Sähköisen asiointijärjestelmän (e-lupajärjestelmän) kehittäminensujuvoittamaan ympäristöön liittyvää päätöksentekoa sekä edistämään

viranomaisten välistä yhteistyötä

TkT Matias Warsta

Enlawin Consulting Oy

Tiivistelmä

Suomessa yrityksiltä vaaditaan useita ympäristöön liittyviä lupa- ja muitamenettelyitä, joissa kysytään monelta osin samankaltaista ja jopa samaatietoa. Yhtäläisyyksiä on myös eri viranomaisten hallinnollisissa prosesseissa,vaikka niiden tavoitteet eroavatkin toisistaan. Kehittämällä sähköistä asioin-tijärjestelmää kattamaan asiakkaan näkökulmasta kaikki ympäristöön liitty-vät viranomaismenettelyt on mahdollista ottaa tuottavuusloikka, joka onasetettu tavoitteeksi myös hallitusohjelmassa. Digitalisaation mahdollisuuk-sia hyödyntämällä voidaan lisätä julkistalouden tuottavuutta, parantaa yri-tysten toimintaedellytyksiä sekä saavuttaa hyötyjä myös ympäristön ja kan-salaisen näkökulmasta.

Sähköisen asioinnin kehittämisessä kyse ei ole nykyisten prosessien siirtämi-sestä verkkopalveluiksi, vaan työ edellyttää prosessien ja tarpeiden uudel-leen arviointia sekä kehittämistä nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Tässäselvityksessä sähköistä asiointia ympäristöön liittyvissä viranomaismenette-lyissä on tarkasteltu erityisesti asiakasnäkökulmasta.

Julkishallinnon sähköisiä asiointijärjestelmiä tulisi kehittää yhteentoimivaksikokonaisuudeksi, e-lupajärjestelmäksi. E-lupajärjestelmä kattaisi kaikki ym-päristöön liittyvät lupa- ja muut menettelyt sekä valtion että kunnan viran-omaisessa. Siihen pitäisi kytkeä myös muun muassa ympäristön tilaan ja val-vontaan tarvittavat tietovarannot. Työssä voitaisiin edetä vaiheittain niin,että ensi vaiheessa koottaisiin ympäristöön liittyvissä viranomaismenette-lyissä hakijoilta edellytettävät tiedot samaan sähköiseen portaaliin, jolloinmenettelyissä kerätyt tiedot olisivat kaikkien keskeisten viranomaisten käy-tössä. Toisessa vaiheessa voitaisiin edetä itse hallinnollisten menettelyidensähköistämiseen luomalla tekninen alusta, joka mahdollistaa viranomaistenomien asianhallintajärjestelmien laajemman yhteensovittamisen luvan ha-kemista palvelevan portaalin kanssa. Viimeisessä vaiheessa e-lupajärjestelmää hyödynnettäisiin täysimääräisesti yhden luukun periaat-teen mukaisesti yhdistämällä tai koordinoimalla hallinnollisia menettelyitäsiten, että edettäisiin hankkeiden kokonaishyväksyntään.

Kehittynyt e-lupajärjestelmä tukisi lupamenettelyitä kaikissa vaiheissa jakaikkien osapuolien osalta: järjestelmä parantaisi niin toiminnanharjoitta-jan, etuaan valvovan kansalaisen kuin lupa- ja valvontaviranomaisen toimin-tamahdollisuuksia. Monia lupamenettelyiden osia voitaisiin automatisoidakokonaan tai osittain. E-lupajärjestelmä helpottaisi myös viranomaisten re-surssien kohdentamista ja viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Niin ikäänpäätösten tilastointi, erilaiset raportoinnit, lainvoimaisuuden seuranta sekämuuttuneiden luvan osien konsolidointi eli koostaminen yhdeksi ajantasai-seksi päätökseksi helpottuisi.

SisällysluetteloTiivistelmä ................................................................................................... 4Sisällysluettelo .............................................................................................. 51 Johdanto .............................................................................................. 9

1.1 Työn tausta ...................................................................................... 91.1.1 Julkisen talouden yleiset haasteet ja sähköisen asioinnin kehittämisenmahdollisuudet ...................................................................................... 101.1.2 Mitä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan? ........................................... 101.1.3 Tarpeet ympäristöllisen lupajärjestelmän kehittämiseen ....................... 111.1.4 Toimeksianto ............................................................................. 12

1.2 Ympäristöllisen e-lupajärjestelmän tavoitetila .......................................... 131.2.1 E-lupajärjestelmän kehittämisen kokonaisuus ..................................... 131.2.2 Vähimmäistavoite lyhyellä aikavälillä - hakemuksen laatimisenlaajamittainen sähköistäminen ................................................................... 131.2.3 Jatkotavoitetila (2. vaihe) - koko menettelyketjun sähköistäminen e-lupajärjestelmään .................................................................................. 161.2.4 Jatkotavoitetila (3. vaihe) - Lupamenettelyiden yhdistäminen kohti yhdenluukun periaatetta .................................................................................. 19

2 Sähköisen asioinnin kehittäminen julkishallinnossa: yleiset strategiset ja teknisetvaatimukset ................................................................................................ 20

2.1 Julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämisen ohjaus .............................. 202.1.1 Julkishallinnon ICT-strategia ja viranomaisten vastuusuhteet .................. 202.1.2 Toteutettuja ja meneillään olevia sähköisen asioinnin kehittämishankkeita 212.1.3 Yleisiä vaatimuksia julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämiselle ....... 21

2.2 Tietoturvallisuuden vaatimukset ........................................................... 222.2.1 Yleistä tietoturvallisuuden vaatimuksista .......................................... 222.2.2 Tiedon eheys ............................................................................. 222.2.3 Tietojärjestelmän luottamuksellisuus ............................................... 222.2.4 Tunnistautuminen ....................................................................... 23

2.3 Tietosisällön hallintaa koskevat yleiset vaatimukset ................................... 242.3.1 Keskitetty tietojen tallennus ......................................................... 242.3.2 Määritellyt rajapinnat ja järjestelmien yhteentoimivuus ........................ 252.3.3 Tiedon määrämuotoisuus .............................................................. 252.3.4 Paikkatietopohjaisuus .................................................................. 252.3.5 Tietosisällön automaattinen syöttö .................................................. 262.3.6 Tietosisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan.................................. 262.3.7 Rakenteelliset, elävät dokumentit ................................................... 262.3.8 Dynaamiset lomakkeet ................................................................. 27

2.4 Sähköisen asioinnin kehittäminen prosessien ja johtamisen näkökulmasta ........ 282.4.1 Sähköinen asiointi edellyttää prosessien uudelleenarviointia ................... 282.4.2 Sähköinen asiointi osana toiminnanohjausjärjestelmää.......................... 282.4.3 Sähköinen asiointi viranomaisen toiminnan raportointi-, arkistointi- jatilastointityökaluna ................................................................................. 29

2.4.4 Sähköinen asiointijärjestelmä valvontaviranomaisen ja lupaviranomaisenyhteisenä työkaluna ................................................................................ 302.4.5 Sähköinen asiointi määräaikojen noudattamisen työkaluna ..................... 30

3 E-lupajärjestelmän sisällölliset vaatimukset .................................................. 313.1 Ympäristölliset lupa- ja viranomaismenettelyt ja niiden samankaltaisuudet ...... 31

3.1.1 Eri menettelyissä kerättävä tieto .................................................... 313.1.2 Lupamenettelyprosessien vastaavuudet eri lakien mukaisissa menettelyissä 333.1.3 Eri ympäristöllisten menettelyiden viranomaiset ................................. 34

3.2 Menettelyn sähköistäminen ................................................................. 353.2.1 Johdanto .................................................................................. 353.2.2 Lupahakemuksen virelletuloa edeltävä vaihe ...................................... 353.2.3 Lupahakemuksen laatimisvaihe ....................................................... 363.2.4 Lupahakemuksen vireilletulovaihe ................................................... 373.2.5 Lupahakemusta koskevat katselmukset ja neuvottelut .......................... 383.2.6 Lupahakemuksesta kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen..................... 383.2.7 Lupaharkinta ja lupapäätös ........................................................... 393.2.8 Lupapäätöksestä tiedottaminen ja päätöksen julkipano ......................... 403.2.9 Muutoksenhaku lupapäätökseen ...................................................... 40

3.3 Konkreettisia esimerkkejä e-lupajärjestelmän teknisistä ominaisuuksista ......... 403.3.1 Yleistä järjestelmän teknisistä ominaisuuksista ................................... 403.3.2 Hankealueen lupatilanne .............................................................. 403.3.3 Maankäytön suunnittelun tilanne..................................................... 413.3.4 Liikennemäärät .......................................................................... 423.3.5 Läheisyydessä sijaitsevat luonnonkohteet .......................................... 423.3.6 Sähköinen tarkkailu- ja raportointituloksien toimittaminen .................... 433.3.7 Tarkkailuohjelmien hallinta ja automaattiset yhteenvetoraportit ............. 433.3.8 Valtakunnallinen tilannekuva ja tilastointi luvista ................................ 44

3.4 Kansainvälisiä kokemuksia sähköisen asioinnin kehittämisestä ympäristölliseenpäätöksentekoon ....................................................................................... 45

4 Yhteenveto ........................................................................................... 47Kirjallisia lähteitä ......................................................................................... 48Liite 1: Ympäristöllisten päätöksentekomenettelyiden tavoitteet ................................. i

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoitus ja tavoite .............................. iMaankäytön suunnittelujärjestelmän tarkoitus ja tavoite .................................... iRakentamisen lupajärjestelmä tarkoitus ja tavoite ........................................... iiKemikaalilainsäädännön tarkoitus ja tavoite ................................................... iiVesilain mukaisen järjestelmän tarkoitus ja tavoite ......................................... iiiMaa-aineslain mukaisen lupamenettelyn tarkoitus ja tavoite .............................. iiiYmpäristölupajärjestelmän tarkoitus ja tavoite ...............................................ivKaivoslain mukaisen järjestelmän tarkoitus ja tavoite ....................................... v

Liite 2: Ympäristöllisissä päätöksentekomenettelyissä vaadittavien hakemustietojenvertailua ...................................................................................................... i

8

9

1 Johdanto

1.1 Työn tausta

Lupamenettelyiden kesto Suomessa suhteessa kilpailijamaihimme vaikut-taa maamme vetovoimaan investointiympäristönä. Erityisesti sähköiseenasiointiin erilaisissa lupamenettelyissä liittyy kehittämistarpeita kansalli-sen kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta toteutetut toimenpiteet Suo-messa ovat olleet melko konservatiivisia verrattuna useisiin muihin Eu-roopan unionin jäsenmaihin.1

Edistyneimmät Euroopan unionin jäsenmaat, kuten Alankomaat, ovattunnistaneet, että erilaisia hankkeisiin liittyviä viranomaismenettelyitäon edelleen lukuisia ja niiden keskinäisiä suhteita on syytä koordinoidanykyistä paremmin, myös yli hallinnonalojen rajojen.2 Lisäksi lupapro-sessien kehittämisessä on painotettu entistä enemmän asiakasnäkökul-maa viranomaisten tarpeiden lisäksi. Tavoitteena on ns. yhden luukunperiaate, jonka mukaisesti asiakas asioisi vain yhdessä rajapinnassa vi-ranomaisen kanssa. Taustalla eri sektoriviranomaiset ja -asiantuntemusvoivat edelleen olla tarpeen, mutta viranomainen hoitaa sisäisen tiedon-kulun järjestelyt.

Asikasnäkökulmaa edistävää ja tehokkuutta lisäävää viranomaisyhteis-työtä voidaan tukea merkittävästi kehittämällä julkishallinnon sähköistäasiointia suuntaan, jossa tietoaineistot tallennetaan keskitetysti siten,että tarvittava tieto on kaikkien viranomaisten käytettävissä. Tämä vaa-tii kuitenkin sitä, että viranomaiset katsovat päätöksentekoprosessejans. valtiokonserni- tai paremminkin julkishallintonäkökulmasta. Toistai-seksi siiloutuneet ministeriövastuut ovat johtaneet siihen, että eri hal-linnonaloille on kehitetty omia itsenäisiä järjestelmiä.

Hallinnonalat pyrkivät kyllä sisäisesti tehostamaan toimintaansa. Esimer-kiksi ympäristöministeriöllä on meneillään ympäristöllisen päätöksenteonkehittämistä koskeva tarkastelu. Taustalla on ympäristönsuojelulain(527/2014) uudistaminen ja tarve tehostaa menettelyiden sujuvuutta.Hanke koskee kuitenkin ainoastaan ympäristöministeriön hallinnonalaa.

Järjestelmiä on myös kehitetty erikseen valtio- ja kuntasektorille. Kun-nissakaan ei ole yhteneviä järjestelmiä. Esimerkkinä voidaan mainita,että ei ole olemassa mitään tietokantaa tai raportointijärjestelmää, jos-ta saisi tietoa kunnissa tehdyistä ympäristöllisistä päätöksistä. Suomenympäristökeskus on kerännyt kertaluonteisesti tietoa laadituista ympä-

1 Esimerkiksi kahden aluehallintoviraston johtajat kirjoittivat 18.5.2015Helsingin Sanomissa, että erityisesti ympäristölupa-asiat ovat sellaisia,joissa sähköistä asiointia tulisi edistää (Minna Karhunen - Elli Aaltonen:Aluehallintoa tulee yksinkertaistaa. Helsingin sanomat 18.5.2015).2 Ekroos ja Warsta suorittivat vuonna 2014 kansainvälisen vertailun ym-päristöllisen päätöksenteon kehittämistoimenpiteistä eräissä EU-maissa(ks. Ekroos ja Warsta 2014).

10

ristölupapäätöksistä kyselytutkimuksella. Kunnan sisällä päätös saate-taan tallentaa osana kokouspöytäkirjaa tai sen liitteenä. Parhaimmillaanpäätökset on tallennettu paikkatietomuodossa, kuten Helsingissä.

1.1.1 Julkisen talouden yleiset haasteet ja sähköisen asioinninkehittämisen mahdollisuudet

Suomen talouden vaikeudet ovat jatkuneet jo vuosia. Julkisen taloudenperusjäämän pitäisi vahvistua yhteensä lähes 6 prosenttiyksikköä suh-teessa BKT:hen noin 7 vuoden aikana. Velka-asteen alentamiseen tarvit-taisiin heti vuosikymmenen alussa lähes 5 prosenttiyksikön suuruinen so-peutus suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden sopeuttamiseksi tarvitaankustannusten hillintää.

Kustannusten hillinnässä voisi olla apua mm. tuottavuutta kasvattavistajärjestelyistä. Lisäksi tarvitaan kasvuedellytyksiä parantavien rakenne-uudistusten toteuttamista laajalla rintamalla. Julkisen talouden sopeut-tamista on välttämätöntä jatkaa lähivuodet.

Sähköisellä asioinnilla, voidaan paitsi lisätä tuottavuutta, myös mahdol-listaa laajat rakenteelliset muutokset, jotka tuovat pysyviä kustannus-säästöjä. Lisäksi sähköisen asioinnin kehittäminen lievittää työvoimapu-laa, kun yksinkertaisia tehtäviä voidaan automatisoida. Sähköisellä asi-oinnilla voidaan myös keventää ja nopeuttaa hallinnollisia menettelyitäsiten, että Suomesta tulee houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi inves-tointikohde.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä voidaan merkittävästivaikuttaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen laatuun ja tulokselli-suuteen sekä vastata ikääntymisen ja väestön huoltosuhteen muutoksistaaiheutuviin haasteisiin.3

1.1.2 Mitä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan?

Sähköinen asiointi on asioiden hoitamista käyttäen verkossa olevia palve-luja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Asiakkaita voivat olla kansalaiset,yritykset tai viranomaiset. Sähköistä asiointia kehitettäessä kehitetäänkoko asiointiprosessia, joka muodostuu asiakkaan käyttöliittymästä pal-veluun sekä palvelun tuottamiseen liittyvistä prosesseista organisaatios-sa (taustaprosessit).4

Sähköisellä asioinnilla tavoitellaan ensisijaisesti tuottavuuden paranta-mista. Tuottavuuden parantuminen taas on seurausta työvaiheiden vä-hentämisestä ja automatisoinnista erilaisissa palveluprosesseissa. Tuot-tavuuden parantuminen kohdistuu sekä asiakkaaseen että viranomai-seen.

3 Julkishallinnon ICT-strategia.4 Lahden kaupungin sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelma 2010-2020.

11

Niin valtiolla kuin kuntatasollakin eri hallinnonalat ja toimialat ovat tyy-pillisesti olleet varsin itsenäisiä ja vastanneet omasta sähköisen asioinninpalvelukehityksestään ja järjestelmävalinnoistaan, kehittäminen onusein tapahtunut viranomaisen tarpeista lähtien. Tyypillisesti tämän-tyyppinen kehitys on johtanut lukuisiin erillisiin sähköisiin järjestelmiinja palvelukokonaisuuksiin. Kehityksen koordinointi on usein ollut liianvähäistä ja tietojärjestelmien yhteensopivuus puutteellista vaikeuttaenpalveluiden yhteiskäyttöä ja jatkokehitystä.

Toisaalta yhä laajeneva vaatimus tietojärjestelmien yhteentoimivuudes-ta, rajapinnoista ja erillisten järjestelmien lukumäärän karsimisesta te-kee tietojärjestelmähankkeista huomattavan monimutkaisia ja usein hal-linnolliselta työltään raskaita ja kalliita. Pakottaminen yksittäisiin tieto-järjestelmiin voi myös jäykistää järjestelmäkehitystä pakottaen komp-romisseihin. Isojen toiminnanohjausjärjestelmien, kuten SAP:n, toimin-nallisuus voi yksittäisillä toimialoilla olla heikompi kuin räätälöityjen eri-tyisohjelmistojen. Toisaalta laaja kokonaisratkaisu varmistaa, että eriprosessit keskustelevat toistensa kanssa yleensä kitkatta.

