää uutta vientiteollisuutta, koska ei ole tietoa millä sopimuksilla tavaraa ja

palveluita voi saarelta muutaman vuoden päästä viedä. Lisäksi heikko punta

aiheuttaa inflaatiopaineita, mikä leikkaa kuluttajien ostovoimaa. Odotamme

BKT:n kasvun painuvan noin prosenttiin 2018. Vaikka inflaatio onkin noussut,

Ruotsin talouskasvu ollut vahvaa

Ruotsin asuntomarkkina on kuuma

Venäläisten ostovoima paranee

Yritysten investoinnit Britanniassa


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


heikko talouskasvu ja epävarmuus puoltavat kevyttä rahapolitiikkaa.

Keskuspankki saattaa pitää rahapolitiikan ennallaan aina kevääseen 2019,

jolloin pitäisi olla tiedossa miltä Brexit näyttää.

Nousukausi päättyy joskus

Maailmantalouden riskikuvaa hallitsevat tällä hetkellä Yhdysvaltojen

talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus ja Kiinan rakennemuutos. Muitakin

huolia on, kuten Pohjois-Korean ydinkokeet ja Brexit. Keskipitkällä tähtäimellä

huoleksi nousee maailmalla jo pitkään jatkuneen, joskin maltillisen,

nousukauden päättyminen. Pidemmällä tähtäimellä vapaakaupan vastaiset

toimet voivat heittää varjon talouskasvun ylle, mikä heikentäisi mahdollisuuksia

nostaa hyvinvointia globaalisti. Mikäli poliittiset riskit pysyvät aisoissa,

maailmantaloudella on mahdollisuus myös positiiviseen yllätykseen vielä

vuonna 2018. Yksittäisillä mailla ja yrityksillä on vielä aikaa nauttia kasvusta,

laittaa taseet kuntoon ja valmistautua seuraavaan taantumaan.

Pasi Kuoppamäki


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa

Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä

Kotimaiset suhdanteet

Suomen talous tohinalla eteenpäin

Kevään lopussa julkistetut ennakkotiedot kokonaistuotannon kehityksestä

pakottivat suhdanne-ennustajat kiireellä korjaamaan arvioitaan ylöspäin.

Suhdanneuutiset ovat sen jälkeenkin jatkuneet hyvinä, jopa erinomaisina.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote

kasvoi sekä ensimmäisellä että toisella neljänneksellä kolme prosenttia

edellisestä vuodesta. Yhtä ripeää kasvua on viimeksi nähty finanssikriisin

jälkeisestä pahimmasta tuotantokuopasta palauduttaessa.

Kesäkuussa julkistettuun ennusteeseen verrattuna emme näe tällä kertaa

tarvetta isoihin ennustemuutoksiin. Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen

kasvuennusteen olemme säilyttäneet ennallaan 2,8 prosentissa. Ensi vuotta

koskeva ennuste on nostettu 1,8 prosenttiin. Vauhdittuneen kasvun ansiosta

”menetetty vuosikymmen” tulee päätökseen 2018, kun aikaisempi

suhdannehuippu viimein saavutetaan.

Myös vuoden 2016 osalta tilastot näyttävät aiempaa paremmilta.

Heinäkuussa julkistettujen päivitettyjen tietojen mukaan bruttokansantuote

kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia. Ensimmäisestä julkistuksesta on

historiatietoa nostettu puoli prosenttiyksikköä. Taantuma on siis takana ja

kausitasoitettu bruttokansantuote on kasvanut jo seitsemän peräkkäistä

neljännestä.

Vetovastuu talouden kasvusta on aiempaa leveämmillä harteilla. Välillä

taloutta kannattelivat lähinnä yksityinen kulutus ja velkaantuvat kotitaloudet.

Viime vuonna saatiin jo laajapohjaisempaa kasvua, kun investoinnit lähtivät

liikkeelle. Tänä vuonna kasvu on vihdoin tarttunut vientiin. Työpäiväkorjattu

viennin volyymi oli toisella neljänneksellä noin kahdeksan prosenttia viime

vuotta ylempänä. Investoinneissa kasvu oli vielä kovempaa, lähes 11

prosenttia.

Sekä kuluttajat että yritykset suhtautuvat luottamuskyselyiden perusteella

taloustilanteeseen optimistisesti. Kuluttajien luottamus on jopa

historiallisesti ennätystasolla. Vahvojen odotusten valossa loppuvuoden hyvä

kehitys vaikuttaa jo lähes kirkossa kuulutetulta. Katseet alkavatkin kääntyä

seuraavaan vuoteen. Suomen talouden kasvu on vahvasti riippuvainen

maailmantalouden kasvuvaiheen kestosta. Käännettä huonompaan onneksi

tuskin tulee vielä ensi vuonna, joten suhdannetilanteen oletetaan säilyvät

hyvänä koko ennusteperiodin.

Kotimaassa alkaa kuitenkin tulla vastaan myös omatekoisia kasvuvauhdin

rajoitteita. Kuluvan vuoden työllisyyskehityksen osalta huolestuttavaa on se,

miten heikosti työttömyys on alentunut vahvasta kasvusta huolimatta.

