SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2

Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016–2020

Tulevaisuuskuva Suomesta

Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat ottamaan käyttöön voima-varojaan. Suomi on mielenterveyden edistämisen edelläkävijä, joka luo edellytykset psyykki-selle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Perustehtävä

Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien eh-käisy. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen. Seura ra-kentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. Seura kannustaa aktii-visuuteen yhteiskunnassa. Mielenterveysseura toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. Seura tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoim-massa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia.

Arvot

Ihmislähtöisyys

Kuulemme ihmistä ja puolustamme rohkeasti oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta yhteiskunnassa

Luotettavuus

Perustamme toimintamme asiantuntemukseen, avoimuuteen, tutkittuun tietoon, kokemusasian-tuntijuuteen ja ihmisten arjen tuntemukseen

Yhteisöllisyys

Edistämme ja toteutamme rikastavaa ja osallistavaa yhdessä tekemistä ja voimaantumista sekä vapaaehtoistyön kulttuuria

Strategiset tavoitteet

Mielenterveysseuran strategisina tavoitteina on olla • Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani • Arvostettu, tunnustettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja • Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa • Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja • Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi.

3

Toiminnanjohtajan esipuhe

Vuosi 2016 aloittaa Mielenterveysseuran uuden strategiakauden. Toimintaympäristö on edel-leen nopeassa muutoksen tilassa. Jotkut muutossuunnat ovat suhteellisen hyvin tunnettuja, ku-ten väestön ikärakenteen muutos, ilmastonmuutos sekä epävarmuuden ja turvattomuuden li-sääntyminen. On myös varauduttava ennakoimattomiin muutoksiin, jotka voivat aiheutua esi-merkiksi ääriliikkeiden vahvistumisesta tai maailmanpolitiikan epävakaudesta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvä kohtelu ja Suomeen asettuvien ihmisten kotouttami-nen on toimintavuoden erityinen haaste, jossa seuran asiantuntemusta ja työtä tarvitaan. Maa-hanmuuttajien kriisityön pitkä perinne on tuottanut osaamista, jonka varassa on mahdollista auttaa väkivaltaa kokeneita ja traumatisoituneita ihmisiä. Seura on myös mukana rakentamassa maahanmuuttajien mielenterveyden osaamiskeskusta. Työttömyyden kasvu ja työsuhteiden epävarmuus aiheuttavat turvattomuutta. Sosiaali- ja ter-veydenhuollon palvelujen uudelleen organisointi tarkoittaa merkittävää muutosta, jonka seu-raukset palvelujärjestelmään eivät vielä ole tiedossa. Seuran tehtävänä on omien voimavaro-jensa puitteissa turvata ihmisten tuen ja avun saantia kriisikeskusverkoston kautta. Järjestöläh-töisellä työllä on jatkossakin oma tärkeä paikkansa ja kriisikeskusverkoston toimintaedellytykset on turvattava. Keskeistä seuran toiminnassa on yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen sekä ihmisoi-keuksien turvaaminen. Vaikuttamistoiminnassa korostetaan näitä tavoitteita yhteistyössä mui-den toimijoiden kanssa. Hyvässä yhteistyössä paikallisten mielenterveysseurojen kanssa seu-ran tehtävänä on luoda uskoa tulevaisuuteen, vahvistaa ihmisten keskinäistä luottamusta ja so-lidaarisuutta sekä levittää mielenterveysosaamista. Ihmisten auttamisen halu on selvästi kasva-nut ja seura jäsenyhdistyksineen tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kansalaistoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Marita Ruohonen toiminnanjohtaja

Sisällys

Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016-2020 ................................................................... 2

Toiminnanjohtajan esipuhe ........................................................................................................ 3

1. Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä .................................................... 4

2. Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys ......................................................................................... 5

3. Avun saavutettavuus ............................................................................................................. 6

4. Digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys ............................................................................... 14

5. Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat .......................................................................... 16

6. Laatu ja vaikuttavuus ........................................................................................................... 17

7. Valtakunnallinen Rikosuhripäivystys .................................................................................... 18

8. Henkilöstö, johtaminen ja organisaatiokulttuuri .................................................................... 18

9. Hallinto ja talous .................................................................................................................. 19

4

1. MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYS-JÄRJESTÖNÄ

Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka täyttää toimintavuonna 119 vuotta. Seuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Toiminnan lähtökohtia ovat voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen.

Jäsenistön ytimen muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa. Jäseninä on myös 30 valta-kunnallista järjestöä sekä noin 542 henkilöä. Seura muutettiin liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset.

Seuran strategisena tavoitteena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani. Toimintavuonna seura painottaa etenkin sitä, että mielenterveys näkyy kaikessa yh-teiskunnallisessa päätöksenteossa.

Keskeisiä yhteistyörakenteita ovat mielenterveyden alalla toimivien kansalais- ja ammattijärjes-töjen muodostama Mielenterveyspooli sekä valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen ja kan-sanedustajien muodostama Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Kaikki eduskuntapuolu-eet ovat nimenneet kaksi edustajaa neuvottelukuntaan meneillään olevan istuntokauden ajaksi. Tarttumattomien sairauksien verkostossa (NCD-verkosto) seura toimii kansansairauksien eh-käisyssä yhteistyössä Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveysjärjestöjen kanssa.

Vuoden 2016 keskeisiä vaikuttamistoiminnan kohteita ovat mielenterveyslainsäädännön uudis-taminen ja kansallinen mielenterveyden edistämisen ohjelma, joka sisältää myös kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä. Paikallisille mielenterveysseuroille tarjotaan välineitä ja materiaalia oman vaikuttamistoimin-tansa kehittämiseen.

Euroopan tasolla seura vaikuttaa mielenterveyden edistämiseen Mental Health Europen (MHE), European Alliance for Mental Health in All Policies -verkoston ja EU-komission Compass-hank-keen kautta. Komission ja jäsenmaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimi (Joint Ac-tion) päättyy tammikuussa 2016 Brysselissä järjestettävään loppukonferenssiin. Maailmanlaa-juinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH).

Strategian tavoitteita tukevista kehittämisohjelmista on valittu seuraavat ohjelmat käynnistettä-viksi vuonna 2016:

1. Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys: Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisääminen ja uusien toimintamuotojen omaksuminen

2. Avun saavutettavuus: Kriisiauttamisen asemoituminen uudistuvaan sosiaali- ja terveyden-huollon kenttään järjestölähtöisenä, tunnustettuna ja vapaaehtoistyöhön tukeutuvana toimin-tana

3. Digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys: Seuran kaiken toiminnan sähköisen ja viestinnälli-sen ulottuvuuden ajantasaistaminen ja uudet avaukset

4. Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat: Seuran vaikuttavuus yksilöiden ja yhteisöjen mielenterveyden edistäjänä eri areenoilla vahvistuu

5. Laatu ja vaikuttavuus: Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin ja laatutyön vahvistaminen osaksi seuran toimintaa

6. Johtaminen, organisaatiokulttuuri ja talous: Ketterän ja yhteisöllisen toimintakulttuurin ja työ-yhteisötaitojen vahvistaminen.

Kaikkia kehittämisohjelmia toteutetaan yksiköiden välisenä yhteistyönä. Kehittäminen, viestintä ja kansainvälisyys ovat läpäiseviä teemoja kaikissa ohjelmissa.

5

Vaativassa muutosvaiheessa ollut omarahoitteinen Koulutuskeskus keskittyy toteuttamaan eri yhteisössä toimivien hoito- ja terapiatyön, kasvatus-, opetusalan ammattilaisten sekä työelämän tarpeisiin suunnattuja koulutuksia. Näitä ovat mm. Perhearviointimenetelmä, Psykoterapian pe-rusteet, Uudet tuulet kriisityössä, Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona sekä Haasteelli-set asiakastilanteet. Tehtyjen linjausten ja supistusten seurauksena on ollut mahdollista laatia toimintavuodelle realistinen budjetti. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen (7/2015) mukaan koulutukset ovat yleishyödyllisiä eikä niistä makseta arvonlisäveroa.

2. KANSALAISTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS

Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla hyvä ja vakaa vapaaehtoistyön foorumi. Toimintavuonna seura painottaa etenkin vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisäämistä ja uusien toimintamuotojen omaksumista. Toimintamuotoina ovat paikallisten mielenterveysseu-rojen konsultointi ja kouluttaminen kansalaistoiminnan kehittämisessä, yhteinen suunnittelu strategian mukaisen toiminnan toteuttamisessa sekä viestinnällinen yhteistyö paikallisten mie-lenterveysseurojen kanssa.