Sähköisen asioinnin kehittäminen laajoina kokonaisuuksina edellyttäähyvää strategista suunnittelua ja asioiden johtamista. Kehittämistyö onpitkäjänteistä.

Sähköisen asioinnin parantamiseen liittyy julkishallinnossa yleinen bud-jettitalouden ongelma, jossa itsensä vuosien kuluessa takaisinmaksavienhankkeiden vaatimat investoinnit ovat haastavia.

1.1.3 Tarpeet ympäristöllisen lupajärjestelmän kehittämiseen

Suomessa ympäristöllisen lupajärjestelmän sähköistä asiointia (e-lupajärjestelmää) on tarpeen kehittää kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoit-taa sitä, että kehittämispotentiaalia tulee tarkastella yli hallinnonalojensektorirajojen, kattaen niin valtion kuin kunnallisenkin päätöksenteon.

Tulevaisuudessa tulisikin panostaa e-lupajärjestelmän kehittämiseen,joka palvelisi sekä kunnan että valtion eri sektoriviranomaisia.5 Keskei-set ympäristöön liittyvät luvat ja suunnitelmat sekä niitä koskevat viran-omaismenettelyt tulisi sovittaa yhteen ja yhdistää "yhden luukun toimin-talupa" -järjestelmäksi riippumatta eri ministeriöiden vastuualueista.Kehittämällä yhteistä sähköistä asiointijärjestelmää eri menettelyihin,edistetään mahdollisuuksia menettelyiden koordinointiin ja yhteiskäytet-tävän tiedon tarpeet ja hyödyt nousevat esille.

Julkishallinnon ICT-strategiassakin tunnistetaan sähköisten palvelujenmahdollistavan julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevien palvelui-den tuottamisen entistä enemmän organisaatiorajat ylittävinä prosessei-na ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Oikein hyödynnettynä tie-to- ja viestintäteknologia mahdollistaa joustavan julkisen hallinnon toi-minnan. Julkishallinto on saanut palautetta siitä, että viranomaisten vä-lisessä tiedon vaihdossa nähdään puutteita. Tämä tarkoittaa yritysten ja

5 Infra- ja ympäristöluvitus sujuvaksi - Elinkeinoelämän keskusliitto 2015.

12

kansalaisten kannalta sitä, että samaa tietoa kerätään ja varastoidaanmonessa paikassa. Sähköistä asiointia ei tule kehittää imitoimaan ole-massa olevia käytäntöjä, vaan sähköisten palvelujen toteuttamisen rin-nalla tulee aina kriittisesti arvioida itse palveluprosessia ja tarvittaessauudistaa organisaatioiden toimintaa.

Ympäristöministeriön sujuvoittamistyöryhmän (ns. Tarastin työryhmän)raportin mukaan ympäristömenettelyjen sujuvoittamisella tulisi supistaasitä välimatkaa, mikä on tekniikan kehittymisen myötä syntynyt reaaliai-kaisen yhteiskunnan toiminnan ja perinteisen lupahallinnon välille. Sekäyritykset että viranomaiset ovat peräänkuuluttaneet parempia tietojär-jestelmiä lupamenettelyjen tueksi.6

Sähköisen asioinnin kehittämisellä on keskeinen rooli menettelyjen te-hostamisessa. Tavoitteena tulisi olla yhteiset järjestelmät, yksi e-lupajärjestelmä, kunnalle ja valtiolle siten, että sama nk. masterdatapalvelisi kaikkia erillisiä ympäristöllisiä päätöksentekomenettelyitä (ml.muutoksenhakumenettelyt).

Tarastin työryhmä on myös ehdottanut, että ympäristönsuojelulain mu-kaisessa lupamenettelyssä kertynyttä aineistoa hyödynnettäisiin myöskemikaaliturvallisuuslain mukaisessa lupamenettelyssä. Lisäksi tullaanselvittämään, voitaisiinko samankaltaisissa käsittelyvaiheissa kuulemisiayhdistää sekä edistää sähköistä asiointia.

1.1.4 Toimeksianto

Tämän hankkeen tarkoituksena on laatia kuvaus sähköisen asioinnin ke-hittämismahdollisuuksista tukemaan asiakkaiden eli toiminnanharjoitta-jien työtä sekä ympäristöllisen päätöksentekojärjestelmän sujuvoittami-seksi. Samalla selvitys edesauttaa ns. yhden luukun periaatteen eteen-päin viemistä, sillä yhteinen e-lupajärjestelmä nostaa väistämättä esiinmenettelyiden välisiä päällekkäisyyksiä ja koordinointitarpeita.

Projektissa laaditaan yleispiirteinen vaatimusmäärittely ympäristöllistälupajärjestelmää sujuvoittavasta ja päätöksentekomenettelyä tukevastasähköisestä e-lupajärjestelmästä. Tavoitteena on kuvata havainnollisinesimerkein minkälaisia ominaisuuksia lupamenettelyä tukevassa sähköi-sessä asiointijärjestelmässä tulisi olla aina hakemuksen jättämisestä itselupapäätöksen muotoiluun. Asiaa katsotaan kokonaisuutena asiakkaan(yritysten) näkökulmasta huomioiden koko ympäristöllinen päätöksente-kojärjestelmä eri menettelyineen ja viranomaisineen (ml. kunnan ja val-tion viranomaisten yhteistyö).

6 Ympäristömenettelyiden sujuvoittaminen 2015 Yritysten ja ympäristö-viranomaisten aluefoorumit 2014

13

1.2 Ympäristöllisen e-lupajärjestelmän tavoitetila

1.2.1 E-lupajärjestelmän kehittämisen kokonaisuus

Sähköisen asiointijärjestelmän kehittäminen ympäristölliseen päätöksen-tekoon on laajahko kokonaisuus, joka käsittää hakemuksen laadintaahelpottavat työkalut, viranomaisten asianhallintajärjestelmiin liittyvänkokonaisuuden, prosessien uudelleen tarkastelun sekä mahdollisestimyös lainsäädännön kehittämisen. Kokonaisuuden hallitsemiseksi ja asi-an edistämisen nopeuttamiseksi kehittämistyötä voidaan tehdä vaiheit-tain siten, että sellaiset toimenpiteet, joihin on olemassa parempi val-mius, voidaan toteuttaa nopeammin kuin asiat, joiden edistäminen vaa-tii laajempaa selvittämistä ja prosessien kehittämistä.

Sähköistä asiointia on mahdollista edistää ripeästikin kehittämällä 1.vaiheessa ensi sijassa hakemuksen laadinnan sähköistämistä. Tämä osuustyötä palvelee erityisesti asiakasta eli hakijaa, mutta helpottaa moneltaosin myös viranomaisen työtä. Seuraavassa, 2. vaiheessa, voidaan edetäitse luvan käsittelyprosessin sähköistämiseen luomalla tekninen alusta,joka mahdollistaa viranomaisten omien asianhallintajärjestelmien laa-jemman yhteensovittamisen luvan hakemista palvelevan portaalin kans-sa. Viimeisessä, 3. vaiheessa sähköisestä asiointijärjestelmästä otettai-siin täysi hyöty yhdistämällä tai koordinoimalla lupaprosesseja siten, et-tä edetään hankkeiden kokonaishyväksyntään: tällöin menettelyt voivatyhdistyä kokonaisuudessaan tai osittain tiettyjen menettelyvaiheidenosalta.

Edellä esitetty vaiheistus on periaatteellinen ja koskee erityisesti vai-heiden valmistumista. Vaiheet voivat käynnistyä ja edistyä osittain myösrinnakkain.

1.2.2 Vähimmäistavoite lyhyellä aikavälillä - hakemuksen laatimisenlaajamittainen sähköistäminen

Sähköisen asioinnin ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on siirtää lupa-hakemusten laadinta sähköiseen asiointiympäristöön. Tällä tarkoitetaansitä, että nykyinen erillisiin paperiasiakirjoihin tai sähköpostilla toimi-tettaviin sähköisiin dokumentteihin perustuva menettely korvattaisiinjärjestelmällä, johon asiakas syöttäisi tietoja joko sähköisten lomake-pohjien avulla tai automatisoidusti määrämuotoisilla tiedostoilla. Haki-jan tiedonsyöttötarve minimoitaisiin kehittämällä portaalista7 sellainen,että se kykenee hakemaan viranomaisella jo olevaa tietoa sähköisistätietokannoista ja rekistereistä. Vastaavasti hakijan syöttämät tiedot tal-lennettaisiin tietokantoihin myöhempää käyttöä varten.

7 Portaalilla tarkoitetaan tässä tietojärjestelmää, johon voi syöttää jahakea tietoa julkisesta tietoverkosta käsin. Tietoja käsitellään alustavas-ti portaalissa, mutta varsinaista viranomaisen käsittelyä varten tiedotsiirretään viranomaisen omaan tietojärjestelmään ja valmis lupapäätöspalautetaan portaaliin.

14

Lupaportaali olisi yhteinen kaikille ympäristöllisen päätöksenteon me-nettelyille ohjaavasta ministeriöstä riippumatta ja sekä valtiolle ettäkunnille. Järjestelmässä olisi oltava standardoidut rajapinnat, jotta eriviranomaisten omat asianhallintajärjestelmät voidaan yhteensovittaa lu-paportaalin kanssa. Rajapintojen avulla varmistetaan, että lupaportaa-liin toimitettu tietosisältö voidaan automatisoidusti siirtää järjestel-mään, jossa lupaviranomainen käsittelee asiaa.

Ympäristöllisen päätöksenteon nykyaikaiselta sähköiseltä asiointijärjes-telmältä edellytetty perusvaatimus on paikkatietopohjaisuus. Tämä tar-koittaa sitä, että tietoa ryhmitellään, haetaan ja havainnollistetaan toi-minnon sijainnin avulla. Lisäksi asiointijärjestelmän tulee kyetä hyödyn-tämään yhteiskunnan perusrekistereitä, kuten kiinteistötietojärjestel-mää.

Keskeiset hyödyt ympäristöllisen päätöksenteon sähköisen asioinnin ke-hittämisen 1. vaiheessa olisivat:

· Tietojen vähentynyt syöttötarve· Hyödyntää yleisiä rekistereitä paikkatietoon tukeutuen· Eri menettelyille yhteisten tietojen syöttäminen vain kertalleen· Järjestelmässä omat osiot eri menettelyille· Toimittaa tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle· Tukee prosessia, esim, kuulemista

Eri menettelyitä tukevan yhteisen lupaportaalin perusajatus on esitettykuvassa 1.

Kuva 1. Hakemusvaihetta tukevan lupaportaalin keskeisen ominaisuudet

Tietojen kulun periaate portaalin, asiakkaan, viranomaisen ja tietokan-tojen välillä on esitetty kuvassa 2.

15

Kuva 2. Tavoitetilan 1. vaihe: yhden hakemuspalvelun laajentaminen mahdolli-simman moneen menettelyyn

Vaiheessa 1. edettäisiin tilanteeseen,jossa luvan hakemiseen liittyväprosessi on sähköistetty. Tämä merkitsee sitä, että luvanhakijan ei tar-vitse olla tietoinen viranomaisten toimivallanjaon rajoista tai vaadituistalupamenettelyistä. Asiakas voi hankkeen ominaisuuksien avulla - eli ker-tomalla mitä on tekemässä - päätellä järjestelmän rakenteen avullavaadittavat hakemukset, jotka ohjautuvat automaattisesti toimivaltai-selle viranomaiselle sähköisessä muodossa.

Järjestelmä tukee jo jonkin verran asiakasta hakemalla joitakin hank-keen perustietoja olemassa olevista tietokannoista. Itse lupaprosessia eiole kuitenkaan kehitetty sähköisen asioinnin mahdollisuudet huomioidenja hakija joutuu syöttämään paljon sellaisia tietoja, jotka olisivat jomuutenkin saatavilla. Erityisesti tämä pitää paikkaansa silloin, kun haki-ja on velvoitettu hakemaan erilaisia lupia eri sektoriviranomaisilta (ja si-ten eri järjestelmissä tai osin ”paperilla”).

Järjestelmä voi jämäköittää ja selkiyttää lupaprosessia hakijan kannaltaesimerkiki ohjeistamalla askel askeleelta täyttämään hakemuksen oi-kein. Järjestelmä voi myös esimerkiksi automaattisesti sijoituspaikanympäristön olosuhteiden perusteella päätellä, minkälaisia selvityksiä yk-sittäistapauksessa on tarpeen antaa (esim. sijoittuminen tärkeälle poh-javesialueelle). Järjestelmä voi myös tarkistaa tietojen oikeellisuuttamm. suorittamalla automaattista laskentaa.

Ympäristöministeriön johdolla on kehitetty tällä hetkellä lähinnä raken-nuslupamenettelyn tueksi. Tämä järjestelmä on tietoarkkitehtuuriltaanja rakenteeltaan sellainen, että se mahdollistaa järjestelmän jatkokehit-tämisen ja laajentamisen myös valtion viranomaisten toimintaan sekä

16

kattamaan entistä useampia lupa- ja ilmoitusjärjestelmiä myös ympäris-töhallinnon ulkopuolelle.

Lupapiste.fi -palvelu on tällä hetkellä erityisesti luvan hakijaa palvelevaportaali, vaikka se samalla helpottaa monella tapaa myös viranomaisentyötä. Keskeisenä etuna järjestelmässä on se, että se on viranomaisenomista asianhallintajärjestelmistä riippumaton pilvipalvelu, joka keskus-telee viranomaisten järjestelmien kanssa rajapintapalveluiden avulla.Näin ollen Lupapiste.fi ei ole riippuvainen viranomaisesta, hallinnonalu-eiden rajoista tai nykytoteutuksella edes päätöksetekoprosessista.

1.2.3 Jatkotavoitetila (2. vaihe) - koko menettelyketjunsähköistäminen e-lupajärjestelmään

Ympäristöllisen päätöksenteon sähköisen asioinnin kehittämisen 2. vai-heen (kuva 3) keskeiset hyödyt nykytilaan ja vaiheeseen 1. verrattunaolisivat:

· Tietojen syöttötarve minimoitaisiin, kun viranomaisella jo eri jär-jestelmissä oleva tieto esim. ympäristön tilasta tai päästöistä voi-daan hyödyntää

· Koko lupamenettelyprosessin sähköistäminen kattamaan myös vi-ranomaisen hallinnollisen päätöksenteon

· Yrityksen ja viranomaisjärjestelmän rajapintojen vakiointi mah-dollistaen rakenteellisen tiedon syöttämisen viranomaisjärjestel-mään

· Viranomaistiedon optimaalinen jakaminen ja hyödyntäminen· Mahdollisuuksien mukaan rakenteellisten viranomaispäätösten te-

keminen vähentäen proosamuotoisia dokumentteja· Lupamenettelyn eri vaiheiden optimointi ja sähköinen tukeminen· Prosessin ohjaus kaikissa sen vaiheissa

Esimerkiksi ympäristölupajärjestelmässä hakijaa vaaditaan toimittamaanpaljon hankkeen ympäristöolosuhteiden ja maankäytön suunnittelun pe-rustietoja, jotka tosiasiallisesti ovat järjestelmistä saatavissa tai olisivatsinne helposti saatettavissa. Lupapiste.fi -palveluun on jo koottu esim.ajantasainen yleiskaava-aineisto. Tulevaisuudessa myös asema- ja ranta-asemakaavat tulisi saada valtakunnalliseen palveluun ajantasaisena. Lu-paprosesseissa tulee myös merkittävästi vähentää sanallisia kuvauksiaympäristön tilasta, päästöistä tai maankäytön suunnittelusta. Riittää, et-tä sekä hakijalle että viranomaiselle näytetään nykytila järjestelmässäja jos joitakin tietoja puuttuu, ne pyydetään toimittamaan.

Lupapiste.fi -palvelu on nyt rakennettu niin, että järjestelmän rajapin-nat on määritelty viranomaisen toiminnanohjausjärjestelmiin. Jotta mo-nimutkaisten lupien hakemista voitaisiin tukea täysimääräisesti, pitäisivastaava mahdollistaa myös suhteessa toiminnanharjoittajaan. Esimer-kiksi puolustushallinnon ympäristötietojärjestelmässä YmpäristöKIRA-VE:ssa on määritelty rajapinnat mm. laboratoroiden toiminnanohjausjär-jestelmiin. Tavoitetilassa toiminnanharjoittaja voisi halutessaan toimit-taa tietoa luvanhakuportaaliin ja valvonnan tietojärjestelmiin vakioitu-jen rajapintojen kautta.

17

Sähköinen asiointijärjestelmä helpottaa monella tapaa myös viranomai-sen työtä. Nykyiset järjestelmät, monipuolisimpana Lupapiste.fi -palvelu, kattaa vain luvan hakemisen ja esimerkiksi päästöihin liittyvänraportoinnin ja ylipäätään valvontaviranomaisen työkalut ovat kokonaanerillään järjestelmästä. Koska erityisesti lupien muuttamisessa kyse onlaajalti toiminnan prosessien kuvauksen ajanmukaisuuden tarkistamises-ta sekä laitoksen raportointitietojen kattavammasta arvioinnista suh-teessa ympäröivään maankäyttöön ja ympäristön tilaan sekä herkkyy-teen, tulisi valvontaan liittyvät tietojärjestelmät kytkeä kiinteästi säh-köiseen asiointijärjestelmään, jossa lupa luodaan.

Lupapiste.fi -palveluun on luotu työkaluja mm. viranomaiskuulemisten(lausuntomenettelyn) helpottamiseen. Kytkemällä ja kehittämällä näitätyökaluja tiiviimmin luvan luomisen työkaluun, voitaisiin esimerkiksi lau-suntoyhteenvedot jne. koostaa automaattisesti. Myös tässä voitaisiinprosessia kehittää siten, että lausunnot tallennettaisiin järjestelmäänsellaisenaan ja viranomaisen työ koskisi vain sitä, miten lausunnot, muis-tutukset tai mielipiteet ovat vaikuttaneet lopulliseen päätökseen.

