laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa · 2011. 12. 8. · plan = suunnittele...
TRANSCRIPT
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
MMT Timo Saksa
Seinäjoki 2.12.2011
Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta: - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle
- Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi
Laadunvalvonnalla pitkä historia
Valmistuskeskeinen laatu
- tuotteen virheettömyys
Tuotekeskeinen laatu
- tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen
Asiakaskeskeinen laatu
- asiakkaan kokemus tuotteen laadusta
Ympäristökeskeinen laatu
- muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat
vaatimukset Lillrank 1998
Mitä on laatu ?
Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta.
Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva
uudistamismenetelmä – virheettömät toimenpiteet ja
materiaalit – metsänomistajan kokemus ja näkemys –
ympäristöasioiden huomioon ottaminen.
Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun
määritelmä – tavoitetaimikko
Tuloksen objektiivinen todentaminen –
uudistamistuloksen mittaus
Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja
toiminnan ja tuloksen analysointi
– vastaako tavoitetta, miksi ja millä
toimilla tähän uudistamistulokseen
päädyttiin
Eri toimintatapojen / menetelmien
vertailu – miten tietty toiminnan
muutos (esim. muokkausmenetelmä
vaihto) vaikuttaa tulokseen
Mitä on laadunhallinta ?
→→ Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle
vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta !
Laatu ja laadunhallinta metsänhoidossa
Kuinka laatu mitataan metsänhoidossa?
Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun ?
Uudistamistavan valinta
Maanmuokkaus
Viljelytyö- ja materiaali
Taimikonhoito
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Saksa & Kankaanhuhta 2007
Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet
Tuore kangas 35 % 28 % 37 %
Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 %
*Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha
Männyn kylvölle (tai luontaisen
uudistamiselle) sopivat uudistusalat
Tuoreen kankaan kylvöissä
keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha-1
vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden
osuus oli 55%.
Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla
47% kylvöistä oli onnistunut hyvin
ja epäonnistuneiden osuus oli 19%.
T. Saksa
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Saksa & Kankaanhuhta 2007
Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet
Käsin kylvö
Keski-karkea 40% 28% 32%
Kone-kylvö
Keski-karkea 52% 29% 19%
Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Kone-kylvö Hieno 28% 31% 41%
Männyn kylvökohteiden
valinta
Jos kohteen pääasiallisin
maalajite on hienoa, routivaa
maata, ei kylvöllä ole
onnistumisen edellytyksiä
kylvömenetelmästä ja
kasvupaikasta riippumatta.
T. Saksa
Maanmuokkaus
Muokkausmenetelmän valinta,
muokkausjäljen hienosäätö ja
laadunvarmistus.
Uudistettava puulaji
Uudistusmenetelmä
Kasvupaikan viljavuus
Uudistusalan vesitalous
Maan raekoostumus
Maaperän kivisyys
Muokkauskohteen kaltevuus ym.
Oksanen/Metla
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
METLA/Oksanen
M. Saarinen
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet
Lehtomainen
Laikutus 52% 34% 14%
Äestys 44% 35% 21%
Mätästys 67% 20% 14%
Tuore
Laikutus 65% 25% 10%
Äestys 59% 28% 13%
Mätästys 71% 21% 8%
Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä
* Hyvä = keskitiheys ≥1600 kasvatettavaa havupuuta /ha
Muokkaustavan valinta
Mätästetyillä aloilla
ylivoimaisesti parhaat
uudistamistulokset ja pienin
epäonnistumisen riski.
Mätästysaloilla hyvien
tulosten osuus lähes 70%.
Äestysaloilla vastaava
osuus hieman yli 50 %.
Saksa & Kankaanhuhta 2007
T. Saksa
T.Saksa
T.Saksa T.Saksa
T.Saksa
T.Saksa
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
A B C D E F G H I J K L M
Mu
okkau
sjä
lkie
n t
iheys,
kp
l/h
a
Kunta
Muokkausjäljen tiheys
Eri toimijoiden välillä eroa
muokkausjälkien keski-
tiheyksissä ja muokkaus-
jälkien tiheyden vaihtelu eri
toimijoilla eri suurta.
Tavoitteen mukainen taso.
Vaihtelun kontrollointi.
Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Oksanen/Metla
Muokkausjäljen laatu
Harvassa
muokkausjäljessä tehty
laajuudeltaan suurempia
mättäitä kuin tiheässä
muokkausjäljessä!
Mättään laajuus alle yhden
m2:n, viljavilla kohteilla
isompi kuin karuilla
kohteilla.
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200-
Mätt
ään
pin
ta-a
la,
m2
Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha
Laikkumätästys
Navero/ojamätästys
Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Oksanen/Metla
Viljelyn laadun
hallinta
Hyvä
viljelymateriaali ja
taimihuolto, riittävä
viljelytiheys ja
virheetön
viljelytyö!
