varsinais-suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Vuosikertomus 2013

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus ............................................................................... 4

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ...................................................... 7

Organisaatio .................................................................................................. 9

Organisaatiokaavio ........................................................................................ 10

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta .................................................... 11

Avaintietoja vuodelta 2013 ............................................................................ 12

Talous ............................................................................................ 12

Hallinto ja henkilöstö ...................................................................... 13

Riskienhallinta .............................................................................................. 14

Turvallisuusviestintä ..................................................................................... 16

Operatiivinen toiminta ................................................................................... 22

Pelastustoiminta ............................................................................ 22

Ensihoito ........................................................................................ 24

Poimintoja vuodelta 2013 .............................................................................. 26

Pelastuslaitos mukana kunnan häiriötilanteiden hoitamisessa ........ 26

MIRG-ryhmän vuoteen mahtui useampia hälytyksiä merelle ........... 28

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat .......................................................... 30

Tekniset palvelut ........................................................................................... 32

Tilastotietoa .................................................................................................. 34

Yhteystiedot .................................................................................................. 42

Julkaisija: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitosPainosmäärä: 500Painopaikka: Painatuspalvelut, TurkuToimitus: Maria NykyriKannen kuva: Maria NykyriTaitto: Mia Lehtonen

Pelastusjohtajan katsaus

oiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi 2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella meni suunnitelmien mukaan. Saavutimme ta-voitteemme ja talousarviossa pysyimme

hyvin - saatoimme jopa hieman palauttaa kunnille pe-rittyjä maksuosuuksia. Hallinnollisesti vuosi oli uuden aluepelastuslautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Lautakunnan toiminta lähti hieman kangerrellen liikkeelle jäsenten nimittämisen hitaudesta johtuen. Vaikka sanonta ”hiljaa hyvää tulee ” on usein totta, nyt lautakunnan kokoonpanosta tehdyn valituksen seurauksena oli, että alkusyksystä oikeus totesi lautakunnan kokoonpanon laittomaksi. Uudelleen nimetty lautakunta oli, muutaman kuukauden tauon jälkeen, koossa joulukuussa. Uudestakin valinnasta on kuitenkin valitettu, joten nähtäväksi jää, mi-ten pitkään tällä lautakunnan kokoonpanolla menemme.

Kehittäminen jatkui kaikilla palvelualueilla

Vuosi 2013 oli ensihoidon osalta ensimmäinen vuosi, jolloin olimme sopimussuhteessa sairaanhoitopiiriin. Toiminta haki vuoden aikana uomiaan ja henkilöstön vaihtuvuus oli melkoisen suurta. Vaihtuvuus johtui pääasi-assa siitä, että sairaanhoitopiiri kasvatti omaa ensihoidon henkilöstöään ja meidän osaavalle väelle oli kysyntää. Toki tämä liikehdintä aiheutti meille rekrytointihaastetta, johon onnistuimme vastaamaan melko hyvin. Ensivasteen osalta sopimukset saatiin valmiiksi ennen vuoden vaih-detta ja toiminta laajeni jonkin verran uusien halukkaiden sopimispalokuntien myötä.

Omassa toiminnassamme vuoden muutoksia olivat edellä mainitun ensihoidon lisäksi mm. riskienhallinnan valvontasuunnitelman käyttöönotto, kuntien varautumisen tukeminen, erheellisten paloilmoitinhälytysten laskutta-minen sekä käyttöönotettu palotarkastusten valvonta-maksu. Kuntien varautumisen tukemista tehostimme ja palaute oli pelkästään myönteistä. Konkretiaa saimme, kun syksyn myrskyt, Seija-myrsky pahimpana, katkoi alueemme sähköjä. Tuolloin muutamat alueemme kunnat joutuivat suunnitelmiaan myös käytännössä toteuttamaan. Suunnitelmien toimiminen vakuutti niin meidät kuin myös kunnat yhteisen suunnittelun ja harjoittelun tärkeydestä.

Paloasemaverkon uudistustyö sai jatkoa, kun saimme alkusyksystä käyntiin Luolalan paloaseman rakentamisen. Hanke eteni loppukesästä sopimuksen allekirjoittamiseen meidän ja Naantalin kaupungin välille. Rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti ja ensimmäiset rakenteet olivat näkyvissä jo vuoden lopussa. Valmista pitäisi tulla noin 12 kuukauden kuluttua.

Valmistautuminen aluejakouudistukseen aloitettiin

Tammikuussa 2014 kävimme läpi vuoden 2013 toi-mintaa ja tavoitteita perinteisessä päällystöseminaarissa, jonka avauksessa totesin vuoden 2013 näyttäneen pitkään aluepelastuslaitoksen 10 vuoden historian en-simmäiseltä ns. normaalilta vuodelta. Tällä tarkoitin, että kymmenen vuoden ajan olemme ”budjetoineet” joka vuodelle jonkin muutoksen. Nyt näytti ensimmäistä kertaa siltä, että pääsemme ns. normaaliin kehittämi-seen. Normaalina toimintavuotena alkanut vuosi 2013 muuttui kuitenkin nopeasti, kun valtioneuvosto päätti marraskuussa 2013, että osana rakenneuudistusta pelastustoimen alueita vähennetään nykyisestä 22 laitoksesta 11 laitokseen.

Ehdotuksena on, että aluejako noudattaa poliisin tulevaa aluejakoa, jolloin meidän osalta muutos tarkoittaisi yhtei-sen laitoksen rakentamista Satakunnan kanssa. Aikataulu on kireä. Esityksenä nimittäin on, että uudet laitokset aloittaisivat toimintansa jo vuoden 2016 alussa. Vaikka lopulliset päätökset asian osalta tulevat vasta tulevana vuonna, aloitimme kuitenkin jo alustavan valmistelun Sa-takunnan pelastuslaitoksen johdoin kanssa joulukuussa. Etukäteissuunnittelu ja varautuminen muutokseen ovat varmasti hyödyksi molemmille laitoksille, olivatpa tulevat päätökset ja ratkaisut sitten millaisia tahansa.

Vuonna 2013 pystyimme tuottamaan laadukkaita pelastustoimen ja ensihoidon palveluita kuntalaisille ja vieläpä erittäin taloudellisesti. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia haasteita!

Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja

Normaali vuosi muuttui normaaliksi muutosten vuodeksi

Pelastusjohtajan katsaus

5Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 20134 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

6 7Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maa-kunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen

aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67.

Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakau-pungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 467 217, joista 418 375 suomenkielisiä ja 26 794 ruotsinkielisiä.

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäriAluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja

muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, tur-vallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väes-tönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastus-laitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen.

Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaari-nassa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa sekä Uudes-sakaupungissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yh-teensä 13. Lisäksi vahvuuteen kuului vielä 2012 yksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtoyksik-könä. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.

Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 28 kunnan alueellaVarsinais-Suomi 2013

Kunnat ja seutukunnat

Vakka-Suomen seutukunta

Loimaan seutukunta

Salon seutukunta

Turun seutukunta

Turunmaan seutukuntaParainen

Salo

Kemiönsaari

Uusikaupunki

Loimaa

Pöytyä

Kustavi

Laitila

Somero

NaantaliTurku

Mynämäki

Sauvo

Lieto

Paimio

MaskuMarttila

Koski Tl

Vehmaa

Kaarina

Aura

Oripää

Pyhäranta

TaivassaloRusko

Nousiainen

Tarvasjoki

Raisio

Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13

Varsinais-Suomi 2013Kunnat ja seutukunnat

0 4020 km

9Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Organisaatio

elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsi-nais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Vuosi 2013 oli uuden lautakunnan ensimmäinen toimintavuosi,

mutta alkusyksystä lautakunnan kokoonpano todettiin oikeudessa laittomaksi. Myös joulukuussa 2013 aloit-taneesta lautakunnasta valitettiin, joten lautakunnan kokoonpanoa tullaan todennäköisesti muuttamaan jälleen.

Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja tukenaan johtoryhmä, johon kuuluvat pelastusjohtajan lisäksi

Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta

pelastuspäälliköt, talouspäällikkö, hallintopäällik-kö, henkilöstöpäällikkö, koulutuspäällikkö, tekninen päällikkö, kehittämispäällikkö, aluepalopäällikkö, ensihoitopäällikkö, valmiuspäällikkö sekä riskien-hallintapäällikkö.

Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimii kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määri-telty vastuu- eli palvelualue. Toimintasäännön mukaan palvelualueet ovat operatiivinen, riskienhallinnan ja tukipalveluiden palvelualue.

Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan pal-veluyksiköihin. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tueksi perustettiin operatiivinen esikunta.

Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan- ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen.

Tukipaveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja vies-tinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.

Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja

laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa

ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.

Arvot:ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.

8 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013


Organisaatiokaavio Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

VarajäsenyrittäjäLehmusvaara Eeva-Leena, Turku VarajäsenAndersson Li, Turku

Henkilökohtaiset varajäsenet

erityisopettajaKotti Minna, Somero

rakennusinsinööriRanta Tapio, Rautila

eläkeläinenErkkilä Veikko, Mynämäki

levyseppähitsaajaHurme Jyrki, Turku

sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustajaMikkola Niina, Somero

lähihoitajaSuomi Berit, Kemiö

tutkimusassistenttiKorhonen Laura, Turku

ylikonstaapeliVirtanen Veli-Matti, Kalanti

Heilala Tuomas, Virttaa

täydennyskoulutuspäällikkö, KLUusitalo Ilkka, Mellilä

pankkitoimihenkilöMuukkonen Tuula, Raisio

yrittäjäVänni Hanna, Mynämäki

eläkeläinen, linja-autonkuljettajaLempinen Jarmo, Turku

erityisluokanopettajaKoistinen Antti-Pekka, Turku

PuheenjohtajaFM Lindell Pia, Turku

Kaupunginhallituksen edustajafysioterapeuttiRinne Pirjo, Turku

Jäsen

varapuheenjohtaja, pienyrittäjä, paloesimies evpAlanko Kaarlo, Salo

eläkeläinen, palomestariArvonen Jouni, Uusikaupunki

hoitajaAugustin Heli, Nousiainen

everstiluutnanttiKorhonen Pentti, Turku

ylikonstaapeliLehti Timo, Salo

työnjohtajaNurro Kai, Parainen

lääkintävahtimestari/sairaankuljettajaNärvänen Vesa, Turku

sairaanhoitaja, yrittäjäRaisto-Elo Tanja, Laitila

yrittäjäRantala Ilkka, Pöytyä

erityisopettaja, KMRouhiainen Hannele, Säkylä

tarkastajaSalo Maija, Masku

toimistopäällikköSukari Helena, Naantali

toimittajaSuominen Jari, Turku

linja-autonkuljettajaTolvanen Mika, Turku

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA

PELASTUSJOHTAJA JARI SAINIOJOHTORYHMä

OPERATIIVINEN

PELASTUSPääLLIKKöJUHA VIRTO

RISKIENHALLINTA

PELASTUSPääLLIKKöMIKA VILJANEN

TUKIPALVELUT

PELASTUSPääLLIKKöMIKA KONTIO

PELASTUSTOIMINTA

ENSIHOITO

VALVONTA

VARAUTUMINEN

TALOUS

HALLINTO

HENKILöSTö

TEKNINEN

KEHITTäMINEN

KOULUTUS JA VIESTINTä

25.3.2013 – 18.11.2013 Tuula Muukkonen varsinainen jäsen ja Antti Nuutamo varajäsen.


arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuosikymmenen taival on takana myös talouden osalta. Kymmenen vuoden aika-na talouden resurssit ovat olleet riittävät

monista sisäisistä ja ulkoisista epävarmuustekijöistä ja muutoksista huolimatta. Vuoden 2013 talous toteutui edellisvuosien tapaan suunnitelmien mukaisesti ja kun-nille palautettiin kokonaisuudessaan runsaat 130 000 euroa. Talouden osalta säännöllinen seuranta ja aikainen reagointi käyttöpuolen ja investointien toteuman suhteen sekä oikein mitoitettu talousarvio auttoivat pitämään talouden tasapainossa.

Pelastuspalvelujen (pl. ensihoitopalvelut) henkilöstö-kustannusten maltillisia menoja kompensoivat talous-suunnitteluun verrattuna palvelun ostojen ja hankintojen menojen kasvu, jotka voivat yleisesti vaihdella vuosittain johtuen mm. hintojen noususta ja äkillisen palveluntar-peen lisääntymisestä. Vuokrien osalta menot toteutuivat suunnitellusti. Investointihankinnat pystyttiin puolestaan toteuttamaan talousarvion mukaisesti hienoisella net-toylityksellä. Tulojen osalta laskutettiin ensimmäistä kertaa tarkastus- ja erhemaksuja. Budjettiin suhteutetut

kokonaistulojen ylitys ja menojen alitus muodostivat tasapuolisesti kokonaisbudjetin ylijäämän.

Ensihoitopalveluiden talous toteutui ennakoitua enem-män ylijäämäisenä budjetin menojen säästymisellä ja tulo-jen lisääntymisellä. Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopi-muksella tuotettu nollakatteinen palvelu tuotti huomattavan ylijäämän. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista henki-löstökulut olivat noin 90 %. Henkilöstökuluissa alitettiin ennakoidut menot, samoin kuin hankinnoissa ja palvelujen ostoissa. Kelatulojen ennakoitua suurempi määrä johtui yksiköiden käyttöasteen ja yksittäisten korvaushintojen noususta. Lisäksi maksutulot ylittivät odotetun tason.

Aluepelastuslaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,5 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,87 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2013 oli n. 130 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2012 kunnille palau-tettiin noin 50 000 euroa ja vuonna 2011 palautusmäärä oli runsas 400 000 euroa.

Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö

uosi 2013 oli hallinnon osalta henkilöstö-muutosten aikaa. Hallintopäällikkö Olavi Leppäranta jäi eläkkeelle 1.1.2013 alka-en. Leppärannan seuraajaksi valittu Heikki

Vähäkuopus siirtyi puolestaan 1.4.2013 alkaen Turun kaupungin riskienhallintapäälliköksi.

Hallinnon palveluyksikkö kuuluu tukipalveluiden palve-lualueeseen ja se tuottaa aluepelastuslaitokselle hallinnon palvelut kuten esimerkiksi palkka- ja palvelussuhdeasiat sekä toimistotehtävät. Hallinnon tulosalueella oli töis-sä vuoden lopussa yhteensä 22 henkilöä. Henkilöstö on sijoittunut paloasemille ympäri Varsinais-Suomea. Aikaisemmin hallintoon kuuluneet HEMS-pelastajat (6 henkilöä) siirrettiin operatiiviselle palvelualueelle ensi-hoidon palveluyksikköön.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli

vuonna 2013 yhteensä 572 henkilöä (vuonna 2012 557), joista operatiivisissa tehtävissä 304 (vuonna 2012 293) ja ensihoidon tehtävissä 171 (vuonna 2012 159) henkilöä. Vuoden 2013 aikana eläkkeelle jäi 4 henkilöä (vuonna 2012 9). Vuonna 2013 luvuissa on huomioitu myös sijaiset ja tilapäiset määräaikaiset henkilöt.

Pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisvuodesta. Vuonna 2013 koko henkilöstön keski-ikä oli 41,2 vuotta, kun se vuonna 2012 oli 39,8 vuotta. Ensihoidon palveluyksikön henkilöstön keski-ikä oli 32,6 vuotta, kun se pelastustoiminnan palveluyksikössä oli 44,2 vuotta.

Teksti: Pertti Soininvaara, hallintopäällikköAnita Reiman, hallintosihteeri

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskenteli vuonna 2013 572 henkilöä, joista pelastustehtävissä 304 ja ensihoidon tehtävissä 171 henkilöä.

