kansanedustajan työhyvinvointi

6.4.2005 www.kasvi.org 1

Elämänhallinta-aamukahvit

Jyrki J.J. Kasvi


Aamun ohjelma Alustus

– Yhteiskunnan ja työn murros– Työperäinen fyysinen ja psyykkinen pahoinvointi lisääntyy– Sähköisen viestinnän ongelmia– Tilanne haltuun

Avustajien sähköpostikuorma Ryhmätyö

1. Mitä viestintävälineitä edustaja/avustaja käyttää ja kuinka paljon?

2. Miten avustajat ja edustajat hoitavat tiedon hallinnan 3. Miten tiedon hallinta tulisi hoitaa? Mitä työvälineitä ja

toimintatapoja tarvittaisiin


Kansanedustajan haasteita Ajankäytön hallinta

– Työn ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus– Tehokkaat, ajasta ja paikasta riippumattomat välineet

Tiedon ja tietämyksen hallinta– Sähköpostitulvan hallinta– Sisäisten tietopalvelujen käyttö vähentymässä???

Vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten kanssa sähköisiä kanavia käyttämällä– Täsmäkeskustelut tärkeistä aisoista ja päätöksistä– Ajankäyttö– Edustajien omien WWW-sivujen hallinta


Työn sisältö ja fyysinen terveys

2,82,8 4,54,5

10,410,4

2020

2244

6,66,6

12,812,8

00

4,44,46,86,8

3,23,20

5

10

15

20

High

Low

High

LowAutonomia

Syd

än- j

a ve

risuo

ntita

utio

ire %

Sw

edis

h m

ales

, 197

4 (K

aras

ek &

The

orel

l 199

0)

Työn

psy

kolo

gine

n

vaat

ivuus


Malli työn psyykkisestä kuormittavuudesta

Työn psyykkiset kuormitustekijät

Psyykkinenkuormittuminen

Psyykkinenkuormittuneisuus

Säätelevät tekijät

Työn sisältö javaatimukset

Työn organisointi

Työpaikan ihmis-suhteet

Työn fyysisetkuormitustekijät

Työympäristö-tekijät

Myönteinen

Haitallinen

Lyhytkestoinen

Pitkäkestoinen

“Pysyvät”yksilölliset

ominaisuudet

“Muuttuvat”yksilölliset

ominaisuudet

“Vaihtelevat tekijät”

Luoma, J. (toim.) Johdatus työpsykologiaan.

6.4.2005 www.kasvi.org


Eräässä tutkitussa kunnassa 20 % henkilöstöstä kaipasi mielenterveydellistä neuvontaa tai psykiatrista hoitoa työstä johtuvien syiden vuoksi.


Kuormitustekijä: Informaatioylikuorma Jopa 80% yritysviestinnästä on strukturoimatonta ja huonosti organisoitua Eräässä tutkimuksessa (v. 1996) sähköpostin käyttäjillä oli keskimäärin

2482 viestiä tulevan postin kansioissaan– Sähköpostiohjelmaa käytetään tiedon ja toiminnan hallintaan

Vuonna 2006 maailmassa lähetetään 60 miljardia sähköpostia päivässä.– Yhdysvalloissa lähetettiin jo keväällä 2001 20 sähköpostiviestiä päivässä jokaista

amerikkalaista sähköpostin käyttäjää kohti – Vuonna 2003 Internetin käyttäjä sai keskimäärin 2263 spam-viestiä

Yhdysvalloissa arvioidaan ihmisten käsittelevän sähköpostia keskimäärin 2,2 tuntia päivässä.

USA 1998: 190 erilaista viestiä (ei vain email) päivässä, jotka keskeyttävät työt kolme kertaa tunnissa


Kysymyksiä Kuinka monta sähköpostiviestiä saatte päivässä? Kuinka suuren osan viesteistä ehditte lukea? Kuinka moneen puheluun vastaatte? Pikaviestit? Chatit? Netmeetingit?

Kuinka monet tv-uutiset katsotte? Kuinka monta lehteä luette päivässä? Kuinka suuren osan valveillaoloajasta (työssä ja

vapaalla) otatte vastaan informaatiota!?