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Oksanen/Metla
Taimivalinta
uudistusalalle
Laadukas
taimi
Kuljetus,
käsittely
varastointi
Taimihuolto ja
istutusajan-
kohdat
Istutus
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun !
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Taimien tila/ pakkaus
Touko Kesä Heinä Elo Syys
Pakkasvaras-toitu/suljettu pakkaus
14-21 7-14(2 - - -
Ulkona varas-toitu/suljettu pakkaus
4-7 2-4 1 1-2 2-3
Ulkona varas- toitu/avoin pakkaus(1
7-14 4-7 2-4 3-4 4-7
(1 Avopakkauksissa erityisesti huolehdittava kastelusta
Lepotilassa Kasvava
(2 Pakkasvarastoituja taimia voidaan käyttää kesäkuun puoliväliin saakka
Rikala 2010
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Riittävä tavoitetiheys
Harvalla istutustiheydellä
uudistamistulos muodostui
luontaisen uudistamisen tuloksen
kaltaiseksi.
Hyvien siemenvuosien
esiintymistiheys huomioon ottaen
todennäköinen onnistuneiden
taimikoiden osuus on 30-40 %
harvassa istutuksessa.
Luontainen täydennys vastaa
likimain istutustaimien kuolleisuutta
viljavilla kasvupaikoilla.
ISTUTUS 1200
0
10
20
30
40
50
60
-399 400-
799
800-
1199
1200-
1599
1600-
1999
2000-
Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1
Pin
ta-a
lao
su
us,
%
57 %
ISTUTUS 2000
0
10
2030
40
50
60
-399 400-
799
800-
1199
1200-
1599
1600-
1999
2000-
Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1
Pin
ta-a
lao
su
us,
%
71 %
(Saksa ja Nerg 2007)
Muokkausjälkien
tiheys määrittää
viljelytiheyden
Muokkaamattomiin
kohtiin istutettujen
taimien määrä
(punainen käyrä) sitä
suurempi mitä
harvemmasta
muokkausjäljestä oli
kysymys !
0
50
100
150
200
250
300
350
400
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200-
Istu
tust
aim
ia h
um
uks
ess
a,
kpl/
ha
Osu
us
taim
iko
ista
, %
Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha
Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa
0
5
10
15
20
25
.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Os
uu
s t
aim
ista
, %
Istutussyvyys, cm
Laikkumätäs
2008
2009
Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Istutussyvyys
Keskimääräinen istutussyvyys
4 cm.
Kolmannes taimista istutettu
vähintään 5 cm syvyyteen,
kolmannes alle 3 cm
syvyyteen.
Eroosion vaikutus näkyy
saman kevään ja edellisen
kevään istutusten välillä !
Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa
T.Saksa
Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus
Intensiivisesti taimikon varhaiskehityksen seuranta ensimmäisinä vuosina.
Heinäntorjunta tarvittaessa 2-4 ensimmäisenä kasvukautena.
Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan.
Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa
Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin).
Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus);
männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta.
Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin. T.Saksa
Maanmuokkaus
-muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat
Istutus / kylvö
-Viljelytiheys → palaute muokkaajalle
- metsävaratiedon päivitys
Varhaisperkaus
-uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus
Taimikon harvennus
- uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys
Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu
-metsävaratiedon päivitys
-jatkokehityksen ennustaminen
Omavalvonta on laadunhallintaa !
Laatutyön vaikutus metsänhoitoon
Metsänuudistamisen laadunhallinta (2000-2006)
hankkeen vaikutusta:
Kyselytutkimuksen tuloksia vuosilta 2006/2007
Uudistamisen laatu 2011 (Pohjois-Savo ja Etelä-
Pohjanmaa)
Metsänuudistamisen laadun hallinta http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistaminen.htm
(Kankaanhuhta ym. 2009. Silva Fennica 43(1): 51-70)
Metsänuudistamisen laatutyö 2000-2006 mhy:ssä
Palautetilaisuudet (mhy):
Omien tulosten läpikäynti
Tietokantaohjelma tulosten
analysointiin
Laatupäivät (metsäkeskus)
Laatujohtamisen ja laatutyön
perusteet
Syventävät kehittämispäivät
esim. maanmuokkaukseen liittyen.
Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha)
0
50
100
150
200
250
300
Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn
luontainen
uudistaminen
Kuusen
luontainen
uudistaminen
Rauduskoivun
istutus
Pinta-ala, ha
Hyviä taimikoita Harvoja taimikoita
56 % 43 %
60 % 45 % 100 % 53 %
Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha)
0
50
100
150
200
250
300
Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn
luontainen
uudistaminen
Kuusen
luontainen
uudistaminen
Rauduskoivun
istutus
Pinta-ala, ha
Hyviä taimikoita Harvoja taimikoita
56 % 43 %
60 % 45 % 100 % 53 %
Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha)
0
50
100
150
200
250
300
Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn
luontainen
uudistaminen
Kuusen
luontainen
uudistaminen
Rauduskoivun
istutus
Pinta-ala, ha
Hyviä taimikoita Harvoja taimikoita
56 % 43 %
60 % 45 % 100 % 53 %
Männyn kylvön
epäonnistuminen
Väärä maalaji
kylvölle
Liian rehevä
kasvupaikka
Kivisyys
Ylivuotinen muokkaus
Kuiva kevät
Sopimaton
ajoitus
Vähäinen
siemenmäärä
Laitevika
Siemenen säilytys
Menetelmän
markkinointi
metsänomistajalle
Liian myöhään
Kylvötyö
Plan = Suunnittele
määrittele tavoitteesi:
hyvä metsänuudistamistulos
Do = Toteuta
Esittele tavoitteet
sekä miten
tulee toimia
Check = Arvioi/Tarkista
Mikä on uudistamistulos?
(esim. inventoinnit)
Act = Paranna
Mitä on tehtävä toiminnan
parantamiseksi?
Plan = Suunnittele
Määrittele päämääräsi:
(esim. hyvä metsänuu-
distamistulos) sekä
tavoitteesi työlajeittain.
Do = Toteuta/Tee
Esittele tavoitteet sekä
keinot tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Toimi suunnitelmasi
mukaan.
Check = Arvioi/Tarkista
Mihin tulokseen päädyitte?
(esim. omavalvonta-
mittaukset ja
inventoinnit)
Act = Paranna
Mitä on tehtävä
toiminnan edelleen
parantamiseksi?
Kehittämistyön (2000–2006) vaikuttavuus
Kehittämiskohteiden tunnistaminen
Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä,
mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet saadun
palautteen perusteella.
Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin
olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen
viljelyssä, männyn viljely liian reheville
kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus- ja
istutustiheydet ja kooltaan pienien taimien
käyttö kuusen istutuksissa.
Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset – maanmuokkaus
Kaivurimuokkaajien määrä oli lisääntynyt laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä enemmän verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin.
Kaivurimuokkaajat olivat hankkineet enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja.
Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten.
Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallin-
nassa mukana olleissa metsäkeskuksissa
0
10
20
30
40
50
60
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Vuosi
Osuus, %
Laikutus Äestys Mätästys
(Metinfo, Tilastopalvelu, 16.8.2010)
Kokemuksia laatutyön vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella
Omavalvontamittausten
hyödyntäminen korostui etenkin
niissä laatutyöhön osallistuneissa
yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat
osallistuneet istutuskoulutukseen.
Laatutyöhön osallistuneet toimijat
olivat vertailuryhmäänsä
kiinnostuneempia saamaan laadun
hallinnan inventoinneista palautetta
toimintansa kehittämiseen myös
jatkossa.
Kehittämistyön vaikuttavuus - muutos vaatii oman aikansa ! Muokkausmenetelmät Etelä-
Pohjanmaalla 2001-2009
0
2000
4000
6000
8000
10000
2001 2003 2005 2007 2009
Laikutus
Äestys
Mätästys
0
2000
4000
6000
8000
10000
2001 2003 2005 2007 2009
Kylvö
Istutus
Metsänviljelymenetelmät Etelä-
Pohjanmaalla 2001-2009
Kehittämistyön vaikuttavuus
Edellä esitellyssä kyselytutkimuksessa voitiin kartoittaa
resurssien muutosta ja jossain määrin käytäntöjen
muutoksia uudistamistoiminnassa.
Vuonna 2011 tehtiin Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla
viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella selvitys tämän
päivän uudistamistuloksista.
Seuraavassa vertailu kuusen istutustuloksista Pohjois-
Savossa ja männyn kylvön tuloksista Etelä-Pohjanmaalla
2001-2006 ja 2011.
Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Kuusen istutus (3 v. taimikot / istutus 2008, Pohjois-Savo)
0
10
20
30
40
0-399 400-799 800-1199
1200-1599
1600-1999
2000-
Pin
ta-a
lao
su
us
, %
Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha
Uudistamistulos 2011 (332 ha) Uudistamistulos 2001-2006 (2951 ha)
Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha
täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha
täyttävien taimikoiden osuus 67 %.
Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Männyn kylvö (4 v. taimikot / kylvö 2007, Etelä-Pohjanmaa)
Uudistamistulos 2011 (172 ha) Uudistamistulos 2001-2006 (2511 ha)
Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha
täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha
täyttävien taimikoiden osuus 77 %.
Kiitos