Kansan Sivistystyön Liiton lehti 1/2013

Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä 6Kerro meille KSL-muistoja 5Ennakkotilaa Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -kirja 21

2 Kantti 1/2013

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ryLintulahdenkatu 10

00500 Helsinkitiedottaja@ksl.fi

www.ksl.fi

Päätoimittaja: Pekka PättiniemiToimitussihteeri: Outi Moilanen Ulkoasu: Misa Myllyviita Taitto: Graafi nen suunnittelu Oy PeippoPainopaikka: Picascript OyKannen kuva: Nina Soikkeli

Kantti 1/2013Kansan Sivistystyön Liiton lehti

Sisällysluettelo

3 Pääkirjoitus Pekka Pättiniemi

4 Ajankohtaista KSL:ssa KSL:n verkkosivut uudistuvat, Katsele opetusvideoita netissä, Kerro meille huikeimmat KSL-muistosi!

6 Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä Niina Soikkeli

8 Näkökulmia yhteiskunnalliseen oppimiseen Kalevi Suomela: Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta ja Jukka Peltokoski: Yhteiskunnallinen opisto toimii yhteiskunnassa

21 Verkossa Hae koulutuksiin! Tilaa KSL-julkaisuja! Hae tukea kurssin järjestämiseen! Kuuntele vankiradiota!

22 KSL:ssa tapahtuu

Kantti on Kansan Sivistystyön Liiton lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kantti keskittyy vapaan sivistystyön kysymyksiin vasemmistolaisesta näkökulmasta. Lehden tarkoituksena on tarjota aineistoa KSL:n piirissä toimiville kouluttajille sekä toimia keskustelun herättäjänä. Lehti lähetetään liiton jäsenjärjestöille ja yhteistyökumppaneille. Painetun Kantti-lehden lisäksi julkaistaan näköisversio KSL:n kotisivuilla www.ksl.fi /julkaisut

3

Pääkirjoitus

Yhteiskunnallinen oppiminen on yksi KSL:n kolmesta toiminnan peruspilarista. Tässä Kan-tissa yhteiskunnallinen oppiminen on keskiössä. Mitä yhteiskunnallinen oppiminen on? Mik-si sitä ylipäätään on ja miten sitä organisoidaan? KSL on viime vuosien aikana tukenut yhteis-kunnallisten opistojen toimintaa useassa kaupungissa muun muassa järjestämällä opistoille yhteisiä tapaamisia muutaman kerran vuodessa.

Laajassa artikkelissaan ”Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta” vanhimman yhteis-kunnallisen opiston, jo 1960-luvun alussa perustetun, Helsingin yhteiskunnallisen opiston hallituksen puheenjohtaja Kalevi Suomela tarkastelee yhteiskunnallisen opiskelun ja kes-kustelun merkitystä demokratian ja kansanvallan ylläpitämisessä ja voimistamisessa. Yhteis-kunnallisen opiskelun kehittämisestä vastaava KSL:n koulutustuottaja Jukka Peltokoski puolestaan pohtii yhteiskunnallisen opiskelun luonnetta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteis-kunnalliseen kehitykseen. Toisessa jutussaan hän kertoo Tampereen yhteiskunnallisen opis-ton luku- ja keskustelupiirien kehittämishankkeesta.

Yhteiskunnalliseen ja järjestöoppimiseen oppimiseen liittyy myös Tarja Muukkosen ja Sini Salmenjoen artikkeli Uudet kansalaistoiminnan muodot, jossa pohditaan kansalais-järjestöjen koulutustarpeita ja lähidemokratian kehittämistä.

KSL on tärkeä toimija osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten kouluttajana. Yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi tehdään muun muassa Suomalaisen Työn Liiton, Diakonia- ammattikorkeakoulun ja SYY-Akatemian kanssa. Kurssisihteeri Niina Soikkelikäsittelee artikkelissa ”Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä” osuuskuntien uutta tu-lemista ja kansalaisten taloudellista yhteistyötä yhteiskunnallisten haasteiden voittamiseksi.

KSL:n yhteiskunnallisen opintotoiminnan kehittyminen näkyy uusien opintoaineistojen ja kirjojen julkaisemisessa sekä yhteiskunnallisten opistojen toiminnassa. KSL on tukenut usei-ta Into Kustannuksen julkaisuja alkaen Päivi Uljaan ”Kun Suomi punastui” kirjasta Ka-levi Höltän ”Kansalaistoiminta – lailliset oikeudet” kirjaan kevättalvella 2013. KSL:n oma opintoaineistotuotanto käsittelee taloutta paikallistaloudesta maailmantalouteen, paikallista vaikuttamista ja vasemmiston toimintaa.

Pekka Pättiniemipääsihteeri

KaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKaKKaKaKaKaKaKKaKaKaKaKKaKaaK ntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntntnttnnn titititititititititititititititititititititititititittititittitititititititttitt 111111111111111111111111111111111111111111111/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/22/2/2/22/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/2/22/2/2/2/2/2/22/2//222//2/220101010101010101010101010010101010101010101010101010101010101010101101010101010101001010100101010110 333333333333333333333333333333333333333333333333333

”Yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi tehdään muun muassa Suomalaisen Työn Liiton, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja SYY-Akatemian kanssa”.

4 Kantti 1/2013

Ajankohtaista KSL:ssa

KSL:n verkkosivut uudistuvat

KSL:n verkkosivut uudistuvat vuoden 2013 aikana. Uudistamme kotisivumme entistä käyttäjälähtöisemmäksi sivustoksi. Muutoksella haluamme helpottaa asioiden löydettävyyttä ja sivujen käytettävyyttä. Asiat on uudessa rakenteessa ryhmitelty käyttäjälähtöisesti selkeämmin löydettäviin kokonaisuuksiin.

Maaliskuussa verkkosivuilla toteutettiin kävijäkysely, jonka vastauksia hyödynnäm-me uudistuksessa. Kävijäkyselyyn vastan-neiden kesken arvoimme KSL-tuotteita. KSL-vetolaukun voittivat Jarmo Ekman, Helena Luoma ja Suvi Karppinen. Kirjapal-kinnon saivat Aki Haapanen, Pirkko Hau-tamäki, Juhani Heinonen, Marita Karvinen, Päivi Kärnä, Esa Lotvonen, Ulla Nissinen ja Tiina Ritala. Onnittelut!

Kiitämme saamastamme palautteesta ja mielenkiinnosta sivujemme uudistamista kohtaan. Haluamme palvella erilaisia jäse-niä, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin tulevilla kotisivuillamme. Toivomme, että annatte myös tulevaisuu-dessa sivuista palautetta. Osoitehan on edelleen vanha tuttu www.ksl.fi .

KSL tuottaa opetusvideoita verkkoonKSL tuottaa aktiivisesti koulutuksista ja tapahtumista videomateriaalia verkkoon. Videoita on mahdollista katsella joko KSL:n verkkosivujen tai keväällä käyttöönotetun Vimeo-videopalvelun kautta. Videoiden kat-sominen luonnistuu myös mobiililaitteilla.

– Vimeosta voi näppärästi linkittää videoi-ta facebookkiin ja omille verkkosivuilleen, sanoo KSL:n mediatuottaja Olli Sydänmaa. Videot toimivat myös KSL:n koulutustoimin-nan tukena tai lisätiedon lähteenä.

Sydänmaan mukaan video netissä ei ole vain kännykkätallenne tilaisuudesta.

– Video on aina pieni tarina, jolla on alku ja loppu. Oli kyseessä sitten pieni tai suuri projekti, video vaatii aina ryhmä- ja suun-nittelutyötä sekä osallistujilta uudenlaista ajattelutapaa ja suhdetta käsiteltävään asiaan, sanoo dokumentaristiksi opiskellut Sydänmaa.

Tärkeintä on asettua katsojan asemaan

– Katsojan mielenkiinto pitää napata parin ensimmäisen sekunnin aikana ja sen on kannettava aina lopputeksteihin asti. Sydänmaa uskoo, että lyhyet elokuvat, dokumentit ja tallenteet tulevat olemaan yhä enemmän osa netin selailukokemusta.

– Juuri video tuo elävän elämän ja tun-teet esille. Se antaa uuden ulottuvuuden asiaan ja tekee siitä omakohtaisen, lähei-semmän.

5 Kantti 1/2013

Kattava katselupaketti yhteiskunnallisia aiheitaKSL:n sivuilta Sydänmaa suosittelee katso-maan erityisesti yhteiskunnallisista aiheista tehtyjä videota, joissa aiheina ovat muun muassa yhteiskunnallinen yrittäjyys, pai-kallistalous, perustulo ja vasemmistolainen talouspolitiikka.

Enää ei tarvitse esimerkiksi ehtiä keskus-telutilaisuuteen vaan tallenteen tilaisuudesta voi katsella rauhassa tietokoneelta, iPadilta ja yhä useammin, suoraan nettiin liitetystä televisiosta kotona joko suorana tai jälkikä-teen. Katsele ja kuuntele: www.kslmedia.fi ja www.vimeo.com/kslmedia

Kerro meille huikeimmat KSL-muistosi!KSL täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja siitä on vuosien aikana tullut tärkeä vapaan sivistystyön toimija.

Oletko sinä ollut mukana KSL:n toi-minnassa: opintokerhossa, kurssilla tai vaikkapa radio-ohjelmia tekemässä. Ehkä joku opintokerhon vetäjä tai kouluttaja on jäänyt erityisesti mieleesi? Ehkä ihastuit kurssikaveriisi tai sait elinikäisen ystävän KSL:n toiminnan kautta? Kerro meille liit-tyykö KSL:oon jokin hauska tai koskettava muisto!

Juhlavuoden kunniaksi keräämme muistoja KSL:sta. Julkaisemme niitä muun muassa ensi vuoden Kantti-lehdissä.

Kerro tarinasi meille tiiviisti enintään 2500 merkillä. Valikoimme hauskimmat ja mielenkiintoisimmat muistot ja julkaisemme ne lähettäjän nimellä ja kuvalla varustet-tuna. Otamme vastaan myös mahdollista kuvamateriaalia KSL:n toiminnasta.

