ikääntyvien asuminen ja yhteisöllisyys esitykset iareena2017
TRANSCRIPT
IAREENA 2017
IKÄÄNTYVIEN YHTEISÖLLISYYS –UTOPIAA VAI HUOMISEN ARKEA?
2.2.2017
#iareena2017
OHJELMA
• 9.00 Tervetuloa
Päivi Sihvola, viestintäjohtaja, Ilmarinen
• 9.10 Elinvoimaa yhteisöllisyydestä – sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, neurologi, kirjailija
• 10.00 Asuminen ja yhteisöllisyys – Ilmarisen uuden tutkimuksen esittely
Nina Rajakoski, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen
• 10.30 Tauko
2
Elinvoimaa yhteisöllisyydestä
Sosiaalinen läsnäolo pitää hengissäMarkku T. Hyyppä 02022017
Poimintoja esiintyjän taustasta
- sota-ajan lapsi, s. 1942;- aivo- ja terveystutkijana >50 vuottaSuomessa, Italiassa, UnkarissaUSAssa, Englannissa ja Ruotsissa;
- lääkäri 1967, LKT 1969, dosentti
1971 (Ty) ja 1980 (Hy), neurologi
1976, unilääketieteen ja
kuntoutuksen erityispätevyydet;
- yksityisvastaanotto 1973-2000;
- professori, ylilääkäri (Tay) 1978-80;
- vanhempi tutkija (Kela) 1981-2003;
- yritysjohtaja (Remex) 1987-2000;
- ylilääkäri (KTL/THL) 2004-2010;
- kirjailija 1981- ;
- eläkkeellä 2010- ;
- asuu Turussa, Tukholmassa ja
Sidebyssä/Kristiinankaupungissa
Mistä johtuu, että Suomen ruotsinkielisten terveys on
parempi ja kuolleisuus pienempi kuin samalla alueella,
jopa samassa talossa asuvilla suomenkielisillä
naapureilla?
Sideby
Yhteissoittoa ja kuorolaulua
kehdosta hautaan
Veteraanin iltasoitto ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1998
Hyyppä 1980-1986,1990, 1997, 2002, 2005
Peruskulttuuri
Me-henki
Sosiaalis-kulttuurinenpääoma
Hyvä terveysPitkä elämä
Museo 1,4 -kertaisesti Konsertti 1,3 -kertaisesti Elokuvat 1,2 -kertaisesti Taidenäyttely 1,1 -kertaisesti
Teatteri 1,0 = ei vaikuta
Kirkko 1,1 = ei vaikuta Urheilutilaisuus 1,1 = ei vaikuta--------------------------------------------------------------
-= kulttuurifriikki elää
pitempään Bygren ym. 1996; Konlaan 2001
Tutkimustulos: Kulttuuritilaisuuksissa vierailevat
pysyvät hengissä x-kertaisesti todennäköisemmin
kuin sohvaperunat
Kulttuurin kuluttaminen pienentää tehdastyöläisten (miesten)
kuoleman vaaraasuomalais-brittiläisessä
suuressa väestötutkimuksessa
Yksin tai ryhmässä kulttuuria harrastavankuoleman vaara vähenee kolmanneksen javaara kuolla ulkoisista syistä (= tapot,itsemurhat, onnettomuudet) puolittuu.
Väänänen ym. 2009
Kulttuuria harrastavat yli 75-vuotiaat säilyvät pitempään hengissä kuin
samanikäiset sohvaperunat
Opintopiirit, kerhot ja kulttuuritilaisuuksissa
vierailut pidensivät elämänlankaa naisilla.
Puutarhanhoito, nikkarointi, päivittäinen
lukeminen ja kulttuuritilaisuuksissä vierailu
pitävät miehiä pitempään hengissä.
Agahi 2008; Jacobs ym. 2008
Eloonjäämisluku
Vuodet
Hyyppä MT, Mäki J,
Impivaara O, Aromaa A.
Leisure participation
predicts survival:
a population-based
study in Finland.
Health Promotion
International
2006; 21: 5-12.
http://heapro.oxfordjournals.org
Yhdessä harrastaminen ja puuhaaminen ovat elämän
eliksiiriä.
Kolme vuotta pitempään hengissä!
