vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eropalvelut ja sovinnollinen...lasten terveys, hyvinvointi ja...

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eropalvelut ja sovinnollinen yhteisvanhemmuus16.8.2018

Nurmijärvi, kunnantalo

Työpajan ohjelma ja tavoitteet

8.11.20183

Työpajan ohjelma

Ohjelma

08:30-09:00 Aamukahvi

09:00-09:05 Tervetuloa!

Maikki Arola, Lape Uusimaa hankepäällikkö09:05-10:35 Eronäytelmä

Draamaräätälit

10:35-10:55 Tauko ja näytelmän vapaamuotoinen purku (keskustelu ja yhteenveto fläppitauluille)

10:55-12:15 Vanhemmuuden tukeminen

Marja Uotila, projektipäällikkö, Suomen mielenterveysseura

Parisuhde ja sen tukeminen

Tarja Sassi, lapsi ja perhetyön päällikkö, Kriminaalihuollon tukisäätiö

Erotilanne

Päivi Hietanen, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) –tutkimus

Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL

12:15-13:15 Lounas (omakustanteinen)

13:15-13:45 Sovinnollinen yhteisvanhemmuus

Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsingin kaupunki

13:45-13:55 Alustus työpajatyöskentelyyn: Sanna Nieminen

13:55-14:00 Kahvit työpajoihin siirryttäessä

14:00-15:00 Työpajatyöskentely:

1) Vanhemmuuden tuki, Tellervo Uljas, Vanhemmuusvalmennuskouluttaja, Porvoo (tila; SIMEONI)

2) Parisuhteen tukeminen, Mia Montonen, MLL (tila; TIMO (4))

3) Eron jälkeinen tuki vanhemmille ja lapsille, Kirsi Lankinen, Pienperhe ry (tila; JUHANI (3))

4) Sovinnollinen yhteisvanhemmuus, Heidi Talvenkorpi, Tuusula (tila; valtuustosali)

15:05-15:45 Työpajojen yhteenveto ja päivän päätös

Noin 10 minuuttia per ryhmä, keskustelun ydinviestit

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eropalvelut ja sovinnollinen

yhteisvanhemmuus

8.11.20184

Alustukset

8.11.20185

[Mahdollisia alustuskalvoja tähän, jos tulee]


yhteisvanhemmuus

8.11.20186

Keskustelu ja palaute Draamaräätälien eronäytelmästä

Aulassa on muutama piste, jossa fläppipaperia sekä post-it lappuja

Kirjoittakaa yhdessä tai yksin lapuille/fläpille:

1. Mikä oli päällimmäinen ajatus, joka esityksestä jäi mieleen?

2. Mitä tilanteita nousi esityksestä, joihin olet törmännyt omassa työssäsi / arjessasi?

3. Minkä ajatuksen esityksestä viet omaan työyhteisöösi tai omaan arkeesi?

Tähän aikaa varattuna 10:35-10:55


yhteisvanhemmuus

8.11.20187

Palaute Draamaräätälien eronäytelmästä


yhteisvanhemmuus

Mikä oli päällimmäinen ajatus, joka esityksestä jäi mieleen?

• Näitä lisää ja erovanhemmille myös! (draaman kautta käytäntöjä)• Erossa kaikki perheenjäsenet menevät jotenkin rikki – voimakkaat tunteet ohjaavat• Esitys tavoitti hyvin tunteet, joiden alle/väliin ihmisen järki jää• Vanhemman suuri kriisi voi myös sokaista• Samalla tavalla kuin happinaamarit lentokoneessa, joskus pitää ensin auttaa aikuista, jotta hän paremmin pystyy auttamaan lasta• Lapsen ääni ei tullut kuuluviin (4kpl): isän ristiriita uuden puolison ja lapsen tyytyväisenä pitämisen välillä; äidin väsy ja turtuminen• Uusperhekuviossa lapset tulee kaupan päälle, pelko vieraan lapsen vaikutuksesta omaan lapseen ja uuteen puolisoon• Miten pitää huoli lapsesta: 3-4 -vuotta on pitkä aika 15 -vuotiaalle elää konfliktin keskellä• Lasta ei tule ottaa itsestään selvyytenä – konfliktinkin keskellä täytyy muistaa osoittaa lapselle aitoa välittämistä ja rakkautta• Elämä riidan keskellä on jokaiselle perheenjäsenelle ahdistava tilanne• Kaikkien osa puolten näkökulma tuotiin hyvin esiin! Ammattiavun merkitys tuli myös hyvin esiin. Esitys painottui lapseen, joka oli hyvä• Tuttuus – tuotahan tuo on

Mitä tilanteita nousi esityksestä, joihin olet törmännyt omassa työssäsi / arjessasi?

