Varhaiskasvatuksen tieto- ja

viestintäteknologiasuunnitelma

Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi

Lisättynä v. 2017 Ylöjärven tvt-suunnitelma, päivitetty 2019

1

JOHDANTO

petushallitus antoi määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista

19.12.2018. Uudet perusteet tulevat voimaan 1.1.2019 alkaen. Se velvoittaa osin uusin

käsittein suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja

kehittämään siinä tarvittavaa osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa olevat tieto-

ja viestintäteknologian ja monilukutaidon osaaminen antaa lapsille valmiuksia ja taitoja toimia

jatkuvasti muuttuvassa kasvu-ja toimintaympäristössään.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja

Ylöjärvi) laativat kevään 2017 aikana yhteisen varhaiskasvatuksen tieto- ja

viestintäteknologiasuunnitelman ja se otettiin käyttöön 1.8.2017. Suunnitelma pohjautuu sekä

varhaiskasvatuslakiin että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Tämän varhaiskasvatuksen

TVT- suunnitelman pohjalta kunnat laativat tarkemman kuntakohtaisen suunnitelman, jonka

avulla linjaukset ja tavoitteet saavutetaan. Tavoitteena on taata, että kaikilla Tampereen

kaupunkiseudun varhaiskasvatusikäisillä lapsilla toteutuu oikeus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet

kasvaa aktiivisina toimijoina ja osallistujina alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi. Tämä

edellyttää muutoksia ja toimenpiteitä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa sekä toiveikasta ja

innostavaa suhtautumista tulevaisuuteen.

Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan arjen

vuorovaikutustilanteissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaidolla tarkoitetaan

erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Lasten vuorovaikutuksessa toisten lasten ja

aikuisten kanssa tekemät kokeilut ja omat sisällön tuottamiset tieto- ja viestintäteknologiaa

hyödyntäen edistävät lasten luovaa ajattelua, lukutaitoa sekä yhteistoiminnallisia taitoja. Tieto-

ja viestintäteknologinen osaaminen merkitsee myös tutustumista erilaisiin tieto- ja

viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiaan

liittyviä keskeisiä oppimisen alueita ovat mediakasvatus ja teknologiakasvatus.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tutustua yhdessä lasten kanssa median eri alueisiin sekä

rohkaista lapsia vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa tuottamaan mediasisältöjä

itse. On tärkeää ohjata lapsia turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön ja edistää

mediakriittisyyden kehittymistä ja kasvua. Teknologiakasvatuksen tarkoituksena

varhaiskasvatuksessa on ohjata lapsia havainnoimaan ympäristössään olevaa teknologiaa ja

tutustuttaa heitä teknologisiin laitteisiin ja niiden turvalliseen toimintaan. Teknologiakasvatus

kannustaa lapsia tutkimaan ja kokeilemaan erilaisten laitteiden ja lelujen toimintoja sekä erilaisia

materiaaleja hyödyntäen ja kokeillen rakentamaan itse.

Tämä varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelma kattaa kaikki varhaiskasvatuksen toimintamuodot

sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnan tehtävä on määritellä, miten

suunnitelmaa toteutetaan.

O

2

Tieto- ja viestintäteknologia

varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa

Tampereen kaupunkiseudun kunnissa toteutuu

lapsen oikeus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet

kasvaa alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi

LAPSI

Mediakasvatus

Monilukutaito

Teknologiakasvatus

3

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA OSANA

VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA

arhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tieto- ja viestintäteknologian käyttö

tulee esille seuraavilla alueilla

Laaja-alainen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Tieto- ja viestintäteknologia on osa oppimisympäristöä ja pedagogista työtä.

Tavoitteena on, että kaikilla varhaiskasvatuksen piirissä olevilla lapsilla on mahdollisuus

käyttää tieto - ja viestintäteknologisia välineitä tarkoituksenmukaisesti. Tieto- ja

viestintäteknologia tukee vuorovaikutusta, oppimista, osallisuutta, tiedon välittämistä ja

hyödyntämistä sekä motivoi tekemään ja toimimaan. Lasten osallisuus toteutuu

parhaiten leikissä, jossa lapset päättävät mitä tapahtuu ja millaisia välineitä leikkiin

tarvitaan. Oppimista tukevat pelit ja lasten rohkea leikillinen kokeilu kuuluvat

varhaiskasvatuksen tieto ja viestintäteknologian käyttöön.

Monilukutaito

Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan.

Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä.

Monilukutaidon pääpaino varhaiskasvatuksessa on erilaisten sosiaalisten tilanteiden

tulkinnassa ja vertaisten kanssa toimeen tulemisessa. Lapset opettelevat

havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisen kanssa.

Sanastoa ja yleistietoa kartutetaan kirjojen ja keskustelujen avulla. Tietoisuutta

kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla. Vertaisryhmän kanssa yhdessä tutkitaan

ympäristöjä ja etsitään niistä erilaisia viestejä. Pohditaan, millaisia viestejä ympäristöstä

voi löytyä ja miten ihmiset voivat viestiä toisilleen. Tutustutaan muun muassa leikin,

taiteen ja TVT-laitteiden avulla viestien tuottamiseen, tulkitsemiseen, arvioimiseen ja

muokkaamiseen.

