Yhteistyöllä perheiden

hyvinvointiaVaikuttavuuden jäljillä

- Mitä tarvitaan tulevaisuuden

perhekeskus- ja lapsiperhepalveluilta?

24.9.2015 Seinäjoki

www.jikky.fi www.kaksineuvoinen.fi

Mitä perhekeskuson vuonna 2020

• Jokaisella työntekijällä oma osaamisalueensa, työn painopisteenä

asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman laaja-alaisesti

monialaista verkostoa hyödyntäen.

• Työntekijät on perehdytetty monialaiseen työskentelyyn ja se on

erityinen painopistealue johtamisessa.

• Perustason ja erikoissairaanhoidon välinen konsultaatiorakenne on

toimiva ja palvelee kaikkia osapuolia.

• Tietyt matalan kynnyksen palvelut organisoidaan monialaisesti.

• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamis-

verkoston työskentely on entistä tiiviimpää, yhteisistä

toimintatavoista on sovittu ja sopimuksiin on sitouduttu.

• Perhekeskus on paikka, johon perheet voivat hakeutua

mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja jossa palvelut

käynnistetään perheiden tarpeen mukaan:

yleinen, varhainen tuki, korjaava.

• Yhteydenotto perhekeskukseen monikanavaisesti:

puhelin, kasvokkainen asiointi, sähköinen asiointi.

• Henkilöstö osaa ottaa luontevasti pienen ja isonkin huolen

puheeksi.

• Tarvittava tukiverkosto kootaan perheen tueksi perusterveyden-

huollosta, sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta ja tarvittaessa

myös kouluilta esim. lapsen siirtyessä neuvolan ja varhaiskasva-

tuksen piiristä kouluun sekä mahdollisuuksien mukaan erityis-

sairaanhoidosta.

• Palveluita koordinoidaan joustavasti: perheen ei tarvitse kertoa

tilannettaan moneen kertaan eri toimijoille, vaan perheen luvalla

asiantuntijat jakavat asiantuntemustaan yhteisesti perheen eduksi.

• Koko perhe huomioidaan tuen tarvetta arvioitaessa/palveluja

sovittaessa.

• Palvelut räätälöidään perheiden tarpeisiin, että perheen saama

terveys-/hyvinvointihyöty on riittävä ja palveluiden kustannus-

vaikuttavuus on mahdollisimman korkea.

• Pysyvät palaute-/keskustelufoorumit (esim. käyttäjäneuvostot ja

asiakasraadit) mahdollistavat jatkuvan vuoropuhelun perheiden/

työntekijöiden/johdon välillä palvelujen kehittämistarpeista.

• Järjestöjen rooli vahvistunut, lisää vapaaehtoistoimintaa ja

vertaistukea.

• Toiminnan painopistettä ja resursseja siirretty korjaavasta ehkäisevään

toimintaan ja varhaiseen tukeen: perhetyön resursseja lisätty,

palvelukoordinaattoreita ja palveluohjaajia palkattu, lapsiperheiden

kotipalvelua on tarjolla kysyntää vastaavasti.

• Korjaavan työn kustannusten nousua pystytty hillitsemään?

• Sote-uudistuksessa muodostettava perhepalveluiden organisoi-

tuminen/hallinnollinen rakenne tukee perhekeskustoiminnan

kehittämistä, ylisektorisen johtamisen rakenteet toiminnassa

-> vähentää osaoptimointia ja päällekkäisyyksiä sekä vahvistaa

moniammatillista/monialaista tiimityötä.

• Tiedolla johtaminen ja strateginen johtaminen vahvistuneet,

yhteinen ylisektorinen perhepalveluiden visio määritelty ja strategia

luotu, joiden mukaan työyksiköt toteuttavat toimintaansa.

Mitä muutokseen tarvitaan?