Julkaistavien muistojen lähettäjiin otamme yhteyttä syksyn aikana viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Kaikkien muistonsa lähettäneiden kesken arvotaan KSL-tuotepalkintoja. Lisätietoja: tiedottaja Outi Moilanen, tiedottaja@ksl.fi

Työväenliikkeen opistojen puheenjohtajaksi Pekka Pättiniemi Ammattiliittojen ja vasemmiston kansan-opistojen ja opintokeskusten yhteenliittymä T-opistot ry valitsi puheenjohtajaksi toi-mintavuodeksi 2013 KSL:n pääsihteeri ja opintojohtaja Pekka Pättiniemen.

– T-opistojen tarkoituksena on muun muassa kehittää oppilaitosten koulutusta verkostoyhteistyötä ja keskinäistä kumppa-nuutta vahvistamalla, kertoo Pättiniemi.

Vuonna 2011 perustettuun T-opistoihin kuuluvat Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Työväen Sivistysliitto TSL ry, Aktiivi-insti-tuutti, JHL-opisto, Kiljavan opisto, Murikka-opisto ja Työväen Akatemia ja Voionmaan opisto.

Kuvat: K

ansan Arkisto

6 Kantti 1/2013

Taidepaja Veeran vers-taalla toteutettiin kevääl-lä äänityöpaja. Työpa-jassa kuusitoista nuorta tutustui performanssi-taiteeseen ja kuunteli erilaisten ”happenin-gien” kautta syntynyttä kokeellista musiikkia. Äänipajan ohjaajana toi-mi taideakatemiasta val-mistunut kuvataiteilija Katri Sipiläinen. Katri on lähtenyt oman taiteel-lisen ulostulon ja taitei-lijana olemisen proses-sin kautta kokeilemaan ja kehittämään erilaisia äänikollaaseja. Hän on itse ko-keillut ja tehnyt ääntä kokoon-tumalla yhteen samanhenkisten ihmisten kanssa ja seurannut tekijöitä lähipiirissä ja saanut heiltä paljon. Katri soittaa myös Olimpia Splendid -yhtyeessä.

Lähtökohtana kokeellisessa äänityö pajas sa oli keksiä omia tapoja tehdä ääntä ja musiik-kia. Nuorilta ei vaadittu vuo-sien harjoittelua eikä virtuoo-simaista osaamista. Työpajassa leikiteltiin välineistöllä, joka löytyy lähes jokaiselta. Soittimina toimivat erilaiset helposti käden ulottuvilla olevat tavarat tai astiat sekä tieto-kone ja sen tarjoamat äänet. Verstaan saliin tuotiin muun muassa polkupyörä, jonka pin-noja näppäiltiin yhteisissä soittotuokioissa. Työpajan toteutuksessa ei tarvittu laitehan-kintoja. Nauhoitusten alkuun päästiin itse-

tehdyillä mikrofoneilla, piuhoilla, kannettavilla kasetti- ja digitaalisilla nauhureilla, kolvilla, kai-uttimilla, kuulokkeilla ja tietokoneilla.

Työpaja painottui kokeiluihin eikä työsken-telyssä tavoiteltu hienos-tunutta studiotekniikkaa. Nuoret saivat tehdä niin sanottuja kenttänauhoi-tuksia, äänittää kaiken-laisia ääniä ja käsitellä niitä erilaisten efektien avulla netistä löytyvillä il-maisilla äänenmuokkaus-ohjelmilla.

Työpajassa rakennettiin muun muassa kontaktimikrofo-neja, joilla voitiin tallentaa ään-tä muun muassa linja-autossa. Kirpputorilta ostetuille c-kase-teille tehtiin ääniluuppeja eli lii-mattiin c-kasetin nauhaa toista-viksi äänisilmukoiksi.

Kokeellinen äänityöpaja kan-nusti nuoria etsimän rohkeasti jo-kaisen omaa ulostuloa ääniympä-ristöön tekemisen kautta. Viikon

aikana syntyi sekä yksin että yhdessä tehtyjä ääni teoksia.

Verstaan nuorten kokeellista musiikkia ja live-esityksiä on kuultavana valtakunnalli-sella Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia viikolla. Kaappaa kaveri taiteen maailmaan näyttelyssä Veeran verstaan juhlaviikoilla 23.–31.5.2013 Oulun Tähtisirkuksessa.

Veeran verstaalla tuotettiin kokeellista musiikkia Teksti: Heli VuoriKuvat: Veeran verstaan nuoret

7 Kantti 1/2013

Osuuskunnat – kapitalismikritiikin

ytimessäTeksti: Niina Soikkeli Kuvat: Anna Upola-Lehto, Niina Soikkeli

8 Kantti 1/2013

KSL:n pääsihteeri ja osuustoiminnan kehittäjät – Coop Finland ry:n puheenjohtaja Pekka Pättiniemi sai aikoinaan ajatuksen käyttää vapaata sivis-

tystyötä välineenä lisäämään ihmisten tietoisuutta osuuskunnista ja auttaa osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneita. Sen seurauksena KSL on asiantunte-

vimpia toimijoita osuuskuntakoulutuksessa.

Mutta mitä osuuskunnat sitten oikeastaan ovat? Oikku yrityskentässä vai tapa tuottaa eettistä ja sosialistista yritystoimintaa?

1800-luvulla ja ovat säilyttäneet asemansa tähän päivään asti. Marx näki osuuskunnat hyvänä mahdollisuutena ja sosialistisuus on aina yhdistetty osuuskuntiin.

Nykyisin osuuskuntien suosio on maail-manlaajuista. Esimerkiksi Kataloniassa toi-mii osuuskuntien osuuskunta, joka rakentaa vaihtoehtoista todellisuutta kapitalismin rinnalle. Kuuluisan nykypäivän Robin Hoo-din Enric Duranin kehittämä ajatus luo parhaillaan kaiken kattavaa osuuskuntajär-jestelmää, joka jättää kapitalistisen valtio-rakennelman.

Osuuskunta Armas Kollektiiviin Sakari Laurilan mukaan muutoksen pi-tää olla kokonaisvaltainen ja tapahtua kai-

Työntekijöiden vapautusliike

Osuuskuntatoiminta alkoi kehittyä teollisen kehityksen ja kapitalismikehityksen jälkiju-nassa. Osuuskunnat olivat työläisten pyrki-mys vastustaa kapitalismin tuottamia vää-ryyksiä.

– Osuuskuntatoiminta oli aikoinaan työntekijöiden ja pienviljelijöiden vapautus-liike. Kuluttajat halusivat kunnollista tava-raa ja reilua kauppaa. Se on osuustoiminnan lähtökohta, sanoo Pättiniemi.

Osuuskunnat eivät ole mikään uusi juttu, sillä nykymuotoiset osuuskunnat tunnetaan 1700-luvun lopulta. Henkilöstö-omisteiset osuuskunnat alkoivat vallata tilaa

9 Kantti 1/2013

killa tasoilla samanaikaisesti, jotta todelli-nen muutosta saadaan aikaan.

– Muutamalla tuotanto-osuuskunnalla kapitalismin sisällä ei ole mitään mahdolli-suutta. Meidän tulee haastaa kaikki sosiaa-liset paineet ja pakot, mitkä määrittelevät sosiaalista toimintaa. Sen se tarvitsee, että osuuskunnasta tulee jotain antikapitalistis-ta. Vastakohtaisesti tuotannon tehostami-seen keskittyminen on yhtiömallista huoli-matta oikotie samaan vanhaan, maksimis-saan reunaehtojaan hiovaan, hierarkioihin perustuvaan kapitalismiin. Kapitalistinen logiikka elää nimenomaan meissä, kaikis-sa sosiaalisissa suhteissamme, sosiaalisissa rakenteissa ja ajattelumalleissa. Muutos-ta ei tapahdu jos on osuuskuntamallinen tuotanto rakenne, jota kumminkin hallitsee kapitalistinen ajattelutapa.

Työnantaja ja työntekijä samoissa kengissä

Osuuskuntatutkija ja KSL:n osuuskunta-kouluttaja Jukka Peltokosken mukaan nykypäivän osuuskunnat perustuvat enem-män käytännön tarpeisiin kuin aatteellisuu-teen. Jako aatteellisiin ja käytännönläheisiin osuuskuntiin on silti edelleen olemassa.

– Valitettavasti osuuskuntaneuvojia on vähän ja koulujen yritysopetuksestakaan ei osuuskuntia juuri käsitellä. Osuuskunnat on ollut halveksittu ja syrjitty yritysmuoto, joka ei istu uusliberalistiseen osake- ja sijoitus-maailmaan. Osuuskunnat ovat aina olleet vastavoima kansainväliselle bisnekselle.

Osuuskuntalakia ollaan parhaillaan muuttamassa, mutta uusi laki ei tuo vasta-usta kahden hatun ongelmaan, jossa osuus-

kuntalainen on samaan aikaan työnantaja ja työntekijä.

– Työttömyysturvamme perustuu edel-leen oletukselle, että ihmiset ovat joko koko-päivätyössä tai työttöminä. On yritetty pitää yllä tiukkaa jaottelua, jossa on työntekijöitä ja työnantajia ja heidän välillään vallitsee eturistiriita. Osuuskunnissa nämä roolit mo-nesti sekoittuvat. Myös ay-liike on halunnut pitää jaottelun kirkkaana.

Kapitalismissa ei ole vapautta

Työntekijän näkökulmasta osuuskunnissa houkuttelee riskien hajautus ja kollektiivi-nen tekeminen. Laurila kuuluu Osuuskunta Armas Kollektiiviin, jonka jäsenet ovat do-kumentaristeja ja journalisteja.

– Ei meidän osuuskunnassamme ole kovin radikaalia vasemmistolaista ajattelua tai tietoisuutta. Se on ennemminkin käy-tännön järjestely freelancereiden kesken. Minulle on tärkeää, että on jatkuva sisäinen dialogi käynnissä siitä, miten osuuskuntam-me voi olla omavaraisempi ja miten voimme toimia kapitalismin vallan ulkopuolella.

Osuuskunnat pelaavat samoilla yhteis-kunnan säännöillä kuin muutkin yritykset, mutta se mahdollistaa yritysmuotona pien-ten murtumien rakentamisen kapitalismin sisään. Osuuskunta inspiroi kollektiivisuu-teen ja omavaraisuuteen, siinä missä osake-yhtiö antaa mahdollisuuden kehittyä toiseen suuntaan. Osuuskunnat kuitenkin toimivat samalla pääomalla kuin mikä tahansa kapi-talistinen yritysmuoto.

