talousarvio 2018 - kimitoön€¦ · hyvinvoinnin edistäjänä. tehtävää on paljon myös...
TRANSCRIPT
Talousarvio 2018
Taloussuunnitelma 2018–2020
Hyväksytty valtuustossa 11.12.2017
2
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2018 ........................................................................................................... 3
2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN STRATEGIA 2017–2021 .................................................................................................... 4
2.1 Kemiönsaaren kuntastrategia ............................................................................................................................................ 4
3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 5
3.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous ................................................................................................................................ 5
3.2 Henkilöstö .............................................................................................................................................................................. 7
3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen .......................................................................................................................... 8
3.4 Elinkeinopolitiikka ja aluekehittäminen ........................................................................................................................... 9
3.5 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen .............................................................................................. 12
4 KUNTAKONSERNI .................................................................................................................................................................. 15
4.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje ................................................................................................................................ 15
5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA ........................................................................... 17
5.1 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus ...................................................................................................... 17
5.2 Määrärahat sitovuustasoittain ........................................................................................................................................ 18
6 TULOSLASKELMA .................................................................................................................................................................... 19
6.1 Tuloslaskelman analysointi .............................................................................................................................................. 21
7 RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................................................................ 27
7.1 Rahoituslaskelman analysointi ........................................................................................................................................ 29
8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN ...................................................................... 31
8.1 Hallinto-osasto ................................................................................................................................................................... 31
8.2 Kehitysosasto ..................................................................................................................................................................... 41
8.3 Sivistysosasto ...................................................................................................................................................................... 46
8.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................ 66
8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................ 78
9 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................................................... 89
9.1 Hallinto-osasto ................................................................................................................................................................... 90
9.2 Kehitysosasto ..................................................................................................................................................................... 90
9.3 Sivistysosasto ...................................................................................................................................................................... 91
9.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................ 92
9.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................ 93
10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN .......................................................................................... 101
11 KEMIÖNSAAREN VESI ........................................................................................................................................................ 103
3
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2018
Kunnan talous asettaa raamit toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle. Kemiönsaari on tehnyt kahdeksan vuotta
peräkkäin ylijäämäisen tuloksen. Myös vuoden 2017 tuloksen voidaan odottaa muodostuvan ylijäämäiseksi. Edessä
oleva maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan kunnan taloudellista pohjaa
merkittävästi.
Sote-uudistuksen toteutuessa kunnan nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vaikuttavat kunnan tulevien
vuosien valtionosuuksiin. Vuosina 2018 ja 2019 lisääntyneiden sote-kustannusten seurauksena kunnan saamat
valtionosuudet vähenevät ja vastaavasti, jos kunta onnistuu vähentämään sote-menojansa ennen uudistusta, saa
kunta osan tästä hyödystä itselleen. Tällaisen keppi-porkkana -mekanismin sisältyminen uudistukseen saa kunnat
harkitsemaan tarkkaan omien sote-menojensa tason uudistuksen edellä.
Talousarvioesitykseen sisältyvä investointiohjelma vuodelle 2018 on maltillinen. Koska kuntien käytössä ei ole
tässä vaiheessa tarkkoja ennusteita sote-uudistuksen vaikutuksista yksittäisen kunnan talouteen, vaatii
investointipäätösten tekeminen erityistä harkintaa ja varovaisuutta. Investointien pitäisi lähtökohtaisesti kohdistua
vain sellaisiin toimintoihin, jotka kuuluvat kunnan toimialaan myös sote-uudistuksen jälkeen.
Kunta on viime vuosina investoinut voimakkaasti. Vuoden 2017 lopussa valmistuu Kemiön terveyskeskuksen
saneeraus ja uusi terveyskeskussairaala, jonka budjetti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Kunnan velan määrä asukasta
kohden on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin muiden vastaavankokoisten kuntien. Kunnan lainanhoitokyky eli
tulorahoituksen riittävyys lainan korkojen ja lyhennysten maksuun ei kuitenkaan ole hyvä. Jotta kunta kykenee
maksamaan lainanhoitokulut, sen pitää ottaa lisälainaa ja myydä omaisuuttaan mahdollisuuksien mukaan.
Mikäli sote-uudistus etenee hallituksen kaavailemalla tavalla, on Kemiönsaarellakin syytä ryhtyä aktiivisesti
valmistautumaan uudistuksen jälkeiseen aikaan. Kunnan pitää uudistua rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.
Uudistuksen jälkeen kunta vastaa sivistystoimesta ja sillä on myös keskeinen rooli elinvoiman ja kuntalaisten
hyvinvoinnin edistäjänä. Tehtävää on paljon myös uudistuksen jälkeen ja kuntalaisilla itsellään tulee olemaan entistä
aktiivisempi rooli kunnan toiminnassa. Kunta, kunnan palveluksessa olevat ja sen päätöksentekoelimissä mukana
olevat toimivat jatkossa yhä useammin kehittäjinä ja kumppaneina erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Kunnan
toiminta suuntautuu tulevaisuudessa entistä enemmän kunnan rajojen ulkopuolelle.
Kemiönsaaren työttömyysaste on yksi Varsinais-Suomen matalimpia ja kuntamme on viidennellä sijassa koko
maassa, kun verrataan aloittavien yritysten lukumäärää suhteessa 1000 asukkaaseen. Kuntaamme on tullut viime
vuosina lukuisia palkintoja ja mainintoja, jotka osoittavat, että meillä osataan tehdä asioita oikein ja hyvin. Meillä
on aktiivisia ja taitavia kuntalaisia, rohkeita ja uudistumiskykyisiä yrittäjiä, joita kunta arvostaa suuresti. Meillä on
tarjolla laadukasta ja monipuolista kulttuuria ja liikuntaa, upea luonto ja erinomainen sijainti, joita meidän pitää
jatkossakin hyödyntää asukkaiden, kesäasukkaiden ja matkailijoiden eduksi.
Tässä viitekehyksessä on mukava jatkaa yhteistyötä ja Kemiönsaaren elinvoiman vahvistamista.
Anneli Pahta, kunnanjohtaja
4
2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN STRATEGIA 2017–2021
2.1 Kemiönsaaren kuntastrategia
Kemiönsaaren strategia on hyväksytty valtuustossa keväällä 2017, ja se on voimassa vuodet 2017–2020.
Strategiaprosessin aikana kaikilla kunnan asukkailla ja koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa yhteisen
tulevaisuutemme rakentamiseen. Käytännössä tämä piti sisällään tapaamisia ihmisten kanssa eri puolilla
Kemiönsaarta, kyselyitä verkossa ja kaikille avoimen työpajan. Halusimme tehdä strategiaprosessista avoimen, ja
siksi kutsuimme kaikki kiinnostuneet Kemiönsaarelta osallistumaan prosessiin. Uskomme lujasti siihen, että
yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan.
Päätimme pitää ennallaan edellisen strategiamme arvot. Muilta osin päätimme aloittaa tyhjältä pöydältä. Strategia
on suuntaa antava ja kattava, mutta lyhyt ja ytimekäs. Sen tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia kaikkiin
kysymyksiin, mutta se osoittaa suunnan, jonne olemme menossa. Se sisältää Kemiönsaaren kunnan yleiset
tavoitteet. Strategia huomioidaan kerran vuodessa talousarviotyötä aloitettaessa.
Visio – Kemiönsaari vuonna 2021
Kemiönsaari on Suomen joustavin ja elinvoimaisin saaristokunta, jolle on luonteenomaista aktiivinen
yritystoiminta inspiroivassa, merellisessä ympäristössä.
Arvomme
Avoimuus
Avoin työskentelytapamme kasvattaa luottamusta.
Haluamme kaikkien tuntevan olevansa tervetulleita Kemiönsaarelle ja haluavan jäädä kuntaamme.
Olemme kaikki Kemiönsaaren lähettiläitä.
Aktiivisuus
Teemme uutterasti töitä voidaksemme elää ja toimia vireässä ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa.
Yhteinen tehtävämme on toimia elinvoimaisen kunnan ja hyvinvoivien kuntalaisten hyväksi.
Uudistuminen
Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja uusia keinoja jatkuvan uudistumisen kautta.
Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella muiden toimijoiden kanssa selviydymme tulevista uudistuksista.
Strategiset tavoitteet
Toimintamme on avointa ja yhteisöllistä
Kemiönsaari on asukkaitaan varten. Toimintamme perustuu avoimuuteen ja haluun kehittyä kokeilemalla – ja
virheistä oppimalla. Kunnan toimijat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Teemme asioita
yhdessä, ystävällisesti ja tehokkaasti.
Kannamme vastuun omasta ja toistemme hyvinvoinnista
Luonnon monimuotoisuus ja kipakka merituuli antavat kestävän pohjan asukkaiden hyvinvoinnille. Palveluillamme
luomme hyvät edellytykset hyvinvoinnin ennakoivalle edistämiselle. Tuotamme tehokkaasti kuntalaisten
tarvitsemat palvelut. Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointia ja palvelujen tarvetta mitataan säännöllisesti.
Aktivoimme ryhmät, jotka tarvitsevat apuamme. Elinvoimaiset ikääntyvät ihmiset ovat voimavaramme.
Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi
Haluamme myös vastaisuudessa olla menestyvä kunta. Aktiiviset yrittäjät luovat edellytykset monipuoliselle
elinkeinoelämälle. Myönteinen yritysilmasto ja aktiivinen elinvoimapolitiikka rakentuvat yhteistyössä alueen eri
toimijoiden kanssa. Matkailuelinkeino pitää saaren tunnettuna. Monipuoliset koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä
Kemiönsaarelle. Vapaa-ajan asukkaat viettävät tulevaisuudessa pitempiä aikoja Kemiönsaarella, joten heidän
intressit huomioidaan.
Tasapainoinen ja suunnitelmallinen talous
Palvelutuotantomme on jatkossa tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi. Kuntakonsernin omistuksiin ja investointien
hallitsemiseen laaditaan selkeä toimintasuunnitelma. Kemiönsaaren strategiassa on eri kohtia ja toimenpiteitä,
5
joiden toteutuminen vaikuttaa kunnan talouteen. Toimenpiteet toteutetaan hallitusti kunnan talous huomioiden.
Talous asettaa raamit toiminnalle.
Vuodelle 2018 laadituissa talousarvioteksteissä kaikki toiminnot esittelevät strategian konkreettisten tavoitteiden
ja toimenpiteiden toteutusta talousarviovuoden aikana otsikolla ”Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018
aikana”.
3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT
3.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous
Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna selvästi
kevään 2017 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin
arvioitua paljon suotuisammin. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaa toimintamenojen supistuminen, mikä on
seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien
omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista.
Tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon
saakka. Sote-uudistuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa mm. koulutukseen, johon ei väestön
ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi
kuntatalouden menopaine helpottuu vuodesta 2020 alkaen ja velkaantuminen hidastuu.
Nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Jo käynnissä oleva vilkas sairaalarakentaminen kiihtyy,
vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista tuli luvanvaraisia yli vuosi sitten voimaan astuneen väliaikaisen
lain nojalla. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat tarkentuneet viime keväästä. Kunnilta
maakunnille siirtyvien tehtävien menojen ja tulojen rakenne on arvioitu vuoden 2015 kuntataloustilaston
tehtävittäisten tietojen perusteella. Kyseisen vuoden menorakennetta on projisoitu ennusteessa seuraaville
vuosille toteutuneella ja ennakoidulla kehityksellä sekä tehtävämuutoksilla. Laskelmissa on hyödynnetty myös
kuntien arvioita siirtyvien tehtävien kustannusten kehityksestä. Maakuntien investointien arvioinnissa on
hyödynnetty maakuntavalmistelun taustatietoja ja sairaanhoitopiirien investointisuunnitelmia. Nettoinvestointeja
siirtyy kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle noin 600 milj.
euroa. Maakuntasektorille siirtyy myös merkittävä määrä velkaa. Arvio siirtyvästä velkamäärästä on nostettu noin
3,4 mrd. euroon. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska sairaanhoitopiirien
lähivuosien investoinnit lisäävät siirtyvän velan määrää.