Keskinäinensosiaalinen luottamus
Sosiaalinenja kulttuurinen
harrastaminen jaosallistuminen
Kansalais- ja kulttuuriaktiivit elävät merkitsevästi pitempään kuin sohvaperunat.
Ikä, sukupuoli, terveyskäyttäytyminen, koulutus,sosioekonominen asema, terveys, taudit tai laboratoriolöydös
(glukoosi, kolesteroli, verenpaine jne.) eivät selitä eroa.
Hyyppä ym. 2007
Leh
tik
uv
a/J
uk
ka
Rit
ola
Väänänen ym. 2009
Lukeminen on kivaa jalisää elinvuosia
Aineeton
sosiokulttuurinen
pääoma
Terveet
elintavat
Väestön ja
yksilön
terveys
Vapaa-ajan
harrastustoiminta
Me-henki
Parempi-osaisuus
Miten kulttuuriharrastus vaikuttaa,
Hyyppä ym. 2007; Hyyppä 2010; Nieminen ym. 2013
lisää elinvoimia ja pidentää ikää?
Miksi kirjojen lukeminen
pitää hengissä?
Pidän selityksenä
sosiaaliaivoissa
syntyvän sosiaalisen
läsnäolon tunnetta.
Romaanin lukija
kokee olevansa
LÄSNÄ.
Miten sosiokulttuurisen pääoman vaikutus muuttuu terveydeksi
Sosiaalinen jakulttuurinen
pääoma =osallistuminen ja
luottamus
Läsnäolon tunnestressittömyys →kivat elämyksettunteet, mieliala
Epigeneettisetmuutokset
aivoissa
Suojatekijät,elämäntavat?
Psykofysiologinenelintoimintojen
säätely
Hyvä terveys,elinvoima,
pitempi elämä
Hyyppä 2010
Ihmissuhteet ja “matkiminen”
– sosiaaliaivot ja peilausaivot
Aivot reagoivat salamannopeasti
muiden tunteisiin ja ruumiinkieleen
Nummenmaa ja Hari 2014
Romaanin lukeminen yhdistää muistin ja
sosiaalisuuden aivoverkkoja
Berns ym. 2013
Luottamuksen ja läsnäolon
aivokemiasta tiedetään jonkin verran
Hyyppä 2010
sosiaalisen läsnäolon tunne, joka lisää
terveyttä ja elinvoima.
Kulttuuriharrastusten pariin pitää
hakeutua jo lapsena, jotta kehittyisi
Aivojaan kannattaa kuormittaa kulttuurilla erityisesti porukassa
•Vapaa-ajan sosiaalinen ja kulttuurinenharrastusaktiivisuus, kuten tietokoneenkäyttö, seurapelit ja -leikit, lukeminen, musiikin kuunteleminen, vapaa-ajanopiskelu ja yhdistystoiminta, säilyttäväthenkisen vireyden ja estävät dementiaa.
Verghese ym. 2013 ja FINGER –tutkimus 2015
Esimerkiksi kuoro on erinomaista
sosiaalisen läsnäolon AIVOJUMPPAA!
Sosiaalisen läsnäolon tunne ja
porukkahenki edistävät terveyttä
Markut Suomi-Areenassa 2011
Sosiaalisen läsnäolon tunnetta puistossa:
Magnoliafest Södermalmilla Tukholmassa
Vanhat ja nuoret yhdessä vihermaalla
www.ikäasuminen.fi Ikäinstituutti ja ASUVA-hanke 2016
Kotoperäinen hengissä säilymisen malli:
me-henkeä, keskinäistä luottamusta,
läsnäoloa ja kulttuuriaktiivisuutta
Turun suosittu Kulttuurikortti
Lisälukemista kulttuurifriikeille
löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista.
Kulttuuri pidentää ikää
ilmestyi vuonna 2013, 2. painos 2014 ja onTerveyskirjastossa http://www.terveyskirjasto.fi
kaikkien saatavilla.
ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS –TUTKIMUKSEN TULOKSET
Niina Rajakoski 2.2.2017
• iAreenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea?
• Millaisia toiveita ikääntyneillä on asumisensa suhteen? Miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen? Millaista yhteisöllisyyttä he kaipaavat? Muuan muassa näihin kysymyksiin on haettu vastausta tällä tutkimuksella.