Ympäristöllisen päätöksenteon sähköisen asioinnin kehittämisen 2. vai-heen perusperiaate on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Tavoitetila järjestelmästä, joka palvelisi kaikkia lupamenettelyitä kokolupaprosessin ajan

Tietojärjestelmien näkökulmasta 2. vaiheen tavoitetila on esitetty ku-vassa 4.

18

Kuva 4. Tavoitetilan 2. vaihe: holistinen sähköinen prosessi

Teknisesti on mahdollista kehittää eri viranomaisten asianhallintajärjes-telmiä itsenäisesti siten, että viranomaista tukevat sähköiset ominaisuu-det on luotu viranomaisen omaan tietojärjestelmään. Tämä edellyttää,että rajapinnat lupaportaaliin on tarkasti määritelty ja kaikki tarvittavatieto tallennetaan sellaisiin tietokantoihin, joista se on myös muiden vi-ranomaisten käytettävissä ja kaikella tiedolla on selkeä omistaja, jokavastaa sen ajanmukaisuudesta ja eheydestä. Käytännössä samankaltai-sessa roolissa toimivien viranomaisten tietojärjestelmiä ei kannata eriyt-tää: esimerkiksi kaikkien lupaviranomaisten asianhallintajärjestelmä voi-taisiin kehittää yhtenä kokonaisuutena, mutta eri sektoriviranomaisillavoisi olla räätälöidyt käyttöliittymät järjestelmään. Sen sijaan esimer-kiksi maankäytön suunnittelusta työprosessit voivat olla siinä määrin eri-laisia, että kytkeytyminen kokonaisuuteen rajapintojen kautta voi ollajärkevin ratkaisu.

Myös koko lupaprosessin sekvenssi tulisi olla samassa järjestelmässä taikokonaisuudessa. Näin ollen, jos päätöksistä valitettaisiin, tulisi ainakinpäätösten rakenne olla yhtenäinen siten, että tuomioistuimissa tai muis-sa muutoksenhaku/oikaisumenettelyissä tehtävät muutokset alkuperäi-seen päätökseen voitaisiin helposti integroida lainvoimaiseen päätök-seen. Lisäksi kaikilla osapuolilla tulee olla järjestelmässään mahdollisuusseurata käsittelytilannetta eli missä vaiheessa prosessia jokin menettelyon. Erilaisilla sidosryhmillä olisi heidän tarpeisiinsa räätälöity käyttöliit-tymä ja näkymä järjestelmään. Eri ryhmät pääsisivät käsiksi vain tietoi-hin, joihin heillä on käyttöoikeus.

19

1.2.4 Jatkotavoitetila (3. vaihe) - Lupamenettelyiden yhdistäminenkohti yhden luukun periaatetta

Ympäristöllisen päätöksenteon sähköisen asioinnin kehittämisen 3. vai-heessa syvennettäisiin edelleen aiemmissa vaiheissa tehtyä kehitystyötäsiten, että menettelyt koordinoitaisiin systemaattisesti yhden luukun pe-riaatteen tai hankkeen kokonaishyväksynnän toimeenpanemiseksi (kuva5). Kehitysaskeleen keskeiset hyödyt nykytilaan ja vaiheisiin 1. ja 2. ver-rattuna olisivat:

· Eri lupamenettelyiden sulauttaminen yhdeksi toimintaluvaksi· Erillisten kuulemisten vähentäminen, viranomaislausuntojen koor-

dinointi· Muutoksenhakumenettelyiden vähentäminen· Tiedon tarpeiden optimointi ja ympäristöllisen päätöksenteon

laadun parantaminen

Viimeisessä, kolmannessa vaiheessa maksimoitaisiin sähköisen asioinninhyödyt, vaikka siinä ei oikeastaan enää edellytettäisi teknisesti kuin jär-jestelmän optimointia esimerkiksi mahdollisesti kehitettävän lainsää-dännön vaatimuksiin. 3. vaiheessa edettäisiin siis yhteen lupamenettely-prosessiin ja hankkeen ympäristölliseen kokonaishyväksyntään. Kolman-nen vaiheen tavoitetila on kuvattu pääpiirteissään kuvassa 5.

Kuva 5. E-lupajärjestelmäkokonaisuus, jossa eri ympäristöllisen päätöksenteon lu-pamenettelyt olisi yhdistetty tai menettelyllisesti koordinoitu niin, että käsitte-lyvaiheet voitaisiin toteuttaa samanaikaisesti

20

2 Sähköisen asioinnin kehittäminenjulkishallinnossa: yleiset strategiset jatekniset vaatimukset

2.1 Julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämisen ohjaus

2.1.1 Julkishallinnon ICT-strategia ja viranomaisten vastuusuhteet

Julkishallinnon ICT-strategia on yhteinen valtiolle ja kuntasektorille.Strategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa ICT:n hyödyntämiselleasetetut tavoitteet sekä hallituksen rakennepoliittiset toimenpiteet, ku-ten Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, kuntauudistus, sosiaali- jaterveydenhuollon palvelurakennemuutokset, keskushallintouudistus,kuntatuottavuustoimenpiteet, Asiakaspalvelu 2014 -hanke sekä asiak-kuusstrategian valmistelu.8

Valtion viranomaiset vastaavat pääosin itsenäisesti oman tietohallintonsajärjestämisestä. Yleistä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä ohjaus-ta varten valtiovarainministeriöön perustettiin JulkICT-toiminto huhti-kuussa 2011. Valtiovarainministeriön tukena ja julkisen hallinnon viran-omaisten yhteistyöelimenä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neu-vottelukunta JUHTA. Valtion IT-toiminnan yhteistyötä varten on asetettuvaltion IT-toiminnan koordinaatioryhmä (VITKo) ja Valtionhallinnon tie-toturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI).

Ministeriöiden hallinto- ja palvelutoimintoja hoitava valtioneuvoston hal-lintoyksikkö (VNHY) aloitti toimintansa 1.3.2015. Valtioneuvoston hallin-toyksikön palvelut koostuvat muun muassa tietotekniikka-, tietojärjes-telmä-, tiedonhallinta- ja julkaisutuotantopalveluista. Ministeriöissä onkuitenkin edelleen myös omaa henkilökuntaa tietohallintoasioissa. Uu-distus on kuitenkin askel kohti tietohallintopalveluiden keskittämistäministeriötasolla.9

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämistä onedistetty valtion IT-strategialla vuodesta 2006. Valtion konserniohjausydintoiminnan tietojärjestelmien osalta kohdistuu yhteentoimivuuden jatietoturvan toteutumisen edistämiseen.

Kuntien tietohallinto on osa kuntien sisäisen hallinnon järjestämistä, jo-hon kuuluvat myös talous-, henkilöstö- ja asiakirjahallinto sekä hankin-tatoimi. Valtio kohdistaa kuntiin normiohjauksen lisäksi resurssi- ja in-formaatio-ohjausta. Kuntien tietohallinnon palveluiden tuotannon kehi-tystrendinä on ollut viime vuosina kuntien välisen yhteistyön tiivistämi-nen.

8 Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisenstrategia 2012 – 2020.9 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-hallintoyksikko-aloitti-1-maaliskuuta?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616.

21

2.1.2 Toteutettuja ja meneillään olevia sähköisen asioinninkehittämishankkeita

Valtiolla on on meneillään nk. kokonaisarkkitehtuurityö koko julkisenhallinnon prosessien kartoittamiseksi. Työn on tarkoitus tukea myös tie-tohallinnon kehittämistä.

Sipilän hallituksen ohjelman yhtenä 10 vuoden tavoitteena on, ettäSuomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityiselläsektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla tur-haa sääntelyä ja byrokratiaa. Määrätietoisella johtamismallilla on kehi-tetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhdenluukun digitaaliset julkiset palvelut.10

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) tavoitteena on tuottaa valtakunnalliseen käyttöön laadukkaitaja yhteentoimivia julkisen sektorin sähköisiä palveluita. Palvelut vahvis-taisivat kustannustehokkuutta, toisivat säästöjä ja niistä hyötyisivät sekäkansalaiset, yritykset, yhteisöt että kunnat ja valtion viranomaiset. Oh-jelmassa kehitetään sähköisiä palveluita seitsemässä eri hankkeessa.Ympäristölliseen päätöksentekoon liittyen hankkeessa on kehitetty eri-tyisesti rakentamisen lupapalveluita (ks. aiemmin esitetty Lupapiste.fi -palvelusta).11

Fenix-teknologiaohjelma oli TEKES:n rahoittama kokonaisuus, jonka osa-na nk. KuntaFenix-hankkeessa rahoitettiin julkisen sektorin tietojärjes-telmien kehittämistä. Perinteisesti julkisen sektorin tietojärjestelmienrahoittaminen ja siten myös ratkaisujen valinta on ollut hajautettua ja-kaantuen esimerkiksi laajan kuntasektorin, valtionhallinnon ja muidentoimijoiden kesken. KuntaFENIXin taustalla oli tavoite siitä, että tekno-logian kehittyminen mahdollistaa keskitettyjen monistettavissa olevienratkaisujen luomisen esimerkiksi uusien sähköisten palveluiden tuottami-seen.12

2.1.3 Yleisiä vaatimuksia julkishallinnon sähköisen asioinninkehittämiselle

Yleisesti, kun puhutaan sähköisestä asioinnista, peruslähtökohtana onriippumattomuus ajasta ja paikasta. Toisena peruslähtökohtana on tur-han työn rajoittaminen minimiinsä. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköises-sä asiointijärjestelmässä tulee automatisoida sellaisia toimenpiteitä,jotka ovat tietoteknisesti järjestettävissä. Valveutunut kansalainenodottaa, että jos hän on viranomaiselle jonkin perustiedon antanut, tätäei pyydetä häneltä enää uudestaan.

10 Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn päämi-nisteri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.11 http://vm.fi/sade.12 TEKES: Tietoyhteiskunnan uudet toimintatavat mahdollisuutena jahaasteena. Teknologiaohjelmaraportti 9/2007.

22

Sähköisen asioinnin tulee kytkeytyä osaksi julkishallinnon palvelutarjon-nan kokonaisuutta. Sa hko iset palvelut tulee tarjota mahdollisimman pit-källe yhden ka yttoliittyman lävitse tai vähintäänkin järjestelmien tuleetunnistaa toistensa olemassa olo ja kyetä viestimään toistensa välillä.

Vuosikymmenten aikana valtiolle ja kunnille on kertynyt lukematon mää-rä tietojärjestelmiä, joiden välinen tiedonsiirto on räätälöity joka jär-jestelmälle erikseen. Tätä pyritään yksinkertaistamaan kansallisessa pal-veluarkkitehtuuriohjelmassa.

Rakenteilla olevan palveluväylän kautta muun muassa perusrekisterientiedot olisivat saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille tietoja tarvit-seville palveluille, käyttövaltuudet huomioiden. Myös kansalaiset voivatpalveluväylän kautta hallinnoida omia tietojaan.13

2.2 Tietoturvallisuuden vaatimukset

2.2.1 Yleistä tietoturvallisuuden vaatimuksista

Tietoturvallisuuden yleiset osa-alueet ovat saatavuus, luottamuksellisuusja eheys. Ympäristöllisen päätöksentekojärjestelmän kannalta palvelunsaatavuuteen ei liitty erityisiä, muista julkishallinnon tietojärjestelmistäpoikkeavia vaatimuksia. Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen seuraukse-na järjestelmän saatavuus voisi heiketä, mutta järjestelmä ei olisi sillätavoin kriittinen, että sen hetkellinen lamaantuminen aiheuttaisi yhteis-kunnalle vakavaa häiriötilannetta. Luottamuksellisuutta ja eheyttä tar-kastellaan omissa kohdissaan hieman tarkemmin.

2.2.2 Tiedon eheys

Tiedon eheydellä tarkoitetaan tietoturvan yhteydessä tiedon oikeelli-suutta siinä mielessä, että viestittyä tai talletettua tietoa ei ole muutet-tu sen jälkeen, kun tiedon todennettu luoja on sitä viimeksi käsitellyt.Eheyttä edistetään tarkistussummilla, tarkistuskoodeilla ja digitaalisillaallekirjoituksilla.

Tiedon eheys varmistetaan sillä, että kaikella järjestelmän hyödyntämäl-lä tiedolla on määritelty omistaja, joka vastaa tiedon oikeellisuudesta.Sellaista tietoa, joka on eheydeltään kriittistä, ei tule voida muuttaamuiden toimijoiden toimesta. Jos ympäristöllisessä päätöksentekojärjes-telmässä hyödynnetään rajapintojen kautta vaikkapa väestötietojärjes-telmän tietoja, ei näitä tietoja tule olla mahdollista muuttaa väestöre-kisterikeskuksen tietämättä tai ilman hyväksyntää.

2.2.3 Tietojärjestelmän luottamuksellisuus

Ympäristöllisen päätöksentekojärjestelmän sisältämästä tiedosta suurinosa on luonteeltaan julkista, mutta järjestelmä sisältäisi myös salassa

13 Päivi Männikkö: Sähköisen asioinnin puolestapuhuja. Tietosuoja-lehti4/2014.

23

pidettävää tietoa. Tällaista olisivat mm. henkilötiedot, yritysten lii-kesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot sekä turvallisuusviranomaisten, ku-ten vaikkapa puolustusvoimien, tiettyjen kohteiden tarkemmat tiedot.Järjestelmä tuleekin rakentaa sellaiseksi, että se voidaan auditoida suo-jaustasolle IV, mikä merkitsee viranomaisten käyttöön rajoitettua tie-toa. Viranomaiset joutuvat käsittelemään tätäkin luokitusta vaativampaatietoa, mutta järjestelmää tarkemmin suunniteltaessa tulisi erikseenselvittää, olisiko tätä salaisempi tieto järkevintä jättää kokonaan järjes-telmän ulkopuolella käsiteltäväksi.

Salaisen tiedon käyttömahdollisuus tulee rajoittaa vain niille viranomai-sille, jotka tarvitsevat tietoa virkatoimiensa suorittamiseen. Luottamuk-sellisuutta voidaan parantaa salauksella ja pääsynhallinnalla. Saatavuusedellyttää riittävän tiedonsiirtokapasiteetin varaamista.

2.2.4 Tunnistautuminen

Sähköisen asiointijärjestelmän käyttäminen edellyttäisi käyttäjältä tun-nistautumista (ns. vahva tunnistautuminen). Ainakin valtion viranomais-ten osalta tunnistautuminen voi tapahtua vastaavalla tavalla kuin mui-hinkin viraomaisten sähköisiin järjestelmiin eli käyttäen Virkamiehentunnistuksen luottamusverkostoa (VIRTU). Yritysten ja kansalaisten osal-ta tunnistautuminen voisi tapahtua vastaavasti kuin Verohallinnon palve-luissa (kuva 6) joko pankkitunnuksin tai käyttäen nk. Katso-tunnistusmenetelmiä.

Kuva 6. Esimerkki vahvasta tunnistautumisesta verohallinnon asiointijärjestelmäs-sä

24

2.3 Tietosisällön hallintaa koskevat yleiset vaatimukset

2.3.1 Keskitetty tietojen tallennus

Laadukas ympäristöllisen päätöksenteon sähköinen asiointijärjestelmäedellyttää, että päätöksenteossa tarvittava tieto on talletettu siten, et-tä ajantasainen informaatio on mahdollista löytää ja saada käytettävässämuodossa haltuun nopeasti. Perinteisessä hallinnollisessa päätöksenteos-sa tehdään erillisiä dokumenttimuotoisia päätöksiä, joissa tieto ja senesittämistapa sekoittuvat toisiinsa ja tieto on suorasanaisessa muodossa,josta ohjelmistojen on vaikeaa hakea sitä käyttöönsä. Pahimmillaan jopaitse päätösten löytäminen on haasteellista, koska niitä ei ole tallennettukeskitetysti mihinkään. Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa ei oletavatonta, että yksittäiset päätökset ovat osa kokouspöytäkirjaa.

Jotta kehittynyt sähköinen asiointi olisi mahdollista, tieto tulee olla tal-lennettu keskitetysti siten, että tietovarastoja on rajallinen lukumäärä.Tiedon ei siis välttämättä tarvitse fyysisesti sijaita yhdessä paikassa,mutta tiedon säilytyspaikkojen tulee olla tiedossa, sama tieto tulee tal-lentaa vain yhteen paikkaan ja tietovarastojen tulee olla vakiomuotoisiaja niihin tulee voida olla yhteydessä vakioiduin toimenpitein (ns. raja-pintaliittymät).

Parhaiten ympäristöllistä päätöksentekojärjestelmää tukisivat relaatio-tietokannat, joihin tietosisältö tallennettaisiin mahdollisimman pitkältimäärämuotoisena, silloin kuin määrämuotoisuus on tavoitteen kannaltajärkevin ratkaisu.14

Tietokannan rakentaminen perustuu siihen tallennettavan tiedon mallin-tamiseen. Ympäristöllisen päätöksenteon tietojärjestelmätyö siis edel-lyttää, että selvitetään minkälaista tietoa päätöksenteossa hyödynne-tään ja minkälaisia yhteyksiä ja ominaisuuksia näillä ns. entiteeteillä on.Tiedot ja niiden suhteet voidaan kuvata jollakin tarkoitukseen kehitetyl-lä kuvauskielellä, kuten UML. Itse tietokannan rakentamisen lisäksi tuleeselvittää, miten tietokoneohjelman eli sähköisen asiointijärjestelmän ontarpeen käsitellä tallennettua tietoa.