Pedagoginen dokumentointi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagoginen dokumentointi

tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta,

oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta. Se on myös pedagogista työn

tutkimista, suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Sen avulla varhaiskasvatuksessa

saadaan pedagoginen toiminta näkyväksi niin lapsille, huoltajille, henkilökunnalle kuin

muille tahoille. Pedagogisessa dokumentoinnissa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja

viestintäteknisiä laitteita ja sovelluksia, esimerkiksi valokuvia, videoita, haastatteluja,

tarinoita, erilaisia kirjauksia, karttoja, piirroksia, maalauksia, veistoksia ja äänitteitä.

V

4

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen alueilla

Varhaiskasvatuksen arjessa käytetään erilaisia työskentely- ja ilmaisutapoja sekä

välineitä. Lasten taidot ja osaaminen vahvistuvat, kun he ovat mukana suunnitelmassa,

toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Kaikessa tulee huomioida lapselle ominainen tapa toimia: leikkiminen, liikkuminen,

tutkiminen ja ilmaisu.

Mediakasvatus

Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus sekä valmiudet elää ja

toimia aktiivisesti mediakulttuurissa. Lasten kanssa tutustutaan eri medioihin sekä

kokeillaan niiden tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä. Lasten kanssa

pohditaan myös median merkitystä ja tiedon luotettavuutta. Mediakasvatuksessa

huomioidaan seuraavat näkökulmat:

Taidekasvatuksellinen näkökulma keskittyy median sisältöihin ja omaan

tuottamiseen.

Teknologiakasvatuksellinen näkökulma on tietotekniikan hyödyntämistä

kasvatustyössä ja teknisten välineiden käyttöä joko opetuksen välineenä tai kohteena.

Yhteiskunta ja kulttuurikriittinen näkökulma pohtii median taustoja ja rakenteita ja

keskittyy median sisältöön ja vaikuttavuuteen.

Suojelullinen näkökulma korostaa lasten suojelua median haitallisilta vaikutuksilta.

Lasten kanssa opetellaan yhteistyössä huoltajien kanssa tieto- ja viestintäteknologian

turvallista ja eettistä käyttöä. Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen

ja hyödyntäminen auttavat henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä ja

kokemusmaailmaa.

Teknologiakasvatus

Teknologiakasvatuksen tavoitteena on saada lapset näkemään teknologian

olemassaolo ja oivaltamaan teknologian merkitys arkielämässä, opettaa heitä

käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa sekä ymmärtämään sen vaikutuksia. Tarkoitus

on ohjata lapset teknologian vastuullisiksi käyttäjiksi, hyödyntäjiksi ja kehittäjiksi.

5

Kuvio 2 Lapsi aktiivisena toimijana

YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA

VIESTINTÄTEKNOLOGIASUUNNITELMA

Seudulliseen tieto- ja viestintäsuunnitelmaan on lisätty Ylöjärven varhaiskasvatuksen omat

tavoitteet ja painopistealueet. Lisäykset löytyvät tekstistä sinisellä fontilla Ylöjärven logon alta.

Tieto- ja viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja tuo monia uusia mahdollisuuksia rikastuttaa

lapsen leikkiä ja oppimista. Media on osa lapsuutta ja median ilmiöt näkyvät ja kuuluvat myös

varhaiskasvatuksessa. Kasvattajina olemme kiinnostuneita lasten elämästä ja elinpiiristä.

Haluamme tutustua mediamaailmaan ja ottaa median ilmiöt aktiiviseen käsittelyyn lasten

kanssa. Teknologiaan tutustumme lasten kanssa tutkimalla, kokeilemalla ja yhdessä pohtimalla

erilaisten laitteiden toimivuutta. Ratkomme pulmia ja teemme yhdessä päätelmiä.

LAPSI

AKTIIVISENA

TOIMIJANA

Tiedonhaku ja sähköiset

materiaalit Osallisuutta lisäävät

toimintatavat

Pedagoginen dokumentointi

Oppi - ja leikkimateriaalin

luominen

Ilmaisuun kannustaminen

Liikkumiseen kannustaminenMediakasvatus

Lapsen kokemukset ja kiinnostuksen

kohteet

Kokeilut ja oma tuottaminen

Lapset dokumentoijina

Monilukutaito

Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapset ja henkilöstö oppivat moniluku-

ja TVT-taitoja yhdessä monipuolisin menetelmin ja välinein.

6

- Tabletilla/mobiililaitteella internetin käyttö ja tiedon etsintä.

- Lapset valokuvaavat ja videoivat kameralla/mobiililaitteella/tabletilla.

Pienten kanssa kuvatessa aikuinen toimii ”kuvaustelineenä”.

- Lapsella on tekijänoikeudet töihinsä, kysytään lapselta lupa tuotosten ja kuvien esille laittoon.

- TVT-välineisiin tutustutaan yhdessä lasten kanssa ja niitä annetaan lasten käyttöön. Opetellaan

laitteiden asianmukainen käyttö ja niiden eettiset pelisäännöt.

- Avoin ja kokeileva suhtautuminen arjen teknologiaan ja TVT-välineisiin.

- Helppojen sovellusten käyttö (piirtäminen, äänet) oppien yhdessä lasten kanssa.

