Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisella alalla ja erityisesti opetusalalla

Pauli Forma, Keva

4.12.2015

Esityksen kuvat: Pixabay.com

4.12.2015 2

Ostopalvelut

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

500000

1950

1960

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Julkisen sektorin keskeinen rooli yhteiskunnassa, julkista sektoria tukeva toiminta-ympäristö.

Markkinoiden keskeinen rooli yhteiskunnassa ja markkinoita tukeva toimintaympäristö.

Muuttuva toimintaympäristö ja kuntien henkilöstömäärä

Toimintaympäristötekijät: • Julkisen sektorin roolin muutos • Julkisen talouden haasteet • Euroopan Unioni • Eläkepoistuma • Ikääntyminen • Kaupungistuminen • Digitalisaatio • Asiakkaiden muutos • Yhdenmukaistuminen • Työelämän muutos

18.11.2015 3

Kunnat

Eläke-poistuma Ikääntyvä

väestö

Kaupungis-tuminen

Julkisen sektorin muutos

Asiakkaiden muuttuvat

tarpeet Julkinen talous

Työelämän muutos

Digitalisoi-tuminen

Euroopan Unioni

Yhden-mukaistumi

nen

Julkisen alan toimintaympäristö on isossa muutoksessa

”Kaikki toimintaympäristön muutosasiat liittyvät henkilöstöön”.

Markku Mattila 2014.

Eläkepoistuma

Kuvaus

Noin 80 000 työntekijää siirtyy eläkkeelle kunta-alalta vuoteen 2020 mennessä.

Merkitys työelämän kannalta

Merkittävä sukupolvenvaihdos, mahdollisesti pulaa työvoimasta, alueet eriytyvät. Haasteet esimiestyöhön ja HR:ään: ennakointi, töiden muutos ja johtaminen, osaamisen siirtäminen.

Ikääntyminen

Kuvaus

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, kysyntä vanhusten tarvitsemille palveluille kasvaa. Ikärakenteen alueellinen eriytyminen.

Merkitys työelämän kannalta

Vanhusten tarvitsemien palvelujen kysyntä kasvaa, niukkuus vanhuspalveluja tuottavasta työvoimasta. Ikääntyvä työvoima ja polarisoituminen, eri-ikäisten johtaminen, uudet sukupolvet työelämässä.

Kaupungistuminen Kuvaus

Kaupungistuminen kiihtyy. Palvelutarpeet kasvavat kaupungeissa, haja-asutusalueet ongelmissa.

Merkitys työelämän kannalta

Haja-asutusalueiden palvelujen järjestämisen ongelmat, ruuhkautuvat kasvukeskukset. Hajautetun työn johtaminen ja etäterveydenhuolto.

Globalisaatio

Kuvaus

Maahanmuutto lisääntyy, suomalainen elinkeinoelämä globaalissa kilpailussa.

Merkitys työelämän kannalta

Monikulttuurisuus lisääntyy julkisen sektorin töissä. Mahdollisia kriisejä (esimerkiksi pakolaiset). Tehtaiden sulkemiset ja elinkeinorakenteen muutos aiheuttavat haasteita ja jopa kriisejä julkisen sektorin organisaatioille.

Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat työhyvinvointiin

18.11.2015 9

Yksilö

Yhteisö

Yhteiskunta

Lainsäädännön kehittäminen, ohjelmat ja hankkeet

Työpaikan toimenpiteet työhyvinvoin-nin tukemiseksi

Työntekijän oma vastuu työhyvinvoin-nistaan, elintavat ja osaamisen ylläpitäminen.

Työuran tukeminen

4.12.2015 10

Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen

Aktiivisen tuen palvelut

Kevan palvelut

Kevan tavoite

Työuran vaihe

Ei työkyky-ongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita

Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa

Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut.

Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä

Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut

Eläkeratkaisut

Työhyvinvointi, tuottavuus

Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen

Työhyvinvoinnin turvaaminen

Työkyvyttömyyden ehkäisy

Työssä jatkaminen

Lakisääteisen tehtävän toteutus

Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy

Eläköityminen Työnantajan tavoite

Työntekijän tavoite

Hyvinvointi työssä

Työkyvyn säilyttäminen

Työssä jatkaminen

Toimeentulon turvaaminen

Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa 1945-2013.

4.12.2015 11

Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980 1990

1990-2010

Muutos työssä

Maa- ja metsätaloustyö

Tehdastyö ja palvelualojen kasvu

Palvelu- ja tietotyö

Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka

Sukupuolisuus ja työ

Maskuliininen ruumiillinen työ

Femininisoituvat taitovaateet

Tiivistyvät ja laajentuvat taitovaateet

Tuottavuuden luonne

Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja psykologinen

Vauraus ja hyvinvointi

Taloudellinen niukkuus

Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi

Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen suunnittelu

Neuvottelu ja sisäinen ohjaus

Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan syntyneet

Terveysvaarat Fysiologiset uhkatekijät

Kemikaalit ja myrkyt

Psykologiset ja sosiaaliset riskit

Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-suuden kasvu

Mielenterveysproblematiikka

Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.

Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta

• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?

• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö.

• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö.

• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu.

4.12.2015 12 Lähde: Tuomo Alasoini.

13

Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan… ”Työyhteisössäni ihmisiin voi luottaa.”

”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”

20

19 26

31 20 19 16

27 21 19 17 17

23

21 33

29 26 23

16

20 23 23

49

49 47

42 50

48 51

47 52

47 49 49

49

50 42

52 46

48 50

47 45 50

21

21 21

20 20

22 23

20 19

26 21 21

22

23 13

9 19 24

28

25 25 19

9

10 5

7 10 10 8

6 7 8

11 12

6

6 6

7 6 6 5

8 5 6

1

1 1

1 2

1

1 1

2

1 6

3 3

1

2 2

Kunta

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

SivistysSosiaali

TekninenTerveys

Hallinto- ja toimistotyö

Kirkko

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

Hallinto- ja toimistotyöHautausmaat ja kirkon palvelutyö

Seurakuntatyö

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

26

25 31

36 25 25 23

32 27 26 24

20

28

27 36

32 34

24 23

20 30 29

49

49 48

46 52 50

44

52 48

46 49

47

49

50 38

51 49

45 50

47 42

51

18

19 14

16 16

16 24

13 18

19 19

22

17

17 14

12 11

23 18

29 17

13

6

6 6

2 5 8 7

2 5

7 7

8

6

6 9

3 5 8 8

4 11

5

1

2 1

1 1 2

1 1 2 1 3

1

1 3

1 1

1

1 1

14

Mitkä tekijät yhteydessä luottamukseen?

75 24 1

Ristiriitojen ratkaiseminen

Suvaitaan erilaisuutta

Epäasiallista kohtelua työyhteisössä

92

60

17

8

39

67

1

17

Hyvä

tilanne

Siltä väliltä

Huono

tilanne

83

61

43

17

37

51

2

6

En kertaakaan

Kyllä, kerran

Useita kertoja

85

54

24

14

45

57

2

19

Hyvä tilanne

Siltä väliltä

Huono tilanne

,589** ,453** ,341**

15

30

23

28

24

39

26

26

32

52

51

46

44

43

57

49

50

11

19

21

24

9

14

19

10

5

5

5

5

7

1

4

6

1

1

1

3

1

2

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta

18-29

30-44

45-54

55-67

Kirkko

18-29

30-44

45-54

55-67

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

Nuoret saavat työstä iloa ja innostusta!

”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”

Kunta

Kirkko

Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä

• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet

• Työterveyshuollon toiminta on parantunut

• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan

• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi

• Sairaspoissaoloissa aleneva trendi

• Työurat ovat pidentyneet

• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on noussut

4.12.2015 16

Työhyvinvointiin liittyviä huolia opetusalalla (1/2) • Erityisluokanopettajien jaksaminen, pienryhmien purkaminen,

koulunkäynnin ohjaajien resurssien vähäisyys, opiskelijoiden ongelmien lisääntyminen ja monimutkaistuminen.

• Kiire ja vaikeus tauottaa työtä, ryhmäkokojen suurentuminen, rauhaton työympäristö, töiden kasaantuminen, työn määrä.

• Oma työkyky, ikääntyminen, osaamisen puutteet, työn ja vapaa-ajan rajaaminen.

• Rahoituksen leikkaaminen, säästötoimet, kunnan taloudellinen epävarmuus, "raskasta nyhjäistä tyhjästä".

• Pelko työn päättymisestä, epävarmuus, muutokset joiden vaikutusta voi vain arvailla, lomautukset.

• Ilmapiiriongelmat, henkinen kuormitus ja riittämättömyyden tunne.

• Maailmantilanteen (mm. pakolaisuus) heijastuminen koulutyöhön.

4.12.2015 17 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.

Työhyvinvointiin liittyviä huolia opetusalalla (2/2) • "Digiloikan epämääräisyys" ja sen huono johtaminen, sähköiset yo-

kirjoitukset.

• Kouluun kohdistuvat epärealistiset vaatimukset: "kaikki yhteiskunnan ongelmat tulisi ratkaista koulussa."

• Kouluun kohdistuvat moitteet, mm. perusteetön syyttely "vanhanaikaisuudesta" ja "muutosvastarinnasta".

• Muutosjohtamisen heikkous, muutokset, työelämän muutokset, heikko johtaminen.

• Epäselvät rakenteet ja päättämättömyys, huonot YT-menettelyt, työnantajan ja henkilöstön luottamuspula, huono johtaminen, työyhteisön riidat,

• Kovien arvojen tulo "humaaniselle alalle".

• OPS-työ, kirjallisen työn lisääntyminen.

• Sisäilma-asiat, toimiminen väistötiloissa.