Työterveysongelma 1 Informaatiokuormituksen hallintaa pidetään

tietoyhteiskunnan keskeisenä työterveyskysymyksenä– Henkinen työsuojelu on yhtä tärkeää kuin fyysinen– Psyykkisen kuormituksen ja fyysisen terveyden kiinteästä suhteesta

on yhä enemmän näyttöä Tietoylikuorma selittää työuupumuksen ulottuvuuksia

– henkistä väsymystä– ammatillisen pätevyyden tunteen puutetta– kyynisyyttä

Stressiä ja uupumusta mittaavien hormonimääritysten on havaittu osoittavan selvästi kohonneita arvoja eniten kuormittuneilla tietotyöntekijöillä


Työterveysongelma 2 Reutersin tutkimus “Dying for information”:

– 62% johtajista kertoo ihmissuhteiden kärsivän tiedon tulvan takia– 42% johtajista kärsii infostressin aiheuttamista

terveysongelmista– 94% johtajista sitä mieltä, että tilanne ei tule paranemaan

Informaatiokuorman on havaittu olevan ongelma myös tietotekniikan ammattilaisille:– 70% tuntee, että työssä on usein tai jatkuvasti enemmän

hyödynnettävää tietoa kuin pystyy omaksumaan– 40% kokee työskentelyn tietotulvassa rasittavaksi


Työuupumuksen kolme ulottuvuutta Uupumusasteinen väsymys: yleistynyttä, henkistä ja fyysistä väsymystä, tuntuu kaikissa

tilanteissa eikä enää liity yksittäisiin työn kuormitushuippuihin. Se ei häviä päivittäisellä levolla, viikoittaisella vapaalla eikä lopulta loma-aikanakaan.

Kyynistyneisyys: näkyy työn ilon katoamisena, työn mielekkyyttä koskevana

epävarmuutena ja työn merkityksen epäilynä tai kyseenalaistamisena. Ihmissuhdetyössä kyynistyneisyys näkyy etäiseksi ja kylmäksi muuttuneena suhtautumisena työn kohteena oleviin ihmisiin.

Heikentynyt ammatillinen itsetunto: pelko, ettei suoriudu työstään ja että työasiat eivät muutoinkaan

pysy hallinnassa. Huonommuudentunteet suhteessa omaan aikaisempaan pätevyyteen ja menestymiseen ovat tyypillisiä. Lisäksi usko siihen, että voisi omalta osaltaan vaikuttaa organisaationsa toimintaan ja saada jotain arvokasta aikaan on horjunut.


Työuupumus

Uupumusasteinenväsymys

Heikentynytammatillinen

itsetuntoKyynistyminen

Työ-uupumus


Infostressin määritelmä Yleisin määritelmä on David Lewisin ”information fatigue syndrome”,

jonka oireita ovat muun muassa: – Heikentynyt keskittymiskyky– Informaatioon reagoiminen reflektoinnin asemesta, ylivoimaisen suurien

data-määrien riittämätön analyysi– Alentunut päätöksentekokyky– Stressi– Alentunut työsuoritusten laatu.

Varoitusmerkkejä muun muassa:– Riittämättömyyden tunne, ettei tiedä/ehdi tarpeeksi – Sähköpostin ja netin/tv:n tietolähteiden jatkuva seuraaminen– Ahdistus/huoli, kun ei jostain syystä pysty lukemaan sähköpostia tai

pitämään puhelinta auki. Kuinka suuri osa kiireen tunteesta ja ylitöistä aiheutuu

informaatiotulvan hallitsemisen teettämästä ylimääräisestä työstä tai psyykkisen kuormittuneisuuden heikentämästä työsuorituksesta?


Infopaastoa infoähkyyn? Käsiteltävän tiedon määrän vähentäminen

– Kännyn sulkeminen, sähköpostin lukeminen kerran päivässä jne. Jokaiseen puheluun tai sähköpostiin ei ole pakko vastata Sen hyväksyminen, ettei kaikkea tarvitse tietää Tiedon organisointi ja hallitseminen

– Luottamus, että tieto löytyy kun ei muista Tiedon automaattinen lajittelu ja suodatus

(email) (T)yötahdin eli tiedon tarpeen

hellittäminen Joutilas laiskottelu on tärkeä suorite Infosaastan tuottamisen lopettaminen

– Esim sähköpostia voi kirjoittaa fiksustikin


Muita henkisiä haasteita Vika ei ole meissä käyttäjissä, jos tietojärjestelmä pykii.