Äänen nauhoittaminen eri välineillä.

- Oppimispelien käyttö lasten kanssa.

- Pedagoginen dokumentointi. Kuvia, videoita ja tuotoksia katsotaan yhdessä lasten

kanssa. Mietitään yhdessä mitä ja miten on opittu?

- Leikillinen tutustuminen teknologiaan, esim. QR-koodit,

lisätty todellisuus (mm. Quiver), kehollinen ja toiminnallinen

ohjelmointi (mm. Beebot, robottihiiri)

- Videoiden ja animaatioiden tekeminen.

- Lasten kanssa tuotetun materiaalin avulla avataan arki ja

oppimisprosessit näkyväksi huoltajille.

- TVT- välineiden monipuolinen käyttö

pedagogiikan tukena. Esim. liikuntatuokiolla

otetaan tabletit ja lasten itse tuottama materiaali

mukaan, musiikkituokiolle

videotykki/älytaulu/älytelevisio mukaan

(mm. QR-koodit).

Lasten kanssa harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologisia taitoja alkaen alimmalta portaalta.

7

Media on osa varhaiskasvatuksen arkea

Varhaiskasvatuksessa mediasisällöistä ja -kokemuksista keskustellaan lasten kanssa ryhmässä.

Heidän ideat ja ajatukset mediasta otetaan huomioon ja hyödynnetään niitä arjessa. Lapset

saavat videoida ja valokuvata asioita omien ideoidensa ja toiveidensa mukaan. Tallenteita

katsotaan, tutkitaan ja arvioidaan yhdessä. Tallenteet toimivat huoltajille arkea todentavina

dokumentteina. Lasten tekemää materiaalia voidaan käyttää vanhempainilloissa ja juhlissa.

Kirjaston kanssa yhteistyössä voidaan pitää näyttelyitä.

Median vastaanottamisen taitoja harjoitellaan tutustumalla eri medioihin. Mediasisällöt ovat

pedagogisesti perusteltuja ja sopivat lasten ikävaiheeseen. Käytettävissä on kaikki median

muodot mm. kirjat, lehdet, musiikki, elokuvat, tv-ohjelmat ja pelit. Mediakokemuksia

käsitellään esim. piirtämällä ja maalaamalla, luomalla mediasta erilaisia leikkejä ja kilpailuja

sekä keskustelemalla.

Tuottamisen taitoja harjoitellaan tutkimalla ympäristöä mediaa hyödyntäen. Retket ja

tapahtumat kuvataan. Animaatioita tehdään hyvillä sovelluksilla. Tarinoiden, kertomusten ja

fantasian tekemistä kokeillaan kuvien ja äänittämisen avulla. Tutustutaan median eri

ilmaisumuotoihin. Piirretään tietokoneella, otetaan valokuvia, kokeillaan erilaisia

mediavälineitä, äänitetään ääntä (esim. kännykällä) yhdistellään ja kokeillaan. Iloitaan

yhdessä tekemisestä!

Lapsi tarvitsee ohjausta ja aikuisen läsnäoloa mediasisältöihin tutustuttaessaan. Median

käyttöön ja kokeiluun luodaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Aikuisen tulee olla koko ajan

tietoinen lasten käyttämästä mediasta, ettei lapselle aiheudu pelkotiloja mediansisällöistä.

Sisällöissä noudatetaan ohjelmien, sovellusten, pelien ja kirjojen ikärajoja. (www.ikarajat.fi).

Näistä asioista keskustellaan myös huoltajien kanssa.

Lapsi on enemmän median tuottaja kuin kohde

8

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS HUOLTAJIEN

KANSSA

Tärkeimmät päivän kuulumiset vaihdetaan aina kasvokkain. Huoltajien kanssa käydään

vuosittain lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuskeskustelu (vasu), sen tarkoituksena on

luoda yhteinen ymmärrys ja tavoitetila lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja

oppimisen edistämiseen. Lapsi osallistuu keskusteluun soveltuvin osin. Vanhempainiltojen

sisältöjä suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Viestinnässä käytetään

pääasiallisesti Päikkyä, tavoitteena on helppo ja vaivaton viestintä huoltajien kanssa.

Toiminnan dokumentoinnissa käytämme Päikkyä sekä sosiaalisen median kanavia kuten

Facebook ja blogit.

Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus nousi tärkeimmäksi huoltajien antaman palautteen

myötä. Lasten päivittäiset tapahtumat, kaverisuhteet ja kokemukset jaetaan huoltajien

kanssa. Avoin vuorovaikutus, asioista kysyminen ja palautteenanto ovat helpointa

kasvokkain. Päikkyyn tehdään lapselle henkilökohtaiset arjen tapahtumien kirjaukset

(muistilappu), niiden avulla henkilöstö pystyy antamaan huoltajalle yksilöityä tietoa

lapsen päivästä. Muistilappu poistuu Päikystä vuorokauden kuluttua.

Varhaiskasvatuksen alkaessa aloituslomakkeessa huoltajilta kysytään lapsen kuvauslupa,

sovitaan kuvien käyttöön ja julkaisemiseen liittyvät asiat. Kuvat selostuksineen toimivat

lapsen arjesta kertovina pedagogisina dokumentteina. Ne tuovat esiin lapsen

mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, kuvien kautta lapsi tiedostaa myös omaa

oppimistaan.

