Yhteisöllisen oppimisen

skriptaus ja ohjaaminen

Harto Pönkä, 16.9.2015

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Yhteisöllinen oppiminen

Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin

puhutaan ryhmistä.

1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)

• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.

• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)

• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Ryhmäytyminen

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Yhteisöllinen työskentely edellyttää

yhteistä tavoitetta.

1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)

2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

MIKSI?

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio,

joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelujen merkitys

Riittävästi aikaa ja tukea

• Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan

• Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä

• Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille

• Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä

• Keskustelua syntyy harvoin itsestään – tarvitaan hyvä tehtävänanto

• Opettajan on oltava läsnä

• Kannusta vertaistukeen

Toimintakulttuurin kehittyminen

Oppimisen skriptaus

• Pedagogiset skriptit ”käsikirjoittavat” oppimista etukäteen opettajan suunnittelemalla tavalla

• Pedagogisia malleja voidaan tarkastella skripteinä

• Laajemmin oppimisen skriptauksella tarkoitetaan sitä, että opettaja liittää verkkoympäristöön tehtäviä, ohjeita ja muita elementtejä, jotka ohjaavat oppimisprosessia toivottuun suuntaan

• Myös opetukseen valitut laitteet ja sovellukset voivat toimia skripteinä – On tärkeää tuntea, miten kutakin laitetta ja sovellusta tyypillisesti

käytetään ja mitä ne mahdollistavat (affordanssit)

Skriptit ja skriptaus

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)

• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta.

• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.

• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.

Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

Dillenbourg, 2002

Tehtävänannoista

• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheiden tukemiseen – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu

• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Ja niistä syntyy keskustelua, kun erilaiset näkökulmat tulevat

esiin ja osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen

• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,

Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

Esimerkkejä

Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204,

https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten-

kirjainten-sisallot.html

http://www.thinglink.com/

(Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 )

Linkkiseinä

Graduwikin rakenne skriptinä

• Ilmennä verkkoympäristön rakenteella prosessin vaiheita

• Käytä numerointia näyttämään vaiheiden looginen järjestys. Vielä parempi, jos ne muodostavat ”juonen”!

• Oppijalle on hyödyksi hahmottaa prosessin kokonaisuus – Suunnitelmallisuus

– Mitä seuraavaksi, missä on maali?

• Erikseen pysyvät materiaalit ja työtilat

Sivupohjat helpottavat aloittamista

Case: Innolukio

Lisää aiheesta:

https://harto.wordpress.com/201

3/04/16/luovan-

ongelmanratkaisun-ja-

innovaatioiden-analyysia-

innolukiosta/

Korrelaatio r=0,67 (p<0,001) Menestyneimmät ideaehdotukset saivat 3-7 viestiä ohjaajilta.

Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

Innovaatioprosessin ohjaus

Prosessit ovat ainutlaatuisia

Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei

voida pakottaa, mutta sille

voidaan luoda

otolliset olosuhteet.

Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

Pelillisyys

Pelillisyys oppimisessa

• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat

Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

QR-koodien avulla on helppo rakentaa

tosimaailmaan kytkeytyviä oppimispolkuja.

Esimerkkejä pelillisyydestä

Kahoot-tietokilpailut

Opetuksen vaiheistaminen/skriptaaminen juonellisen tarinan

muotoon tekee siitä helposti seurattavaa ja motivoivaa.

(Pönkä, 2008)

Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/

Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-pedagogisena-tyovalineena-luento-1

Oppimisen arviointi

Arvioinnin näkökulmia

• Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen verkkopalvelujen lokitiedot

• Vuorovaikutuksen arviointi

• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi

– Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne.

– Ryhmätöiden arviointi

– Itsearviointi, vertaisarviointi

• Palaute opetuksesta

Lopputuloksen vs. prosessin arviointi

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut

– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista

– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe

– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto

– Opettajien havainnot

• Esimerkiksi näin:

1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Yhteisöllisen oppimisen arviointi

Ryhmien tuotosten versiohistoriat

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko työskentely vastavuoroista?

• Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?

• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä?

• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken?

• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?

• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?

• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?

Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?

Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena

Yksilöllisen oppimisen arviointi

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!