• Asiakaslähtöisyyttä ja tietoisuutta perustehtävästä

• oivallus ehkäisevän työn hyödystä perheen/lapsen tulevaisuuden kannalta

sekä talouden näkökulmasta

• Yhteistä tahtotilaa ja asenteiden muutosta

• uskallusta ja rohkeutta tarkastella omaa toimintaa ja tarvetta muuttaa sitä

• oivallusta yksin tekemisen kulttuurin toimimattomuudesta

• toisten ja oman ammattitaidon arvostusta

• Innostusta, uskoa muutoksen mahdollisuuteen

• Luottamusta lähityöyhteisöön ja johtoon, sitoutumista muutostyöskentelyyn

• Henkilöstö-, koulutus- ja hankkeiden tarjoamia resursseja ja muutostyön tuki

• Hyviä yhteistyökumppaneita ja koulutusta

• Yhteinen visio, kehittämistyön painopisteet

Systemaattiseen, sitkeään ja pitkäjänteiseen

kehittämiseen tarvitaan:

• Muutoksen työläyden sietämistä, päätöksiin sitoutumista,

perustehtävän muistuttelua

• Koettua hyötyä ja palautetta asiakkailta ja yhteistyö-

kumppaneilta

• Onnistumisen iloa siitä, että yhdessä tekemällä luodaan

uutta ja löydetään paremmin räätälöityjä uusia ratkaisuja

Johtamisen rakenteet, tulokset ja tutkimustoiminta

• Perhekeskuksen palvelut ovat JIK ky:n toimintaa.

Perhekeskukset toimivat Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa.

Väestöpohja on n. 35 000 asukasta

(Jalasjärvi 7 834, Ilmajoki 12 173, Kurikka 14 083).

• Perhekeskuksessa toimivat:

- terveydenhoitajat, lääkärit, neuvolan perhetyöntekijät ja -ohjaajat,

lapsiperheiden kotipalvelu

- psykologit, sosiaalityöntekijät (perheneuvola), toimintaterapeutti,

puheterapeutit

Samassa talossa sosiaalitoimen palvelut Jalasjärvellä ja Kurikassa.

Varhaiskasvatus ja koulutoimi ovat kuntien omaa toimintaa.

• Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on nähty tärkeäksi Kurikan

kaupungissa ja se on JIK ky:n strateginen painopiste (2009)

• Janana historian oleelliset kohdat (seuraavassa diassa)

• Kaikkeen kehittämistyöhön on liitetty tutkimustoimintaa

2000-luvun alusta lähtien

• Kehittämistyön tuloksena: Joustavat ja nopeat peruspalvelut,

aktiivinen koko perheen huomioiva palveluohjaus, moniammatillinen

tiimityö sekä kattavammat kotiin vietävät palvelut mm. perhe-

keskuksen perhetyö. Kuntalaiset ovat mukana palvelujen

kehittämisessä.

Perhekeskuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet

Lastemme

huominen

alkaa tänään

2000-2002

Akkula

1997-2000

Meidän porukat yhyres

2007-2009

Porukalla

palvelua

perheen

parhaaksi

2010-2011

Kaste II

Palmikko-hanke 2013-2016

Sosiaali- ja terveystoimen,

varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-

aikatoimen, seurakuntien ja

kolmannen sektorin yhteistoiminta

Johtamisen rakenteet, tulokset ja tutkimustoiminta

• Ky Kaksineuvoinen vastaa kaikkien sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelujen järjestämisestä Evijärven, Kauhavan ja

Lappajärven alueella noin 23 500 asukkaan väestöpohjalla.

Toiminnan lähtökohtana on integroidut sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelut, jotka tuotetaan saman tasoisina ja yhtenevin

toimintamallein kaikkien jäsenkuntien alueella.

• Lapsiperhepalveluissa on painopistettä pystytty

suuntaamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn

ja varhaisen tuen palveluihin. Korjaavan työn osuus

ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet.

• Muutos on tuonut lapsiperheille aikaisempaa monipuolisemmat,

yksilöidyt ja perheen tarvetta vastaavat palvelut.

• Työntekijöillä on ollut mahdollisuus erikoistumiseen ja oman

ammatillisen osaamisen syventämiseen.

• Prosessien kehittämistyö on ollut jatkuvaa. Vaikuttavien

tekijöiden esille nostaminen vaatii lisää tutkimuksellista tietoa.