Työttömyyttä ylläpitävät tekijät ovat suurelta osin rakenteellisia. Myönteinen

suhdanne ei tarjoa syitä ajatella, että Suomen talouden pidemmän aikavälin

kasvupotentiaalissa olisi tapahtunut äkillistä paranemista.

Luottamusta ilmassa


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Menetetty vuosikymmen päättyi investointibuumiin

Vaikeiden vuosien jälkeen Suomen bruttokansantuote on vihdoin päässyt

mukaan maailmantalouden kasvuun. Siinä missä vuonna 2015 oli kasvu vielä

pyöreä nolla, päästiin viime vuonna jo mukavaan 1,9 prosentin vauhtiin. Tänä

vuonna bruttokansantuote kasvaa ennusteemme mukaan 2,8 prosenttia.

Nopeimman kasvun vaihe jää kuitenkin lyhyeksi ja ensi vuonna palataan

maltillisempaan 1,8 prosentin kasvuvauhtiin.

Suhdannetilanteen paraneminen on koskenut laajalti talouden eri osa-alueita.

Bruttokansantuotteen kysyntäeristä yksityisen kulutuksen rinnalle on tänä

vuonna noussut vienti. Lisäksi jo aiemmin voimakkaasti kasvaneet investoinnit

ovat kiihdyttäneet entisestään. Kaikki kysynnän pääerät kasvatkin nyt samaan

aikaan. Positiivinen kehitys koskee myös laajalti eri toimialoja: toisella

neljänneksellä oltiin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kaikkien

päätoimialojen tuotanto oli vuoden takaista tasoa korkeammalla. Toimialoista

suurinta arvonlisäyksen kasvu oli rakentamisessa, metalliteollisuudessa ja

kemianteollisuudessa.

Pelkkää nousukiitoa ei ole nytkään koettu, sillä neljännestasolla tarkasteltuna

kasvu on hidastunut suhteessa alkuvuoteen. Kasvuvauhdin hidastuminen

kertoo silti enemmän poikkeuksellisen hurjasta startista vuoden alussa.

Kokonaisuudessaan suhdannekuva on myönteinen. Kasvua kannattelee pitkään

jatkunut rahapoliittinen elvytys ja muun euroalueen voimakas vientikysyntä.

Murheellinen luku suomalaista taloushistoriaa on ollut teollisuuden pitkään

jatkunut taantuma. Kuluvan vuoden talouskehityksessä onkin ollut aplodien

arvoista se, kuinka suuri osuus kasvusta on tullut teollisuuteen liittyvistä

kysyntäeristä: teollisista investoinneista ja teollisuusyritysten viennistä.

Selitystä voi etsiä joko kansainvälisen kysynnän kasvusta tai kotimaisen

teollisuuden kohentuneesta kilpailukyvystä. Lopputulos on joka tapauksessa se,

että vienti kasvaa. Ensi vuodenkin tilanne näyttää hyvältä, sillä uusia tilauksia

virtaa teollisuudelle mukavaa tahtia. Jatkossa on tiedossa myös perinteisten

toimialojen vientiä kasvattavia hankkeita, kuten Äänekosken biotuotetehdas,

joka käynnistyi aikataulun mukaisesti 15. elokuuta. Täydellä teholla tehtaan

pitäisi toimia viimeistään ensi kesänä.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti kasvoi viime vuodesta lähes 10

prosenttia. Alkuvuoden hurjia lukuja selittävät osittain yksittäiset isot erät,

kuten Viroon alkuvuodesta toimitettu Tallink Megastar -autolautta. Toisella

neljänneksellä ei sen sijaan nousua enää tullut suhteessa ensimmäiseen

neljännekseen ja viennin kasvukontribuutio oli jopa negatiivinen tuonnin

voimakkaan kasvun seurauksena. Ensimmäinen neljännes oli poikkeuksellinen,

eikä ole realistista ajatella, että joka kuukausi syntyisi uusi ennätys. Viennin

kasvussa ei silti ole kyse yksittäisestä tilastotempusta, vaan kasvua tulee lähes

kaikilta markkina-alueilta. Tullin tuoreiden ulkomaankauppatilastojen mukaan

tavaraviennin hyvä kehitys on jatkunut myös heinäkuussa. Kaikki viittaakin

siihen, että vuodesta 2017 tulee vientiteollisuudelle paras vuosi pitkään aikaan.

Viennin näin vahva ja laaja-alainen kasvu olisi tuskin mahdollista, ellei viennin

kilpailukyky olisi parantunut.

Talouskasvu kiihtyy

Kirittävää riittää

Kasvun rakenne


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Myös yritysten luottamusindikaattorit lupailevat viennin ja investointien kasvun

jatkuvan. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuisen kyselyn mukaan kaikki

toimialat olivat näkymissään selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Vientiä pitävät yllä globaalin talouskasvun jatkuminen ja Venäjän talouden

elpyminen. Uudeksi haasteeksi on alkanut muodostua euron kurssin

vahvistuminen, joka vaikeuttaa tilausten voittamista. Haaste on erityisen suuri

euroalueen ulkopuolelle kohdistuvassa viennissä, mutta myös valuutta-alueen

sisällä täytyy tarjouskilpailut voittaa suhteessa kansainväliseen kilpailuun.