Keinona tavoitteiden saavuttamiseksi on paikallisten mielenterveysseurojen aktivoituminen vai-kuttamistyössä nostamaan esille paikallisia kehittämiskohteita. Tavoitteena on uudenlaisten vaikuttamiskeinojen löytäminen hyödyntämällä esim. kansainvälistä mielenter-veyspäivää, digitaalisia menetelmiä ja Mental Health Art Weekia, jota toteuttaa 45 seuraa vuonna 2016.

Vaikuttamistyön kehittämiseksi laaditaan Vaikuta viestinnällä- aineistoa ja koulutetaan seuratoi-mijoita mm. digitaalisten menetelmien hyödyntämiseen sekä laaditaan mielenterveysseuroille yhtenäiset verkkosivut. Viestinnällisen yhteistyön turvin rohkaistaan mielenterveysseuroja löytä-mään alueeltaan kehittämiskohteita mielenterveyden edistämisen näkökulmasta ja tuomaan niitä vahvemmin esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta lisätään, jotta uusia vapaaehtoistoimijoita saadaan mu-kaan sekä tukihenkilötoimintaan että muuhun vapaaehtoistoimintaan. Kehitetään myös uuden-laisia vapaaehtoistoiminnan muotoja erityisesti kulttuuri- ja liikuntatoimintaa hyödyntämällä, joi-den kautta aktiivitoimijat innostuvat jatkamaan tehtävässään.

Kehitetään uusia vapaaehtoistyön muotoja, joiden avulla voidaan sekä tukea maahanmuuttaja-taustaisia kotoutumaan Suomeen että osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, muun muassa Mental Health Art Week -tapahtumiin.

Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisäämiseksi "tuotteistetaan" vapaaehtoistoiminnan muodot ja kootaan nettisivuille motivoivia videoita vapaaehtoistoiminnasta sekä ideoidaan uu-sia kulttuuri- ja liikuntatoimintaa hyödyntäviä vapaaehtoistoiminnan muotoja mm. MHAW:lle ja hyvinvointia tukeviin ryhmätoimintoihin. Lapinlahden Lähde -hankkeessa kokeillaan vapaaeh-toistoiminnan uusia muotoja.

Koulutuksissa painotetaan vapaaehtoisten motivointia ja yhteistä ideointia vapaaehtoistoimin-nan monipuolistamiseksi. Järjestetään alueellisia Vapaaehtoistyö vetovoimaisemmaksi -kehittä-mispäiviä sekä koulutetaan toimijoita digitaalisessa osaamisessa. Tuetaan taloudellisesti pai-kallisia seuroja MHAW:n toteuttamiseksi mahdollisimman monipuolisena.

Vapaaehtoistoiminnan tuotteistuksen ja vetovoimaisuuden lisääntymisen myötä saadaan 100 uutta toimijaa paikallisiin seuroihin. Konsultaation ja taloudellisen tuen turvin MHAW:ia toteuttaa 45 seuraa monipuolisin keinoin.

Tavoitteena on vuonna 2016 kehittää vähintään viisi uutta toimintamuotoa vapaaehtoistoimin-taan ja saada nuoria vapaaehtoisia mukaan erityisesti liikunta- ja kulttuurimenetelmiä toteutta-maan. Vanhassa Lapinlahden sairaalassa käynnistyy kansalaislähtöinen mielenterveyden edis-

6

tämisen keskus, jonka toiminnan ydin on ympäristön ja taiteen mielenterveysvaikutukset. Teh-dään yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa paikkakunnilla, joilla sijaitsee paikallinen mielen-terveysseura.

Tukihenkilötyötä tekevien jaksamista tuetaan vahvistamalla vapaaehtoistyön työnohjaustaitoja vaativassa tukityössä turvataan lisäämällä tietotaitoa vapaaehtoistyön erityispiirteistä sekä hyö-dyntämällä mentorointia. Jaksamista tuetaan myös vahvistamalla vapaaehtoistyön työnohjaus-taitoja aloittamalla kaksivuotinen vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus sekä varmistamalla tuki-henkilöiden "urapolun" onnistuminen organisoimalla koulutuksia mm. tukihenkilövastaaville ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen toimijoille.

Lisätään tietotaitoa vapaaehtoistyön erityispiirteistä ja johtamisesta sekä hyödynnetään mento-rointia. Järjestetään puhelin- ja verkkokriisityötä tekeville tukihenkilöille neuvottelupäivät (n. 80 osallistujaa). Vapaaehtoistyön työnohjauskoulutuksen, mentoroinnin ja vapaaehtoistyön johta-misen kehittämisen kautta tukihenkilöt jaksavat jatkaa ja sitoutuvat tehtäväänsä. Tukihenkilötyö on edelleen laadukasta ja ihmiset saavat avun tukihenkilöiltä vaikeissa elämäntilanteissa.

Vapaaehtoistehtävistä pois siirtyvien toimijoiden hiljaisen tiedon siirtyminen varmistetaan ja jat-kuvuus turvataan paikallisissa mielenterveysseuroissa. Otetaan uudelleen käyttöön mentorointi tukihenkilötyössä ja kootaan paikallisten mielenterveysseurojen intraan perehdytyspaketti pai-kallisten mielenterveysseurojen toiminnasta. Dokumentoidaan myös paikallisille seuroille tarjot-tavien koulutusten sisällöt.

Mielenterveysalan sekä koko Mielenterveysseuran asiantuntijuutta ja toimintamuotoja kehite-tään liikunta- ja kulttuurialalla mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Mielenterveysseura hakee lii-kuntajärjestöksi ja tätä kautta valtionapukelpoiseksi. Mielenterveysseura toimii asiantuntija- ja koordinointitehtävässä mielenterveysalan liikuntapuolella vieden eteenpäin mm. mielenterveys-alan uusia kehittämislinjauksia ja kehittämällä paikallisten mielenterveysseurojen hyvinvointitoi-mintaa.

3. AVUN SAAVUTETTAVUUS

Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla arvostettu, tunnustettu ja helposti lähes-tyttävä tuen ja avun tarjoaja. Toimintavuonna seura painottaa etenkin sitä, että kriisiauttaminen asemoituu uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään järjestölähtöisenä, tunnustettuna ja vapaaehtoistyöhön tukeutuvana ja tuloksellisena toimintana. Tavoitteena on varmistaa, että kriisikeskustoiminta voi jatkua nopeana matalan kynnyksen avun tarjoajana, jossa vapaaehtois-työ yhdistyy korkeatasoiseen ammatilliseen osaamiseen järjestölähtöisessä kriisiauttamisessa tulevilla SOTE-alueilla.

Mielenterveysseura tarjoaa tukea ja apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville kriisi-puhelimessa, verkossa (tukinet.net, mielenterveysseura.fi, suomi24.fi), kriisivastaanotoilla ja ryhmissä. Kriisiauttamista toteutetaan eri puolilla Suomea 22 kriisikeskuksessa, joissa kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset työskentelevät rinnakkain. Kriisipuhelinpäivystykseen ja verkkoauttamiseen osallistuu myös osa niistä paikallisista mielenterveysseuroista, joissa ei ole kriisikeskustoimintaa. Pääseuran osana toimivan SOS-kriisikeskuksen tehtävät ovat osin valtakunnallisia ja osin alueellisia.

SOS-Kriisikeskuksen valtakunnalliset koordinaatiotehtävät

Valtakunnallisen kriisipuhelintoiminnan ylläpito ja koordinointi

Mielenterveysseura on toteuttanut puhelinauttamista vuodesta 1970 Helsingin kriisikeskuksen avaamisesta lähtien. Puhelinavulla on tuettu kriisissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien sel-viytymistä. Toiminta muuttui valtakunnalliseksi 1997 ja sitä koordinoidaan kriisikeskustoiminto-jen yksiköstä. Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen yksikkö ylläpitää SOS-kriisikeskusta

7

Helsingissä ja koordinoi 22 kriisikeskuksen yhteistyötä sekä kriisipuhelin- ja verkkoauttamista. Tavoitteena on että avun piiriin löytävät sitä kipeimmin tarvitsevat sekä matalan kynnyksen avun ja tuen tarjonnan laadun turvaaminen.

