vaikuttavuusinvestoiminen tulosperusteiset rahoitussopimukset …vaikuttavuu… · 1 2 3....

Palvelujen vaikuttavuusSamaa kaikille vai tarpeen mukaan?

Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja, Sitra6.6.2019

Lape seminaari, Tampere

Nykyinen tapa budjetoida

ei takaa toimenpiteiden

vaikuttavuutta

Hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia toiminta- ja rahoitusmalleja, jotka auttavat myös julkisen talouden tasapainottamisessa.

Resurssit on suunnattava vaikuttaviin ratkaisuihin.

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

1

2

3

Suunnanmuutos: Vaikuttavuusketju ja

vaikuttavuuden mallintaminen

Vaikuttavuus mallintamisenlähtökohtana

Mallinnus toimii vaikuttavuuden johtamisen ja vaikutusten todentamisen työvälineenä

2

1

Vaikuttavuus, mallintaminen ja

mittaaminen

Mitä ymmärrämme vaikuttavuudella?

-Impact (EI efficiency/effectiveness = tehokkuus)

-Myönteinen yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vaikuttavuus

-Keskipitkä (3-6 vuotta) tai pitkä aikaväli (6+ vuotta)

-Kädenjälki = tavoitteellinen vaikuttavuus = toiminta suunnitellaan vaikuttavuustavoitteesta käsin niin, että tulokset saavutetaan

-Vaikuttavuuden todentaminen (vs. arviointi)

Vaikuttavuusketju ja vaikuttavuuden

mallintaminen

Vaikuttavuus mallintamisenlähtökohtana

Mallinnus toimii vaikuttavuuden johtamisen ja vaikutusten todentamisen työvälineenä

2

1

Vaikuttavuuden mallintamisen tasot

A Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus– Ilmiön rajaaminen ja juurisyiden tunnistaminen

– Hyödyn hinnoittelu

Vaikutusten syntymisen mallinnus

Interventioiden toteuttamisen mallinnus– Taloudellinen mallinnus

– Toiminnallinen mallinnus

B

C

Esimerkki taloudellisesta mallintamisesta

Sitran teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta.

Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite.

Huolellinen mallinnus määrittää tulostavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet ja mittarit.

Yksityinen pääoma on tehokas kannustaja tulostavoitteiden saavuttamiseksi.

Vaikuttavuus syntyy yhteistyönä vaikuttavuuden tilaajan, palveluntuottajienja sijoittajien kesken.

1

2

3

4

5

MITKÄ TAUSTATEKIJÄT ENNUSTAVAT LASU-

KUSTANNUKSIA?

Viheliäinen ongelma koko Suomessa – mikä neuvoksi?

1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin1, riskitekijöitä

- vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk)

- vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma

- vanhemman alhainen koulutus

- perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa

Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4). Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä.

1: Hilli, P., Ståhl, T., Merikukka, M. ja Ristikari, T.: Syrjäytymisen hinta –case investoinnin kannattavuuslaskenta. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017): 6

Kustannukset ja ongelmien kasaantuminen

Tarkastelussa vain suomalaissyntyiset lapset, ulkomaalaistaustaisista ei ole saatavilla riittävää dataa.

Data

Tarkastelussa sijaishuollon, avohuollon, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja käyttäytymiseen liittyvän erityisen tuen kustannukset.

Ongelmien kasaantuminen ja kustannukset

Kumuloituneita riskitekijöitä

Osuus väestöstä (%)

Osuus lasu-kustannuksista (%)

0 73,6 29

1 17,9 29

2 7,0 30

3 1,4 11

4 0,1 1,2

- Suurimmat kustannukset painottuvat ikävuosiin 13-18 vuotta

16

Kustannuskertymä iän mukaan

AIKUISIKÄ

17

18

Jää ilman peruskoulun jälkeinen tutkintoa

Työllisyysasteet koulutusasteen mukaan

Keskimääräiset toimeentulotukikuukaudet

24v asti

- Koko elinaikaiset erot peruskoulun varaan jäävien ja jatkokoulutuksen saavien välillä keskimäärin290-440 000 €

- Otettu huomioon työ- ja eläkeiän tuloverot, työmarkkinatuet, toimeentulo- ja asumistuet, suurista kulueristä puuttuu tke-läkkeiden ja rikollisuuden aiheuttamat kustannukset

Kumulatiiviset keskimääräiset kustannukset

Tavoitteena systeeminen kokonaisratkaisu –

case Helsinki

• Vaikuttavuus syntyy systeemisten vaikutusten tuloksena.• Lasten ja perheiden kokema hyvinvointi vaikuttaa aikuisten työllisyyteen ja kouluttautumiseen sekä lasten

varhaiskasvatukseen osallistumiseen, koulunkäynnin onnistumiseen ja mielekkään vapaa-ajan toteutumiseen.• Kestävä muutos edellyttää myös työttömyyden riskin systemaattista ja tavoitteellista alentamista.• Tavoitteena on uudenlainen työtapa ja palvelu, joka on pitkäjänteistä ja ottaa huomioon koko perheen.