– Mikä on täysin pääoman ehdoilla toi-mivaa uutta viherkapitalismia ja mikä todel-lista vastarinnan kulttuuria ja autonomian luomista kapitalismin ulkopuolelle. Se on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea asia määrittää.

Teoreettisen kritiikin tulee yhdistyä käytäntöön

Kovin haaste osuuskuntien kehittymiselle on kapitalismi sosiaalisissa verkostoissa. Kapita-listista ei tee se, onko osakeyhtiö vai osuus-

Edellisen sivun kuva: Ruokapiiri toimii asukas tilassa. Toimintaan ja tuotteisiin voi käydä tutustumassa tiistaisin klo 16–19 ja perjantaisin klo 16–18.

Vasemmalla: Me ollaan mitä me tehdään. Me luodaan kaikki mitä ympärillämme nä-emme.

10 Kantti 1/2013

kunta vaan miten niiden kautta toimitaan.– Sukupolvemme on kasvettu kapitalis-

missa ja pääoman logiikassa. Yksityisomis-tuksen ja kapitalismin peruskysymykset ovat juurtuneet ajatteluumme ja toimin-taamme. Kollektiivisessa työosuuskunnassa kapitalismin logiikkaa lähdetään haasta-maan. Jokaiselle ei ole enää omaa kameraa tai tietokonetta. Tuotannon tehokkuuden ei pitäisi olla lähtökohta. Tällöin pitää al-kaa haastamaan omia kapitalistisia lukkoja omassa ajattelussa ja se on todella haastava prosessi jokaiselle.

Biodymaanista lähiruokaa kiitos!

Helsingin Herttoniemessä toimiva ruoka-osuuskunta on syntynyt alueella toimivan ruokapiirin pohjalta. Olli Revon mukaan halu tukea paikallisia tuotteita on tärkein syy kuulua ruokaosuuskuntaan.

– Kaikki alkoi siitä, kun kävin kuun-telemassa, mitä kumppanuusmaatalous on. Kaikki tuntui siltä, että noinhan sen tulisi olla. Se, että kyseessä ei ollut mikään uusi kotkotus, teki myös vaikutuksen. Mallia haimme Kanadasta, missä kasvukausi on sa-mantyyppinen kuin Suomessa.

Yritysmuodoksi valikoitui osuuskunta, koska se tuntui ideologisesti parhaimmalta vaihtoehdolta.

– Toiminta ei vaarannu siitä, että po-rukka vaihtuu. Liittyminen ja lähteminen on helppoa. Ei tarvitse järjestää mitään osake-anteja.

Taidolla ja sydämellä

Osuuskunta ja ruokapiiri tukevat toisiaan. Ruokapiiri saa osuuskunnan pellolla viljellyt tuotteet myyntiin jäsenilleen. Osuuskunnas-sa jäseniä on 140 ja ruokapiirissä 250. Mo-lempien jäsen ei tarvitse olla.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on saa-nut Vuoden lähiruokateko -kunniamainin-nan ja on herättänyt kiinnostusta eduskun-nassa asti.

– Konseptimme on testattu myös liike-taloudellisesti toimivaksi. Velkaa ei ole tehty vaan omillaan on pärjätty. Omillaan pär-jääminen on myös jäsenien aktiivisuuden aikaansaannosta. Palkkaa maksetaan vain muutamille ja muuten mennään vapaa-ehtoisuuden pohjalta. Hommaa tehdään slow food -hengessä, halusta pitää ruoka-kulttuurin tasoa yllä.

Heräsikö kiinnostus?Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston osuustoimintaopintopiiri aloittaa toimintansa 4.6. kello 17 KSL:n kokoustiloissa, Lintulahden-katu 8.

Opintopiiri on tarkoitettu kaikil-le osuustoimintaa aloitteleville, suunnitteleville tai muuten vain osuustoiminnasta kiinnostuneille. Paikalla tutkija ja osuustoiminta-aktivisti Jukka Peltokoski.

Jos et pääse paikalle, mutta haluat mukaan opintopiiriin, ota yhteyttä HYO:n rehtoriin Riikka Taavettiin, riikka.taavetti@iki.fi .

Pekka ja Jukka keskustelevat skype-kokouk-sessa syksyllä starttaavasta Menestyvä yhteis kunnallinen yritys -kurssista.

11Kantti 1/2013

Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta

Kalevi Suomela

Helsingin Yhteiskunnallisen opiston Hyo:n kannatusyhdistyksen jäsenet ovat vasemmistoliiton helsinkiläisiä paikallisjärjestöjä. Opisto on siis osa

vasemmisto liittolaista, väljemmin sanottuna osa vasemmistolaista liikettä. Tämä on tärkein tekijä, joka määrittää HYO:n asemaa ja tehtäviä. Opisto

rakentaa puoluetta. Näkökulmani kaivannee lisävalaistusta.

Kun yritämme saada otteen HYO:n haasteis-ta ja mahdollisuuksista meidän on ensiksi todettava, että opisto kuten myös Kansan Sivistystyön Liitto, jonka kanssa HYO toimii yhteistyössä, edustaa vapaata sivistystyötä. Vapaaksi sivistystyöksi kutsutaan sellaista opinnollista toimintaa, jonka opetus- ja toi-mintasuunnitelmia julkinen valta (esim. ope-tusministeriö, kouluhallitus tms.) ei määrää eikä sensuroi, vaikka tukee taloudellisesti.

Suomessa on 60-luvulta lähtien ollut lainsäädäntö, jonka mukaan erilaisia yhteis-kunnallisia katsomuksia edustavia (käytän-nössä siis puolueita lähellä olevia) sivistys-järjestöjä tuetaan valtionavustuksin. Tavaksi on tullut, että myös kunnat tukevat omilla alueillaan toimivia vapaan sivistystyön jär-jestöjä. Näitä käytäntöjä samoin kuin puolue-tukijärjestelmää on pidettävä osoituksena kypsästä demokraattisesta kulttuurista, vaikka etenkin sivistysjärjestöjen näkö-kulmasta avustukset ovat vaatimattomia.

Julkisuus demokratian toimintaympäristönä

Demokratialla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa instituutiot ja niiden toimintaperiaat-teet perustuvat lakeihin, joiden säätämiseen osallistuu demokraattisen päätöksenteko-järjestelmän kautta koko kansa. Implisiit-tinen (ts. useimmiten ääneen lausumaton) demokratian edellytys on valistunut ja vas-tuulliseen mielipiteenmuodostukseen pysty-vä kansa.

Viimeksi mainittu ei kuitenkaan ole it-sestään selvää, etenkin kun ajattelee julki-suuden rakennetta nykyaikaisissa demok-ra tioissa. Miten valistavaa nykyjulkisuus on yhteiskunnallisissa asioissa? Politiikan osakseen saama mediahuomio kohdistuu ennen kaikkea hallitukseen ja eduskuntaan. Jo vuosikymmeniä voimistunut tendenssi on huomion personoituminen johtaviin po-liitikkoihin. Puolueet ja niiden edustamat

Näkökulma yhteiskunnalliseen opetukseen

12 Kantti 1/2013

yhteiskuntapoliittiset tavoitteet jäävät vä-hemmälle huomiolle.

Vielä vähemmälle huomiolle jäävät ne poliittiset fi losofi at ja aatteet, joiden pohjalle puolueiden yhteiskuntapoliittiset tavoitteet rakentuvat. Useimpien median palveluk-sessa olevien journalistien ideologinen hori-sontti ei ulotu vallitsevan institutionaalisen todellisuuden ulkopuolelle. Tätä voidaan kutsua vaihtoehdottomuuden fi losofi aksi.

Karkeasti voidaan sanoa, että oikeis-to edustaa säilyttäviä voimia ja vasemmis-to uudistavia voimia; mediajulkisuudessa vaihtoehdottomuuden fi losofi a suosii auto-maattisesti oikeistoa ja hylkii vasemmistoa. Viimeksi mainittuun on syytä lukea myös uudistuksia ajava vihreä liike.

Kauneuskilpailua ja demonisointia

Julkisuuden vahvan personoitumisen takia mediahuomio tekee politiikasta eräänlaisen jatkuvasti käynnissä olevan kauneuskilpai-lun. Kun tähän lisätään julkisuuden taipu-mus vaihtoehdottomuuden fi losofi aan, muo-dostuu toimintaympäristö uudistavien liik-keiden näkökulmasta todella haasteelliseksi.

Median sanoma ryyditetään usein rä-väkästi tyylikeinoilla, joihin kuuluvat sar-kasmi, kyynisyys ja valtavirta-ajattelusta poikkeavan automaattinen demonisointi. Uudistuksia ajavat liikkeet joutuvat siis koh-taamaan paljon sekä aitoa että tarkoituksel-lista väärinymmärtämistä ja pyrkimystensä vähättelyä tai vääristelyä.

Miltä siis näyttävät poliittisten tavoit-teiden ja niiden takana olevien analyysien, arvojen ja maailmankatsomuksen tunnetuk-si tekemisen mahdollisuudet vasemmiston kannalta? Päivänpoliittisessa julkisuudessa vasemmisto saa, varsinkin jos se on mukana hallituksessa, perusteluilleen ja argumen-teilleen julkisuutta siinä missä muutkin puo-lueet. Ongelma on, että kaikki päivänpoliitti-nen julkisuus on aina rajoittunutta ja ohutta pintajulkisuutta. Julkisuuden aikahorisontti sekä historiaan että tulevaisuuteen on myös yleensä toivottoman lyhyt.

Suuret aatteet

Modernin eli 1700-luvun lopulta alkaneen ajan suuret aatteet ovat olleet - ja ovat edelleen – konservatismi, liberalismi ja sosialismi.

Teollistumisen edetessä uudistus-aatteena voimistunut liberalismi synnytti vasta vaikutuksena yhtäältä konservatismin, joka kääntyi haikailemaan entistä sääty-yhteiskuntaa ja sen etuoikeuksia. Toisaalta se synnytti myös sosialismin, jonka kritiikki kohdistui liberalismin poliittiseen talous-tieteeseen ja joka myös mobilisoi käytännös-sä työväenliikkeen.