Kokonaisuudessaan kansainvälisen kysynnän imu on kuitenkin ratkaiseva tekijä

eikä siihen ole odotettavissa pikaista heikennystä. Kasvun laajuus on

poikkeuksellista, sillä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan

190 seuratusta maasta 94 prosenttia tulee kasvamaan tänä vuonna. Edellisen

kerran yhtä koviin lukemiin on päästy kymmenen vuotta sitten. Myös

euroalueen sisällä ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kaikki maat

kasvavat samanaikaisesti.

Aiempina vuosina on puhkuttu ja puhistu paljon investointien vähäisyydestä.

Huoli on aiheellinen, sillä kone- ja laiteinvestoinnit ovat pitkään olleet Suomessa

aneemisella tasolla. Investoinneissa ei ole ylletty edes poistojen tahtiin, vaan

pääomakanta on supistunut. Markkinataloudessa yritykset kuitenkin päättävät

investoinneista itsenäisesti ja investoivat silloin, kun se koetaan kannattavaksi.

Juhlapuheilla ei ole päätöksissä merkitystä. Viennin nousun ohella kuluvan

vuoden suuri talousaihe onkin investointien kasvun vauhdittuminen ja

investointien rakenteen monipuolistuminen. Yrityksissä investointien

arvioidaan nyt kannattavan ja rakentamisen lisäksi on kasvua tullut

teollisuuden tuotantoinvestoinneista koneisiin sekä logistiikasta. Toki taso on

matala ja kone- ja laiteinvestoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen

alittavat edelleen finanssikriisiä edeltävän tason. Investointien nousu on silti

kansantalouden kasvupotentiaalin kannalta hyvä uutinen. Myös jatko näyttää

aiempaa suotuisammalta teollisten investointien suhteen, koska kysyntä

kasvaa ja laina on edullista.

Rakennusinvestointien kasvunäkymät ovat laimeammat, sillä

uudisrakentamisen volyymi on saavuttanut poikkeuksellisen korkean tason ja

osaavan työvoiman saatavuuskin tuo haasteita. Rakentamisen ennustetaan

silti jatkuvan vilkkaana, mutta nousuvauhdin jatkossa hidastuvan.

Kokonaisuudessaan tulee investointeihin pientä kasvua myös tutkimus- ja

tuotekehityspanostuksista, jotka ovat nekin taas nousussa pitkään jatkuneen

laskun jälkeen. Vaikka T&K-panostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen

ovat Suomessa edelleen hyvällä tasolla, on kehityksen suunta ollut viime

vuosina huolestuttava. Suomen menestys on riippuvaista korkeasta

osaamisesta, joten lisäys on tarpeen.

Myös vuoden 2018 ennustetaan muodostuvan kokonaisuudessaan hyväksi

bruttokansantuotteen kasvun suhteen. Ensi vuonna kasvun rajat alkavat

kuitenkin lähestyä ja monet toimialat alkavat kärsiä osaavan työvoiman tai

tuotantokapasiteetin puutteesta. Myös kansainvälisen talouden vetoapu

saattaa jo hiipua hieman. Ennustamme talouskasvun jatkuvan viimevuosia

ripeämpänä, mutta laskevan 1,8 prosenttiin. Kasvu konvergoituukin kohti

tuotantopotentiaalin trendivauhtia varsin sukkelasti.

Investointiaste nousussa


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Työttömyys laskee verkkaisesti

Talouskasvu luo kysyntää työvoimalle. Niin on käynyt tälläkin kerralla, tosin

myönteinen kehitys on ollut odotuksia vähäisempää. Osittain on kyse siitä, että

työllisyys reagoi tyypillisesti melko pitkällä viiveellä kysynnän kasvuun.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

mukainen työttömyysasteen trendi ei ole käytännössä laskenut vuoden 2016

kesän jälkeen. Tuorein työttömyysasteen trendilukema vuoden 2017

heinäkuulta oli 8,6 prosenttia. Viime vuoden elokuussa oli saavutettu jo 8,7

prosentin taso eli parannusta oli siihen verrattuna tullut enää 0,1

prosenttiyksikköä. Uudessa ennusteessa onkin hyvästä talouskehityksestä

huolimatta kuluvan ja ensi vuoden työttömyysasteita jouduttu nostamaan

hieman. Ennustamme työttömyysasteen laskevan vuonna 2017 8,5

prosenttiin ja vuonna 2018 8 prosenttiin. Heikennettykin ennuste on melko

optimistinen ja riskinä on, että työttömyysasteen lasku jää ennustettua

vähäisemmäksi.