9

Ensimmäisillä tutustumiskäynneillä huoltajat perehdytetään Päikyn ja sähköisten

palveluiden käyttöön, ohjeet löytyvät myös varhaiskasvatuksen nettisivuilta. Huoltajat

pääsevät kuukautta ennen lapsen aloitusta kirjautumaan ja tutustumaan Päikyn

toimintoihin.

Toiminnallisilla ja vuorovaikutteisilla tapahtumilla mahdollistetaan huoltajien kohtaamiset

ja verkostoituminen. Huoltajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan ja

tapahtumien sisältöön, yksikkökohtaisia mielipidekyselyjä toteutetaan säännöllisesti.

Asiakastyytyväisyyskysely tehdään vuosittain. Saadut tulokset vaikuttavat toiminnan

sisältöihin ja toteuttamiseen. Huoltajien kanssa keskustellaan asiakastyytyväisyyskyselyjen

tuloksista ja kerrotaan tulosten vaikutuksista.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja

viestintäteknologisen osaamisen

kehittäminen

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on luonnollinen osa varhaiskasvatuksen

henkilöstön pedagogista työtä ja edellyttää myönteistä asennetta tieto- ja

viestintäteknologian mahdollisuuksia kohtaan. Henkilöstöllä tulee olla uskallusta kokeilla

tieto- viestintäteknologisia mahdollisuuksia, ja oppia yhdessä lasten kanssa. Heillä tulee

olla myös laitteiden teknistä perusosaamista, joka on edellytys kehittyneelle

pedagogiikalle ja toimintakulttuurille.

Perusosaamiseen liittyy myös tietosuojaan ja -turvaan sekä tekijänoikeuksiin liittyvien

säännöksien tunteminen ja huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa.

Henkilöstölle tarjotaan heidän omista lähtökohdistaan tapahtuvaa osaamisen

kehittämistä, jossa hyödynnetään monimuotoisia oppimistapoja (esim. työnantajan

tarjoamat koulutukset, vertaistuki).

Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja yksiköiden johtajat luovat edellytykset varhaiskasvatus-

ja TVT-suunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamiseen järjestämällä mahdollisuuksia

osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittymistä tuetaan seutu-, kunta- ja

yksikkötasolla.

Seututasolla järjestetään prosessimaisia pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista

kehittäviä koulutuksia. Seudullisten koulutusten tavoitteena on tukea myös

verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Osaamista jaetaan seudullisesti yhdestä kahteen

kertaa vuodessa Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen

kehittämispalvelu Osakkeen organisoimissa TVT-ajankohtaistapaamisissa, jotka ovat

pedagogisten tukihenkilöiden, TVT-vastaavien, mikrotukihenkilöiden ja tietohallinnon

edustajien yhteinen foorumi.

10

Seudullisen varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman toteutumista seuraa TVT-

asiantuntijaryhmä, joka toimii Osakkeen Kasvu ja oppiminen asiantuntijaryhmän

alaryhmänä. Ryhmän tehtävä on seurata ja arvioida TVT-suunnitelman toteutumista,

huolehtia että kehittäminen ja osaamisen lisäämisen prosessit ovat yksiköiden välillä.

Ryhmä myös ennakoi rahoitushakuja ja välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista kuntiin.

Kuntatasolla varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii kunnassa käytettävien

työvälineiden käyttökoulutuksesta sekä muista kuntakohtaisesti tärkeistä

koulutusteemoista. Työnantaja huolehtii myös teknisen perusosaamisen kehittämisen

mahdollisuuksista ja organisoi lähituen yksiköihin. Tavoite on luoda vertaistuki, joka

mahdollistaa toimintakulttuuria kehittävän oppimisen työn ohessa. Tavoitteena on

vakiinnuttaa yhtenäinen vertaistukimalli, jota voidaan kehittää ja tukea

seutuyhteistyönä. Osaamisen kehittämisen tueksi ja teknologiaan tutustumiseksi kunta

voi esimerkiksi rakentaa materiaalipaketteja, joiden välineiden ja ohjeiden avulla

pääsee tutustumaan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaan.

Yksikkötasolla huolehditaan osana pedagogista johtamista henkilöstön tieto- ja

viestintäteknologisen osaamisen kehittymisestä sekä varhaiskasvatussuunnitelman

mukaisen kokeilevan ja yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin kehittämisestä, jossa tieto-

ja viestintätekniikka on luonteva osa pedagogiikkaa ja viestintää.

Ylöjärvellä henkilöstön tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen kehittyy pääosin

omassa toimintayksikössä. Seuraavalla sivulla olevat osaamisen portaat kuvaavat

henkilöstön tarvitsemia tietoteknisiä taitoja sekä kehittyvää pedagogista TVT-osaamista.

Osaamiseen liittyy myös tietämys tekijänoikeudella suojattujen aineistojen käytöstä

varhaiskasvatuksessa. Tutustu kopiointilupaan ja TV-ohjelmien käyttölupaan.

Portaat ovat kuvainnolliset ja jokainen etenee portaita omista lähtökohdistaan.