• Vanhemmilla ei ole ollenkaan puheyhteyttä eikä keinoja sopia yhdessä lapsen asioita (4kpl)• Viestiä välitetään lapsen kautta, vanhempi ei ota vastaan juuri mitään. Isä ”hylkää” lapsen (3kpl) uuden puolison myötä. Uuden

puolison myötä katkeroitunut vanha puoliso. Äiti tarvitsee myötätuntoa ja apua voidakseen taas ottaa vastuuta omasta lapsestaan• Jokainen perhe ja perheenjäsen on omanlaisensa. Keskeistä heidän kuulemisessa ohi kliseiden ja stereotypioiden• Ystävän antaman tuen ja ammattilaisen tuen eriaikaisuus ja niiden eri mahdollisuudet: tuki eri vaiheisiin ja eri tarkoituksiin• Neuvottelu vaikeaa vanhempien välillä; lapsi pelinappulana, roolituksen haasteet uuden puolison ja tämän lasten kanssa• Lapsen tilanne ja vanhemmuuden ”katoaminen”• Jätetyn äidin vahvat tunteet• Vanhemman katkeruus• Kaikki tämä tulee työssä vastaan• Ennen ammattiapua on lähiyhteisö usein jo hoitanut asiaa hyvään tai huonoon suuntaan

Minkä ajatuksen esityksestä viet omaan työyhteisöösi tai omaan arkeesi?

• Ymmärrystä eroperheiden haastavasta tilanteesta vaikuttaa omaan tapaan kohdata asiakasperhe• Kaikki osapuolet haavoittuvaisia – kaikki tarvitsevat tukea ja apua• Asettuminen perheen tilanteeseen, tasapuolisuus vanhempien kanssa• Tilat, jotka mahdollistavat dialogin• Kokemusasiantuntijat mukaan suunnitteluun• Aikaa ja myötätuntoa kaikille osapuolille• Resurssit, jotka mahdollistavat nopean tuen aloittamisen ja rauhallisen dialogin• Lapsen tarpeet tulisi pitää aina mielessä kriisinkin keskellä (3kpl): vältytään vakavilta ja pitkäaikaisilta vaurioilta lapsen kehityksessä ja

elämässä • Riittävä tuen tarjoaminen niin lapselle kuin vanhemmille, sen korostaminen, että lapsi pois kriisin keskeltä• Muistetaan perheiden läheisverkosto voimavarana• Miten yksinäisiä kaikki ovat – miten huomioida ja auttaa kaikkia tilanteen osapuolia

8.11.20188

Työpajatyöskentely

8.11.20189

Työpajatyöskentelyn tavoitteena parantaa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, erotilanteen ja sovinnollisen yhteisvanhemmuuden palveluiden kattavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta lasten ja perheiden palveluissa• Ohjenuora pohdinnoille: ”oikea-aikaiset ja oikein kohdistetut palvelut ovat lasten sekä

vanhempien etu”• Tulevaisuudessa lasten ja perheiden palvelut nivoutuvat yhteen perhekeskustoimintamallissa

Työpajatyöskentely


yhteisvanhemmuus

Jokainen osallistuja on ilmoittautunut yhteen työpajaan:

1. Vanhemmuuden tuki• (Työpajan vetäjä Tellervo Uljas, dokumentoija Laura Barck)

2. Parisuhteen tukeminen vanhemmuuden eri vaiheissa• (Työpajan vetäjä Mia Montonen, dokumentoija Mia Montonen)

3. Eron jälkeinen tuki vanhemmille ja lapsille• (Työpajan vetäjä Kirsi Lankinen, dokumentoija Antti Rissanen)

4. Sovinnollinen yhteisvanhemmuus• (Työpajan vetäjä Heidi Talvenkorpi, dokumentoija Maarit Lindman)

Työpajatyöskentely 14:00-15:00

• Ryhmässä johon ilmoittautunut n. 1h

• Tavoitteena saada esiin ydinviesti omasta aiheesta

Työpajojen yhteenveto ja päivän päätös 15:05-15:45

• Kukin työpaja esittelee oman ydinviestinsä (n. 10min)

• Mitkä ovat kaikista tärkeimmät asiat, jotka haluatte tuoda muille esiin?