Avaintietoja vuodelta 2013

Hallinto ja henkilöstöTalous

Avaintietoja vuodelta 2013

Riskienhallinta Riskienhallinta

Uusien toimintatapojen tavoitteena vaikuttavampi riskienhallinta

arsinais-Suomen pelastuslaitos aloitti vuonna 2013 uudistetun palotarkastustoiminnan lau-takunnassa hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä uutena toimintamallina

aloitettiin ns. pientalojen omavalvonta, jossa asukas si-toutetaan kiinnittämään huomiota oman asuinrakennuk-sensa palo- ja henkilöturvallisuuteen. Toiminnasta kerätyn asiakaspalautteen mukaan asia on otettu hyvin vastaan ja se nähtiin kaikilta osin tarpeelliseksi. Vuonna 2013 pelas-tuslaitos suoritti kaiken kaikkiaan yli 13 000 kiinteistöihin kohdennettua ennaltaehkäisevää valvontatoimenpidettä.

Pelastuslaitos kuntien varautumisen tukena

Pelastuslaitos tuotti kuluneen vuoden aikana alueensa kunnille ja yrityksille erilaisia varautumisen palveluja. Palvelut käsittivät mm. eritasoisia neuvonta- ja asiantuntijapalveluita, joilla pyritään tukemaan asiakkaan varautumista erilaisiin vaara- ja häiriötilanteisiin. Pelastuslaitoksen varautumis-palvelujen osaamista kohdennettiin alueemme kuntien varautumisen tukemiseen esim. myrskyjen varalle. Kohden-netuista varautumisen palveluista on saatu erittäin hyvää palautetta, joten siltä osin toimintaa kehitetään edelleen.

Pelastuslaitos suorittaa omalta osaltaan palontutkintaa tavoitteenaan onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Normaa-lien palontutkintatehtävien lisäksi pelastuslaitos osallistui edellisvuoden tapaan valtakunnallisiin teematutkintoihin, joiden tavoitteena on löytää yksityiskohtaisempaa tietoa tulipalojen syttymisestä ja niiden jälkiseuraamuksista kansallisella tasolla. Vuonna 2013 pelastuslaitos suoritti yli 80 erillistä palontutkintatehtävää. Tulipaloissa menehtyi kuluneen vuoden aikana 9 henkilöä ja loukkaantui vakavasti 3 henkilöä.

Neuvontaa sekä erhemaksu hillitsemään erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella kiinteis-töihin asennetut automaattiset paloilmoittimet aiheuttivat runsaasti erheellisiä paloilmoituksia. Pääosin erheelliset hälytykset aiheutuivat laitteistojen kunnossapidon laimin-lyönneistä sekä ihmisten omasta toiminnasta kiinteistöis-

sä. Suurimpia yksittäisiä erheellisten hälytysten aiheuttajia olivat mm. kiinteistössä suoritetut korjaustoimenpiteet, ruuanvalmistus ja tupakointi.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi pelastus-laitokselle perustettiin erillinen Erhe-tiimi seuraamaan automaattisten paloilmoitusten määrän kehittymistä. Lisäksi erheellisten palohälytysten vähentämiseksi lisät-tiin kiinteistöihin kohdennettua valistusta ja neuvontaa, jotta kiinteistön omistaja kiinnittäisi enemmän huomiota paloilmoitinlaitteiston kunnossapitoon ja sen toimintaan.

Kohdennetun valistus- ja neuvontatoiminnan tueksi pelastuslaitos otti käyttöön erheellisten tehtävien lasku-tuskäytännön valtakunnallisen mallin mukaisesti. Erheel-listen paloilmoitustehtävien laskutuskäytännöllä pyritään tehostamaan valistuksen ja neuvonnan vaikuttavuutta, jotta erheelliset hälytykset saadaan tulevaisuudessa oleellisesti vähenemään.

Päivystävä palotarkastaja palvelee kuntalaista

Pelastuslaitoksella käynnistettiin syksyn aikana uusi pilottihanke, päivystävän palotarkastajan toimi. Hankkeen tarkoituksena on parantaa asiakaspalvelua riskienhal-linnan eri osa-alueilla. Päivystävä palotarkastaja toimii suoraan asiakasrajapinnassa antaen mm. puhelin- ja sähköpostineuvontaa kuntalaisille palo- ja henkilöturval-lisuusasioissa. Koko pelastuslaitoksen toiminta-alueen kattavalla toiminnalla varmistetaan, että kaikki alueemme kuntalaiset saavat laadukasta ja yhdenmukaista palvelua asiakkaan asuinkuntaan katsomatta.

Päivystävä palotarkastaja toimii tarvittaessa tukena myös operatiivisissa pelastustehtävissä mm. paloturvallisuuteen liittyvissä rakenteellisissa asioissa sekä muissa pelastus-tehtävään liittyvissä tukitehtävissä. Toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja osoittautunut jo lyhyessä ajassa tar-peelliseksi; sillä saadaan hyödynnettyä entistä paremmin laitoksemme sisäistä tieto-taitoa yli palveluyksikkörajojen, joten tältä osin kehityssuunta on strategisesti oikea.

Teksti:Mika Viljanen, pelastuspäällikkö



Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä

Vuonna 2013 pelastuslaitos näkyi tapahtumissa, messuilla sekä somessa

arsinais-Suomen pelastuslaitoksen turval-lisuusviestintään mahtuu vuoden aikana lukemattomia tapahtumia, oppitunteja, kou-lutuksia, projekteja ja sosiaalisen median

julkaisuja. Vuoden 2013–2016 turvallisuusviestinnän painopisteeksi valittiin koulut, joten erityisesti siinä koh-deryhmässä on nähty ja nähdään säpinää. Vuosi 2013 alkoi kuitenkin tuttuun tapaan viranomaisten yhteistyössä järjestettävällä hätänumeropäivällä. Hätäkeskuksen koor-dinoimaa 112-päivää vietettiin Varsinais-Suomen pääta-

NouHätä!-virtuaalitunti, Facebook-sivut, toimintanäytöksiä ja paljon muuta

pahtumien merkeissä Turussa ja Uudessakaupungissa. Paikkansa Varsinais-Suomessa vakiinnuttanut kam-

panja NouHätä! sai jälleen kerran suosiota kahdek-sasluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2013 kokeiltiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimesta ensimmäis-tä kertaa virtuaalista NouHätä-oppituntia, joka tarjottiin kaikille Varsinais-Suomen kahdeksasluokkalaisille. Vir-tuaalitunnissa oli teemoina arjen turvallisuus, ensiapu, hätänumeroon soittaminen sekä tietenkin itse NouHätä!-kampanja ja -kilpailu. Virtuaalitunnin etuna oli, että sen

kautta tavoitettiin iso määrä oppilaita pienillä resursseilla. Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille tarjottiin syk-

syllä 2013 turvallisuusoppituntia, jonka tavoitteena on opettaa lapsille muun muassa hätänumero ja miten toimitaan oikein tulipalotilanteessa. Kouluja ilmoittautuikin mukaan toistasataa. Turvallisuusoppitunnista kerättiin palaute ensimmäistä kertaa sähköisesti.

Pohjoismaiden yhteistä paloturvallisuusviikkoa vie-tettiin marras-joulukuun vaihteessa. Viikko alkoi Päivä Paloasemalla -tapahtumalla päättyen palovaroitinpäivään. Varsinais-Suomen alueen vapaaehtoisista palokunnista Päivä Paloasemalla -päivään osallistui yhteensä 28 ja myös pelastuslaitos avasi ovensa viidellä paloasemalla. Lisäksi paloturvallisuusviikolla julkaistiin infopaketteja ja videoita paloturvallisuudesta pelastuslaitoksen verk-kosivuilla sekä Facebookissa.