– Kun TKK:ssa tutkittiin tutkijoiden ajankäyttöä, vajaat 5% työajasta kului tietokoneiden toimintahäiriöiden aiheuttamien ongelmien ratkomiseen!

• Microsoft-ohjelmien käyttäjät käyttivät 65% enemmän aikaa ongelmien ratkomiseen kuin Linuxin käyttäjät.

Monelle tietotekniikka sinänsä ja tietokoneen välityksellä kommunikointi on edelleen ahdistava kokemus

Teknologia mahdollistaa työntekijöiden aukottoman valvonnan:– Kulunvalvonta, kameravalvonta ja paikannus– Tietokoneen käytön (snoopware) ja sähköpostin seuranta– Asenteet valvontaan ovat hyvin kulttuurisidonnaisia


Homo CyberneticusUnelma vai painajainen?


Media on viesti Nykyinen teknologia ei ole vielä läpinäkyvää

– Ihminen viestin takana katoaa: flame on! – Masentuneilla ja itsekeskeisillä henkilöillä erityinen

ylilyöntiriski ongelmia sähköisessä viestinnässä– Teknologia kadottaa suurimman osan viestistä– Teknologian rajoitukset myös luovuuden lähde

Sosiaalisen vuorovaikutuksen (sosiaalinen ba) ja jaetun identiteetin väheneminen virtuaalisissa, hajautetuissa organisaatioissa– Jaettu, yhteinen identiteetti työyhteisössä edellyttää

kommunikaatiota ja vuorovaikutusta


Media on viesti 2 Etäisyydet menettävät merkityksensä

– Vihti on yhtä kaukana tai kauempana kuin Oakland– Maailmanlaajuiset (virtuaaliset) ihmissuhdeverkostot

Aika menettää merkityksensä– Työn ja vapaa-ajan ero katoaa– Kaikki tapahtuu nyt– Ikuinen nuoruus elämänkaaren tilalla– 7/24-yhteiskunta

Keskitetyn median rinnalle hajautunut globaali media– Yhteinen mediakokemus ja maailmankuva pirstaloituu– Poimitaan vain omaan maailmankuvaan sopivaa tietoa ja

asenteita– Paikallisten kulttuurien tilalle globaalit ”horisontaalikulttuurit”


Globaaleja konflikteja Epäsymmetriset kriisit sodankäynti: osapuolina

kansallisvaltioita ja globaaleja verkostoja– Rainbow Warrior vs. Ranska– Globalisaatiomellakat, Kioto-kampanjointi

Konfliktit eivät enää ”pysy” paikallisina vaan laajenevat– Fundamentalistien globaalit terroriorganisaatiot

Virtuaalisen toiminnan merkitys kasvaa– Median ja viestinnän hallinta (Irakin sodan mediajoukot, Kavkaz-

center, …)– Pentagonin mukaan ainakin 120 maalla on nettiaseita.– Jugoslavian sodassa iskettiin sekä Naton että Yhdysvaltain

sodanjohdon tietojärjestelmiin. Mutta kuka iski?– Sotaharjoituksessa 35 krakkerin osasto onnistui saamaan

ylläpitotason oikeudet mm. merellä olleen risteilijän tietokoneisiin.