Tämän päivän näkökulmasta aate-historian suuri kehityskaari näyttäytyy sel-vänä. Sosialismi liikkeenä ei vain hyväksy-nyt, vaan edisti omalla toiminnallaan aktii-visesti liberalismin ohjelmaan kuuluneita ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia ja poliit-tisia oikeuksia, sekä edisti usein ratkaisevas-ti ihmisten poliittisen tasa-arvon ja demok-

Kalevi Suomela palkitsi vuoden 2012 yhteiskunnallisen tietoisuuden herät-täjiksi Ääri oikeisto Suomessa kirjan te-kijät Li Andersonin ja Dan Koivulaakson.

Kuva: Olli Sydänmaa

13Kantti 1/2013

ratian toteutumista. Samalla sosialismi on kritisoinut ja vastustanut liberalismin po-liittista taloustiedettä, joka edellyttää, että poliittisella päätöksenteolla ei saa kajota talouden ja itsesäätöisten markkinoiden toi-mintaan. Sosialismi on edistänyt rytinällä kasvaneen kapitalistisen markkinatalouden ylittäviä uudistuksia.

Sosialismin fi losofi a ja poliittinen etiik-ka perustuvat modernin elämän syvän ja peruuttamattoman sosiaalisuuden tiedos-tamiseen ja tunnustamiseen. Tämä sosiaa-lisuus ilmenee sekä pitkälle eriytyneessä ja erikoistuneessa tuotannollisessa toiminnas-sa että kaikkialle ulottuvissa markkinoissa. Syntyneissä voimakkaan keskinäisen riip-puvuuden oloissa yhteiskuntaetiikan tulee perustua ensisijaisesti ihmisten sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja yhteisvas-tuuseen, vaikka meritokraattisella ansainta-logiikalla ja pääomien koroillakin olisi siinä jokin sija. Sosialismin näkökulmasta kysy-mys on arvojen preferensseistä.

On paradoksaalista todeta, varsinkin kun uusliberaalin retoriikan hegemonia on jatkunut pitkään, että liberalismin fi lo-sofi sesti ylittävä sosialismi on Euroopassa (ja paikoin jo muuallakin) ollut käytän-nössä menestynein yhteiskunnallinen aate 1900-luvun jälkipuoliskolla. Verovaroin ra-hoitettu hyvinvointivaltio on rakennettu sen periaatteille.

Yksi teesini onkin, että vasemmisto-liiton ja sen kansandemokraattisen edeltäjä-liikkeen tosiasiallinen vaikutus sekä histori-assa että nykyajassa ovat olleet ja ovat paljon suurempia kuin jäsenemme ja kannattajam-

me yleensä ajattelevat. Tämä havainto pä-tee suhteessa monien muidenkin maiden vasemmistoon. Tosiasian näkemistä estää niin sanoakseni tyytymättömyyden sosiaali-psykologia, joka välttämättä vainoaa kaikkia muutokseen pyrkiviä yhteiskunnallisia liik-keitä.

Eihän koko ansio kehityksestä tie-tenkään lankea vasemmistoliitolle ja sen edeltäjä liikkeelle, kyllä asialla ovat olleet muutkin. On kutenkin tärkeätä ymmärtää toteutuneen ja myös nykyisyydessä ja tule-vaisuudessa toteutuvan kehityksen sosiolo-ginen mekanismi. Vasemmisto asettaa ta-voitteita ja vähitellen oikeisto omaksuu niitä ilman, että poliittiset voimasuhteet välttä-mättä muuttuvat numeerisesti. Maailmaa hallitaan ja maailmaa muutetaan hegemoni-silla yhteiskunnallisilla ajatuksilla.

Hyvinvointivaltio koostuu instituutioista

Hyvinvointivaltio koostuu valtavasta mää-rästä erilaisia instituutioita. Niitä ovat esi-merkiksi koulutus-, eläke-, työttömyystur-va-, lapsilisä- tai opintotukijärjestelmät. Tärkeitä valtiollisia instituutioita, jotka ovat olleet olemassa jo ennen hyvinvointivaltio-ta, mutta joiden toimintaperiaatteita myös voidaan arvioida hyvinvointivaltiollisessa perspektiivissä, ovat esim. oikeus-, poliisi-, vankila- ja puolustuslaitos.

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu lisäk-si oleellisena osana hyvin toimiva työmark-kinajärjestelmä, joka ei ole valtiollinen insti-

Vapaa sivistystyö tarjoaa ennakko-luuloista ja ennakkoehdoista vapaan ilmapiirin, joka ruokkii älyllistä uteliaisuutta, hengen vapautta ja totuuden rakkautta.

14 Kantti 1/2013

tuutio, mutta jossa parhaimmillaan valtio on mukana kolmantena osapuolena.

Instituutioita ohjaavat aina vakiintu-neet politiikat. Politiikat ovat toimintaperi-aatteita ja -tapoja. Niitä säädellään laeilla ja asetuksilla, mutta kaikki toimintaperiaatteet eivät ole siten säädeltyjä, vaan ne ovat yksin-kertaisesti vain perinteisiä tapoja.

Puolue demokratiassa

Demokraattisessa poliittisessa toiminnassa vasemmiston huomio kohdistuu yhteiskun-nallisiin instituutioihin ja niiden noudatta-miin politiikkoihin. Se arvioi politiikkoja (ts. hallitsevia toimintaperiaatteita) oman aate-maailmansa tarjoamien kriteerien valossa. Tästä arvioinnista nousevat vaihtoehdot, ta-voitteet ja aloitteet. Todettakoon selvyyden vuoksi, että demokraattisiin luottamuseli-miin valittuja ihmisiä kutsutaan poliitikoik-si. Sanat ovat hämmentävän samankaltaisia ja aiheuttavat helposti sekaannuksen.

Demokraattinen käsitys poliittisesta puolueesta on, että sen nähdään koostuvan pikemminkin jäsenistä ja kannattajakun-nasta kuin poliitikoista. Kun poliitikot edus-tavat puoluetta, he edustavat sen kannatta-jakuntaa. Puolue on tässä katsannossa suuri joukko ihmisiä, jotka arvioivat yhteiskunnan instituutioita ja niiden toimintaperiaatteita samankaltaisesti ja nojautuvat arvioissaan samankaltaisiin perusteisiin.

Ollakseen julkinen toimija puolueen tulee tietysti olla järjestäytynyt organisaa-tio nimineen, hallintoelimineen ja edustaji-neen. Aivan oleellista demokratian kannalta on, että puolueella on mahdollisimman sel-keästi julkilausutut keskeiset periaatteet ja auki kirjoitetut arvot - ja että niitä tehdään aktiivisesti tunnetuiksi. Niihin nojaavat po-liittiset tavoiteohjelmat yhteiskuntaelämän eri politiikkalohkojen ja instituutioiden ke-hittämiseksi ovat tietysti aivan välttämättö-miä paitsi puolueen avoimuuden ja demo-kraattisen uskottavuuden kannalta, myös vaikutusvallan harjoittamisen ja laajentami-sen kannalta.

Näin nähden demokraattinen puolue jäsenineen ja kannattajineen on parhaim-

millaan jatkuvasti toimiva suuri yhteis-kunnallinen opinto- ja keskustelukerho. Se paneutuu, paitsi yhteiskuntaelämän histo-rialliseen, fi losofi seen ja sosiologiseen ym-märtämiseen ja yhteiskuntaetiikkaan, myös ihmisten kulloisenkin kiinnostuksen mu-kaan yhteiskuntapolitiikan eri lohkoihin, erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja niissä harjoitettavaan politiikkaan.

Järkevästi ymmärretyssä maailmassa ihmisen toiminta kansalaisena onkin ensi-sijaisesti juuri osallistumista tähän jatku-vasti käynnissä olevaan keskusteluun. Kan-salaisuus ei ole vain ihmisen muodollisten poliittisten oikeuksien käyttämistä. Se on ensisijaisesti vastuullista henkilökohtaisen näkemyksen muodostamista yhteiskunnasta ja politiikasta.

Perinteisesti puolueissa ajatellaan, että tarvittavan kansalaiskeskustelun foorumeja ovat perusjärjestöt, joissa ihmiset toimivat henkilöjäseninä. Ajatus ei tietenkään ole kokonaan virheellinen, puolueet tarvitse-vat perusjärjestönsä. Puoluetta rakentavan keskustelun kannalta potentiaalisesti paljon merkittävämpi foorumi voi kuitenkin olla vapaa sivistystyö. Kysymys on siitä, ymmär-retäänkö sen tarjoamat mahdollisuudet ja luotetaanko demokratian arvoista keskei-simpään eli vapaaseen tiedonhankintaan ja vapaaseen keskusteluun.

Vapaa sivistystyö ottaa piiriinsä paitsi jäsenet, myös kannattajat ja uteliaat. Vapaa sivistystyö tarjoaa parhaimmillaan ennak-koluuloista ja ennakkoehdoista vapaan il-mapiirin, joka ruokkii älyllistä uteliaisuutta, hengen vapautta ja totuuden rakkautta.

Meidän, jotka toimimme vapaan sivis-tystyön organisaattoreina tulee huolehtia siitä, että nämä määreet ovat todellisuutta siinä toiminnassa, jota me järjestämme.

Artikkeli pohjautuu kirjoittajan alustukseen järjestötapaamisessa HYO:n vuosikokouk-sen yhteydessä 26.2.2013.

Kirjoittaja Kalevi Suomela on Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston johtokunnan puheen johtaja.

15Kantti 1/2013

Yhteiskunnallinen opisto toimii yhteiskunnassa

Teksti: Jukka Peltokoski

Tampereen yhteiskunnallisessa opistossa pohdittiin taannoin, miltä suunnilta opistomme aktiivit tulevat ja mistä uusia on todennäköisimmin löydettävissä. Kysymystä käsiteltiin erityisesti sen suhteen, mistä olisi mahdollista tavoittaa

väkeä, joka ei jo valmiiksi toimi monissa eri järjestöissä.

Kysymyksen voi ymmärtää niinkin, että mikä on se erityinen paikka, joka opistolla on suhteessa muihin järjestöihin.

Kuva osallistujapotentiaalista muotou-tui lopulta varsin nopeasti. Yhteiskunnalli-nen opisto tarjoaa toimintamahdollisuuksia erityisesti eläköityville vasemmistonuorille, uudelleen aktivoituville vasemmistolaisille, yhteiskunnallisesti kiinnostuneille opiskeli-joille sekä ruohonjuuritason yhteiskunnal-listen liikkeiden aktivisteille.

