metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?

Metsäalan työhyvinvointi,murtaako murros?

Hannu Jokiluoma

Kehityspäällikkö

Sosiaali– ja terveysministeriö

Metsäala murroksessa - Etelä-Suomen metsäpäivä

17.2.2011, Tampere

Hannu Jokiluoma 17.2.2011

Työhyvinvointi muutostilanteissa

1. Elämme jatkuvaa muutosta - murrosta.

2. Nykyisin puhutaankin ”muutoksessa johtamisesta” ei niinkään ”muutosjohtamisesta”

3. Työhyvinvointitoiminnan lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden

• Hallita kielteisiä vaikutuksia haastavissa tilanteissa ja muutoksessa

• Ennakoida ja vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden edistymistä


Työelämän muutosten aiheuttamia terveysriskejäOrganisaatiossa, yhteisössä:

Johtamisen jännitteitä Virhepäätöksiä Tietokatkoksia Tavoite-epäselvyyksiä Tuottavuusmenetyksiä Henkilöristiriitoja Kuormituskasaumia Sujuvuushäiriöitä Tempoilua Ennustettavuusongelmia Osaamisvajeita Työn hallinnan kirpoilua Työilmapiiriongelmia Työn mielekkyyden laskua Työkulttuurin kärjistymiä Työn yksipuolistuminen

Yksilötasolla:

Sydänkuolemia Työkyvyttömyyseläkkeitä Sairauspoissaoloja Masennusta, ahdistuneisuutta Työtyytymättömyyttä Sitoutumattomuutta Työkyvyn laskua Avainpotentiaalimenetyksiä Perhe- ja yhteisöongelmia Tasa-arvon heikkenemistä Muuttoja, levottomuuksia Kulttuurishokkeja Stressisairauksia Päihdeongelmia, syrjäytymisiä Uupumusta, unettomuutta

(Lähde: Matti Ylikoski)


Työhyvinvointi

tarkoittaa että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.


Työhyvinvoinnin sisältöä hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työympäristö oman työn merkitys ja tavoitteet selvillä työn hallinta (työn vaatimukset - osaamisen ja suorituskyky) työn oikein mitoitettu kuormittavuus kehittyminen, itsensä toteuttaminen ja mielekäs työ vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet työyhteisön toimivuus ja yhteistyö tasa-arvo, syrjimättömyys ja muu inhimillinen kohtelu palkkaus ja muu palkitseminen koetaan oikeudenmukaiseksi työajat, lepoajat työsuhteen pysyvyys kestäviin toimintatapoihin perustuva tuottavuus ja taloudellinen

menestys työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen


Muutoksessa voimavarat keskitetään työn vaatimusten täyttämiseen Työuupumukseen johtavia ja syventäviä kehityskulkuja

– voimavarojen menetykset työpaikan menetys, osaamisen kyseenalaistuminen

– voimavarojen uhatuksi tuleminen työpaikan epävarmuus, yksikön siirto toiseen organisaatioon,

henkilöstövähennykset, lisääntyneet työn vaatimukset, pakkosiirrot toisiin tehtäviin, työyhteisön tuen puute

– voimavarojen sijoittaminen työhön vaille toivottuja vastineita

Työn suuret vaatimukset voidaan kokea uhkana, joka johtaa lisääntyneeseen voimavarojen menettämiseen.

Voimavaroja menettäneet ihmiset ovat muita alttiimpia uusille menetyksille– syntyy menetysten kierre, jossa uusien voimavarojen hankkiminen

on entistä vaikeampaa.(Lähde: Matti Ylikoski,

muokattu)


Yhteensovittamisen haasteet terveellisen ja mielekkään työn saavuttamiseksi (Maslach 2006)

Organisaatio Yksilö↓ ↓

Kuormituksen hallinta• vaatimukset vaikuttamisen mahdollisuus

Osallistuminen vs. yksilön itsemääräämistarve• sitoutuminen itsesäätely, autonomia

Ponnistelut vs. palkinta• panostaminen turvallisuus, tyytyväisyys, kehittyminen

Yhteistyö vs. yhteisöllisyys • tiimitehokkuus tuki yhteisöltä

Avoimuus vs. oikeudenmukaisuuden odotukset• luotettavuus reilu, arvostava työpaikka, luottamus

Odotukset vs. edellytykset• tulostavoitteet resurssit, ennustettavuus

(Lähde: Matti Ylikoski, muokattu)


Turvallisuuden, joustavuuden ja muutoksen tasapaino

Yhteiskunta sekä eri organisaatiot tarvitsevat muutosvalmiutta ja joustavuutta.