Asiakkaan polku palvelussa ja asiakasosallisuus

Asiakas ei koskaan soita väärään paikkaan

Kolmiportaisen tuen malli• Universaalit palvelut kaikille, varhainen tuki, kun huoli herää ja intensiivinen tuki

tarvittaessa

Aktiivinen huolen puheeksiottaminen ja dialoginen työote

• Palvelut räätälöidään yhdessä asiakkaan/perheen kanssa hyödyntäen tarvittaessa

tiimityötä

• Palvelujen hyötyä seurataan ja arvioidaan eri tavoin ja tehdään tarvittavat muutokset

tiimityötä hyödyntäen

Asiakasosallisuus

• Lapsiperhepalvelujen käyttäjäneuvosto

• Asiakkaat ovat mukana suunnittelemassa toimintaa

• Moniammatillisen perhetyön systemaattiset palautekyselyt

• Palautelaatikot

• Suora palaute asiakaskontakteissa

Asiakkaan polku palvelussa ja asiakasosallisuus

• Asiakkaan polku palveluissa sisältää ohjausta ja neuvontaa,

tarpeen mukaan yhteisvastaanottoja ja kotikäyntejä muuttuvilla

kokoonpanoilla siten, että asiakkuudessa lähdetään kunkin

perheen yksilöllisistä tarpeista, joihin pyritään vastaamaan

monialaisella yhteistyöllä.

• Asiakkaan palvelun tarve voi nousta esille missä tahansa lasten

ja perheiden palveluissa ja jokaisen toimijan tehtävä on osata

ohjata asiakasta oikean palvelun ja tuen piiriin.

Monialaisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus:

o Eri työntekijöiden voimavarojen yhdistymisen kautta tapahtuva osaamisen kasvu (asiakkaita voidaan auttaa enemmän yhteisen työn ja yhteisten työmuotojen kautta)

o Kustannusten hillintä ja säästöt (asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita, jolloin paine erityistason palveluihin vähenee)

a) Kaksineuvoisen monialaisen perhekeskuksen malli

Alla olevassa kuviossa 2 on esitetty Inno-työryhmän näkemys perhekeskuksen palvelukokonaisuudeksi.

Kuvio 2. Monialaisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus.

b) Monialaisen perhekeskuksen kustannukset

Kaksineuvoisen monialainen perhekeskus

Äitiysneuvola

Lastensuojelu

Lasten- ja nuorisopsykiatria (konsultaatiorakenteen kautta)

Erityispalvelut

Perheneuvola

Perhetyö

Varhaiskasvatus

Lastenneuvola

Kouluterveydenhuolto ja opisk.terv.huolto

Etsivä nuorisotyö Nuorten työpajat

Aikuissosiaalityö

Ikäneuvola - sukupolvityö

Yhdessä tehden perheen parhaaksi (ylisektorinen yhteistyö)

• JIK ky:n perustaminen on mahdollistanut kehittämistyön yli kuntarajojen

• Yhteistyö on tiivistynyt hankkeiden tukemana

Tarvitaan eri toimijoiden yhteinen näkemys, että saadaan perheiden tueksi

hyvin toimivat palvelut.

Tarvitaan myös yhteisiä foorumeja keskusteluun, suunnitteluun ja toteutukseen.

Palmikko-hanke:

• Ylisektorinen ohjausryhmä: varhaiskasvatus, koulu, JIK ky:n johto, perhekeskus

ja sosiaalitoimi

• Tuloksina: mm. SoPeVa, Ponnari alkukartoitusmalli

Etuna eri ammattikuntien osaamisen hyödyntäminen, pois yksin ja oman talon

kesken tekemisen kulttuurista.

Muita yhteisiä foorumeja:

• Terveyden edistämisen työryhmä

• Perheliikunta- ja harrastustapahtumat (vuodesta 2011 alkaen)

• Ehkäisevän päihdetyön viikko

• Painovoimaa liikkeellä -hanke

• Perheruokailun teemavuosi

• Ryhmätoimintojen kehittäminen

jne.

Yhdessä tehden perheen parhaaksi (ylisektorinen yhteistyö)

Kuvio 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto.

Evijärvi Kauhava Lappajärvi * sivistystoimi * sivistystoimi *sivistystoimi

Yhtymähallitus

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto

* Varhaisen tuen palvelut * Toimii lakisääteisenä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona * Vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta

Verkostot Verkostot

Verkostot Verkostot

Verkostot Verkostot

LNP-elinolojen seuranta ja

arviointi

0-29v.

Yhteensovittava johtaminen

Palveluiden

tarkoituksenmukainen

koordinointi

Paremmat palvelut

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto.

• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisverkosto

• Hyvinvointipoliittisen ohjelman seuranta

• Monialaisen yhteistyön foorumeita: Neuvokas-ohjausryhmä, vauvatiimi, perhekoulu, erilaiset ryhmätoiminnot

• Nuorisolain mukainen verkosto