Virtuaalisia konflikteja


Tietotyön rasitusvammat RSI (repetitive strain injury) ja CTS (carpal tunnel

syndrome) nousivat 1980-luvulla epidemiaksi– Yhdysvalloissa vuonna 1978 14% ja vuonna 1990 56%

työperäisistä sairauksista oli RSI-tyyppisiä• Syynä pidetään tietokoneiden käytön yleistymistä

– Saksassa toimistotyöläisillä on enemmän tuki- ja liikuntaelinten sairaslomia kuin rakennus- tai teollisuustyöläisillä

• Syynä pidetään työasentoa: istumista– Yli puolet tietokoneen työkäyttäjistä käyttää säännöllisesti

särkylääkkeitä (Saksa) ja 15% lääkitsee vatsavaivoja• Tietokoneita käyttämätön verrokkiryhmä selvisi vähemmillä pillereillä


Istuminen on taitolaji

Ristiselän näkökulmasta työpäivan aikana saa istua 2-4 tuntia, ei enempää eikä vähempää– Tupakoivilla tietokoneen käyttäjillä on vähemmän selkävaivoja– Ongelmana välilevyjen aineenvaihdunta ja tulehduskierre

Tietokoneen käyttäjillä niskanikamien kliinisiä muutoksia– Syyksi epäillään väärää monitorin katselukulmaa

Istuma-aikaTyöpäivässäYli 4 tuntia

2-4 tuntiaAlle 2 tuntia

Ristiselän kivuistakärsivien osuus

42,2%

3,5%54,3%

PitkäaikaisiaRistiselän kipuja

12,6%

1,5%29,9%


Riskitekijöitä Rasitusvammat aiheuttaa kevyt mutta jatkuva,

samanlaisena toistuva rasitus ja sen aiheuttama verenkierron väheneminen– Varoitusmerkkinä kihelmöinti ja turtuminen (hermot)

Stressi ja väsymys lisää toistuvaiskuormitusvamman riskiä– diabetes, raskaus, vaihdevuodet, e-pillerit ja alkoholismi

Alkaviin oireisiin auttaa lepo! Hoitamattomana riskinä on invalidoisoituminen Yleisin tietokoneiden käytön aiheuttama

toistuvaiskuormitusvamma ahtauttaa rannekanavan


RannekanavaoireyhtymäCarpal Tunnel Syndrome

Erityisesti hiiren käyttäjien ammattivaiva

Puutumista, kihelmöintiä, tuntohäiriöitä, kipua!


CTS:n tunnistaminen

Oireet vasta tuntien kuluttua rasituksesta Aiheuttajana usein rannetukien väärä käyttö tai

näppäimistön väärä korkeus Phalenin testi antaa osviittaa mutta ei varmuutta Ensiapuna hiiren käytön lopettaminen ja

kalastajanhanskat Vakavissa tapauksissa lastoitus tai leikkaus


Näppäilytekniikka ei ole itsestään selvä asia! Ranteita ei saa kirjoittamisen aikana tukea mihinkään. Rannetukea käytetään vain kirjoitustaukojen yhteydessä. Vaakasuorat kädet osuvat näppäimistölle, kun

kyynärpäät roikkuvat vapaana. Käsivarsien on oltava suorana kyynärpäistä rystysiin asti. Pöydän on oltava riittävän syvä, jotta näyttö saadaan

riittävän etäälle. Kyynärtukiin kannattaa suhtautua varauksella. Näppäile mahdollisimman kevyesti.


90+ asteen säännöt Jalkojen on yletyttävä tukevasti maahan tai

jalkatuelle. Tuolissa on voitava nojautua hieman

takakenoon. Painon on oltava pakaroilla, ei reisillä. Pakaroiden on oltava hieman polvia

korkeammalla. Selän on yletyttävä selkänojaan ilman, että

istuintaso koskettaa sääriä. Selkänojan on tuettava selän kaarta. Tuolissa on mahduttava vaihtamaan asentoa. Kyynärpäiden on roikuttava vapaasti 90 asteen

kulmassa. Näyttölaitteen on oltava riittävän kaukana. Säädä sitä tuolia!


Vaihtoehtoja perinteiselle tuolille Perinteinen tuoli

– Voi olla liian mukava => liikkumattomuus => selkävaivat– Jos jalat roikkuvat => jalkojen verenkierto– Kyynärtuet aina väärin => niska/hartiat

Polvituoli– Kehittää selkälihaksia mutta voi väärin säädettynä tai säätöjen

puuttuessa käydä polvien päälle Mandal-tuoli

– Vaatii pöytien ym. kalusteiden nostamista Satulatuoli

– Vaatii pyötien ym. kalusteiden nostamista


Valoa ruudulle Jatkuva lähelle katsominen rasittaa

silmälihaksia Jos silmät kuivuvat, vaihda

katselukulmaa Poista tai peitä heijastusten lähteet. Varo liian kirkasta hajavaloa. Käytä epäsuoraa valaistusta jos

mahdollista. Poista kirkkaat kohteet

ääreisnäköalueelta. Sijoita ikkuna sivulle.