Vaikuttavuustavoite:Meri-Rastilassa palveluissa olevien määrät vastaavat väestöosuuksia

Varhaiskasvatus-aste nousee, lasten kielen oppiminen paranee, oppimistulokset nousevat, toiselle esteelle siirtyvien määrä kasvaa

Lasten harrastusten määrä nousee, ystävien määrä

kasvaa,

Vanhempien koulutus- ja

työllisyysaste nousee

Raskaiden sosiaalipalveluiden (huostaanotot ja..) käyttöaste

laskee

Ratkaisu

Ratkaisu

Ratkaisu

Ratkaisu RatkaisuRatkaisu Ratkaisu

Ratkaisu

Ratkaisu

Ratkaisu

Muutostavoite

Ratkaisut muodostetaanyhdessämallinnustyöpajassa

Tavoitteena systeeminen kokonaisratkaisu

• Vaikuttavuus syntyy systeemisten vaikutusten tuloksena - ekosysteemiajattelun pohjalta

• Lasten ja perheiden kokema hyvinvointi vaikuttaa aikuisten työllisyyteen ja kouluttautumiseen sekä lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen, koulunkäynnin onnistumiseen ja mielekkään vapaa-ajan toteutumiseen - kokonaisvaltainen elämänlaadun kasvu

• Kestävä muutos edellyttää myös työttömyyden riskin systemaattista ja tavoitteellista alentamista.

• Tavoitteena on uudenlainen työtapa ja palvelu, joka on pitkäjänteistä ja ottaa huomioon koko perheen – yli toimialarajojen

• Tarvitaan uudenlaiset indikaattorit: ne jotka kertovat systeemisen muutoksen etenemisestä, ja ne jotka ovat maksatuksen perusteena

Muutostavoite

Ratkaisut muodostetaanyhdessämallinnustyöpajassa

Vaikuttavuustavoite:periytyvän huono-osaisuuden ja

alueellisen eriarvoistumisen vähentäminen Meri-Rastilassa ja

Kallahdessa (x-prosenttia vuoteen x mennessä)

Muutos: Meri-Rastilassa ja Kallahdessa palveluissa olevien määrät vastaavat

väestöosuuksia

Muutos:Varhaiskasvatus-

aste nousee, lasten kielen oppiminen

paranee, oppimistulokset

nousevat, toiselle asteelle siirtyvien

ja läpäisevien määrät kasvavat

Muutos: Lasten harrastusten määrä

nousee, ystävien määrä kasvaa

(indikaattori: koettu hyvinvointi THL-

kouluterveyskysely)

Muutos: Vanhempien koulutus- ja

työllisyysaste nousee (indikaattori: KELAn

kuntamaksuosuuksien pienentyminen ja

verotulojen nousu)

Muutos: Raskaiden sosiaalipalveluiden tarve (lasu jne.) ja käyttöaste laskevat

(indikaattori: säästyneet

kustannukset ja huostaanottomäärät)

Ratkaisu:Ostopalveluja

kohdentamalla

Ratkaisu:Ostopalveluja

kohdentamalla

Ratkaisu:Kaupungin

omiapalveluja

kehittämllä

Ratkaisu:Kaupungin

omiapalveluja

kehittämllä

Ratkaisu:SIB-

rahoitteinen interventio?

Ratkaisu:SIB-

rahoitteinen interventio?

RatkaisuRatkaisu Ratkaisu

Ratkaisu

Muita taustatekijöitä: Äidin masennuksen

vaikutus lapsen kehitykseen

Korhonen, Marie ja Luoma, Ilona. Äidin masennuksen vaikutus lapsen kehitykseen:1

”

- Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä

- Etenkin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen ilmenevät masennusoireet voivat vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin lapsen stressinsietokykyyn, oppimiseen, käytökseen ja tunne-elämän säätelyyn

- Negatiivisia vaikutuksia voivat lisätä geneettinen alttius tai herkkyys, kiintymyssuhde, lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde, lapsen yksilölliset ominaisuudet, sukupuoli ja riskitekijöiden kumuloituminen

- Interventiot tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevästi koko perheeseen.”

1 Suomen lääkärilehti 15-16/2017 VSK 72 s. 1005-1009.

Maailmanlaajuisesti yli 100 SIB-hanketta

- Peterborough SIB (Iso-Britannia, 2010) – maailman ensimmäinen

- 108 (tämä luku päivitettävä) SIB-sopimusta, joihin sijoitettu yhteensä 350 milj. euroa

- Vähintään saman verran hankkeita työn alla

- Hyvinvointitavoitteet liittyvät mm. seuraaviin aiheisiin:

– työllisyys 36 %

– terveys 18 %

– asuminen ja kodittomuus 14 %

– lapset ja perheet 13 %

– muita: tuki vapautuville vangeille, lasten oppimisvalmiudet, kodittomuus, jne.