Kunnat saavat uudistusta seuraavina vuosina tilitysviiveiden vuoksi verotuloja jonkin verran vielä sote- ja
maakuntauudistusta edeltävien veroperusteiden mukaisesti, mikä parantaa väliaikaisesti kuntien rahoitusasemaa.
Tilitysviiveiden vaikutus näkyy etenkin vuoden 2020 verotuloissa, minkä vuoksi kuntatalouden vuoden 2020
tilikauden tulos ja rahoitusasema näyttävät poikkeuksellisen hyviltä.
Kuntatalous vuonna 2018
Suomen talous on selvässä nousussa. BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä
talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia. Työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden
takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti.
Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita.
Myös kasvanut maahanmuutto on lisännyt kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden tilikauden
tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvasta vuodesta, mikä on seurausta verotulojen vaatimattomasta kasvusta
sekä valtionapujen leikkauksista.
Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuonna 2018 maltillisesti menopaineista huolimatta. Kuntaliitto selvitti
hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimien vaikutuksia touko-kesäkuun vaihteessa
tehdyllä kyselyllä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten
perusteella hallitusohjelman liitteen 6 toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on jäämässä arvioita
huomattavasti matalammaksi. Siksi kehitysurassa huomioituja hallitusohjelman liitteen 6 sopeutustoimenpiteiden
säästövaikutuksia on madallettu vuosille 2017–2018 noin 160 milj. eurolla ja asiakasmaksutuloja laskettu noin 50
milj. eurolla keväällä tehtyyn kehitysuraan nähden. Sopeutustoimien vaikutuksia on pääasiassa siirretty
myöhemmille vuosille, mutta esimerkiksi perhehoidon kehittämisen tuloksena odotettua säästöarviota on laskettu
6
kehitysarviossa yhteensä noin 100 milj. eurolla vuosina 2017–2021. Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan
pidennyksestä arvioituja säästöjä ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa – ainakaan aikaisemmin
arvioidussa ajassa. Työajan pidennys tuo säästöä, jos henkilöstön määrää vähennetään sen ansiosta.
Kuntatyönantajien kunnilla teettämien säästökyselyiden mukaan kunnat ovat säästäneet henkilöstömenoissaan
viime vuosina merkittävät määrät. Vuonna 2017 kunnat ovat ilmoittaneet jatkavansa henkilöstösopeutustoimia
noin 360 milj. eurolla. Arvion ei pitäisi sisältää kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, mutta käytännössä rajanveto
kuntien ja kuntayhtymien omien henkilöstösäästöjen ja valtakunnallisten toimenpiteiden mahdollistamien
henkilöstösäästöjen välillä voi olla häilyvä. Kuntatalouden kehitysurassa vuosityöajan pidennyksen on arvioitu
pienentävän henkilöstömenoja yhteensä 148 milj. eurolla vuonna 2018 eli aikaisempaa arviota on laskettu alaspäin
ja lykätty säästöjä seuraaville vuosille. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden toimintamenoja, mutta
alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Nettovaikutukseltaan sopimus on vuonna 2018 kuntataloutta
heikentävä.
Kevään 2017 kehysriihessä päätetyn varhaiskasvatusmaksujen alentamisen arvioidaan laskevan
varhaiskasvatusmaksuista saatavia tuloja ja lisäävän kuntatalouden toimintamenojen kasvua päivähoidon kysynnän
kasvun vuoksi. Kaikkinensa uudistuksen on arvioitu heikentävän kuntataloutta noin 90 milj. eurolla vuonna 2018.
Varhaiskasvatusmaksujenalentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu
kompensoidaan kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta 110 milj. eurolla vuodesta 2018
alkaen, mikä merkitsee ensi vuodelle ylikompensaatiota.
Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannan
kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana
huolimatta vuoden 2016 kesällä voimaan astuneesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Kuntatalouden
tulot kehittyvät vuonna 2018 hyvin vaatimattomasti. Vuoden 2017 yhteisveron kasvu selittyi osaltaan
kertaluonteisella vuotta 2016 koskeneella ennakontäydennysmaksulla, joka näkyi vuoden 2017 kassakertymässä.
Sen vaikutus ei ulotu vuoteen 2018 saakka ja yhteisöverotuotot kääntyvät laskuun. Lisäksi kunnallisveron kehitys
on jäämässä hyvin vaimeaksi ja kuntien saamat valtionavut laskevat hieman. Vuonna 2018 kustannustenjaon
tarkistus laskee valtionosuuksia noin 180 milj. eurolla.
Kilpailukykysopimuksen huomioiminen kuntatalouden kehitysarviossa
Kilpailukykysopimus alentaa työnantajien sairasvakuutusmaksua vuosina 2017–2020. Lisäksi työeläke- ja
työttömyysvakuutusmaksurasitusta siirretään osittain työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Maksumuutosten
työvoimakustannuksia alentava vaikutus nousee reiluun 400 milj. euroon vuoden 2018 tasolla. Julkisen sektorin
lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Leikkauksen vaikutukset kuntatalouteen näkyivät jo
vuonna 2016, sillä vuoden 2017 lomarahoja leikkaus koski lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017
lomarahoja, joista 75 prosenttia kohdistui kirjanpidossa suoriteperusteisesti jo vuodelle 2016. Vuoden 2017
lomarahojen leikkauksen vaikutus huomioitiin kehitysurassa vuonna 2016 noin 230 milj. ja vuonna 2017 noin 80
milj. euroa toimintamenoja laskevana. Vastaavasti lomarahojen leikkauksen päättyminen näkyy toimintamenojen
kasvuna jo vuonna 2019, sillä vuoden 2019 lomarahat koskevat lomanmääräytymisvuotta 1.4.2018–31.3.2019.
Leikkauksen päättyminen kasvattaa kuntatalouden toimintamenoja vuonna 2019 noin 230 milj. eurolla ja vuonna
2020 noin 40 milj. eurolla. Lomarahojen palautumisen toimintamenoja kasvattavasta vaikutuksesta vuonna 2020
noin 40 milj. palautuu kuntatalouden sijasta maakuntatalouteen sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi.
Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Työajan pidennys kuitenkin
pienentää työvoimatarvetta kuntataloudessa ja luo mahdollisuuden laskennallisesti enimmillään vajaan 250 milj.
euron toimintamenosäästöön. Toimintamenosäästöt vaikuttavat myös kuntatalouden verotuloihin ja
valtionosuuksiin, joten nettosäästö jää selvästi toimintamenosäästöä pienemmäksi. Säästön toteutuminen
edellyttää, että kunnissa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuomaa mahdollisuutta säästöihin.
Kuntaliiton touko-kesäkuussa 2017 kunnille ja kuntayhtymille tehdyn kyselyn tulosten perusteella työajan
pidentämisen säästöpotentiaali on jäänyt realisoitumatta alun perin arvioidussa ajassa. Siksi vuosityöajan
pidentämisestä aikaansaatavia henkilöstösäästöjä on siirretty kehitysurassa vuosilta 2017–2018 vuosille 2019–
2020. Kuntatalouden kehitysarviossa vuosityöajan pidentämisen vaikutukset perustuvat teknisiin oletuksiin.
Kehitysarviossa on oletettu, että sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osalta työajan pidentäminen realisoituu
säästöiksi kolmen vuoden kuluessa eli vuosina 2017–2019. Työajan piteneminen hidastaa palvelutarpeen kasvusta
aiheutuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua, kun nykyinen henkilöstö voi tuottaa pidemmän työajan
vuoksi aiempaa enemmän palveluja.
7
Opetussektorin osalta laskelmassa on huomioitu, ettei työajan pidentäminen johda säästöihin. Muun henkilöstön
osalta teknisenä oletuksena on, että työajan pitenemisen mahdollistama toimintamenosäästö toteutuu vähitellen
vuoteen 2020 mennessä.
Säästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Niiden toteutuminen edellyttää kunnissa eläköitymisen ja
työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämistä töiden uudelleenorganisoinnissa. Kevan tekemän arvion mukaan kunta-
alalta jää lähivuosina eläkkeelle noin 16 000 henkilöä vuosittain. Palkansaajien maksukorotukset, lomarahojen
leikkaus ja työajan pidentämisestä syntyvät toimintamenosäästöt alentavat kuntatalouden verotuloja noin 500 milj.
eurolla vuoden 2018 tasolla. Lisäksi hallitus tukee sopimusta keventämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.
Hallituksen päättämistä tuloveroperustemuutoksista aiheutuvat kuntien verotulojen menetykset kompensoidaan
kuntien valtionosuuksissa. Kilpailukykysopimuksesta syntyvät toimintamenosäästöt huomioidaan kuntien
valtionosuuksissa. Talousarvioesityksessä lomarahojen leikkaukset ja työajan pitenemisestä aiheutuva
potentiaalinen menosäästö huomioidaan valtionosuuksissa täysimääräisesti vuonna 2018. Sen sijaan
työnantajamaksumuutoksista syntyviä henkilöstömenosäästöjä ei ole huomioitu valtionosuuksissa.
Ilman suotuisten työllisyysvaikutusten huomioimista kilpailukykysopimuksen vaikutus on lyhyellä aikavälillä julkista
taloutta heikentävä. Vaikutus on kuntatalouden kehitysarviossa noin 100 milj. euroa kuntataloutta heikentävä
vuonna 2018. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun
hyödyttävät myös kuntataloutta.
(Valtionvarainministeriö, Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, 31.10.2017)
3.2 Henkilöstö
Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia päivitettiin vuonna 2013, ja se on voimassa vuodet 2013–2016.
Henkilöstöstrategia päivitetään syksyn 2017 aikana.
Henkilöstöyksikön toiminnan tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa hallinto-osasto/henkilöstöhallinto.
Henkilöstömäärän kehitys
Henkilötyövuosien määrä kuntatasolla pysyy muuttumattomana tilinpäätöksestä 2016 talousarvioon 2017.
8
Eläköitymisennuste
Tulevien vuosien aikana, vuoteen 2020 mennessä, kunnassa jää ennusteiden mukaan eläkkeelle vajaat 70
työntekijää. Tämän jälkeen eläköitymistahti hidastuu.
Jokaista eläköitymistä sekä mahdollisia uusrekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, yhtäältä suhteessa tulevaan
sote-uudistukseen ja toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen. Vakituisiin työsuhteisiin palkkaaminen
tulee jatkossa edellyttämään kunnanjohtajan hyväksyntää.
3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Kemiönsaaren ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistuu loppuvuodesta 2017. Hyvinvointikertomus
valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi.
Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen
• kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta
• asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista
• terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista
• palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
• ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.
Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain. Vuosittain valittavat
painopistealueet ovat osa talousarviota. Painopistealueet arvioidaan talousarvion toteutumisen yhteydessä.
Hyvinvointikertomus on osa kunnan strategista johtamista ja sitä hyödynnetään talouden ja toiminnan
suunnittelussa.
Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin
työvälineeksi. Kertomus on tiiviisti ja helposti ymmärrettävään muotoon kirjoitettu kuvaus kuntalaisten
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista ja kehittämistarpeista.
Kemiönsaaren hyvinvointikertomus 2017–2021
Kemiönsaaren hyvinvointikertomus 2017–2021 on jaettu neljään osaan seuraavien ikäryhmien perusteella: 0–15-
vuotiaat, 16–25-vuotiaat, työikäinen väestö ja seniorit.
