toimintakertomus 2019 työturvallisuuskeskussen asiakaslähtöisyyttä mm. lisäämällä vuodelle...

TOIMINTAKERTOMUS 2019 Työturvallisuuskeskus

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus 2020

Kuvat: Työturvallisuuskeskus ja Mikael Ahlfors

Suunnittelu ja taitto: Viestintätoimisto Paja Oy ja Paahtamo Oy

Työturvallisuuskeskus elää vilkasta uudistumisen aikaa. Työelämä ja työelämän toimijakenttä muuttuu ja Työturvallisuuskeskus osana sitä.

Webinaarit, verkkosparraukset ja monimuotototeu-tukset olivat koulutuksessamme yhä isommassa roo-lissa. Niiden ansiosta tavoitimme eri tilaisuuksissa en-nätysmäärän työpaikkojen henkilöitä, noin 12 000.

Työturvallisuuskortin menestystarina jatkui. Kortti koulutukseen osallistui yli 170 000 henkilöä, mikä on sen historian suurin määrä. Työturvallisuuskortin kehittämistä jatkettiin yhdessä edelläkävijäyritysten kanssa ja päätettiin, että vuonna 2020 pilotoidaan Työturvallisuuskortin kertauskoulutuksen osalta monimuotoinen toteutus, jossa osa koulutuksesta toteutetaan verkossa.

Työhyvinvointikortissa monimuotokoulutus vakiintui vaihtoehtoisena koulutuksen toteutusmuotona. Koulutukseen osallistuneiden määrä ylitti 30 000.

Viestinnän rooli Työturvallisuuskeskuksen strategian toteuttajana vahvistui. Palkkasimme viestintäpäälli-kön, joka toimii samalla johtoryhmän jäsenenä. Olim-me mukana T-Median toteuttamassa Luottamus&Mai-ne -tutkimuksessa. Luottamuksemme ja maineemme arvioitiin hyväksi, mutta tunnettuuden kasvattamisen eteen on tehtävä töitä.

Hanketoiminta oli entiseen malliin vilkasta. Se pohjau-tui pitkälti kivijalkaamme eli toimialaverkostoomme. Hankesuunnittelussa huomioitiin strategisten kohde-ryhmien tarpeet ja toimialat ylittäviä hankkeita lisät-

tiin. Tuotanto oli monipuolista sisältäen esim. digiaineistoja, infograafeja, oppaita, videoita, käännöksiä, some-kampanjoita ja animaatioita. Vuoden 2019 aika-na toimi kolme strategista teemaa: oppilaitosyhteis-työ (Turvallisuuskumppani-hanke), psykososiaalisen työkuormituksen hallinta ja sisäilma.

Työturvallisuuskeskuksella on selkeä oma roolinsa työpaikkojen tukemisessa niiden arjen työturvallisuus-työssä. Vakiintunut paikkamme osana suomalaista työelämän kehittäjäverkostoa ja noin 200 henkilöä sisältävä toimialaverkostomme luo vankan pohjan täl-le työlle. Tästä on hienoa siirtyä kohti Työturvallisuus-keskuksen 50-vuotisjuhlavuotta 2020.

TUKEA TYÖPAIKKOJEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN

Rauno Hanhela Toimitusjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 2019

Sisällysluettelo

TUKEA TYÖPAIKKOJEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN 3

ASIAKKAAT ARVOSTAVAT KOULUTUSTA 6

TYÖTURVALLISUUSKORTTEJA SUORITETTIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ 8

TYÖHYVINVOINTIKORTIN AVULLA KIPINÄÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEEN 9

HANKKEISTA TYÖKALUJA TYÖPAIKKOJEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISEEN 10

STRATEGISET TEEMAT 10Sisäilma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Psykososiaalinen kuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Oppilaitosyhteistyö, Turvallisuuskumppani-hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

KEHITTÄMISPALVELUT JA SÄHKÖISET TYÖKALUT 12 Turva Arvi -tuoteperhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Tutka-työkalut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yhdessä kehittäminen työpaikalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

TOIMIALATYÖ ON TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN TOIMINNAN KIVIJALKA 14 Kuntaryhmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kirteko – Kirkon työelämäohjelma 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

PALVELURYHMÄ 16

TEOLLISUUSRYHMÄ 17 Autoalan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Maatalousalojen työalatoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Metsäalan työalatoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Paperiteollisuuden työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Puuteollisuuden työalatoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Teknologia-alojen työalatoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Viestintäalan työalatoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Elintarvikealojen työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Rakennusalojen työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Sähköalan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kemianteollisuuden työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

TOIMINTAKERTOMUS 2019 5

KULJETUS- JA LOGISTIIKKARYHMÄ 20 Autoliikennealan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Merenkulkualan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Satamaoperointialan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työalatoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Ilmailualan työryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

VAHVAA JA MONIPUOLISTA YHTEISTYÖTÄ VERKOSTOISSA JA SIDOSRYHMISSÄ 22 Keskeiset sidosryhmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Sotergo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Työelämän päihdeasiantuntijat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 TVK-yhteistyö, virtuaalitiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Tapaturmapäivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Laatukeskus-yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Työelämä 2020 -hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Työsuojelupaneeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

MONIKANAVAISELLA VIESTINNÄLLÄ NÄKYVYYTTÄ TYÖPAIKOILLE 24 Verkkopalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Sosiaalinen media, blogit ja uutiskirjeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Medianäkyvyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Tapahtumat ja messut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Telma-lehti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

TYÖSUOJELUTEHTÄVÄT 26

HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 27

LIITE 1 TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN HENKILÖSTÖ 31 12 2019 28

LIITE 2 HALLINTO V 2019 29


Työturvallisuuskeskus järjesti vuonna 2019 yhteensä 315 tilaisuutta – koulutuksia, seminaareja ja luentoja. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestettiin 181 kappaletta. Vaikka vuoden aikana ei aloittanut merkittävää määrää uusia työsuojeluvaltuutettuja, tavoitettiin koulutusti-laisuuksissa 9 074 ihmistä (hanketilaisuudet mukaan luettuina 11 902). Tilaisuutemme tavoittivat 23 paikka-kuntaa vuoden aikana.

Koulutustoiminnassa entistä suurempaan suosioon nousivat webinaarit ja monimuotokoulutukset. Vuoden aikana koulutusta toteutettiin monimuotokoulutuksena mm. työsuojelun peruskurssilla, Työhyvinvointikortti-koulutuksessa sekä asiantuntija- ja toimistotyön työ-suojelun perusteet -kurssilla. Tilauskoulutuksia toteu-tettiin 134 kappaletta, ja niihin osallistui 3 915 ihmistä.

Asiakkaamme arvioivat koulutuksen laadun korkealle. Koulutuspalautteiden keskiarvo oli 3,49/4, ja trendi on ollut positiivinen jo vuosia. Tasaisesta laadusta kertoo, että vaihteluväli koulutuspalautteissa oli varsin pientä. Vuoden aikana tunnistettiin tapoja parantaa koulutuk-sen asiakaslähtöisyyttä mm. lisäämällä vuodelle 2020 entistä enemmän monimuoto- ja verkkokoulutuksia.

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä järjestettiin 26.4.2019 teemalla Perehdyttämisen hyvät käytännöt. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden edustus teki jälleen yhteistyötä kaikilla viidellä paikka-kunnalla – Kemissä, Kokkolassa, Mikkelissä, Turussa ja Vantaalla. Vantaan seminaari oli katsottavissa livenä verkossa.

Sparraustunnit olivat yksi vuoden 2019 kiinnostuksen kohteista. Niiden ajankohtaiset teemat digitalisaatios-ta psykososiaaliseen kuormitukseen sekä työpaikka-väkivaltaan ja päihdeasioiden hoitamiseen tavoittivat erittäin hyvin työpaikkojen henkilöstöä.

Työturvallisuuskeskus otti kevätkaudella käyttöön digi-taaliset osallistumis- ja osaamismerkit. Ensimmäinen merkeistä julkaistiin Kansainvälisen työturvallisuus- päivän seminaareissa. Tätä merkkiä haki 111 hen-kilöä. Muita toimintavuonna myönnettyjä merkke-jä olivat: Työhyvinvointikortti, Vaarojen arviointi ja Työturvallisuuden perusteita esimiehelle. Syksyllä Työturvallisuuskeskus liittyi jäseneksi Badge Finland -verkostoon, joka on digitaalisten osaamismerkkienmyöntäjien yhteistyökanava.