Tavoitteena on oppia portaille kirjattuja asioita toinen toisiltamme. Mikäli itseltä puuttuu

osaamista, henkilön tulee pyytää opastusta niiltä, jotka asian osaavat. Tähän tarvitaan

ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeutta pyytää apua. Tämän suunnitelman liitteenä

on itsearviointilomake, omaa TVT-osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Vuonna 2019

koko varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee itsearvioinnin pedagogisesta

mediaosaamisestaan ja tietoteknisistä taidoistaan. Määräajaksi palkattu digitutor tukee

ja opastaa henkilöstöä itsearvioinnin pohjalta nousseiden TVT-taitojen kehittymisessä ja

pedagogisten välineiden käytössä sekä ohjaa olemassa olevien laitteiden tarkoituksen

mukaista käyttöä.

11

- Tietokoneen peruskäyttö

(avaaminen omilla tunnuksilla, sähköpostin käyttö, tiedostojen tallentaminen, tulostimen määrittäminen)

- Varhaiskasvatussuunnitelman täyttö Päikkyyn.

- Arkisten sovellusten peruskäyttö: Populus, Päikky ja Ylönetti. (mm. sairaslomien merkitseminen, Päikyn

muistilapun käyttäminen, kaupungin sisäisen tiedon haku)

- Outlookin-täydennyskoulutuskalenterin avaaminen ja lukeminen.

- Monitoimilaitteen helppojen asetusten säätö (mm. kaksipuolisten kopioiden ottaminen)

- TVT-osaamiskartoituksen päivittäminen.

- TVT-suunnitelmassa olevien tietoturvaohjeiden hallitseminen.

-Vikailmoituksen tekeminen sähköisesti kiinteistönhoitoon

- Liitteen lähettäminen sähköpostissa. Sähköpostin siivoaminen.

- Muistitikun käyttö (siirrytään vähitellen Office365 käyttöön)

- OneDriven käyttö.

- Skype kokouksiin ja koulutuksiin liittyminen.

- Kuvien käsittely, tekstin käsittely.

- Valokuvien siirtäminen tietokoneelle.

- Office365

- Sovelluksen lataaminen laitteelle App Storesta / Play-kaupasta

ja Tiedon kautta.

- Tukipyynnön tekeminen Tietoon (palveluportaali, puhelin)

- Laitteiden kytkentä toisiinsa (mm. tykin liittäminen tietokoneeseen)

- Monitoimilaitteen monipuolinen käyttö (mm. skannaaminen)

- Virta, Sharepoint

- Sähköpostin etäkäyttö kotoa Owalla, mikäli

toimenkuvan kannalta tarpeellista (Ylönetti)

- Outlookin kalenterin monipuolinen käyttö,

tapahtumien luominen, palaverimuistion jakelu.

- Ohjelman lataaminen ohjelmistojakelun kautta.

12

Tekninen toimintaympäristö

Tampereen seudun tietohallinto luo tietoteknistä toimintaympäristöä koskevat puitteet

ja suuret linjaukset niiden kehittämiselle. Varhaiskasvatuksen ja tietohallinnon

yhteistyötä lisätään, jotta varhaiskasvatuksen tarpeet ja toiveet tiedostetaan.

Seudun jokaisessa kunnassa on tehty tieto- ja viestintäteknologinen nykytilan kuvaus.

Siinä kartoitettiin yksikkötasolla verkkoyhteyksien ja laitteistojen tilanne, jonka pohjalta

kunnissa tehtiin suunnitelma tarvittavista hankinnoista ja resursseista. Verkon, laitteiden

ja ohjelmistojen käyttöä, hankintaa ja ylläpitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä

seutukunnan kanssa, palveluiden toimintavarmuuden ja kustannussäästöjen saamiseksi.

Keväällä 2017 seudun varhaiskasvatusyksiköissä ei ollut henkilöstön käytössä tarvittavaa

määrää tietokoneita. Päiväkodeissa oli käytössä muutamia tablet-laitteita, joiden

ohjelmistojen ja tukipalvelujen kohdalla ei ollut yhteistä linjaa. Perhepäivähoitajilla oli

käytössään vain Päikky-puhelimet. Langaton verkkoyhteys puuttui kaikista kehyskuntien

päiväkodeista. Asetimme silloin tavoitteeksi varhaiskasvatussuunnitelman velvoitteiden

mukaisesti, että varhaiskasvatuksessa tulee olla monipuolinen välineistö (esim. tabletit,

dokumenttikamera ja dataprojektori joka yksikössä), kiinteistöihin tulee saada toimiva

langaton verkko. Tarpeena oli myös oma TVT-asiantuntija seutu- tai kuntatasolla

ohjaamaan laitteiden pedagogisessa käytössä, auttamaan ongelmatilanteissa sekä

kehittämään henkilöstön ja lasten TVT-taitoja.

Varhaiskasvatuksen tarjoamien laitteiden lisäksi määritellään omien laitteiden käyttöä.

Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisialaitteita käytetään varhaiskasvatuksen

järjestäjän määrittämällä tavalla. Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä

sovitaan huoltajien kanssa. Toiminnan järjestäjä määrittää kuitenkin viime kädessä

lasten omien välineiden käyttötavat.