Mukaan tulee väkeä myös puolueaktii-veista, mutta vaikuttaisi siltä, että opistolla on paikkansa puitteena, jossa voi kehittää vasemmistolaisuutta, vaikka samalla halu-aisikin pitää kriittistä etäisyyttä puoluetoi-mintaan.

Tämä voi vaikuttaa paradoksilta, jopa itsepetokselta, mutta uskoakseni se on juuri yksi avain uuteen vasemmistoon.

Yhteiskunnan monet tasot

Vaikka yhteiskunnalliset opistot ovat eittä-mättä osa vasemmistojärjestöjen perhettä, olen korostanut opistojen autonomiaa vas-takohtana sille, että opistot nähtäisiin puo-lueen palvelustyönä tai pahimmillaan vaa-lityönä. Järjestöperhe tuntuu jo muutenkin ryhmittyneen lähinnä sen ympärille.

Ajatukseni liittyy laajempaan käsityk-seen yhteiskunnallisen muutoksen luontees-ta. Jaan uusien yhteiskunnallisten liikkeiden

Näkökulma yhteiskunnalliseen opetukseen

16 Kantti 1/2013

ymmärryksen siitä, että parlamentaariset puolueet ovat vain yksi yhteiskunnallisten liikkeiden toiminta-alue tai toimintakeino.

Puoluetoiminnalla on tehtävänsä kamp-pailussa valtiovallan käytöstä yhteiskunnan muuttamiseksi, mutta valtio ei ole yhtä kuin yhteiskunta. Muutosta on ajettava itsenäi-sesti myös muilla yhteiskunnan alueilla. Näin on jopa ensisijaisesti, mikäli valtio valta ymmärretään välineeksi ennemmin kuin päämääräksi ja mikäli puolueen vahvuus ajatellaan riippuvaiseksi kansalaistoimin-nasta eikä päinvastoin.

Teoreettista taustaa ajatukselle voi ha-kea vaikkapa David Harveyn esittämästä jäsennyksestä koskien yhteiskunnallisen muutoksen seitsemää tasoa. Muutokset hal-linnollisissa instituutioissa ja oikeudellisessa järjestyksessä ovat tasoista yksi. Muita ovat esimerkiksi arkinen uusintaminen, ajatte-lutavat, tuotantoteknologiat, työprosessit ja niin edelleen.

Vaikka kaikki tasot ovat keskinäisriip-puvaisia, niin Harveyn mukaan niitä koske-vat omat autonomiset muutosprosessinsa. Harveyn esitys perustuu Marxin kuvaukselle siitä, kuinka feodaaliyhteiskunta muuttui

teolliseksi kapitalismiksi. Prosessi oli monen rinnakkaisen kamppailun kokonaisuus, jolla ei ollut selvää keskiötä.

Vertaisoppiminen metodina

Harveyn koko kuvaa ei ole tässä mahdol-lista esittää, ja olisi tietenkin huikentelevaa sanoa, että yhteiskunnalliset opistot voi-sivat toimia jäntevästi kaikilla eri tasoilla yhtä aikaa. Perusajatuksen kannalta riittää kuitenkin, että todetaan yhteiskunnallisen muutoksen monitasoisuus ja yhteiskunnan palautumattomuus valtioon.

Muutoksen tuottaminen tarkoittaa täl-löin kytkeytymistä muutosprosesseihin. Tämä taas tarkoittaa käytännölliseen har-kintaan liittyviä ratkaisuja siitä, mitä proses-seja on järkevintä edistää. Periaatteessa voi-si ajatella puolueen olevan kokonaisvaltai-nen elämänorganisaatio, mutta käytännössä toiminnan alue (kohdespesifi syys) määrittää organisoitumisen tapaa, eikä siis yksi muoto toimi kaikkialla.

Kysymystä ratkaisematta kiteyttäisin, että yhteiskunnalliset opistot ovat parhaim-millaan vertaisoppimisen tiloja, joissa eri prosesseissa toimivat ihmiset voivat kohdata toisiaan ja jakaa tietojaan eri kamppailuista. Opistot voisivat toimia jopa solmukohtina uusille koalitioille.

Tämä on abstrakti määritelmä, jon-ka konkretisoimisen jätän ilolla toiminta-ryhmille itselleen.

Kirjoittaja Jukka Peltokoski työskentelee KSL:n koulutustuottajana vastuualueenaan yhteiskunnallisen opetuksen kehittäminen.

17Kantti 1/2013

Tampereen yhteiskunnallinen opisto perustettiin vuonna 2009 ajatuksella, että opistosta tulisi puite erilaiselle vertaisoppimiselle. Toiminta on kui-tenkin kanavoitunut yleisötilaisuuksi-en järjestämiseen. Näille on ollut ti-lauksensa, mutta samalla ihmisten keskinäinen opiskelu on jäänyt vä-hemmälle.

Opintoryhmät kohtaavat “yhteisopistossa”

Tampereen yhteiskunnallisessa opistossa on tänä vuonna alettu ajaa eteenpäin uutta ver-taisoppimisen hanketta. Yhteisopistoksi ni-metyn aloitteen tarkoituksena on käynnistää laaja-alainen opintoryhmätoiminta.

Yhteisopiston ajatuksena on käynnistää ja kasata erilaisia opintoryhmiä toimimaan rinnakkain. Kuka tahansa voi perustaa min-kä tahansa opintoryhmän, johon löytyy riit-tävästi osallistujia.

Yhteisopisto kasaa opintoryhmiä

Teksti ja kuva: Jukka Peltokoski

Opintoryhmien synnyttämisen ja ka-saamisen lisäksi Yhteisopisto on ajatus me-netelmästä, jolla opintoryhmät jakavat kes-kinäistä tietoa. Menetelmää vasta testataan, mutta tarkoituksena on rytmittää prosessi opintoryhmien ohjatuilla yhteistapaamisil-la, joita järjestetään muutaman kuukauden välein. Näin opintoryhmät ovat itsessään yksi suuri opintoryhmä.

Mitään pedagogisia erikoisuuksia me-netelmä ei sisällä. Puitteet halutaan pitää yksinkertaisina ja ymmärrettävinä. Lähtö-kohtana on pedagoginen nyrkkisääntö: jos oppijat ovat kiinnostuneita aiheestaan, he oppivat menetelmästä riippumatta. Näin voidaan olettaa, sillä muuten oppija ei osal-listuisi koko prosessiin.

Kenelle toiminta on tarkoitettu?

Yhteisopistolla ei ole poliittista agendaa varjeltavanaan, joten se on avoin kenelle ta-hansa – siis kenelle tahansa, joka hyväksyy

Tampereen yhteiskunnallisen opiston keskustelutilaisuudesta ”Tulevaisuuden hyvinvointi” Kuvassa: Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen, SAK:n ekono-misti Erkki Laukkanen, yhtei-sötalouden ja osuustoiminnan tutkija, professori Juhani Lau-rinkari. Keskustelun vetäjänä toimi sosiaalipolitiikan opiske-lija Kalle Honkanen.

18 Kantti 1/2013

vertais oppimisen periaatteet! Muita rajauk-sia ei ole tarpeen tehdä ennakkoon.

Tärkeää on päinvastoin saada mukaan sellainen kirjo, ettei toiminta leimaudu jonkin porukan omaksi jutuksi. Yhteiskun-nallinen toiminnallisuus ei laajene, mikäli aloitteet vain uusintavat jo olemassa olevat verkostot ja identiteetit.

Onnistuessaan Yhteisopistolla voi olla merkittävää vaikutusta monien eri tahojen toiminnalliseen luovuuteen ja innostunei-suuteen. Lähestymistapa muistuttaa enem-män avointa koodia kuin puoluetoimintaa.

Toiminta starttaa täydellä teholla syk-syllä 2013.

Pohjana ajatus vertaisoppimisesta

Vertaisoppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa ihmiset itse asettavat kysymyksiä ja tavoitteita sekä kantavat ryhmänä vastuuta toiminnan järjestämisestä. Vertaisoppimi-sen periaatteet on Tampereella summattu seuraavasti:● opintoja/oppimista ei alisteta ulkopuo-

lisen arvioijan tarkastelulle eikä opinto-ja muutoinkaan arvioida numeerisesti tai muulla hierarkisoivalla tavalla,

● opintoryhmässä vallitsee tasavertainen ja avoin toimintakulttuuri,

● pidemmälle edenneet tukevat muiden oppimista ilman arvostelua,

● jokaisella on oikeus omiin kiinnostuk-sen kohteisiinsa

● kaikki mukaan tulevat ovat keskenään tasavertaisia riippumatta iästä, suku-puolesta, ihonväristä tms.,

● myös opettajat/luennoitsijat toimivat vapaaehtoisuuteen perustuen

● kukin opettaja/luennoitsija vastaa luen-tonsa sisällöstä itse ja on valmis alista-maan sen oppijoiden kriittiselle tarkas-telulle.

Näiden lisäksi haluan korostaa suhdetta subjektiiviseen muutokseen. Opintoryhmä toimii tavoitteellisesti, mutta se on myös tar-koitus itsessään.

Oppimisen lähtökohtana on jokaisen meidän tiedollinen vajavaisuus, mutta myös sen rikkaus. Ryhmässä saa olla tietämätön, koska kaikki nojaavat toisiinsa. Oppiminen perustuu jakamiselle. Ryhmä tuottaa kaiken sen tiedon, mitä yhteisen ongelman ratko-miseen tarvitaan.

Oppiminen kasvattaa voimia

Kysymys on myös määrätynlaisen sosiaali-suuden rakentamisesta.

Vertaisoppiminen on tehokasta mutta myös vapauttavaa. Kun oppiminen orga-nisoidaan hierarkiattomasti, se synnyttää luottamusta ja ymmärrystä yhteisestä ky-vykkyydestä. Tämä vahvistaa toiminnallisia verkostoja.

Oppia ei haeta vain siksi, että sen jäl-keen osattaisiin hoitaa paremmin “varsi-naisia” asioita tai että keskustelu tuottaisi argumentteja “varsinaiseen” poliittiseen julkisuuteen. Oppiminen muodostaa yhteis-kunnallisen toiminnan tilan itsessään. Oppi-minen vapauttaa.