ASIAKKAAT ARVOSTAVAT KOULUTUSTA

SPARRAUSTUNNIT TAVOITTIVAT HYVIN TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖÄ

TYÖT

URVA

LLISU

UDEN PERUSTEITA ESIMIEHELLE

Työturvallisuuskeskus

Avoin

Tilaus

Muu

2016 2017 2019 2019

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

KOULUTUSTILAISUUKSIA

PALAUTEASTEIKKO 1-4

2016 2017 2018 2019

Koulutuspalautteiden keskiarvo

3,5

3,4

3,3

3,2

3,1

3,0


AVOIN PERUSKOULUTUS kpl

Työsuojelun peruskurssi (yleinen, kaikki toimialat) 6

Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun perusteet 8

Autoliikennealan työsuojelun peruskurssi 1

Grundkurs i arbetarskydd 2

Ilmailualan työsuojelun peruskurssi 1

Kunta-alan työsuojelun peruskurssi 2

Merenkulkualan työsuojelun perusteet 2

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi 2

Satamaoperointialan työsuojelun peruskurssi 1

Seurakuntien työsuojelun peruskurssi 2

Sosiaali- ja terveysalan työsuojelukoulutus 2

Teollisuuden alojen työsuojelun peruskurssi 11

Yksityisten palvelualojen työsuojelun perusteet 11

Yhteensä 51

TÄYDENNYSKOULUTUKSET kpl

Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun täydennyskurssi

2

Esimies työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtajana 1

Esimiesten sparraustunnit – neljän verkkoluennon sarja 2

Fortsättningskurs i arbetarskydd 1

Huono työkäytös ja häirintä kielletty 1

Kehitetään työsuojelua yhdessä -webinaari 4

Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 1

Krematorioiden työturvallisuutta edistävä verkosto, työpaja

1

Kunta-alan työsuojelun täydennyskurssi 3

Muutoksen hallinta -webinaari 2

Osallistamisen ja kehittämisen taidot 1

Paperiteollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivä – tuunataan toimintaamme sujuvammaksi

2

Psykososiaalinen kuormitus hallintaan 2

Psykososiaalinen kuormitus työsuojelupäällikön ja -valtuutetun roolissa

4

Psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden hallinta merenkulkijoilla

3

Seurakuntien työsuojelun täydennyskurssi 2

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari 2

Sovitaan pois! 1

Sparraustunti: Digitaalisuus ja työsuojelu 3

Sparraustunti: Etätyön johtaminen 1

Sparraustunti: Lean Safety -toimintamalli työturvallisuuden toteuttamisessa

1

Sparraustunti: Ongelmana työpaikkaväkivalta 1

Sparraustunti: Psykososiaalinen työkuormitus 1

Sparraustunti: Päihdehaittojen ehkäisy työpaikalla 1

Sparraustunti: Työterveysneuvottelut aktiiviseen käyttöön

1

Sparraustunti: Uusi työaikalaki 1

Tuloksellinen työsuojelun yhteistoiminta -webinaari 1

Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta 2

Työhyvinvointikortti-koulutus 14

Työturvallisuuskortin kouluttajien täydennyskoulutus (metsäteollisuus)

1

Työturvallisuuskortin kurssinjohtajakoulutus 9

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 6

Välbefinnande i arbetet -kortutbildning 1

Yhteensä 80


Työturvallisuuskortti®-koulutusten perustavoite on vähentää työtapaturmia, vaaratilanteita ja haitallista kuormittumista työpaikoilla. Koulutuksella pyritään pa-rantamaan tilaaja- ja toimittajayritysten välistä käytän-nön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla. Koulutuk-sessa annetaan perustietoa työturvallisuudesta, ja näin vähennetään yritysten omaa päällekkäistä koulutusta.

Työturvallisuuskortin järjestämisohjetta päivitettiin, jotta koulutuksen tasalaatuisuus eri koulutuksen jär-jestäjien välillä voidaan varmistaa paremmin. Lisäksi valmisteltiin kurssinjohtajien täydennyskoulutuksen uusi toteutustapa, joka otetaan käyttöön vuoden 2020 alussa. Muutoksessa jatketaan kurssinjohtajakoulutuk-sessa hyväksi havaittua mallia pedagogisten valmiuk-sien kasvattamisesta sekä varmistetaan kurssinjohta-jien täydennyskoulutuksen muun sisällön ja toteutuksen tasalaatuisuus.

Laajan kouluttajaverkoston tarjoamilla kursseilla Työturvallisuuskortin suoritti 170 539 henkilöä, mikä oli suurin koskaan saavutettu osallistujamäärä ja ylit-ti Työturvallisuuskortin suorittajamäärän tavoitteen. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden toteutta-missa Työturvallisuuskortin kurssinjohtajakoulutuksis-sa suoritti kouluttajaoikeuden 166 henkilöä, ja kurssi-johtajien täydennyskoulutuksiin osallistui 215 henkilöä. Työturvallisuuskortti-infoja järjestettiin kattavasti Suomessa.

Osana Työturvallisuuskortin kehittämistä päätettiin yh-dessä edelläkävijäyritysten kanssa, että vuonna 2020 pilotoidaan Työturvallisuuskortin kertauskoulutuksen osalta monimuotoinen toteutus, jossa osa koulutukses-ta toteutetaan verkossa. Lisäksi painopisteeksi valittiin kortin hyödyntämisen laajentaminen mm. SOTE-aloilla sekä kumi- ja rengasteollisuudessa.

TYÖTURVALLISUUSKORTTEJA SUORITETTIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ


Työhyvinvointikortti®-koulutuksen tavoite on tarjota työyhteisöille perustietoa työhyvinvoinnista sekä alku-sysäys tai uusia ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseen yhteistyössä. Työturvallisuuskeskus hallinnoi Työ- hyvinvointikorttia ja huolehtii koulutusyhteistyö- verkostosta ja kouluttajakoulutuksista.

Työhyvinvointikortin monimuotokoulutuksen malli ja aineisto vakiintuivat vaihtoehtoisena koulutuksen toteutusmuotona. Monimuotokoulutukseen kuuluvat puolen päivän verkko-osa ja puolen päivän lähiosa. Koulutuksen teemoihin perehdytään verkossa, ja nii-tä kerrataan soveltavien tehtävien kautta lähiosassa. Monimuotoaineisto käännettiin myös ruotsiksi ja eng-lanniksi.

Monimuotokoulutuksen tavoite on yhtenevä vakiintu-neen Työhyvinvointikorttikoulutuksen kanssa. Tämän toteutustavan toivotaan tavoittavan yhä useammat työpaikat, ja myös pienemmät työpaikat. Työturvalli-suuskeskus ja monimuotokoulutussopimuksen tehneet kumppaniorganisaatiot voivat tarjota koulutusta sekä avoimena että työpaikkakohtaisena koulutuksena.

Työhyvinvointikortin viestintää tehostettiin erityisesti Facebookissa ja julkaisemalla artikkeleita koulutus- kokemuksista.

Vuonna 2019 järjestettiin kaikkiaan 245 koulutusta. Kokonaiskoulutusmäärä väheni seitsemällä prosentilla edellisen vuoden kasvun jälkeen. Työturvallisuus- keskus toteutti 40 koulutusta, joista yksi oli ruotsin- kielinen. Vuonna 2019 järjestettiin kaksi kouluttaja-koulutusta ja kaksi kouluttajien täydennyskoulutusta.

Kouluttajaverkosto tapasi Helsingissä, ja lisäksi kou-luttajille järjestettiin verkkosparrauksia ajankohtaisis-ta Työhyvinvointikortin asioista. Työhyvinvointikortti- koulutuksen käyneitä oli vuoden lopussa 30 950. Määrä lisääntyi vuoden aikana 3 280:lla. Työhyvinvointikortin kouluttajia oli vuoden 2019 lopussa 163 ja koulutusorga-nisaatiota oli 60.

TYÖHYVINVOINTIKORTIN AVULLA KIPINÄÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEEN

MONIMUOTOKOULUTUS VAKIINTUI TYÖHYVINVOINTIKORTIN TOTEUTUSMUOTONA


Hanketoiminnan kautta tuettiin projekteja, verkostoja ja tapahtumia, jotka auttavat työpaikkoja kehittämään ja parantamaan työturvallisuusosaamistaan. Hanke-toiminnan tuloksena syntyi digiaineistoja, infograafeja, oppaita, videoita, käännöksiä, some-kampanjoita ja animaatioita. Hanketoiminnan kautta myös ylläpidettiin ja kehitettiin työkaluja ja menetelmiä.

Vuoden 2019 aikana toimi kolme strategista teema- hanketta: oppilaitosyhteistyö (Turvallisuuskumppani- hanke), psykososiaalinen työkuormituksen hallinta ja sisäilma. Niiden avulla parannettiin hankkeiden hyödyn-nettävyyttä ja näkyvyyttä eri toimialoilla. Strategisten teemahankkeiden edistymistä saattoi seurata ekstrane-tissä, johon kaikilla toimialaverkoston jäsenillä on pääsy.

Hankesuunnittelu ja -toteutus tapahtuu pitkälti toimi-ala- ja työalaverkoston kanssa. Hankesuunnittelussa huomioitiin strategisten kohderyhmien tarpeet, ja toimialat ylittäviä hankkeita lisättiin. Toimialaverkoston ajankohtaispäivässä kesäkuussa 2019 esiteltiin erilaisia hankeorganisointimalleja, joiden avulla saadaan sitou-tettua alan toimijoita ja työpaikkoja kehitystyöhön. Hanketoteutusten tueksi koottiin hanketoimittajaver-kosto ja otettiin käyttöön talousseurannan työkalu.

HANKKEISTA TYÖKALUJA TYÖPAIKKOJENKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISEEN

Sisäilma Työturvallisuuskeskus nosti yhdeksi strategiseksi tee-maksi valtakunnallisesti ajankohtaisen teeman, työ-paikkojen sisäilman. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöis-tä koostuva työryhmä työsti ratkaisuhakuisen mallin sisäilmaongelmien yhteistoiminnalliseen käsittelyyn työpaikoilla. Malli esiteltiin sisäilmatyöryhmän semi-naarissa 23.10.2019 Helsingissä, ja se koostuu kolmesta vaiheesta sekä jatkuvasta arvioinnista ja viestinnästä. Viestinnän merkitystä on korostettu kaikkia vaiheita ja osioita yhdistävänä tekijänä.

Mallin tavoitteena on auttaa työpaikkoja luomaan rat-kaisukeskeiset, omalle työpaikalle sopivat menettelyt sisäilma-asioiden käsittelemiseksi.

Strategiset teemat

Mallin tueksi ja käytäntöön viemisen helpottamiseksi työryhmä on jatkanut työskentelyään teemaan liittyvän verkkosivuston avaamiseksi.

Psykososiaalinen kuormitus

Psykososiaalinen kuormitus ja siihen liittyvien ratkai-sujen etsiminen on ajankohtaista eri toimialoilla. Tämä näkyi myös Työturvallisuuskeskuksen toiminnassa laajasti. Toimintavuoden aikana uudistettiin psykososi-aalista kuormitusta koskevaa koulutustarjontaa. Uusia koulutustuotteita olivat muun muassa Sovitaan pois! ja Psykososiaalinen kuormitus työsuojelupäällikön ja -valtuutetun roolissa.