• Ikääntyvien asuminen ja asumistarpeet puhuttavat. Uusia asumismuotojakin on kehitelty. Tässä tutkimuksessa on etsitty vastauksia aiheeseen, mitä juuri eläkkeelle jääneet itse haluavat tulevaisuuden asumiseltaan.
• Kyseessä on kuudes iAreena ja viides julkistettu iAreena tutkimus.
MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS?
KYSELYYN VASTASI 680 JA TULOS EDUSTAA HYVIN YKSITYISEN PUOLEN VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄNEITÄ
Mikä tutkimus ja kuka vastasi?• Verkkokysely heille, jotka ilmoittivat eläkehakemuksessaan sähköpostiosoitteen
– Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneet loka–joulukuussa 2016
– 62–68-vuotiaita, keskimäärin 63,8 vuotta
– Sähköpostiosoitteen antaa noin 90 % eläkkeenhakijoista
• Kyselyyn vastasi 680 henkilöä
• Moneen muuhun verrattuna vastausprosentti oli hyvä eli 50 %
• Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä
• Suurin osa vastaajista asuu puolisonsa kanssa omakotitalossa tai kerrostalossa
VANHUUS-VUOSIEN ASUMINENVanhuusvuosien asumisratkaisut
Muuttoaikeet
Hyvän asumisen haavekuva
SUURIN OSA ON POHTINUT, MITEN JA MISSÄ ASUU VANHUUSVUOSINA
65 %
On pohtinut miten ja
missä asuu tulevina
eläke- ja vanhuusvuosina
52 %
Nykyisessä asunnossa
ei ole liikkumisen esteitä
48 %
Haluaisi muuttaa hyvissä ajoin
ennen toimintakyvyn
heikkenemistä vanhuusvuosiin
suunniteltuun asumisratkaisuun
Milloin on muuttamassa?
LÄHES JOKA TOINEN AJATTELEE MUUTON OLEVAN AJANKOHTAINEN 10 VUODEN AIKANA
11 15 22 520
25
50
75
0–2 vuotta
2–5 vuotta
5–10 vuotta
yli 10vuotta
27 %
Suunnittelee muuttoa muuhun
asuntoon lähivuosina
%
”Niin pitkään kuin helposti on mahdollista
haluan asua edelleen omassa talossa.”
HARVA ON VALMIS VAIHTAMAAN PAIKKAKUNTAA TAI REMONTOIMAAN VAPAA-AJAN ASUNTOA
Vastausjakauma
22 16 30
30 4135
48 43 35
0
25
50
75
100
Vaihtaisin paikkakuntaa, jossopiva asumisratkaisu löytyisi
nykyisen asuinpaikanulkopuolelta
Minua kiinnostaisi kesäpaikan/ympärivuotisen vapaa-ajankodin muuttaminenvakituiseksi asunnoksi
Haluaisin remontoida nykyisenasuntoni, jotta voisin elää siinä
mahdollisimman pitkään
Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä/ EOS Eri mieltä
%
MUUTTOSUUNNITELMIIN VAIKUTTAA ENITEN OMA JA PUOLISON TERVEYS
Vaikuttaa muuttosuunnitelmiini erittäin paljon tai melko paljon
51 49 48 41 38 38 36 23 220
25
50
75
Oma taipuolison
terveydenheikkeneminen
Lasten,sisarusten ja
omaistenläheisyys
Puolison toive Eläkkeenmyötä
pienentyneettulot
Puolisonmenehtyminen
Tarve löytääasunto, jossavanhuudenvaatimuksethuomioitu
Ystävät jaharrastukset
Pelko siitä,että olisi
yksinäinen
Uusi projektitai harrastuseläkevuosille
%
”Mikäli asuminen omakotitalossa käy mahdottomaksi, niin
jokin senioritalo, jossa paljon eri palveluja, kiinnostaisi.
Toki tähän vaikuttaa myös, minkä hintaista asuminen
olisi.”
