marketta rajavaara, sosiaalipalvelujen vaikuttavuus

www.helsinki.fi/yliopisto

Sosiaalipalvelujen

vaikuttavuus

Vaikuttavatko politiikkatoimet –kirjan julkistaminen

Sosiaali- ja terveyspolitiikkojen vaikuttavuuden arviointi

Poltova –ohjelma

2.10.2012 Folkhälsanin terveystoimitalo

Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki

Marketta Rajavaara, VTT, professori, johtava tutkija

Helsingin yliopisto / Kelan tutkimusosasto

1

2

Vaikutusten arviointi

tutkimusteemana

15 julkaisua 7 julkaisua

Vaikuttavuusyhteiskunta (2007)

Yhteiskuntaan vaikuttava Kela (2006)


Vaikuttavatko politiikkatoimet?

3

Onnittelut kirjan johdosta!

Siinä on hyödyllistä vaikuttavuuden

arvioinnin tarkastelu sosiaali- ja

terveyspolitiikkojen eri alueilla.

Samalla kirja herättää kysymyksiä, kuten

mistä on kyse siinä,

- ettei mikään näytä muuttuvan?

- sosiaalipalveluihin liittyvien

politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointi

ei johda kumuloituvaan tietoperustaan?

- päätöksentekijät haluavat tietoa, jonka

poliittis-hallinnollinen ja tieteellinen

hyödyntäminen on vähäistä ja

lyhytaikaista?


Vaikuttavuuden käsite ilmaantui

sosiaalipalveluihin 1980-luvun lopulla

2.10.2012 4

• Pääministeri Harri Holkerin hallituksen ohjelma 1987: julkisen

sektorin uudistaminen

• OECD:n vaikutteet, valtiovarainministeriön sekä kunnallisen

työmarkkinalaitoksen ja kuntien keskusjärjestöjen ohjaama

kehitystyö

• Keskeisenä motivaationa huoli työvoimavaltaisten palvelujen

laajenemisesta ja kasvavista kustannuksista

• Tapani Purola & Kyösti Urponen & Harri Sintonen (1987)

Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista ja menetelmistä

sosiaalihuollossa (Sosiaalihallituksen julkaisuja)

• Juha Kääriäinen & Juhani Iivari (1989) Sosiaalihuolto

maailmanparantajana (Sosiaalihallituksen julkaisuja)


• ”…todistamisen aika sosiaalihuollossa on käsillä siitä yksinkertaisesta syystä, että valtion ohjausjärjestelmää puretaan: on pystyttävä näyttämään tuloksia, joiden perusteella voidaan arvioida sosiaalihuollon yhteiskunnallista hyödyllisyyttä – vastauksena ulkoa tuleviin paineisiin. Eräs kehys tälle kehitykselle on ns. vapaakuntakokeilun toteutuminen. Näin vaikuttavuustutkimuksella olisi hyvinkin voimakkaat hallinnon kehittämisestä nousevat tarpeet. Toisaalta vaikuttavuuden arvioimismenetelmiä haluttaisiin kehittää myös puhtaasti resurssiekonomisiin tarpeisiin. On arvioitu, että ensi vuosikymmenen alussa kunnallistalous saavuttaa ehdottomat kasvunsa rajat ja edessä on tiukan talouden aika samanaikaisesti kun palvelujen tarve kasvaa lähes rajattomasti. (Iivari 1989, 51-52.)

2.10.2012 5

1980-luvulla sanottua

Vuonna 2012

Hyvinvoivat kansalaiset, korkea työllisyysaste, kattava toimeentuloturva sekä vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden perusedellytykset." (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011) Julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee 379 000 henkilöä eli enemmän kuin Suomen teollisuudessa (kunnissa 258 000 työntekijää) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Ylikansalliset, kansalliset sekä alueelliset ja paikalliset tietotarpeet

7

Kirja sisältää kahdenlaisia artikkeleita:

Artikkelit, joissa kerrotaan vaikuttavuuden arvioinnin

kontekstista, edellytyksistä, lähtökohdista ja

lähestymistavoista (19)

Empiiriset artikkelit, joissa on toteutettu

vaikuttavuuden arviointia (8)

(vrt. Gilbert & Mulkay 1984)

Vaikuttavuuden arviointi

– helpommin sanottu kuin tehty

2.10.2012 8

Artikkelissa ihmetellään sitä, miten arvioida valmisteltavana

olevaa lakia, joka konkretisoituu vasta toimeenpanossa sekä sitä,

mitä seuraa siitä, että lain tavoitteet ja toimeenpano

kulkevat erillään toisistaan.

Onko sosiaalihuoltolain ennakkoarviointi ylipäänsä mahdollista?

Voidaanko esimerkiksi arvioida palvelujen saatavuuden

edellytyksiä maan eri osissa?