Valtakunnalliseen kriisipuhelinpäivystykseen on liittynyt vuoteen 2015 mennessä 25 paikallista kriisikeskusta ja mielenterveysseuraa eri puolilta Suomea. Päivystäjinä toimii noin 650 koulutet-tua vapaaehtoista tukihenkilöä sekä kriisikeskusten palkattuja kriisityöntekijöitä. Viisi kriisikes-kusta on saanut erityisrahoitusta puhelin- ja verkkokriisityöhön ja vapaaehtoistoiminnan tukemi-seen (ns. Puvek-kriisikeskukset).

Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 01019 5202 vuoden jokaisena arkipäivänä kello 9-07 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15–07. Kriisipuhelimen päivystäjät ovat kou-lutettuja vapaaehtoisia tukihenkilöitä tai kriisikeskuksissa työskenteleviä kriisityöntekijöitä. Noin 60 prosenttia keskusteluista on vapaaehtoisten käymiä. Päivystäjät tarjoavat nopeasti, helposti ja edullisesti tavoitettavaa keskusteluapua kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville. Kriisipuhelin voi esimerkiksi ehkäistä itsemurhia, purkaa parisuhteiden kriisitilanteita ja vähentää ahdistuneisuutta. Lähes ympäri vuorokauden auki oleva linja ja mahdollisuus puhua tilanteestaan kiireettömästi päivystäjän kanssa lisäävät soittajan toimintakykyä ja selviytymistä sekä mielenterveysosaamista.

Tavoitteet

• Vastata yhä useampaan soittoon; tavoite: noin 150 000 soittoa kriisipuhelimeen ja yli 50 000 vastattua puhelua,

• Turvata, että soittajat saavat tasalaatuisen, eettisten periaatteiden mukaisen ja luotettavan avun luvattuna ajankohtana,

• että kriisipuhelintoiminta todella tukee kriisissä ja muuten vaikeassa elämäntilanteessa ole-vien selviytymistä,

• Koota tietoa kriisiauttamisesta sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta sekä

• Tukea puhelinauttamista tekevien kriisikeskusten (20 kpl) ja paikallisten mielenterveysseu-rojen (5 kpl) kriisipuhelintyötä.

Kriisipuhelinpäivystyksen koordinaatio

Kriisipuhelinpäivystyksen koordinaatio huolehtii valtakunnallisesti kriisipuhelimen teknisestä yl-läpidosta ja tilastointijärjestelmästä. Kriisipuhelimeen on rakennettu säännönmukaisesti toistu-vat ja mahdollisimmat tasaisesti vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan jakautuvat päivystys-vuorot sekä luotu eettiset periaatteet, yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt. Näiden toteutumista edistää ja seuraa valtakunnallisesti kriisipuhelintoiminnan päällikkö.

Tavoitteet

• Saada kriisipuhelinpäivystys ympärivuorokautiseksi (edellinen laajennus 2014), kriisipuheli-men päivystysaikojen laajentaminen edellyttää lisäresursseja,

• Nostaa pitkällä tähtäyksellä vastausprosentti 50:een; tärkeintä on kuitenkin laadukas kes-kustelu, ei vastattujen puhelujen määrä,

• Löytää keinoja vaikutusten mittaamiseen yksittäiseksi, nimettömäksi kohtaamiseksi tarkoite-tussa puhelinauttamisessa,

• Saada kaikki kriisikeskukset kriisipuhelimen päivystysverkostoon sekä vahvistaa valtakun-nallista näkökulmaa kaikilla päivystyspaikkakunnilla,

• Digitaalisuus: löytää uusia ratkaisuja päivystäjäverkostolle tiedottamisessa ja päivystäjien yhteistyössä; toimintavuoden aikana tullaan kilpailuttamaan kriisipuhelimen tekninen yllä-pito, tavoitteena on entistä edullisempi ja toimivampi järjestelmä.

8

Verkkoauttaminen

Verkon kautta apu on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta niille, jotka kokevat kirjoittamisen itselleen hyväksi tavaksi jakaa asioita ja saada tukea. Verkkoapu mahdollistaa avun hakemisen myös asiakkaille, joille soittaminen tai vastaanotolle tuleminen ei ole mahdollista. Verkossa on tarjolla jo monenlaista apua, joista avuntarvitsija voi valita hänelle sopivimman tuen.

Tukinetin Net tuki sekä Net tuki live -palvelut muodostavat verkkokriisityön ytimen. Seuran verk-kosivuilla avoimesti käytettävissä olevat oma-apuohjelmat (Selma, Toivo, Oiva) sekä laajat tie-tosisällöt ja etsivä työ Suomi24 täydentävät palveluvalikoimaa.

Verkkoauttamisen valtakunnallinen koordinaatio

Tavoitteet

• Varmistaa palvelun saatavuus, tasalaatuisuus, eettisten periaatteiden toteutuminen ja mää-rällisten tavoitteiden toteutuminen: Net tuessa n. 7400 viestiä, Net tuki livessä 1400 keskus-telua (200 keskustelua edellisvuotta enemmän),

• Edistää verkoston yhteistyötä ja työn laatua, koota tietoa verkkoauttamisesta sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta.

Keinot

Tukinetin tekninen alusta vaatii uudistamista. Osallistutaan uudistamisen suunnitteluun Sasta-malan seudun mielenterveysseuran kanssa.

Vahvistetaan pienten kriisikeskusten osallistumista verkkokriisityöhön. Tavoitteena on, että kaikki verkkokriisityötä tekevät olisivat mukana päivystyskalenterissa.

Kriisikeskusverkoston (22 kriisikeskusta) yhteistyön koordinaatio

Tavoitteet

• Tiedon jakaminen kriisiavun mahdollisuudesta sekä kriisiavun laadun ja muotojen kehittämi-nen ja tasalaatuisuuden varmistaminen ja vahvistaminen,

• Heikkojenkin signaalien havaitseminen yhteiskunnallisista ongelmista säännöllisesti toteu-tettavan kriisikeskuskyselyn avulla,

• Mahdollisuus varhaiseen apuun ehkäisee todennetusti itsemurhia ja ongelmien kärjisty-mistä; kriisikeskuksissa auttajina toimivat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset rinnak-kain; toiminnan kautta mielenterveysosaaminen lisääntyy ja edistetään välittämisen kulttuu-ria

• Kokoamalla tietoa kriisiapua hakevien avun tarpeista ja avun tuloksellisuudesta saadaan tietoa yhteiskunnan toiminnan vaikutuksista yksilöihin ja perheisiin ja pystytään vaikutta-maan rakenteisiin mielenterveyttä edistävästi sekä kehittämään kriisiauttamista ja mielenter-veyden edistämiseen tarvittavia toimia.

Keinot

Koordinaatiota toteutetaan ylläpitämällä valtakunnallista verkkopohjaista tilastointijärjestelmää, järjestämällä kriisikeskusjohtajien työkokouksia, koulutuksia ja seminaareja sekä laatimalla yh-teistyössä linjauksia ja suosituksia. Yhdistetään voimia tiedottamisessa ja yhteistyössä kolman-nen sektorin ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Kriisikeskuskysely tuottaa tietoa järjestölähtöisen mielenterveystyön toimintaympäristöstä kehit-tämistoiminnan perustaksi. Kriisikeskusten kautta toteutetaan 1-2 kyselyä paikallisista mielen-terveyteen liittyvistä ilmiöistä ja kriisikeskusten asiakaspinnassa näkyvistä muutoksista.

9

Ryhmätoiminnan hyvien käytäntöjen jakaminen ja suositusten jalkauttaminen ovat toimintavuo-den keskeisiä tavoitteita. Vuoden aikana verkostossa yhteistyössä laaditut suositukset ja hyvät käytännöt -dokumentti valmistuu ja sitä levitetään kentälle.

Koordinaatiossa tavoitteena on myös yhteisten tuloksellisuus- ja arviointimittareiden kokeilu ja käyttöönotto, jotta verkosto pystyisi yhteneväisin mittarein mittaamaan ja osoittamaan annetun kriisiavun vaikutuksia ja tuloksellisuutta ja kehittämään entistä paremmin toimintaansa.

SOS-kriisikeskuksen alueelliset tehtävät

SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotto ja viikoittain kokoontuvat ryhmät palvelevat pääkaupunki-seutua, kriisipuhelin ja verkkoauttaminen sekä intensiivikurssit ovat valtakunnallista toimintaa.