Marraskuussa osallistuimme myös SPEKin ja Lasten-klinikoiden Kummien yhteistyössä pelastuslaitosten ja VPK:iden kanssa järjestämään tapahtumaan lastenkli-nikoilla. Tapahtuman avulla vietiin Päivä Paloasemalla pienten potilaiden luokse, jotka eivät muuten päivään olisi voineet osallistua. Tapahtuma järjestettiin viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja se sai monen pienen potilaan päivästä iloisesti erilaisen.

Koska vuoden 2013 - 2016 turvallisuusviestinnän painopisteeksi valittiin koulut, aloitettiin loppuvuodesta 2013 pelastuslaitoksen oma Kouluprojekti, joka avattiin kyselyllä Varsinais-Suomen ylä- ja alakoulujen rehtoreil-le. Kyselyssä kartoitettiin koulujen nykytilannetta sekä turvallisuuteen liittyviä tarpeita. Projektin tavoitteena on kehittää koulujen omatoimista varautumista mahdollisten vaaratilanteiden varalle.


Tapahtumien kautta tutuksi

Varsinais-Suomen pelastuslaitos näkyi vuonna 2013 aktiivisesti messuilla ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Paloturvallisuusviestinnän ja osallistavan toiminnan lisäksi järjestettiin myös yleisöä kovasti kiinnostaneita toiminta-näytöksiä − Turun Messujen autokolarinäytös keräsi satoja uteliaita seuraamaan esityksiä. Näytösten tarkoituksena oli osoittaa yleisölle konkreettisesti, mitä onnettomuuspaikalla tapahtuu, ja miten kukin voisi omalla toiminnallaan välttää onnettomuuksia sekä auttaa onnettomuustilanteissa. Messuvieraat pääsivät myös tutustumaan paloautoon, ambulanssiin sekä hydrokopteriin. Perheen pienimmille oli järjestetty paloautorata ja turvallisuusrulettia päästiin pyörittämään koko perheen voimin.

Rakentaminen ja Sisustamminen -messuilla lu-ennoitiin puolestaan vuonna 2012 käyttöönotetusta omavalvonnasta sekä muusta asumisen paloturvalli-suudesta. Pelastuslaitos oli myös mukana yhteistyös-sä Palopäällystöliiton kanssa TERVE SOS -messuilla, jonka turvallisuusfoorumissa käsittelimme erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä.

Saariston asukkaita tullaan muistamaan vuosittain kesäisin järjestettävällä tapahtumalla ”Saariston turvalli-suuspäivä”. Ensimmäistä kertaa vuonna 2013 järjestetty tapahtuma sai paikkansa Iniössä, jossa mukana oli myös hätäkeskuspäivystäjä sekä Iniön VPK. Turvallisuuspäivän teemoina oli muun muassa alkusammutus, hätäensiapu, mökin koordinaatit sekä turvallisesti vesillä. Tulevina vuosina turvallisuuspäivä kiertää ympäri saaristoa.

Sosiaalisen median kasvua

Turvallisuusviestin välittämiseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella liittyy tiiviisti sosiaalinen media, jonne rantauduttiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 aikana pelastuslaitoksen Facebook-sivut saivatkin yli kaksi ja puolituhatta uutta seuraajaa. Vinkkejä arjen turvallisuu-teen haluttiin tuoda Facebookissa esille hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Eritoten joka kuukausi julkai-semamme Kuukauden Kasvo -kampanja sai suosiota.

Tarkoituksena oli esitellä pelastuslaitoksen henkilöstöä, kertoa heidän työstään sekä antaa vinkkejä arjen tur-vallisuudesta. Turvallisuusviestin lisäksi Facebookis-sa pyrittiin tuomaan esille pelastuslaitoksen arkea ja tehtävien monipuolisuutta. Jatkossa tavoitteenamme on hyödyntää myös muita sosiaalisen median kanavia turvallisuusviestinnässämme.

Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija

Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä


Vain murto-osa palomiehen työstä on pelastustoimintaa. Työhön kuuluu myös harjoituksia, päivittäistä asemapalvelusta sekä ennaltaehkäisevää työtä turvallisuusviestinnän ja tarkastusten muodossa.


Operatiivinen toiminta Operatiivinen toimintaPELASTUSTOIMINTA

Myrskyt lisäsivät jälleen tehtävämääriä

Kulunut vuosi käytettiin aktiiviseen kehitystoimintaan

uosi 2013 aloitti pelastustoimen palvelu-tasopäätöksen 2013–2016 toiminnot. Pal-velutasopäätöksen toteutumista on ohjattu siten, että jokaiselle vuodelle on laadittu oma

suunnitelmansa, jossa kullekin toiminnalle on määritetty vastuuhenkilö. Vuodeksi 2013 annettujen osatavoitteiden toteutuminen on pääosin täytetty. Esimerkkinä voidaan todeta, että harvaan asuttujen alueiden tekninen palo-turvallisuusvalmius on selvitetty ja asia on huomioitu mm. hälytysohjeiden ja -vasteiden suunnittelussa. Li-säksi pelastusyhtymän hälytys- ja toimintavalmiutta on kehitetty entisestään vuoden aikana.

Hälytystoiminnan tueksi on yhteistyössä riskienhallinnan palvelualeen kanssa kehitetty päivystävän palotarkastajan toimintaa. Lisäksi yhteistyö harjoitusten suunnittelussa on kehittynyt voimakkaasti (erityisesti Seveso-kohteet) ja harjoitusten toteuttamiseen on saatu kytkettyä myös kuntien johtoa. Kuluvan vuoden aikana valmisteltiin myös sammutusvesisuunnitelma yhteistyössä riskienhallinnan

palvelualueen ja kuntien edustajien kanssa. Suunnitelma hyväksyttiin käyttöönotettavaksi syksyn aikana.

Pelastustoimintaa kehitetään niin pelastuslaitoksella kuin sopimuspalokunnissa

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kehitti vuoden aikana myös viesti- ja johtokeskuksen toimintaa. Henkilöstön osaamista on lisätty ja johtamistiloja on kehitetty siten, että Turun keskusasemalla on pelastustoiminnan joh-tamisvalmius sekä luentosalissa että neuvottelutilassa. Merellisten onnettomuuksien varalle erikoiskoulutettu toiminta vakiinnutettiin MIRG-toiminnaksi (Maritime Incident Response Group) ja ryhmän toiminta saatettiin kansainväliselle tasolle. Ryhmä harjoitteli toimintaa vuoden aikana eri harjoitusten yhteydessä.

öljyntorjunnan valmius korostuu jatkuvasti mm. maa- ja meriliikenteen kuljetusmäärien kasvamisen myötä. Pelastuslaitos käynnisti öljyntorjuntasuunnitelman päivi-tyksen vuoden 2013 aikana - varsinainen työ käynnistyy vuoden 2014 alussa. öljyntorjuntaa kehitettiin kuluneen vuoden aikana mm. osallistumalla Archoil- ja SULKU-hankkeisiin. Molemmista hankkeista on saatu konkreet-tisia tuloksia (mm. pikapuomitukset sekä määrättyjen vesialueiden suojapuomitukset), joiden avulla voidaan edelleen kehittää öljyntorjunnan valmiuksia. Merkittävä valmiuden kohottamiseen liittyvä hanke käynnistyi, kun öljysuojarahasto myönsi pelastuslaitoksen suurempien alusten (F- ja E-luokka) perusparannushankkeeseen määrärahan. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2014−2018 kuluessa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen strategian mu-kaan maakunnan alueelle pyritään luomaan edellytykset osaavien, motivoituneiden ja toimintakykyisten vapaaeh-toispalokuntien toiminnalle. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää mm. nuoriso- ja pelastustoimintaa kehittää. Tätä työtä varten perustettiin vuonna 2013 kaksi ryhmää, joiden tehtävänä on pohtia vapaaehtoisen nuoriso- ja pelastustoiminnan tulevaisuutta. Ryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja niiden on tarkoitus laatia esityksensä vuoden 2014 alkupuoliskolla.