8.11.201810

Ryhmiin jakautuminen (Osa on sijoitettu toissijaiseen valintaan ryhmien koon tasaamiseksi,

jos omaa nimeä ei löydy, voi valita ryhmän, josta haluaa työpajakierron aloittaa )


yhteisvanhemmuus

Vanhemmuuden tukiPaikka: SimeoniTyöpajan vetäjät:Tellervo Uljas

Dokumentoitsija:Laura Barck

Osallistujat:Kenneth CarlbergPaula EnckellArja HeinonenSiiri HeleniusMarika JärvinenAnne KauppinenMaarika KivistöTarja LaaksonenAnna-Mari LaitinenKrista LaitioHenna LiljaKatariina LomanKati LüthjeAnne-Maria ManninenKatja Manninen-AbbouchiSari PaateroSirpa ParikkaTuija RuuskanenMarja UotilaTuija Uutela

Parisuhteen tukeminenPaikka: Timo (4)Työpajan vetäjä:Mia Montonen

Dokumentoitsija:Sanna Nieminen

Osallistujat:Sari AspegrenHannele AutioAnja HaapasaloKatja HonkarantaTerhi Ketola-HuttunenJani KokkoHeli KuusimäkiSini MoilanenTanja NiemeläElina PalojärviKirsi OtronenPetri ReinikkaLotta SaineIira SoaresHanna SuhonenKatja SuomalainenAnniina VelinOuti WenellKirsi ÖrnNina Östman

Eron jälkeinen tukiPaikka: Juhani (3)Työpajan vetäjät:Kirsi Lankinen

Dokumentoitsija:Antti Rissanen

Osallistujat:Sanna AholaSari BollströmPäivi HietanenTiina HänninenVeera JahnukainenMirja KatajaMargit KoistinahoSatu LindholmPäivi MarjelundKaisa MannermaaTarja RäisänenAnne SassiNina SavolainenAnni SihvonenPetra SjölundMatilda SjöblomPamela StenbergReeta TakkinenElina VartiainenRiikka ViljaPaula Väliaho

Sovinnollinen yhteisvanhemmuusPaikka: ValtuustosaliTyöpajan vetäjät:Heidi Talvenkorpi

Dokumentoitsija:Maarit Lindman

Osallistujat:Merja AhonvalaEveliina HaapalahtiSirpa HyvärinenArmi KivihuhtaNina KlenbergMinna KyöstiläRisto KääriäinenJuha LembergLuru NatunenAnne NaumanenKatri NiemiRoni NukarinenKatja RepoMaria SiikaluomaMarianne SummanenArto SummanenTanja Tikkanen-LamminenSatu TolonenEmmi TuomistoPirjo Turtia

8.11.201811

Kysymyksiä herättelemään keskustelua työryhmissä (tavoitteena ei siis ole saada vastauksia näihin kysymyksiin)

1) Vanhemmuuden tuki

• Mistä vanhemmat voivat saada tukea jaksamiseensa?

• Miten tuetaan vanhemmuuden yhteensovittamista (vanhempien erilaiset taustat, erilainen arki, eri kulttuurit, kasvatuskäytännöt)?

• Miten tuetaan vanhemmuutta erilaisissa elämäntilanteissa (arjessa, kriisin keskellä, erityislapsen kanssa ym.?

2) Parisuhde ja sen tukeminen vanhemmuuden eri vaiheissa

• Miten parisuhteen hyvinvointia voidaan tukea ulkopuolelta?

• Minkälainen tuki auttaa parisuhdetta selviämään vastoinkäymisistä?

• Parisuhteen sekä vanhemmuuden yhdistäminen ja ylläpito sekä siihen tarjottava tuki?

3) Eron jälkeinen tuki vanhemmille ja lapsille

• Mitä tukea vanhemmat kaipaavat/tarvitsevat eron jälkeen?• Mitä tukea lapset kaipaavat/tarvitsevat eron jälkeen?• Kenen tehtävä on auttaa vanhempia ja lapsia eron jälkeen?• Mitä palveluita vanhemmille tulisi eroprosessin aikana ja sen jälkeen olla tarjolla (mm. uudet

palveluinnovaatiot)?• Miten lapsen etu ja oikeudet huomioidaan vanhempien erotessa?