Seuran SOS-kriisikeskus on toiminut 45 vuotta pääkaupunkiseudulla. SOS-kriisikeskuksessa tehdään kriisiauttamista kriisipuhelimessa, verkossa ja kriisivastaanotolla ja toteutetaan vapaa-ehtoistoimintaa. Kriisivastaanotolla tuetaan kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia eri-laisissa elämänkriiseissä.

Asiakastyötä tekevät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset. Kriisityöntekijät valitsevat va-paaehtoisille ohjattavat asiakkaat. Asiakkaita ohjataan vapaaehtoisten kanssa käytäviin henki-lökohtaisiin tukihenkilösuhteisiin tarvittaessa. Kriisityöntekijät toteuttavat vapaaehtoisten tuki-keskustelujen purkuja ja työnohjauksia sekä koulutuksia.

SOS-kriisikeskus tukee ja edistää vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten selviytymistä tar-joamalla laadukasta järjestölähtöistä kriisiapua kasvokkain, puhelimitse, verkossa ja ryhmissä nopeasti matalan kynnyksen periaatteella sitä tarvitseville ihmisille. Laajennuksena apuvalik-koon käynnistetään auttava puhelin läheistensä radikalisoitumisesta huolestuneille. Apua tarjo-taan tiettyinä aikoina arabiaksi, englanniksi ja suomeksi.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet kriisivastaanottotoiminnassa

• Avun tarjoaminen 900 asiakkaalle (asiakaskäyntejä n. 3500, keskimäärin 5 käyntiä/asiakas), • Tuloksellinen ja oikein kohdistettu kriisiapu sekä • Etsivä työ verkostoissa eri toimijoiden kanssa, jotta saadaan kriisiapua suunnattua oikea-

aikaisesti sitä kipeimmin tarvitseville.

Keinot

• Itsearviointimalli ja pelisäännöt ovat käytössä ja niitä arvioidaan vuosittain kehityskeskuste-lujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteisissä kokouksissa.

• Seurataan asiakasmäärien kehittymistä ja asiakaspalautteiden määriä ja tarvittaessa teh-dään toimintaan liittyviä muutoksia suuntaamalla kriisiapua sitä eniten tarvitseville.

• Huomioidaan eri työmuotojen jakautumista kriisityöntekijän toimenkuvassa ja tehdään niihin tarvittaessa muutoksia.

• Tehdään palveluohjausta jotta asiakkaat saavat tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti ja oi-keasta paikasta.

• Tiedotetaan toiminnasta ja annetaan konsultaatioapua yhteistyökumppaneille sekä järjeste-tään yhteistyöpalavereita uusien yhteistyötahojen kanssa.

Kehittäminen

Lisätään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa jotta saataisiin lisättyä tutki-musta kriisiavusta ja sen vaikutuksista.

Etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita verkostoissa tehtävää etsivää työtä varten.

Hyödynnetään eri auttamisvälineitä kriisityössä ja kouluttaudutaan aktiivisesti jotta työssä voi-daan käyttää uusinta kriisiauttamiseen liittyvää tietoa.

10

Lisätään yhteistyötä muiden kriisikeskusten kanssa mm. yhteisillä hankkeilla ja niistä saadun tiedon ja mallien hyödyntämisestä työssä.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet kriisipuhelinauttamisessa

• SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät lisäävät tarvittaessa päivystämistä loma-aikoina sekä toimivat etenkin yöaikaan ja viikonloppuna tukena muiden päivystyspaikkakuntien vapaaeh-toisille päivystäjille,

• SOS-kriisikeskuksessa päivystetään kriisipuhelimessa 94 tuntia viikossa ja vastataan vuo-dessa 17 000 puheluun,

• Lisätään vapaaehtoisten käymien puhelujen määrää vuodessa yli 2000 keskusteluun ja pi-detään työntekijöiden käymien keskustelujen määrä nykyisessä noin 15 000.

Keinot

• Huolehditaan edelleen SOS-kriisikeskuksen työntekijöiden päivystysvuorojen toteutumi-sesta päivystyskalenterin mukaisesti.

• Muiden päivystyspaikkakuntien lomien aikana lisätään ja muokataan säännöllisiä päivystys-aikoja tarpeen mukaan.

• Työajankäyttö eri työmuotojen kesken on suunnitelmallista ja hallittua. • Itsearviointimalli ja pelisäännöt ovat käytössä ja ne käydään läpi kerran vuodessa. Tilasto-

tietoa kerätään ja hyödynnetään. Tarvittaessa tehdään erillisiä seurantoja toiminnan kehittä-misen ja viestinnän tarpeisiin.

• Kriisityötekijät tukevat vapaaehtoisten toimintaa mm. purkukeskusteluin, joita jokaisella työntekijällä on säännöllisesti.

• Motivoidaan ja sitoutetaan nykyisiä vapaaehtoisia tekemään Kriisipuhelintyötä. • Rekrytoidaan ja koulutetaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Henkilöstö

Haasteena on kriisivastaanoton työntekijöiden työajan jakaminen tarkoituksenmukaisesti kriisi-puhelinpäivystämisen ja muun asiakastyön välillä erityisesti loma-aikoina.

Tavoitteena on löytää parempia tapoja saada epätyypillistä työaikaa tekevien yötyöntekijöiden työn tekemisen rakenteet entistä toimivammiksi ja työssä jaksamista tukevammiksi.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet verkkoauttamisessa

SOS-kriisikeskuksessa on käytettävissä verkkokriisityöhön laskennallisesti 1 henkilötyövuosi kriisityöntekijäresurssia. Toiminta keskittyy Tukinetin Net tuki live ja Net tuki -palveluihin. Vapaa-ehtoisia rekrytoidaan ja innostetaan mukaan verkkoauttamiseen.

Tavoitteena on säilyttää vähintään 2015 asiakasmäärät: Net tuessa noin 1000 viestiä, Net tuki livessä noin 180 keskustelua. Lisäksi toteutetaan 1-2 verkkoryhmää.

Keinot

• Päivystetään Net tuki livessä vähintään 4h / vk • Etsitään tehokkaita tiedostusväyliä verkkoavun markkinointiin. • Koulutetaan ja sitoutetaan uusia vapaaehtoisia mukaan verkkokriisityöhön • Kehitetään verkkokriisityötä aktiivisesti verkkokriisityön tiimissä ja PUVEK-verkostossa jaka-

malla kokemuksia erityyppisten avuntarvitsijoiden auttamisesta. • Tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja hyödynnetään heidän (mm HUS) osaa-

mistaan.

11

Kehittäminen

Varmistetaan henkilöstön ja vapaaehtoisten jaksaminen ja osaamisen korkeatasoisuus työnoh-jauksen ja koulutusten kautta.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet ryhmätoiminnassa

Toteutetaan seuraavat intensiivikurssit ja vertaistukiryhmät:

• 12 valtakunnallisten intensiivikurssien jaksoa (130 osallistujaa) • 13 viikoittain kokoontuvaa ryhmää (110 osallistujaa) • 12 ryhmää yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Kriisikeskusverkoston yhtenäis-

täessä ryhmätoimintojaan, on tullut esille tarve em. paikallisiin ryhmiin, joita ei ole taloudelli-sesti ollut mahdollista toteuttaa.

• Lisäksi toteutetaan muutama ryhmä Nuttu- ja Nuovo -hankkeissa (ks. kohta kehittämishank-keet) sekä Tasapainovalmennus -hankkeen siirtyvillä varoilla toteutetaan yksi 8-kerran psy-koedukaatioryhmä ja 4 lyhyempää Tasapainoinfo -ryhmää (mikäli hankkeen siirtyviä ei enää voida käyttää niin ko. ryhmät toteutuvat AK4-rahoituksella).

Laadulliset tavoitteet

Jatkuvan toiminnan osalta tavoitteena on pitää osallistujien palautteiden numeraalisten arvioi-den keskiarvo edelleen yli 4. Tavoitteena on pystyä rahoittamaan ja jatkamaan viime vuosina hankkeissa kehitettyjä toimintamuotoja osana vakinaista toimintaa eli jatkamaan Löydä oma ta-rinasi- ja Lasinen lapsuus – ryhmiä nuorille aikuisille sekä Tasapainovalmennus -psykoedukaa-tioryhmiä traumatisoituneille maahanmuuttajille.