Käytettävissä olevien terveyttä ja elämää koskevien tietojen sekä tunnistettujen tarpeiden perusteella eri
ikäryhmille on määritelty seuraavat kehittämistoimenpiteet:
0–15-vuotiaat:
1. Vanhemmuuden tukeminen
2. Toimenpiteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi
3. Liikunnan edistäminen
4. Lasten kannustaminen aktiivisuuteen ja yhdistysten ja yhteiskunnan järjestämään toimintaan osallistumiseen
5. Terveellisten ruokatottumusten edistäminen
6. Kolmannen sektorin koulutus
9
16–25-vuotiaat:
1. Toimenpiteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi
2. Työllistävän toiminnan kehittäminen
3. Nuorten aktivoiminen yhteiskuntaan (yhdistykset, verkostot jne.)
4. Terveellisten ruokatottumusten edistäminen
Työikäinen väestö
1. Toimenpiteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi
2. Asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus
3. Terveellisten ruokatottumusten edistäminen
Seniorit
1. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
2. Liikunnan edistäminen
3. Sukupolvirajat ylittävä yhteistyö
4. Terveellisten ruokatottumusten edistäminen
Hyvinvointikertomuksessa on kuvattu tavoitteet, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt kullekin
kehittämistoimenpiteelle.
3.4 Elinkeinopolitiikka ja aluekehittäminen
Linjaukset on määritelty strategiassa
Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2017 Kemiönsaaren kunnan strategian, ”Tulevaisuuden Kemiönsaari
2017–2021”. Strategiassa on määritelty kunnan visio.
Kunnan uuden strategian laadintaprosessin aikana kysyimme henkilöstöltä ja asukkailta: ”Mihin Kemiönsaaren
tulisi panostaa tulevaisuudessa ollakseen kilpailukykyinen kunta?”
10
Vastaukset:
Eniten kannatusta sai se, että kunta tukee elinkeinoelämää ja tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa, mikä näkyy myös
kunnan strategisissa tavoitteissa.
Strategiset tavoitteemme ovat:
1) Kannamme vastuun omasta ja toistemme hyvinvoinnista
2) Toimintamme on avointa ja yhteisöllistä
3) Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi
4) Tasapainoinen ja suunnitelmallinen talous
Kolmannessa tavoitteessa, joka on ”Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi”, on kuvailtu
elinkeinopolitiikkamme yleiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet.
Elinkeinopolitiikka käytännössä
Elinkeinoasioiden ohjauksesta vastaa hiljattain perustettu elinkeinolautakunta. Elinkeinopolitiikan käytännön
toteutuksesta vastaa kehitysosasto hyvässä yhteistyössä yrittäjien sekä kunnan muiden osastojen ja johtoryhmän
kanssa. Kunnan elinkeinopolitiikan kokonaisvastuu kuuluu kunnanjohtajalle.
Kunta pitää yhteyttä Kemiönsaaren yrittäjiin yritystiimin kautta.
Pyrimme jatkuvasti parantamaan elinkeinoasioiden nopeaa ja joustavaa käsittelyä kunnassa sekä edistämään sitä,
että Kemiönsaarelle olisi helppo perustaa uusia yrityksiä. Pyrimme luomaan kunnalle maineen erittäin
elinkeinoystävällisenä kuntana.
Elinkeinopolitiikan konkreettisia toimenpiteitä:
Kunta tarjoaa yritysneuvontaa.
Jatkuva yhteydenpito ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa, osallistuminen eri toimielimiin,
kuten maakunnan yhteistyöryhmään (MYR), aluejohtajien tapaamisiin ja muihin seudullisiin ja kansallisiin
tahoihin.
Liikenneyhteyksien ja -kysymysten valvonta.
Teollisuustonteista ja -halleista ilmoitetaan ja niitä markkinoidaan.
11
Yrittäjien aamiaisten, inspiraatioluentojen, koulutusten ja verkostoitumistapaamisten järjestäminen sekä
benchmarking. Suunnitteilla on myös yrityskäyntejä päättäjille.
Yrittäjille lähetetään sähköinen uutiskirje, ja myös verkkosivut on tärkeä tiedotuskanava.
Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa (kunnanhallitus, valtuusto).
Konsultointi omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa.
Yrityskasvatus kouluissa.
Vuoden yrittäjän, vapaa-ajan asukkaan ja lähettilään nimittäminen Axel Illassa.
Sosiaalisessa mediassa toteutetaan erilaisia kampanjoita, kuten #ShoppingAtKimitoon, paikallisille
yrityksille jaetaan yhteistyöhön kannustavia elinkeinoseteleitä.
Osallistuminen eri messuille yhteistyössä yrittäjien kanssa. Infolehtisten, esitteiden ja lehtien
julkaiseminen. September Open.
Erilaisten elinkeinoelämää tukevien EU-hankkeiden kehittäminen ja niihin osallistuminen.
Kaavoituksella on suuri merkitys kunnan kehitykseen. Kaavoituksesta vastaa kunnan ympäristö- ja
tekniikkaosasto. Kaavoitus ohjaa pitkälti alueen kehitystä.
Aktiiviset kyläyhdistykset kehittävät lähiympäristöä. EU-hankkeilla voidaan auttaa kylien kehitystä.
Kolmannen sektorin, kunnan ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa.
Mittaluvut, tilastot ja seuranta
Tohtori Timo Aron tuoreimmasta mittauksesta (lokakuu 2017) ilmenee, että Kemiönsaari kuuluu Suomen
yritteliäimpiin kuntiin. Kemiönsaari sijoittui viidennelle sijalle, kun lasketaan perustettujen yritysten määrä tuhatta
asukasta kohden.
Muut elinkeinopoliittiset mittaluvut:
Kansallinen ELPO-mittari. Mittarin laatii Suomen yrittäjät joka toinen vuosi.
Varsinais-Suomen yrittäjät ja Osuuspankki laativat vuosittain alueellisen mittarin.
Vuoden 2018 aikana laadimme oman paikallisen mittarin, jolla voimme jatkossa tehdä mittauksen vuosittain
paikallisesti ja näin saada tietoa siitä, mihin meidän kannattaa panostaa enemmän paikallisen elinkeinoelämän
tukemiseksi.
12
Seuraamme jatkuvasti:
perustettujen ja lakkautettujen yritysten määrää,
työttömyyttä,
vapaita työpaikkoja,
tulo- ja lähtömuuttoa sekä
syntyneiden ja kuolleiden lukumäärää.
Ajatuksia tulevasta
Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntien tehtäväkenttää tulevaisuudessa. Kuntien
elinvoimaisuuden merkitys kasvaa. Elinvoimaisuus kattaa kunnan vetovoimaisuuden, maineen ja viihtyisyyden,
liikenneyhteydet, kaavoituksen ja maankäytön, tapahtumat sekä joustavan päätöksenteon – toisin sanoen koko
elinvoimapolitiikan.
Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan.
3.5 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen
Kunnanhallitus käsitteli elokuussa vuoden 2018 talousarviokehystä. Kehyksen vuosikate oli 3,27 miljoonaa euroa
ja alijäämä 516 698 euroa. Kehys laadittiin vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella.
Kemiönsaaren kunnassa on vuodesta 2010 lähtien ollut käytössä Kuntaliiton suositukseen perustuva sisäinen
vuokra. Sisäinen vuokra
kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti
selkeyttää budjetointia ja rahoitussuunnittelua
ohjaa tilojen tehokkaaseen käyttöön
helpottaa kunnan eri yksiköiden toiminnan taloudellisuuden arviointia ja vertailua
mahdollistaa tuleviin peruskorjauksiin varautumisen (rakennusten pitäminen palveluiden vaatimassa
kunnossa) ja
antaa mahdollisuuden vertailla myös muita vaihtoehtoisia tapoja tilojen hankintaan.
Vuokria on päivitetty vuoden 2018 talousarvioon Trellum Consulting Oy:n asiantuntija-avulla. Vuokrien
määrittelyssä on myös huomioitu meneillään oleva maakuntauudistus, jossa kunta tulee jatkossa vuokraamaan
maakuntien käyttöön menevät rakennukset. Nyt tehdyn vuokrien määrittelyn tavoitteena on myös tuottaa
sellainen vuokrahinta, jota voidaan soveltaa maakunnalle vuokrattavien tilojen vuokrien määrittelyyn.
Sisäisen vuokran laskutapaa on syksyn aikana päivitetty niin, että pääomaosuuteen sisältyy myös kuuden prosentin
tuottovaatimus. Sisäinen vuokra koostuu käyttövuokrasta, ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta.
13
Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu talousarvioehdotuksista.
Osastot ovat laatineet ensimmäisen ehdotuksen ilman uutta sisäistä vuokraa, jotta ehdotukset olisivat helpommin
verrattavissa aikeisempiin vuosiin. Kuntatasolla uusi sisäinen vuokra on 5,70 miljoonaa euroa.
Lautakuntien talousarvioehdotus, joka sisältää uuden sisäisen vuokran, ylittää talousarviokehyksen 2,23 miljoonalla
eurolla. Kehitysosaston ylitys on 109 000 euroa, sivistysosaston ylitys on 1,48 miljoona euroa ja
peruspalveluosaston ylitys on 2 miljoonaa euroa. Hallinto-osasto ylittää kehyksen 153 000 eurolla ja ympäristö-
ja tekniikkaosasto alittaa 1,5 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen ei ole tehty leikkauksia.
Talousarvion valmistelun aikana poistot ovat vähentyneet 165 000 eurolla ja verotulot ovat lisääntyneet 261 000
eurolla. Korkokulut ovat lisääntyneet 40 000 eurolla johtuen lainannostosta syksyllä 2017.
Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa investointien määrä on 2,49 miljoonaa euroa.
Kuntalain 110 §:ssä säädetään seuraavaa: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat
kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa
hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava
tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa
tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää
yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Kunnan vuoden 2016 taselaskelma näyttää 15,4 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2017 ennustettu
tulos on positiivinen, minkä seurauksena ylijäämä kasvaa meneillään olevan tilikauden jälkeen noin 16 miljoonaan
euroon. Vuoden 2018 talousarviossa ylijäämä pienenee 2,36 miljoonalla eurolla.
Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai
useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi 2018 on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi ja tässä tapauksessa
TULOSLASKELMA TALOUSARVIO 2018 Sisäiset Ulkoiset TA 2018
erät erät yhteensä
Myyntituotot 4 152 674 2 978 360 7 131 034
Maksutuotot 0 2 646 000 2 646 000
Tuet ja avustukset 0 491 260 491 260
Vuokratuotot 5 706 147 533 800 6 239 947
Muut toimintatuotot 253 760 225 803 479 563
Toimintatuotot 10 112 581 6 875 223 16 987 804
Henkilöstökulut 0 24 208 105 24 208 105
Palvelujen ostot 4 278 083 18 872 867 23 150 950
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 59 951 3 593 738 3 653 689
Avustukset 0 1 616 150 1 616 150
Vuokratuotot 5 706 147 536 471 6 242 618
Muut toimintakulut 68 400 103 320 171 720
Toimintakulut 10 112 581 48 930 651 59 043 232
TOIMINTAKATE 0 -42 055 428 -42 055 428
Verotulot 22 608 000 22 608 000
Valtionosuudet 20 975 699 20 975 699
Korkotuotot 3 000 0 3 000
Muut rahoitustuotot 0 10 000 10 000
Korkokulut 3 000 258 000 261 000
Muut rahoituskulut 0 13 000 13 000
Rahoitustuotot- ja kulut 0 -261 000 -261 000
VUOSIKATE 0 1 267 271 1 267 271
Poistot ja arvonalentumiset 3 790 000 3 790 000
TILIKAUDEN TULOS 0 -2 522 729 -2 522 729
Poistoeron muutos 164 000 164 000
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 0 -2 358 729 -2 358 729
14
taloussuunnitelma ulottuu ainakin vuoteen 2020 saakka. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu
toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä
ehdittäne hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan
on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella,
että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2020 taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida
mahdollista tulevaa uudistusta.