Työelämän ja yhteiskunnan tarjoama turva muutoksissa lisää työelämän vetovoimaa ja valmiuksia muutosten kohtaamiseen.

Henkilöstön kannalta muutosvalmiutta ja joustavuutta lisätään - kehittämällä työympäristöjä sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa - tukemalla elinikäistä oppimista - lisäämällä sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuuden ymmärtämistä - parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Vastavuoroisesti työnantajien tulee pyrkiä toteuttamaan henkilöstön taholta tulevat perustellut joustamisen tarpeet.


Toimintalinjaus vuonna 2008:Työhyvinvointi vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden nousua laman jälkeen

Yhteinen ponnistelu on toimintaa "samassa veneessä" • "Lamalle turpiin" – liike yhdistää johtoa ja henkilöstöä

Selviytyjien syyllisyydentunteen hallinta edistää sitoutumista• "Noin meitäkin olisi kohdeltu, jos…" –viesti leviää laajalle yhteisöön• Itsesyytöksistä vapautuminen• Yksilölliset voimavarat aktivoituvat, tulevaisuudenusko

Työ keskiöön• Mielekäs, kehittävä, monipuolinen, itsenäinen työ

Organisaatiokulttuurin lujittaminen• Ihmissuuntautuneisuus, työn ja muun elämän yhteensovittamista

tukevat asenteet ja käytännöt• Osaamisten kehittämisen tulevaisuutta varten

Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen

Uudistushankkeisiin pitäisi leipoa sisään sekä tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulma.

Edistetään kestävästi organisaatioiden menestystä ja henkilöstön jaksamista ja kehittymistä.


Työhyvinvointiin sijoittamisen luonne

Kustannus Rahassa mitattu käyttö tai kulutus. Liittyy menneeseen, se on menetetty rahan käyttönä tai

kulutuksena.

Sijoitus tai investointi Panostus tulevaisuuteen. Suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä takaisin pitkällä

aikavälillä:– vaikuttaa ihmisten tuottavuuteen pitkällä aikavälillä– vähentää miljardiluokan kustannuksia– jopa merkittävä lisäpanostus voi olla kannattava

Lähde: Guy Ahonen 2010


Työhyvinvointisijoitusten talousvaikutuksia

sairauspoissaolokustannukset - 26,8 %

hoitokustannukset - 26.1 %

vakuutusmaksumuutokset - 32,0 %

hyöty/kustannus-suhde 5,8-kertainen

Lähde: Guy Ahonen, 2010



Kuvion lähde: Guy Ahonen, 2010

Työhyvinvoinnin edistämiseen ei ole olemassa vain yhtä viisasten kiveä, jota voitaisiin soveltaa jokaisella työpaikalla ja kaikkina aikoina.

Tarvitaan laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, ohjelmia ja kannustimia, jotta päästään eteenpäin.



Vastavuoroisuus

Sosiaaliset suhteet,verkostot

Osallistuminen

Yhteiset arvot ja normit

Luottamus

Sosiaalinenpääoma

Työyhteisön sosiaalinen pääoma (Kuva: Tuula Oksanen)


Mistä sosiaalista pääomaa syntyy

Luottamus– yleistynyt luottamus muihin ihmisiin (tuntemattomiin)– luottamus tuttuihin tai naapureihin– institutionaalinen luottamus

Vastavuoroisuus – todennäköisyys saada apua sitä tarvitessaan

Yhteiset normit ja arvot– mm. suvaitsevaisuus

Sosiaaliset suhteet / verkosto– esim. naapurusto, työyhteisö

Osallistuminen – vapaaehtoistoiminta– kansalaisaktiivisuus– toiminta yhteiseksi hyväksi (Tuula Oksanen)


Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja terveyden huononeminen 4 vuoden seurannassa (n=9524)

*

*

Lähde: Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J. Social Science and Medicine 2008;66:637-649.