Eri tilastot antavat työttömyyden kehityksestä hieman ristiriitaisen kuvan. Työ-

ja elinkeinoministeriön rekisteripohjaisten tilastojen mukaan työttömyys on

laskenut kuluvan vuoden aikana merkittävästi. Tilaston tulkintaa vaikeuttaa

kuitenkin se, että nopea lasku selittyy osittain rekistereistä putsatuilla

työttömien aktivoivien haastattelujen seurauksena löydetyillä virheellisillä

havainnoilla. Ministeriön mittaama kortistotyöttömyys on myös edellisinä

vuosina karannut korkealle tasolle verrattuna Tilastokeskuksen mittaamaan

viralliseen työttömyyteen. Tärkein selitys on se, että virallisen määritelmän

mukaan henkilön täytyy aktiivisesti hakea töitä tullakseen luetuksi työttömäksi

eli pelkkä kortistoon ilmoittautuminen ei riitä. Suuri osa rekistereissä

työttömiksi työnhakijoiksi luokiteltuja luokitellaan virallisissa tilastoissa

työvoiman ulkopuolelle, esimerkiksi piilotyöttömiksi.

On positiivista, jos ihmiset siirtyvät takaisin aktiivisille työmarkkinoille, vaikka

seurauksena virallisen määritelmän mukainen työttömyys jopa kasvaisi aluksi.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tavanomaisen työttömyysmääritelmän

valossa ei positiivista kehitystä ole juuri lainkaan havaittavissa. Vaikuttaa siltä,

että nykyinen työttömyysasteen trendi on jo melko lähellä

rakennetyöttömyyden rajaa, eikä kovin nopeaa laskua siihen ole odotettavissa.

Työllisyys on piilotyöttömyyden vähentymisen ansiosta kehittynyt hieman

työttömyyttä paremmin, mutta senkään suhteen ei tilanne ei sovi yhteen

juhlatunnelman ja nousukauteen liittyvän kuplajuomien kilistelyn kanssa.

Työllisyysasteen trendi on tällä hetkellä 69,3 prosenttia. Takana on pari vuotta

melko tasaista nousua. Nousuvauhti on kuitenkin hidasta ja viime kuukausina

se on pikemminkin hidastunut. Tehtyjen työtuntien määrä jopa laski toisella

neljänneksellä aavistuksen talouskasvusta ja kilpailukykysopimukseen

sisältyvästä päivittäisestä työajan kuuden minuutin lisäyksestä huolimatta.

Avoimien työpaikkojen kasvu on ollut alkuvuonna voimakasta, mikä kertoo

työvoiman kysynnän asteittaisesta heräämisestä. Avoimien työpaikkojen kasvu

on lupaava merkki. Työpaikkoja on avoimena erityisesti syklisiä nousutunnelmia

elävissä teollisuudessa ja rakentamisessa. Työttömyyden hitaan sulamisen

taustalla on kuitenkin myös jarruttavia rakenteellisia tekijöitä, jotka liittyvät

Työvoiman ja työllisyyden muutos

Kolme työttömyysastetta


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


muun muassa maantieteelliseen sijaintiin ja koulutuksen huonoon

vastaavuuteen. Avoimien työpaikkojen kasvun rinnalla on näkynyt

rekrytointivaikeuksien kasvu. Uusimman Tilastokeskuksen tilaston mukaan

jopa 54 prosenttia avoimista työpaikoista luokiteltiin vaikeasti täytettäviksi.

On myös mahdollista, että hallituksen ns. aktiivimalli synnyttää ensi vuonna

tilastoituun työttömyyteen nousupiikin, joka liittyy pikemminkin mittausteknisiin

kysymyksiin. Aktivointitoimenpiteiden seurauksena yhä useampi nyt työvoiman

ulkopuolella oleva saattaa tulla tilastoiduksi työttömänä, mikä voi tilapäisesti

kasvattaa työttömyyttä merkittävästikin. Tämän vaikutuksen suuruutta on

vaikea arvioida, eikä sitä ole pyritty huomioimaan ennusteessa.

Tänä vuonna työllisyyden paraneminen tulee suurelta sitä kautta, että ihmisiä

palaa takaisin työmarkkinoille. Ensi vuonna myös nykyisten työttömien

työllistyminen vauhdittuu. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, ettei ensi vuonna

päästä työttömyysasteen osalta vielä 8 prosenttiin, kuten aiemmin

ennustettiin.

Kiky jäädytti palkat, tuleeko lämmin työmarkkinasyksy?

Pitkään jatkunut palkansaajien ansiokehityksen hidastuminen on edennyt kikyn

myötä uuteen vaiheeseen. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä mitattiin

Tilastokeskuksen vuodesta 1964 julkistaman ansiotasoindeksin

mittaushistorian hitain nimellisen ansiotason kasvuvauhti: pyöreä nolla.

Reaalipalkan supistuminen ei ollut aivan ennätystasolla, vaikka olikin

poikkeuksellista. Suuremmalta laskulta säästyttiin ainoastaan hitaan inflaation

ansiosta.

Vaisut inflaationäkymät auttavat pahimpien palkannostopaineiden kanssa

myös jatkossa. Selvää on kuitenkin, että reaalisesti laskevat palkat ja vahvasti

nouseva talous synnyttävät jännitteisen tilanteen syksyn työmarkkinapöytiin.

Yksityinen kulutus on pitkään ollut tärkein taloutta kannatteleva rakenne.