Yhteistyötä jatketaan Syöpäjärjestöjen kanssa vertaistukiryhmämallin kehittämisessä ja toteutta-misessa syöpään sairastuneiden läheisille sekä laaditaan hankehakemus RAY:lle 2017 vuoden hakuun.

Vapaaehtoistoiminta SOS -kriisikeskuksessa

SOS-kriisikeskus tarjoaa mahdollisuuden mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan kriisiauttami-sen parissa. Vapaaehtoistoiminnan kautta lisätään mielenterveysosaamista ja välittämisen kult-tuuria.

SOS-kriisikeskuksen vapaaehtoistoiminnan muodot ovat kriisipuhelinpäivystys, Net tuki live eli chat-päivystys, jalkautuva palvelunohjaus Suomi 24-sivuilla, henkilökohtainen tukisuhde kriisi-vastaanottoavun jälkeen, Net tuki -tukisuhde Tukinet-asiakkaan kanssa sekä tukikeskustelut ja elämänkriisissä olevien asiakkaiden tapaamiset kriisivastaanotolla.

Vapaaehtoisille ohjataan tai he valitsevat itselleen Net tuessa elämän- ja kehityskriisissä olevia asiakkaita. Traumaattisissa kriiseissä yhteyttä ottavat asiakkaat ohjataan ammattilaisille. Vapaa-ehtoisten rekrytointiin ja kouluttamiseen panostetaan. Laatu on määrää keskeisempää. Vapaa-ehtoiset tekevät kriisiauttamista 2-3 viikon välein. Vapaaehtoisia tuetaan sopivan toimintamuo-don valitsemisessa. Vapaaehtoisten jaksamisestä pidetään huolta. Tarvittaessa vapaaehtoinen jää tauolle tai pois toiminnasta.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet

• Toimintavuonna avataan järjestöyhteistyönä uusi vapaaehtois- ja vertaistukeen perustuva kriisipiste Lapinlahden Lähde -keskuksen yhteyteen; toimintaa organisoidaan ja tuetaan SOS-kriisikeskuksen ammattilaisten ohjauksessa,

• SOS-kriisikeskuksessa on jatkuvasti 40 - 50 aktiivista ja sitoutunutta vapaaehtoista, jotka toimivat eettisten periaatteiden ja kriisityön linjausten mukaisesti; suurin osa vapaaehtoi-sista tekee puhelinauttamista; vapaaehtoiset aloittavat auttamisuransa kriisipuhelimessa,

12

• SOS-kriisikeskuksen vapaaehtoiset käyvät kriisipuhelimessa noin 160 keskustelua kuukau-dessa; verkkoauttamisessa mukana 10 vapaaehtoista, tukikeskusteluissa mukana 7-8 va-paaehtoista, joilla on noin 50 tukisuhdetta vuodessa; henkilökohtaisia tukisuhteita toteutuu vuodessa 5-10.

Keinot

Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolisia ja ammatillisesti tuettuja vapaaehtoistoiminnan paikkoja joka arkipäivä ja vuoden jokainen yö, kolmena viikonloppuna kuukaudessa sekä juhlapyhinä.

Huolehditaan, että vapaaehtoistoiminnan rakenteet ovat toimivat ja selkeät. Vapaaehtoistoimin-nan kokonaisuudesta vastaa yksi työntekijä, mutta kaikki kriisikeskuksen työntekijät toimivat va-paaehtoisten työyhteisönä ja työn tukena. Verkkokriisityön päällikkö vastaa netissä toimivista vapaaehtoisista. Kriisityöntekijöille on jaettu vakituiset purkukeskusteluajat, mistä sekä vapaa-ehtoiset että työntekijät pitävät kiinni.

Vuoden aikana koulutetaan 10–15 uutta vapaaehtoista ja kriisipuhelin on koulutuksessa keski-össä. 5-10 vapaaehtoista perehdytetään ja innostetaan vuosittain verkkokriisityöhön.

Kehittäminen

Verkkokriisityössä (Net tuki, Net tuki live) on tavoitteena lisätä aktiivisten vapaaehtoisten mää-räksi 10–15. Mikäli tekniset uudistukset toteutuvat, toimintavuoden aikana toteutetaan Tuki-netissa viikoittain avoimia ryhmiä, joissa vähintään toisena vetäjänä on vapaaehtoinen.

Kriisiauttamisen ja vapaaehtoistoiminnan arviointi

Kriisiauttamisen arvioinnissa tärkeintä on avun tuloksellisuuden arviointi, Avun tuloksellisuuden arviointia kehitetään ottamalla käyttöön kriisivastaanotolle tuloksellisuusmittari, jolla asiakas ar-vioi apua asiakassuhteessa aluksi ja lopuksi.

Kaikesta kriisiavusta kootaan asiakaspalautetta, jossa asiakkaita pyydetään arvioimaan avun vaikutusta ja tuloksellisuutta. Kriisipuhelimessa päivystäjä arvioi puhelun lopuksi puhelun hyö-tyä soittajalle ja soittajia ohjataan antamaan palautetta nettilomakkeella. Verkkoauttamisessa Tukinetissä on palautelomake, jossa asiakkaat voivat arvioida saamaansa apua. Ryhmistä ja intensiivikursseista kootaan asiakaspalautetta ryhmän / kurssin päättyessä ja ryhmän seuranta-tapaamisessa. Lisäksi ohjaajat arvioivat ryhmän toteutusta itsearviointilomakkeella.

Arvioinnissa hyödynnetään asiakastilastointia sekä ATH-tietokantaan koottuja tietoja kunkin krii-sikeskuksen toiminta-alueen väestön tilanteesta.

Vapaaehtoisilta kootaan arviointitietoa kriisiauttamisen muodoista ja vapaaehtoistoiminnan to-teutuksesta kehityskeskusteluissa ja työnohjaajien kautta.

Valmennus ja koulutus

Kriisityöntekijät toteuttavat Tahdolla ja Taidolla -parisuhdevalmennusta. Valmennus on parisuh-deongelmia ehkäisevää.

Maahanmuuttajatyön konsultaatiota tarjotaan yhteistyökumppaneille. SOS-kriisikeskuksella on 25 vuoden kokemus maahanmuuttajien kriisiauttamisesta.

Nettisivustolle ja esitteisiin tuotetaan uutta tietoa, joka hyödyttää avuntarvitsijoita ja heidän lä-heisiään.

13

Vaikuttamistoiminta

SOS-kriisikeskus kokoaa tietoa asiakkaiden avuntarpeista ja selviytymisestä ja osallistuu mah-dollisuuksien mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen mm. pääkaupunkiseu-dun palvelujen kehittämisessä ja nostamalla esiin seuran vaikuttamistoimintaan havaittuja heik-koja signaaleja.

Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto

RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan ase-maa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Rikun Etelä-Suomen alueella on kuusi palvelupis-tettä; Pääkaupunki-seudulla, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Porvoon seudulla sekä Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. RIKUn palvelupisteiden toimintaa johdetaan aluetoimistosta, joka sijait-see SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Jokaisessa palvelupisteessä on RIKUn kouluttamia va-paaehtoisia ja vastuullinen toiminnanohjaaja.

Määrälliset ja laadulliset tavoitteet

Etelä-Suomen aluetoimistossa on riittävän rahoituksen turvin palkattuja työntekijöitä aluejohtaja ja kuusi toiminnanohjaajaa, joista yksi on osa-aikainen. Vapaaehtoisia 80, joista 65 (57/2014) palvelupisteissä tukihenkilöinä ja 15 (14/2014) juristia Juristin puhelinneuvonnan päivystyk-sessä. Aluetoimisto koordinoi valtakunnallista Juristin puhelinneuvontaa.

Etelä-Suomen eritellyt painopisteet vuodelle 2016 ovat

• Lisätään Etelä-Suomen aluetoimiston vakituisen henkilöstön määrää • Vahvistetaan asiakasohjautuvuutta ja näkyvyyttä aluetoimiston alueella • Kartoitetaan Visitor-toiminnan lisäämisen mahdollisuuksia eri palvelupisteiden alueella • Kartoitetaan ja aktivoidaan väkivaltatyöhön liittyvät yhteistyöverkostot, erityisesti Espoossa

ja Länsi-Uudenmaan alueilla • Osallistutaan Sisäministeriön Good Practise Plus-hankkeen paikallistason toimintaan • Varaudutaan Marak-toiminnan kasvuun eri palvelupisteiden alueilla

Keinot

Etelä-Suomen aluetoimiston henkilöstömäärä varmistetaan, jotta tukipalveluiden saatavuus on palvelupisteittäin tasalaatuista. Direktiivin vaatimusten mukainen palveluiden kehittäminen ja painopisteenä olevien asiakasryhmien ohjautuvuuden vahvistaminen toteutuvat paikallistasolla parhaiten henkilöstöä kouluttamalla, verkostotyötä sekä matalan kynnyksen verkostopohjaisia palveluita (Visitor) lisäämällä.