Yksi vuoden painopisteistä oli esimiesten valmentami-nen psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Tämän tueksi määriteltiin, mitä esimiesten perehdyttämiseen tulisi sisällyttää psykososiaalisesta kuormituksesta. Lisäksi tuotettiin Mitä varhemmin, sen parempi -aineis-tokokonaisuus, joka auttaa kuormittuneisuuden tun-nistamisessa ja puheeksi ottamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokonaisuus sisältää videon, tietolehden ja muistiinpanopohjan, jonka avulla esimies voi valmistautua kuormitusta koskevaan keskusteluun. Tietolehti ja muistiinpanopohja käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Syyskauden aikana järjestettiin lisäksi vii-dellä paikkakunnalla tilaisuuksia, joissa käytiin yhdessä läpi perusasioita psykososiaalisen kuormituksen hallin-nasta esimiesnäkökulmasta. Niihin osallistui noin 250 esimiestä eri aloilta.

Toimintavuoden loppupuolella julkaistiin Olipa kerran työyhteisö -video, jonka tavoitteena on auttaa työyh-teisöjä ottamaan hankalat asiat puheeksi suoraan ja rakentavasti niiden kanssa, joita asia koskee. Samalla lisättiin Työturvallisuuskeskuksen YouTube-kanavalle psykososiaalista kuormitusta koskeva soittolista.

Psykososiaalisen kuormittumisen riskienhallinnan työ-kalun kehitystyö aloitettiin. Työkalu on tarkoitettu käy-tettäväksi työpaikoilla psykososiaalisen kuormituksen yksilökohtaiseen tarkasteluun ja kokonaiskuvan muo-dostamiseen tilanteesta.


Toimintavuosi päättyi marraskui-seen Kevennä kuormitusta -kam-panjaan, jossa kerrottiin neljän viikon aikana viitenä päivänä viikos-sa jokin vinkki, jolla työyhteisö yh-dessä tai yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa psykososiaaliseen kuor-mitukseen työssä – kuormitusta keventävästi. Vinkit valittiin siten, että ne on helppo toteuttaa työ-yhteisössä omin voimin ja toimin. Kampanja sai runsaasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Muutoin-kin psykososiaaliseen kuormituk-seen liittyvistä asioista viestittiin aktiivisesti, mm. Työturvallisuus-keskuksen Parempi työ -blogissa, sidosryhmien ja työmarkkinajärjes-töjen medioissa sekä Työ Terveys Turvallisuus -blogissa.

Hankekokonaisuudella ei ollut toi-mintavuoden aikana vakiintunutta ohjausryhmää. Tämän asemesta kokoonnuttiin kahdesti toimialara-

jat ylittävään strategiseen teema-ryhmään, johon voi osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut Työ-turvallisuuskeskuksen verkoston jäsen. Työpajojen lisäksi järjestet-tiin kaksi webinaaria, joissa kerrot-tiin hankekokonaisuuden etene-misestä. Toinen webinaareista oli suunnattu sidosryhmille, toinen oli avoin kenelle tahansa aiheesta kiin-nostuneelle.

Oppilaitosyhteistyö, Turvallisuuskumppani-hanke

Turvallisuusosaaminen on osa am-mattitaitoa ja tärkeää käytännön työtehtävissä. Turvallisuusosaa-misen ja -kulttuurin merkitys on tärkeää nostaa esille etenkin työ-elämään valmistavassa koulutuk-sessa, jotta nuorilla ammattilaisilla olisi riittävät valmiudet työtehtä-viin. Turvallisuuskumppani-yhteis-työn tavoitteena on lisätä oppilai-tosten ja yritysten sekä muiden

paikallisten toimijoiden yhteistyötä turvallisuuden kehittämisessä. Keinona on hyvien turvallisuus- käytäntöjen jakaminen oppilaitos-ten ja yritysten välillä.

Turvallisuuskumppani-yhteis-työn ovat käynnistäneet Kemian-teollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, sekä Työtur-vallisuuskeskus ja Opetushallitus. Hankkeen toteutuksessa ovat mu-kana myös opiskelijajärjestöt SAK-KI ry ja OSKU ry. Kemianteollisuu-dessa hanke on osa Responsible Care -ohjelmaa.

Vuonna 2019 järjestettiin neljä Tur-vallisuuden aamupäivä -tilaisuutta oppilaitoksissa. Hanke oli näkyvästi esillä myös ChemBio 2020 -mes-suilla.

Havainnoi Tunnista

Valmistaudu

Toteuta

Arvioi

Keskustele Seuraa


KEHITTÄMISPALVELUT JA SÄHKÖISETTYÖKALUT

Työturvallisuustyön sähköisten työkalujen kehitystyö starttasi vuoden 2019 alussa. Kehittämistyön tavoit-teena on koota työpaikoille työkalupakki, joka auttaa to-teuttamaan työturvallisuustyötä johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Liikkeelle lähdettiin kyselytyökaluilla. Jo vakiintuneet kyselytyökalut − Työhyvinvointi- ja Työkaariarvio sekä Yksilötutka − siirrettiin keväällä 2019 uuteen tekniseen ympäristöön.

Syksyn aikana kehitettiin uusi tapaturmatutkinnan työ-kalu. Sen avulla työpaikat voivat oppia tapaturmista ja koota yhteen toimenpiteet, joiden avulla tapaturmia voi-daan ennaltaehkäistä. Julkistaminen tapahtui vuoden 2020 alussa. Psykososiaalisen työkuormituksen sovel-luksen määrittelyt tehtiin vuoden 2019 lopulla. Sovellus tukee psykososiaalisen työkuormituksen hallintaa ja auttaa tunnistamaan psykososiaalista kuormitusta ja sen riskejä.

Uudistettuja sähköisiä työkaluja käyttämään rekisteröi-tyi 565 asiakasta vuoden 2019 aikana.

Turva Arvi -tuoteperheTurva Arvi -tuoteperheen työkaluihin tehtiin pieniämuutoksia vuonna 2019. Vuosimaksullisten työkalujen(Riski Arvi ja Turvallisuusilmoitus) asiakasmäärän kasvuoli tasaista: • 25 uutta asiakasta vuonna 2019• yhteensä asiakkaita 158 kpl 31.12.2019 mennessä (Riski

Arvi 135, Turvallisuusilmoitus 3, RA&TI 20) • lukuun eivät sisälly If-yhteistyöasiakkaat, joita oli

2019 lopussa 23 kpl.

Vuoden 2019 aikana Riski Arviin ja Turvallisuusilmoituk-seen tehtiin päivitys ulkoasuun, liitteiden lisäys ja käy-tettävyyden parantamiseen liittyviä toimintoja. Versio-päivitykset julkaistiin kesäkuussa 2019 ja marraskuussa 2019. Turvallisuusilmoitus-työkalun osalta yhteistyö vahinkovakuutusyhtiö Ifin kanssa jatkui. Työkalu on osa Ifin palvelutarjontaa heidän yritysvakuutusasiakkail-leen. Arki Arviin tehtiin ulkoasupäivitys.


Tutka-työkalut

Yksilötutka-työhyvinvointikysely on maksuton työkalu, jonka avulla kartoitetaan työntekijän arvio omasta työhy-vinvoinnistaan ja työkyvystään. Vastausten yhteenvedon perusteella voidaan tunnistaa työhyvinvoinnin kehittä-miskohteita työpaikalla. Yksilötutka siirtyi 2019 uuteen TTK työkalut -verkkoympäristöön. Yksilötutka-työhyvin-vointikyselystä on olemassa testiversio, jota on käytetty kyselyn esittelyyn sekä muun muassa oman työkyvyn nykytilan testaamiseen. Työpaikkojen fasilitointimene-telmästä, Työpaikka-tutkasta, ei ole tullut kyselyitä.

Yhdessä kehittäminen työpaikalla

Yhdessä kehittäminen työpaikalla -palvelukonseptissa kehittämistä tehdään johdon ja esimiesten sekä hen-kilöstön ja henkilöstön edustajien yhteistyönä. Koko työyhteisö parantaa yhdessä toimintamallien laatua ja kehittämistaitoja. Työturvallisuuskeskuksen asiantun-tijat ohjaavat fasilitoimalla, kouluttamalla, valmenta-malla ja sparraamalla. Kehittämisen sisällöt räätälöi-dään aina organisaation tarpeiden mukaan. Työpaikalla

toteutetaan asiantuntijan ohjauksessa muutama työ-paikan omista tarpeista esiin nostettava kehittämisen aihe, jotka viedään kehittämisprosessin vaihemallin mukaisesti maaliin asti. Näin työyhteisö oppii viemään kehittämisprosesseja läpi vaiheittain ja parantamaan toimintamallien laatua. Esimiehet oppivat osallistavan johtamisen taitoja ja koko henkilöstö vastuullisen vai-kuttamisen taitoja.

Työpaikkojen kehittämistä konseptin avulla on tukenut valmentajaverkosto, johon kuuluu Työturvallisuuskes-kuksen asiantuntija ja viisi ulkopuolista valmentajaa. Valmentajat tuotteistivat ja toteuttivat Työturvallisuus-keskukselle uuden avoimen koulutuksen Osallistamisen ja kehittämisen taidot, jossa opitaan ohjaamaan työ-paikan kehittämisprosesseja jäntevästi ja käyttämään menetelmiä, joilla muuttuvissa tilanteissa voi osallistaa koko henkilöstön työn kehittämiseen, ratkoa työhön liittyviä ongelmia, epäselvyyksiä ja ristiriitoja sekä rakentaa luottamusta. Toimintamuotoina ovat olleet myös toimiminen alakohtaisissa hankkeissa sekä erilai-set seminaarit ja messut.