Lähde: Social Finance: SIB-database (https://sibdatabase.socialfinance.org.uk/)

SIBin avulla voidaan

investoida

etupainotteisesti

hyvinvoinnin lisäämiseen

sekä ongelmien

ehkäisyyn. Näin

vähennetään pitkän

aikavälin kustannuksia.

ENNUSTE

TOTEUMA

Säästö, jotaSIBin avulla

tavoitellaan!

Lisää hyvinvointia ja säästöjä kunnan

kassaan!

Must do: Löydetäänkö Lapset-SIB:n menevä

aukko?

1. Sitra auttaa kuntaa tai kaupunkia tunnistamaan muutoksen kohteeksi valittavan ilmiön tai tarpeen

2. Ilmiöstä kerätään tietoa, joka analysoidaan syvemmän ymmärryksen varmistamiseksi

3. Analyysin perusteella tunnistetaan, olisiko tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB) mahdollinen työväline perheiden palvelujen kehittämiseksi ja kestävän systeemisen muutoksen käynnistämiseksi

Systeeminen muutos voi liittyä mm.

– resurssien vapauttamiseen korjaavasta työstä edistävään ja ehkäisevään työhön

– nyt vaille apua jäävien kohderyhmien tunnistamiseen ja tuen mahdollistamiseen

– lapsiperheiden hyvinvoinnin vaikuttavuuden todentamiseen

Julkinensektori

Sijoittaja

Palveluntarjoaja

SIB-malli käytännössä

Ilmiö/

haaste

Hyödyt julkiselle sektorille?

Kunnille ja valtiolle mahdollisuus

✓ ostaa vaikutuksia eli maksaa vain tuloksista

✓ saavuttaa taloudellista hyötyä, jos asetetut tavoitteet saavutetaan

✓investoida edistävään ja ehkäisevään toimintaan

✓täydentää omaa palvelutuotantoa yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisella

Miten SIB-hanketta mitataan?

Tulosmittarit

– määrittävät rahan liikkeet

Toimintaa ohjaavat mittarit

– auttavat optimoimaan resurssien käytön

Prosessimittarit

– kertovat suoritteiden ja prosessin laadusta

Muut mittarit

– mittarit, jotka kiinnostavat tulospalkkion maksajaa ja/tai muita yhteistyötahoja

”KAIKKI HANKKEET, JOILLA VOIDAAN

VAIKUTTAA TULEVAISUUDEN

KUSTANNUSKERTYMIIN NYKYISIÄ

KASVUTRENDEJÄ ALENTAVASTI, OVAT

TERVETULLEITA NIIN

JULKISHALLINTOON KUIN

YKSITYISELLE SEKTORILLE.”

SIB-hankkeiden tulosmittarit

Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB)

- 175 euroa per vähentynyt poissaolopäivä suhteessa SIBiä edeltäneen vuoden tasoon, tarkasteluhorisontti 3 vuotta

Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen (Koto-SIB)

- 50 % säästetyistä työmarkkinatuista ja 50 % lisääntyneistä tuloveroista, verrattuna verrokkiryhmään, toteumaa seurataan Kelan ja verottajan rekistereistä, tarkasteluhorisontti 6 vuotta

Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Lapset-SIB)

- (mm. nämä): säästöt lastensuojelun, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja peruskoulun erityisen tuen kustannuksissa sekä NEET-statuksen omaavien henkilöiden vähenemä, verrattuna riskitekijöillä painotettuun tilastolliseen ennusteeseen, tarkasteluhorisontti 12 vuotta, maksu vuosittain

Työllistymisen edistäminen (Työllisyys-SIB)

- 20-40 % henkilön ansaitsemasta, seurataan verottajan rekisteristä, palkkio-%-osuus riippuu henkilön iästä, työttömyyden pituudesta, asuinalueesta ja koulutustasosta, tarkasteluhorisontti 3 vuotta, maksu vuosittain, palkkio-% määritelty siten, että julkishallinto saa enemmän verotuloja ja säästöjä työttömyyseduissa kuin mitä maksaa tulospalkkiona

sitra.fi/sib

SIB-hankkeen keskeiset vaiheet – Lapset SIB 2

starttaamassa

Ilmiön, tarpeen ja kohderyhmän määrittely

Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus

Päätös hankkeesta ja tulostavoitteesta

Hankehallinnoijan kilpailutus

Palveluntuottajien ja sijoittajien hakeminen

1

2

3

4

5

6 Toteutus ja seuranta

sitra.fi | seuraavaerä.fi

@sitrafund