Kehittäminen ja haasteet

Rakenteiden ja perustyön suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä arvioidaan säännöllisesti aluetoimiston sisällä, RIKUn valtakunnallisessa toiminnallisessa johtoryhmässä sekä aluetoimin-taa tukevassa Alue-työryhmässä.

Direktiivin edellyttämät kehittämistarpeet, lisääntyvät asiakaskohtaamiset ja moninaistuneet asiakastarpeet lisäävät arjen perustyötä ja haastavat aluetoimiston työntekijöiden jaksamista. Vaativan asiakastyön ohella RIKUssa toteutetaan kehittämistoimintaa ja kannustetaan löytä-mään erilaisia tapoja tehdä rikosuhrityötä. Joustava työyhteisö on hyvän asiakastyön edellytys, jotta kentän jatkuvasti muuttuviin haasteisiin voidaan kohdennetummin vastata.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyden edistämisen kehittämiseen liittyy suuria tarpeita. Seuran tavoitteena on myötävaikuttaa valtakunnallisesti yhtenäiseen asiakasohjauk-

14

seen ja selkeään työnjakoon julkisten toimijoiden ja järjestöjen välillä. Seura pyrkii myötävaikut-tamaan maahanmuuttajien mielenterveyden osaamiskeskuksen syntymiseen. Yhteistyössä Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa seura valmistelee PALOMA-hankkeessa pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden mielenterveystyön kansallista mallinnusta ja toimintaohjetta, joka mah-dollistaa järjestöjen hyvien käytäntöjen laajamittaista käyttöön otto. Hankkeen valmisteluvai-heessa seura osallistuu tiedon keräämiseen järjestöiltä, erityisesti mielenterveys- ja maahan-muuttajajärjestöiltä, sekä kohderyhmän edustajilta.

AMIF-rahoituksella toteutetaan KOTU-hanke, joka mahdollistaa maahanmuuttajien kanssa työs-kentelevien valmiuksien vahvistamisen koulutuksia järjestämällä.

Vastaanottokeskuksiin ja muille maahanmuuttajatyötä tekeville tarjotaan koulutusta sekä Tasa-painovalmennus -ryhmätyömallista traumaoireista kärsivien maahanmuuttajien tukemiseen että Lapset puheeksi -menetelmästä lasten ja vanhemmuuden tukemiseksi.

Radikalisoitumispuhelin

Helsingin kaupungin ja sisäministeriön aloitteesta ja tukemana käynnistetään auttava puhelin läheisensä radikalisoitumisesta huolestuneille.

Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäville LINITY -projekti (2013–2017)

Projektissa kokeillaan Sveitsissä kehitettyä ASSIP-mallia Suomeen Helsingissä SOS-kriisikes-kus, Seinäjoen kriisikeskus Mobile ja Kuopion kriisikeskus tekevät asiakastyötä LINITY-mallin mukaan itsemurhaa yrittäneiden kanssa. Toimintavuoden aikana valmistaudutaan projektin toi-mintamallin juurruttamiseen ja loppuraportin aineiston kokoamiseen.

4. DIGITAALISET TOIMINNOT JA VIESTINNÄLLISYYS

Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaali-sessa maailmassa. Seura painottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottu-vuuden ajantasaistamista ja uusia avauksia. Kehittämisen lähtökohtana on, että jokainen viestii. Viestintä on avointa, ajankohtaista ja vuorovaikutteista.

Seura siirtää edelleen resurssejaan painetuista tuotteista verkkoviestintään. Tavoitteena on, että seuran kaikki sisällöt ja palvelut ovat kiinnostavasti ja palvelevasti saatavissa ja hyödynnet-tävissä verkon kautta. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon viestinnän monikanavaisuus.

Viestintäkanavia

Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran mediat ovat mielenterveysalan johtava vaikuttaja. Seura julkaisee mielenterveysseura.fi -sivustoa. Tavoitteena on 60 000 eri kävijää kuukaudessa (2015; 40 000). Seura kehittää kävijäkokemuksen omakohtaisuutta, tarinallisuutta ja visuaali-suutta sekä tuottaa sivustolle uutta sisältöä elämänvaiheista. Oiva-hyvinvointiohjelman käyttä-jäystävällisyyttä kehitetään.

Seura kehittää sivuston palveluohjausta chat-palvelulla, hakuominaisuuksia, pelimäisiä testejä sekä verkkokauppamaisuutta ja varainhankinnan sähköistä toteutusta sekä sivuston markki-nointia. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville suunnattu Kasvun tuki -tietokanta julkaistaan ja jalkautetaan yhdessä ITLA:n ja Kuntaliiton kanssa. Vuoden aikana pyritään otta-maan käyttöön sähköinen oppimisalusta koulutustuotteille.

Seura toteuttaa ja kehittää julkaisutoimintaansa monikanavastrategiansa mukaisesti. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon viestinnän monikanavaisuus. Seura ottaa ketterästi käyttöön uu-sia kanavia ja arvioi aiempia.

15

Seuran käyttämiä sähköisiä tai painettuja viestintäkanavia ovat mielenterveysseura.fi -koko-naisuus eri palveluineen, Facebook, Twitter, YouTube, sähköposti, uutiskirjeet, Intranet, In-stagram sekä Mielenterveys-lehti, Perheterapia-lehti, esitteet ja muut julkaisut. Kohtaamiset ta-pahtumien, seminaarien, koulutusten tai kokousten yhteyksissä ovat myös tärkeitä vuorovaiku-tuksen areenoita.

Palvelujen markkinointiviestinnässä seura kehittää kohderyhmäkohtaista viestintää. Seuran tuottamien kaikkien yksittäistenkin sisältöjen lähtökohtana on, että ne tuovat käyttäjille lisäar-voa. Tavoitteena on, että sisältöjä ja palveluja jaetaan päivittäin sosiaalisessa mediassa sekä muilla sivustoilla ja hyödynnetään eri asiakaskohtaamisissa. Seura toimii keskustelun synnyttä-jänä. Seuran viesteillä on viikoittainen mediajulkisuus. Kaikkia kanavia käytetään rinnakkain.

Kansainvälisessä viestinnässä toteutetaan sähköinen uutiskirje kahdesti vuodessa EU-komis-sion kanssa ja tuotetaan komission terveyden pääosaston verkkopalvelu mielenterveydestä.

Arviointikeinoja ovat ulkoinen mediaseuranta, verkkosivuston ja sosiaalisen median kävijätilas-tot, asiakaskysely, kohderyhmäpaneeli ja suunniteltujen hankkeiden toteutuminen.

Verkostoissa

Seura toteuttaa yhdessä jäsenyhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa Maailman mielenter-veyspäivään liittyvän Kymppikymppikampanjan.

Seura kampanjoi stigman vähentämiseksi Mielenterveyspooliin kuuluvien järjestöjen kanssa. Seura kehittää viestintäyhteistyötä tarttumattomien tautien verkostoon kuuluvien kansanterveys-järjestöjen kanssa.

Vaikuttamisviestinnässä kehitetään edelleen ajankohtaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Seuran viestintä hoitaa mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteerin tehtä-vät. Mielenterveysseura.fi/yhteiskunta -osioon tuotetaan kansallisille ja paikallisille päättäjille ai-neistoa vaikuttajaviestintään.

Seura kehittää digitaalisen sisältötuotannon omaa innovatiivisuutta vahvistamalla verkostoitu-mista kansallisesti ja kansainvälisesti.

Seura solmii ketterästi mediakumppanuuksia. Seura jatkaa verkkoon painottuvaa sisältöyhteis-työtä Ylen kanssa Marja Hintikka Live -ohjelmassa, joka on suunnattu ruuhkavuosissa eläville lapsiperheille. Seura toteuttaa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi alueellista koulukiertuetta yh-teistyössä kriisikeskusverkoston, elokuvaohjaaja Arto Halosen Valkoinen raivo -elokuvan, VLMedian ja Koulukinon kanssa.