Moneen kertaan on veikkailtu kuluttajien kantokyvyn loppumista. Aina

suomalainen kuluttaja on yllättänyt sinnikkyydellään ja yksityisen kulutuksen

kasvuennusteita on tarkistettu ylöspäin. Ansiokehityksen hidastuessa on apua

saatu matalasta inflaatiosta ja tuloverojen kevennyksistä.

Kulutuksen ylläpitäminen on kuitenkin painanut säästämisasteen

negatiiviseksi, kun työpaikan säilymiseen luottavaiset kuluttajat ovat lisänneet

kulutustaan säästämistä vähentämällä. Vuonna 2016 nettosäästämisaste

oli -0,9 prosenttia eli alimmallaan lähes 30 vuoteen. Negatiivinen

säästämisaste kertoo siitä, että keskimäärin kotitaloudet joko kuluttavat

säästöjään tai velkaantuvat. Jatkossa velkavetoisen kulutuksen ennustetaan

laantuvan, joten kulutuksen kasvu on hidastumassa ainakin tilapäisesti hitaan

ansiokehityksen takia.

Yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta huomio kiinnittyy

työmarkkinaneuvotteluihin. On hyvin todennäköistä, että neuvottelupöydissä

päädytään tällä kertaa myös yleisiin sopimuskorotuksiin. Niitä puoltavat

talouden viimeaikaiset vahvat kasvuluvut ja viime vuosien hidas ansiokehitys.

Työmarkkinapöydissä joudutaan kuitenkin tasapainoilemaan poikkeuksellisen

Hinnat ja palkat

Kotitalouksien säästämisaste


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


suurien valintojen edessä. Palkansaajajärjestöjen jäsenistössä on varmasti

vahvaa toivetta palkankorotuksiin. Toisaalta neuvottelija joutuvat ottamaan

huomioon myös työllisyyskehityksen, joka on toistaiseksi ollut

suhdannetilanteeseen nähden vaatimatonta. Työmarkkinajärjestöissä

kannetaan totta kai huolta myös kilpailukyvyn säilymisestä ja vientiteollisuuden

toimintaedellytyksistä suhdannetilanteen viilentyessä. Jäsenet vaativat

korotuksia, mutta kukaan ei halua jäädä historiaan henkilönä, joka rampautti

orastavan nousun kohtuuttomilla palkkavaatimuksilla.

Laaja yksimielisyys vallinnee siitä, että viennin hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi

seuraava palkkaratkaisu ei saisi ylittää keskeisten kilpailijamaiden tasoa.

Monissa yrityksissä varmasti toivotaan vahvempaa linjaa, joka tähtäisi

kilpailukyvyn parantamisen jatkamiseen. Epäselvempää on se, kuinka suurta

halua nykyisiä palkansaajia edustavilla liitoilla on enää pysyä mukana

kilpailukyvyn parantamistalkoissa. Kestävä ratkaisu perustuisi liukumiin ja

paikallisesti yrityksen maksukyvyn mukaan sovittaviin lisiin. Tällainen

suunnitelma tuskin olisi kuitenkaan palkansaajajärjestöjen mieleen.

Oman haasteensa syksyn tilanteeseen tuo neuvotteluissa käytettävä

liittokierrosmalli: vaikka keskusjärjestötasolla riittäisi malttia, riittäkö sitä myös

yksittäisten liittojen tasolla? Jos joillakin voimakkaasti kasvavilla aloilla sovitaan

tuntuvista korotuksista, suostutaanko huonomman tuottavuuskasvun aloilla

vähempään? Budjettiriihessä hallitus ilmoitti 270 miljoonan euron

tuloveronkevennyksistä, joilla pyritään hillitsemään palkankorotuspaineita.

Käytännössä kevennykset eivät kuitenkaan tee muuta kuin neutraloivat kiky-

sopimuksen kuuluneet työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan

työeläkemaksun korotukset, jotka muuten olisivat supistaneet ostovoimaa.

Ennusteessa lähdetään siitä oletuksesta, että tiukan väännön jälkeen

päädytään maltilliseen kompromissiin yöllisten neuvottelujen kalkkiviivoilla.

Käytännössä puhutaan pienehköistä yleiskorotuksista, jotka saattaisivat olla

keskimäärin prosentin luokkaa tai hieman enemmän. Siinä tapauksessa palkat

eivät nousisi sopimuskorotusten pohjalta vielä reaalisesti lainkaan, vaan

mahdollinen reaalinen palkkojen nousu jäisi liukumien varaan. Inflaation pienikin

yllättävä kiihtyminen veisi reaalipalkat taas pakkasen puolelle. Palkansaajat

jatkavat tässä skenaariossa kärsivällisinä ja koko talouden ostovoiman kehitys

riippuu lähinnä työllisyyden kehityksestä. Myös riitaisampi lakkosyksy on

mahdollinen.