Uudistusta ei ole Uudistus on
TULOSLASKELMA otettu huomioon otettu huomioon
Ulkoinen / sisäinen TP 2016 TA 2017 MUUTETTU TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2020
TA 2017
Toimintatuotot 15 836 042 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804 13 538 884
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut -57 005 547 -57 450 496 -57 610 496 -59 043 232 -59 411 747 -59 898 057 -28 132 579
Toimintakate -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428 -42 408 943 -42 885 253 -14 593 695
Verotulot 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 23 874 000 13 020 000
Valtionosuudet 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699 4 685 000
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000 1 000
Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000 31 000
Korkokulut -220 640 -307 000 -307 000 -261 000 -304 990 -344 090 -344 090
Muut rahoituskulut -17 046 -11 000 -11 000 -13 000 -22 000 -34 000 -34 000
Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356 2 765 215
Poistot ja arvonalentumiset -3 579 279 -3 545 000 -3 545 000 -3 790 000 -3 928 000 -3 850 550 -3 765 600
Satunnaiset tulot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729 -2 325 234 -2 232 194 -1 000 385
Tilinpäästös siirrot 164 015 165 000 165 000 164 000 163 400 163 400 163 400
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729 -2 161 834 -2 068 794 -836 985
15
4 KUNTAKONSERNI
4.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje
Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan
kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita
konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain
omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon
yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa
kuntalain 23 §:n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle
toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa
toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata
kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa
kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista.
Kuntaliitto, Kunnan konserniohje 2017
Konserniohje uudistettiin keväällä 2017, ja ohjeeseen liitettiin hyvän hallinto- ja johtamistavan ohje sekä
omistajapoliittiset linjaukset. Samalla uudistettiin tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työtapoja ja raportointia
siten, että controllerin työtehtävät kattavat jatkossa myös konsernin.
16
Kuntaliitto, Kunnan konserniohje 2017, Konsernin vuosikello
Yleiset konsernitavoitteet
1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kunnan strategian toteutumista.
2. Kunnan konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kunnan toteuttamassa
yhtiöiden ohjauksessa.
3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Kemiönsaaren
kunnan tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti.
4. Kemiönsaaren kunta määrittelee ammattimaisuuden ja alan osaamisen nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin.
Valittavien tulee mahdollisimman hyvin täyttää edellytetyt kriteerit.
Taloussuunnitelmakauden 2018–2020 tavoitteet
- Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapojen ja raportoinnin uudistelua kehitetään. Avainlukuja ja
seurantamenetelmiä työstetään vuoden 2018 aikana.
- Faxellin roolia ja tulevia tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat
osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön
lakkauttaminen.
- Asunto-osakeyhtiö Kimitobackenin ja Dalsbostäderin fuusioitumista selvitetään.
- Dalmed Oy Ab:n tulevaa roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään.
- Pienemmät kiinteistöyhtiöt ja osuudet kiinteistöyhtiöistä myydään.
17
5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA
5.1 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus
Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio
koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista,
avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia.
Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää
viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat
huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää
yksikön menojen kattamiseen.
Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon.
Talousarviossa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on
talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta
velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole, jos asetetut tavoitteet on saavutettua.
Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee
seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty
erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia.
Käyttötalousosa
Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden edellyttämät määrärahat
ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita
asetetaan. Käyttötalousosan budjetti hyväksytään palvelualueittain.
Kemiönsaaren kunnan käyttötalousosan rakenne on seuraava (raportointitaso):
Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu
Ympäristö ja
tekniikka
Hallinto Hallinto Hallinto Hallinto
Henkilöstö Lasten päivähoito Sosiaali Valvonta
Talous Opetus Vanhustenhuolto Kiinteistö ja
IKT Aikuisopisto Terveydenhuolto yhdyskuntatekniikka
Kirjasto Erikoissairaanhoito Kaavoitus
Kulttuuri ja vapaa-
aika
Kemiönsaaren Vesi
Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja
tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotulot (kunnan
tulovero, kiinteistövero, osuus yhteisöveron tuotosta), valtionosuudet, korkotuotot, muut rahoitustuotot,
korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät.
Rahoitusosa
Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan
maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja
vähennykset, lyhytaikaisten lainojen muutos sekä oman pääoman muutokset.
Investointiosa
Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille, joiden kulut kirjanpidossa
aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia projekteittain.
18
Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta
Kunnanhallitus saa kahdesti vuodessa, 30.4. ja 30.9., tietoja osastojen toteutumasta sekä talousarviossa
hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisen tavoitteista. Kunnanhallitukselle annetaan neljännesvuosittain kunnan
talouden seurantaraportti.
Mikäli on ilmeistä, ettei talousarviossa hyväksyttyä toiminnallista tai taloudellista tavoitetta saavuteta, lautakuntien
on ilmoitettava asiasta heti kunnanhallitukselle ja esitettävä poikkeaman syy ja annettava selvitys, mihin
toimenpiteisiin on ryhdytty tai ryhdytään tavoitteen saavuttamiseksi. Taloudellisiin tavoitteisiin sisältyy myös se,
ettei sitovaa määrärahaa ylitetä tai sitovaa tuloarviota aliteta.
Raportoinnista ulospäin ja lautakunnan sisäisestä raportoinnista vastaa tilivelvollinen viranhaltija. Tilivelvollisten
on luotava sellainen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla he voivat varmistaa, että toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet saavutetaan. Raportoinnin lautakuntiin tulee tapahtua vähintään kahdesti vuodessa.
5.2 Määrärahat sitovuustasoittain
SITOVUUS MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT TOIMINTAKATE
KÄYTTÖTALOUSOSA
Hallinto-osasto N 2 185 504 486 669 -1 698 835
Kehitysosasto N 1 003 730 19 820 -983 910
Sivistysosasto N 15 527 360 745 968 -14 781 392
Peruspalveluosasto N 30 663 892 3 473 920 -27 189 972
Ympäristö ja tekniikka N 9 662 746 12 261 427 2 598 681
Josta myyntivoitot B 100 000
Josta myyntitappiot B
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot B 22 608 000
Valtionosuudet B 20 975 699
Korkotulot B 3 000
Muut rahoitustulot B 10 000
Korkomenot B 261 000
Muut rahoitusmenot B 13 000
INVESTOINTIOSA
Hallinto-osasto B 132 500
Kehitysosasto B 75 000
Sivistysosasto B 180 000 7 500
Peruspalveluosasto B 273 000
Ympäristö ja tekniikka B 1 883 000 45 000
Josta YjT hallinto B 15 000 45 000
Josta kiinteistöt B 960 000
Josta yhdyskuntatekniikka B 808 000
Josta vesiliikelaitos B 100 000
RAHOITUSOSA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalta
Antolainasaamisten vähennykset 317 172
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 3 400 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta 317 172
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta 2 195 852
Vaikutus maksuvalmiuteen 0
YHTEENSÄ 64 373 756 64 354 175
N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio
19
6 TULOSLASKELMA
ULKOINEN TULOSLASKELMA
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaanlukien 2015 2015 2017 2017 2018
Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Muut TA Talousarvio
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 2 941 674 3 264 127 2 913 700 2 913 700 2 978 360
Maksutuotot 2 657 290 2 855 218 2 534 350 2 534 350 2 646 000
Tuet ja avustukset 955 245 881 083 675 580 675 580 491 260
Vuokratuotot 572 842 602 173 547 750 547 750 533 800
Muut toimintatuotot 532 673 489 706 263 674 263 674 225 803
TOIMINTATUOTOT 7 659 724 8 092 307 6 935 054 6 935 054 6 875 223
Valmistus omaan käyttöön 120 041 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 19 053 908 18 515 851 19 744 050 19 744 050 19 065 511
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 4 727 725 4 525 354 4 389 070 4 389 070 4 292 014
Muut henkilöstösivukulut 1 058 865 1 081 963 1 034 813 1 034 813 850 580
Henkilöstösivukulut 5 786 590 5 607 317 5 423 883 5 423 883 5 142 594
Henkilöstökulut 24 840 498 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105
Palvelujen ostot 18 113 878 18 957 219 18 430 766 18 590 766 18 872 867
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 387 854 3 484 486 3 713 444 3 713 444 3 593 738
Avustukset 1 938 387 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150
Vuokrakulut 617 634 525 066 451 960 451 960 536 471
Muut toimintakulut 173 639 172 536 113 550 113 550 103 320
TOIMINTAKULUT 49 071 889 49 261 813 49 472 723 49 632 723 48 930 651
TOIMINTAKATE -41 292 123 -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428
VEROTULOT
Kunnallisvero 18 861 262 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000
Yhteisövero 810 620 735 167 735 000 735 000 1 056 000
Kiinteistövero 3 120 230 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000
VEROTULOT 22 792 112 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000
VALTIONOSUUDET 22 532 013 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot 12 905 9 979 0
Muut rahoitustuotot 28 216 24 020 22 000 22 000 10 000
Korkokulut 213 719 218 708 301 000 301 000 258 000
Muut rahoituskulut 10 121 12 206 11 000 11 000 13 000
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -182 719 -196 915 -290 000 -290 000 -261 000
VUOSIKATE 3 849 283 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271
POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 764 726 3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 0000 0
TILIKAUDEN TULOS 1 084 556 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729
POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 164 683 164 015 165 000 165 000 164 000VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0 0
TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 1 249 240 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729
TAVOITEET JA TUNNUSLUVUT
Toimintatulot / Toimintamenot, % 15,6 % 16,4 % 14,0 % 14,0 % 14,1 %
Vuosikate / Poistot, % 139,2 % 113,83 % 36,0 % 31,5 % 33,4 %
Vuosikate, euro/asukas 557 € 593 € 185 € 162 € 186 €
Kertynyt yli- / alijäämä 14 784 962 15 444 073 14 984 958 13 178 980 15 870 8510,0 % 0 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Asukasmäärä vuoden lopussa 6 908 6 868 6 908 6 868 6 821
20
Tuloslaskelman tunnusluvut
Tuloslaskelman yhteydessä on esitetty tuloslaskelman tunnusluvut vuoden 2016 tilinpäätöksen osalta,
talousarviovuodelle 2017, talousarviovuodelle 2018 sekä suunnitelmavuosille 2019 ja 2020.
Toimintatuotot / Toimintakulut %
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – valmistus omaan käyttöön)
Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan maksu- ja myyntituloilla. Vuonna 2018
verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 73,8 % toimintakuluista.
Vuosikate / Poistot %
= 100 * Vuosikate / Poistot
Tunnusluku kertoo tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan
lyhennyksiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 % tai sitä suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan
riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on poistoja alempi. Jos
vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko.
Vuosikate, € / asukas
Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa
tavoitearvoa ei voida asettaa.
Kertynyt ylijäämä, € / asukas
= (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä) / asukasluku
21
6.1 Tuloslaskelman analysointi
TULOSLASKELMA
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien
2016 2017 2017 2018 2019 2020
Ulkoinen / sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA Talousarvio Taloussuun. Taloussuun.