Arviointikeinoja ovat kampanjoihin osallistumisen määrät, järjestöyhteistyön toteutukset, verkko-sivuston ja sosiaalisen median kävijätilastot, mediakumppanuudet sekä digitaalisen alan vai-kuttajatapaamiset.

Jäsenyhdistykset

Seura edistää sitä, että paikalliset seurat ja kriisikeskukset hyödyntävät digitalisoitumisen mah-dollisuuksia. Seura tuottaa kriisikeskuksille ja paikallisille seuroille uutena jäsenpalveluna verk-kosivuratkaisun yhtenäisellä Mieli-ilmeellä. Tavoitteena on edistää paikallista näkyvyyttä, palve-lujen saatavuutta ja säästää paikallisten yhdistysten resursseja.

Seura ylläpitää jäsenille Mieli Intranet-kanavaa. Tarkoitus on edistää vuorovaikutusta, yhteistä työstöä ja materiaalijakelua. Seura tukee paikallisia seuroja kannettavan tietokoneen hankin-nassa.

Seura tarjoaa uutena palveluna painotöiden sähköisen asioinnin palvelua. Sen kautta paikalli-nen yhdistys voi hyödyntää Mielenterveysseuran valmiita toimistotarvikkeita ja julkaisuja. Seura tuottaa paikallisten yhdistysten kampanjointiin ja vaikuttamisviestintään materiaalia ja toiminta-malleja. Seura päivittää jäsenviestinnän monikanavasuunnitelman.

16

Arviointikeinoja ovat tuotteiden käyttöönotto paikallisissa seuroissa tai kriisikeskuksissa sekä jäsenpalaute.

Henkilöstö

"Jokainen seurassa viestii" on viestinnän kehittämisen periaate.

Tavoitteena on, että sisäinen viestintä on avointa, ajantasaista ja vuorovaikutteista. Sisäisen viestinnän linjaukset päivitetään.

Tavoitteena on, että henkilöstö on innostunut vaikuttamaan viestinnän keinoin. Tavoitteena on, että henkilöstöllä on käytössään ajanmukaiset viestinnän työkalut, toimintatavat ja niihin pereh-dytys.

Seuran omia digitaalisia sisältöjä kehitetään ja pidetään laadukkaina yksiköittäin jaettujen vas-tuiden mukaisesti. Tämä otetaan huomioon rakennettaessa eri yksiköiden toimintasuunnitelmia ja toimenkuvia.

Arviointikeinoja ovat sisäinen kysely, asiakaspalaute verkosta ja toteutetut sisäiset koulutukset.

5. MIELENTERVEYSOSAAMINEN JA UUDET AREENAT

Seuran tavoitteena on olla vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja. Mielen-terveysseuran koulutus- ja kehittämistoiminta nojautuu saumattomaan prosessiin: uusien inno-vaatioiden tunnistaminen, niiden soveltaminen kentän tarpeisiin, uusien menetelmien jalkautta-minen koulutuksen keinoin sekä innovaatioiden juurruttaminen yhteistyössä paikallisten toimijoi-den ja kuntien kanssa. Järjestölähtöinen kouluttaminen levittää ja jalkauttaa kehittämistoimin-nan hedelmiä. Toiminta on hyvin verkottunut yliopistomaailman soveltavaan tutkimukseen ja kansainvälisiin mielenterveysalan toimijoihin, mikä mahdollistaa uusien innovaatioiden tunnista-misen ja varhaisen hyödyntämisen.

Mielenterveystyön uusien innovaatioiden ja kehityssuuntien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi seura on aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa, joista voi mainita Global Consortium for Prevention of Depression ja Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen tarttumattomien tautien strategian asiantuntijaryhmät.

Mielenterveystyön uudet kansalliset tarpeet tunnistetaan tiedonkeruissa. Vuoden aikana toteu-tetaan seuran omana toimintana kriisikeskuskysely. Lisää syvyyttä tarvekartoitukseen tuo seu-ran yhteistyö Alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn (ATH) -aineiston analysoinnissa ja yh-teistyö Mielenterveys- ja päihdetutkimushankkeessa (MIPA) A-klinikkasäätiön kanssa.

Sisällöllisesti osaamisen kehittäminen jakaantuu mielenterveyden edistämiseen, jonka tavoit-teena on kasvattaa psyykkisiä voimavaroja, ja ehkäisevän työn menetelmiin, joiden tavoitteena on oikea-aikaisesti ehkäistä ongelmien monimutkaistumista.

Edistävä työ

Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävässä työssä kuljetetaan eteenpäin useita tuotteista-misprosesseja, näin varmistaen laajan työn jalkautuminen ja juurtuminen eri kohdetoimijoille. Hyvää mieltä yhdessä -koulutusmalli alakouluun tuotteistetaan seuran koulutustarjontaan ja to-teutetaan ensimmäiset koulutukset. Hyvän mielen koulu -koulutusmalli uudistetaan ja luodaan siihen liittyvä sähköinen materiaalipankki seuran koulutustarjontaan ja toteutetaan ensimmäiset koulutukset.

Mielenterveys elämäntaitona (MTEA1) -koulutusta koordinoidaan ja levitetään kouluttamalla kurssien ohjaajia erityisesti niille paikkakunnille, joissa ei koulutusta ole aiemmin järjestetty.

17

Mind-Body Bridging (MBB) -menetelmä on tutkimukseen perustuva itsehoito- ja stressinpurku-menetelmä, joka ehkäisee ongelmien vaikeutumista. Menetelmään liittyy myös oikeus ottaa käyttöön puhelinsovelluksia, jotka mahdollistavat laajan hyödyntämisen esimerkiksi stressin, ahdistuneisuuden ja unihäiriöiden omatoimisessa hallitsemisessa. Menetelmää levitetään muun muassa miestyöhön ja työpaikkojen hyvinvoinnista vastaaville avainhenkilöille.

Sähköisen Oiva -hyvinvointiohjelman levittämistä ja kehittämistä jatketaan yhteistyössä VTT:n kanssa.

Ehkäisevä työ

Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työn tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lapsia riskiperheissä, joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, päihdeongelmia, fyysistä sairastavuutta tai sosiaalisia ongelmia. Kehittämisen kohteena vuonna 2016 on TLP-työn ulottaminen sekä ko-touttamistyöhön pakolaisperheiden ja turvapaikan hakijoiden lasten tukemiseksi että vankein-hoitoon, vankiperheiden lasten kasvun tukemiseksi.

Kasvun tuki on verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja nuor-ten tukemiseksi. Kasvun tuki -tietolähde tukee hallitusohjelman pyrkimyksiä uudistaa lasten ja perheiden palveluja suuntaamalla huomio ehkäiseviin ja varhaisiin työmuotoihin. Toiminta-vuonna tietolähdettä sisältöä laajennetaan ja tietokannassa kuvattuja työmuotoja arvioidaan.

Edellisen toimintavuoden aikana kehitettyä Nuoren mielen ensiapu (NMEA) -koulutusta levite-tään lasten ja nuorten kanssa toimiviin organisaatioihin ja yhteisöihin. Ak8 -avustuksella koulu-tetaan ohjaajia toteuttamaan NMEA-kursseja alueellisesti tasapuolisesti ja niin, että taloudelliset resurssit eivät muodostu osallistumisen esteeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä rahoituksella kehitetään yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa nuorisotyön kriisivalmiusosaamista valtakunnallisesti.

Miesten mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi tehdään yhteistyötä mies-työtä tekevien järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Ehkäisevän työn tueksi tuotetaan materiaa-lia ja järjestetään koulutusta, joka suunnataan sekä suoraan miehille että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen työntekijöille.

Haavoittuva mieli (MTEA2) -koulutus lisää valmiuksia kohdata ja tukea mielenterveysongelmien kanssa eläviä ihmisiä. Toimintavuoden aikana tuotetaan räätälöity MTEA2 -koulutus esimiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille työyhteisöjen avainhenkilöille. Taustaselvitysten perusteella nämä kohderyhmät tarvitsevat konkreettisia välineitä mielenterveysongelmien kohtaamiseen työyhteisöissä.