Ennusteessa yksityinen kulutus ylläpitää kasvua myös tulevaisuudessa. Tänä

vuonna yksityinen kulutus kasvaa kaksi prosenttia. Ensi vuonna kasvu laskee

hitaan ansiokasvun seurauksena 1,5 prosenttiin. Kuluvan vuoden osalta

nimellinen palkkakehitys jää 0,2 prosenttiin. Ensi vuonna ollaan 1,5

prosentissa. Kokonaisuudessaan bruttopalkkojen reaalinen kehitys jää

ennustejaksolla likimain nollaan tai hieman negatiiviseksi.

Asuntomarkkinoilla puhaltaa kaupungistumisen tuuli

Koko maan tasolla asuntojen hinnat ovat pysytelleet lähes paikallaan

useamman vuoden ajan. Tilanne on monelle uusi, koska asuntojen hinnat ovat

nousseet Suomessa suhteellisen tasaisesti liki 20 vuotta. Enää ei ole


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


kuitenkaan mielekästä puhua yhdestä asuntomarkkinasta, vaan

maantieteellisesti eriytyneistä markkinoista. Viime vuosina ero kasvavien

kaupunkikeskusten ja muun Suomen välillä on kärjistynyt entisestään. Hintojen

keskiarvo ei kuvaa oikein ketään, jos taustalla on pääkaupunkiseudun ja muiden

isompien kaupunkien voimakkaasti nousevat hinnat ja monien pienempien

paikkakuntien laskeva hintakehitys. Väestörakenteen muutos, työpaikkojen

sijainti ja halu kaupunkiasumiseen ajavat ihmisiä kasvukeskuksiin. Vaikein

tilanne on teollisuuden rakennemuutoksesta ja muilla muuttotappiosta

kärsivillä paikkakunnilla. Kaupungistumistrendiin ei ole odotettavissa

muutosta, vaikka matalasuhdanteen päättyminen oletettavasti tukee

markkinoita myös heikommilla alueilla.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden

toisella neljänneksellä koko maan tasolla 1,2 prosenttia viime vuodesta. Kaikki

kasvu tuli pääkaupunkiseudulta, jossa hinnat nousivat 2,7 prosenttia. Muualla

maassa ei nousua ollut, vaan hinnat laskivat hieman. Suhteessa vuoden

ensimmäiseen neljännekseen nousivat hinnat myös muualla Suomessa ja

kasvua kertyi 1,2 prosenttia. Näin ripeää kasvua ei ole nähty muun Suomen

osalta useaan vuoteen. Yksittäisestä neljänneksestä ei kuitenkaan kannata

vielä vetää kovin suuria johtopäätöksiä.

Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet koko alkuvuoden voimakkaasti. Hintojen

nousu on ollut laaja-alaista, mutta pääasiallisena lähteenä on sielläkin toiminut

pääkaupunkiseutu, jossa uusien asuntojen hinnat nousivat vuoden

ensimmäisellä puolikkaalla peräti 9,2 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli

kerrostaloasunnoissa.

Kaupunkiasuntojen kysyntä on synnyttänyt voimakkaan kasvupiikin myös

rakentamiseen. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet

osoittavat poikkeuksellisen nopeaa kasvua kerrostalojen osalta. Neliöissä

mitattuna kehitys on maltillisempaa, mikä osaltaan kertoo rakennusbuumin

kohdistuvan nimenomaan kaupunkikeskuksien pieniin kerrostaloasuntoihin.

Valmistuneista asuntojakin on alkanut tulla, joka hellittää hintojen

nousupainetta. Suurin piikki ajoittunee ensi vuodelle, jonka jälkeen

ennätykselliseksi paisunut rakennusbuumi laantunee.

Jatkossa siis myös asuntojen tarjonta kasvaa, mikä lievittää hintapainetta.

Toisaalta ei ole merkkejä siitä, että pienten kerrostaloasuntojen kysyntä olisi

hiipumassa. Asuntomarkkinoilla tunnelmat ovat vahvat ja

kuluttajabarometrissä näkyy huomattavaa kasvua asunnonostoaikeissa

alkuvuoden osalta. Lisätarjonnasta huolimatta kysyntäpaine kannattelee

markkinoita pienten asuntojen osalta. Tarjonnan lisääntyminen kuitenkin

hellittää hintojen nousupaineita.

Asuntomarkkinoilla ei odoteta suuria mullistuksia lähiaikoina. Koko maan

tasolla odotamme hintojen nousevan sekä 2017 että 2018. Uusia asuntoja

valmistuu paljon ja asuntokauppa näyttäisi jatkuvan melko vilkkaana.

Tyypilliselle asunnon ostajalle markkinaympäristö pysyy suotuisana: lainakorot

ovat matalalla ja asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat pysyneet vakaina tai

jopa laskeneet. Uusien asuntolainojen keskikorko on laskenut tasaisesti jo

useamman vuoden ja oli heinäkuussa enää 1,07 prosenttia.

Rakentaminen elää kasvukautta

Monta asuntomarkkinaa

Asuntolainojen korot ja marginaalit


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Katosivatko julkisen talouden haasteet nousukauden myötä?

Odotuksia parempi talouskehitys on tuonut pientä helpotusta julkistalouteen.