Loppuvuoden myrskyt nostivat tehtävämäärän edellisvuotta korkeammalle

Loppuvuoden 2013 arvion mukaan pelastustoiminnan tehtävämäärä oli jäämässä edellisvuotta alhaisemmaksi. Vuoden lopussa riehuneet myrskyt kuitenkin osoittivat jälleen kerran sen, että pelastustoiminnan lukujen vuo-siarvio on varsin vaikea tehtävä. Kahden voimakkaan, joulukuussa tapahtuneen myrskyn aikana pelastuslaitos ja vapaaehtoispalokunnat suorittivat yli 1000 vahin-gontorjuntatehtävää. Lopputuloksena oli, että vuoden tehtävämäärä nousi edellisvuodesta seitsemän prosenttia.

Vuonna 2013 pelastustoiminnan tehtäviä suoritettiin siis noin 8920 tehtävää, kun vastaava luku vuonna 2012 oli noin 8340.

Kuluneen vuoden aikana tapahtui muitakin merkittäviä onnettomuuksia. Voimakkaiden sateiden aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä suoritettiin mm. tammi- ja kesäkuussa Salon alueella. Heinäkuussa tehtävänä oli tukea Paraisten kaupunkia, kun kaupungin vedensyöt-töjärjestelmään tuli pitkäkestoinen häiriö. Kemikaalit aiheuttivat vaaratilanteita mm. Uudessakaupungissa (ammoniakkivuoto tehdasalueella) ja Loimaalla (kemi-kaalivuoto aluesairaalassa).


Operatiivinen toiminta

Kasvu näkyi lähinnä kiireettömissä sairaankuljetustehtävissä

ENSIHOITO

Ensihoidon tehtäviä enemmän kuin koskaan aikaisemminuonna 2013 pelastuslaitoksen ensihoitoyk-siköt suorittivat lähes 42 000 tehtävää, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Yksi keskeisimmistä syistä tähän oli yh-

teispäivystyksen aloittaminen toukokuussa. Tehtävien lisääntyminen näkyikin lähinnä kiireettömissä sairaan-kuljetustehtävissä. Potilaan tavoittamisaika kiireellisissä tehtävissä pysyi aikaisempien vuosin tasolla: potilaat tavoitettiin keskimäärin 7 minuutissa hälytyksestä. Tämä on hyvä saavutus huomioiden, että ensihoidon palvelutasopäätös mahdollistaisi pidemmänkin potilaan tavoittamisviiveen.

Vuoden 2013 alusta astui voimaan uusi ensihoidon yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen ja sairaanhoi-topiirin välille. Uuden sopimuksen myötä pelastuslaitos luopui omasta operatiivisesta lääkintäesimiestoimin-nastaan sairaanhoitopiirin luodessa oman kenttäjoh-tojärjestelmänsä. Muutos aiheutti usean kokeneen en-sihoidon ammattilaisen siirtymisen pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin työntekijäksi. Onnistuimme kuitenkin rekrytoimaan tarvittavan henkilömäärän toiminnan ylläpi-tämiseksi. Uuden sopimuksen myötä jouduimme vuoden päättyessä luopumaan myös Uudenkaupungin yksikös-tämme. Lisäksi luovuimme pitkään jatkuneesta taktisesta ensihoitotoiminnasta (TEMS-toiminta) sairaanhoitopiirin tehdessä sopimuksen toiminnan järjestämisestä poliisin kanssa. Ensihoidon palveluyksikkö koordinoi edelleen lääkärihelikopteritoimintaa (HEMS-toiminta) osaltaan ja tukee toimintaa mm. henkilöstökoulutuksella.

Uusi yhteistoimintasopimuksemme sairaanhoitopiirin kanssa mahdollisti myös ensihoidon työntekijöidemme määräaikaisten virkojen vakinaistamisen. Tämä otet-tiin mielihyvin vastaan henkilöstömme keskuudessa. Ensihoidossa työskentelevän henkilökuntamme määrä

kuluvana vuotena oli noin 140 henkilötyövuotta. Pelas-tuslaitoksena olemme onnistuneet hyvin rekrytoimaan ensihoidon ammattilaisia joukkomme vaikka hoitotason ensihoitajista onkin pulaa koko valtakunnassa.

Ensivastetoiminta ja turvallisuusviestintä tärkeinä osina ensihoitopalveluissa

Alueemme ensivastetoiminnasta sovittiin kirjallisesti juuri ennen vuoden päättymistä. Uuden ensivastesopi-muksen piirissä on 22 palokuntaa. Pelastuslaitos allekir-joitti toiminnasta ns. runkosopimuksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa sekä kumppanuussopimukset palokuntien kanssa. Sopimuksista neuvotteleminen sujui ongelmitta kaikkien osapuolien ollessa hyvin motivoi-tuneita asian suhteen. Ensivastetoiminta onkin erittäin tärkeä osa alueemme ensihoitopalveluita.

Yksikkömme osallistuivat vuoden aikana useaan suur-onnettomuusharjoitukseen, joista ehkä eniten huomiota sai kevään harjoitus Nauvossa. Olimme myös mukana esittelemässä toimintaamme Turun messuilla ja 112-päi-vän tapahtumassa. Osallistuimme myös yhdessä pelas-tustoiminnan palveluyksikön kanssa Iniössä pidettyyn Saariston turvallisuuspäivään, jossa esittelimme toimin-taamme ja valistimme saaren asukkaita turvallisuuteen ja ensiapuun liittyvissä asioissa. Vuoden aikana näyimme myös kahden Turussa kuvatun elokuvan taustajoukoissa sekä osallistuimme 112- sarjan kuvauksiin, jotka alkoivat marraskuussa.

Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikköMarkku Rajamäki, ensihoitopäällikköKari Alanko, aluepalopäällikkö

Operatiivinen toiminta



Poimintoja vuodelta 2013 Poimintoja vuodelta 2013

Sukeltajat ja sopimuspalokunnat merkittävässä roolissa Paraisten vesikriisissä

Pelastuslaitos mukana kunnan häiriötilanteiden hoitamisessa

arsinais-Suomen pelastuslaitos sai 3.7.2013 Paraisten kaupungilta tiedon, että kaupungin vedenjakelussa on ongelmia. Makeavesi-altaassa, noin neljän metrin syvyydessä,

sijaitseva runkoputki oli rikkoontunut ja putkistopaine altaan ja vedenpuhdistamon välissä oli laskenut niin paljon, ettei vesitornia saatu enää täytettyä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos teki päätöksen avus-taa Paraisten kaupunkia pumppu- ja letkukalustollaan. Yli kilometrin mittaisella raskaalla letkukalustolla ja suurtehoruiskulla saatiin toimitettua vedenpuhdistamolle vettä siten, että kuntalaisten välitön puhtaanvedentarve pystyttiin tyydyttämään pelastustoimen avustamana koko korjaustoimen ajan. Korjaustoimet kestivät yli vii-kon. 15.7.2013 kaupunki ilmoitti, että se pärjää omilla

järjestelmillään. Suurimman työn tehtävässä tekivät sukeltajat, jotka saivat haastavissa olosuhteissa run-kovesiputken korjattua sekä sopimuspalokunnat, jotka huolehtivat ansiokkaasti raakaveden kuljetuksesta yötä päivää usean vuorokauden ajan.

Aktiivisen toiminnan taustalla toimi Paraisten Vesi Oy:n, Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitok-sen edustajista koottu johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui säännöllisesti usean päivän ajan ja piti tilannekuvaa yllä lisäongelmien varalta. Tehtävän hallinnan kannalta merkittävässä roolissa oli tiedottaminen. Tiedottamiseen panostettiin johtoryhmässä erittäin paljon, koska se oli veden riittävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Hetkellisistä, kriittisistäkin tilanteista selvittiin ja makea vesi virtaa jälleen Paraisilla.