Vertaisverkostot tarjoavat tilan, jos-sa elämä on edes vähän vapaampaa “reali-teeteista”, jotka pakottavat tiputuspeliin ja tavara maailman saatanalliseen myllyyn.

Tutustu Yhteisopiston toimintaideaan: muistio.tieke.fi /yhteisopisto

Liity Yhteisopiston FB-ryhmään: facebook.com/groups/yhteisopisto

yhteiskunnallinenopisto.fi

19Kantti 1/2013

Kansalaistoiminnan uudet muodot

Teksti: Tarja Muukkonen ja Sini Salmenjoki

Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia kansalaistoiminnan muotoja Suomessa on vuonna 2022. Kansalaistoiminnan muotoja (rekisteröityneet yhdistykset ja vapaamuo-toinen kansalaistoiminta) tarkasteltiin kol-mesta näkökulmasta: organisaatio, toiminta ja toimijat. Kansalaistoiminnan keskeisim-piä muotoja ovat pitkään olleet kansalaisjär-jestöt. Järjestö on yleishyödyllinen yhteisö, ihmisten yhteenliittymä, joka on olemassa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kansa-laisjärjestöön lukeutuvat niin keskusjärjes-töt kuin pienemmätkin yhdistykset.

Tutkimuksen tulokset puhuvat sen puo-lesta, että rekisteröityneen yhdistystoimin-nan lisäksi vapaa kansalaistoiminta tulee vakiinnuttamaan paikkansa toimintamuo-tona. Vapaamuotoinen kansalaistoiminta on vaikuttamisen ja osallistumisen muoto, jota voidaan kutsua niin sanotuksi epävi-ralliseksi toiminnaksi, koska sen taustalla ei ole virallista rekisteröitynyttä organisaatio-ta. Vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa toimijoita houkuttelee sen lyhytjänteisyys sekä helpot ja joustavat osallistumismuodot.

Tulevaisuuden koulutustarpeet

Viimeistään nyt kaikkien kansalaistoimin-nan parissa toimivien oppilaitoksien tulisi esittää itselleen kysymys: miten uusia toi-mintamuotoja voidaan tukea pedagogisesti?

Yhteiskunnan muutoksiin reagoiminen vaatii kansalaistoiminnan kentällä toimivil-ta oppilaitoksilta valmiutta reagoida muut-tuvan kentän tarpeisiin. Perinteisempien järjestökoulutuksien (taloudenhoito, yhdis-tysjohtaminen) rinnalle nousevat erilaiset erityisesti vapaata kansalaistoimintaa palve-levat koulutukset.

Vapaata kansalaistoimintaa palvelevina koulutuksina voidaan pitää ihmisten osal-listumista ja innostamista sekä verkostojen kehittämistä tukevat koulutukset. Myös so-siaalisen median rooli vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa on merkittävä, mikä aiheuttaa tarpeen erilaisille sosiaalisen me-dian käyttökoulutuksille. Perinteisempien yhdistystoiminnan hallintoa tukevien koulu-tuksien lisäksi organisaatiot tarvitsevat han-ke- ja projektinhallintakoulutusta. Hallin-

Kansalaistoiminnan tulevaisuutta selvittävässä tutkimuksessa Järjestöjen tule-vaisuus 2002 on tarkasteltu kansalaistoimintaa perinteisen järjestötoiminnan ja uusien vapaampien toimintamuotojen kautta. Tutkimus on KSL:n toteuttama ja tarve sille on syntynyt muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden hahmottamisesta.

20 Kantti 1/2013

non ja yhdistysjohtamisen koulutukset eivät kuitenkaan ole poistumassa, vaan niille tu-lee olemaan jatkossakin tarve. Lainsäädän-nön ja järjestöbyrokratian tunteminen tukee toimintaa ja sujuvoittaa hallintoa.

Lähidemokratian tuulet

Yhtenä keskeisenä lähivuosien trendinä kan-salaistoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vai-kuttamisessa tulee olemaan lähidemokratia. Yhä useammassa kunnassa mietitään, mi-ten lähidemokratiaa voidaan tukea ja miten asukkaat voivat osallistua oman alueensa päätöksentekoon.

Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Helsingin kaupungin kokeilu, joka sisältää kymmenen pääosin asukasvetoista demo-kratiapilottia. Niiden avulla etsitään ja ko-keillaan uusia osallistumisen ja vuorovai-kutuksen keinoja http://demokratia.hel.fi /. Demokratiapilotit sisältävät muun muassa asuinympäristön suunnittelua ja kehittä-mistä, asukas- ja monitoimitiloja, osallistu-vaa budjetointia, asukasvaikuttamisen uusia muotoja ja keinoja, osallistumisen mallien kehittämistä, asukaspaneelien käyttöä, lähi-palveluiden ja kommunikaatiorakenteiden kehittämistä, kehityskohteiden tunnistamis-ta ja tapahtumien järjestämistä.

KSL-opintokeskus on mukana Järjestöt lähidemokratian tukena, verkostoitumis- ja oppimisympäristö -hankkeessa. Hanke to-teutetaan yhteistyössä muiden opintokes-kusten kanssa vuosina 2012–2014.

Projektissa laaditaan kaikille avoin lähi-demokratiaa edistävä verkostoitumis- ja op-pimisympäristö sekä koulutetaan yhdistys- ja järjestötoimijoita verkon ja sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseen oman elinympäristönsä asioihin vaikuttamisessa.

Projektin tavoitteena on tukea lähidemokra-tian vahvistamista mm. lisäämällä tietoutta paikallisvaikuttamisen mahdollisuuksista, jakamalla hyviä vaikuttamiskäytänteitä, te-kemällä tunnetuksi järjestöjen toimintaa, innostamalla ihmisiä vaikuttamaan ja ver-kostoimalla järjestöaktiiveja.

Hankkeeseen haetaan nyt mukaan jär-jestöjä, jotka haluavat lähteä mukaan pohti-maan miten lähidemokratiaa omalla alueella voisi kehittää.

Ajan hermolla -avoimet kurssit

KSL-opintokeskus on vuoden 2013 aikana uusinut omaa kurssitarjontaansa ja tarjoaa nykyään järjestökoulutusta yhteisöjen li-säksi yksityishenkilöille. Tämä voi olla yksi tapaa, jolla tulevaisuudessa tavoitetaan kan-salaistoimijat, jotka eivät enää kiinnity pel-kästään järjestöihin vaan surffailevat kan-salaistoiminnassa kulloisienkin kiinnostuk-senkohteidensa perässä. Taitoa osallistaa ja innostaa ihmisiä tarvitaan jatkossakin. Jär-jestöt joutuvat miettimään, miten herättävät kiinnostuksen ja aktivoivat ihmiset mukaan toimintaan. Toimijoita ja vaikuttamisen muotoja on valtavasti aina perinteisestä järjestöjen hallinnon pyörittämisestä verk-koadressien allekirjoittamiseen. Oppilaitok-sien ja erityisesti vapaan sivistystyön toimi-joiden tehtävä on vastata tähän tarpeeseen.

Kirjoittaja Tarja Muukkonen työskentelee KSL:n kehityspäällikkönä ja Sini Salmen-joki on KSL:n freekouluttaja. Lisäksi hän toimii koulutusarvioijana.

21Kantti 1/2013

Hae koulutuksiimme!KSL:n verkkosivujen kautta on mahdollista hakea sähköisesti KSL:n koulutuksiin. Kou-lutuskalenterista löytyy kursseja ja koulutuk-sia ympäri Suomea esimerkiksi tapahtuma-järjestämisestä ja Macin käytöstä.Kursseilla voit kartuttaa muun muassa työelämätaitojasi, oppia viestimään entistä paremmin tai hioa järjestöosaamista. Käy tutustumassa KSL:n koulutustarjontaan ja etsi itsellesi sopiva kurssi verkkosivujen Koulutukset -osiossa ja Lahden TietoTupa -aikuisopiston verkkosivuilla.

Hakemalla jo tänään varmistat parhaiten paikkasi osallistujien joukossa.

Tutustu ja hae: ksl.fi /koulutukset

KSL-julkaisut: Ennakkotilaa Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -kirja!KSL julkaisee syksyllä Radikaalit vasem-mistopuolueet Euroopassa -kirjan. Kirja käsittelee muun muassa radikaalien eu-rooppalaisten vasemmistopuolueiden kan-nattajia ja luotaa tulevaisuuden vaalimenes-tystä talouskriisistä kärsivässä Euroopassa.

Kirjan kirjoittaja Luke March työskentelee politiikan ja kansainvälisten suhteiden leh-torina Edinburghin yliopistossa. March tutkii erityisesti neuvostoajan jälkeisiä poliittisia puolueita Venäjällä, Venäjän nationalismia ja Euroopan radikaalia vasemmistoa.

Hän on aiemmin julkaissut Radical Left Parties in Europe (2011) and The Com-munist Party in Post-Soviet Russia (2002) -kirjat.

Radikaalit vasemmistopuolueet Eu-roopassa -teosta voit tilata ennakkoon sähköisesti KSL:n verkkosivujen kautta. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan kirjan ilmes-tyttyä postimaksun hinnalla. Kirja on myös ladattavissa e-kirjana KSL:n verkkosivuilta ilmestymisen jälkeen.

Ennakkotilaukset: ksl.fi /julkaisut

Verkossa

Tarvitsetko tukea kurssin järjestämiseen?Järjestääkö yhdistyksesi kursseja, joihin kaipaat taloudellista tai pedagogista tu-kea? Kun yhdistyksesi järjestää kurssin, KSL-opintokeskus tarjoaa apua kurssin suunnittelussa ja taloudellista tukea kulujen kattamiseen. Kurssikulujen kattamiseen opintokeskus antaa taloudellista tukea kurs-situntien määrän mukaan. Kurssin järjestä-jän saama tuki on korkeintaan 50 % tukeen oikeuttavista kuluista.

Kurssin sisältö ja muoto kannattaa miet-tiä opinnollisen tavoitteen mukaan. Kurssit voivat vaihdella pitkistä kursseista päivän koulutuksiin, draaman käytöstä luennointiin.