• Oikeudenmukainen palkka

4.12.2015 18

Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.

Työhyvinvointia lisääviä asioita opetusalalla (1/2) • Oman fyysisen kunnon ylläpitäminen, töiden väheneminen,

omat säännölliset elämäntavat, terveys, perhetilanne.

• Kollegoiden tuki, "supertyökaverit", työyhteisön omat jutut, hyvä ilmapiiri työpaikalla. luottamus, verkostoituminen ja huolen jakaminen.

• Esimiehen linjakas toiminta, rehtori jolla on hallinnollista osaamista ja kokemusta.

• Vapaa-aika, harrastukset, ay-toiminta, liikunta ja kulttuuri.

• Pidän työstäni, positiivinen palaute työstä, onnistumiset.

• Avoimet oppilaat, tsemppaavat vanhemmat, hyvä vuorovaikutus oppilaiden ja vanhempien kanssa, poikkeuksellisen kiva luokka.

4.12.2015

19 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.

Työhyvinvointia lisääviä asioita opetusalalla (2/2) • Uusi erityisopetuslaki: luokanvalvojan vastuu oppilaasta ja

työnohjaus, koulutukset

• Riittävästi haasteita, mahdollisuus oppia uutta, uudet haasteet.

• Lomat, tieto eläkkeelle pääsystä ensi vuonna.

• Työkokemus - osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, perspektiiviä asioihin.

• Järjestelmällisyys, etteivät asiat kasaannu, vapaus hallita omaa kalenteria, tunne osaamisesta, vaikutusmahdollisuudet, etätyömahdollisuus.

4.12.2015

20 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisesta johtamisesta

4.12.2015 21

Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa?

• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään (ja otetaan vakavasti).

• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää.

– Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä.

– Toimintamallit olemassa ja hiottuja.

– Mittarit, seuranta, arviointi.

– Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia.

4.12.2015 Pauli Forma 22

Tieto ja oikeuden- mukainen johtaminen

• Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella

• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa

• Asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehdessä

• Päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat samat kaikille)

• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa

• Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan

• Päätösten perusteluista saa halutessa lisätietoja

4.12.2015 23

Lähde: Niehoff ja Moorman 1993.

Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien toimenpiteiden yleisyys

17

17

18

25

28

33

33

35

53

56

58

61

62

78

79

82

56

41

48

52

40

39

39

36

34

25

24

24

29

15

4

14

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Fyysisen kunnon testaaminen

Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista

Osaamiskartoitukset

Osaamistarpeiden ennakointi

Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen

Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen

Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen

Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen

Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi

Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen

Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen

Työhyvinvointikyselyjen tekeminen

Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v)

Eläkepoistuman arviointi (5v)

Henkilöstötilipäätöksen tekeminen

Terveystarkastusten tekeminen

säännöllisesti satunnaisesti on ainakin kerran tehty ei ole tehty kertaakaan en osaa sanoa

4.12.2015 Pauli Forma 24

Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta

4.12.2015 Pauli Forma 25

4

55

31

11

47

10

62

35

22

40

40

81

22

38

69

1

3

4

5

2

2

5

5

6

8

8

7

4

8

7

0 % 50 % 100 %

Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja

Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen

Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia

Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan

Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi

Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia

Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite

Seuraamme työtapaturmakustannuksia

Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä

Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi

Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite

Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan

Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään

Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi

kyllä ei en osaa sanoa

Työhyvinvointitoiminnan kehitys, (havainnollistus)

”Työhyvinvointi on meille tärkeää”

”Meillä on toimintamalleja”

”Toimintamallim-me toimivat, roolit ja vastuut ovat selvät”

Aika

100 %

27

Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä

Raportointi

Strategisuus

Koulutus

Rakentaminen

Laajuus

Perusrakenne

Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto

ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,

työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on

tavoitteellista.

Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat

raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on

hälytysraja sairauspoissaoloissa.

Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen

toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat

järjestelmän.

Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja

sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.

Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.

Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja

yhtenäisesti.

Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri

toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.

Lähde: Keva.

Case Ylä-Savon Sote

• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.

• Mitä tapahtui?

– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden käynnistäminen.

– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.

– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.

– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.

– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.

– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta

– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys

– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen

– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.

4.12.2015 28

Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-

alan organisaatioissa

29

Työkyvyttömyyseläkekustannukset

Työtapaturmakustannukset

Sairauspoissaolokustannukset

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.

4.12.2015

Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista

67

26

7

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

4.12.2015

Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan

24

47

29

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan

30

4.12.2015

31

Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?

• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin

”Työkaverit” n. 2/3 työntekijöistä

”Asiakkaat ja kontaktit” n. 1/15

”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15

”Palkka” n. 1/25

”En mitään” n. 1/15

”lapset ja nuoret” n. 1/15

”Työn antama säännöllisyys ja rytmi” n. 1/15

. ”Esimies”

Lähde: Perhoniemi 2013.

Kiitokset!

4.12.2015 32