Utön sähkökatkos testasi toimintaa poikkeuksellisessa ympäristössä

Keskiviikkoaamuna 10.7.2013 Varsinais-Suomen pelas-tuslaitoksen päivystävä päällikkö sai ilmoituksen Utössä olevasta pitkäkestoisesta sähkökatkoksesta. Ilmoituksen mukaan saaressa ei ollut sähköä, matkapuhelinyhteydet eivät toimineet, eikä saaren juomavesitilanteesta ollut varmuutta. Ilmoituksen perusteella päivystävä päällikkö kutsui Paraisten kaupungin johtoryhmän kokoon ja perusti pelastuslaitokselle tilannekeskuksen pohtimaan tilanteen hoitamista. Asia vaati hiukan pohdintaa, sillä kyseessä ei suoranaisesti ollut kyse pelastuslain mukaisesta tehtä-

västä, mutta riski tilanteen eskaloitumiseksi oli kuitenkin olemassa. Kyseessä oli jälleen kunnan häiriötilanne: ongelmia sähkönjakelussa, vika merikaapelissa.

Ongelmien purkaminen päätettiin aloittaa selvittämällä Fortumilta ennustettu tilanteen kesto. Saadun tiedon perusteella paikalle lähetettiin pelastuslaitokselta päi-vystävä palomestari Reijo Salminen. Salminen laskeutui Rajavartiolaitoksen helikopterilla saarelle noin kahden tunnin kuluttua ensitiedosta. Samassa yhteydessä pai-kalle hälytettiin myös m/s Korppoo miehistöineen (Korp-poon VPK) ja saareen saatiin perustettua väliaikainen paloasema, joka toimi saaren info- ja turvapisteenä siihen asti, kunnes saareen saatiin asennettua riittävän tehokas varavoimakone. Varavoimakone saapui saareen myöhään iltapäivällä. Rekan perävaunun kokoisen va-ravoimakoneen siirtäminen aluksesta saareen oli myös pelastustoimelle voimankoitos, mutta loppujen lopuksi saareen saatiin riittävästi sähköä perustarpeiden tyy-dyttämiseksi.

Suurta hätää saarella ei ollut missään vaiheessa. Tur-vattomuuden tunnetta sen sijaan saarella oli havaittavissa ja tämä johtui lähinnä toimimattomista matkapuhelin-yhteyksistä. Myös riittävä juomavedensaanti huolestutti. Tilanne saatiin kuitenkin jälleen hyvällä yhteistyöllä hoidettua, mutta se myös osoitti sen, että häiriötilanteisiin on syytä varautua muun muassa etukäteissuunnittelulla ja materiaalivarautumisella.


Poimintoja vuodelta 2013 Poimintoja vuodelta 2013

MIRG-ryhmän vuoteen mahtui useampia hälytyksiä merelle

uosi 2013 oli monelta kantilta katsottuna aktiivinen MIRG-toiminnassa ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli vuoden lo-pussa 39 miehistö- tai päällystökoulutuksen

käynyttä MIRG-ryhmän jäsentä.

27. tammikuuta - M/S Nordep

MIRG-ryhmän ensimmäinen tehtävä tuli heti vuoden alussa 27.1.2013. M/S Nordepin henkilöstö oli havainnut aluksen konehuoneessa tulipalon ja välittänyt siitä tiedon eteenpäin asiankuuluville viranomaistahoille. Myös MIRG-ryhmä sai hälytyksen alukselle. Tehtävä osui 1. jaoksen työvuorolle, ja päivystävänä palomestarina toiminut, MIRG-päällystökoulutuksen saanut, Vesa Halonen aloitti toimintojen pyörittämisen nopeasti. Vartiolentolaivueen tukikohtaan nopeasti koottu MIRG-ryhmä lennätettiin kohteeseen vartiolentolaivueen helikopterilla. Ryhmän päästyä kohteeseen he huomasivat aluksen miehistön jo poistuneen alukselta, mikä toi toimintaan aivan uuden mausteen. Ryhmän tehtäväksi jäi tarkistaa konehuo-neessa syttyneen tulipalon tilanne ja toimia meripelas-tusjohtajan silminä ja korvina kohteessa.

4. huhtikuuta - Nordanvik

Seuraava MIRG-tehtävä tuli 4.4.2013. Tehtävä sattui 4-työvuoron aikana ja toiminnan aloitti Timo Saarinen toimiessaan ItäP3:na. Esimies Aki Karosen johtama MIRG-

ryhmä lennätettiin Nordanvik nimiselle alukselle varmista-maan konehuoneessa tapahtuneesta ylikuumenemisesta johtunutta epävarmuustilannetta. Tilat varmistettiin läm-pökameran avustuksella sekä MIRG-henkilöstön ja laivan miehistön yhteistoiminnalla. MIRG-ryhmä oli aluksella useamman tunnin ja varmisti omalla toiminnallaan, että laiva pääsi turvallisesti satamaan. Tehtävä oli osittain samanlainen kuin vuoden ensimmäinen - poikkeuksena tässä tapauksessa paikalle oli hälytetty myös alkutietojen valossa MIRG-ryhmä Helsingistä.

27. elokuuta - Inga-Lill

Vuoden kolmas hälytys tuli 27.8.2013 Inga-Lill nimiselle puiselle purjealukselle. Alkutietojen mukaan aluksen ko-nehuoneessa oli tulipalo ja alus oli samanaikaisesti myös karilla. Toimintaa lähti johtamaan kohteeseen 1. jaoksen päivystävä palomestari Marko Rostedt Vesa Halosen toimi-essa yhteyspalomestarina MRCC:ssä. Vartiolentolaivueen helikopterilla kohteeseen siirtyneen MIRG-ryhmän tehtä-väksi jäi jatkaa merivartioston partioveneen aloittamaa sammutustehtävän loppuunsaattamista yhteistyössä kohteeseen saapuneiden Varsinais-Suomen pelastus-laitoksen sopimuspalokuntien kanssa. Sammutustyöt saatiin nopeasti valmiiksi, koska merivartioston henkilöstö oli tehnyt ansiokkaasti alkutoimenpiteet ja saanut palon pääsääntöisesti sammutettua. Seuraavaksi tehtäväksi jäi aluksen turvallinen irrottaminen ja valmistautuminen mahdollisiin pumppaustoimenpiteisiin.

14. joulukuuta - M/S Amorella

Vuoden viimeinen MIRG-tehtävä oli paljon julkisuutta saanut Viking Amorellan karille ajo 14.12.2013. Tehtä-vässä MRCC:n yhteyspalomestarina toimi Olli Suominen ja MIRG-ryhmän esimiehenä aluksella 2-jaoksen Esa Tähkävuori. MIRG ryhmän tehtäväksi laivalla jäi seu-rata tilannetta ja välittää tarvittaessa tietoa eteenpäin MRCC:een. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että MIRG-ryhmän jäsenet tekivät kierroksia aluksella ja tarkkailivat henkilöstön ja asiakkaiden ilmapiiriä ja asennoitumista sen hetkiseen tilanteeseen. Oleellista oli MIRG-ryhmän toiminnallaan ja näkyvyydellään luoma rauhallisuus niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiin. Kun alusta tutkineet sukeltajat olivat varmistaneet aluksen, sai MIRG-ryhmä luvan poistua alukselta. Tehtävä kesti kuitenkin useam-man tunnin, kuten muissakin vuoden 2013 tehtävissä.

Vuosi opetti lisää MIRG-toiminnasta ja viranomaisyhteistyöstä

Jokainen vuoden tehtävistä kesti useamman tunnin riippumatta kohteessa vaadittavista toimenpiteistä. Tämä tuo omat haasteensa päivittäisten toimintojen pyörittämiseen, sekä kohteessa olevan MIRG-henkilöstön toimintakunnon ylläpitoon. Yhteiset miehistö- ja pääl-lystökurssit sekä harjoitukset merivartioston kanssa ovat selkeästi tuoneet yhteistoimintaa paremmaksi ja parantaneet molempien puolten ymmärrystä MIRG-toiminnasta sekä toisen viranomaisen toimintatavoista. Näillä menetelmillä on hyvä jatkaa vuoteen 2014 ja kohti uusia haasteita.