4) Sovinnollinen yhteisvanhemmuus

• Mitä on sovinnollinen yhteisvanhemmuus?• Miten säilyttää keskinäinen luottamus vanhempien välillä?• Miten toimitaan tilanteessa, jossa vanhemmilla erilaiset kasvatuskäytännöt?• Miten lapsen etu pysyy yhteisvanhemmuudessa etusijalla?• Kuinka olla vanhempi, kun yhteinen elämä päättyy ja vanhemmuus toteutuu erillään?

Kysymyksiä teemoista keskustelun tueksi


yhteisvanhemmuus

8.11.201812

Työpajoissa huomioitavia asioita (esimerkkejä)


yhteisvanhemmuus

Huomioon otettavia asioita

1) Vanhemmuuden tuki

• Perheiden monimuotoisuus (esim. ydinperhe, yhteishuoltajuus, yksinhuoltajat)

• Perhedynamiikkaan vaikuttavat tilanteet (esim. vanhemman työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, lapset, joilla erityistarpeita ym.)

2) Parisuhde ja sen tukeminen vanhemmuuden eri vaiheissa

• Parisuhteen tukeminen ulkopuolelta matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua

• Erilaiset perhedynamiikat parisuhteen taustalla

• Parisuhteeseen ja sen tukemiseen voi tarjota apua vaikka parisuhteessa ei olisi vaikeuksia

3) Eron jälkeinen tuki vanhemmille ja lapsille perhekeskuksessa

• Erotilanne on aina yksilöllinen: erilaiset erotilanteet ja niiden taustat

• Vanhemmat voivat olla hyvin erilaisessa tilanteessa eron jälkeen (mm. helpotus, ahdistus)

• Erotilanteet lapsen eri kehitysvaiheissa


• Mitkä ovat vanhempien lähtökohdat sovinnolliselle vanhemmuudella

• Minkälaista sovinnollista vanhemmuutta tavoitellaan (esim. tiivis yhteisvanhemmuus, omilla tahoilla toteutettava rinnakkaisvanhemmuus)

8.11.201813

1) Vanhemmuuden tukeminen lapsuuden eri vaiheissa


yhteisvanhemmuus

Pohdittavaa Mitkä ovat keskeiset palvelutarpeet vanhemmilla sekä lapsilla?

Mitä ovat taustalla olevat juurisyyt, jos vanhemman/vanhempien oma jaksaminen on heikentynyt?

Mitä keinoja ja tukea vanhemmille tulisi olla nykyistä enemmän tarjolla?

Mitä edellytyksiä tarvitaan sille, että tuki/apu toteutuu?

Vauva- ja taaperoikä(otettava huomioon myös raskausaika)

- Neuvolapalvelut – nyk. raskausajan palv. puutteellisia (esim. oman historian käsittely)

- Tarve palveluohjaukselle- Ennaltaehkäisevät palvelut,

jotka liittyvät perheen sis. vuorovaikutukseen

- Vanhempien mielenterveys- Paineet ulkopuolelta- Sosiaaliset ja taloudelliset syyt- Rakenteellinen muutos- Arkiverkoston puute- Oman historian ongelmat- Uusavuttomuus vanhemmuuden

suhteen

- Kattava perhevalmennusta- Isille lisää kohdistettuja

mahdollisuuksia osallistua- Päivystävä puhelin palveluista- Tunnistava matalan kynnyksen työ

(esim. avoin perhekerhotoimintaa)- Rajat ylittävä yhteistyö (kunta, srk,

yhdistykset, järjestöt)

- Lapsi tarvitsee hyvinvoivat vanhemmat

- Asioiden ja ilmiöiden tunnistaminen

- Palvelurakenteen selkeys ja helppo saavutettavuus

- Yhteistyö eri toimijoiden välillä

Leikki-ikä - Varhaiskasvatus- Neuvola- Terveydenhuolto

- Eri kehitysvaiheet lapsella- Mt- ja päihdeongelmat- Taloudelliset vaikeudet- Ylisukupolvisuus