Tietomallia voidaan tarvita myös esimerkiksi kommunikaatioprotokollienrakentamisessa. Osa tiedosta on sellaista, että sitä ei ole tarkoituksen-mukaista tallentaa tietokantaan määrämuotoisena. Tällöin tietomalliasuunniteltaessa arvioidaan, onko tietueisiin liittyviä dataobjekteja kutenkuvia järkevintä käsitellä erillisinä tiedostojärjestelmään tallennettuinatiedostoina vai tietokantaan tallennettuina binääritietueina.

14 Relaatiotietokannoissa taulujen välille luodaan yhteyksiä. Taulujentiedot yhdistetään toisiinsa toisen taulun avaimella. Taulujen välisiäsuhteita kuvataan usein Äiti-lapsi -termillä. Esimerkiksi viestillä voi ollavain yksi kirjoittaja (käyttäjä), mutta käyttäjällä useita kirjoituksia.

25

2.3.2 Määritellyt rajapinnat ja järjestelmien yhteentoimivuus

Ohjelmointirajapinta on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivattehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Rajapinta-palvelu on tekninen käyttöyhteys, jonka avulla asiakassovellus ottaa yh-teyttä palveluntuottajan palvelimelle ja noutaa sieltä tietoa, esim. kiin-teistönrajat ja taustakartan määritellyltä alueelta. Rajapintapalveluidenkäyttö edellyttää että käytössä on ohjelmisto, joka tekee pyynnöt palve-luntuottajan palvelimelle.

Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen rajapinnat perustuvat mm. WMS- jaWFS -standardiin.

Yhteentoimivuuden takaaminen edellyttää, että perusrekistereitä jamuita perustietovarantoja ylläpitävät organisaatiot toteuttavat vakio-muotoiset tietopalvelurajapinnat. Lisäksi laaja-alaisesti hyödynnettäväympäristöllisen päätöksenteon järjestelmä tulisi olla sellainen, että ra-japinnat olisi vakioitu myös suhteessa keskeisten viranomaisten asianhal-linta- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Myös rajapinnat suhteessa asiak-kaisiin eli toiminnanharjoittajiin olisivat määrämuotoisia.

2.3.3 Tiedon määrämuotoisuus

Tiedon eheydellä tiedonhallinnan näkökulmasta tarkoitetaan sitä, ettätieto on talletettu ennalta määritetyssä muodossa. Jotta tietoa voidaanhyödyntää mahdollisimman laaja-alaisesti ja muokata eri käyttötarkoi-tuksiin automatisoidusti, tulee sen olla sellaisessa muodossa, jossa oh-jelmat pystyvät ns. parsimaan tietoa. Esimerkiksi päästötiedot tulisisyöttää järjestelmään sovitussa formaatissa ja suorasanaisen tekstinkäyttö tulisi rajoittaa vain sellaisiin kohtiin, joissa se aidosti on välttä-mätöntä.

2.3.4 Paikkatietopohjaisuus

Ympäristöllinen päätöksenteko kytkeytyy luonnollisesti tiukasti hankkeenja toiminnan fyysiseen sijaintiin. Useimmat meistä mieltävät ympäristöl-liset asiakokonaisuudet suhteessa paikalla vallitsevaan todellisuuteen.Erilaista tietoa on mahdollista luokitella ja systematisoida monella eritavalla, mutta ympäristöön liittyvän tiedon osalta toiminnan sijainti sys-tematisoi tietoa erittäin loogisesti ja havainnollisesti. Paikkatieto on tie-toa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Paikkatieto on paikannettuakohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginentietokokonaisuus.

Ympäristölliselle tiedolle on myös usein luonteenomaista, että pistemäi-sen sijainnin lisäksi sitä kuvaamaan tarvitaan tietoa kohteiden pinta-aloista ja etäisyyksistä toisistaan.

26

Edellä mainituista syistä, pelkkä perinteinen relaatiotietokanta ei riitäkuvaamaan ympäristöllistä tietoa.15 Paras tapa esittää tietoa on paikka-tietopohjainen.

2.3.5 Tietosisällön automaattinen syöttö

Erityisesti verkkopohjaisissa järjestelmissä on usein ongelmana se, ettätiedot vaaditaan täytettäväksi html-lomakkeilla. Jos kysymyksessä onyksinkertainen tai kertaluontoinen tehtävä, ko. lomakkeet ovat havain-nollisia ja helppokäyttöisiä ja tietoja voidaan tallentaa niiden avulla vai-heittain, räätälöidysti (olettaen, että html-kielen lisäksi hyödynnetäändynaamisia sivustoja, jotka on luotu jollakin sopivalla ohjelmointikielel-lä, kuten vaikkapa php) ja neuvoen.

Sen sijaan kun kysymyksessä on ammattimainen käyttäjä, tiedot tyypilli-sesti jo ovat jossakin muussa tietoformaatissa. Esimerkiksi tilastotieto onyksinkertaisimmillaan tallennettu laskentataulukkoon (kuten MicrosoftExcel tms.). Järjestelmä tulee suunnitella siten, että tietojen syöttö onmahdollisimman helppoa myös ammattikäyttäjille.

Esimerkiksi Tullilla on käytössään määrämuotoinen sanoma-asiointi, jollavoidaan automatisoida usein tehtäviä ilmoituksia (kuva 7).

Kuva 7. Tullin määrämuotoisen sanoma-asioinnin rakenteelliset dokumentit

2.3.6 Tietosisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan

Tavanomaisten sähköisten dokumenttien keskeinen ongelma on, ettäniillä ei ole määriteltyä metatietorakennetta, joka mahdollistaisi tiedonhakemisen dokumentin sisältä. Tyypillisesti dokumenteissa ja html-pohjaisissa verkkosivuissa sekoitetaan myös dokumentin ulkoasuun ja si-sältöön liittyviä attribuutteja. Jotta esimerkiksi lupapäätöksistä voitai-siin tehdä helposti niiden yksityiskohtia koskevia kyselyitä tai tilastoja,täytyisi päätöksen rakenne olla sellainen, että tiedot olisi mahdollistaalöytää muutenkin kuin merkkijonoihin kohdistuvilla hauilla.

Esimerkiksi XML-kielellä dokumentin rakenne voidaa erottaa sen ulko-asusta. Samalla myös sisällölle voidaan määrätä vakioitu rakenne.

2.3.7 Rakenteelliset, elävät dokumentit

Ympäristöllisessä päätöksenteossa on tavanomaista, että tehtyihin pää-töksiin kohdistuu ajan myötä muutoksia. Esimerkiksi ympäristölupaa voi-

15

27

daan muuttaa tai päätöksen yksittäinen määräys saattaa muuttua muu-toksenhakumenettelyssä. Nykyisin päätöksistä ei laadita ns. konsolidoi-tua versioita eli yhdistettyä päätöstä, jossa olisi mukana kaikki lainvoi-maiset osat tehdyistä osapäätöksistä. Sähköinen asiointijärjestelmämahdollistaa rakenteellisten dokumenttien ja metatiedon avulla nk. elä-vät dokumentit, koska tietoa ei olisi tallennettu vain suorasanaisenatekstinä tai erillisenä tiedostona, jonka muokkaaminen on mahdotontatai vähintäänkin vaikeata tiedon eheys säilyttäen.

Sähköinen asiointijärjestelmä siis kokoaisi päätöksen aina käyttäjän pyy-täessä järjestelmää tulostamaan asiakirjan. Näin järjestelmä voi tarkas-taa, onko johonkin dokumentin osaan olemassa uudempia versioita, joil-la tulisi korvata dokumentin aiempia osuuksia. Samalla käyttäjällä onmahdollisuus seurata lokia dokumenttiin tehdyistä muutoksista. Asiakir-jan metatiedoista näkyisi myös se, jos asiakirjan jokin osa on jonkin tar-kastelun, vaikkapa muutoksenhaun kohteena.

2.3.8 Dynaamiset lomakkeet

Laajojen lupa-asioiden yhteydessä haasteena on saada tiedot riittävänmäärämuotoisina, mutta samalla sallia hakemusten riittävä räätälöintimonimutkaisten ja yksilöllisten asiakokonaisuuksien vaatimuksiin. Pape-riset, Word- tai PDF-dokumenttimuotoiset hakemuslomakkeet ovat lupa-asioissa kömpelöitä.

Dynaamisten verkkosivujen avulla hakemusten syöttöä voidaan räätälöi-dä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että verkko-sivu, jossa hakemusta täytetään, muuttuu tai sopeutuu hakijan antamientietojen perusteella. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että joshakijalle esitetään lomakkeessa yksinkertainen kyllä/ei -kysymys, vasta-uksesta riippuen on annettava lisätietoa tietyistä asioista eli valintaklik-kaus avaa lomakkeeseen lisää täytettäviä kohtia. Lomakkeisiin voidaanlisätä myös metadataa ja ohjeita. Metadatalla tarkoitetaan tietoa tie-dosta eli yksinkertaisimmillaan vaikkapa tiedon lähde ja sen tuotta-misajankohta. Ohjeistusta voidaan puolestaan porrastaa aina käsillä ole-van täytettävän tiedon osalta tarjottavaksi (kuva 8).

28

Kuva 8. Esimerkki Verohallinnon sähköisen palvelun lomakeneuvonnasta

2.4 Sähköisen asioinnin kehittäminen prosessien jajohtamisen näkökulmasta

2.4.1 Sähköinen asiointi edellyttää prosessien uudelleenarviointia

Optimaalinen julkishallinnon tehokkuus edellyttää, että palveluja pohdi-taan poikkihallinnollisesti ja tekniikan mahdollisuudet huomioiden. Säh-köistä asiointia ei tule kehittää siten, että olemassa oleva prosessi muu-tetaan sähköiseksi, vaan prosessi tulee arvioida uudestaan suhteessatarpeisiin. Esimerkiksi Verohallinto on kyennyt sähköisellä asioinnilla au-tomatisoimaan tiedonhankintaansa siten, että aiemmin veroilmoituksellaasiakkailta kerätyt tiedot saadaan nykyään muilla keinoin. Näin koko ve-roilmoitusprosessi on muuttunut asiakkaan tarkastusprosessiksi. Vastaa-valla tavalla ympäristöllisessä päätöksentekojärjestelmässä tulisi arvioi-da prosessia asiakasnäkökulmasta ja yli nykyisten hallintorajojen, eikäpelkästään siitä, mikä on viranomaiselle helpointa tai miten asioita ontotuttu hoitamaan.

2.4.2 Sähköinen asiointi osana toiminnanohjausjärjestelmää

Toiminnanohjausjärjestelmien, kuten esimerkiksi SAP-järjestelmän, yh-tenä keskeisenä tarkoituksena on sähköisen asioinnin muiden hyötyjen li-säksi vakioida toimintamalleja ja -prosesseja. Lähtökohtana järjestel-män räätälöinnissä yrityksen tai viranomaisen toimintaan ei siten olepelkästään se, miten asioita nykyisin hoidetaan, vaan tavoitetila määri-tellystä prosessista, joissa eri tahoilla on tietyt selkästi määritellyt roolitja tehtävät. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla voidaan siisedesauttaa yhtenäisten toimintamallien käyttämistä ja ”pakottaa” pro-sessin yksittäiset roolit toimimaan ennalta sovitulla tavalla. Järjestelmä

29

ikään kuin tarkoituksella ”jäykistetään” tarkoituksenmukaiseen muo-toon, jossa ei ole mahdollista välttää suorittamasta tiettyjä kriittiseksiarvioituja toimenpiteitä.

Ajatusmalli on sovellettavissa myös päätöksentekoa tukevan sähköisenasiointijärjestelmän laatimiseen. Kyseessä ei siten ole tiukasti määritel-tynä perinteinen ajatus sähköisestä asioinnista, jolla tehostetaan toimi-mista asiakasrajapinnassa, vaan järjestelmällä voidaan samalla ohjatamyös viranomaisen toimintaa. Vastaavalla tavalla järjestelmä ohjaaasiakasta, eli lupahakemuksen tai ilmoituksen laatijaa. Järjestelmälläohjataan ensin luvanhakuvaiheessa asiakasta antamaan tietyt vaaditutselvitykset mahdollisimman määrämuotoisina. Tietyiltä osilta voidaankoneellisesti varmistaa, että selvitys täyttää ainakin teknisluonteisiavaatimuksia ja on annettu yhtenevällä tavalla parantaen annettujen tie-tojen vertailtavuutta ja tilastoitavuutta. Samalla voidaan varmistaa, et-tä esimerkiksi käsittelyaikaa mitataan vasta ns. täydellisestä hakemuk-sesta. Järjestelmää laatiessa prosessi täytyy määritellä riittävällä tark-kuudella. Tämä jämäköittää toimintatapoja, kun esimerkiksi vaadittavi-en selvitysten laatua eri toimialoilla tulee ohjeistaa nykyistä tarkemmin.Tämä johtaa tapauskohtaisen harkinnan systematisointiin eli tapauskoh-taisessa harkinnassa huomioitavat kriteerit on määriteltävä, eivätkä nevaihtele viranomaisesta, toimipisteestä ja henkilöstä riippuen, vaan ai-noastaan tarkastelevan asian ominaisuuksista johtuen.

Sähköinen järjestelmä johtaa siihen, että päätöksissä on aina kirjattunatietyt keskeiset tiedot, koska järjestelmä edellyttää niiden olemassaoloa. Myös tietojen tarkkuustaso muodostuu yhtenäiseksi verrattuna va-paamuotoisilla lomakkeilla laadittuihin hakemuksiin. Perinteisillä lomak-keilla on pyritty ohjeistamaan kaikkein tavanomaisimmat vaatimukset,mutta perinteinen lomake ei ole käyttökelpoinen monimutkaisten han-kekokonaisuuksien kuvaamiseen. Laatimalla sähköinen järjestelmä huo-lellisesti, vaatimustaso yksittäisten hankkeiden välillä on mahdollistayhdenmukaistaa, jolloin vältytään turhilta täydennyspyynnöiltä.

Sähköisen asiointijärjestelmän kehittämisessä prosessit tulee mallintaasiten, että ns. uimaratamallia hyödyntäen eri tahojen roolit ja tehtävätselkiytetään. Yhdistämällä prosessipohjainen kuvaus sähköiselle järjes-telmälle asetettuihin teknisiin vaatimuksiin päästään tilanteeseen, jossajärjestelmän edellyttämä insinöörisuunnittelu voi alkaa.

2.4.3 Sähköinen asiointi viranomaisen toiminnan raportointi-,arkistointi- ja tilastointityökaluna

Sähköisen asioinnin avulla voidaan seurata tarkasti lupamenettelyproses-sin eri vaiheiden ajallista kestoa. Järjestelmän lokitietojen avulla voi-daan arvioida kuinka paljon tiettyjä toimenpiteitä tehdään ja kuinkakauan niiden toteuttaminen kestää. Näin saadaan nykyistä tarkempaatietoa siitä, onko esimerkiksi lupaprosessissa ns. kuolleita hetkiä, jolloinhakemus ns. ”seisoo pöydällä”. Tämä auttaa resurssien mitoittamisessaja tukee organisaation johtoa. Sähköiseen asiointijärjestelmään olisimahdollista kytkeä myös työajan seuranta ja tätä kautta laskutus. Valti-

30

olla on tälle alueella jo olemassa yhteisiä sähköisiä työkaluja (mm. nk.KIEKU-järjestelmä), joiden tarkkuus ei kuitenkaan saatujen kokemuksienmukaan yleensä ole riittävä palveluntuotannon kustannusten mitoittami-seen.

Sähköiseen asiointiin voidaan kehittää helposti yleisiä tilastoja ja raport-teja tuottavia ominaisuuksia, joita voivat olla mm. päätösten valitus-herkkyys, päätöslaji (uusi lupa, luvan muuttaminen), menettelyn koko-naiskesto, eri toimialojen päätösten lukumäärä ja edellisten asioidenyhdistelmiä. Sähköisen järjestelmän tulisi tuottaa tietoja myös esimer-kiksi EU:n komissiolle toimitettavista, eri direktiivien edellyttämistä ra-portoinneista.

2.4.4 Sähköinen asiointijärjestelmä valvontaviranomaisen jalupaviranomaisen yhteisenä työkaluna

Samaan sähköiseen järjestelmään kytketty raportointi mahdollistaa sen,että sekä lupaviranomaisella että valvontaviranomaisella on aina käytös-sään ajantasainen tilannekuva toiminnan laajuudesta, toiminnan pääs-töistä sekä ympäristön tarkkailusta. Näin esimerkiksi luvan muuttamis-tarpeen harkinta on yksinkertaisempaa. Tämä helpottaa myös hakijaa,kun kerran toimitettuja tietoja ei tarvitse erikseen toimittaa useaan ker-taan.

Raportointietoja voidaan järjestelmässä hyödyntää suoraan tarkistetta-van luvan kertoelmaosan automatisoidussa kirjoittamisessa. Käytännössäjärjestelmä koostaa tarkkailu- ja raportointitiedoista ennalta määritel-lyn muotoisen yhteenvetoraportin.

2.4.5 Sähköinen asiointi määräaikojen noudattamisen työkaluna

Lupiin ja ilmoituksiin voi liittyä erilaisia määräaikoja taikka päätös onalunperinkin voitu antaa määräajaksi. Sähköinen asiointijärjestelmä voitukea sekä toiminnanharjoittajaa että viranomaista määräaikojen hal-linnassa. Järjestelmästä voidaan ajaa raportteja tulevista tai ylitetyistämääräajoista.

Järjestelmää voidaan hyödyntää myös muistuttamassa uudistuvista vaa-timuksista, kuten uuden BATref-dokumentin voimaantulosta taikka uu-desta asetuksentasoisesta vaatimuksesta.