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 7 268 594 7 293 803 7 293 803 7 131 034 7 146 034 7 156 034
Maksutuotot 2 855 218 2 537 350 2 537 350 2 646 000 2 646 000 2 646 000
Tuet ja avustukset 881 083 675 580 675 580 491 260 491 260 491 260
Vuokratuotot 4 050 342 3 806 020 3 806 020 6 239 947 6 239 947 6 239 947
Muut toimintatuotot 780 805 600 074 600 074 479 563 479 563 479 563
TOIMINTATUOTOT 15 836 042 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804
Valmistus omaan käyttöön 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105 24 488 084 24 781 511
Palvelujen ostot 23 109 376 23 031 885 23 191 885 23 150 950 23 311 986 23 504 869
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 546 413 3 770 428 3 770 428 3 653 689 3 653 689 3 653 689
Avustukset 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150 1 551 150 1 551 150
Vuokrakulut 3 973 234 3 710 230 3 710 230 6 242 618 6 235 118 6 235 118
Muut toimintakulut 254 017 174 950 174 950 171 720 171 720 171 720
TOIMINTAKULUT 57 005 547 57 450 496 57 610 496 59 043 232 59 411 747 59 898 057
TOIMINTAKATE -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428 -42 408 943 -42 885 253
VEROTULOT
Kunnallisvero 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000 18 965 000 19 451 000
Yhteisövero 735 167 735 000 735 000 1 056 000 1 090 000 1 135 000
Kiinteistövero 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000 3 288 000 3 288 000
VEROTULOT 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 23 874 000
VALTIONOSUUDET 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000
Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000
Korkokulut 220 640 307 000 307 000 261 000 304 990 344 090
Muut rahoituskulut 17 046 11 000 11 000 13 000 22 000 34 000
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-196 915 -290 000 -290 000 -261 000 -306 990 -346 090
VUOSIKATE 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356
POISTOT JA ARVONALENTUMISET3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 000 3 928 000 3 850 550
SATUNNAISET ERÄT
TILIKAUDEN TULOS 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729 -2 325 234 -2 232 194
POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)164 015 165 000 165 000 164 000 163 400 163 400VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMA 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729 -2 161 834 -2 068 794
22
Tuloslaskelmassa osoitetaan kuinka toimintatuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja muihin
rahoituskuluihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman
välituloksina esitetään seuraavat tiedot:
Toimintakate osoittaa kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon
verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.
Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.
Toimintatuotot
Toimintatuotot vuonna 2018 ovat 16,99 miljoonaa euroa, mikä on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden
2017 talousarviossa. Toimintatuotot lisääntyvät 12,2 % vuoden 2017 talousarviosta. On kuitenkin odotettavissa,
että vuoden 2017 toimintatuottojen kertymä on talousarvion mukainen. Vuosina 2019–2020 toimintatuottojen
kertymän arvioidaan olemaan samalla tasolla kuin vuonna 2018.
Toimintatuotoista myyntituottojen arvioidaan vähenevän 160 000 eurolla kun taas maksutuottojen odotetaan
lisääntyvän noin reilulla 100 000 eurolla. Tukien ja avustuksien arvioidaan vähenevän 184 000 eurolla ja muiden
toimintatuottojen 137 000 eurolla. Vuokratuotot lisääntyvät 2,5 miljoonalla eurolla johtuen uudesta sisäisestä
vuokrasta.
Toimintatuottojen muutos kululajeittain: Myyntituotot –2,2 %, maksutuotot 4,1 %, tuet ja avustukset –37,5 %,
vuokratuotot 39,2 % sekä muut toimintatuotot –29,7 %. Myyntituottojen osuus kaikista toimintatuotoista on 41,9
%, maksutuottojen 15,6 %, tukien ja avustusten 2,9 %, vuokratuottojen 36,8 % ja muiden toimintatuottojen 2,8 %.
Toimintakulut
Toimintakulut vuonna 2018 ovat 59 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017
muutetussa talousarviossa. Toimintakulut lisääntyvät 2,4 % vuoden 2017 talousarviosta. Toimintakuluista
henkilöstökuluja, palvelujen ostoja ja avustuksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin.
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Toimintatuotot 15 836 041 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804 12,2 %
TP 2016 TA 2017 MUUT. TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Toimintakulut 57 005 547 57 450 496 57 610 496 59 043 232 59 411 747 59 898 057 2,4 %
23
Toimintakulujen muutos kululajeittain: Henkilöstökulut –4,0 %, palvelujen ostot –0,18 %, aineet ja tarvikkeet –3,2
%, avustukset 1,3 % sekä muut toimintakulut 39,4 %. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on 41,0
%, palvelujen ostojen 39,2 %, aineiden ja tarvikkeiden 6,2 %, avustusten 2,7 %, vuokramenojen 10,6 % ja muiden
toimintakulujen 0,3 %.
Henkilöstökulut
Kemiönsaaren kunnan henkilöstökulut vuonna 2018 ovat 24,21 miljoonaa euroa. Määrärahat laskevat melkein
960 000 eurolla eli 3,8 prosentilla vuodesta 2017. Henkilöstökulut pysyvät vuoden 2018 talousarviossa samalla
tasolla kuin vuoden 2016 tilinpäätöksessä.
Palkkojen sivukulut laskevat vuoteen 2017 verrattuna 9,5 %.
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Palkat ja palkkiot 18 515 851 19 744 050 19 744 050 19 065 511 19 287 221 19 518 321 -3,6 %
Eläkekulut 4 525 354 4 389 070 4 389 070 4 292 014 4 340 133 4 392 152 -2,3 %
Muut henkilösivukulut 1 081 963 1 034 813 1 034 813 850 580 860 730 871 038 -21,7 %
Henkilöstökulut 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105 24 488 084 24 781 511 -4,0 %
24
Palvelujen ostot
Palvelujen ostoon on talousarviossa varattu 23,15 miljoonaa euroa. Määräraha vähenee 44 000 euroa tai 0,2 %
verrattuna vuoteen 2017.
Suurin muutos koskee erikoissairaanhoitoa, joka laskee reilulla 700 000 eurolla tai 7 % verrattuna vuoteen 2017.
Avustukset
Avustuksiin on varattu 1,62 miljoonaa euroa, 21 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Avustukset sisältävät
kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset.
Verotulot
Kunnan verotulot jakautuvat kunnallisveroon (tulovero), yhteisöveroon ja kiinteistöveroon. Kunnallisveron osuus
on 81 %, yhteisöveron 5 % ja kiinteistöveron 14 %.
Kuntaliiton 20.10.2017 julkaiseman veroennustekehikon mukaan kunnan verotulot 2018 nousevat 700 000 eurolla
verrattuna vuoteen 2017. Ennusteen mukaan kunnallisveroa kertyisi 18,32 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 1,06
miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 3,23 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 veroja ennustetaan kertyvän yhteensä 22,3 miljoonaa euroa, joka on melkein 500 000 euroa
enemmän kuin talousarviossa.
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Asiakaspalvelujen ostot 12 289 162 12 609 368 12 629 368 12 328 461 12 451 745 12 576 262 -2,44 %
Muiden palvelujen ostot 10 820 214 10 425 517 10 565 517 10 822 489 10 860 241 10 928 607 2,37 %
Palvelujen ostot 23 109 376 23 034 885 23 194 885 23 150 950 23 311 986 23 504 869 -0,19 %
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Avustukset kotitalouksille 1 410 156 1 070 720 1 070 720 1 049 300 1 049 300 1 049 300 -2,04 %
Avustukset yhteisöille 589 182 524 350 524 350 566 850 501 850 501 850 7,50 %
Avustukset 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150 1 551 150 1 551 150 1,30 %
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Kunnan tulovero 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000 18 965 000 8 844 000 2,31 %
Yhteisövero 735 167 735 000 735 000 1 056 000 1 090 000 888 000 30,40 %
Kiinteistövero 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000 3 288 000 3 288 000 1,76 %
Verotulot yhteensä 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 13 020 000 3,54 %
25
Verotulot asukasta kohti laskettuna on 3 314 euroa, joka on korkeampi kuin vuoden 2017 talousarviossa (3 156
euroa). Kunnan tuloista 37 % muodostuu verotuloista, 35 % valtionosuuksista ja 28 % toiminta- ja
rahoitustuotoista. Vuoden 2018 talousarvio on valmisteltu vuoden 2017 veroprosenttien mukaan.
Valtionosuudet
Kunnan valtionosuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen
valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksen
yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Kunnalle valtionosuusrahoitus on
yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta itse päättää
valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.
Kuntaliiton laskelman mukaan Kemiönsaaren kunta saa vuonna 2018 melkein 21 miljoonaa euroa valtionosuuksia.
Tämä on 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Taloussuunnitelmakaudelle ennustetaan
valtionosuuksien olevan samalla tasolla kuin vuonna 2018.
Vuoden 2018 valtionosuuksiin vaikuttavat heikentävästi mm. kilpailukykysopimus, indeksitarkistusten
jäädyttäminen sekä kunnan ja valtion välinen kustannusjako.
Vuosikate
Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 1,27 miljoonaa euroa. Vuosikate vahvistuu vuoden 2017 talousarviosta
150 000 eurolla. Vuosikate kattaa 33 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden vuonna 2018 on laskettuna 186
euroa, noin 25 euron kasvu vuoden 2017 talousarviosta mutta melkein 400 euron lasku tilinpäätöksestä 2016.
Taloussuunnitelmakaudella 2019–2020 vuosikatteen odotetaan nousevan 350 000 euroa.
2016 2017 2018
Tulovero 19,75 19,75 19,75
Kiinteistövero
yleinen kiinteistövero 1,10 1,10 1,10
vakituinen asunto 0,37 0,41 0,41
muut asuinrakennukset 1,10 1,10
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Valtionosuudet 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699 -6,3 %
26
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkokulut on arvioitu kunnan vieraan pääoman eli lainakannan mukaan sekä ottaen huomioon
rahoitusmarkkinoiden korkoennusteet. Korot ovat edelleen alahaisella tasolla joka vaikuttaa positiivisesti kunnan
korkokuluihin.
Kunta on keväällä 2017 osana riskienhallintaa käynyt lainasalkkunsa läpi ja ottanut kantaa lainasalkun
suojausasteeseen.
Poistot
Investointikulut kirjataan kuluiksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoituksena on
kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot
säilyvät tulevina vuosina korkealla johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta investointitasosta.
Vuonna 2018 poistot ovat 3,79 miljoonaa euroa, joka on 245 000 euroa enemmän kuin vuonna 2017 ja 211 000
euroa enemmän kuin vuonna 2016. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2017 on Kemiön terveyskeskuksen
saneeraus ja laajennus. Projektin lasketan olevan valmis marraskuussa 2017, joten poistoihin tämä vaikuttaa
ainoastaan kuukaudella, mutta tuleviin vuosiin se vaikuttaa enemmän. Vuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä
2,49 miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos
Vuonna 2018 tilikauden tulos on 2,36 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verrattuna vuoteen 2017 budjetoitu alijäämä
kasvaa entisestään 94 000 euroa ja verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen noin 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019
tuloksen arvioidaan olevan 2,16 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuonna 2020 tuloksen arvioidaan olevan 2,07
miljoonaa euroa alijäämäinen, mikäli suunniteltu uudistus ei astu voimaan. Jos uudistus toteutuu, alijäämäksi
arvioidaan reilut 830 000 euroa.