- Kotiin suuntautuva ohjaustyö- Lapsiperheiden kotipalvelu- Matala kynnys vertaistuen

saannissa- Palveluohjaus avun äärelle

- Motivaatio saada apua ja kysyä sitä

- Avuntarpeen huomiointi- Resurssit ja saatavuus- Asiakkuus ei saa olla liian

monimutkaista

Kouluikä - Lapsen/aikuisen arjessa olevat palvelut/yhteisöt: Kouluterveydenh., työterveysh.; vertaistuki –ja verkostot; työnantajan suhtautuminen perhe-elämään

- Lapsen erityistarpeet- Puuttuvat verkostot- Työelämän kiristyneet vaatimukset- Mt- ja päihdeongelmat- Traumatisoituminen- Parisuhdeongelmat- Taloudelliset vaikeudet

- Pysyvät työntekijät ja sitoutuminen- Yhden luukun palvelu- Palveluohjaus- Verkostoyhteistyö, jossa perhe

mukana- Aika- Dialogisuus

- Perheen oma motivaatio- Asiakaslähtöisyys- Työntekijän kiinnostus- ”Kädestä pitäen” avun

tuominen, ei liikaa vastuuta asiakkaalle

- Aika

Nuori - Palvelut arkisissa ja luonnollisissa ympäristöissä esim. koulut ja työpaikat

- Työelämän vaateet- Mt- ja päihdeongelmat- Tukiverkostojen puute- Ylisukupolvisuus

- Lähetteitä pois- Peruspalveluiden vahvistaminen- Tietoa: netti, pelit, nuorten asiat

- Työelämän ja vapaa-ajan suhde- Arkisen tuen oikea-aikaisuus,

helposti saatavilla, esim. työnantajan toimesta

YDINVIESTIT: 1) Vanhemmuudelle on oltava saatavissa tukea varhain, helposti ja ilman leimautumista, 2) Ulkopuolelta annettava vanhemmuuden tuki vaatii asiakaslähtöisyyttä, aikaa ja sitoutunutta kiinnostusta, 3) Aito kohtaaminen tärkeää – työntekijän asenne on tärkeä, jotta tuki koetaan tueksi, 4) Mikä arvoviestivanhemmuudelle halutaan antaa: hallituksen hankkeista toinen lisää työaikaa, vaikka vanhemmuuteen pitäisi panostaa enemmän

8.11.201814

2) Miten perhekeskus voi tukea parisuhdetta vanhemmuuden eri vaiheissa?

Yleisimmät syyt parisuhteen kriisiytymiselle?Minkälaista tukea oltava tarjolla ja miten se saadaan perille?

• Vanhemmat toisinaan näkevät perhetilanteen ja pienet lapset haasteena: lasten hankintaa ei nähdä sitoutumisen kautta ja vastuu ajatellaan olevan muualla kuin vanhemmilla (onko vanhemmuus muuttunut tältä osin?)

• Yhteiskunta on muuttunut mm. työelämän rakenne• Monelta puuttuvat verkostot tai ne ovat heikosti

tavoitettavissa (mummolat ym. kaukana)• Paineet vanhemmuudesta on kasvaneet – vanhemmuudesta on

tullut ”rakettitiedettä”? (esim. äitiyttä eletään osin somen kautta)

• Joutuvatko vanhemmat valitsemaan vanhemmuuden ja parisuhteen väliltä?

• Toisen kuuntelemisen laiminlyöminen – kukaan ei kuunnellut ketään

• Parisuhteessa pitää elää – kun eletään, niin suhde myös hoituu.

• Parisuhteen katsastus: tavoitteena, että varhaisessa vaiheessa (parisuhteen rakoilu tulee estää perhearjen alkuvaiheessa (6kk) vauvan syntymästä)

• Selkeytettävä osapuolille missä on yksilön ja perheen oma vastuu –onko palvelu oltava joka kohtaan? (mitkä ovat ne asiat, jotka voidaan oikeasti tehdä eritavalla?)

• Matalan kynnyksen palveluiden kohdistaminen - mistä tämän palvelun löytää?

• Aikuisten hyvinvoinnin rinnalla ensisijaisen tärkeää huolehtia lasten hyvinvoinnista

• Rinnallakulkijuuden tarjoaminen ja luukuttamisesta pois pääseminen: kun jollekin on uskouduttu, voiko samanaikaisesti uskoutua monille tahoille?