Elävinä dokumentteina toimivat luvat voivat myös automaattisesti päi-vittyä, kun alemmanasteista sääntelyä tai yleisesti velvoittavaa lainsää-däntöä muokataan. Esimerkiksi viittaukset lainsäädäntöön voisivat aina-kin teoriassa päivittyä lupiin automaattisesti, kun viittaukset olisivattekniseen rakenteeseen ohjelmoituja muuttujia, joiden sisältöä voitai-siin keskitetysti päivittää.

31

3 E-lupajärjestelmän sisällölliset vaatimukset

3.1 Ympäristölliset lupa- ja viranomaismenettelyt ja niidensamankaltaisuudet

3.1.1 Eri menettelyissä kerättävä tieto

Ympäristöllinen päätöksenteko Suomessa koostuu hankkeesta riippuenuseista menettelyistä: esimerkkeinä mainittakoon ympäristönsuojelu-lain, vesilain, maa-aineslain, kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mu-kaiset menettelyt sekä maankäytön lupa- ja suunnittelujärjestelmä. Li-säksi ympäristövaikutusten arviointimenettely sekä tietyt luonnonsuoje-lulain mukaiset arvioinnit täydentävät edellä esitettyä kokonaisuutta.

Menettelyillä on erilaisia tavoitteita (kts. liite 1), mutta niissä suoritet-tava arviointi edellyttää monelta osin samaa tai samankaltaista tietoa(ks. taulukko 1 ja liite 2). Merkittävä osa tiedosta on sellaista, joka vi-ranomaisella on jo käytössään. Tällaista tietoa on mm. yrityksiin liittyvätperustiedot, kiinteistöihin liittyvät tiedot, ympäristöolosuhteisiin liittyväaineisto, väestöön liittyvä tieto sekä monet ympäristön tilaa kuvaavattiedot.

Tämän lisäksi menettelyissä kerätään hakijalta sellaista tietoa, joka tar-vitaan myös jossain muussa ympäristöllisessä päätöksentekomenettelys-sä. Joiltain osin tieto voi olla muokattu ko. menettelyn erityisvaatimuk-siin tai muotovaatimukset eroavat eri viranomaisten välillä ilman erityis-tä syytä. Sähköisen asioinnin kehittämisen yhteydessä onkin hyödyllistäarvioida kriittisesti eri menettelyissä kerätyn tiedon laajuutta sekä tie-doilta edellytettyjä räätälöintivaatimuksia. Taulukossa 1 on vertailtuympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä kerättävää tietosi-sältöä kemikaaliturvallisuuslain lupamenettelyn hakemuksen vaatimuk-siin sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaivoslain vaati-muksiin. Kuriositeettina voidaan mainita, että ympäristönsuojelulain jaympäristövaikutusten arviointimenettelylain sanamuodot näyttävät poik-keavan toisistaan lähes yhtä paljon kuin ympäristönsuojelulain ja kemi-kaaliturvallisuuslain vaatimukset, vaikka kyseessä on saman hallin-nonalan menettelyt.

32

Taulukko 1. Eri menettelyissä kerättävien perustietojen vertailua, ks. tarkemminliite 2

3.1.2 Lupamenettelyprosessien vastaavuudet eri lakien mukaisissamenettelyissä

Hallintolain mukaisissa viranomaismenettelyissä noudatetaan samaa pe-rusprosessia. Näin ollen eri menettelyiden vaiheet muistuttavat pääpiir-teissään toisiaan. Useimpiin menettelyihin liittyy samankaltaisina vireil-letulo, hakemuksesta tiedottaminen, kuulemiset, katselmukset ja neu-vottelut, lausuntomenettelyt, lupaharkinta, päätös ja julkipano. Siksimenettelyiden pidemmälle vietävälle koordinoinnille tai yhteisen sähköi-sen lupaportaalin kehittämiselle ei ole olemassa merkittäviä esteitä. Lu-pamenettelyiden raskaus voi toki poiketa olennaisestikin riippuen asianlaajuudesta ja monimutkaisuudesta, jolloin hyvin vähäisissä asioissa joi-takin lupaprosessin vaiheita voidaan jättää väliin. Jos sama hanke edel-lyttää useita lupia, joista toiset ovat laajudeltaan vähäisiä ja toiset laa-joja, voi olla toiminnanharjoittajankin intressissä saada erillisiä osapää-töksiä, jos tämä jouduttaa hankkeen toteuttamista.

Viemällä eri lupamenettelyiden hakemukset samaan e-lupajärjestelmääntodennäköisesti nopeasti huomattaisiin eri menettelyiden samankaltai-suuteen liittyvät synergiaedut. Eri prosessien vaiheita kuten kuulemisiaolisi helppo yhdistää tai toteuttaa samanaikaisesti. Yhteisen sähköisenasiointijärjestelmän kehittämistä voidaankin pitää luontevana askeleenakohti hankkeiden kokonaishyväksyntää.

Kuvassa 9 on esitetty lupaprosessi, jonka vaiheet noudattelevat siis ylei-siä hallintolain vaatimuksia lupamenettelyille.

34

Kuva 9. Sähköisellä asioinnilla tuetun lupaprosessin kulku

Kuvassa 9 esitetty menettely kuvaa vaiheiltaan pitkälti esimerkiksi ym-päristönsuojelulain, kaivoslain, vesilain tai maa-aineslain mukaisia me-nettelyitä. Maankäytön suunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointi-menettelyn prosessi poikkeaa jonkin verran lupamenettelyistä, muttamyös niissä on samoja elementtejä ja etenkin keskenään ne ovat saman-kaltaisia.

3.1.3 Eri ympäristöllisten menettelyiden viranomaiset

Ympäristöllisessä päätöksenteossa on mukana lukuisia viranomaisia:aluehallintovirastot käsittelevät laaja-alaisemmat ympäristölupahake-mukset sekä vesilain mukaiset hakemukset. Kuntien ympäristönsuojelu-

35

viranomaiset käsittelevät pienempien toimintojen ympäristölupahake-mukset sekä maa-aineslain mukaiset hakemukset. Lisäksi kunnat vastaa-vat maankäytön suunnittelusta. TUKES käsittelee kemikaaliturvallisuus-lain mukaiset lupahakemukset (mutta ei ilmoituksia) sekä toimii viran-omaisena kaivoslain mukaisissa menettelyissä. Ympäristövaikutusten ar-viointimenettelyssä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus toimii yh-teysviranomaisena (ydinvoimahankkeissa työ- ja elinkeinoministeriö).

3.2 Menettelyn sähköistäminen

3.2.1 Johdanto

E-lupajärjestelmän kehittäminen edellyttää, että lupa- ja/tai ilmoitus-menettelyn prosessi arvioidaan ja kuvataan sekä sähköiselle järjestel-mälle laaditaan luettelo teknisistä vaatimuksista, toimenpiteistä ja teh-tävistä, jotka järjestelmän tulee kyetä täyttämään. Tämä perustyö onlaaja kokonaisuus, jota ei kokonaisuudessaan ole mahdollista laatia osa-na tätä esiselvitystä. Tässä luvussa kuvataan esimerkinomaisesti hiemantarkemmalla tasolla sähköisen asioinnin kehittämismahdollisuuksia. Val-taosa kuvauksesta on riippumatonta menettelyn substanssista. Tätä esi-merkkikuvausta voidaan hyödyntää vähäisin muutoksin ja täsmennyksinuseampien lakien mukaisten lupamenettelyiden sähköistämisessä.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeätä huomata, että ympäristöllisen pää-töksentekojärjestelmän ketteryyden ja yhden luukun periaatteen edis-tämisen kannalta työ pitää lopulta toteuttaa matriisimaisesti siten, ettätarpeita arvioidaan suhteessa muihin menettelyihin ja niiden tarpeisiin.

3.2.2 Lupahakemuksen virelletuloa edeltävä vaihe

Keskeisiä ominaisuuksia ennen luvan varsinaista hakemista olisivat:

- Lupa- tai ilmoitusprosessi voisi käynnistyä järjestelmässä erilaisistasyötteistä: yleisin on toiminnanharjoittajan jättämä hakemus uudestatoiminnasta, toiminnan laajentamisesta, muutoksesta, tai lopettami-sesta. Lisäksi esimerkiksi valvontaviranomaisen päätös luvan tarpees-ta tulisi rekisteröityä järjestelmään ja välittyä toiminnanharjoittajal-le tiedoksi luvan hakemisen tarpeesta.

- Tilanteissa, joissa kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos,järjestelmä voisi sisältää älyä siitä, mitä tietoja toiminnanharjoitta-jan on tarpeen ainakin päivittää. Järjestelmässä näkyisi aikaleimojenavulla viranomaiselle, mihin tietoihin on tehty täydennyksiä.

- Luvan mahdollisen tarkistamistarpeen arvioimiseksi järjestelmän tuli-si kyetä tuottamaan raportteja esimerkiksi tuotannon/toiminnan to-teutumisesta suhteessa luvan kapasiteettiin, päästöistä tai muistavastaavista tekijöistä suhteessa luvan määräyksiin, poikkeuksellisistatilanteista, haitankärsijöiden toimintaa koskevasta palautteesta,muuttuneista normeista ja ohjeistuksista, sekä teknisten ratkaisujenreferenssien kehittymisestä (esim. ympäristönsuojelulain tarkoitta-man parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta).

36

- Järjestelmän tulisi esimerkiksi kyetä tuottamaan raportti kaikista sel-laisista laitoksista, joissa on käytössä tekninen ratkaisu, kemikaali tairaaka-aine, jota lähestyisi ns. ”sun set”-ajankohta, jolloin laitostenluvat tulisivat tältä osin tarkistettaviksi tai toiminta muutettavaksi.Näin luvan tarkistaminen voitaisiin rajoittaa vain niihin laitoksiin, joi-ta muutos koskisi.

3.2.3 Lupahakemuksen laatimisvaihe

Lupahakemuksen laatimisvaiheessa kehittyneellä sähköisellä asiointijär-jestelmällä olisi seuraavia ominaisuuksia:

- Järjestelmä hakee hankkeen perustiedot sijaintiin perustuen muidenmenettelyiden tietokannoista, valvontatiedoista ja viranomaisen pe-rustietorekistereistä.

- Järjestelmässä sellaiset tiedot, joita tarvitaan laajemmin kuin yhdes-sä lupamenettelyssä, ovat yhdenmukaisesti nimettyjä globaalejamuuttujia: kun järjestelmään luo uuden hakemuslomakkeen, järjes-telmä esitäyttää sellaiset muuttujat, joille on annettu arvo jossakinmuussa menettelyssä tai viranomaisen perusrekistereissä. Jos esi-merkiksi hankkeella on rakennuslupa, jonka yhteydessä on tarkistettualueen suunnittelutilanne, kaavamerkinnät ja määräykset täydenty-vät hakemukseen automaattisesti.

- Globaalit muuttujat on tavoitetilassa sidottu ensisijaisesti masterda-taan eli ko. tilanteessa alueidenkäytön suunnittelun tietokantaan.Näin ollen, jos kaavoitustilanne muuttuu, päivittyy tilanne hanketie-tokantaan automaattisesti kaikkien lupamenettelyiden osalta.

- Toiminnanharjoittajan tehtävänä on tarkistaa, että viittaukset mui-den menettelyiden aineistoon muodostuvat oikeiksi. Jos ko. kohtees-sa on esim. haettu useita rakennuslupia, tulee toiminnanharjoittajanvahvistaa viittaukset sellaisiin aineistoihin, jotka liittyvät tähän lupa-asiaan (esim. asemapiirustukset tms.) ja tarvittaessa täydentää tie-dot, jotka järjestelmästä puuttuvat.

- Viranomainen puolestaan tarkistaa, että järjestelmän tuottamat tie-dot esimerkiksi alueen kaavoitustilanteesta ovat oikein.

- Hakijan tulee hyväksyä ja tarkistaa automaattisesti haetun tiedonajanmukaisuus ja oikeellisuus

- Sellainen tieto, joka järjestelmään on pakko syöttää, voidaan täyttääjoko opastavilla dynaamisilla verkkosivuilla tai määrämuotoisena tie-donsiirtona rajapinnan yli.

- Järjestelmä esittää annettujen tietojen perusteella koneellisen päät-telyn avulla, mitkä hakemuksen liiteselvitykset ovat tarpeen. Jokai-seen selvitystarpeeseen liittyy järjestelmään rakennettu tarkka oh-jeistus selvityksen sisällöllisistä vaatimuksista ja laatimistavasta sekäesimerkkejä vaatimukset täyttävistä selvityksistä.

- Hakija voi järjestelmässä esittää perusteluiden kera, että tietyt lii-teselvitykset eivät ko. hankkeessa ole hänen mielestään relevantte-ja. Viranomaiselle menee tieto esityksestä, jolloin viranomainen voihalutessaan kuitata esityksen järjestelmään jo ennen hakemuksenvarsinaista vireilletuloa (virtuaalinen ennakkoneuvottelu).

37

- Hakemuksen liitteiden vaatimukset määritellään mahdollisimmantarkasti siten, että tietojen tasoa voidaan arvioida koneellisesti.

- Silloin kun hakemuksen laajuuden arviointi edellyttää inhimillistäharkintaa, harkintaa tukeva ohjeistus on upotettu järjestelmään si-ten, että järjestelmä osaa viitata ohjeistuksen olennaisiin osiin.

- Järjestelmästä on mahdollisuus pyytää viranomaisen apua virka-aikana reaaliaikaisesti ja muutoin asymmetrisesti esim. chat-tyyppisenä viestinä.

- Kuville ja karttatiedostoille asetetut vaatimukset ovat selkät ja hel-posti järjestelmään syötettävissä.

- Syötetyt tiedot tallennetaan relaatiotietokantaan paikkatietoa kos-kevalla metadatalla varustettuna.

3.2.4 Lupahakemuksen vireilletulovaihe

Lupahakemuksen tullessa vireille järjestelmän tulisi mahdollistaa ainakinseuraavat toimenpiteet:

- Viranomainen voi hakemusasiakirjoja arvioidessaan ehdottaa ennak-koneuvottelua, jos asian laatu ja laajuus tätä puoltavat.

- Järjestelmä esittää laaditun hakemusluonnoksen pohjalta, mitä en-nakkovalvontapäätöksiä tai -rekisteröintejä hanke lähtökohtaisestiedellyttää. Järjestelmä sisältäisi älyä siten, että esimerkiksi ympäris-tön olosuhteet (esim. etäisyys haitankärsijöistä, sijainti tärkeälläpohjavesialueella) vaikuttaisivat järjestelmän antamaan suosituk-seen.

- Viranomainen tarkistaa järjestelmän ehdotuksen vaadituista menet-telyistä ja toimivaltaisista viranomaisista ja tekee niihin harkintansaperusteella vaadittavat muutokset.

- Viranomaisen on tarkistettava hakemuksen täydellisyys hakemuksentullessa vireille. Hakemus siis hyväksytään järjestelmässä, jonka jäl-keen se voidaan tarvittaessa siirtää toimivaltaisen viranomaisenomaan asianhallintajärjestelmään.

- Järjestelmä kykenisi luomaan raportin hakemuksiin vaadituista täy-dennyksistä esimerkiksi eri toimialoilla sekä ennakkovalvontamenet-telyiden tuloksista (hakemuksen laajuutta koskevasta käytännöstä).Järjestelmän automatiikkaa kehitettäisiin käytännössä saatujen ko-kemusten perusteella.

- Jos hanke edellyttää useita viranomaispäätöksiä, jokainen toimival-tainen viranomainen tarkistaa hakemuksen täydellisyyden omaltaosaltaan. Osamenettelyiden eteneminen ei riipu muiden viranomais-ten toiminnasta (eli yhden viranomaisen ruuhka ei aiheuttaisi pullon-kaulaa koko asian käsittelemiseksi).

- Hankkeen kuvauksen avulla järjestelmä esittää viranomaiselle auto-maattisesti luodun kertoelmaosan pohjan, sikäli kuin tällainen ontarpeen.

Sähköisessä järjestelmässä voidaan tallentaa kaikki hakemuksen kohdet-ta koskevat tiedot relaatiotietokantaan, josta tiedot ovat koostettavissatarvittaviin lupakäsittelyn vaiheisiin. Tietojen käsittelyssä voidaan hyö-dyntää määriteltyjä rakenteellisia dokumentteja, joissa tiedon sisältö on

38

eriytetty sen esittämistavasta. Näin sisällöllinen tieto voidaan taittaa eritavoin erilaisiin laitteisiin ja tulostusratkaisuihin. Tietojen syöttöä voi-daan myös automatisoida siten, että hakija voi syöttää määrämuotoistadataa suoraan järjestelmään täyttämättä käsin erillisiä kenttiä.

Hakemusta laadittaessa, järjestelmä voi annetun tiedon perusteella pää-tellä toiminnon laajuus- ja kuvailutietoja hyödyntäen vaadittavan tiedontarkkuustasoa sekä selvitysten laajuutta. Samalla järjestelmä voi opas-taa hakijaa käytännöllisin esimerkein ja taustatiedoin täyttämään hake-muksen oikein. Samalla järjestelmää voidaan hyödyntää hakemuksentäydellisyyden tarkistamiseen.

3.2.5 Lupahakemusta koskevat katselmukset ja neuvottelut

Viranomaisella olisi mahdollisuus viedä järjestelmään muistiinpanojakatselmuksista, tarkastuksista ja neuvotteluista. Ainakin järjestelmääntallennettaisiin näistä loki. Toiminnanharjoittajalla voisi olla myös mah-dollisuus tarkistaa ja omalta osaltaan hyväksyä muistiinpanot järjestel-mässä.

3.2.6 Lupahakemuksesta kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen

Järjestelmä voi tukea myös prosessin muissa käsittelyvaiheissa, kutenkuulemisessa, lausuntojen hankkimisessa sekä tarkkailu- ja raportointi-tietojen koostamisessa. Mikäli Suomessa edetään kohti yhden luukun pe-riaatetta, kuuleminen voidaan toteuttaa sähköisesti kerralla koko han-kekokonaisuudelle. Tällöin ainakin viranomaisten lausuntopyynnöt tulisikäsitellä nykyistä myöhäisemmässä vaiheessa prosessia, koska yksi kes-keinen osa lausuntomenettelyä olisi varmistaa, että eri viranomaistenluonnostelemat vaatimukset olisivat keskenään tasapainossa.