Toimialaverkosto on Työturvallisuuskeskuksen toimin-nan ytimessä. Toimialaverkosto koostuu neljästä toimi-alaryhmästä: kuntaryhmä, palveluryhmä, teollisuusryh-mä sekä kuljetus- ja logistiikkaryhmä. Teollisuudessa toimii lisäksi 13 työalatoimikuntaa sekä kuljetus- ja logistiikka-aloilla neljä työalatoimikuntaa ja yksi työ-ryhmä. Kunta- ja palvelualoilla aihekohtaista yhteis-työtä tehdään hankekohtaisesti koottavien työryhmien kautta. Lisäksi Työturvallisuuskeskuksen sisäiseen verkostoon kuuluu päihderyhmä sekä sosiaali- ja ter-veydenhoitoalan ergonomiaverkosto, Sotergo. Kahden viimeksi mainitun ryhmän toiminta on kuvattu kohdassa Muu verkostotoiminta. Sisäiset työryhmät ja verkostot kokoontuivat vuoden aikana yhteensä noin 150 kertaa.

Kuntaryhmä Kuntaryhmän muodostavat kunnallisen alan ja kirko-nalan työmarkkinajärjestöjen edustajat (KT, KiT, Juko, KoHo, JAU) ja pysyvänä asiantuntijana Kevan edustaja sekä Työturvallisuuskeskuksen kaksi asiantuntijaa; yhteensä 17 jäsentä. Kuntaryhmä on perustanut useita hanketyöryhmiä, jotka muodostuvat työmarkkinajärjes-töjen edustajista, ulkopuolisista asiantuntijoista ja Työ-turvallisuuskeskuksen asiantuntijasta. Kuntaryhmän edustajia on osallistunut useisiin Työtuvallisuuskeskuk-sen työalatoimikuntien yhteisiin (sisäilma, psykososiaa-linen kuormitus, oppilaitosyhteistyö, työpaikkaväkival-ta) hanketyöryhmiin.

TOIMIALATYÖ ON TYÖTURVALLISUUS-KESKUKSEN TOIMINNAN KIVIJALKA

Kuntaryhmän tavoitteellinen toiminta 2018−2020• vahvistaa ja tukee työsuojelutoimijoiden osaamista ja

roolia erilaisilla työpaikoilla • edistää työpaikkojen työsuojelutoimijoiden

verkostoitumista • tukee ja kehittää työsuojelutoimijoiden muutos-

valmiutta • tavoittaa esimiehet ja linjaorganisaatiot • työsuojeluorganisaatio kohdistaa toiminnan ajankoh-

taisiin työsuojelu- ja työhyvinvointihaasteisiin

Vierailut

Kuntaryhmä vieraili Mäntsälässä 1.2.2019. Mäntsälässä keskusteltiin kuntaryhmän hankkeesta Tuloksellinen työsuojelu, ajankohtaisista kunta-alan kysymyksistä ja toiveista Kuntaryhmälle.

Lisäksi kuntaryhmä teki pienryhmissä neljä vierailua. Kohteina olivat Kajaanin koulutusliikelaitos, Kokkolassa Soite, Salossa kaupunki ja seurakunta, Järvenpäässä Keusote. Vierailuilla kartoitettiin muutoksen hallintaa työsuojelun yhteistoiminnan näkökulmasta.

Kuntaryhmä oli mukana Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2019.


Hankkeet • Saatettiin loppuun kolmen julkisen alan työsuojeluorganisaation (Mäntsälä, Kirkkonummi ja

Nokian seurakunta) fasilitoitu yhteistoiminnan kehittämisprojekti. • Järjestettiin kolme webinaaria: Työsuojelun yhteistoiminnan rooli muutoksessa, Välitön työ-

suojelun yhteistoiminta, Kehitetään työsuojelua yhdessä. Osallistujia oli yhteensä 108. • Tehtiin infograafi aiheesta Työsuojelun yhteistoiminnan ABC ja kuvasarja Työsuojelun

asiantuntemus esille. • Kuntien ja seurakuntien johtajille tehtiin työsuojeluasioita käsittelevä Pieni työkirja isosta

asiasta, joka postitettiin jokaiselle kunnan, kuntayhtymän ja seurakunnan ylimmälle johtajalle jouluksi.

• Osallistuttiin Kuntamarkkinoille (11.−12.9.2019) omalla osastolla, jolloin oli helppo keskustellakuntapäättäjien ja ylimmän johdon kanssa.

• Osallistuttiin Kevan tekemään julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulosten hyödyntämiseen.

• Toteutettiin yhdessä Palveluryhmän kanssa vuonna 2020 valmistuvaa Kasvatus, koulutus ja tutkimusalan työsuojelu -hanketta.

• Kuntaryhmä vetää vuonna 2020 valmistuvaa yhteishanketta Palveluryhmän kanssa: Kasvatus, koulutus ja tutkimusalan työsuojelu.


Kirteko – Kirkon työelämäohjelma 2020

Kirkon pääsopijaosapuolten yhteistyö Työturvallisuus-keskuksen kanssa Kirkon työelämä 2020 (Kirteko) -ohjelman toteuttamisessa jatkui. Vuonna 2019 jär-jestettiin seurakuntien ja muita työelämätoimijoita kokoavia verkostotapaamisia Porissa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 194. Avattiin Tulevaisuuden työelämätaidot -verkkoval-mennus, joka on avoin kaikille kirkossa töissä oleville syyskuun loppuun 2021 asti. Toteutettiin Työturvalli-suuskeskuksen koordinoimana krematoriotyön työtur-vallisuutta edistävä verkosto, jossa oli jäseniä (47) lähes kaikista krematorioista (17/20). Verkoston toiminta jatkuu kertomusvuoden jälkeen vertaisoppimiseen perustuvassa Teams-työtilassa, jonka vastuutoimijoina on seurakuntien henkilöstöä.

Kolmelle henkilölle annettiin Työhyvinvointikorttikoulu-tus KirTEKO 2019 -palkinnoksi aktiivisesta toimimisesta Kirtekon verkostoissa.

Palveluryhmä Palveluryhmän keskeistä toimintaa olivat toimialat ylit-tävät ja toimialakohtaiset hankkeet sekä monipuolinen koulutus. Työaika ja palautuminen -aihesivusto, Digitali-saatio ja työsuojelu -teema-artikkeli webinaaritallentei-neen sekä Elokuva- ja TV-tuotantoalan työsuojeluopas ja toimialasivusto valmistuivat. Lisäksi toteutettiin Toi-sen kotona tehtävän työn tarkistuslistan käännös ruot-siksi sekä Toimistotyön vaarojen tunnistaminen -lomake. Palveluryhmän jäseniä oli mukana Sisäilmaryhmässä, joka on monivuotinen toimialojen yhteishanke.

Vaikka peruskoulutuksen osalta avoimia kursseja pe-ruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi, palvelualalla oli tilauskoulutuksia entiseen tapaan runsaasti. Tilai-suuksia eri aiheista toteutettiin myös webinaareina. Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun perusteet -kursseilla on jatkettu monimuotokoulutusta, jonka pa-laute on ollut myönteistä. Tilauskoulutuksissa suosit-tuja aiheita ovat olleet peruskoulutuksen ohella etätyö, psykososiaalinen kuormittuminen sekä ongelmatilan-teet työyhteisössä.

Palveluryhmän hallinnoimien toimialaverkkosivustojen katselumäärät ovat selvästi lisääntyneet. Digijulkai-suista luetuimpia ovat olleet Sosiaalisen median työ-käyttö, työsuojelunäkökulma, Luottamuksen rakenta-minen työyhteisön vuorovaikutuksessa sekä Etätyössä turvallisesti. Painetuista julkaisuista vuodesta toiseen suosittuja ovat olleet Työkyvyn hallinta, seuranta ja var-hainen tuki sekä Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsit-tely työpaikalla.


Hankkeet Seuraavat hankkeet, julkaisut ja aineistot toteutuivat: • Elokuva- ja TV-tuotantoalan työsuojelu: toimiala- sivut, työsuojeluopas, työturvallisuuden tarkistus- lista ja digijulkaisu • Työaikakäytännöt ja palautuminen: aihesivusto • Digitalisaatio ja työsuojelu: teema-artikkeli ja

webinaaritallenteet• Ohjeistus seksuaalisen ja sukupuoleen kohdistuvan

häirinnän ehkäisyyn ja toimintaan ongelmatilanteissa• Toisen kotona tehtävän työn tarkistuslistan käännös

ruotsiksi ja johdantotekstit • Toimistotyön vaarojen tunnistaminen -lomake

Lisäpainokset otettiin julkaisuista • Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely

työpaikalla (2 000 kpl) • Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

(2 000 kpl)

Terveydenhuolto- ja sosiaalialan potilassiirtoergo-nomian tiedonvälitysverkoston (kuntaryhmän kanssa yhteinen toimintamalli) puitteissa toteutettiin Turussa kaksipäiväinen seminaari, johon osallistui 123 henkilöä (vuonna 2018 Jyväskylässä osallistujia 104). Teemoina olivat Työturvallisuus ja työkyky. Työturvallisuuskes-kuksen hallitus hyväksyi Sotergo-ryhmän virallistami-sen hallituksen nimeämäksi työryhmäksi.

Palveluryhmän vuotuinen arviointi- ja suunnittelusemi-naari pidettiin Kuusamossa. Osallistujia oli 18. Matkalla tutustuttiin Rukakeskus Oy:n työturvallisuuteen.

Teollisuusryhmä Teollisuusryhmän toiminnan painopisteenä oli edelleen jatkaa Ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuus-toiminnan arviointi (UPA) -järjestelmän tunnettuuden lisäämistä ja näin olla omalta osaltaan tukemassa yrityksien kestävän kehityksen toimintaa.