• Ei leimaavia palveluita• Neuvolassa laaja tarkastus ja voimavarakaavaketta• Ihmisarvoinen kohtaaminen on oleellisinta• Oikeanlaisen tuen löytyminen (löytyy vain tutkimalla tilannetta

perheen kanssa) • Perheen tilanteen kokonaisvaltainen huomioinen: kaikki roolit ja

tilanteet sekä yhteys perheyhteisön jäsenten välillä huomioitava

YDINVIESTIT: 1) Kohtaaminen on oleellisinta niin tukemisessa kuin puheeksi ottamisessa, 2) Parisuhteen tukeminen kuuluu kaikille –varhainen ja oikea-aikainen tuki, 3) Vanhempien hyvä suhde on lapsen koti

8.11.201815

3) Eron jälkeinen tuki vanhemmille ja lapsille perhekeskuksessa


yhteisvanhemmuus

Miten perhekeskus voi tukea lapsen edun toteutumista sekä ehkäistä huoltoriitojen syntymistä?

Mitä tällä hetkellä tehdään hyvin ja missä onnistutaanlapsiperheiden palveluissa?

• Järjestöihin matala kynnys ottaa yhteyttä – järjestöjen palveluista tieto hyvin esillä• Lapsikeskeinen erotyöskentely toiminut hyvin niillä, ketkä ottaneet sen toimintavaksi (mm. Päijät-Hämeen malli) - opitaan toisilta hyviä

käytäntöjä• Perheasiansovittelulla saatu hyviä tuloksia aikaan• Vanhempien briiffaus yksinkertaisista asioista – asioiden yksinkertaistaminen (ei monimutkaisteta asioita pykälillä)• Keskusteluyhteys vanhempien ja niiden henkilöiden välillä, jotka ovat lapsen arjessa mukana (mm. koulut)

Missä toiminnassa on erityisesti parannettavaa?

• Perheasiain sovittelu ei toimi samalla tavalla kaikissa paikoissa• Uusi sosiaalihuoltolaki ei toimi: kokonaisvaltaista tukea ei asiakkaille edelleenkään tarjolla• Lapsen ääni jää eron jälkeen kuulematta• Mallia Norjasta – miten toimia huoltoriitaperheiden kanssa, jotka kuormittavat järjestelmää• Tarvitaan lasten eroryhmiä; vertaistuki lapsille• Sovittelun aseman kirkastaminen: sovitteluun mennään liian myöhään, mutta sovitteluun tulee myös liian tuoreita eroja (sovitellaanko

eroa vai parisuhteen jatkamista)• Palvelujen oikea-aikaisuudessa petrattavaa• Yhtenäisen palvelukokonaisuuden rakentaminen: ei erillisiä toimijoita, vaan kaikki yhdessä

• yhtenäinen prosessi, josta jollakulla oltava kokonaisvastuu• Apu lapselle koko eroprosessin ajan; eroprosessi voi olla pitkä ja kestää vuosia

Miten kehitysideat ja toimintatavan muutoksetsaadaan perhekeskuksiin käytäntöön ja perheiden avuksi?

• Perhekeskuksen johtamisjärjestelmä on keskeinen, että palvelut saadaan sujuviksi: paukkuja johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja toteutukseen

• Työntekijöiden osallistaminen uudistuksiin sekä riittävä koulutus – uudet toimintamallit juurtuvat näin osaksi käytäntöjä• Järjestöt aktiivisesti mukaan, eivätkä vain silloin, kun niiden palveluita muistetaan olevan olemassa• Asiakasvastuun kirkastaminen – esim. oma perhetyöntekijä, joka ottaa perheestä kopin ja pitää huolta koko prosessin ajan• Palvelukentän läpinäkyvyys – asiakas pois limbosta, jossa vastuuta siirrellään toimijalta toiselle• Tukipalvelutiedon jalkauttaminen arjen palveluille (koulut, päiväkodit ym.)• Henkilöstön sitouttaminen: henkilöstöstä ja resursseista huolen pitäminen: riittävät resurssit keskeistä, nyt henkilöstä monesti liian vähän• Eron jälkihoidosta huolehtiminen – seuranta, miten eron jälkeinen elämä sujuu

YDINVIESTIT: 1) Perhekeskuksen yhteyteen eron ja sovinnollisen vanhemmuuden palvelut ja niihin riittävä resurssointi 2) Koordinointivastuu jollekin, mitä tukea perheet erotilanteessa tarvitsevat, 3) Hyvien käytäntöjen rohkea jakaminen, 4) Asiakasvastuun selkeyttäminen ja tuen tarjoaminen perheille koko prosessin ajan.