Teksti: Marko Rostedt, päivystävä palomestari

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Auran VPKKarinaisten VPKKosken VPKMarttilan VPKMetsämaan VPKOripään VPKPöytyän VPKTarvasjoen VPKYläneen VPKYläneen kirkonkylän VPK

Askaisten VPK Nousiaisten VPKJäkärlän VPK Paattisten VPKKaarinan VPK Paimion VPKKakskerran VPK Piikkiön VPKKuusiston VPK Raision VPKLemun VPK Rantakulman VPKLiedon VPK Ruskon VPKMaarian VPK Rymättylän VPKMaskun VPK Sauvon VPKMerimaskun VPK Turun VPKNaantalin VPK Vahdon VPK

Loimaan seudun sopimuspalokunnat Turun seudun sopimuspalokunnat

Salon seudun sopimuspalokunnat

Salon VPKHalikon VPKHirvelän seudun VPKKiikalan VPKKiskon VPKKuusjoen VPKMuurlan VPKPerniön VPK

Turunmaan sopimuspalokunnat

Hitis Kyrkoby FBKHoutskärs FBKIniö FBKKimito FBKKorpo och Norrskata FBKLielax FBKNagu FBKPargas FBKRosala FBKVästanfjärds FBK

Kalannin VPKKarjalan VPKKustavin VPKLaitilan VPKLokalahden VPKMietoisten VPKMynämäen VPKPyhämaan VPKPyhärannan VPKRautilan VPKTaivassalon VPKUudenkaupungin VPKVehmaan VPK

Vakka-Suomen sopimuspalokunnat

Toimenpidepalkkaiset palokunnat

Alastaron palokuntaDragsfjärdin palokuntaLaitilan palokuntaLoimaan palokuntaSomeron palokunta

Sopimuspalokunnat tärkeänä osana Varsinais-Suomen pelastuslaitosta

opimuspalokunnat muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa turvaverkoston, joka kattaa koko Varsinais-Suomen. Sopimuspalokuntia eli VPK:ita on

maakunnassa 67. VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslai-toksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtä-vät omalla vastealueellaan sekä tarvittaessa kauempanakin.

Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihenkilös-töllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa palo- ja onnettomuustilan-teissa. Muun muassa myrskyjen aiheuttamien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota.

Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytyksiin vuonna 2013 yhteensä 4 781 kertaa joista ns. pelastuspuolen tehtäviä oli 3 765 kappaletta ja ensivastetehtäviä ensi-hoidon avuksi 1 016 kappaletta.

Kaksi kehitystyöryhmää Varsinais-Suomen sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi

Sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuutta ja jatku-vuutta tukemaan on perustettu kaksi työryhmää yhdessä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton nuorisotyövaliokunnan kanssa. Toisen työryhmän tehtävänä on etsiä konkreettisia asioita nuorisotoiminnan avuksi ja sen kehittämiseksi.

Pelastustoiminnan kehittämistyöryhmässä taas hae-taan vastaavasti ideoita ja näkökulmia muun muassa viikkoharjoitusten pitoon, operatiiviseen toimintaan sekä kalustoon. Hälytystehtävien hoito ja niistä saatava palaute ovat myös tärkeällä sijalla. Edellisten lisäksi alueellisen pelastustoimen ja vapaaehtoispalokuntien yhteistyöryhmä käy asioita läpi säännöllisin väliajoin.

Toimintataitoa pidetään yllä säännöllisin harjoituksin

Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyöku-vioihin kuuluu monenlaista, esimerkiksi savusukeltajille

vuosittain tehtävät kuntotestaukset. Testaukset tekee Paavo Nurmi -keskus. Pakolliset ns. lämpimät savusu-kellusharjoitukset pelastuslaitos järjestää keskitetysti, joissa kouluttajina toimivat valitut paloesimiehet.

Sopimuspalokuntalaisilla on myös mahdollisuus päästä vuosittain kattotyöskentelysimulaattoriin sekä savusukellushäkkiradalle. Paperitöiltäkään ei välty-tä. Onnettomuusselosteen lisäksi sopimuspalopa-lokunnat laativat viikkokoulutussuunnitelmat sekä nimeämislistat koulutetuista savusukeltajista sekä yksikönjohtajista.

Yleishyödyllinen harrastus

Tie palokunnan hälytysosastoon käy joko nuoriso-osaston kautta tai pyrkimällä lähipalokunnan viikkoharjoi-tuksiin. Perehdytyksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua sammutustyökurssille, jossa saadaan perustiedot toimin-taan pelastusyksikössä. Peruskoulutusjärjestelmässä on mittava määrä kursseja aina yksikönjohtajaksi asti. Kurssiputken käytyään voi tarvittaessa hakeutua sopi-muspalokunnan päällikkökurssille. Pelastuslaitos ostaa kurssipalvelut Länsi-Suomen Pelastusalan Liitolta ja kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Viime vuonna koulutettujen määrä oli 371 henkilöä.

Vapaaehtoispalokuntien toiminta on yhteiskunnalli-sesti katsottuna tärkeää toimintaa. Sen piirissä toimii tuhansia ihmisiä, jotka tekevät hälytystehtävien lisäksi turvallisuusviestintää valistaen ja kouluttaen sekä mark-kinoiden turvallisuusasioita kuntalaisille. Pelastusalan ja ensiapukoulutusta saaneita alan harrastajia on samalla työpaikoilla, kouluissa ja liikenteessä, mikä on osaltaan hyödyksi kaikille. Näitä toimintoja kehittämällä edelleen turvaamme sen, että meillä on jatkossakin osaavia käsiä maakunnan joka kolkassa.

Teksti: Olli Lehtisalo, palomestari


Perttelin VPKSomerniemen VPKSuomusjärven VPK


Tekniset palvelut Tekniset palvelut

Teknisellä palveluyksiköllä työntäyteinen vuosi 2013

Kaluston kunnossapitoa, työergonomisia muutoksia ja Luolalan paloaseman valmisteluja

uonna 2013 varushuollossa jatkettiin am-mattipalomiesten palopukujen uusintaa sekä edellisten vuosien tapaan sopimuk-senmukaisia VPK-varustehankintoja. Lisäksi

ammattipalomiesten palovarusteiden tarkastuksia ja tarvittavia korjauksia tehtiin koko laitoksen alueella. Kalusto-/varustehallinnassa jatkettiin Promeron-ka-lustonhallintaohjelman ylläpitoa ja kehittämistä. Edellä mainittuja toimintoja jatketaan myös vuonna 2014. Myös kiinteistöjen kalusteinventaarioita jatketaan aiempien vuosien tapaan.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on ollut käytössä SAP-tilausjärjestelmä, mitä on pyritty tehostamaan edel-leen. Järjestelmän kautta tilattujen tuotteiden toimituksis-sa on tosin ollut joitakin ongelmia vuoden 2013 aikana.

Korjaamo kunnossapitää kalustoa kattavasti

Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueen kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Myös sopimuspa-

lokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti kaluston-hoitajien toimesta.

Korjaamon henkilöstöön kuuluu esimies ja kolme asentajaa. Lisäksi alueella työskentelee seitsemän ka-lustonhoitajaa. Korjaamon henkilöstölle on asetettu ta-voitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemilla käyntikerrat ja muut vuoden aikana hoidettavat tehtävät.

Raskaan autokaluston huolloista on tehty sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. So-pimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin, että kaikki sopimuksen piirissä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan vuosittain.

Täydennyshankinnat ja hankinnat rikkoontuneen ka-luston tilalle on hoidettu täysimääräisesti. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan SAP-järjestelmän kautta sekä kilpailutetuilta tavaran toimittajilta.