Tampereen seudun kunnissa on tällä hetkellä käytössä kaksi tietoverkkoa: hallinnon

verkko ja opetusverkko. Hallinnon verkko ja työasemat on tarkoitettu henkilökunnan

hallinnolliseen käyttöön, niitä ei tule käyttää lasten kanssa. Opetusverkko on tarkoitettu

lasten käyttöön. Verkkoja käytetään noudattaen tietoturva ja tietosuoja lainsäädäntöä

seudullisen tietohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti.

13

Varhaiskasvatuksen tekninen toimintaympäristö

Ylöjärven päiväkotien laitekartoitus tehtiin keväällä 2017. Kartoituksessa laskettiin

tietokoneiden, tablettien, puhelimien ja digitaalisten laiteiden määrät. Kartoituksen

jälkeen vuonna 2018 jokaiseen päiväkotiin hankittiin henkilöstölle vähintään 1 tietokone

kolmea työntekijää kohden.

Lasten käytössä olevat laitteet ennen ja nyt

Vuonna 2017 vain eskareilla oli iPadia, yksi laite 20 lasta kohden.

Varhaiskasvatusikäisten lasten käytössä oli ainoastaan digitaalisia kameroita, ei

tabletteja eikä muita älylaitteita.

Selvityksen jälkeen hankimme päiväkoteihin tableja, iPadejä ja kokeiluun muutaman

ison CleverTouch-kosketusnäytön. Tabletlaitteita varhaiskasvatuksessa on v. 2019

yhteensä 170. Perhepäivähoitajille iPadit hankittiin vuoden 2019 alussa.

Yhteydet päiväkodeissa

Kesällä 2017 päätettiin hankkia langattomat verkkoyhteydet päiväkoteihin. Projekti

valmistui keväällä 2018, silloin kaikissa päiväkodeissa oli langaton verkkoyhteys.

Laitteiden huolto ja tuki

Ylönetissä: Varhaiskasvatuksen oma tukiverkosto ja laitteiden huolto on kuvattu omana

tiedostonaan: Varhaiskasvatuksen laitteiden huolto ja tuki.

Tietoturvallisuus

Valokuvaus ja kuvien julkaiseminen ovat henkilötietojen käsittelyä, niihin sovelletaan

henkilötietolakia. Siksi ne tulee säilyttää turvallisesti. Turvallinen säilytys tapahtuu Office

365, Virrassa, ulkoisella kovalevyllä tai laitteessa. Pilvipalveluissa kuvia ei tule säilyttää,

koska emme tiedä pilvipalveluiden palvelimien sijaintia (esim. Ipadin asetuksista tulee

tarkistaa etteivät kuvat tallennu iCloudiin). Tietosuoja-asetukset tarkentuvat jatkuvasti,

seuraamme niiden kehitystä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat (vasut) tehdään Päikyssä ja ne säilytetään siellä

niin kauan kun lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä. Esiopetuksen oppimissuunnitelmat

tehdään word-pohjalle ja säilytetään (10v.) Office 365:ssä. Ikuisesti säilytettäviä

asiakirjoja ovat 8., 18. ja 28. päivänä syntyneiden lasten vasut, esiopetuksen

oppimissuunnitelma ja oppimissuunnitelma tehostetusta tuesta. Ne tulostetaan ja

toimitetaan varhaiskasvatuksen palvelusihteerille kaupungintalolle. Lasten

varhaiskasvatussuunnitelmat säilytetään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa kuusi

vuotta. Muistitikuille ei enää tallenneta vasuja. Vanhat muistitikut, tulosteet tai paperiset

suunnitelmat säilytetään lukitussa kaapissa.

14

Ryhmän toimintasuunnitelma on arjen käytössä tiimin kasvattajilla ja se hävitetään

toimintakauden lopussa. Päiväkodin toimintasuunnitelma on huoltajien nähtävillä

kotisivuilla

Facebook -sivuille julkaistaan ainoastaan kuvia/lasten töitä, joissa ei ole tunnistetietoja

(esim. kasvokuvia tai nimiä). WhatsAppia käytetään vain sisäisessä viestinnässä esim.

perhepäivähoitajan ja hänen esimiehensä välillä. Asiakkaiden kanssa ei luoda yhteisiä

WhatsApp-ryhmiä. Kuvia ja videoita voidaan katsoa yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa

oppimisen ja pedagogisen havainnoinnin tukena. Jos lapsista otettuja videoita

näytetään esim. vanhempainilloissa, tulee tästä olla lupa huoltajilta. Lapsella on

tekijänoikeudet työhönsä, on siis hyvä kysyä lapselta suostumus hänen töidensä ja kuvien

esille laittoon ja vahvistaa näin lapsen osallisuutta. Kaikki videot ja kuvat poistetaan

laitteilta keväällä toimintakauden päättyessä.

Suunnitelmia tulevaisuuteen

Visio: TVT-välineiden käyttö on luonnollinen osa varhaiskasvatuksen arkea ja välineitä

hyödynnetään monipuolisesti oppimisympäristöjen luomisessa sekä pedagogiikan

tukena.