Miksei lakiin saatu kirjatuksi edellytyksiä sosiaalihuollon

tietoperusteisuudesta?

2.10.2012 9

Artikkelissa kuvataan kuntien lastensuojelun suunnitelmien

vaikuttavuuden tarkastelun lähtökohtaedellytystä,

että on olemassa inputs, joista toimeenpanossa syntyy outputs,

ja viimein outcomes.

Miten lastensuojelun suunnitelmien vaikuttavuuden arviointi on

mahdollista?

2.10.2012 10

Menetelmät avuksi?

2.10.2012 11

Artikkelissa esitellään tavoiteperusteista arviointia

kehittävää projektia, jota kuntien sosiaalityöntekijät

toteuttavat.

2.10.2012 12

”Suo siellä, vetelä täällä.”

Artikkeli osoittaa, että maksupolitiikan

muutosta on mahdollista arvioida ja että

nettovaikutukset jäivät vähäisiksi.


Mitkä politiikkatoimet?

Minkä tahojen aikaansaamat politiikkatoimet (eri hallinnonalat, valtio, kunta, paikallinen toimija)?

Politiikkatoimet / ohjelmat / suunnitelmat / palvelut / interventiot?

Vakiintunut toiminta / kokeilut?

Julkiset / yksityiset palvelut?

Miten?

Keihin?

Millaisella aikajänteellä?

Keiden mielestä?

Millaisten arviointikriteerien perusteella?

Millaisin aineistoin tarkasteltuina?

Millaisin lähestymistavoin ja metodein tarkasteltuina?

Keiden tuottaman tiedon perusteella?

Kuka haluaa tämän kaiken tietää ja hyödyntää?

13

Vaikuttavatko politiikkatoimet?

- Vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole kyse

kyllä / ei -vastauksista

Vaikuttavuus?

Ei ole vain yhtä ideaa siitä, mitä vaikuttavuus on, vaan määrittelysopimukset vaihtelevat eri tilanteissa.

Normatiivisuus: miten hyvin jokin uudistus, palvelu, interventio tai toiminto saavuttaa tavoitteensa?

Kausaalisuus: muuttuuko jokin työskentelyn kohteena oleva asiantila tietyn toiminnon seurauksena?

Vaikutus (ex ante) – vaikuttavuus (ex post)

15

Google - tarkennettu haku ”xxx:n vaikuttavuus" Helka: xxx and vaikuttavuus

25.11.2008

10.6.2010 9.2.2012 25.11.2008 10.6.2010 9.2.2012

Koulutus 1990 5510 6750 54 58 53

Tutkimus - 941 2020 - 103 108

Kuntoutus 1210 2040 1770 37 41 47

Työvoimapolitiikka, - toimet 247 542 1072 15 15 11

Fysioterapia 132 115 346 5 5 6

Psykoterapia 78 157 401 3 4 8

Sosiaalityö 50 94 233 16 16 18

Toimintaterapia 40 36 42 1 1 1

Päihdetyö ja -huolto 26 20 52 5 14 14

Lastensuojelu 26 127 158 3 3 5

Vanhustyö ja -huolto 3 4 4 2 2 2

Päivähoito 2 3 8 1 3 3

Toimeentulotuki 0 4 4 0 0 0

Asumistuki 0 0 0 0 0 0

Sairauspäiväraha 0 0 0 0 0 0

Vaikuttavuus eri aloilla


Vaikuttavuudesta puhutaan

etenkin, kun kyseessä ovat

tutkimus ja koulutus

palvelut, ei toimeentuloturva tai

sosiaalivakuutus

selektiiviset ja tarveharkintaiset, ei

universaalit palvelut ja etuudet

palvelut, joiden avulla edistetään ihmisen

työ- ja toimintakykyä, ei hoivaluonteiset

palvelut


Paradoksi?

• Vaikutusten arviointi on kehittynyt viime

aikoina eniten aloilla, joissa arviointiin ei

ole tiukasti ohjattu poliittis-hallinnollisesti:

toimeentuloturva ja sosiaalivakuutus

• Tulonjakovaikutukset

• Vaikutusten ennakointi: mikrosimuloinnin

eri mallit

17


Lähestymistapoja

vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen

Vaikutusten ennakointi 2000→

Näyttöperusteinen 1990→

Auditointi 1980→

Vuorovaikutteinen, laadullinen

1980→

Tuloksellisuus 1980→

Tavoiteperusteinen 1960→

Tarveperusteinen 1960→

Kokeellinen 1950→

Tilastollinen 1880→

Globaali

Paikallinen

Valtiokeskeinen

VAIKUTTAVUUS

Järkeilytyylit

(Ian Hacking 2002,

2004)

19

Kiitokset

ja vaikuttavaa

syksyn jatkoa!

[email protected]

[email protected]

marketta rajavaara, sosiaalipalvelujen vaikuttavuus

Health & Medicine