*

Sosiaalinen pääoma

2000- 2004

Terveyden huononemisen riski

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

1.4

1.6

1.8

2

Sosiaalinen pääoma

vähän - vähän

paljon - vähän

vähän - paljon

paljon - paljon

**

1.78 (1.56-2.03)


Suomen työelämän tilanteen arviointia Monet indikaattorit näyttävät hyviltä

– eläkkeelle jäämisen ikä on noussut

– ikääntyneet ovat pidempään työelämässä

– mielenterveyseläkkeet ovat laskussa

– asenteet työssä jatkamiseen ovat muuttuneet

Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa– työtapaturmat lievässä nousussa, laskua viime vuonna

– työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteensovituksessa kehittämistarvetta

– masennus edelleen keskeinen työikäisten ongelma

– työympäristön ja työelämän perusasioissa parannettavaa kaiken kokoisissa organisaatioissa


Eläkkeellesiirtymisiän odote 50-vuotiaalle

59,5

60,0

60,5

61,0

61,5

62,0

62,5

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Miehet

Naiset

Miehet - tavoite

Naiset - tavoite

Lähde: ETK


Lähde: Eläketurvakeskus


Itse arvioidut työssä jatkamiseen vaikuttaneet tekijät (1940-42 syntyneet)

”Kuinka tärkeänä pitää seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne?” Vastausvaihtoehdon ”Tärkeä” osuus

• Hyvä ja toimiva työympäristö 94 %

• Työyhteisön ilmapiiri 91 %

• Mielenkiintoinen ja haastava työ 91 %

• Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 88 %

• Hyvä esimiestoiminta 86 %

• Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 84 %

• Tulotason säilyttäminen 76 %

• Suuremman eläkkeen määrä 65 %

• Joustavat työajat 61 %

• Kuntoutusmahdollisuudet 53 %

• Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 52 %

• Puolison/avopuolison työssäolo 38 %

• Lähde: Joustava eläkeikä tutkimus 2006, TELA


Työhyvinvointifoorumi:

on osa hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa– työurien pidentäminen, työelämän laatu ja tuottavuus

liittyy myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan– työterveyshuolto, kuntoutus, terveyden edistäminen,

Masto-hanke.


Työhyvinvointifoorumin pääviestit

1. Terveyden ja turvallisuuden puolestapuhuja

Hyvä työ luo hyvinvointia ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Hyvässä työssä sovitetaan yhteen yksilön edellytykset ja työn vaatimukset.

Terveellinen ja turvallinen työ ehkäisee tapaturmia ja sairauspoissaoloja.

Työpaikan tulevaisuus luodaan yhdessä. Jokainen kantaa vastuuta työyhteisön toimivuudesta ja

valinnoistaan. Kannustava johtaminen ja osallistumismahdollisuudet ovat

tärkeä osa toimivaa työyhteisöä.


2. Kestävän elämänuran edistäjä

Hyvä työ antaa voimavaroja elämään. Työn ja muun elämän tasapaino on välttämättömyys. Eri elämänvaiheisiin soveltuvat hyvät käytännöt ja tukemisen

tavat hyödyttävät organisaatiota ja henkilöstöä. Työelämän hyvät käytännöt syntyvät usein työn arjessa. Kaikkien työkyky on tärkeä - mahdollisuuksia selviytyä työssä

tulee vahvistaa. Mahdollisuus työhön tulee turvata kaikille.


3. Tuottavuuden turvaaja


Työelämän hyvä laatu on jokaisen organisaation kestävän toiminnan edellytys ja kansantalouden kulmakivi.

Luottamusta tarvitaan muuttuvassa työelämässä. Uutta luova työkulttuuri auttaa toimimaan muuttuvissa

toimintaympäristöissä. Tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua tulee

parantaa samanaikaisesti. Työelämän innovaatioita on suunnattava myös työpaikan

arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin. Monimuotoinen työvoima varmistaa maamme menestystä Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää osaamista ja

vastuuntuntoa.

Esityksen tiivistelmä

Työhyvinvointityö on keino vastata ihmisläheisesti työelämän jatkuvan muutoksen tuomiin haasteisiin.

Samoilla keinoilla edistetään kestävällä tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Työhyvinvointi syntyy arkipäivän työssä.

Työn ja muun elämän tasapaino ja myönteinen vuorovaikutus lisäävät voimavaroja.

Tarvitaan myös valtakunnallisia ja organisaatioiden strategisia linjauksia.


metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?

Documents