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000 -100,0 %
Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000 -120,0 %
Korkokulut 220 640 307 000 307 000 261 000 304 990 344 090 -17,6 %
Muut rahoituskulut 17 046 11 000 11 000 13 000 22 000 34 000 15,4 %
Rahoitustuotot ja kulut -196 915 -290 000 -290 000 -261 000 -306 990 -346 090 -11,1 %
TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TA 17 - TA 18
muutos %
Poistot 3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 000 3 928 000 3 850 550 6,5 %
27
7 RAHOITUSLASKELMA
RAHOITUSLASKELMA
Uudistusta ei ole Uudistus on
otettu huomioon otettu huomioon
TP 2016 TA 2017 MUUT TA TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2020
2017
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356 2 765 215
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät -246 393 -164 000 -164 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000
Investointien rahavirta
Investointimenot -4 239 283 -7 160 500 -7 160 500 -2 543 500 -3 466 500 -2 496 500 -2 287 500
Rahoitusosuudet investointeihin 46 330 115 000 115 000 7 500 20 000 0 0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 341 457 209 000 209 000 145 000 145 000 145 000 145 000
Toiminnan ja investointien rahavirta -23 515 -5 725 593 -5 885 593 -1 223 729 -1 798 734 -833 144 522 715
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle -422 503 0
Antolainasaamisten vähennykset 281 139 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172 317 172
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 422 503 0
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 7 500 000 7 500 000 3 400 000 4 100 000 3 200 000 300 000
Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta -281 139 -281 140 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172 -317 172
Päitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -2 341 606 -2 376 400 -2 376 400 -2 195 852 -2 265 690 -2 337 225 -2 337 225
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset -1 189 605 0
Rahoituksen rahavirta -2 672 211 5 123 600 5 123 600 1 204 148 1 834 310 862 775 -2 037 225
Vaikutus maksuvalmiuteen -2 695 726 -601 993 -761 993 -19 581 35 576 29 631 -1 514 510
Rahavarat 31.12 3 302 065 3 840 204 2 540 072 3 240 902 3 276 478 3 306 109 1 761 968
Rahavarat 1.1 5 997 791 4 442 197 3 302 065 3 260 483 3 240 902 3 276 478 3 276 478
Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot
Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä -23 515 -5 749 108 -5 909 108 -7 132 837 -8 931 571 -9 764 715 -8 408 856
Lainanhoitokate 1,68 0,59 0,53 0,62 0,74 0,73 1,16
Kassan riittävyys, pv 21 21 14 18 18 19 19
28
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo,
kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen
(alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä
tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1,
joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, myymään kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.
Kassan riittävyys
= 365 pv * Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna
Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta
maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14–30 päivän kassan riittävyyttä.
29
7.1 Rahoituslaskelman analysointi
Toiminnan rahavirta
Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus
saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauserät ja satunnaiset tuotot.
Investointien rahavirta
Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot sekä investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointien rahavirta tarkoittaa, paljonko kunta
rahoittaa nettomääräisesti investointeja.
Tulevina vuosina investoinnit tullaan pitämään alhaisella tasolla. Kemiönsaarella on viime vuosina ollut useita isoja
investointihankkeita, kuten päiväkoti Silva, Amosparkens skola ja Kemiön terveyskeskuksen saneeraus ja
laajennus. Siksi investointitaso pidetään jatkossa suhteellisen alhaisella tasolla.
Bruttoinvestoinnit vuonna 2018 ovat 2,54 miljoonaa euroa.
Investoinnit esitellään tarkemmin luvussa 9.
Toiminnan ja investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta on 1,22 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vastaava
tunnusluku oli 23 500 euroa negatiivinen ja vuoden 2017 muutetussa talousarviossa 5,89 miljoonaa euroa
negatiivinen. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, tarkoittaa se, että tulorahoituksella ei pystytä
kokonaan maksamaan investointeja eikä lyhentämään lainoja.
RAHOITUSLASKELMA
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2016 2017 2017 2018 2019 2020
Tilinpäätös Talousarvio Muutettu TA Talousarvio Taloussunn. Taloussunn.
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät -246 393 -164 000 -164 000 -100 000 -100 000 -100 000
Toiminnan rahavirta 3 827 982 1 110 907 950 907 1 167 271 1 502 766 1 518 356
Investointien rahavirta
Investointimenot -4 239 283 -7 160 500 -7 160 500 -2 543 500 -3 466 500 -2 496 500
Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 330 115 000 115 000 7 500 20 000 0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 341 457 209 000 209 000 145 000 145 000 145 000
Investointien rahavirta -3 851 497 -6 836 500 -6 836 500 -2 391 000 -3 301 500 -2 351 500
Toiminnan ja investointien rahavirta -23 515 -5 725 593 -5 885 593 -1 223 729 -1 798 734 -833 144
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset Liikelaitokselle -422 503
Antolainasaamisten vähennykset 281 139 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172
Antolainauksen muutokset -141 364 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta 422 503
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 7 500 000 7 500 000 3 400 000 4 100 000 3 200 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 139 -281 140 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -2 341 606 -2 376 400 -2 376 400 -2 195 852 -2 265 690 -2 337 225
Lyhytaikaisten lainojen muutos 859 000 0
Lainakannan muutokset -1 341 242 4 842 460 4 842 460 886 976 1 517 138 545 603
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset -1 189 605
Rahoituksen rahavirta -2 672 211 5 123 600 5 123 600 1 204 148 1 834 310 862 775
Rahavarojen muutos -2 695 726 -601 993 -761 993 -19 581 35 576 29 631
Kassa 3 302 065 3 840 204 2 540 072 3 240 902 3 276 478 3 306 109
Lainakanta 21 236 686 29 400 292 26 360 286 23 400 394 25 234 704 26 097 479
Laina/asukas 3 092 4 256 3 838 3 431 3 700 3 826
Asukasluku 6 868 6 908 6 868 6 821 6 821 6 821
Kassan riittävyys, päivät 21 21 18 18 19
30
Rahoituksen rahavirta
Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset.
Lainamäärä
Pitkäaikaista ulkoista lainaa arvioidaan nostettavaksi 3,40 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle arvioidaan
nostettavaksi yhteensä 10,7 miljoonaa euroa ulkoista lainaa. Lyhennykset ovat 2,2 miljoonaa euroa vuonna 2018.
31
8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN
8.1 Hallinto-osasto
Hallintoyksikkö
Henkilöstöhallintoyksikkö
Talousyksikkö
IKT-yksikkö
32
HALLINTO-OSASTO
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 413 641 449 750 470 009 470 009 470 009
Maksutuotot 94 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 261 030 8 250 4 160 4 160 4 160
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 18 437 9 000 12 500 12 500 12 500
TOIMINTATUOTOT 693 202 467 000 486 669 486 669 486 669
muutos % -48 % 4 % 0 % 0 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 1 181 952 792 520 790 005 797 906 807 480
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 293 223 202 562 218 360 220 542 223 187
Muut henkilöstösivukulut 66 325 43 195 37 597 37 974 38 430
Henkilöstösivukulut 359 548 245 757 255 957 258 516 261 617
Henkilöstökulut 1 541 500 1 038 277 1 045 962 1 056 422 1 069 097
Palvelujen ostot 850 813 882 941 918 635 927 442 936 338
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 028 23 950 22 700 22 700 22 700
Avustukset 15 179 15 000 15 000 15 000 15 000
Vuokrakulut 98 064 80 993 179 707 179 707 179 707
Muut toimintakulut 8 297 3 500 3 500 3 500 3 500
TOIMINTAKULUT 2 562 882 2 044 661 2 185 504 2 204 771 2 226 342
muutos % -25 % 6 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE -1 869 680 -1 577 661 -1 698 835 -1 718 102 -1 739 673
SUUNNITELMAPOISTOT 84 067 85 400 102 670 102 670 102 670
TILIKAUDEN TULOS -1 953 747 -1 663 061 -1 801 505 -1 820 772 -1 842 343
33
HALLINTO-OSASTO
Hallinto-osasto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kuntien arkistointikäytännöt tulevat muuttumaan merkittävästi lähivuosina. Arkistoinnin sähköistäminen etenee,
ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin tulevaisuudessa. Kemiönsaari
siirtyy asteittain sähköiseen arkistointiin uuden aineiston muodostumisen myötä.
Hallinto-osasto vastaa järjestelyistä yleisten vaalien osalta. Taloussuunnitelmakaudella järjestetään
presidentinvaalit tammikuussa 2018, maakuntavaalit lokakuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja EU-
vaalit kesäkuussa 2019.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Strategian yhtenä tavoitteena on digitaalisten kanavien kehittäminen. Syksyn 2017 aikana julkaistaan kunnan uudet
verkkosivut. Työ verkkosivujen sisällön ja informaatio- ja tiedotusarvon parissa jatkuu vuonna 2018. Sähköisten
palveluiden tarjontaa lisätään yhteistyössä eri ohjelmatoimittajien kanssa.
Maakunnan kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä siten, että kunnan viranhaltijat osallistuvat sote- ja
maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmiin.
HALLINTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 2 379 1 250 25 300 25 300 25 300
Henkilöstökulut -458 753 -465 998 -486 905 -491 774 -497 674
Palvelujen ostot -295 387 -258 019 -301 041 -303 848 -306 682
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-15 682 -15 650 -14 400 -14 400 -14 400
Avustukset -15 179 -15 000 -15 000 -15 000 -15 000
Vuokrat -52 413 -40 417 -111 486 -111 486 -111 486
Muut toimintakulut -1 492 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000
TOIMINTAKULUT -838 906 -798 084 -931 832 -939 508 -948 242
TOIMINTAKATE -836 527 -796 834 -906 532 -914 208 -922 942
34
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Toimiva sähköinen arkisto - Siirtyminen sähköiseen arkistointiin tapahtuu 2018-2020
tulevalle aineistolle asteittain arkistolaitoksen määräysten mukaisesti
- Henkilöstölle järjestetään sähköisen arkistoinnin ja 2018-2020
asiakirjojen käsittelyn koulutusta
Joustavat ja ajanmukaiset - Siirtyminen vaalitulosten sähköiseen syöttöön 01/2018
vaalijärjestelyt vaalilautakunnissa, yksi äänestysalue 10/2018
per vaali
Asianhallintaohjelman - Kunnan asianhallintaohjelman uudempi versio 01-06/2018
kehittäminen (Tweb) otetaan käyttöön
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kokouksien määrä
Valtuusto 7 5 6 6 6
Kunnanhallitus 12 12 12 12 12
Tarkastuslautakunta 6 5 5 5 5
Keskusvaalilautakunta 1 6 6 6 0
Iltakouluja/seminaareja 4 4 4 4 4
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1
Hallintojohtaja 0,95 0,95 1 1 1
Johdon sihteeri 1 1 1 1 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1 1
Kielenkääntäjä 1 1 0,8 1 1
Yhteensä 4,95 4,95 4,8 5 5
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Lisääntyneet kustannukset ostopalveluista
(Kaksikielinen hoivaselvitys, muut sote-uudistukseen liittyvät selvitykset) –37 000 €
35
HALLINTO-OSASTO
Henkilöstö
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Manuaalisia työvaiheita pyritään jatkuvasti vähentämään, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään.
Vanhan henkilöstö- ja palkanlaskentaohjelman ylläpito päättyy vuoden 2017 lopussa. Uusi käyttöön otettava
henkilöstö- ja palkanlaskentaohjelma mahdollistaa tietojen ilmoittamisen sähköisessä muodossa.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kaikkiin kunnan tukitoimintoihin. Kaikkien henkilöstöresursointia
koskevien kysymysten kohdalla on arvioitava, miltä organisaatio näyttää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.
Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan tehtäväksi jäävät pääasiassa elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin
liittyvät asiat.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea työhyvinvointiin 2018
tarjoamalla mahdollisuutta osallistua
KivaQ-kehittämistyöpajaan.
- Vuonna 2018 kolmelle työyhteisölle tarjotaan
mahdollisuus osallistua KivaQ-työpajaan.
Henkilöstölle tarjotaa muutostukea - Henkilöstölle tarjotaan muutostukea sote- ja 2018
sote- ja maakuntauudistuksen johdostamaakuntauudistukseen tiedotus- ja
keskustelutilaisuuksissa.
Sähköisiä työkaluja otetaan käyttöön - Kunnan nykyisen henkilöstöohjelman ylläpito 01-06/2018
prosessien yksinkertaistamiseksi päättyy 31.12.2017. Vuonna 2018 se päivitetään
uuteen ohjelmaan, joka samalla mahdollistaa
sähköisen käsittelyn ja vähentää
paperien käsittelyä.
HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 333 696 57 000 45 780 45 780 45 780
Henkilöstökulut -726 806 -170 468 -170 983 -172 693 -174 764
Palvelujen ostot -144 633 -160 317 -153 138 -154 627 -156 132
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-28 480 -4 300 -4 300 -4 300 -4 300
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrat -23 088 -7 150 -14 481 -14 481 -14 481
Muut toimintakulut -5 715 -500 -500 -500 -500
TOIMINTAKULUT -928 722 -342 735 -343 402 -346 601 -350 177
TOIMINTAKATE -595 026 -285 735 -297 622 -300 821 -304 397
36
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
KivaQ-kehittämistyöpajojen määrä 0 6 3 0 0
Esimiestapaamiset 0 0 6 6 6
Yhteistyötoimikunnan kokoukset 3 4 4 4 4
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Palkanlaskija 2,5 2,5 2,3 2,3 1
Työsuojelupäällikkö 0,25 0,3 0,4 0,4 0,4
Yhteensä 2,75 2,8 2,7 2,7 1,4
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Ei merkittäviä muutoksia.
37
HALLINTO-OSASTO
Talousyksikkö
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Talousyksikkö hoitaa ja kehittää kunnan taloushallintoa. Yksikön tehtävänä on jatkuvasti kehittää kaikkia
taloushallinnon prosesseja sekä lisätä taloushallinnon työkalujen käyttöä toiminnan ohjauksessa. Kuntakonsernin
lisääntynyt sisäinen yhteistyö jatkuu, samalla kun kuntakonsernin merkitys uudessa kunnassa kasvaa.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Hyvä taloudenpito ja kustannustehokkuuden lisääminen mahdollistavat nykyisen veroprosentin säilyttämisen
ennallaan sekä kilpailukykyisen palvelutason ylläpitämisen. Tämä edesauttaa myös kunnan kasvuedellytyksiä.
Talousosasto tukee koko kuntaa talousosaamisella ja taloushallinnon työkaluilla muun muassa laskelmien ja
analyysien muodossa.
TALOUSYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 12 699 8 250 13 800 13 800 13 800
Henkilöstökulut -206 222 -243 343 -228 448 -230 733 -233 502
Palvelujen ostot -232 674 -242 578 -242 269 -244 625 -247 005
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-2 519 -2 500 -2 500 -2 500 -2 500
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrat -8 875 -15 660 -32 925 -32 925 -32 925
Muut toimintakulut -835 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -451 125 -504 081 -506 142 -510 783 -515 932
TOIMINTAKATE -438 426 -495 831 -492 342 -496 983 -502 132
38
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja -Yksiköiden budjettiseuranta Kuukausittain
informatiivinen tilinpäätös. -Lautakuntien seuranta Neljännesvuosittain
-Markkinatilanteen vaikutuksia kunnan talouteen
ja rahoitukseen seurataan Vuosittain
Korkoriskien hallinta -Lainasalkun ja korkosuojauksen läpikäynti 05/2018
Paperilaskujen vähentäminen -Yli puolet ostolaskuista sähköisessä muodossa Jatkuva
-Sähköisten myyntilaskujen lisääminen Jatkuva
Tehokas konsernivalvonta ja -Kuntakonsernin merkityksen esiintuominen 12/2018
-raportointi -Konserniyhtiöiden raportoinnin tehostaminen mm. 08/2018 ja 12/2018
selkeyttämällä tiedotusvastuun jakoa
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Myyntilaskuja 30 057 33 000 33 000 33 000 16 500
Ostolaskuja 22 868 19 000 23 000 23 000 11 500
Sähköisen ostolaskujen osuus 65 % 55 % 70 % 75 % 75 %
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Controller 0,3 0,5 0,8 1 1
Taloussihteeri 1 1 1 1 1
Kirjanpitäjä 0,4 0,5 0,3 0,3 0
Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2 2 2
Yhteensä 3,9 4,2 4,1 4,3 4
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Pienemmät henkilöstökulut (vähemmän tarvetta kuin talousarviossa 2017 budjetoitiin) –18 000 €
39
HALLINTO-OSASTO
IKT
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja/IT-käyttöpäällikkö
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että
Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla.
Yhtenä taloussuunnitelmakauden painopistealueena on Kemiönsaaren kunnan tietoturvallisuuden parantaminen,
päivittäminen ja uudistaminen. Vuonna 2017 hyväksyttiin Kemiönsaaren kunnan uusi tietoturvapolitiikka.
Perustavoitteena on kunnan tietoturvan parantaminen mm. seuraavilla tavoilla:
- käyttäjien tietoturvatietoutta päivittäisessä työssä lisätään
- olemassa olevia tietoturvaohjeita, -periaatteita ja -politiikkaa päivitetään ja kehitetään
- kunnan kaikista henkilötietolain piiriin kuuluvista tietojärjestelmistä laaditaan rekisteriselosteet
- kunnan kaikista ohjelmajärjestelmistä laaditaan luettelo.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Kunta osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi eSUOMI.fi-palvelussa,
joka on kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja mm.
rakennusvalvonnassa, päivähoidossa ja terveydenhuollossa.
IKT-YKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 344 429 400 500 401 789 401 789 401 789
Henkilöstökulut -149 719 -158 468 -159 626 -161 222 -163 157
Palvelujen ostot -178 120 -222 027 -222 187 -224 342 -226 519
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-2 347 -1 500 -1 500 -1 500 -1 500
Vuokrat -13 688 -17 766 -20 815 -20 815 -20 815
Muut toimintakulut -255 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -344 129 -399 761 -404 128 -407 879 -411 991
TOIMINTAKATE 300 739 -2 339 -6 090 -10 202
40
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Toimiva IT-tuki - Vuoden 2018 alkupuoliskolla IT-osastolla 2018
on alimiehitystä työvapaista johtuen.
Toiminta keskittyy siksi perustehtävien, eli käyttö-
turvallisuuden ja käyttäjätuen, hoitamiseen.
Valmistautuminen - IT-yksikkö osallistuu maakunnan 2018
sote- ja maakuntauudistukseen IT-toimintojen esivalmisteluihin liittyviin
selvityksiin ja kartoituksiin.
Valmistautuminen - Henkilöstölle annetaan tietoturvallisuuteen 01-06/2018
EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää koulutusta.
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Tietokoneiden määrä 810 825 835 845 428
Käyttäjien määrä 550 550 550 550 275
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
IT-käyttöpäällikkö 1 1 0,4 0,4 0,4
IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9
IT-tukihenkilö 1 1 1 1 1
Yhteensä 1,9 1,9 1,3 1,3 1,3
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Ei merkittäviä muutoksia.
41
8.2 Kehitysosasto
Kehitysosaston hallinto
Projektitoiminta
42
KEHITYSOSASTO
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 27 584 9 500 18 000 18 000 18 000
Maksutuotot 4 354 3 300 0 0 0
Tuet ja avustukset 69 210 28 500 1 820 1 820 1 820
Vuokratuotot 0 0 0
Muut toimintatuotot 22 193 2 500 0 0 0
TOIMINTATUOTOT 123 341 43 800 19 820 19 820 19 820
muutos % -182 % -121 % 0 % 0 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 358 783 345 000 332 600 335 926 339 956
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 62 756 58 188 65 894 66 553 67 353
Muut henkilöstösivukulut 20 774 20 100 14 760 14 907 15 086
Henkilöstösivukulut 83 530 78 288 80 654 81 460 82 439
Henkilöstökulut 442 313 423 288 413 254 417 386 422 395
Palvelujen ostot 397 922 438 707 476 975 481 560 486 186
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 056 15 900 23 550 23 550 23 550
Avustukset 33 373 21 000 31 500 31 500 31 500
Vuokrakulut 44 150 39 414 57 451 57 451 57 451
Muut toimintakulut 1 767 2 350 1 000 1 000 1 000
TOIMINTAKULUT 935 581 940 659 1 003 730 1 012 447 1 022 082
muutos % 1 % 6 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE -812 240 -896 859 -983 910 -992 627 -1 002 262
SUUNNITELMAPOISTOT 14 477 23 300 36 670 44 587 67 087
TILIKAUDEN TULOS -826 717 -920 159 -1 020 580 -1 037 214 -1 069 349
43
KEHITYSOSASTO
Kehitysosasto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
KEHITYSOSASTON HALLINTO
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 50 525 17 350 19 820 19 820 19 820
Henkilöstökulut -400 866 -409 538 -413 254 -417 386 -422 395
Palvelujen ostot -326 936 -338 936 -386 975 -390 660 -394 377
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 169 -15 900 -23 550 -23 550 -23 550
Avustukset -33 373 -21 000 -31 500 -31 500 -31 500
Vuokrat -39 174 -35 264 -57 451 -57 451 -57 451
Muut toimintakulut -1 193 -2 350 -1 000 -1 000 -1 000
TOIMINTAKULUT -816 711 -822 988 -913 730 -921 547 -930 273
TOIMINTAKATE -766 186 -805 638 -893 910 -901 727 -910 453
PROJEKTITOIMINTA
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 72 815 26 450 0 0 0
Henkilöstökulut -41 447 -13 750 0 0 0
Palvelujen ostot -70 986 -99 771 -90 000 -90 900 -91 809
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -888 0 0 0 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrat -4 976 -4 150 0 0 0
Muut toimintakulut -574 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -118 871 -117 671 -90 000 -90 900 -91 809
TOIMINTAKATE -46 056 -91 221 -90 000 -90 900 -91 809
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kehitysosasto tekee aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Aikomuksemme on edesauttaa yrittäjiä yhteistyöhön,
niin että uusia työpaikkoja syntyy Kemiönsaarelle. Verkostoitumalla alueellisesti ja kansallisesti löydämme ulkoisia
rahoituskanavia, jotka edesauttavat Kemiönsaaren kehitystä. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä, jotta
he valitsisivat Kemiönsaaren asuinpaikakseen. Tulomuutto ja uusien yritysten syntyminen on kehitysosaston
pitkäaikainen tavoite. Kunnan elinvoimaisuus tulee olemaan yhä tärkeämpi osa kuntien tehtävästä,
maakuntauudistuksen myötä vuodesta 2020 lukien.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Jotta visio tulla Suomen elinvoimaisemmaksi saaristokunnaksi toteutuisi, teemme eri toimenpiteitä jotka tukevat
Kemiönsaaren elinvoimaa. Kunnan arvot, avoimuus, aktiivisuus ja uudistuminen toimivat punaisena lankana
työssämme.
44
Yritysvaikutukset päätöksenteossa toteutuvat vuoden aikana, ja eri referenssiryhmiä kuullaan ja otetaan mukaan
yhteistyöhön Kemiönsaaren hyväksi. Teemme työtä yritysystävällisen Kemiönsaaren puolesta, monella eri tavalla.