Koulutuskeskus jatkaa toimintaansa omarahoitteisena yksikkönä, joka toimii yhteyspintana sekä kouluttaa lähinnä ammattilaisille ja työelämään suunnattua lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulu-tusta järjestetään mm. Perhearviointimenetelmästä, psykoterapian perusteista, kriisityöstä ja haasteellisista asiakas- ja kohtaamistilanteista sekä keho-mieli -yhteyden vahvistamisesta. Hel-singin hallinto-oikeuden päätöksen (7/2015) mukaan koulutukset ovat yleishyödyllisiä eikä niistä makseta arvonlisäveroa.

6. LAATU JA VAIKUTTAVUUS

Seura kehittää vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on, että kaikki toiminta olisi dokumentoitavissa järjestelmällisillä määrällisillä ja laadullisilla mittareilla. Vertailtavuuden lisää-miseksi toiminnan ja tulosten seurantaan käytetään standardoituja, järjestöjen yhteiskäytössä olevia kansallisia tai kansainvälisiä mittareita.

Tiedonkeruissa huomioidaan myös rahoittajien toiveet tulosten ja vaikutusten raportoinnista.

18

Osana laatutyötä kaikkeen toimintaan liittyy palautteen kerääminen kohderyhmältä. Asiakaspa-lautteen arvioimiseksi kehitetään tiedonkeruutta, joka mahdollistaa hyödyn arvioimisen käyttäen itsearviointia sekä ennen että jälkeen asiakkuuden. Kriisikeskuskyselyn avulla arvioidaan kriisi-keskusten toimintaa. Koulutuksiin osallistujilta kerätään arviointia koulutuksista, jota käytetään sekä koulutusten jatkokehittämiseen että kouluttajien toiminnan arvioimiseen. Sähköisten palve-luiden käyttäjiltä kerätään palautetietoa sähköisiä kanavia pitkin. Verkkopalveluja, kuten Kas-vun tuki –tietolähdettä, arvioidaan myös käyttäjäpaneelin avulla. Perheterapia-lehden osalta to-teutetaan lukijakysely.

Itsearviointia kehitetään läpi organisaation luottamusjohdosta tiimeihin. Tavoitteena on, että seuran kaikissa toiminnoissa olisi käytössä ajankohtaiset työkalut järjestelmällistä itsearviointia ja tiedonkeruuta toiminnan tuloksista.

7. VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS

Mielenterveysseura hallinnoi valtakunnallista Rikosuhripäivystystä, joka tarjoaa tukea ja apua rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen sekä rikosasiassa todistaville. Seura tuottaa palvelua yh-dessä Suomen Punaisen Ristin, Ensi- ja turvakotien liiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Suomen Setlementtiliiton ja Kirkkohallituksen kanssa. RIKUn uuden vuosille 2016–2020 laadi-tun strategian mukaisesti rikoksen uhrien tulee saada yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti tarvit-semansa palvelut selviytyäkseen rikoksen seurauksista. Vuonna 2016 palveluiden rahoittami-sen päävastuu siirtyy valtiolle EU:n rikosuhridirektiivin mukaisesti. Rikosuhripäivystys tekee oman toimintasuunnitelman ja talousarvion.

8. HENKILÖSTÖ, JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOKULTTUURI

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla hyvä ja vakaa työyhteisö, jonka henkilöstö on hyvin-voiva ja osaava. Seuran arvot – ihmislähtöisyys, luotettavuus ja yhteisöllisyys – näkyvät johtami-sessa. Johtamista kehitetään edelleen avoimeksi, läpinäkyväksi ja oikeudenmukaiseksi.

Vuoden 2015 työhyvinvointikyselyn tulokset hyödynnetään. Käynnistetään johtoryhmän ja esi-miesten yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on strategian mukaisesti voimaannuttava, innostava ja innovaatioita tukeva johtamiskulttuuri.

Hyvä hallinto -ohjeistus, Intranet ja Työntekijän käsikirja viimeistellään alkuvuoden aikana.

Seura toteuttaa henkilöstölle tarveselvityksen siitä, miten uudet digitaaliset toimintatavat ja työ-kalut parhaiten edistäisivät työn tavoitteita ja tämän pohjalta suunnitellaan työkalu- ja koulutus-tarpeet sekä järjestetään koulutusta ja opasmateriaalia.

Vuoden 2016 alusta muodostetaan koulutus- ja kehittämisyksikkö. Tämä aiheuttaa muutoksia toiminnan henkilöstörakenteessa. Samalla lakkautetaan kehittämisyksikkö Horisontti erillisenä yksikkönä sulauttaen sen toimintoja koulutus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen. Myytävä, omarahoitteinen koulutus toteutetaan edelleen seuran Koulutuskeskuksen toimesta, jonka hen-kilöstön muodostavat koulutussuunnittelija ja assistentti. Koulutustoiminnan merkittävä riski on pieni henkilökunta ja sitä kautta toiminnan haavoittuvuus.

Kansalaistoimintojen yksikön työntekijöiden substanssiosaamisen vahvistetaan siten, että maantieteellisestä aluejaosta siirrytään vähitellen vahvemmin substanssialuejakoon, jolloin pys-tytään takaamaan paikallisille seuroille mahdollisimman asiantunteva tuki. Substanssialueet yk-sikön työntekijöillä ovat seuraavat: tukihenkilötyön kehittäminen, vapaaehtoistoiminnan moni-puolistaminen, vapaaehtoistyön johtaminen, yhdistystoiminnan kehittäminen, kulttuuri- ja liikun-tatoiminta sekä vaikuttamistoiminta.

Toimintavuonna käynnistyvä EU:n rahoittama kansainvälinen vaihto-ohjelma CRISP (Citi-zenship, Recovery and Inclusive Society Partnership) tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

19

Suomen Mielenterveysseura | Föreningen för Mental Hälsa i Finland | The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finland. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseura.fi

Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4

vahvistaa osaamistaan stigman vähentämistyössä, ihmisoikeuksissa ja kansalaisnäkökul-massa.

Henkilöstöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Päivillä käsitellään työyhteisöön ja seuran toimintaan liittyviä haasteita ja ratkaisuja.

Esimiesfoorumit järjestetään keväällä ja syksyllä. Niissä käsitellään esimiestaitojen kehittämistä sekä henkilöstöhallinnon käytännön asioita. Lisäksi esityslistalla ovat seuran toiminnan arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu.

9. HALLINTO JA TALOUS

Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää huhtikuussa 2016 järjestettävä liittokokous. Liiton puheen-johtajana 2014–2017 toimii professori Pentti Arajärvi. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan ja nimeää talousvaliokunnan, joka toimii asiantuntijaelimenä.

Operatiivista toimintaa johtaa toiminnanjohtaja apunaan johtoryhmä. Toiminnanjohtajana aloit-taa valtiotieteiden lisensiaatti Sari Aalto-Matturi 1.1.2016 alkaen. Seuran palveluksessa on vuonna 2016 noin sata työntekijää.

Seuran rahoituspohja pysyy toimintavuonna ennallaan. Toiminnan päärahoittaja on Raha-auto-maattiyhdistys. Muita merkittäviä rahoittajia ovat Suomen Kansanterveysyhdistys, ministeriöt ja Euroopan Unioni.

Seuran toimitilat Itä-Pasilassa siirretään kokonaisuudessaan hallinnon yksikköön koulutuskes-kuksen uudelleen organisoinnin yhteydessä 1.1.2016 alkaen. Seura tulee toimintavuoden ai-kana palauttamaan RAY:lle Itä-Pasilan toimitiloja varten saadun investointiavustuksen. Tämän jälkeen tilat ovat seuran omistuksessa ja niiden käyttö seuran itsensä päätettävissä.

Veikkolan entisten parantolarakennusten vuokrasopimus päättyy 31.12.2016. Seura osallistuu aktiivisesti meneillään olevaan Kirkkonummen kunnan kaavoitusprosessiin Veikkolan alueen osalta.

Toimintavuoden merkittävin hallinnollinen investointi on puhelinjärjestelmän uudistaminen vas-taamaan nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat käytettävissä mobiilisti ja joustavasti. Uusi järjestelmä tukee valtakunnallista kriisipuhelinta ja henkilöstön puhelinliikennettä. Se otetaan käyttöön 31.5. mennessä.

Crm-jäsenrekisterin ja laskutusohjelmiston uudistamisen suunnittelu aloitetaan loppuvuonna. Verkkokauppa perustetaan uudelleen julkisille sivuille. Kehitetään lahjoitusten tekemiseen uu-det menetelmät ja mobiilit mahdollisuudet. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään ja selkeytetään.