Teollisuusryhmä tuotti työpaikoille Turvallinen ja tuot-tava tuotantoympäristö teollisuudessa − ergonomiaa suunnittelemalla -vihkosen. Vihkonen on suunnattu pääasiassa yritysten teknologia- ja laitehankinnoista vastaaville, käyttöönottajille ja suunnittelijoille sekä työsuojelusta vastaaville ja työsuojelua toteuttaville henkilöille. Vihkonen kertoo yleisellä tasolla keskeisis-tä rajapinnoista hankinta- ja käyttöönottotilanteissa uuden teknologian sujuvan, turvallisen ja terveellisen käyttöönoton ja käytön varmistamiseksi valmistuspro-sessissa tuottavuus huomioituna. Teknisen suunnitte-lun rinnalla otetaan huomioon myös työ ja työympäristö sekä ihmisen toiminta ja käyttäytyminen.

Teollisuusryhmä vieraili Uudenkaupungin Valmet Auto-motiven tehtaalla. Merkille pantavaa oli yrityksen viime vuosien aikainen henkilöstömäärän kasvattaminen 4 500 henkilöön ja heidän perehdyttämisensä tuleviin tehtäviin. Perehdyttämisprosessi alkaa kolmen päivän koulutuksella, jossa tutustutaan mm. Valmet Automo-tiven kokonaisuuteen, työturvallisuuteen, liiketoimin-taan, prosessien kulkuun ja tiimeihin. Haasteena on työpaikan monikulttuurisuus.

Autoalan työalatoimikunta

Autoalan hankkeista saatiin valmiiksi uusi työsuojelu- juliste sekä työsuojeluoppaan sähköisen version päi-vittäminen kemikaalien osalta. Työalatoimikunta suun-nitteli myös jo olemassa olevien valmiiden hankkeiden jalkauttamista vuonna 2020. Oppilaitosyhteistyön aloit-tamista käsiteltiin ja sovittiin siihen liittyviä toiminta- tapoja.


Kumiteollisuuden ja autonrenga-salan työalatoimikunta

Työalatoimikunta kokoontui viisi kertaa. Hankkeista saatiin valmiiksi kumiteollisuuden moduulikoulu-tus-pilotti. Sisällön kehittäminen tähän jatkuu. Myös Kumiteollisuu-den ergonomia -hanke ja -julkaisu valmistuivat, ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta myös kansain-välisesti. Autonrengasalalla tehtiin melu- ja tärinäoppaat. Rengastur-vallisuuskorttikoulutusta kehitet-tiin, ja nyt se on siirretty mukaan Työturvallisuuskorttijärjestelmään omana alakohtaisena koulutukse-naan. Työturvallisuuskeskus osallis-tui myös kumiteollisuuden seminaa-riin kesäkuussa.

Maatalousalojen työalatoimikunta

Maatalousalojen työalatoimikunnan hankkeena oli kääntää ajettavien pientyökoneiden työturvallisuuso-pas ruotsiksi. Maatalousalojen kut-suseminaari järjestettiin Posti- talossa lokakuun lopulla. Tilaisuuden teemana oli Ulkomaalaisten työnte-kijöiden työturvallisuus maatiloilla. Maahantuloprosessia kuvattiin UM:n ja TEM:n puheenvuoroissa. Muina aiheina käsiteltiin mm. tapaturmati-lastoja, perehdytystä, turvallisuus-johtamista, vaaroja ja niiden tun-nistamista sekä työterveyshuoltoa. Ohjelma oli erittäin hyvä katsaus eri tahojen näkemyksiin ja toimin-taan aiheen parissa. Maatalouden työalatoimikunta vieraili mm. alan työpaikoilla, Maatalouden työterve-yshuollon keskusyksikössä Mytkys-sä sekä Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalueella, johon oli raken-teilla MATUKE-hankkeen puitteissa maatalousalojen omia turvallisuus-rasteja.

Metsäalan työalatoimikunta

Viime vuosina on sattunut paljon työtapaturmia raivaussahatyössä. Työalatoimikunta tuotti Raivaussa-

halla tuottavasti ja turvallisesti -vih-kosen, jonka tarkoituksena on tuoda esille raivaussahaustyön keskeisiä vaaratilanteita ja ehkäistä niitä. Turvallisessa raivaussahatyössä on tärkeätä tunnistaa vaarat ja varau-tua niihin sekä käyttää oikeanlaisia suojavarusteita. Työalatoimikunta vieraili Äänekoskella Metsä Groupin biotuotetehtaan puunkäsittely- terminaalissa.

Paperiteollisuuden työalatoimikunta

Paperiteollisuuden työalatoimikun-ta järjesti Tampereella ja Kouvolas-sa Paperiteollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivät teemalla Tuuna-taan toimintaamme sujuvammaksi. Tilaisuuksiin osallistui 70 henkilöä eri työpaikoilta. Työalatoimikunta tuotti telineistä 3D-animaation, jolla lisätään tilaajien ja käyttäjien teline-tietoutta esittämällä, mihin asioihin pitää erityisesti kiinnittää huomiota − esimerkiksi telineiden rakenteen vakauteen, tukitelineiden ankku-rointiin ja vahvistuksiin.

Työalatoimikunta vieraili Kotkassa Kotkamillsin tehtaalla. Vierailun ai-kana korostui hyvin voimakas panostus työkykyjohtamiseen. Työkykyjohtamisessa haasteeksi koettiin esimerkiksi töiden fyysisyys ja turvallisuus tehtäessä 12 tunnin työvuoroja, vuorotyössä jaksaminen ikääntymisen myötä, toimihenkilöi-den työkuorma, henkinen kuormitus ja istuminen sekä tietoisuus työkyky-johtamisen käytännöistä. Yleisenä huomiona korostui yhdessä teke-minen, lähiesimiesten määrän lisää-minen ja yleinen siisteys vanhassa tehtaassa.

Puuteollisuuden työalatoimikunta

Puuteollisuuden työalatoimikunta tuotti työalatoimikunnan verkko-sivulle kolme mallipohjaa puuteol-lisuuden tyypillisimmistä tapatur-maan johtavista vaaratekijöistä.

KUMITEOLLISUUDEN ERGONOMIA -HANKE ON HERÄTTÄNYT KIINNOSTUSTA


Näitä mallipohjia voi kukin yritys vapaasti ladata ja hyö-dyntää esimerkiksi omissa julisteissaan, kylteissään, roll-upeissaan ja tarroissaan. Lisäksi valmistui Käsitur-vallisuus puuteollisuudessa -opas. Työalatoimikunta vieraili Metsä Woodin Pärnun koivuvaneritehtaalla ja UPM Otepään vaneritehtaalla.

Teknologia-alojen työalatoimikunta

Teollisuuden alojen Lean Safety -työkirja sai jatkoa pilottikoulutusten myötä kolmella työpaikalla. Pilotoin-nin jälkeen Työturvallisuuskeskus tuotti yleisen Lean Safety -koulutustuotteen vuoden 2020 koulutuskalen-teriin.

Työalatoimikunta päivitti vuonna 2015 tuotetun Kaivos-turvallisuusoppaan, ja uudistettua laitosta myytiin 414 kappaletta. Kaivosturvallisuusoppaan tavoitteena on kehittää kaivosten turvallisuutta ja niiden koko henki-löstön osaamista. Oppaan päivittämisen tarkoituksena oli tukea tätä tavoitetta ja parantaa oppaan käytettä-vyyttä kaivostoiminnanharjoittajien, palvelutoimittajien kuin myös oppilaitosten toiminnassa.

Viestintäalan työalatoimikunta

Viestintäalan työalatoimikunta (ent. Graafisen teollisuu-den työalatoimikunta) keskittyi toiminnassaan alakoh-taisen OiRA-riskiarviointityökalun sisällön tuottamiseen yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on saada työkalu käyttöön kesään 2020 mennessä. Työ-alatoimikunta julkaisi myös lyhyen riskiarvioinnista ker-tovan animaation, jonka tarkoituksena on yleisesti kuva-ta työantajan lakisääteistä vaatimusta riskiarvioinnista työpaikoilla.

Elintarvikealojen työalatoimikunta

Elintarvikealojen työalatoimikunta tuotti koneturval-lisuudesta kaikkiaan kolme animaatiota, koska alalla tapahtuu koneiden käyttöön liittyviä tapaturmia suh-teellisen runsaasti. Animaatioilla haluttiin herättää huomiota mm. koneiden vaara-alueella työskentelyyn, koneiden suojaamiseen, turvallisiin työskentelytapoihin ja työsuojeluvastuisiin. Ensimmäisessä animaatiossa, joka tuotettiin yhdessä Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa, keskityttiin kuolemaan johtaneen konetapatur-man läpikäyntiin ja suojaaviin toimenpiteisiin. Animaatio käännettiin myös englanniksi. Kahdessa muussa animaatioissa kuvattiin kaksi erilaista ja eri syistä johtuvaa tapatumaa sekä kerrottiin myös oikeusproses-sista tapaturman jälkeen. Näiden lisäksi vierailtiin muu-tamassa pienehkössä elintarvikeyrityksessä pääkaupunkiseudulla tehden työalatoimikuntaa ja Työturvallisuuskeskuksen tarjoamia työkaluja ja palvelui-ta tutuksi. Elintarvikealojen ajankohtaispäivä järjestet-tiin Tampereella. Osallistujia oli lähes 70.

Tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikunta

Työalatoimikunta teki opintomatkan Liettuaan, jossa vierailukohteina olivat UAB Rožė Vilnassa, Omniteksas ja Klasikinė Tekstilė Kaunasissa. Lisäksi työalatoimi-kunta oli mukana järjestämässä Ovi hyvään työpäivään -treffejä Tampereella ja tuotti Nostojen ergonomiaan liittyvän animaation. Työn alla on kaksi julkaisuhanketta, jotka päättyvät vuonna 2020.


Rakennusalojen työalatoimikunta

Rakennusalojen työalatoimikunta jatkoi sitä työtä, mitä nyt yhteen työalatoimikuntaan kootut työala-toimikunnat (Rakennus, Putkijohto ja Rakennusaineteollisuuden työ-alatoimikunnat) olivat tehneet. Työ-alatoimikunta teki vierailuja raken-nusteollisuuden työpaikoille.