Olemassa olevien laitteiden käyttöä tehostetaan

Kaikki lasten vasut tehdään päikky-ohjelmaan syksyllä 2019

Koko henkilöstön osaamista vahvistetaan kiertävien digitutorien avulla

Varhaiskasvatuksella on oma kiertävä digituki/-neuvoja

Lisätään päiväkotien av-laitteiden määrää

Siirrytään käyttämään yhteistä tietoturvallista sähköistä sovellusta arkistointiin

verkkolevyjen ja ulkoisten muistilaitteiden käytön sijaan

Liitteet:

oman TVT-osaamisen arviointilomake

kuvausohjeet

15

Varhaiskasvatuksen seudullisen TVT-suunnitelman käyttöönotto ja arviointi

Varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman tehtävä on ohjata kehittämistä teknisen

toimintaympäristön, pedagogisen laadun sekä henkilöstön osaamisen ja

tukipalveluiden organisoinnin osalta. Tämä edellyttää toimia seutu-, kunta-ja

yksikkötasolla.

Jotta varhaiskasvatussuunnitelmaa pystyttäisiin toteuttamaan mahdollisimman hyvin

tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien velvoitteiden osalta, edellyttää eri tasoilla se

seuraavia toimia:

- Tampereen seudun tasolla tuetaan suunnitelman toteutumista verkostoyhteistyöllä

sekä osaamista kehittämällä. Seututasolla seurataan suunnitelman toteutumista, jonka

yhteydessä siirtyy tieto, kokemukset ja hyvät käytännöt kuntien välillä. Ryhmä ohjaa

myös Osakkeen toteuttamaa seudullista teemaan liittyvää osaamisen kehittämistä.

Prosessi käynnistyy suunnitelman valmistumisen jälkeen ”Esimiehenä digiajan

varhaiskasvatuksessa – eväitä pedagogiseen johtamiseen” -koulutuksella, jossa

vahvistetaan esimiesten pedagogista johtamista, tuetaan uuden

varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogiikan ja toimintakulttuurin

kehittämistä sekä tutustutaan varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelmien keskeisiin sisältöihin

ja opitaan hyödyntämään sitä kehittämistyön välineenä.

- Kuntatasolla huolehditaan yksikkötason edellytyksistä toteuttaa

varhaiskasvatussuunnitelmaa. Käytännössä se tarkoittaa teknisten

toimintaympäristöiden (verkkojen ja laitteiden) vaiheittaista kuntoon saattamista,

riittävien teknisten ja pedagogisten tukipalveluiden organisoimista sekä osaamisen

kehittämisen mahdollistamista. Kuntatasolla tulee myös huolehtia, että

toimintasuunnitelma ohjaa kehittämään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä

varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.

- Yksikkökohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään toimintasuunnitelmaan.

16

Liite 1.

Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat osaan tarvitsen opetusta voin neuvoa muita

Tietotekninen osaaminen

Esiopsin ja vasun täyttö koneella keskustelun aikana

Päikky

- viestin lähettäminen

- valokuvan lähettäminen

- muistilapun käyttö

Populuksen käyttö

Ylönettiin kirjautuminen ja sen käyttö tietolähteenä

Sähköpostin avaaminen, lukeminen ja lähettäminen

Sähköpostin käyttö kotoa Owalla (mikäli haluaa)

Outlookin-täydennyskoulutuskalenterin avaaminen ja lukeminen

Outlookin kalenterin yleinen käyttö (kirjataan omat, tiimin tai yksikön tapahtumat)

Outlookin kalenterin monipuolinen käyttö, tapahtumien luominen, palaverimuistion jakelu.

Office 365 käyttö (mm.One Drive)

Virran käyttö

Kyselyiden tekeminen (Päikky, Webropol, Forms)

Muistitikun käyttö

Valokuvien siirto koneelle

Tekstin käsittely

Kuvan käsittely

Tiedostojen tallentaminen

Tulosteiden ottaminen kopiokoneella

Kopiokoneen monipuolinen käyttö esim. skannaaminen

Tietokoneen kytkentä videotykkiin

Tulostimen määrittäminen tietokoneelle

Tukipyynnön tekeminen Tiedolle

Tukipyynnön tekeminen Abilitaan (Päikky)

Ohjelmiston lataaminen ohjelmistojakelun kautta

Skypen käyttö (esim. pedatiimissä)

Verkkoluennolle osallistuminen

Vikailmoituksen tekeminen Haahtelaan

17

Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat osaan tarvitsen opetusta voin neuvoa muita

Mediakasvatus

Internetin käyttö ja tiedon etsintä eri laitteilla

Piirustusohjelman käyttö

Valokuvaaminen eri laitteilla

Videointi eri laitteilla

Äänen nauhoittaminen eri laitteilla

Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat

Helppojen sovellusten käyttö

Dokumenttien katsominen yhdessä lasten kanssa

Dokumenttien käyttö oppimisen näkyväksi tekemisessä ja oman työn arvioinnissa

Käytän digitaalisia välineitä pedagogisessa suunnittelussa

Käytän sovelluksia pedagogiikan tukena ja osana oppimisympäristöä

Käyttö on laajaa: monet sovellukset, animaatioiden tekeminen

Koodaaminen

QR-koodien tekeminen ja käyttö

Sosiaalisen media käyttö

- osaan käyttää Facebookia - voisin jakaa oman päiväkodin päivityksiä Ylöjärven

vakan facebookiin

Uskallan pyytää apua TVT-taitojen kehittämisessä

Muita tvt-asioita joihin kaipaan opastusta

18

Liite 2.