NAISET ASUVAT MIEHIÄ USEAMMIN KAUPUNGISSA JA OVAT VALMIIMPIA MUUTTAMAAN
• Naisten ja miesten väliset erot
– Naiset asuvat miehiä useammin kerrostalossa, kaupunkimaisessa ympäristössä ja yksin
– Naiset ovat pohtineet asumisratkaisujaan hieman enemmän ja ovat valmiimpia muuttamaan
– Miehet ovat valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoaan ja heidän muuttotoiveisiinsa vaikuttaa naisia enemmän puolison toive
• Alueelliset erot
– Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat haluavat pysyä nykyisellä paikkakunnalla muita useammin ja kokevat muita useammin, että nykyisessä asunnossa ei ole liikkumisen esteitä
– Maaseudulla asuvat ovat muita valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoaan
• Asumismuotojen väliset erot
– Omakotitaloasujat haluavat remontoida nykyisen asuntonsa
– Kerrostaloasujilla ei ole asuinnoissaan liikkumisen esteitä
HYVÄN ASUMISEN HAAVEKUVA
”Esteetön asuminen, modernit asunnot & niihin liittyvät koneet ja laitteet, palvelut lähellä, tarvittavat lisäpalvelut helposti hankittavissa, lapset ja läheiset kohtuuetäisyydellä, arvoiltaan ja ajatusmaailmaltaan yhtenäinen ja häiriötön sosiaalinen ympäristö”
YHTEISÖLLINEN ASUMINENKiinnostus yhteisölliseen asumiseen
Mitä on valmis tekemään ja jakamaan
JOKA KOLMATTA KIINNOSTAA YHTEISÖLLINEN ASUMINEN ASUMISRATKAISUNA
Kiinnostaa yhteisöllinen
asuminen asumisen ratkaisuna
35 %
Tuntee yhteisöllisen
asumisen piirissä asuvan
ikääntyneen ihmisen
16 %
VAIN HARVA VOISI AJATELLA ASUVANSA KENEN KANSSA TAHANSA – TÄRKEINTÄ ON ARVOT
Minkä kaltaisten ihmisten kanssa voisit ajatella asuvasi ja jakavasi arkea?
44 34 32 31 25 24 12 11 9 50
25
50
75
Saman-suuntainen
ajattelu-maailma ja
arvot
Ystävät Yhteinenkiinnos-tuksenkohde
Eri-ikäiset
Saman-ikäiset
Omatlapset
Kenenkanssatahansa
Sisarukset Samasosiaali-luokka
Muut suku-laiset
%
”Kiva porukka asuisi samassa kerrostalossa
järvenrannalla kaupungissa keskustassa.”
YHTEISÖLLISESSÄ ASUMISESSA KIINNOSTAA APU ARKEEN, KOHTUULLINEN HINTA JA SEURA
Mikä yhteisöllisessä asumisessa voisi olla kiinnostavaa?
60 56 51 35 28 22 140
25
50
75
Turvallisuudentunne ja
mahdollinen apuarjen toimissa
Edullinen/kohtuullinen
hinta
Seura jasosiaalisuus
Yhteinenharrastus-
toiminta ja muuarjen jakaminen
Mahdollisuushankkia
porukallaulkopuolisia
palveluja
Kiinnostavaasumiskohde ja
sijainti
Kiinnostava uusikonsepti
%
”Oma asunto kaupungin keskustassa, mihin on
tarvittaessa mahdollisuus saada erilaisia palveluita.”
”Asunto jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös
olla muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.”
MONI ON VALMIS JOPA RUOANLAITTOVUOROIHIN
Kuinka paljon olet yhteisöasumisessa valmis jakamaan ja tekemään?
66 45 41 32 29 150
25
50
75
Piha- japuutarha-
työt
Omakustan-teisten palveluiden
esim. hoidahankkiminen
Siivous-vuorot
yhteisissätiloissa
Kiinteistön-huolto
Ruoanlaitto-vuorot
Vain yhteinenpiha ja esim.varasto sekä
niiden huoltaminen
%
42 % naisista ja 18 % miehistä on
valmis ruoanlaittovuoroihin.
10 % naisista ja 52 % miehistä
on valmis kiinteistönhuoltoon.