Rakennusalojen työalatoimikunta toteutti neljä hanketta: Työturvalli-suuskoordinaattori-videon, Pereh-dytyspaketti työsuojeluhenkilölle -infograafin, Turvallinen asbes-tinpurku -oppaan sekä päivitti Rä-jäytystyön oppaan. Lisäksi vietiin loppuun edelliseltä vuodelta jäänyt Aluesuunnittelu-opas.

Sähköalan työalatoimikunta

Sähköalan työalatoimikunta vieraili Turun telakalla. Ryhmä seurasi ak-tiivisesti Työturvallisuuskortin ja Ulkopuolisten palveluntarjoajien ar-viointimenetelmän (UPA) ajankoh-taista tilannetta. Työalatoimikunta toteutti hankkeen, jossa päivitettiin STO2-ohje ja suunnitteli tulevaa innolla. Työalatoimikunnan uusien jäsenten perehdytys toimikunnan työhön näytteli myös suurta osaa.

Kemianteollisuuden työalatoimikunta

Kemianteollisuus julkaisi tam-mikuussa 10 animaation sarjan kemikaalien varoitusmerkeistä ja CLP-asetuksesta. Turvallisuus-kumppani-hankkeessa work- shopien työkaluna käytettävä Työ-suojeluosaajaksi oppilaitoksessa -itsearviointimallin pdf-versio päivitettiin. Lasitusalan työsuoje-luopas päivitettiin ja julkaistiin vain maksuttomana pdf-versiona.

Kuljetus- ja logistiikkaryhmä Tavoitteena on edistää ja lisätä yhteistyötä yli toimialarajojen, lisätä työturvallisuutta ja työhyvinvointia näillä toimialoilla. Kuljetus- ja logis-tiikka-alojen ajankohtaisseminaa-rissa − Psykososiaalisen kuormituk-sen hallinta ja työkyvyn tukeminen – oli 35 osallistujaa. Yhteisiä tilai-suuksia toivotaan jatkossakin. Kuljetus- ja logistiikkaryhmä tekee LNG − turvallinen kuljetusketju -oppaan. Sen tuottamiseen osallis-tuivat asiantuntijat autoliikenteestä, merenkulusta ja satamasta, ja se valmistuu alkuvuonna 2020.


Autoliikennealan työalatoimikunta

Autoliikennealan työalatoimikunta jatkoi Kuljetusketjun turvallisuus -verkkosivuston kehittämistä. Jär-jestettiin yksi työsuojelun perus-kurssi, josta on mahdollisuus saada kaksi ammattipätevyyspäivää. Työ-alatoimikunta jalkautui ammatti-opettajien tilaisuuteen Iisalmeen ja teki Työturvallisuuskeskusta ja työ-alatoimikuntatyötä tutuksi vieraile-malla eri yrityksissä ja hankkeissa − esimerkiksi Lahden vt12-allians-sihankkeessa − sekä markkinoi Työturvallisuuskeskuksen työkaluja ja eri julkaisuja. Työalatoimikunta vieraili Münchenin logistiikkames-suilla kesäkuussa ja osallistui eri luentoihin. Aiheena oli mm. tekno-logian kehitys autoliikennealalla ja sen tuomat turvallisuushaasteet. Työalatoimikunta osallistui myös LNG −turvallinen kuljetusketju -oppaan tuottavaan monialaiseen hankkeeseen.

Merenkulkualan työalatoimikunta

Avoin Psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden hallinta merenkulkijoil-la -koulutus pidettiin kaksi kertaa, ja koulutus jatkuu vuonna 2020. Työsuojelun perusteet -kursseja to-teutui kaksi. Työalatoimikunta kävi

tutustumassa Rauman merenkulun oppilaitokseen, ja toimialaryhmä oli yhdessä Turussa Sjöfartenmäs-san-tapahtumassa. Työturvallisuus merellä -opasta on kirjoitettu toimi-alaryhmässä, ja se valmistuu 2020 keväällä. Opas tullaan kääntämään ruotsiksi ja englanniksi.

Satamaoperointialan työalatoimikunta

Satamaoperointiala järjesti kaksi Työturvallisuuskeskus ja työala-toimikunta tutuksi -tilaisuutta Helsingissä ja Kokkolassa. Sata-maseminaari järjestettiin marras-kuussa Vantaalla. Yksi työsuojelun peruskurssi saatiin toteutumaan. Työalatoimikunta vieraili Antwer-penin satamassa Belgiassa, jossa tutustuttiin paikalliseen ahtaajien koulutuskeskukseen, työnantaja-järjestöön sekä yhteen isoimpaan satamaoperoijaan. Hankkeista tuli valmiiksi kolme animaatiota satamaoperointialan suurimmista

TYÖALATOIMIKUNNAT TUOTTIVAT ANIMAATIOITA, VIDEOITA JA OPPAITA

vaaran paikoista. Työalatoimikunta osallistui myös LNG − turvallinen kuljetusketju -oppaan tuottavaan monialaiseen hankkeeseen.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työalatoimikunta

Työturvallisuuskeskus ja työala-toimikunta tutuksi -tilaisuuksia järjestettiin kaksi, Kuopiossa ja Ro-vaniemellä. Molemmissa aiheena oli Työturvallisuus yhteisellä työ- paikalla, vastuut ja velvollisuudet. Sanomalehdenjakajan työturvalli-suus -esite päivitettiin.

Ilmailualan työryhmä

Ilmailualan työryhmän tavoitteena on olla mukana kehittämässä ja lisäämässä lentokenttien työ- turvallisuutta ja työsuojeluyhteis-työtä. Työryhmä toteutti kaksi videota yhteistyössä lentokentän toimijoiden kanssa, Jalankulku ja Ajoneuvolla ajaminen lentoasemal-la. Videot käännettiin englanniksi. Cabine-henkilökunnan ergonomia -videohanke käynnistettiin, ja se jatkuu 2020. Ilmailualan työsuojelun peruskurssi pidettiin syksyllä.


Keskeiset sidosryhmät Työturvallisuuskeskus on vakiinnut-tanut paikkansa osana suomalaista työturvallisuuden yhteistyöver-kostoa. Keskeisiä kumppaneita ko. verkostossa ovat työsuojeluhal-linto, Tapaturmavakuutuskeskus, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Suomen pelastusalan keskusjär-jestö SPEK. Näiden kaikkien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Työsuojeluhallinnon kanssa jatket-tiin viestintäyhteistyötä ja järjes-tettiin yhdessä viisi kansainvälisen työturvallisuuspäivän tilaisuutta sekä oltiin messutapahtumissa yhteisosastolla. Osallistuimme ak-tiivisesti EU-OSHA:n Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät -kampanjaan. Olimme muka-na valmistelemassa sosiaali- ja ter-veysministeriön Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksia vuoteen 2030 ja osallistuimme sen toimeen-panoon.

Yhteinen työtapaturmien ehkäisyn virtuaalitiimi Tapaturmavakuutus-keskuksen kanssa toimi edelleen aktiivisesti. Työsuojelurahaston kanssa jatkettiin systemaattisesta yhteistyötä rahoitettujen tutkimus-hankkeiden hyödyntämiseksi.

Työterveyslaitos oli mukana useissa kehittämishankkeissamme, ja me tuimme Työterveyslaitoksen tutki-mushankkeiden tulosten jalkaut-tamista. Kumppanuussopimuksen valmistelu eteni loppusuoralle. Suomen pelastusalan keskusjärjes-tön SPEK:n kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä erityisesti turvakortti-koulutusten kehittämiseen ja hal-linnointiin liittyen. Systemaattista yhteistyötä turvapuistojen kanssa

VAHVAA JA MONIPUOLISTA YHTEISTYÖTÄ VERKOSTOISSA JA SIDOSRYHMISSÄ

jatkettiin. Kaikissa kolmessa turva-puistoissa ylläpidettiin Työturval-lisuuskeskuksen omaa esittely- ja tietopistettä. Turvapuistoja hyö-dynnettiin Työturvallisuuskeskuk-sen tilaisuuksissa ja koulutuksissa.

Sotergo

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergo järjesti Turussa kaksipäiväisen seminaarin, johon osallistui 123 henkilöä (104 vuonna 2018). Teemoina olivat muun muassa turvalliseen työskentelyyn vaikuttavat osatekijät, turvallisuus-johtaminen ja turvallisuusvastuut, laiteturvallisuus osana työ- ja poti-lasturvallisuutta, väkivallan uhka ja vakavien tapaturmien ennaltaeh-käisy, työkyvyn tuki ja sen ylläpitä-minen, kognitiivinen ergonomia ja omasta jaksamisesta huolehtimi-nen itsemyötätuntoa lisäämällä.

Ulkopuoliset asiantuntijat olivat mukana tuottamassa sisältöjä ver-koston sotergo.fi-sivustolle. Asian-tuntijaryhmään tuli uusia edustajia muun muassa toisen asteen am-matillisen koulutuksen sekä yksi-tyisten terveydenhuoltopalvelujen puolelta. Vuoden 2019 aikana asian-tuntijaryhmä on käsitellyt muuttu-van työelämän osaamistarpeita ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa kuormitukseen ja ergonomiaan. Li-säksi asiantuntijaryhmä on tutkinut sitä, miten se voi tulevaisuudessa vastata tarkoituksenmukaisella tavalla muuttuvan työelämän tar-peisiin muun muassa suunnitelmal-lisella ja monipuolisella viestinnällä.