Kuvaaminen ja videointi sekä niiden julkaiseminen Ylöjärven varhaiskasvatuksessa

Suostumus koskee valokuvaamista ja kuvien julkaisemista päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatusyksikkö on julkinen tila, jossa valokuvaaminen ja videointi ovat perustuslain 12.1 §:n mukaista sananvapauden käyttämistä, eikä sen vuoksi varhaiskasvatusyksikkö voi kieltää alueellaan valokuvaamista ja videointia. Valokuvaamisessa on otettava huomioon lainsäädännön asettamat rajoitukset, kuten julkisrauhaa (ks. rikoslaki 24:3). ja yksityisyyden suojaa (PL 10.1§) koskevat rajoitukset

Valokuvaus, kuvien julkaisu ja luvat Valokuvaus ja kuvien julkaisu on varhaiskasvatuksessa henkilötietojen käsittelyä, johon sovelletaan henkilötietolakia. Valokuvien ottaminen perustuu varhaiskasvatuksen asiakkaan antamaan suostumukseen sekä henkilötietolakiin. Suostumus on lähtökohta henkilötietojen käsittelylle sekä julkisen että yksityisen toimijan toiminnassa. Henkilöstä otettu valokuva on henkilötietolain mukaan suojattava tieto silloin, jos henkilö, hänen perheensä tai samassa taloudessa elävät henkilöt ovat tunnistettavissa (henkilötietolaki 3§ 1 kohta). Laki koskee kuvan julkaisun osalta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä että huoltajia.

Ylöjärven varhaiskasvatuksessa sovitaan lasten huoltajien kanssa kuvaamisesta, videoinnista ja kuvien ja tallenteiden julkaisemisesta. Lapsen aloittaessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa kysytään huoltajilta aloituslomakkeelle tallenteiden käyttölupa tai huoltajat voivat evätä lapsensa kuvien ja videoiden käytön. Kysely koskee työntekijän päiväkodissa tai perhepäivähoidossa ottamia kuvia. Lapsen avioero- tai avoerotilanteissa suostumuksen antaa yksinhuoltaja tai yhteishuoltajuusperheissä suostumusta kysytään molemmilta huoltajilta.

Varhaiskasvatus käyttää kuvia ja tallenteita oman toimintansa arviointiin, kehittämiseen ja lapsen kasvun ja oppimisen havainnollistamiseen. Henkilöstö ja lapset voivat käyttää julkaisuja vapaasti sisäisessä toiminnassaan. Lapsilta kysytään lupa oman aineiston esittämiseen ja julkaisuun varhaiskasvatuksen sisäisessä toiminnassa. Tämä on tärkeä osa mediakasvatusta.

Jos huoltajille esitetään esim. vanhempainilloissa videoita lasten toiminnasta arjessa, siitä tulee olla yksilöity lupa.

Jos lapsen kuvia julkaistaan netissä, lehdissä tms. niihin huoltajille kysytään aina yksilöity lupa. Lupa-anomuksessa kerrotaan missä lapsen kuvia tai tallenteita on tarkoitus käyttää ja huoltaja allekirjoituksellaan hyväksyy tai evää oman lapsensa kuva-aineiston julkaisun.

Varhaiskasvatuksessa otettuja kuvia voidaan lähettää Päikyllä (huoltajien ja lasten kanssa sovitulla tavalla) tai tallentaa muistitikulle.

Lasten ja huoltajien kuvien ottaminen varhaiskasvatuksen yksiköissä Varhaiskasvatuspaikassa kuvaava lapsen huoltaja tai lapsi ei tarvitse toisen lapsen huoltajalta suostumusta lapsen kuvaamiseen omaan käyttöön eikä lapsen huoltaja voi kuvaamista kieltää. Poikkeuksena lapsi tai perhe, jolle on myönnetty maistraatista Turvakielto. Huoltajien tai lasten toisista lapsista ottamien kuvien julkaisemiseen vaaditaan kuvatun lapsen huoltajan suostumus. Jokainen lapsen huoltaja vastaa omalta osaltaan siitä, ettei levitä/julkaise kuvia tavalla, joka on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi tai että kuvassa ei ole arkaluontoista tai yksilöä loukkaavaa materiaalia.

Varhaiskasvatuksen yksiköissä järjestettävissä tilaisuuksissa tai juhlissa valokuvaava/videoiva lapsi/huoltaja ei tarvitse suostumusta toisen lapsen kuvaamiseen. Jokainen vastaa itse ottamiensa kuvien ja videoiden lainmukaisesta käytöstä. Tilaisuudet tai juhlat ovat julkisia ja kutsutut asiakkaat tietävät, että tilaisuudessa voidaan valokuvata ja videoida.

Ammattivalokuvaajan ottamista lapsen ryhmä- ja yksilökuvauksista tiedotetaan huoltajia etukäteen. Tällöin huoltajille jää mahdollisuus kieltää lapsensa osallistuminen kuvauksiin.

19

Kangasala Ylöjärvi

Nokia Orivesi

Pirkkala Vesilahti

Lempäälä