Itse lausuntomenettelyä tulisi kehittää siten, että viranomaiset välttäisi-vät proosa-muotoisten lausuntodokumenttien laadintaa, vaan lausunto-vaiheessa järjestelmään olisi mahdollista lisätä eri kenttiä koskeviakommentteja ja muutosesityksiä. Lisäksi järjestelmään voisi lisätä ns.”action point”teja eli lausuntoviranomaisen esittämiä toimenpidetarpei-ta. Nykyisin lausunnot sisältävät usein yleisarvioita hankkeista ja muutasellaista tietoa, jolla ei ole välittömiä vaikutuksia viranomaisten harkin-taan. Järjestelmä voisi mahdollistaa myös tällaisen yleisen tiedon tie-doksisaattamisen, mutta sisältö tulisi järjestelmässä erottaa varsinaisistakannanotoista. Viranomaiset saisivat järjestelmästä sähköpostin, jossakehotettaisiin siirtymään linkin avulla ko. lupamenettelyn käsittelyynmääräajassa.

Asianosaiskuulemisten osalta lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, ettäasianosaiskäsitettä eri toimialojen mukaisissa lupaprosesseissa tarken-nettaisiin. Asianosaisuus tulisi teknisistä syistä rajata ensisijaisesti esi-merkiksi tietyksi metrimääräiseksi etäisyydeksi hankkeesta. Tällöin asi-anosaisten yhteystietojen hankinta voitaisiin automatisoida. Kuulutus-teksti tuotettaisiin automaattisesti järjestelmästä hakemuksen tietojenpohjalta ja järjestelmästä voisi suoraan tulostaa ja postittaa kirjeet asi-anosaisille. Kirjeessä kehotettaisiin muistutusten tekemiseen suoraan

39

sähköisessä järjestelmässä sekä pyydettäisiin lupaa ottaa jatkossa yhte-yttä kansalaisen antamaan sähköpostiosoitteeseen. Koko valtion kannal-ta tulisi löytää ratkaisu, jolla kansalaisten kuuleminen voitaisiin jatkossasähköistää esim. vakiomuotoisten sähköpostiosoitteiden avulla. Järjes-telmä laatisi muistutuksista kootun yhteenvedon, jota viranomainenhyödyntäisi lupaharkinnassaa. Viranomainen ei enää referoisi kuulemisentuloksia lupapäätöksessä.

Järjestelmä sisältäisi myös mahdollisuuden muille kansalaisille mielipi-teen ilmaisemiseen hankkeesta sähköisesti suoraan järjestelmään. Mieli-piteen ilmaiseminen edellyttäisi vahvaa tunnistautumista esimerkiksipankkitunnuksin. Sekä muistutukset että mielipiteet tallennettaisiin jär-jestelmään paikkatieto-metadatalla varustettuna. Näin viranomainenvoisi visuaalisesti hahmottaa kartalla, tuleeko esim. melua tai hajua ai-heuttavan toiminnan palaute tietyiltä alueilta tai suunnilta.

Vastaavalla tavalla hakijan vastineet kuulemisvaiheessa tallennettaisiinsuoraan järjestelmään. Hakija voisi halutessaan vastata erikseen jokai-seen muistutukseen ja mielipiteeseen.

3.2.7 Lupaharkinta ja lupapäätös

Lupaharkinnan tueksi järjestelmän viranomais- ja hakijanäkymässä olisiseuraavia ominaisuuksia:

- Kootusti tiedot ympäristön olosuhteista, alueen kuormituksesta,- Raportit laitoksen toimintahistoriasta, toiminnan volyymeista,

päästötarkkailusta, vaikutustarkkailusta, kansalaisvalituksista,poikkeuksellisista tilanteista.

- Koottuna tieto toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan japarhaiden ympäristökäytäntöjen kehittymisestä.

- Automaattinen perustason luvan laadinta mallilupamääräysten se-kä suoraan velvoittavan normiston pohjalta (dynaamiset viittauk-set lainsäädäntöön siten, että määräykset ovat aina ajan tasallavoimassa olevan lainsäädännön kanssa),

- Tietopankki lupamääräysten variaatioista ja niiden soveltamisenperusteluista sekä määräyksiin kohdistuneista valituksista ja tuo-mioistuimien päätöksistä niitä koskien.

- Automaattinen päätösten ulkoasun hallinta, viranomainen tuottaisivain luvan sisällön.

- ”elävä dokumentti” eli erillispäätösten automaattinen konsolidoin-ti järjestelmässä esim. tilanteessa, jossa tuomioistuin muuttaa jo-takin määräystä.

Järjestelmässä voidaan havainnollisesti esittää ympäristön tilaa kuvaaviatietoja. Järjestelmään tulisi rakentaa rajapinnat muihin keskeisiin jär-jestelmiin, kuten kiinteistörekisteriin. Tavoitetilassa järjestelmästä saa-taisiin paikkatietomuodossa kaikki tarvittavat tiedot kaavoituksesta,luonnonsuojelualueista, pohjavesialueista ja muista ympäristöltään her-kistä kohteista.

40

Järjestelmä voisi suoraan tuottaa ns. perustason luvan toiminnan laa-juuden ja ympäristövaikutusten perusteella. Järjestelmä voisi myösopastaa viranomaista erityistä tarkkuutta ja tapauskohtaista harkintaavaativien tekijöiden tunnistamisessa. Sähköiseen järjestelmään voitaisiintallentaa lupakäsittelijöiden kokemuksia ja neuvoja vastaavien asioidenmyöhempää käsittelyä varten. Lisäksi järjestelmä voisi tarjota tilastotie-toa toimialan yleisistä käytännöistä, ympäristötekniikan tasosta sekäpäästötiedoista.

3.2.8 Lupapäätöksestä tiedottaminen ja päätöksen julkipano

Lupapäätöksestä tiedottaminen ja julkipano toteutettaisiin vastaavallatavalla kuin kuuleminen ja lausunnot. Järjestelmän luomat automaatti-set ilmoitukset tulisivat nähtäville viranomaisten verkkosivuille sekä jär-jestelmään asiasta kiinnostuneille kirjautuneille sähköpostitse. Sanoma-lehti-ilmoittamisesta voitaisiin luopua.

3.2.9 Muutoksenhaku lupapäätökseen

Jotta lupapäätöksistä voitaisiin tuottaa ajantasaisia, konsolidoituja pää-töksiä, tulisi myös tuomioistuimien toimenpiteet toteuttaa samassa jär-jestelmässä. Tavoitetilassa kaikki aineistot ja kannanotot, tuomioistuin-vaiheen vastinepyynnöt yms. toteutettaisiin samassa järjestelmässä.Tuomioistuimen muutokset tallennettaisiin versionhallinnan avulla jär-jestelmään, jolloin järjestelmässä olisi katsottavissa sekä alkuperäisetettä muuttuneet päätökset.

3.3 Konkreettisia esimerkkejä e-lupajärjestelmän teknisistäominaisuuksista

3.3.1 Yleistä järjestelmän teknisistä ominaisuuksista

Tässä selvityksessä esitetyt tekniset ominaisuudet ovat kauttaaltaan sel-laisia, että ne ovat toteutettavissa nykyisin olemassa olevin teknisin rat-kaisuin. Tähän osuuteen on koottu esimerkkejä joistakin sellaisista omi-naisuuksista, joita järjestelmällä tulisi olla ja jotka on jo toteutettu jos-sakin muussa sähköisessä järjestelmässä. Joidenkin ominaisuuksien osal-ta sähköiset tietokannat voivat olla puutteellisia tai ne eivät kata kokovaltakuntaa. Tältä osin järjestelmän kehittäminen voi edellyttää tieto-kantojen kehittämistä ja päivittämistä. Esitys ei ole tarkoitettu tyhjen-täväksi, vaan pyrkii esimerkein havainnollistamaan joitakin sähköisenasioinnin mahdollisia ominaisuuksia.

3.3.2 Hankealueen lupatilanne

Kaikki hanketta koskevat voimassa olevat luvat tulisi näkyä kartalla pis-teinä (kuva 10). Tarjolla tulisi aina olla voimassaoleva päätös eli, jospäätös on esimerkiksi muutoksenhaussa muuttunut, muuttuneet lupa-määräykset korvaisivat dokumentissa alkuperäisen päätöksen tiedon. Al-kuperäiset päätökset olisivat myös saatavilla järjestelmästä. Päätöksen

41

metatiedoista kävisi myös aina ilmi onko päätös lainvoimainen ja jos ei,missä vaiheessa sen muutoksenhaku on.

Kuva 10. Päätösten sidonta paikkatietoon, esimerkkinä Helsingin kaupunki

3.3.3 Maankäytön suunnittelun tilanne

Sähköisen järjestelmän tulisi kohteen aluerajauksen avulla kyetä hake-maan paikkatietoaineistosta alueen kaavoitustilanne (kuva 11). Luvanresiittiin voisi automaattisesti tulostua ote tarkimmasta kaavatasosta,joka alueelle on laadittu. Järjestelmä voisi myös hakea hankealueenkaavamääräykset eri kaavatasoilta. Järjestelmä voisi myös tunnistaa lä-hellä sijaitsevista herkistä maankäyttömuodoista eli esimerkiksi melua-vien toimintojen osalta tunnistaa melulle herkkiä maankäytön varauksiahankkeen läheisyydessä. Lupapiste.fi -palvelun käytössä on jo valtakun-nallinen yleiskaava-aineisto.

Kuva 11. Kaavoitustilanteen ja kiinteistötunnuksien esittäminen paikkatietojär-jestelmässä, esimerkkinä Helsinki

42

3.3.4 Liikennemäärät

Joskus tarvitaan tietoa alueen liikennetilanteesta ja arvioita hankkeenvaikutuksista sen kehittymiseen. Tältäkin alueelta on olemassa koottuatietoa paikkatietomuodossa (kuva 12).

Kuva 12. Liikennemäärien esittäminen paikkatietona, Liikennevirasto

3.3.5 Läheisyydessä sijaitsevat luonnonkohteet

Järjestelmä voisi annetun aluerajauksen perusteella automaattisesti sel-vittää kohdetta lähellä sijaitsevat luonnonkohteet, kuten suojelualueetja pohjavesialueet (kuva 13). Keskeiset alueet voisivat listautua tauluk-koon, josta kävisi ilmi alueen nimi, suojeluperuste, laajuus ja etäisyyshankealueesta. Pohjavesialueen osalta tulisi näkyä pohjavesialueen luo-kitus sekä tieto onko alue aktiivisessa vedenhankintakäytössä.

Kuva 13. Esimerkki luonnonsuojelualueiden ja pohjavesialueiden rajauksien esit-tämisestä paikkatietona karttapohjalla

43

3.3.6 Sähköinen tarkkailu- ja raportointituloksien toimittaminen

Vakioimalla viranomaisjärjestelmien rajapinnat voivat yritykset kehittääomia toiminnanohjausjärjestelmiään siten, että esimerkiksi laboratorioi-den tulokset voidaan toimittaa automatisoidusti viranomaiselle. Esimer-kiksi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Ympäristö-Kirave-järjestelmässä laboratoriotuloksia ns. pollataan kerran viikossa tai tie-tyltä ajanjaksolta sopimuslaboratorioiden järjestelmistä vakioidun raja-pinnan yli. Tulokset saapuvat puolustushallinnon järjestelmään, jossavastuuhenkilö voi tarkistaa tulosten oikeellisuuden. Vastaavalla tavallatarkistetut tulokset tulisi tulevaisuudessa tarpeellisilta osin voida toimit-taa automatisoidusti viranomaisen valvontatietojärjestelmään.

3.3.7 Tarkkailuohjelmien hallinta ja automaattiset yhteenvetoraportit

Sähköisessä asiointijärjestelmässä olisi mahdollista seurata yksittäistentarkkailupisteiden trendien kehitystä sekä asettaa halutessa erilaisia hä-lytysrajoja huomion kiinnittämiseksi epätavallisiin tuloksiin (kuva 14).

Kuva 14. Esimerkki kolmen tarkkailupisteen trendiraportista (Y-Kirave)

Yksittäiset tarkkailupisteet voidaan järjestelmässä linkittää tarkkailuoh-jelmiin ja tarkkailuohjemiin linkittyen voidaan tallentaa niihin liittyviäraportteja ja muuta dokumentaatiota(kuva 15).

44

Kuva 15. Esimerkki tarkkailuohjelmien sähköisestä hallinnasta, Puolustushallinnonrakennuslaitos (Y-Kirave, tarkat sijaintiedot poistettu tietoturvasyistä)

Tarkkailuohjelmien havainnollistamiseksi tarkkailupisteet tulee voidaesittää visuaalisesti kartalla (kuva 16).

Kuva 16. Tarkkailupisteiden esittäminen kartalla paikkatietopohjaisessa järjes-telmässä (Y-Kirave)

3.3.8 Valtakunnallinen tilannekuva ja tilastointi luvista

Paikkatietoja hyödyntävä järjestelmä mahdollistaisi erilaisten valtakun-nallisten tilastojen ja raporttien tuottamisen luotettavasti ja tehokkaas-ti. Lisäksi tietoa voisi visualisoida tehokkaasti. Esimerkiksi tietyn toimi-alan laitokset olisi tarvittaessa paikallistettavissa erittäin tehokkaasti.

45

Aineistosta olisi mahdollista tehdä erilaista analyysia mm. toimialan ko-konaismerkityksestä vaikkapa maan kokonaispäästöistä tai toimialanpäästöjen kehittymisestä (esimerkki kuvassa 17).

Kuva 17. Esimerkki sähköisestä asiointijärjestelmästä tilannekuvan luomisen työ-kaluna (Y-Kirave, tarkat sijaintiedot peitetty tietoturvasyistä)

3.4 Kansainvälisiä kokemuksia sähköisen asioinninkehittämisestä ympäristölliseen päätöksentekoon

EU:n rahoituksella on kehitetty eEnviPer:ksi kutsuttua verkkopohjaistaintegroitua sähköistä järjestelmää tukemaan luvan hakemista ja viran-omaisten työtä ympäristölupien valmistelussa. Projektilla on tavoiteltuerityisesti kustannussäästöjä, mutta myös osallistumisen helpottumistaja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä. Alustavan vaikutusarvioin-nin perusteella sähköisellä asioinnilla on voitu lyhentää hakemusten kä-sittelyaikaa jopa yli 50 %. Italiassa saatujen tuloksien perusteella järjes-telmä on vähentänyt henkilötyötä 30 %.16

Järjestelmä on ns. pilvipalvelualusta eli vastaa perusajatukseltaan tässäselvityksessä kuvattua toteutusta. Järjestelmää on käytetty Kroatiassa,Kreikassa, Italiassa, Serbiassa ja Turkissa. Järjestelmä sisältää prosessinhallinnan, paikkatieto-ominaisuudet, tiedon hallinnan ja osallistumisenhallinnan.17

Tanskassa on meneillään sähköisen asioinnin kehittäminen ympäristölu-pamenettelyn tueksi. Projekti liittyy osana kokonaisuuteen, jossa ympä-ristölupamenettelyä muutenkin sujuvoitetaan mm. siirtymällä osittain

16 http://www.eenviper.eu/news/30, päivitetty 25.2.2014.17 http://www.eenviper.eu/news/30, päivitetty 25.2.2014.

46

standardilupaehtoihin. Sähköisen järjestelmän pitäisi tulla käyttöönvuoden 2015 aikana.18

Myös Iso-Britanniassa on pyritty keventämään ja tehostamaan ympäristö-lupamenettelyä sähköistä asiointia kehittämällä. Vaikuttaa siltä, ettäverkkoon on laadittu kattavahkoa ohjeistusta, mutta itse sähköisen asi-oinnin järjestelmä ei ainakaan vähäisempien hankkeiden osalta ole kovinedistynyt, vaan perustuu PDF-lomakkeisiin.19

Alankomaat on sijoittunut Euroopan parhaaksi vertailussa sähköisen asi-oinnin kehittyneisyydessä julkishallinnossa. Alankomaat on myös ryhty-nyt erittäin kunnianhimoiseen hankkeeseen tavoitteenaan ympäristölli-sen päätöksenteon kokoaminen yhteen menettelyyn.

Niin kutsuttu Wabo-laki yhdisti 25 erillistä menettelyä yhdeksi. Yhteises-tä sähköisestä portaalista voi tarkistaa edellyttääkö hanke lupaa. Hake-muslomake muodostetaan automaatisesti riippuen hakijan antamistavastauksista. Lomake on sama koko Alankomaiden alueella ja toimite-taan järjestelmässä digitaalisesti liitteineen. Järjestelmä toimittaa tie-dot toimivaltaisille viranomaisille.20

18 http://mst.dk/virksomhed-myndighed/industri/miljoegodkendelse-af-listevirksomheder/miljoegodkendelser/, viitattu 30.6.2015.19 https://www.gov.uk/apply-for-a-licence/environmental-permitting/amber-valley/apply-2, viitattu 30.6.2015.20 All-in-one Permit for Physical Aspects - (Omgevingsvergunning) in anutshell. Ministerie van Infrastructuur en Milieu.

47

4 Yhteenveto

Ympäristöllinen päätöksenteko on kokonaisuus, jota pitäisi myös kehit-tää laaja-alaisesti huomioiden päätöksenteon ketjuttuminen, matriisi-maisuus, ristikkäissuhteet, päällekkäisyydet ja erilaiset tavoitteet. Toi-minnanharjoittajan näkökulmasta kyse on yleensä investointikokonai-suudesta, joka tarvitsee erilaisia sektorilupia hankekokonaisuuden mah-dollistamiseksi. Pahimmillaan eri menettelyitä ei ole koordinoitu keske-nään ja osana hankekokonaisuuden hyväksymistä syntyy lukuisia erillisiäpäätöksiä, joista yleensä kaikki ovat myös erikseen valituskelpoisia.