Suunnitellun autokierron mukaisesti vuoden aikana siirrettiin 12 paloautoa uusille asemille. Siirtojen yh-teydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tun-nusten teippaukset.

Kaluston kunnossapidon kehittämistä on voimistettu useamman vuoden ajan ja kunnossapitoprosessi onkin kokenut suuria muutoksia. Korjaamon henkilöstö on vähentynyt, mutta toimintoja kehittämällä korjaamo on nyt yhtenäinen, koko pelastuslaitoksen kalustoa kattavasti kunnossapitävä osasto. Korjaamon henki-löstölle on annettu erikoistumistehtäviä suunnitellun mukaisesti.

Luolalan paloaseman rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta 2013

Naantalin ja Raision yhteisen uuden paloaseman (Luola-lan paloasema) suunnittelu ja valmistelu sekä käytännön palaverit eri toimijoiden kanssa ovat työllistäneet vuoden 2013 aikana. Aseman rakentaminen käynnistyi loppu-vuodesta ja asema valmistunee aikataulun mukaisesti joulukuussa 2014.

Keskuspaloaseman neuvotteluhuone saneerattiin ja va-rustettiin nykyaikaisilla kalusteilla ja av-tekniikalla. Lisäksi riskienhallinnan neuvottelutila ja kahvihuone remontoitiin vastaamaan paremmin nykyhetken tarpeita. Myös muilla asemilla tehtiin ergonomiaa ja työhyvinvointia lisääviä kalustehankintoja ja pienehköjä muutostöitä runsaasti.

Paloasemien kuntokartoituksen pohjalta yhteistyötä kuntaomistajien kanssa on tehostettu ja vuokrasopi-muksia tarkistettu. Jatkoprojekteja selvitettiin, missä otettiin huomioon mm. energiatehokkuus, työviihtyvyys ja työhyvinvointi sekä vanhojen paloasemien kunnostus. Tämä työ tulee jatkumaan myös vuonna 2014.

Paraisille saatiin uusi E-luokan öljyntorjuntavene

Vuoden 2013 kevään ja kesän aikana otettiin käyttöön vuonna 2012 tilattuja uusia autoja seuraavasti; neljä sammutusautoa (T11, S11, Pa11, R11) ja kaksi säiliöautoa (Lo13, S13) sekä vesihuoltoauto (T88).

Keväällä valmistui myös uusi E-luokan öljyntorjunta-vene, joka sijoitettiin Paraisille (PgM12). Toukokuussa pidetyssä kastetilaisuudessa vene sai nimekseen Kristina.

Johtoautoja tilattiin kolme ja sairasautoja kaksi kap-paletta ja ne valmistuvat keväällä 2014.

Vuoden 2013 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot otetaan käyttöön keväällä 2014: sammutusautot K11 (Kaarina), U11 (Uusikaupunki), säiliöautot La13 (Lai-tila) ja Pg13 (Parainen) sekä puomitikasauto T16 (Turku).

Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö

Kunnossapidettävänä on 79 paloasemaa, joilla on autokalustoa seuraavasti:

- sammutus- ja säiliöautot ym. kalustoineen 146 kpl - puomitikas- ja nostolava-autot 5 kpl - ambulanssit, miehistöautot ym. 56 kpl - henkilöautot 71 kpl - alukset ja veneet 54 kpl


Tilastotietoa Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2013

2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2013

3. Tunnuslukuja 2009 - 2013

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 20132. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 20133. Tunnuslukuja 2009 - 20134. Suoritetut palotarkastukset 20135. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2009 - 20136. Palokuolemat vuosina 2009 - 20137. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2009 - 20138. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 20139. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2010 - 201310. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2013

90 %

2 % 5 % 3 %Palkat

Palveluostot

Vuokrat

Muut kulut

Tunnuslukuja 2009 2010 2011 2012 2013

Varsinais-Suomen asukasluku 461 177 462 914 465 183 467 217 468 936

Nettokäyttömenoteuroa/asukas 59,06 60,9 62,8 64,88 66,15

Nettoinvestoinniteuroa/asukas 2,76 3,6 3,3 3,48 3,99

Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa) 494 103 408 51 130




4. Suoritetut palotarkastukset 2013

5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2009 - 2013

6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2013

7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2009 - 2013

8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2013

Uusi valvontasuunnitelma otettiin käyttöön 1.1.2013, mikä muutti myös kohteiden luokittelutapaa. Edellisten vuosien tarkastusmäärät eivät ole siis vertailukelpoisia vuoteen 2013.

Tarkastukset 2013A1 - A6 2 970omavalvonta 7 309Muut 1 221Tehtävät yhteensä 11 500

Tehtävät kiireellisyysluokittain 2009 2010 2011 2012 2013

A-tehtävät 1 896 1 852 1 768 1 685 1 805

B-tehtävät 8 797 9 100 9 835 9 492 9 701

C-tehtävät 13 668 13 741 14 633 14 355 14 542

D-tehtävät 11 957 13 399 14 509 14 218 15 773

Tehtävät yhteensä 36 318 38 092 40 745 39 938 41 821

Palokuolemat 2009 2010 2011 2012 2013

Varsinais-Suomessa 12 10 1 7 9

Koko maassa yhteensä 107 81 67 80 58

8383 8870

11261

8202

9077

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2009 2010 2011 2012 2013

1578

886

748

593 531 510

438

359 314 312 316

283

180

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

* sis. T11 ja T15** sis R11 ja R18*** sis U11 ja U15



9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2010 - 2013 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2013

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2010

2011

2012

2013

Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2010 2011 2012 2013Rakennuspalo 234 198 179 220Rakennuspalovaara 185 199 234 270Maastopalo 338 198 130 369Liikennevälinepalo 197 195 169 162Muu tulipalo 364 352 255 298Liikenneonnettomuus 1314 1192 1119 1106Öljyvahinko 149 156 181 161Vaarallisten aineiden onnettomuus 26 20 25 34Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 1838 1812 1832 1704Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 286 190 229 192Muu tarkastus-/varmistustehtävä 909 1044 805 775Ensivastetehtävä 1767 1901 1796 1882Ihmisen pelastaminen 166 142 158 131Eläimen pelastaminen 141 158 141 160Vahingontorjuntatehtävä 474 3027 537 1209Avunantotehtävä 191 222 190 224Virka-aputehtävä 177 184 168 176Muut tehtävät 86 48 33 4Yhteensä 8870 11261 8202 9077

196

119 87

55 76

96 89 65 55 62

114

73 111

155

59 86

98 73 37 37

61 69 61

0

39 0

0

50

100

150

200

250

300

350

400

evy

palo

27 26 26 26

24 23 23

22

19 18

11 9

8 8

0

5

10

15

20

25

30

evy

palo


TilastotietoaTilastotietoa Tilastotietoa

43 43 43 42 38 39 38

36 36

21

32 31 31 29

0 0 0 0

2 0 1

0 0

12

0 1 0 0

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

evy

palo

50

88 80 77 77 75 74

50 35

69

45 44 63 62 60 60

40

0 0 1 0 0 0

21 35

0

21 20 0 0 1 0

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

evy

palo 43

55 57 57 54 54

32

52

34

50 50 49

20

45 45 45 44

15 2 0 0

1 0

21

1

17

0 0 0

28

1 0 0 0

0

10

20

30

40

50

60

70

evy

palo


Yhteystiedot

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

[email protected]

Eerikinkatu 3520100 TURKU

Vaihde p. 02 263 3111

Seuraa meitä Facebookissa

Lue polttavat puheenaiheet blogista

http://www.vspelastus.fi

http://blogit.turku.fi/vspelastus/

https://www.facebook.com/varsinaissuomenpelastuslaitos

https://twitter.com/vspelastus

http://www.youtube.com/user/vspelastus

Ammattitaitoisesti

Nopeasti

Tasapuolisesti

varsinais-suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Documents