Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri

Harto Pönkä, 27.4.2012

Oppilaitosjohdon LUOTI-koulutusTwitterissä: #luoti

Yhteisöllisyys

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Ryhmistä massapalveluihin

Kun puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan

ryhmistä.

Eli nyt ei puhuta esim. sosiaalisista verkostoista tai parvista.

Ryhmä

• Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä• Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja

että muut ryhmän jäsenet. • Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä

on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite.

• Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja eli normeja, jotka voivat olla julkilausuttuja normeja ja piilonormeja.

• Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita.

”Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta!

Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla, jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

1. Muotoutumisvaihe• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä

konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Ryhmäytyminen

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Tehokas ryhmä on sitoutunut yhteisen ratkaisun saavuttamiseen.

Yhteisöllinen oppiminen ja työskentely

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Keskustelut

Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Verkkoyhteisö

• Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:

– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,

hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä”– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys

• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan

• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä

Verkkoyhteisössä vain pieni ydinjoukko osallistuu yhteisölliseen toimintaan.

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

Miten verkkoyhteisö syntyy?

• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.

• On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.

• Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi.

• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.

Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Sosiaalinen media vie organisaatiot avoimeen toimintakulttuurin

Tietokoneet ja kaiken linkittyminen ja lähemmäksi tuleminen, sekä tietty läpinäkyvyys ovat muutosvoiman

keskeisiä mootoreita. Aina kun historiassa on ollut tuotantomenetelmien

ja -välineiden radikaali muutos, siitä on seurannut vallankumouksia. Niin nytkin.

”

Lähde: http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2012/04/oppimisen_vallankumous_taydessa_vauhdissa_3414651.html

Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN

• Avoimuus, julkisuus, jakaminen

• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen

• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen

• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja

yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen

• Kokeilevuus, oppiminen

Ehkä suurin wikien hyöty on kuitenkin ollut se, että ne ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja. Tätä kautta Yritys Oy:ssä on voitu löytää uusia innovatiivisia tapoja tehdä yhtäältä samoja asioita aiempaa tehokkaammin ja joustavammin tai soveltaa näitä käytänteitä uusiin asioihin.

Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008)

”Monikansallinen suomalainen edelläkävijäyritys

Toimintakulttuurin kehittyminen

TAVOITEKorvaa mielessäsi: opettaja=rehtori, opiskelija=opettaja

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!