JOKA TOISTA PK-SEUDULLA ASUVAA NAISTA KIINNOSTAVAT YHTEISÖLLISET ASUMISMUODOT• Naisten ja miesten väliset erot
– Naiset ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja erityisesti henkilöiden kanssa, joilla on samansuuntaiset arvot
– Naiset olisivat valmiimpia siivous- ja ruoanlaittovuoroihin sekä palveluiden hankintaan
– Miehet olisivat naisia valmiimpia jakamaan ja tekemään kiinteistönhuoltoon liittyviä asioita
• Alueelliset erot
– Pk-seudulla asuvat ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja he ovat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa
– Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka viidettä (21 %)
• Muita eroja
– Kerrostaloissa ja yksin asuvat ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja syynä on muita useammin kohtuullinen hinta
– Kerrostaloissa ja yksin asuvat ovat muita valmiimpia hankkimaan palveluita
LOPUKSIJohtopäätöksiä
Yhteisöllisyys ja rakentaminen
• Ei ole yhtä yhteisöllistä konseptia / yhteisöllisyyden "sisältöä"
• Turvallisuuden tunne merkityksellisessä roolissa / merkittävä tekijä
• Halu olla sosiaalinen ja "ei-sosiaalinen" tulee taata myös yhteisöllisessä asumisessa
• Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjooman tulee olla riittävän laaja (lisäpalvelut)
• ”Ravistelevaa” ajattelua mitä yhteisöllisyys voisi olla
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
YHTEISÖLLISYYS ON KIINNI IHMISISTÄ
Rakentamisella luodaan yhteisöllisyyden puitteet, mutta yhteisöllisyys ei ole pelkästään rakentamisesta kiinni, vaan ihmiset luovat yhteisöllisyyden.
KIITOS!
OHJELMA• 10.45 Yhteisöllinen asuminen, case Jaso
Olavi Niemi, hallituksen puheenjohtaja
• 11.00 Debatti: Mikä & kuka luo yhteisöllisyyttä?
Johanna Korhonen juontaa, keskustelijoina:
• Jari Pirhonen, tutkija, Yksin yhteisössä – Tutkimuskohteena tehostettu palveluasuminen -tutkimuksen tekijä
• Helena Allahwerdi, Toimivat Seniorit ry:n puheenjohtaja
• Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM, eläkkeellä – vanhusten asumisen ja palvelukonseptien asiantuntija
• Minna Partanen, Vanhustyön keskusliitto ry, Ystäväpiiri-alueohjaaja, Kuopio
• 11.50 Yhteenveto ja päätössanat
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry
• 12.00 Lounas Ilmarisen ravintolassa
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
JASO-YHTEISÖLLISTÄ SENIORIASUMISTA
JASO-AKTIIVISTA ASUKASTOIMINTAA
JASO-ELÄMÄÄ YHDESSÄ
www.jasoasunnot.com
Miksi JASO on olemassa?
Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
Yhteisöllinen mahdollisuus
Ikääntyville elämän laatua
www.jasoasunnot.com
Jason tarina
Miten Jaso syntyi?
Kokemuksia ja näkemyksiä siitä, millainen asumisvaihtoehto on yhteisöllinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen: mitä se edellyttää, miten yhteisöllisyys rakentuu, mitkä ovat sen sudenkuopat
www.jasoasunnot.com
Viljon tarina
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
Jason synty
• Osaavat eläkeläiset
• Eläkeläisjärjestöt
• Rekisteröity 4/2012
www.jasoasunnot.com
Varttuneiden asuminen
• Taajamien keskustat
• Aktiivinen ympäristö
• Hyvät liikenneyhteydet
• Osallisuus, yhteisöllisyys
Asuntoja
Kauppakeskus
Seniorikortteli
Kirkko KirjastoKoulu ja
päiväkoti
Terveysasema
AsuntojaAsuntoja
Bussipysäkki
www.jasoasunnot.com
Mittasuhteita
• Hankekoko: 60-80 asuntoa
• Kahtena yksikkönä, yhteistilat väliin yksikerroksisena taloja yhdistämään
• Yksinasujan kaksio: 40 m2
• Pariskunnan kaksio: 50 m2
• Pariskunnan kolmio: 65 m2
www.jasoasunnot.com
Jason omia yhteisöllisiä asumisoikeustaloja on rakennettu Jyväskylän aluekeskuksiin. Seuraavaksi suuntaudumme lähemmäksi keskustaa.
Yhdistyksellä on valmiina 130 asuntoa
Muutaman vuoden kuluttua meillä on ehkä 500 asuntoa ja 600 asukasta.