Työelämän päihdeasiantuntijat

Tavoitteena on viedä työpaikkojen päihdekulttuuria ennaltaehkäise-vään suuntaan ja osaksi työpaikan

työhyvinvointistrategiaa. Työ-turvallisuuskeskus ja Työelämän päihdeasiantuntijat järjestivät Yes we can! − Päihdehaitat hallintaan yhdessä -seminaarin Helsingissä ja Oulussa. Tilaisuus oli osallistujille il-mainen, ja sitä olivat toteuttamassa A-Klinikkasäätiö, Ehyt ja Tehy.

Toimimme Ehkäisevän päihdetyön (EPT) -verkostossa sekä olemme mukana Selvästi hyvää työtä -hank-keessa. Vuonna 2020 hankkeena on uusi opas, jonka suunnittelu käyn-nistettiin jo vuonna 2019.

TVK-yhteistyö, virtuaalitiimi

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ja Työturvallisuuskeskuksen yhteinen työryhmä, virtuaalitiimi, kokoontui vuoden aikana neljä ker-taa. Kävimme läpi eri vaihtoehtoja tukea toinen toisiamme esimerkiksi viestinnän osalta. Markkinoimme toistemme tilaisuuksia mahdolli-suuksien mukaan. TVK osallistui myös muutamaan tilaisuuteemme (satamaseminaari ja maatalousalojen kutsuseminaari). Kehitimme myös yhteistyötä turvapuistojen osalta. Tapaturmatilastojen näky-vyyteen Työturvallisuuskeskuksen sivuilla kiinnitettiin myös huomiota. TVK antoi myös oman panoksen-sa tapaturmien tutkintatyökalun kehittämiseen ja testaamiseen. Työturvallisuuskeskuksen edustaja osallistui myös TVK:n onnettomuus-tutkinnan aamupäivätilaisuuteen. Työturvallisuuskeskus on jalkautta-nut aktiivisesti tilastotyökalu Tikkua mm. omissa koulutuksissaan. Yh-teistyön tuloksena julkaistiin myös kaksi animaatiota: Koneturvallisuus ja Työpaikan sisäisen liikenteen vaa-rat.


Tapaturmapäivä

Työturvallisuuskeskus keskittyi työtapaturmien eh-käisyyn ja oli mukana Tapaturmien ehkäisyverkostossa, joka on laaja-alainen verkosto yhteiskunnallisia toimi-joita. Pyrkimyksenä on tapaturmien ehkäisy yhteis- työllä.

Tapaturmapäivää vietetään aina perjantaina 13. päivä-nä. Tapaturmapäivässä keskitytään koti-, työ-, vapaa-ajan- ja liikennetapaturmien ehkäisyyn. Vuonna 2019 järjestettiin Tapaturmapäivä 13.9. ja 13.12. yhdessä Suomen Punaisen Ristin Koti- ja vapaa-ajan tapatur-mien ehkäisyhankkeen kanssa. Tapaturmapäivä näkyi myös sosiaalisessa mediassa ja radiokampanjana.

Laatukeskus-yhteistyö

Yhteistyö Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa aktivoitiin uudelleen syksyllä 2019. Konkreettisina toimenpiteinä käynnistettiin markkinointiyhteistyö, jossa tunnistet-tiin kummankin kohderyhmälle soveltuvat koulutus-tuotteet, joissa on rajapinta työturvallisuuden ja laadun välillä. Näistä viestittiin kummankin kohderyhmille. Lisäksi syksyllä 2019 käynnistettiin yhteisen koulutus-tuotteen suunnittelu.

Työelämä 2020 -hanke

Työturvallisuuskeskus oli mukana Työelämä 2020 -hankkeessa, joka päättyi kesällä 2019. Hankkeessa tuotettu Kehittämispolku-testi siirtyi Työturvallisuus-

keskuksen hallintaan. Toimialayhteistyötä tuettiin hankkeen päättymisen jälkeen järjestämällä Luotta-musfoorumi-tapahtuma syksyllä 2019.

Työsuojelupaneeli

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työtur-vallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin 2 613:lle työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojelu- valtuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 533.

Työsuojelupaneelissa kartoitettiin kognitiivisen ergo-nomian tilannetta. Kognitiivisen ergonomian eri haas-teita esiintyi vähintään jossain määrin 70−90 prosentis-sa työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkai-suja. Omalla työpaikalla arvioitiin esiintyvän erityisesti multitaskausta eli usean asian tekemistä samaan ai-kaan, työn tekemisen jatkuvaa keskeytymistä ja työhön keskittymistä häiritseviä tekijöitä.

Noin kolmannes (36 %) työsuojeluvaltuutetuista ja lähes puolet (49 %) työsuojelupäälliköistä arvioi, että oman työpaikan työsuojelutoiminta on kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Suunnilleen yhtä moni arvioi tilanteen säilyneen ennallaan, ja vain harva katsoi kehityksen menneen huonompaan suun-taan.

KOGNITIIVINEN ERGONOMIA PUHUTTAA: MONEN TYÖN YHTÄAI-KAINEN TEKEMINEN JA JATKUVAT KESKEYTYK-SET KASVUSSA


MONIKANAVAISELLA VIESTINNÄLLÄ NÄKYVYYTTÄ TYÖPAIKOILLE

2018 2019 Muutos

ttk.fi 432 937 541 698 +25%

tyoturvallisuuskortti.fi 244 263 258 305 +6%

tyohyvinvointikortti.fi 14 803 14 136 -5%

arkiarvi.fi 8 592 8 102 -6%

sotergo.fi 6 118 5 993 -2%

turvallisuusohje.fi 3 230 2 739 -15%

Sosiaalinen media, blogit ja uutiskirjeetVuoden aikana lähetettiin 10 uutiskirjeitä työsuojelu-henkilörekisterille ja sidosryhmille sekä julkaistiin 17 blogikirjoitusta. Työturvallisuuskeskus viesti useissa sosiaalisen median kanavissa: Facebookissa, Twitte-rissä ja LinkedInissä. Facebookissa Työturvallisuuskes-kuksella on oma tili myös Työhyvinvointikortille. Lisäksi Työhyvinvointikortin ja Työturvallisuuskortin kouluttajil-le on käytössä omat, suljetut keskusteluryhmänsä. Sosiaalisen median julkaisuprosessia tehostettiin viestintätiimissä Hootsuite-sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotolla.

Työturvallisuuskeskus kasvatti seuraajien määrää sosiaalisessa mediassa. Facebookissa Työturvallisuus-keskus-sivun seuraajien määrä kasvoi noin 400 henki-löllä, ja vuoden 2019 lopussa seuraajia oli yli 6 200. Twitter-seuraajien määrä kasvoi vuoden aikana ta-saisesti yhteensä noin 700 henkilöllä, ja vuoden 2019 lopussa seuraajia oli yli 2 400. Kevennä kuormitusta -kampanja oli suosituin sosiaalisen median sisältö. Sii-nä kerrottiin vinkkejä, jolla työyhteisö yhdessä tai yksit-täinen työntekijä voi vaikuttaa psykososiaaliseen kuor-mitukseen työssä – kuormitusta keventävästi.

Medianäkyvyys

Työturvallisuuskeskus keräsi Meltwaterin mediaseu-rannassa 137 osumaa verkkomediassa ja 98 osumaa M-Brainin printtimedian seurannassa. Eniten Työturval-lisuuskeskus näkyi aikakausi- ja ammattilehdissä.

Tapahtumat ja messut

Työturvallisuuskeskus osallistui vuoden aikana useille messuille ja muihin tapahtumiin. Työturvallisuuskeskus oli mukana myös mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa Helsingin Messukeskuksessa, Taitajat-tapahtumassa Joensuussa toukokuussa, Okra-näyttelyssä Oripäässä heinäkuussa, Kuntamarkkinoilla Helsingissä syyskuus-sa, Uusi Teollisuus -messuilla Tampereella syyskuussa ja marraskuussa Työterveyshoitajien luentopäivässä ja HRx-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumissa tavoitettiin eri kohderyhmiä ja esiteltiin Työturvallisuuskeskuksen tuotteita ja palveluita.

Työturvallisuuskeskuksen viestintää vahvistettiin mer-kittävästi uuden viestintäpäällikön rekrytoinnin myötä. Uusi viestintäpäällikkö aloitti 14.10.2019, ja hän toimii samalla johtoryhmän jäsenenä sekä viestintätiimin esi-miehenä. Viestintätiimin uudelleenorganisoinnin myötä luotiin Työturvallisuuskeskuksen viestintästrategian toteuttamiselle hyvät edellytykset.

Työturvallisuuskeskuksen toiminnan tärkein tavoite on, että työpaikat hyödyntävät Työturvallisuuskeskuksen palveluja, jolloin työturvallisuus paranee. Työturval-lisuuskeskuksen viestinnän tavoitteena on onnistua tunnettuuden kasvattamisessa, asiantuntijamielikuvan vahvistamisessa ja sisäisen kulttuurin tukemisessa. T-Median toteuttamassa Luottamus&Maine-tutkimuk-sessa havaittiin, että Työturvallisuuskeskuksen luotta-mus ja maine ovat hyvällä tasolla, mutta tunnettuuden kasvattamisen eteen on vielä tehtävä toimenpiteitä.

Verkkopalvelut Työturvallisuuskeskuksen ttk.fi-verkkopalvelussa vierailtiin 541 698 kertaa. Vierailujen määrä kasvoi 25 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Yksittäisiä sisältösivuja katseltiin 1 209 454 kertaa, ja kasvua oli 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sisällöistä suosituimpia olivat työn vaarojen selvittämi-nen ja arviointi, työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus-keskuksen koulutustarjonta sekä työkäyttäytyminen. Vierailut Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämissä verkkosivustoissa.

Vierailut Työturvallisuuskeskuksen verkkopalveluissa


Telma-lehti

Työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa julkaistiin printtilehtenä ja verkossa yhteistyössä Työsuojelu- rahaston kanssa. Tavoitteena oli edistää suomalaisen työelämän kehitystä. Lehden tärkeimpiä kohderyhmiä olivat työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet sekä työelämätutkijat.