Hetkellisesti kasvupyrähdys käynnisti myös ”jakovara”-keskustelun, joka

näyttäisi kuitenkin tyrehtyneen nopeasti. Julkisen talouden alijäämä on

ennakoitua pienempi, mutta valtion budjetti vuodelle 2018 on yhä noin kolme

miljardia euroa alijäämäinen. Valmiiksi korkea kokonaisveroaste ei juurikaan

tarjoa mahdollisuuksia vajeen paikkaamiselle veronkorotusten kautta

myöskään tulevina vuosina, joten rakenneuudistusten kanssa joudutaan

painimaan takuuvarmasti.

Kun tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, on selvää, että riski huonommasta

kehityksestä on olemassa. Globaalien poliittisten riskien realisoituminen on

vaikeasti ennustettavissa. Ilman erityisiä kriisejäkin on syytä varautua siihen,

että maailmantalouden veto ei ikuisesti jatku yhtä hyvänä. Myös rahapoliittisen

ympäristön normalisoituminen on asteittain edessä.

Kotimaan talouspolitiikan kannalta oleellisempaa on, etteivät talouden

rakenteelliset haasteet taantuman päättyessä katoa. Väestön ikääntyminen,

matala työllisyysaste ja tuottavuuden nousun hitaus ovat yhä ennallaan.

Väestörakenteen muutos painaa kasvupotentiaalia kotimaassa, mutta

tuottavuuden hidastuminen on osin laajempi maailmantaloutta koskeva pitkän

aikavälin ilmiö, johon on vaikea löytää pikaisia lääkkeitä. Suomessa merkittävin

yksittäinen rakenteellinen haaste on väestön ikääntyminen. Sen seurauksia

ovat työikäisen väestön suhteellisen osuuden pieneneminen ja ikäsidonnaisten

menojen kasvu.

Väestön ikääntyminen on hitaasti etenevä prosessi, johon ei lyhyellä aikavälillä

voi vaikuttaa muuten kuin nettomaahanmuuton kautta. Työperäisen

maahanmuuton edistäminen olisikin tärkeää politiikkaa, mutta se ei tunnu

olevan kovin korkealla agendalla. Pidemmällä tähtäimellä myös syntyvyys on

ratkaisevassa roolissa ja viime vuosien ennätysalhaiset syntyvyysluvut ovat

huolestuttavia. Jatkuessaan ne synnyttävät pitkällä aikavälillä kohtuuttomia

maksunnostopaineita eläkejärjestelmälle. Lyhyellä tähtäimellä eniten

mahdollisuuksia on politiikkatoimilla vaikuttaa työllisyyteen.

Kokonaisuudessaan talouspoliittinen keskustelu on tällä hetkellä varovaista.

Elokuun lopun budjettiriihessä tuotiin muutamia pieniä parannuksia

esimerkiksi työttömien opiskelumahdollisuuksiin ja yrityksen perustamiseen

sekä keskiasteen koulutukseen. Merkittäviä uusia keinoja talouden

kasvupotentiaalin ja työttömyysasteen nostamiseksi ei sen sijaan nähty, vaan

niiden tilalle tarjottiin erilaisten selvitysten käynnistämisen ja työryhmien

perustamista.

Suomen talouden kasvuvauhti voisi olla selvästi nykyisiä trendiennusteita

nopeampaa usean vuoden ajan, mikäli työllisyysaste saataisiin nostettua

muiden Pohjoismaiden tasolle. Hallituksen tavoitelistalla oleva työllisyysasteen

nosto on kyllä edennyt, mutta 72 prosentin rajapyykkiin on vielä matkaa.

Todennäköisesti sekään taso ei ole pitkällä tähtäimellä riittävä. Suhteessa

muihin Pohjoismaihin on työllisyysasteessa nousupotentiaalia esimerkiksi

ikääntyneiden työntekijöiden ja hedelmällisessä iässä olevien naisten kohdalla.

Julkinen vaje ja velka

Syntyvyys ja nettomaahanmuutto


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Jälkimmäiseen tavoitteeseen hallitus tarttuikin budjettiriihessä ilmoittamalla

perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Nähtäväksi jää, syntyykö

uudistuksesta sellainen, että tavoitteet saavutetaan. Lähtökohtana oleva

kotihoidon edellytysten turvaaminen kolmevuotiaaksi saakka synnyttää epäilyjä

siitä, onko uudistuksesta tulossa todellinen.

Budjettiriihessä ilmoitettiin myös yritystukiin ja verotukseen liittyvien

selvitysten käynnistämisestä. Optimisti uskoo selvitysten johtavan pitkällä

aikavälillä myönteiseen politiikkakehitykseen, mutta mitään takeita siitä ei ole.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä yli puolitoista vuotta. Hallituksessa

keskusta ja sininen tulevaisuus kärsivät heikosta kannatuksesta ja

merkittävänä uhkana on, että loppuvaalikausi muodostuu varovaiseksi

odotteluksi, jonka aikana ei kunnianhimoisia suunnitelmia uskalleta käynnistää.

Voimistuva talouskasvu olisi heikkoa suhdannetta otollisempi hetki

rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle. Myös velkaantumisen

supistaminen onnistuu silloin lievemmin negatiivisin kerrannaisvaikutuksin.