Lisätietoa: ksl.fi -> Kurssipalvelut

KSL tekee vankiradiotaVankiradio on ohjelma vangeille ja heidän läheisilleen. Vankiradiossa kuullaan ajan-kohtaista asiaa vankeudesta ja vapau-tumisesta, esteistä ja mahdollisuuksista. Ohjelmien aiheina ovat muun muassa va-pautumiseen valmistautuminen, koevapau-teen navigointi, musiikin tekeminen vanki-lassa, nuoret sekä vanhemmuus. Ohjelman tarjoaa Kriminaalihuollon tukisäätiö.

Ohjelmia lähetetään eri radiokanavien kautta, joista tiedotetaan Portti vapauteen -sivuilla. Lisäksi ohjelmia voi kuunnella ne-tistä Portti vapauteen -palvelusta ja KSL:n sivuilta. Vankiloihin ohjelmat lähetetään cd-levyillä.

Vankiradion tuottavat yhteistyössä EHYT ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRIS, Van-kien Omaiset VAO ry ja KSL.

porttivapauteen.fi

22 Kantti 1/2013

KSL:ssa tapahtuu

LAHTI

Lahdessa järjestetään runsaasti kursseja. Poimimme lehteen vain muutamia. Katso verkosta kaikki kurssit osoitteesta Lahden tietotupa.fi . Kurssit järjestetään KSL Lah-den-tiloissa TietoTupa -aikuisopistossa, Hä-meenkatu 15, 4.krs.

Skypen perusteet senioreille (14 ot)tiistaisin ja torstaisin 20.–29.8.2013Hinta: 30 €/osallistujaToteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9-12Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Tässä kurssissa käydään läpi Skypen pe-rusteet. Kurssin jälkeen osaat soittaa ja viestitellä ystäviesi kanssa missä tahansa maailmaa.

! Kurssilaisilla on hyvä olla tietotek-niikan alkeet hallussa. Kurssille voi tuoda oman kannettavan sekä kuulokemikrofonin.

Sosiaalinen media järjestötyössä (7 ot)28.9.2013Hinta: 60 €/osallistujaToteutus: Yksi lähiopetuspäivä kello 10–16Lisätietoja: Anneliina TörrönenHae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9509

Kurssilla tutustutaan sellaisiin sosiaalisen median työkaluihin, joista on erityisesti yh-distyksille hyötyä. Harjoitellaan ohjelmien käyttöä ja tehdään suunnitelma sosiaalisen median käytöstä. Kurssilla saat vastauksen muun muassa kysymyksiin: mitä sosiaali-nen media on ja miten voit hyödyntää so-siaalista mediaa omassa järjestössäsi. Kou-luttajana Lauri Lahikainen.

Venäjä vieraana kielenä, I taso (42 ot)keskiviikkoisin 18.9.–11.12.2013Toteutus: Kaksitoista lähiopetusiltaa kello 17–20

Hinta: 70 €/osallistujaLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajalle. Kurs-situntien ohjelmassa on monenlaisia raken-nekaavioita ja runsaasti esimerkkejä, jotka toivottavasti helpottavat ymmärtämistä. Tarkoituksena on kasvattaa sanavarastoa ja kehittää siten keskustelutaitoa. Kurssin opettajana toimii Nelly Lensu.

Kukkakoruja huovuttamalla (21 ot)maanantaisin 2.9.–7.10.2013Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17–20Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalitLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Kurssilla valmistetaan märkähuovuttamal-la kaula-, korva-, ja rintakoruja 100 %:sta villasta. Kurssi sopii myös aloittelijoille. Tuo kurssille huovutusvillaa, kuplamuovia, nes-temäistä saippuaa, astia (esim. 15*20 cm), käsipyyhe ja sakset. Tarvikkeita saa ostaa myös opettajalta. Kurssin opettajana toimii käsityönopettaja Tatjana Unnukainen.

Oshibanakerho (21 ot)tiistaisin 10.9.–15.10.2013Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17.00–20.00.Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalitLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Kurssilla tutustutaan helmeilymateriaalei-hin, työvälineisiin ja muun muassa RAW, peyote, ndebele ja tilitekniikoihin. Kurssilla voit valmistaa itsellesi tai vaikkapa lahjaksi kaula-, ranne-, rinta- tai korvakoruja sekä sormuksia.

23Kantti 1/2013

Tuo kurssille omia helmiä (kahta eri väriä), siimaa tai lankaa sekä sakset! Lahdes-sa tarvikkeita saat esimerkiksi seuraavis-ta liikkeistä: Sinooperi, Mannaz ja Sinelli. Kurssin opettajana toimii Irina Mokicheva.

Helmeilykerho (21 ot)torstaisin 12.9.–17.10.2013Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17–20Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalitLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Kurssilla tutustutaan helmeilymateriaalei-hin, työvälineisiin ja muun muassa RAW, peyote, ndebele ja tilitekniikoihin. Kurssilla voit valmistaa itsellesi tai vaikkapa lahjaksi kaula-, ranne-, rinta- tai korvakoruja sekä sormuksia.

Tuo kurssille omia helmiä (kahta eri vä-riä), siimaa tai lankaa sekä sakset! Lahdes-sa tarvikkeita saat esimerkiksi seuraavis-ta liikkeistä: Sinooperi, Mannaz ja Sinelli. Kurssin opettajana toimii Irina Mokicheva.

Rentoutus ja stressinhallinta (27 ot)14.–15.9., 21.–22.9. ja 28.–29.9.Toteutus: Kuusi lähiopetuspäivää lauantai-sin ja sunnuntaisin kello 10–14Hinta: 46 €/osallistujaLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Löydä tie tasapainoisempaan elämään. Kurssi sopii kaikenikäisille sekä -kuntoisil-le. Kurssin opettajana toimii Tatjana Savo-lainen. Huom. Kurssi toteutetaan venäjän kielellä.

Puhe- ja esiintymistaito (22 ot)16.–17., ja 23.–24.11.2013Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää. Lauan-taina kello 10–15.15 ja sunnuntaina 11–15.30.Hinta: 60 €/osallistujaLisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi

Kurssi on räätälöity erityisesti puhetyöläi-sille. Kurssi sisältää luentoja, harjoittei-ta ja keskustelua. Kurssin sisältö koostuu seuraavasti: puhe- ja esiintymistaidon pe-rusteet, itsetunto ja sen vahvistaminen, esiintymisjännitys ja sen hallinta ja ensi-vaikutelma.

TAMPERE

Uusi kurssi: Haluatko päästä talous-keskustelun kärryille? Lähde talous-kurssille!KSL:n kurssiperheen uusin jäsen on talous-kurssi vasemmistolaisen talouden perus-teista. Kurssilla lähdetään perusteista, jo-ten aiempia talousopintoja ei edellytetä. Osallistujat tekevät kurssilla muun muassa omaa kiinnostustaan vastaavan pienimuo-toisen selvityksen talouteen liittyvästä ai-heesta.

Kurssimateriaalit ovat kurssilaisille maksuttomia. Materiaalina käytetään muun muassa Teppo Eskelisen ja Matti Ylösen kir-joittamaa Vasemmistolainen talouspolitiik-ka – lyhyt oppimäärä -kirjasta.

Kurssin kesto on kaksi opetuspäivää, jonka jälkeen opiskelua on mahdollista jat-kaa KSL:n opintoryhmänä.

Kysy lisää talouskurssista koulutus-tuottaja Jukka Peltokoskelta, jukka.pelto-koski@ksl.fi tai 0400 265 919

Tilaa tai lataa itsellesi ilmaiseksi Vasemmistolaista talouspolitiikkaa – Eurokriisistä eteenpäin tai Vasem-mistolainen talouspolitiikka – lyhyt oppimäärä osoitteesta ksl.fi /julkaisut

AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

HELSINKI

Kasvata liiketoimintaasi, vaikuta yhteiskuntaan! – Menestyvä yhteis-kunnallinen yritys -kurssi21.–22.9., 12.–13.10. ja 9.-10.11.2013 Paikka: Kokoushotelli Rantapuisto, HelsinkiHinta: 250 € (sis. koulutuksen, verkko-materiaalit, majoitus 2hh sekä ohjelmaan

24 Kantti 1/2013

merkityt ruokailut kurssin aikana). Mikäli haluat majoittua kurssin aikana 1hh, lisä-maksu on 80 €.Toteutus: Etäopiskelu ja kolmena viikon-loppuna lähijaksoLisätietoja: Anna Kirstinä, anna.kirstina@ksl.fi tai puhelin 050 306 6720Hae 31.5. mennessä: ksl.fi -> Koulutukset -> Ammatillinen lisäkoulutus -> Yrityskou-lutukset

Menestyvä yhteiskunnallinen yritys -kurssi on suunnattu yrittäjille ja yrityksille, joiden ensisijainen tavoite on liiketoiminnallaan ratkoa yhteiskunnallisia ja ympäristöongel-mia. Kurssi tarjoaa konkreettisia työkaluja yhteiskunnallisen yrityksen johtamiseen, markkinointiin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin. Kurssin jälkeen si-nun on muun muassa helppo hakea Suo-malaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys – merkkiä ja sinulla on työkaluja yhteiskunnallisen yrityksen johtamiseen ja markkinointiin.

Kurssin järjestävät KSL-opintokeskus, Suomalaisen Työn Liitto, Mediajalostamo Oy, SYY Akatemia ja Diakonia-ammatti-korkeakoulu. Uudenmaan Ely-keskus osal-listuu koulutuksen rahoittamiseen. Kou-luttajina toimivat Lauri Lahikainen, Elina Vanhapiha, Ulla Tirronen ja Anna Kirstinä.

Apple Mac –tietokoneen peruskäyttö(26 ot)23.-24.11. sekä 30.11.-1.12.2013 Paikka: Helsinki, Lintulahdenkatu 8Hinta: 100 €/osallistujaToteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30-16Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9521

Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tu-tustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsit-tely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.

Apple Mac -tietokoneen peruskäyttö (26 ot)23.-24.11. sekä 30.11.-1.12.2013 Paikka: Helsinki, Lintulahdenkatu 8Hinta: 100 €/osallistujaToteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30-16Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9521

Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tu-tustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsit-tely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.