Toiminnanharjoittajaan kohdistuu eri järjestelmistä johtuen myös mo-nenlaista hallinnollista rasitusta mm. lupien hakemisen ja tarkistamisenaiheuttamana työnä, lupien käsittelymaksuista, lupien valvonnasta, lu-piin liittyvistä tarkkailu- ja raportointivelvoitteista sekä määräystenedellyttämistä investoinneista.

Asiakkaan tarpeiden huomioimiseksi, byrokratian vähentämiseksi ja jul-kishallinnon tuottavuuden parantamiseksi hallinnonalojen välisiä raja-aitoja tulisi madaltaa tai poistaa ja menettelyitä entistä laajemminkoordinoida. Ensimmäinen askel tässä työssä olisi koota ympäristöllisenpäätöksenteon eri menettelyt samaan sähköiseen kokonaisuuteen, e-lupajärjestelmään, jolloin menettelyissä kerätyt tietovarannot olisivatkaikkien keskeisten viranomaisten käytössä ja lupien hakemiseen liittyvätyö vähenesi sekä lupien käsittelyajat lyhenisivät.

Kehittynyt e-lupajärjestelmä tukisi lupamenettelyitä niiden kaikissa vai-heissa sekä kaikkien osapuolien osalta: järjestelmä parantaisi niin toi-minnanharjoittajan, etuaan valvovan kansalaisen kuin lupa- ja valvonta-viranomaisen toimintamahdollisuuksia. Monia lupamenettelyiden osiavoitaisiin automatisoida kokonaan tai osittain. E-lupajärjestelmä helpot-taisi viranomaisten resurssien kohdentamista ja viranomaisten keskinäis-tä yhteistyötä. Myös päätösten tilastointi, lainvoimaisuuden seuranta se-kä muuttuneiden luvan osien konsolidointi eli koostaminen yhdeksi koko-naisuukdeksi helpottuisi.

E-lupajärjestelmän kehittäminen voitaisiin toteuttaa vaiheittaisenahankkeena, jossa uusia ominaisuuksia liitettäisiin kokonaisuuteen kehi-tysmoduuleina. Teknologia järjestelmän luomiseksi on olemassa ja val-taosa vaadituista tietosisällöistä ja rekistereistä on jo käytössä tai kohta-laisen helposti käyttöön saatettavissa. Esimerkiksi kuntatason viran-omaisten tarpeeseen kehitetty Lupapiste.fi -palvelu muodostaa hyvänalustan koko julkishallinnon ympäristöllisen e-lupajärjestelmän kehittä-miseen. Valtiota ja kuntia varten ei pitäisi kehittää erillisiä järjestel-miä.Tarvittaessa yksittäisille viranomaisille on mahdollista laatia omiasisäisiäkin asiointijärjestelmiä, jos järjestelmän rakenne ja toimintape-riaatteet ovat muokattavissa standardinomaiseksi ja järjestelmä kyke-nee viestimään muiden järjestelmien kanssa vakioitujen rajapintojenkautta. Tältä osin on kuitenkin aina syytä vakavasti harkita onko erilli-nen järjestelmä aidosti perusteltu ratkaisu.

48

Kirjallisia lähteitä

Ekroos, Ari; Warsta, Matias: Ympäristölupajärjestelmän keventämis-hankkeista eräissä maissa - Oikeusvertaileva katsaus 31.08.2014.

Lahden kaupungin sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelma 2010-2020.

Minna Karhunen - Elli Aaltonen: Aluehallintoa tulee yksinkertaistaa. Hel-singin sanomat 18.5.2015.

Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisenstrategia 2012 – 2020. Huhtikuu 2013.

Päivi Männikkö: Sähköisen asioinnin puolestapuhuja. Tietosuoja-lehti4/2014.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011.

TEKES: Tietoyhteiskunnan uudet toimintatavat mahdollisuutena ja haas-teena. Teknologiaohjelmaraportti 9/2007.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääminis-teri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.

Valtiovarainministeriö: KuntaIT-ratkaisut ja palvelut - Yleisesittely25.1.2010.

i

Liite 1: Ympäristöllistenpäätöksentekomenettelyiden tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoitus ja tavoite

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään laissa ympäristö-vaikutusten arviointimenettelystä (YVAL), valtioneuvoston asetuksessaympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAA), laissa viranomaistensuunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVAL,200/2005), valtioneuvoston asetuksessa viranomaisten suunnitelmien jaohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVAA, 347/2005) sekäkaavoituksen osalta MRL 63 §:ssä.

YVAL on säädetty ympäristövaikutusten arvioinnin edistämiseksi. Sen ta-voitteena on parantaa vaikutusten yhtenäistä huomioonottamista suun-nittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten osallistumismah-dollisuuksia. Lakia sovelletaan sitä täsmentävän asetuksen luettelon mu-kaisiin hankkeisiin sekä tapauskohtaisen harkinnan perusteella muihinmerkittäviin hankkeisiin. Lain mukaan kaikissa hankkeissa, riippumattaniiden varsinaisesta YVA-velvollisuudesta, on oltava riittävästi selvilläympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edel-lyttää (YVAL 25 §).

YVA-menettelyn mukaisessa arvioinnissa kootaan ja tuotetaan laaja-alaisesti aineistoa hankkeiden tai suunnitelmien vaikutuksista ympäris-töön ja muuhun yhteiskuntaan. Nykyisin arviointiraportti kootaan yleen-sä raportiksi. Lakia olisi mahdollista kehittää siten, että tiettyjen aineis-tojen muodosta säädettäisiin tarkemmin. Näin YVA-menettelyssä tuotet-tu aineisto olisi paremmin muiden menettelyiden hyödynnettävissä. Ny-kyisin arviointiselostus itsessään on toimitettava liitteeksi muun menet-telyn mukaisiin hakemuksiin. Vähimmäisvaatimuksena olisi, että hanket-ta koskevat raportit tallennettaisiin paikkatietoa koskevin metatiedoinympäristöllisen päätöksenteon sähköiseen asiointijärjestelmään.

Maankäytön suunnittelujärjestelmän tarkoitus ja tavoite

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnit-teluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää tarkoituk-senmukaista ympäristön- ja alueidenkäyttöä.

Maankäytön suunnittelussa eriasteisilla kaavoilla pyritään yhteen sovit-tamaan yhteiskunnan erilaisia maankäytöllisiä tarpeita. Ympäristöllisessäpäätöksenteossa kaavoitus on merkittävä sijoituspaikkoja tuottava jär-jestelmä, joskaan asemakaavassakaan hyväksytty sijoituspaikka ei vält-tämättä takaa sijoittumista erityislakien mukaisissa menettelyissä. Esi-merkiksi kemikaaliturvallisuuslain ja ympäristönsuojelulain mukainenpäätöksenteko ei voi olla kaavanvastaista, mutta lupa voidaan evätä si-joituspaikan perusteella myös tilanteissa, joissa toiminta on kaavanmu-kaista, erityisesti jos taustalla on vain yleispiirteistä kaavoitusta. Yleise-nä perusteena tälle on se, että ajallisesti jaksotettuna käytettävissä ole-va tietoaineisto tarkentuu prosessien edetessä.

ii

MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvi-tyksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunni-telman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaiku-tukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaanarvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 §:n 1 momentin mukaankaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä jatarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeel-lisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot,jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittö-mät ja välilliset vaikutukset mm. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaanja ilmastoon sekä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen jaluonnonvaroihin.

Maankäytön suunnittelussa tarvitaan paljolti samoja perustietoja kuinerilaisissa ympäristöllisissä lupamenettelyissäkin. Selvitysten tarkkuus-tasossa voi olla eroja riippuen hankkeen aikataulutuksesta. Vaikuttaakuitenkin selvältä, että ympäristöllisen tiedon keskittäminen toisi syner-giaetuja niin kaavoituksen kuin erilaisten lupamenettelyidenkin näkö-kulmasta. Kaavoituksen osana tuotettavan aineiston määrämuotoisuu-desta voisi olla syytä säätää tarkemmin. Lisäksi edetessä kohti yhdenluukun periaatetta, esimerkiksi sijoituspaikan harkinta voitaisiin jatkossasuorittaa kiinteämmin yhdessä erityislainsäädännön vaatimustenmukai-suuden harkinnan kanssa.

Rakentamisen lupajärjestelmä tarkoitus ja tavoite

Rakentamisen lupajärjestelmällä varmistetaan, että suunniteltu hanketäyttää alueiden käytön suunnittelussa alueelle asetetut vaatimuksetniin käyttötarkoituksen, laajuuden kuin ympäristön esteettisten arvojenosalta. Rakentamisen lupajärjestelmässä tarvitaan tarkkoja tiettoja ra-kentamisen teknisistä ratkaisuista, rakennusten sijoittumisesta ja muistayksityiskohdista. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä toimitetaan siispaljon sellaisia perustietoja, jotka ovat tarpeen erityislainsäädännönmukaisissa lupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Jo tästä lähtökohdasta katso-en ympäristöllisen päätöksenteon sähköistä järjestelmää olisi tarkoituk-senmukaista kehittää rakentamisen alueelle jo tehdyn työn pohjalta(vrt. Lupapiste.fi -palvelu).

Kemikaalilainsäädännön tarkoitus ja tavoite

Ympäristönsuojelullisesti merkittävät laitokset vaativat tyypillisesti usei-ta lupia ja maankäytön suunnittelua. Tästä lähtökohdasta on välttämä-töntä, että esimerkiksi kemikaaliturvallisuuslain mukaisessa menettelys-sä on käytössä kaikki ympäristölupamenettelyä varten koottu aineisto.Nykyisin yhteistyö ja tiedonvaihto eri viranomaisten välillä perustuupääosin lainsäädännössä säädettyihin lausuntomenettelyihin. Ympäris-töministeriön tehostamishankkeen raportissa todetaankin, että ”Joissainkohteissa viranomaisilla on kokemusta yhteistarkastuksista. Sähköisenasioinnin kehittämisellä voidaan parantaa merkittävästi aineistojenhyödyntämistä ja menettelyiden kokonaisuuden hallintaa. Kemikaalien

iii

laitosvalvonnan yhteinen valvontajärjestelmä tehostaisi viranomaistenyhteistyötä. Yhteistyön piiriin kuuluisivat ympäristönsuojelulain täytän-töönpanosta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä ke-mikaaliturvallisuuslain täytäntöönpanosta vastaava Tukes ja pelastusvi-ranomaiset (22 aluepelastuslaitosta).”

Myös kemikaaliturvallisuuslain mukaisissa menettelyissä on lain mukaanhuomioitava hankkeiden ympäristövaikutuksia ja mm. sijoittuminen esi-merkiksi tärkeälle pohjavesialueelle. Viranomaisten näkökulma riskeihinon erilainen, kemikaaliturvallisuusviranomainen arvioi riskejä erityisestisuhteessa turvallisuuteen ja ympäristöviranomainen suhteessa vaikutuk-siin ympäristöön. Pahimmillaan nämä vaatimukset voivat olla jopa risti-riidassa keskenään, parhaimmillaan ne ovat osin päällekkäisiä ja saman-kaltaisia. Monissa muissa maissa sama viranomainen käsittelee sekä ke-mikaalilainsäädännön että ympäristölainsäädännön mukaisen vaatimus-tenmukaisuuden tarkastelun. Suomessa toimivalta on jo ministeriötasollahajaantunut, mikä johtaa ohjauksen siiloutumiseen, vaikka viranomais-ten välinen yhteistyö olisikin hyvää. Pelkkä lausuntomenettely ei tuotakaikkia niitä hyötyjä, joita yhteisin tietojärjestelmin ja laaja-alaisentiedon jakamisen kautta voitaisiin saavuttaa.

Vesilain mukaisen järjestelmän tarkoitus ja tavoite

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista. Keskeinen ero VL:n jaYSL:n mukaisessa lupamenettelyssä on vesilaissa sovellettava etuvertai-lun periaate. Intressivertailulla tarkoitetaan eri asiaa kuin ns. kustannus-hyötyvertailulla eri muodoissaan, koska yhteiskunta- tai liiketaloudelli-sella kannattavuudella ei ole siinä merkitystä. VL 3:4.1,2:n mukaan lupamyönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyötyon huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviinmenetyksiin. Hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan VL 3:6 ja 3: 7 perusteel-la, joissa on omat säännöksensä yleisten ja yksityisten hyötyjen ja me-netysten osalta. Poikkeuksellisissa tilanteissa tulee kysymykseen VL3:4.2:ssä tarkoitettu ehdoton luvanmyöntämiseste, joka säännös vastaaaikaisemman lain 2:5:ää.

Vesilain mukainen menettely on yhdistetty ympäristönsuojelulain mukai-seen menettelyyn tilanteissa, joissa molemmat luvat ovat tarpeen. Jär-jestelmien lomittaisuuden vuoksi on nähtävä ainoaksi järkeväksi vaihto-ehdoksi, että lupa-asiat käsitellään samassa tietojärjestelmässä.

Maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn tarkoitus ja tavoite

Maa-aineslain (MAL) mukaisella lupajärjestelmän tavoitteena on tärkei-den maisema- ja luontoarvojen säilyttäminen. Maa-aineslain 1 a §:n mu-kaan lailla pyritään ainesten ottoon ympäristön kestävää kehitystä tuke-valla tavalla.

Maa-aineslain mukainen lupamenettely on viimevuosien lainsäädännönkehittämistyössä sidottu menettelyllisesti tarkemmin ympäristönsuojelu-lain mukaisen menettelyn kanssa. Järjestelmän kokonaisuuden kannalta

iv

maa-aineslain mukainen järjestelmä on siten samankaltaisessa asemassakuin vesilain järjestelmä ja lain mukaiset toimenpiteet tulisi ehdotto-masti sitoa samaan sähköiseen järjestelmään muun ympäristöllisen pää-töksenteon kanssa.

Ympäristölupajärjestelmän tarkoitus ja tavoite

Ympäristönsuojelulaki on pilaantumisen torjunnan yleislaki, joka koskeekaikkiin ympäristön osiin kohdistuvaa pilaantumista tai sen vaaraa. YSL:nlähtökohtana on päästöperäisten vaikutusten torjuminen. YSL:n mukai-nen lupaharkinta ei sisällä intressivertailua eri maankäyttömuotojen tar-koituksenmukaisuudesta, eikä laki rajoita ympäristön kaavailtua maan-käyttömuodon muuttamista.

Aluehallintovirastot ovat ympäristöministeriön asettamassa LUPA-hankkeessa valmistelleet ympäristö- ja vesitalouslupien sähköiseen kä-sittelyyn liittyvää järjestelmää. Järjestelmästä on jo otettu käyttööntiettyjä osia, joilla mahdollistetaan tiettyjen lupaprosessien osien to-teuttaminen tietoverkossa. Käytössä olevien tietojen perusteella toteu-tetussa sähköisessä asioinnissa tavoitetaso ei kuitenkaan yllä sellaiseksikuin nykyteknologia parhaimmillaan mahdollistaisi. Suomessa on jo hyviäkokemuksia sähköisen asioinnin kehittämisestä ympäristöllisessä päätök-senteossa. Lupapisteen tiedotteen mukaan rakentamisen ns. ”Lupapis-teen” avulla lupien käsittelyaikoja on voitu lyhentää jopa 90 % kuntienyleisten alueiden luvituksessa, kun myös toimintatapoja uudistettiin säh-köisen asiointipalvelun käyttöönoton yhteydessä.

Ympäristönsuojelulain liitteessä 1 on nk. laitosluettelo, jonka perusteel-la luvanvaraisuus yleensä määräytyy. Laitosluettelo sisältää erilaisia jos-lausekkeita esimerkiksi kapasiteettirajoista. Sähköiseen asiointijärjes-telmään olisi mahdollista kehittää työkalu, jonka avulla yritys tai kansa-lainen voisi arvioida, onko jokin suunniteltu tai olemassa oleva toimintoluvanvarainen. Järjestelmään syötettäisiin toiminnan laajuutta ja omi-naisuuksia koskevat perustiedot, joita järjestelmä vertaisi laitosluette-lon lausekkeisiin. Järjestelmä voisi sisältää automaattiset muunnoksetsellaisille tiedoille, joita tyypillisesti mitataan eri ajanjaksoissa tai mit-tayksiköissä, jolloin asiakas voisi syöttää tiedot siinä muodossa, kuin hä-nellä on ne käsillä. Tämä vähentäisi virheen mahdollisuutta. Laitosluet-telo sisältää myös laskentakaavoja, jotka voitaisiin rakentaa osaksi säh-köistä asiointijärjestelmää, jolloin asiakkaan ei tarvitsisi suorittaa las-kentoja käsin. Tällaisia ovat esimerkiksi eläinyksikkökertoimet sekä elin-tarvikkeiden ja rehujen tuotanto.

Luvantarpeen arvioinnissa voitaisiin hyödyntää myös tietoja ympäristö-olosuhteista. Hakijan ilmoittaman sijainnin perusteella voitaisiin esimer-kiksi arvioida vertaamalla väestötietoihin, sijaitseeko lähialueella melul-le häiriintyviä kohteita tai sijoittuuko toiminta tärkeälle pohjavesialu-eelle.

Mikäli luvanvaraisuuden arviointi edellyttäisi todellista tapauskohtaistaharkintaa, voitaisiin sähköisellä asioinnilla varmistaa, että asiakas antaakaikki asioinnin arvioimiseksi vaadittavat tiedot: asia menisi valvontavi-

v

ranomaisen arvioitavaksi vasta, kun tiedot olisi syötetty täydellisinä jär-jestelmään.

Ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta on säädetty hyvinyleispiirteisesti lain 39 §:ssä. Lainkohdan mukaan lupahakemus on toimi-tettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle kirjallisesti. Viranomaisenpyynnöstä on toimitettava lisäkappaleita hakemusasiakirjoista, jos se ontarpeen asian kuuluttamisen tai lausuntojen pyytämisen vuoksi. Hake-mus valtion ympäristölupaviranomaiselle on lisäksi toimitettava sähköi-sesti, jollei viranomainen ole muuta hyväksynyt.

Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitystoiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistäseikoista. Jos hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelys-tä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa, hakemukseen onliitettävä mainitun lain mukainen arviointiselostus ja yhteysviranomaisenlausunto arviointiselostuksesta ennen päätöksentekoa. Hakemukseen onlisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssätarkoitettu arviointi.

Hakemuksen laatijalla on oltava riittävä asiantuntemus. Hakemuksestaon käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- taiarviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.

Tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemi-sestä sekä hakemukseen liitettävistä lupaharkinnan kannalta tarpeellisis-ta selvityksistä on annettu ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 lu-vussa.

Kaivoslain mukaisen järjestelmän tarkoitus ja tavoite

Kaivoslain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää senedellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteis-kunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä (1 §). Erityisesti tu-lee ottaa huomioon mm. toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maan-käyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö. Lain tarkoituksena on li-säksi mm. ehkäistä toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmis-taa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus. Kaivostoiminnantarkoituksena on uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen, jatoiminta vaikuttaa keskeisellä tavalla maankäyttöön ja ympäristöön. Senvuoksi lain tarkoituksena on ottaa huomioon myos kestävä kehitys,hyotyjen ja haittojen vertailu, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, haitto-jen minimoinnin periaate ja aiheuttamisperiaate.

Vaikutuksilla ympäristöön tarkoitetaan mm. luvan mukaisesta toiminnas-ta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen,kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan jakulttuuriperintöön.

Kaivoslain mukaisessa toiminnassa on periaatteena muun ohella, ettätoiminnan vaikutuksista sekä vahinkojen ja haitallisten vaikutusten eh-käisemis- ja vähentämismahdollisuuksista on riittävä selvyys ja niin pit-källe kuin mahdollista estetään vahingot ja toiminnasta aiheutuvat hai-

vi

talliset vaikutukset ja poistetaan käytöstä haitallisia vaikutuksia aiheut-tavat toiminnot tai, jos tämä ei ole mahdollista, korvataan ne vähem-män haitallisilla sekä korvataan toiminnasta aiheutuneet haitat ja vahin-got (6 §). Hallituksen esityksen mukaisesti pykälän tavoitteena on täy-dentää mm. YSL:n selvilläolovelvollisuutta.21

21 HE 273/2009 vp, s. 75.

i

Liite 2: Ympäristöllisissä päätöksentekomenettelyissä vaadittavienhakemustietojen vertailua

Taulukko. Ympäristönsuojelulain, kemikaaliturvallisuuslain, ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä annetun lain sekä kaivoslain menette-lyissä tarvittavien tietojen vertailua (ei tyhjentävä)

YSL KemTurvL YVA Kaivoslaki Perusrekisteri

Hakijan yksilöinti- ja yhteystiedotsekä laitoksen nimi, toimiala ja sijain-tipaikka;

Toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka jaosoite sekä Y-tunnus. Tuotantolaitok-sesta vastaavan henkilön nimi ja asema.

Selvitys hakijasta sekä hakijan edellytyk-sistä harjoittaa haettuun lupaan perustu-vaa toimintaa

Väestörekisteri, Patentti- jarekisterihallitus

Tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevistalaitoksista ja toiminnasta sekä näidenhaltijoista;

Kyseessä olevan tuotantolaitoksensijaintipaikkakunta, kiinteistötunnus,käyntiosoite ja postitusosoite sekäselvitys siitä, että hakija hallitsee tuotan-tolaitoksen aluetta.

Tiedot toimintaa koskevista suunnitelmis-ta. Malminetsintäalueen maantieteellinensijainti sisältäen kiinteistön tai muidenrekisteriyksiköiden nimen ja kiinteistötun-nuksen Kiinteistörekisteri

Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisöl-le tarkoitettu tiivistelmä lupahake-muksessa esitetyistä tiedoista;

Kuvaus tuotantolaitoksessa harjoitetta-vasta toiminnasta ja erityisesti siitä,miten kemikaalien käsittely ja varastointion suunniteltu pääasiassa tapahtuvaksisekä tarvittaessa kaaviopiirros.

Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta,suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maan-käyttötarpeesta ja hankkeen liittymises-tä muihin hankkeisiin sekä hankkeestavastaavasta Tiedot toiminnan edellytyksistä

Lupaharkinnan kannalta tarpeellisettiedot toiminnan tuotannosta, proses-seista, laitteistoista, rakenteista janiiden sijainnista;

ii

Tiedot toiminnan sijaintipaikasta jasen ympäristöolosuhteista;

Selvitys tuotantolaitoksen tontin kaavoi-tuksesta sekä ympäristön kaavoitustilan-teesta ja erityisesti sen mahdollistamienmuutosten vaikutuksista riskeihin jaonnettomuuksista aiheutuviin seurauk-siin, kuten vaarassa olevien henkilöidenmäärään tai ulkopuolelta tuotantolaitok-seen kohdistuvaan vaaraan.

Kuvaus ympäristöstä; selvitys hankkeenja sen vaihtoehtojen suhteesta maan-käyttösuunnitelmiin suunnitelmiin jaohjelmiin

Tiedot hakemuksen kohteena olevastaalueesta ja sen kaavoitustilanteesta sekäalueen käyttöä koskevista rajoituksista janiiden huomioon ottamisesta SYKE, LUKE, MH

Tiedot toiminnan päästöjen laadustaja määrästä veteen, ilmaan ja maape-rään sekä toiminnan aiheuttamastamelusta ja tärinästä;

Tiedot ympäristövaikutuksia koskevistalaadituista ja suunnitelluista selvityksis-tä sekä aineiston hankinnassa ja arvi-oinnissa käytettävistä menetelmistä janiihin liittyvistä oletuksista. selvitysympäristöstä sekä arvio hankkeen jasen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksis-ta, käytettyjen tietojen mahdollisistapuutteista ja keskeisistä epävarmuuste-kijöistä, mukaan lukien arvio mahdolli-sista ympäristöonnettomuuksista janiiden seurauksista.

Tiedot toiminnan ympäristö- ja muistavaikutuksista ottaen huomioon suunnitel-tujen toimenpiteiden laatu ja laajuus;selvitystä ei kuitenkaan vaadita siltä osinkuin vaaditut tiedot sisältyvät 3 momentin2 kohdassa tarkoitettuun ympäristövaiku-tusten arviointiselostukseen VAHTI

Tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5§:ssä tarkoitetuista sivutuotteistasekä niiden ominaisuuksista ja mää-rästä;Arvio toiminnan vaikutuksista ympä-ristöön;

Toiminnan suunniteltu aloitusajan-kohta;

Arvio tuotantolaitoksen käyttöönotonajankohdasta.

Arvio hankkeen suunnittelu- ja toteut-tamisaikataulusta sekä arvio selvitystenja arviointiselostuksen valmistumisajan-kohdasta.

iii

Selvitys toiminnan sijaintipaikanrajanaapureista sekä muista asian-osaisista, joita toiminta ja sen vaiku-tukset erityisesti saattavat koskea.

Laitoksen sijaintipaikan osoittava kartta-piirros, josta näkyy laitosta ympäröivävähintään 2000 metrin levyinen vyöhykerakennuksineen, rakennelmineen jamuine kohteineen, joissa voi olla ihmi-siä.

Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueenrajauksesta

Tiedot niistä, joiden etua, oikeutta taivelvollisuutta asia saattaa koskea (asian-osainen). kiinteistötietojärjestelmässäolevat tiedot malminetsintäalueen kiinteis-tön omistajista ja niiden muiden henkilöi-den tai yhteisöjen nimistä ja osoitteista,joiden etua, oikeutta tai velvollisuuttamalminetsintäluvan myöntäminen saattaakoskea

Kiinteistörekisteri, väestöre-kisteri

Käytettävissä olevat tiedot ympäris-tön laadusta;

Tiedot käytettävistä polttoaineista janiiden varastoinnista, säilytyksestä jakulutuksesta sekä käytettävästä taituotettavasta energiasta ja vedenkäytöstä;

Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojensuhteesta hankkeen kannalta olennai-siin luonnonvarojen käyttöä ja ympäris-tönsuojelua koskeviin suunnitelmiin jaohjelmiin

Yrityksen toiminnanohjaus-järjestelmä

Tiedot käytettävistä raaka-aineista,kemikaaleista ja muista tuotantoonkäytettävistä materiaaleista sekäniiden varastoinnista, säilytyksestä jakulutuksesta;

Kuvaus vaarallisista aineista: a) luette-lo vaarallisista kemikaaleista, joita tuo-tantolaitoksessa on tai voi olla; luettelos-ta tulee käydä ilmi kemikaalien kemialli-nen nimi, luokitus ja olomuoto sekäenimmäismäärä tuotantolaitoksessa. b)fysikaaliset, kemialliset ja toksikologisetominaisuudet ja selostus ihmiselle taiympäristölle välittömästi tai viiväs-tyneesti aiheutuvista vaaroista. c) kemi-kaalin fysikaalinen tai kemiallinen käyt-täytyminen normaaleissa käyttöolosuh-teissa ja ennakoitavissa olevissa onnet-tomuusolosuhteissa.

Arvio energian ja materiaalien käytöntehokkuudesta;

iv

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä,onnettomuuksien estämiseksi suunni-telluista toimista sekä toimista häiriö-tilanteissa taikka arvion sisältäväympäristönsuojelulain 15 §:n mukai-nen varautumissuunnitelma;

Selvitys, miten vaarallisten kemikaalienkäsittelyyn ja varastointiin liittyvät vaaratja niistä mahdollisesti aiheutuvat onnet-tomuudet tunnistetaan sekä miten on-nettomuuksien seuraukset ja riskit arvi-oidaan. Selvityksestä tulee käydä ilmitehtävät analyysit ja arvioinnit sekämenettelyt, joilla varmistetaan, ettätulokset otetaan huomioon suunnittelus-sa, toteutuksessa ja käytössä.

Yksilöidyt tiedot toiminnan päästöläh-teistä ja niiden päästöistä sekä melu-tasosta;

Arvio tuotantolaitoksen sijoituksen kan-nalta merkittävimpien tunnistettujenonnettomuuksien sekä niiden ihmisenterveyteen, ympäristöön tai omaisuu-teen kohdistuvien vaikutusten laajuu-desta ja vakavuudesta sekä kuvaussiitä, miten ne on otettu huomioon lai-toksen sijoituspaikan valinnassa.

Arvio parhaan käyttökelpoisen teknii-kan soveltamisesta suunnitellussatoiminnassa;

Selvitys siitä, miten säädöksissä esitetytvaatimukset ja tunnistetut riskit otetaanhuomioon tuotantolaitoksen teknisessätoteutuksessa. Hakemukseen liitetäänyhteenveto suunnittelussa noudatetta-vista periaatteista ja käytännöistä, jotkakoskevat:

Hankkeen keskeiset ominaisuudet jatekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta,kuten tuotteista, tuotantomääristä,raaka-aineista, liikenteestä, materiaa-leista, ja arvio jätteiden ja päästöjenlaadusta ja määristä ottaen huomioonhankkeen suunnittelu-, rakentamis- jakäyttövaiheet mahdollinen purkaminenmukaan lukien;

v

Selvitys päästöjen vähentämistä japuhdistamista koskevista toimista;

Turvallisuuden varmistamiseksi taionnettomuuksien seurausten lieventä-miseksi asennettavia järjestelmiä jalaitteita (ilmanvaihto, vuotojen sekäsammutus- tai jäähdytysvesien keräily jakäsittely, vuotojenvalvontajärjestelmät,turvallisuuteen liittyvä automaatio,sammutuslaitteistot ja -kalusto ja muutvastaavat järjestelmät ja laitteet).

Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään jarajoitetaan haitallisia ympäristövaiku-tuksia

Selvitys maaperän ja pohjavedensuojelemista koskevista toimista japilaantumisriskin perusteella tehtäväarvio maaperän ja pohjaveden tark-kailutarpeesta ja mahdollisen määrä-ajoin toteutettavan tarkkailun aikavä-listä;

Tiedot veden hankinnasta ja viemä-röinnistä;

Tiedot liikenteestä ja liikennejärjeste-lyistä; Selvitettävä liikenneolosuhteet Liikennevirasto

Selvitys suunnitelluista toimista jättei-den määrän ja haitallisuuden vähen-tämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksija loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:nmukaisesti, jätteiden keräyksestä jakuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteeton tarkoitus toimittaa hyödynnettävik-si tai loppukäsiteltäviksi;

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma,jos hakija ei ole velvollinen tekemäänsellaista ympäristönsuojelulain nojalla.Selvitys toiminnan lopettamisesta jasiihen liittyvistä toimenpiteistä sekä jälki-toimenpiteistä

Selvitys mahdollisesta ympäristöasi-oiden hallintajärjestelmästä;

vi

Tiedot toiminnan seurannasta jatarkkailusta, ympäristöön kohdistuvi-en päästöjen ja niiden vaikutustentarkkailusta sekä käytettävistä mitta-usmenetelmistä ja -laitteista, lasken-tamenetelmistä ja niiden laadunvar-mistuksesta.

Kuvaus turvallisen käytön ja kunnossa-pidon järjestämisestä, joka kattaa toi-minnan ohjeistuksen normaali- ja poik-keustilanteiden varalta, ennakkohuollonja kunnossapidon järjestämisen sekä eritehtävien edellyttämän osaamisenvarmistamisen VAHTI, HERTTA

Muut myönnetyt luvat ja mahdollinensopimus yleiseen tai toisen viemäriinliittymisestä ja hakemuksessa tarkoi-tettujen jätevesien johtamisesta;

Tiedot hankkeen toteuttamisen edellyt-tämistä suunnitelmista, luvista ja niihinrinnastettavista päätöksistä;

Viranomaisen todistukset, rekisterinotteetja vastaavat asiakirjat, joilla varmenne-taan hakemuksessa esitettyjen tietojensekä säädettyjen vaatimusten huomioonottaminen Lupaportaali

Ajan tasalla oleva mittakaavaltaanriittävän tarkka kartta, josta ilmeneetoiminnan sijainti, mahdolliset päästö-jä aiheuttavat kohteet sekä toiminnanhaitallisten vaikutusten arvioimiseksiolennaiset kohteet ja asianosaistenkiinteistöt;

Piirustukset, joista ilmenee tuotantolai-toksen rakennusten, laitteistojen javarastojen sekä tärkeimpien käsittely-paikkojen sijoitus laitoksen alueella sekälaitteistojen sijoitus rakennuksissa.

Yleispiirteinen kartta, joka osoittaa hake-muksen kohteena olevan alueen sijainnin Maanmittauslaitos

Asemapiirros, josta ilmenee rakentei-den ja ympäristön kannalta tärkeim-pien prosessien ja päästökohtiensijainti;

Laitoksen sijaintipaikan osoittava kartta-piirros, josta näkyy laitosta ympäröivävähintään 2000 metrin levyinen vyöhykerakennuksineen, rakennelmineen jamuine kohteineen, joissa voi olla ihmi-siä. Rakennuslupamenettely

Yksityiskohtainen kuvaus vaarallistenkemikaalien teollisesta käsittelystä javarastoinnista sekä tarvittaessa sitätäydentävät kaaviot, kuten virtaus- taiputkisto- ja instrumentointikaaviot.

vii

Vaarallisten kemikaalien ja räjähtei-den käsittelyn turvallisuudesta anne-tussa laissa (390/2005) tarkoitettusuuronnettomuuden vaaran arvioimi-seksi laadittu selvitys tai ympäristön-suojelulain 115 §:ssä tarkoitettusisäinen pelastussuunnitelma;

Selvitys, miten toteutusvaiheessa var-mistetaan, että tuotantolaitoksen suun-nittelu, rakentaminen, sijoittaminen sekälaitteiden ja järjestelmien valinnat tapah-tuvat esitettyjen periaatteiden mukaises-ti ja että laitos on turvallisesti käyttöön-otettavissa.

Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi. Ehdotus seurantaohjelmaksi

Hydrogeologinen yleiskuvaus pohja-vesialueesta;

Vyöhykkeelle merkitään myös mahdolli-set vedenottamot ja tärkeät tai muutvedenhankintaan soveltuvat pohjavesi-alueet SYKE

Selvitys pohjaveden tilasta ja maape-rän laadusta;

sekä muut luonnon tai ympäristönsuoje-lun kannalta erityisen tärkeät tai herkätalueet tai kohteet.

Tiedot pohjaveden pinnankorkeuksis-ta ja virtaussuunnista;

Karttapiirrosta tulee täydentää selostuk-sella, josta käy ilmi vaarassa olevienkohteiden luonne ja arvio vaarassaolevien ihmisten määrästä. muut tuotan-tolaitokset, alueet tai rakennushankkeet,ja sijaintiin liittyvät luonnonolosuhteet,kuten tulvien mahdollisuus tai sellaisetsääolosuhteet, jotka voivat lisätä taiaiheuttaa tuotantolaitoksen onnetto-muusriskiä.

Selvitys toimenpiteistä, joilla estetäänpäästöt maaperään ja pohjaveteensekä muista suunnitelluista pohjave-den suojaustoimenpiteistä;

Selvitys kaivoista ja vedenottamoistasekä hankkeen vaikutuksista niihin;

Selvitys vesilain (587/2011) 4 luvun12 §:ssä tarkoitetuista suoja-alueistaja suoja-aluemääräyksistä.