8.11.201816



yhteisvanhemmuus

Miten mahdollistuu? Mitkä tekijät vaikuttavat?

Miten ylläpidetään? Perhekeskuksen rooli erityisesti

• Vanhemmat määrittelevät, ei voi määritellä viranomaistyönä ( voi olla toimivaa, vaikkei siltä näyttäydy ammattilaisille

• Kaikki perheessä tultava kuulluksi ja, että lapsen etu toteutuu perheen kulttuurissa

• Lasten osallisuuden vankka varmistaminen kasvun edetessä ja tarpeiden muuttuessa

• Huoltajuuden/ vanhemmuuden tukeminen peruspalveluiden tasolla esim. koulussa

• Toimivien mallien jakaminen vertaisverkostossa: esim tavarat eri kodeissa, jos tästä ei sovita, hankaloittaa arkea

• Dialogisuus, ratkaisukeskeisyys, lapsen koko elinympäristön huomioiminen – lapselle ei liikaa vastuuta; sen on oltava aikuisilla, mutta lasta aidosti kuullen

• Lapsen edun näkeminen on lapsen elämän näkemistä konkreettisesti

• Asioiden avaaminen vanhemmille lapsen näkökulmasta: lapsi saattaa kokea, että koti toisen vanhemman luona vain määriteltyinä ajankohtina. Pahimmillaan lapsi vuoroviikoin isän ja vuoroin äidin kuplassa

• Olisi hyvä ottaa media mukaan tukemaan, miten ottaa lapsen näkökulma huomioon (Salkkarit, ex-onnelliset, vauva.fi)

• Vanhempien välinen kommunikaatio ja vanhempien staattiset näkemykset toisesta – vanhemmuus on kuitenkin muuttuvaa ja muutettavissa

• Ylisukupolvisuus; huomioitava myös mallit, joita siirrämme ylisukupolvisiksi aikuisten lastemme kohdalla: suunnitelman ulottaminen kauas tulevaisuuteen vaikutuksen konkretisoinnin myötä

• Keskustelu sovinnollisesta yhteisvanhemmuudesta, koskee myös saman katon alla asuvia vanhempia

• Yhteisvanhemmuus järjestetään lapsen tarpeiden mukaisesti, lapselle liiallista vastuuta vierittämättä

• Vanhemmat ajattelevat ensisijassa sitä kautta minkälaista vanhemmuutta toivovat lapselleen määrittelemättä sen enempään rooleja - tämä rakentaa luottamusta ja avoimuutta

• Pelisääntöjen päivittäminen suunnitelmallisesti: ammattilaisen uskallettava tuoda esiin, miksi sopimusten päivittäminen tarpeen (esim 3 x vuodessa perheen kesken)

• Muuttuvien tilanteiden arviointi tuntuu haastavalta, kaipaa määrittelyä ammattilaisten taholta

• Lapsenhuoltolain toteutumisen valvonta monitoimijaisessa verkostomaisessa yhteistyössä

• Ammattilaisten oltava joustavia muokkaamaan työskentelytapoja perheen tarpeiden mukaisesti, esim. valvotut tapaamiset hetkellisesti kotiin järjestettyinä

• Työkaluja mm. vanhemmuussuunnitelma vanhempien kanssa työskentelyyn, mahdollistaa nähdä ex-puoliso uudessa valossa

• Jos vaikea löytää sovinnollisuutta, ammattilaisen tuki tapaamisiin mukaan: havainnollistaminen vanhemmille, minkälaisia hyötyjä vanhemmuuteen liittyvän keskustelun ja suunnittelusta on –autetaan päätöksenteossa lapsen edun mukaisesti

YDINVIESTI: Dialogisesti kohti joustavaa konkretiaa yhteisvanhemmuudesta lapsen edun mukaisesti

8.11.201817

stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi#lapemuutos #lapeförändring

#kärkihanke #spetsprojekt

www.lapeuusimaa.fi

Uudenmaan LAPE

http://www.lapeuusimaa.fi/

vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eropalvelut ja sovinnollinen...lasten terveys, hyvinvointi ja...

Documents