JOUTSAPollesta potkua työelämään -jatko-kurssi (5 pv) 6.-8.9. ja 15.–17.11.2013 Paikka: Joutsa, Pappinen Hinta: 150 €/osallistujaLisätietoa: ulla.maria.linjama@kolumbus.fi Hae: ksl.fi -> koulutukset 31.7. mennessä

Kurssien menetelmät ovat toiminnallisia. Yhdessä oppiminen ja tekeminen on kurs-seilla keskeistä. Kurssi on suunnattu erityi-sesti aiempina vuosina jonkun Pollesta pot-kua työelämään -peruskurssin käyneille.

LAHTIApple Mac -tietokoneen peruskäyttö(26 ot)5.-6.10. sekä 12.-13.10.2013 Hinta: 100 €/osallistuja Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30–16Lisätietoja: Olli SydänmaaHae: lahdentietotupa.fi , toimisto@lahden-tietotupa.fi tai 020 790 9506

Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tu-tustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsit-tely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä

25Kantti 1/2013

Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.

Iloa iPadista (7 ot)9.11.2013 Hinta: 50 €/osallistujaToteutus: Yksi lähiopetus-päivä kello 9.30-16Lisätietoja: Olli SydänmaaHae: lahdentietotupa.fi , toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 790 9506

Kurssilla käydään läpi kaikki Apple iPadin toiminnot, esitellään sovelluksia ja tutustutaan App Storeen. Kurssille tarvitset mukaan oman iPadin. Kouluttajana Olli Sy-dänmaa.

OULULogoArt 1 - Elämänkaari ja ihmiskuva(46 ot)10.–14.6.2013Paikka: Oulu, Veteraanikatu 9 CHinta: 70 € (sis. opetuksen, materiaalit ja lounaan)Toteutus: Viisi lähiopetuspäiväLisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi

LogoArt 1 Elämänkaari ja ihmiskuva -kurs-silla tutustutaan taideterapian tapaan ja-kaa ihmisen kokonaisuus neljään eri osaan ja logoterapian näkemykseen kolmiulottei-sesta ihmisen kuvasta sekä ihmisyksilöi-den kehitykseen ja Logo-Art -taideterapian määrittämiin neljään temperamenttipiirtei-siin. Työskentelymenetelminä ovat muun muassa maalaus, muotopiirustus, savityöt, luennot, keskustelut ja liikkuminen. Logo-Art -taideterapian ohjaajana toimii Marian-ne da Silva Prado.

LogoArt 3 – rytmin merkitys elämässä(46 ot)5.–9.8.2013Paikka: Oulu, Veteraanikatu 9 CHinta: 250 € (sis. opetuksen, materiaalit ja lounaan)

Lisää koulutuksia

ksl.fi /koulutus. Tutustu ja hae verkosivuilla!

Toteutus: Viisi lähiopetuspäivää Lisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi

LogoArt 3 – rytmin merkitys elämäs-sä -jaksolla tarkastellaan luonnon ja ihmisen, hänen liikkeensä ja muuttumisensa rytmejä sekä omaa tahtoa nähdä koko oman elämän motivaatio. Siihen liittyy myös oma tietoisuus ja motivaa-

tio käyttää omaa tahtoaan elämän tarkoituksen löytämiseksi. Jakson

työskentelymenetelminä ovat muun mu-assa maalaus, muotopiirustus, savityöt, lu-ennot, keskustelut ja liikkuminen. LogoArt -taideterapian ohjaajana toimii Marianne da Silva Prado.

LogoArt – oma elämänkaari (56 ot)12.–17.8.2013 Paikka: Oulu, Paattikuja 3Hinta: 360 €/osallistuja (sis. opetuksen, materiaalit, lounaan ja yöpymisen 2 hh/huoneissa)Toteutus: Kuusi lähiopetuspäiväLisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi

LogoArt 1 – oma elämänkaari -kurssilla käydään läpi oman elämänkaaren kehit-tymistä Logo-Art -taideterapian mukaan. Kurssin aikana osallistuja piirtää, kirjoit-taa, muovaa ja työstää omaa kuvaansa ja itsetuntemustaan ja sitä miten löytää elä-mäntarkoituksensa. LogoArt -taideterapian ohjaajana toimii Marianne da Silva Prado.

TARVITSETKO KOULUTUSTA?Toteutamme yhdistyksille ja yrityksille val-miita kurssipaketteja sekä tarpeisiinne rää-tälöityjä koulutuksia.

Räätälöity koulutus voidaan järjestää joko KSL-opintokeskuksen tiloissa tai siellä missä olette.

Ota yhteyttä ja kerro koulutustarpees-tasi koulutuspäällikkö Anneliina Törröselle, anneliina.torronen@ksl.fi tai puhelin 050 590 0180.Lisätietoa: ksl.fi -> Koulutus

26 Kantti 1/2013

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Kansan Sivistystyön Liitto on vapaan sivistystyön järjestö, jonka opinnollinen toiminta painottuu yhteiskunnalliseen, järjestölliseen ja kulttuuriseen sivistystyö-hön. Kurssitoiminta, opintokerhot ja ammatillinen lisäkoulutus muodostavat KSL:n opinnollisen toiminnan selkärangan.

KSL järjestää jäsenjärjestöilleen koulutuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjes-tää seminaareja. Jäsenjärjestöihimme kuuluu ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja vasemmistolaisia yhteiskunnallisia toimijoita.

KSL ylläpitää KSL-opintokeskusta, joka toimii vapaan sivistystyön valtakunnallise-na aikuisoppilaitoksena. Opintokeskuksen järjestämä koulutus ei johda tutkintoon, vaan perustuu vapaan sivistystyön arvoille. Opiskelu pohjautuu omaehtoisuuteen, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Liiton opinnollisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja tukea aktiivista ja kriittistä kansalaisuutta.

KSL Media

KSL Media ottaa kantaa näkymällä ja olemalla mukana erilaisissa tilaisuuksissa. KSL Media -sivustolta voit katsella ja kuunnella ohjelmia, haastattelu- ja tapahtu-makoosteita. Videoiden ohella sivustolta voi myös kuunnella ja ladata äänitiedos-toja. Äänitiedostot voivat olla viikoittain uusiutuvia radio-ohjelmia, opintoaineistoja, keskustelutilaisuuksia tai radiokurssilaisten kurssitöitä.

Sivustolta voit kuunnella myös KSL-radion vanhoja ohjelmia monella eri kielellä. Radio-ohjelmia tuotetaan koko ajan lisää suoraan verkkoon.

Ohjelmien herättämistä ajatuksista voit keskustella facebook-sivuillamme: www.facebook.com/kslry.

www.kslmedia.fi

27Kantti 1/2013

KSL keskustoimistoLintulahdenkatu 1000500 Helsinki 020 7909 500

Pääsihteeri ja opintojohtaja Pekka Pättiniemi020 7909 520 050 5900 717

Tietoturvapäällikkö Sebastian von Etter020 7909 535 050 5900 719

Toimistosihteeri Taija Ilomäki020 7909 513 040 5310 045

Taloussihteeri Eila Karjalainen020 7909 514 040 1973 748

Koulutustuottaja Anna Kirstinä020 7909 515 050 3066 720

Kurssisihteeri Riitta Kärki020 7909 516 040 1973 756

Kulttuurituottaja Jutta Lithovius020 7909 508 0400 308 509

Tiedottaja Outi Moilanen020 7909 542 050 521 8326

Kehityspäällikkö Tarja Muukkonen 020 7909 524 050 5942 951

KurssisihteeriNiina Soikkeli020 7909 507040 6694 663

Monimediatuottaja Olli Sydänmaa020 7909 521 050 5900 716

Koulutuspäällikkö Anneliina Törrönen020 7909 509 050 5900 180

OpintokerhotLahdenkuja 6 B 91910 Tupos

OpintokerhotuottajaTiina Huhtala 020 7909 538050 5900 709

ALUETOIMISTOT

Lahden KSLHämeenkatu 15 15110 Lahtifaksi 03 589 9505www.lahdentietotupa.fi

Koulutustuottaja Eeva Rapp 03 589 7500

Koulutustuottaja Petra Åhlström03 589 7536

Oulun KSLVeteraanikatu 9 C 90100 Oulu

Koulutustuottaja Eeva Kejonen020 7909 531

Projektityöntekijä Heli Vuori 020 790 9540

Pajaohjaaja/etsivä työ Mirjami Tölli (opintovapaalla 31.5.2014 saakka)

Tampereen KSLNäsilinnankatu 22 A 1 33210 Tamperefaksi 03 222 3738

Palvelutuottaja Veijo Laitinen020 7909 539

KoulutustuottajaJukka Peltokoski0400 265 919

PALVELUTOIMISTOT

Turun KSLHakakatu 12 20540 Turkufaksi 02 237 9190

Pekka Heikkilä02 237 9170 tai 0400 826 747 pekka.heikkila@nic.fi

Kemin KSLNahkurinkatu 5 94100 Kemi

Hannu Alakontiola0400 695 905

Tavoitat työntekijät myös sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ksl.fi

www.ksl.fi

Tervetuloa valtakunnallisille

KSL-opintopäiville 14.9.2013

Kouluttaja, laita ajankohta kalenteriisi ja ilmoittaudu

opintopäiville viimeistään 6.9.2013 osoitteessa ksl.fi /koulutukset!

Opintopäivien ohjelma laitetaan KSL:n verkkosivuille ja

lähetään ilmoittautuneille.

Lisätietoa opintopäivästä: koulutuspäällikkö Anneliina Törrönen,

anneliina.torronen@ksl.fi tai 050 590 0180.

Tänä vuonna opintopäivillä tutkitaan ja ratkaistaan vaikeita tilanteita koulutuksessa. Asiaan tartutaan toiminnallisesti, osallistujien omia ko-kemuksia ja ryhmän osaamista hyödyntäen. Päivän aikana osallistujat pääsevät myös kertomaan idean sa ja kommenttinsa KSL:n tulevaisuuden linjauksiin strategiatorilla.

Opintopäivä on suunnattu kouluttajille: freelancekouluttajille, jäsenjär-jestöjen oto-kouluttajina toimiville toimitsijoille ja ammattiosastojen aktiiveille, kurssi järjestäjien ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjien kouluttajille sekä yhteiskunnallisten opistojen kouluttajina toimiville henkilöille.

Opintopäivä järjestetään Helsingissä osoitteessa Lintulahdenkatu 8.

Miten ratkaisen haastavan tilanteen koulutuksessa?