Lisäksi tavoittelemme sitä, että yhteisöllinen Jaso-malli voisi tulla käytäntöön myös vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa, joita muut toimijat senioreille rakentavat.
www.jasoasunnot.com
Yhdistyksellä on tällä hetkellä toiminnanjohtaja ja yksi asukastoiminnan ohjaaja
Asukaspalveluun liittyvät asiat hoidetaan omien työntekijöiden kautta. Työntekijöiden palkkaa varten yhdistys perii asukaspalvelumaksua.
Rakentaminen, talojen ylläpito ja taloustehtävät hoidetaan ostopalveluina
www.jasoasunnot.com
Viihtyisät, riittävät yhteistilat
• Olohuone
• Kahvittelupaikka
• Hyvinvointihuone
• Kuntosali
• Talosauna
Kalustus!
www.jasoasunnot.com
Toiminta luodaan yhdessä
• Asukkaat yhdistyksen jäseniä – osallisuus aidosti mahdollista
• Toiminnanohjaajan rooli
Yhteisiä tapaamisia ja vaikuttamista jo rakentamisen aikana
Yhteiset tuumaustuokiot ja keskinäisen avun ilmapiiri
www.jasoasunnot.com
Yhteisöllisyys
• Perhe
• Naapurusto
• Kyläyhteisö, asuinalue
• Etsivä vanhuustyö
• Naapuriapu
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
www.jasoasunnot.com
Asukkailla erilaiset ja muuttuvat palvelutarpeet
Toimintamallin avulla ehkäistään yksinäisyyttä, ylläpidetään toimintakykyä, siirretään ja vähennetään palvelutarpeen syntyä
Kun apua tarvitaan, sitä hankitaan tarpeen ja asukkaan oman valinnan mukaisesti, toiminnanohjaajan tukea saatavissa
Ympäristö mahdollistaa avun tuonnin kotiin
www.jasoasunnot.com
Tulevaisuuden
HAASTEITA MAHDOLLISUUKSIA
Erilaisuuden tuomat jännitteetYhteisöllisyyden rakoileminenKlikkiytyminen
Tietoisuus, ennakoiminen,
Olemme uudisraivaajia, emme tiedä Jatkuva kehittäminen ja virheistä oppiminen
Asukastyytyväisyyden ylläpito Sisäinen viestintäPositiivinen ja yhteisöllinen ongelmanratkaisu
Toimintakyvyn ylläpito Vertaistuki, palvelujen saatavuus
Muistisairaudet Ennakoivan kotisairaanhoidonmahdollistaminen
Asumisen toimintatekniset haasteet Esteettömyys, tekninen turvallisuus, teknisten ratkaisujen lisääminen
www.jasoasunnot.com
Malliasukas ? ?
• Iloinen Positiivinen
- Asukkaiden ikäjakauma
- Asukkaiden sukupuolijakauma
• Asukkaiden valinta
• Asukkaiden valmennus
• Oleellista erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen
www.jasoasunnot.com
0
10
20
30
40
50
55-60 61-65 66-70 71-75 76-80 81-85 86-90
Huhtasuon Ilona, pariskunnat, yksinelävät naiset ja miehet
pariskunnat yks.naisia yks.miehiä
www.jasoasunnot.com
”Raskas viikko on ohi ja Maran kuntoutus Keskussairaalassa on ollut tosi tehokasta ja tulosta tuottavaa😊Minustakin on pidetty huolta: Riitu käynyt säännöllisesti juttelemassa, Paavo kolannut ja hiekottanut parkkipaikan, jotta en kaatuisi Polon alle ja Topi tullut avaamaan minulle katkarapupurkin... Nyt illalla sairaalasta palattuani, ihanat "tytöt" opettivat minua Jippoa pelaamaan! Oli niin hauska päätös koko viikolle -nauru parasta terapiaa!Kiitos on vain yksi sana, mutta sanon sen lämmöllä teille kaikille ystäville❤❤❤”
www.jasoasunnot.com
Parasta tässä talossa
Kun joku on huonossa kunnossa
muutaman päivän ja alkaa
kuntoutua, löytyy ihminen, joka
vie ulos lenkille.
(Anja ja Marja-Liisa).
www.jasoasunnot.com
Tarkoitus on aikaansaada esimerkillisiä asumisratkaisuja
Toimintaa ja sen tuloksia dokumentoidaan ja tiedotetaan järjestelmällisesti ja luodaan edellytyksiä myös tutkimustoiminnalle
Osallistutaan asumispolitiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevaan keskusteluun
KIITOS!