Telma ilmestyi printtilehtenä neljä kertaa vuoden aika-na, ja numerokohtainen painosmäärä oli yli 110 000 kappaletta. Teemoina olivat ergonomia, rekrytointi ja perehdytys, nuoret ja työ sekä kohtaamisia työssä. Telma ilmestyi myös näkövammaisille elektronisena versiona. Lehden keskeinen sisältö käännettiin ruotsiksi ja englanniksi telma-lehti.fi-sivustolle.

Telma-lehti.fi-sivustolla oli vuonna 2019 yhteensä 49 038 kävijää ja 57 211 istuntoa. Sivun katseluita oli yhteensä 98 757. Kävijämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden aikana tehtiin laaja lukijatutkimus. Tulosten mukaan lukijoiden tyytyväisyys lehteen oli säilynyt edellisten lukijatutkimusten tasolla. 82 prosenttia vas-taajista piti lehteä hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä työn tai itsensä kannalta. Yli 80 prosenttia myös luki lehden säännöllisesti. Telma sai hyvät arviot mm. luo-tettavuudesta (keskiarvo 8,7 asteikolla 4−10), luettavuu-desta ja helppolukuisuudesta (keskiarvo 8,7) sekä juttu-jen asiantuntevuudesta (8,6). Nämä arviot olivat samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin edellisissä lukija-tutkimuksissa. Myös muut lehden ominaisuudet saivat edellisvuosien lukijatutkimusten kanssa samalla tasolla olevat arviot.

TAVOITTEENA KASVATTAA TUNNETTUUTTA JA TUKEA SISÄISTÄ KULTTUURIA


Työsuojeluhenkilörekisterissä oli vuoden 2019 lopussa 21 145 työ-paikkaa, joista 18 585 yksityisen sektorin työpaikkoja, 681 kunta-työpaikkaa, 297 seurakuntatyö-paikkaa, 390 valtion työpaikkaa ja 498 tilapäistä rakennustyömaata.

Vuoden lopussa työsuojeluteh-täviä oli rekisteröity yhteensä 70 326.

Työsuojeluhenkilöiden osoitetie-toja käytettiin aiempien vuosien tapaan Telma-lehden jakeluun, työsuojelukoulutuksen markki-nointiin ja Työturvallisuuskeskuk-sen sähköisen uutiskirjeen posti-tukseen.

Ulkopuolisille tahoille työsuojelu-koulutuksen markkinointiin teh-tiin 29 osoitepoimintaa.

Työsuojeluhenkilörekisterin ekstranet-palvelun uudistaminen aloitettiin syksyllä. Tavoitteena on julkaista uusi käyttöliittymä keväällä 2020.

TYÖSUOJELUTEHTÄVÄTTYÖSUOJELUHENKILÖREKISTERISSÄ 31 12 2019

Joulukuu 2018

Joulukuu 2019

Työpaikat 18 756 21 145

Työsuojelutehtävät

Työsuojelupäällikkö 16 661 19 746

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu 8 495 10 978

Työntekijöiden työsuojeluvaravaltuutettu

10 047 12 561

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu

2 552 3 135

Toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettu

3 012 3 644

Työsuojelutoimikunnan jäsen, työnantaja

2 593 3 037

Työsuojelutoimikunnan jäsen, työntekijä

4 854 5 659

Työsuojelutoimikunnan jäsen, toimihenkilö

2 033 2 404

Työsuojelutoimikunnan sihteeri 488 793

Työsuojeluasiamies 4 513 5 024

Työsuojelupari 566 609

Työsuojeluammattilainen 523 1 583

Työterveyslääkäri 326 319

Työterveyshoitaja 650 640

Muu työterveyshuollon asiantuntija 136 133

Työsuojelun yhteisasiamies 25 34

Työsuojelupäälliköiden yhteysmies 14 27

Yhteensä työsuojelutehtäviä 57 488 70 326


Työturvallisuuskeskuksen toimistossa työskenteli vuo-den 2019 lopussa 37 henkilöä (Liite 1). Heistä viisi johto-ryhmässä, 19 asiantuntijoina ja 13 toimistotehtävissä. Vuoden aikana palkattiin yksi uusi asiantuntija, yksi toimistohenkilö ja kaksi johtoryhmän jäsentä.

Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota tiimimäi-seen työskentelyyn sekä uusien henkilöiden perehdyt-tämiseen.

Henkilöstöstä 25 oli naisia ja 12 miehiä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteli 14 naista ja 10 mies-tä. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta ja keskimääräi-nen palveluksessa oloaika 11 vuotta.

Henkilöstön kehittymistä ja työssä jaksamista tuet-tiin järjestelmällisesti. Henkilöstön kehittämiskulujen osuus palkkakustannuksista oli 4,2 prosenttia. Hen-kilöstöä kannustettiin työhön liittyvään täydennys-koulutukseen ja opintoja tuettiin. Myös kielikoulutusta järjestettiin.

Yksilön toimintakyvyn ylläpitoa edistettiin muun muassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Osa henkilöstöstä osal-listui yritysmaratonviestiin. Virkistystoimikunta järjesti lisäksi käyntejä erilaisiin kulttuuritapahtumiin.

Koko henkilöstö kokoontui henkilöstöinfoon kuukau-sittain. Asiantuntijoille järjestettiin kuukausittain aihe-kohtaisia buusteritilaisuuksia. Elokuussa järjestettiin henkilöstöpäivät Helsingissä. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa ja yhteistoimintaryhmä neljä kertaa, joista kolme laajennetussa kokoonpanossa.

Työturvallisuuskeskuksen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouksista yksi oli kaksipäiväinen suunnittelu- seminaari. Työturvallisuuskeskuksen hallinto vuonna 2019 on kuvattu liitteessä 2.

Työturvallisuuskeskuksen kulut olivat vuonna 2019 yhteensä 5 555 758 euroa, josta vajaa puolet katettiin Työsuojelurahaston määrärahalla.Tilinpäätös oli 227 428 euroa alijäämäinen.

HALLINTO JA HENKILÖSTÖ


Aila Anttila .............................rekisterinhoitaja Mariann Cousley ....................toimistoassistentti Anitta Eskola-Tapiovaara ......koulutusassistentti Rauno Hanhela ......................toimitusjohtaja Kerttuli Harjanne ...................asiantuntija Mika Helin ..............................varastonhoitaja Eero Honka ............................asiantuntija Susanna Hälikkä ....................asiantuntija Jukka-Pekka Jantunen .........asiantuntija Tarja Jämsén .........................talousassistentti Anssi Kaarnalehto .................asiantuntija Lasse Kammonen .................asiantuntija Asta Koivikko .........................asiantuntija Mikko Kuivalainen ..................viestintäpäällikkö Kaarina Maamela ...................koulutusassistentti Minna Mattila .........................koulutusassistentti Seija Moilanen........................asiantuntija Pirkko Mäkinen ......................asiantuntija Päivi Nevasalmi .....................talous- ja henkilöstöpäällikkö Marina Nikitin ........................toimistoassistentti Tuomas Nissinen ...................toimistoassistentti Petri Pakkanen ......................asiantuntija Pasi Paukkonen .....................asiantuntija Ann-Charlotte Peltonen ........assistentti Hanna Pratsch .......................asiantuntija Jonna Purje ...........................rekisterinhoitaja Miia Puukka ...........................asiantuntija Päivi Rauramo .......................asiantuntija Elina Ravantti ........................asiantuntija Päivi Sarmala .........................asiantuntija Jarna Savolainen ...................kehittämispäällikkö Sara Simberg .........................asiantuntija Markku Tolvanen ....................asiantuntija Marjo Tuomola .......................assistentti Lisbet Wallstén......................assistentti Tuuli Vattulainen ....................asiantuntija Tuomas Wuorikoski ...............kehittämispäällikkö

Liite 1 TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN HENKILÖSTÖ 31 12 2019


Liite 2 HALLINTO v 2019 Työturvallisuuskeskus ry Työturvallisuuskeskus ry ylläpitää Työturvallisuuskeskuksen toimistoa. Yhdistyksen jäsenet olivat

• AKAVA ry • Elinkeinoelämän keskusliitto EK • Kirkon työmarkkinalaitos KiT • KT Kuntatyönantajat • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 10.4.2019.

Työturvallisuuskeskuksen hallitus v. 2019

Järjestö Jäsen Varajäsen AKAVA toiminnanjohtaja Maria Löfgren, puheenjohtaja palvelujohtaja Mika Leppinen

EK johtava asiantuntija Mika Susi, varapuheenjohtaja asiantuntija Mika Lallo johtava asiantuntija Riitta Wärn asiantuntija Katja Leppänen

KiT neuvottelupäällikkö Oili Marttila kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen

KT työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen

SAK asiantuntija Anne Mironen työympäristöasiantuntija Erika Kähärä työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita sosiaalisihteeri Kai Laaksonen

STTK sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen Riitta Työläjärvi

Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa.

Hallituksen jäsenten palkkiot ovat: kuukausipalkkiot puheenjohtaja 165 €, varapuheenjohtaja 130 € ja jäsen 80 €

kokouspalkkiot puheenjohtaja 175 €, varapuheenjohtaja 140 € ja jäsen tai varajäsen 110 €

Tilintarkastajat Varsinainen Varalla KHT, JHT Ari Lehto BDO tilintarkastusyhteisö

Työturvallisuuskeskus Toimintakertomus 2019

Työturvallisuuskeskus on työmarkkinakeskusjärjestöjenhallinnoima yhdistys, joka tukee työsuojelun yhteistoimintaaja edistää työturvallisuutta työpaikoilla.

Visiomme on, että kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoajatkuvasti parantaa työturvallisuutta.

toimintakertomus 2019 työturvallisuuskeskussen asiakaslähtöisyyttä mm. lisäämällä vuodelle...

Documents