Huolehdi itsestäsi ja työympäristöstäsi Iho- ja limakalvo-ongelmat aiheutuvat sähköisesti varatusta pölystä:

– Siivoaminen, antistaattinen käsittely, huonekasvit.– Onko osa sisäilmaongelmista itse asiassa atk-ongelmia?

Vältä teräviä häiriöääniä sekä jatkuvaa taustamelua Pidä kolmen sekunnin mikrotauko joka kolmas minuutti! Verryttele ja katso ulos ikkunasta vähintään kerran puolessa

tunnissa! Rytmitä työpäivään vaihtelua Kiinnitä huomiota työtapoihisi ja -asentoihisi. Kuuntele elimistöäsi ja pidä siitä huolta (nestehukka uuvuttaa). Hanki työhuoneeseesi lämpömittari, jos huonetta ei ole ilmastoitu. Hyvä kunto ja liikunta vähentää tietotyön terveysriskejä.


Kirjallisuutta Bird M. (1996) System overload. Excess information is clogging the pipes of

commerce – and making people ill. TIME international edition, December 9th, s. 38.

Bälter O. (2000) Keystroke level analysis of email message organization. In Proceedings of the CHI 2000. New York: ACM Press. S. 105-112.

Kasvi J.J.J. (2000) Nollia ja Ykkösiä. Helsinki: Otava. Kennedy S.D. (2001) Finding a Cure for Information Anciety. We need to learn

how to manage all the information we receive. Information today, May, s. 40-41.

Koski J.T. (1998) Infoähky ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta. Helsinki: Gummerus.

Kust P.N. (1999) Information overload: IT managers must focus to bring order out of chaos. InfoWorld, 21, s. 62-65.

Murray B. (1998) Data Smog: Newest culprit in brain drain. American psychological Association Monitor, 29, 3, s. 42.

Niskanen M., Murto K. & Haapamäki J. (1998) Menestys ja jaksaminen – Miten toteuttaa henkistä työsuojelua. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus.


Kirjallisuutta Pyöriä P. (2002) Tietotyö, työelämän muutos ja hyvinvointi. Teoksessa Härmä

M. & Nupponen T. (toim.) Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskunnassa, Sitran raportteja 22. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 57-67.

Rantanen J. (1997) Visio työelämän kehityksestä tulevana vuosikymmenenä. Teoksessa: Kuusi esseetä työn ja työyhteiskunnan tulevaisuudesta. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle, osa II, oheisjulkaisu I, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/5. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. s. 85-132.

Theorell T. (1997) How will future worklife influence health? Scandinavian Journal of Work Environmental Health, 23, s. 16-22.

Thomas S.P. (1998) Information fatigue syndrome – Is there an Epidemic? Issues in Mental health Nursing, 19, s. 532.

Toppinen S. & Kalimo R. (1995) Henkinen väsymys, kyynisyys ja ammatillisen pätevyyden tunne: Työuupumusta ennustavat tekijät tietotekniikan ammattilaisilla ja muilla. Työ ja ihminen 9, 4, s. 235-254.

Rantanen J. & Lehtinen S. (1998) Tietoyhteiskunta terveys ja työ. Helsinki: Sitra. Whittaker S. & Sidner C. (1996) Email overload: exploring personal information

management of email. In Proceedings of CHI’96. New York: ACM Press. s. 276-283.


Teknologia on vain väline


Kysymyksiä?


Ryhmätyö

1. Mitä viestintävälineitä edustaja/avustaja käyttää ja kuinka paljon?

2. Miten avustajat ja edustajat hoitavat tiedon hallinnan

3. Miten tiedon hallinta tulisi hoitaa? Mitä työvälineitä ja toimintatapoja tarvittaisiin?

kansanedustajan työhyvinvointi

Health & Medicine