Viime vuonna julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laski

63,1 prosenttiin. Tänä vuonna velkasuhde säilyy likimain ennallaan. Positiivisen

kehityksen taustalla vaikuttavat kasvavat verotulot, työttömyysmenojen

pieneneminen ja julkisen sektorin lomarahojen leikkausten myötä tulevat

säästöt. Vajetta kasvattavat puolestaan ansiotuloveron kevennykset. Vaikka

velan taso on vielä kansainvälisissä vertailuissa kohtuullinen, ylittää se selvästi

60 prosentin raja-arvon.

Finanssipoliittinen liikkumavara on melko pientä. Onneksi varsinaiselle

elvytyspolitiikalle ei myöskään ole tarvetta, kun talous vihdoin kasvaa vauhdilla.

Mahdolliset lisäpanostukset tulee käyttää talouden kasvupotentiaalin kannalta

tärkeisiin kohteisiin, kuten koulutukseen ja infrastruktuuriin.

Suomen valtion 10 vuoden korko matelee noin 0,5 prosentin tuntumassa.

Korkoero Saksaan on pysynyt pienenä. Saksan korot ovat kesän jälkeen

laskeneet, mikä heijastelee euron vahvistumista, joka painaa inflaationäkymiä

ja pakottaa EKP:n jatkamaan kevyttä rahapolitiikkaa. Odotamme korkojen

nousevan aavistuksen ensi vuonna, mutta Suomen valtio saa edelleen

lainarahaa erittäin edullisesti. Vaikka luottoluokittajat ovat pudottaneet

Suomen valtion luottoluokituksen toiseksi parhaaseen kategoriaan, saa Suomi

rahaa käytännössä AAA-ehdoilla. Kaikki luottoluokittajat ovat varmasti

tyytyväisiä talouskasvun laaja-alaiseen piristymiseen ja valtiontalouden vajeen

supistumiseen. Onnistuneet rakenneuudistukset ja valtion velkasuhteen

kääntyminen laskuun voisivat palauttaa AAA-luottoluokitukset Suomelle

viimeistään ensi vaalikaudella.

Jukka Appelqvist


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain

Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä

SUOMI

ennuste ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2014 2015 2016 2017 2018

Määrän muutos, %

Bkt -0,6 0,0 1,9 2,8 1,8

Tuonti -1,3 3,2 4,4 5,0 3,0

Vienti -2,7 0,8 1,3 8,0 4,0

Kulutus 0,4 1,1 1,7 1,5 1,1

-yksityinen 0,8 1,7 1,8 2,0 1,5

-julkinen -0,5 0,1 0,5 -0,2 0,2

Investoinnit -2,6 1,1 5,2 8,5 3,0

Indikaattoreita 2014 2015 2016 2017 2018

Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,8 8,5 8,0

Ansiotaso, % 1,4 1,4 0,9 0,2 1,5

Inflaatio, % 1,0 -0,2 0,4 0,7 1,1

Asuntojen hinnat, % -0,8 -0,6 1,0 1,5 1,5

Vaihtotase, mrd. eur -2,6 -1,2 -2,3 1,0 -1,0

Vaihtotase / bkt, % -1,3 -0,6 -1,1 0,4 -0,4

Julkinen alijäämä / bkt, % -3,2 -2,7 -1,9 -2,1 -1,1

Julkinen velka / bkt, % 60,2 63,7 63,1 63,0 62,4

Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2014 2015 2016 2017 2018 Euroalue

BKT 0,9 1,9 1,7 2,0 1,5 Kuluttajahinnat 0,4 0,0 0,2 1,6 1,1 Iso-Britannia BKT 3,0 2,2 2,0 1,6 1,2 Kuluttajahinnat 1,5 0,1 0,7 2,5 2,4 Japani BKT 0,3 1,2 1,0 1,7 1,4 Kuluttajahinnat 2,7 0,8 -0,1 0,5 0,8 Kiina BKT 7,4 6,8 6,7 6,3 6,0 Kuluttajahinnat 2,0 1,7 2,0 2,0 2,0 Ruotsi BKT 2,4 4,1 3,2 1,8 1,9 Kuluttajahinnat -0,2 0,0 1,0 1,8 1,4 Yhdysvallat BKT 2,4 2,6 1,6 2,0 1,9 Kuluttajahinnat 1,5 0,1 1,3 2,2 1,9 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 12.9.2017 ja Bloombergin konsensus (Japanin inflaatio)

¨


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

[email protected]

Twitter @Pasi_Kuoppamaki

Julkaisun päätoimittaja

Ekonomisti

Jukka Appelqvist

puh. 044 2631051

[email protected]

Twitter @JukkaAppelqvist

ISSN 2323-7457

Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7



Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä


Vie

lä o

n kas

vua

jäljellä

Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli.

Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään

suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien

tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat

pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä

katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää

kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota

palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden

liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen

julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai

ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä

alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

vielä on kasvua jäljellä - danske bank · luottamusindikaattorit kertovat hyvän...

Documents