Lasten Saari -konsepti kehittyy yhteistyössä nuorisoparlamentin kanssa sekä yhteistyössä kunnan toimintojen
kanssa jossa hoidetaan lasten ja nuorten asioita. Osallistumalla moniin messuihin vuoden aikana kehitämme
kunnan näkyvyyttä. September Open, Axel Ilta ja Islaparlamentti järjestetään myös tulevana vuonna. Tapahtumat
edesauttavat kunnan positiivista imagoa. Henkilökunta, päättäjät, asukkaat, ja myös vapaa-ajan asukkaat ovat kaikki
tärkeä resurssi kunnan positiivisen imagon luomisessa.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Elinkeinovaikutuksen arviointi Kunnahallituksen ja valtuuston päätöksissä tot. 8/2018 alkaen
päätöksenteossa arvioinnit
Elinkeinosetelikokeilu jatkuu 20 yritystä saa setelin Koko vuosi
Alueen markkinointi messuilla ja Osallistuminen messuihin ja medianäkyvyys 12/2018
erilaisissa medioissa lisäntyy
Yrityskysely yrittäjille Laaditaan paikallinen yrityskysely 05/2018
Yhteys vapaa-ajanasukkaisiin Facebook-sivujen kautta Kemiönsaari kutsuu ja jatkuva
aktivoidaan September Open tapahtuman kautta tavoittaa
vapaa-ajan asukkaita
Yhteydenpitoa kyläyhdistyksiin kehitetäänKyläyhdistystapaamisia järjestään Kerran vuodessa
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Tulomuuttajia 315 230 250 250 250
Uusia yrityksiä 40 40 45 45 45
Kotisivujen käyntimäärä 200 000 220 000 220 000 220 000 220 000
Matkailukotisivujen lukumäärä 65 67 73 75
45
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kehitysjohtaja 1 1 1 1 1
Yritysneuvoja 1 1 1 1 1
Tiedottaja 1 1 1 1 1
Matkailupäällikkö 1 1 1 1 1
Markkinoija 1 1 1 1 1
Hankekoordinaattori 1 1 1 1 1
Palveluneuvoja 1 1 1 0 0
Hankevastaavia 1 1 2 2 2
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Kustannukset yhteisöliikenteestä siirretty tekniseltä osastolta –40 000
Kyläyhdistyskustannukset siirretty vapaa-ajanyksiköltä –10 000
46
8.3 Sivistysosasto
Sivistysosaston hallinto
Lastenhuoltoyksikkö
Opetusyksikkö
Aikuisopistoyksikkö
Kirjastoyksikkö
Vapaa-ajan yksikkö
47
SIVISTYSOSASTO
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 182 191 104 000 151 000 151 000 151 000
Maksutuotot 518 723 505 500 491 000 491 000 491 000
Tuet ja avustukset 285 096 130 000 77 980 77 980 77 980
Vuokratuotot 19 993 16 000 15 000 15 000 15 000
Muut toimintatuotot 44 029 13 917 10 988 10 988 10 988
TOIMINTATUOTOT 1 050 032 769 417 745 968 745 968 745 968
muutos % -36 % -3 % 0 % 0 %
Valmistus omaan käyttöön 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 6 587 578 6 612 819 6 549 986 6 621 549 6 701 007
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 1 379 783 1 335 191 1 304 421 1 318 479 1 334 296
Muut henkilöstösivukulut 390 912 349 436 295 508 298 976 302 566
Henkilöstösivukulut 1 770 695 1 684 627 1 599 929 1 617 455 1 636 862
Henkilöstökulut 8 358 273 8 297 446 8 149 915 8 239 004 8 337 869
Palvelujen ostot 2 839 728 2 896 411 3 090 144 3 106 237 3 122 471
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 424 974 409 279 405 880 405 880 405 880
Avustukset 596 479 620 450 575 950 575 950 575 950
Vuokrakulut 2 050 837 1 818 315 3 275 421 3 267 921 3 267 921
Muut toimintakulut 49 345 27 370 30 050 30 050 30 050
TOIMINTAKULUT 14 319 636 14 069 271 15 527 360 15 625 042 15 740 141
muutos % -2 % 9,4 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE -13 269 604 -13 299 854 -14 781 392 -14 879 074 -14 994 173
SUUNNITELMAPOISTOT 156 130 160 540 183 080 190 330 230 330
TILIKAUDEN TULOS -13 425 734 -13 460 394 -14 964 472 -15 069 404 -15 224 503
48
SIVISTYSOSASTO
Sivistystoimisto
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
SIVISTYSOSASTON HALLINTO
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 11 034 500 520 520 520
Henkilöstökulut -171 362 -158 529 -160 929 -162 539 -164 490
Palvelujen ostot -14 946 -19 566 -18 868 -19 004 -19 141
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 884 -2 300 -2 300 -2 300 -2 300
Avustukset -3 291 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000
Vuokrat -11 681 -9 946 -10 800 -10 800 -10 800
Muut toimintakulut -5 569 -2 600 -2 600 -2 600 -2 600
TOIMINTAKULUT -208 733 -195 941 -198 497 -200 243 -202 331
TOIMINTAKATE -197 699 -195 441 -197 977 -199 723 -201 811
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko
sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston,
lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö.
Sote-uudistuksen jälkeen kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sivistysosaston
yksiköt kehittävät kunnan ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä toimintoja.
Opetus- ja päivähoitoyksiköillä on uudet opetussuunnitelmat jotka vaativat uusia työtapoja. Aikuisopiston uutta
rakennetta työstetään ja kehitetään.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Tulevaisuuden kunnan kehitysalueille laaditaan toimintasuunnitelma. Otamme käyttöön Pro Consona -
ohjelmiston lisäosan (päivähoito), työn sujuvuuden ja asiakasystävällisyyden lisäämiseksi.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Talousohjelmisto Pro Consonan Uusia toimintoja otetaan vuoden aikana
päivittäminen. asteittain käyttöön. jatkuva v. 2018
Kehitetään Kemiönsaaren kuntaa Toimintasuunnitelman laatiminen. 1.10.2018
tulevaisuuden kunnaksi.
Opetushallituksen KOSKI-palvelun Oppilasrekisterit käydään läpi ja tiedot tallennetaan
käyttöönotto. KOSKI-palveluun.
perusopetus ja lukio 31.1.2018
esiopetus 31.12.2018
49
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Kokousten lukumäärä
sivistyslautakunta 5 6 6 6 6
suomenkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6
ruotsinkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
sivistysjohtaja 1 1 1 1 1
hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0 0
toimistosihteeri 1 1 1 1 1
50
SIVISTYSOSASTO
Päivähoitoyksikkö
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
LASTENHUOLTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 386 979 388 000 379 480 379 480 379 480
Henkilöstökulut -1 949 016 -1 981 452 -1 892 065 -1 910 989 -1 933 921
Palvelujen ostot -394 036 -499 172 -606 925 -609 736 -612 576
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -43 517 -43 780 -37 600 -37 600 -37 600
Avustukset -306 156 -302 500 -280 000 -280 000 -280 000
Vuokrat -257 756 -207 120 -431 012 -431 012 -431 012
Muut toimintakulut -15 336 -5 350 -7 300 -7 300 -7 300
TOIMINTAKULUT -2 965 817 -3 039 374 -3 254 902 -3 276 637 -3 302 409
TOIMINTAKATE -2 578 838 -2 651 374 -2 875 422 -2 897 157 -2 922 929
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus
päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen
päivähoitotarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista
kehitystä. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä
perhepäivähoitajia on 14. Silvan päiväkodissa järjestetään iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa.
Päivähoidon piirissä on vuonna 2018 noin 253 lasta, joista noin 50 käy esikoulua.
Yksityiseen ryhmäperhepäiväkotiin Lillgårdeniin (18 paikkaa) myönnetään palveluseteli.
Päivähoidon tavoitteet ovat:
- uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisäistäminen päivittäisessä työssä,
- ulkoilutoiminnan kehittäminen pedagogiseksi oppimisympäristöksi,
- kaksikielisisyyden kehittäminen päivittäisessä toiminnassa.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
- Käymme läpi varhaiskasvatuksen asettamat vaatimukset ja Kemiönsaaren kunnan omat erityispiirteet.
- DuMENA (Du med naturen) pedagogisena työkaluna.
- Kaikissa yksiköissä kaksikielisyys suomi-ruotsi.
51
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Pienryhmätoiminta Lapset jaetaan päivän aikana pienempiin ryhmiin Päivittäin
kaikissa päivähoitoryhmissä.
Henkilökuntaa koulutetaan. Jatkuvasti
Ulkoilutoiminta pedagogisena Vastuussa oleva henkilökunta suunittelee Kerran viikossa
työkaluna ulkoilutoimintaa.
Ulkoilutoiminta pedagogisena oppimisympäristönä
Kaksikielisyys, suomi ja ruotsi Molempia kieliä käytetään päivittäisessä työssä. Päivittäin
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Lapsimäärä 249 288 253 253 253
Päiväkodit
Silva 91 125 116 116 116
Hulta 36,5 41 35 35 35
Sofia 22 25 22 22 22
Furubo 22,5 22 ´20 20 20
Perhepäivähoito 77 75 60 60 60
Nettokustannus / lapsi /yksikkö
Silva 7456/8941 7456 7456
Hulta 11394/12149 11394 11394
Sofia 6795/7656 6795 6795
Furubo 7024/7281 7024 7024
Perhepäivähoito 7629/7629 7629 7629
Nettokustannus / lapsi
Päiväkodit 9046 5402 6141/7633 6141 6141
Perhepäivähoito 6807 7670 7629/7629 7629 7629
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Päivähoidon johtaja 1 1 1 1 1
Pedagooginen ohjaaja 2 2 2 1,75 1,75
Lastentarhanopettaja 7 7,5 8 8 8
Erityislastentarhanopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25
Lastenhoitaja / lähihoitaja 22 21 19 19 19
Perhepäivähoitaja päiväkoti 3 2 2 2 2
Perhepäivähoitaja, kotona 14,5 15 13,5 13,5 13,5
Toimistosihteeri 1,25 1,5 1,5 1 1
Yhteensä 52 51,25 48,25 47,5 47,5
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Ehdotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta vuonna 2018. Tulot vähenisivät 40 %:lla, mutta
asiasta ei vielä ole tehty päätöstä.
52
SIVISTYSOSASTO
Opetusyksikkö, esikoulu
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
OPETUSYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 375 269 230 300 229 080 229 080 229 080
Henkilöstökulut -5 268 661 -5 237 353 -5 208 179 -5 260 267 -5 323 390
Palvelujen ostot -2 045 041 -2 036 926 -2 082 651 -2 092 724 -2 102 882
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -242 469 -225 349 -227 230 -227 230 -227 230
Avustukset 0 -9 350 -9 350 -9 350 -9 350
Vuokrat -1 435 005 -1 249 468 -2 305 796 -2 305 796 -2 305 796
Muut toimintakulut -25 037 -19 420 -20 150 -20 150 -20 150
TOIMINTAKULUT -9 016 213 -8 777 866 -9 853 356 -9 915 517 -9 988 798
TOIMINTAKATE -8 640 944 -8 547 566 -9 624 276 -9 686 437 -9 759 718
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset
esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosalan esikoulut. Suomenkieliset esikoulut ovat Taalintehtaan ja Silvan
esikoulu. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän.
Esikoulussa on vuonna 2018 noin 65 lasta.
Esikoulun tavoitteena on
- uuden opetussuunnitelman sisäistäminen päivittäisessä työssä,
- ulkoilutoiminnan kehittäminen pedagogiseksi oppimisympäristöksi,
- kehittää päivittäisen toiminnan kaksikielisyyttä.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
- Käymme läpi opetussuunnitelman asettamat vaatimukset ja Kemiönsaaren kunnan omat erityispiirteet.
- Esikoulun toiminta pidetään ulkotiloissa mahdollisimman paljon, ulkoilusta tulee luonnolliseksi osaksi
esikouluopetusta.
- Kaikissa esikouluissa kaksikielisyys suomi-ruotsi.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Esikoulun ulkoilmapedagogiikka Esikoulun toimintaa pidetään ulkotilossa jatkuvasti
luonnollisena työtapana esikoulu- mahdollisimman paljon.
opetusta.
Kaksikielisyys, suomi ja ruotsi Molempia kieliä käytetään päivittäisessä työssä. päivittäin
53
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Lapsi / esikoulu
Hulta 10 8 8 10 6
Hultan suomenk.* 4
Silvan ruotsink. 20 22,5 28 22 21
Silvan suomenk. 12 12,5 12 12 10
Furubo 5 6,5 5 5 5
Hitis-Rosala 2 2 ´1,5 1 0
Sofia 5,5 8 10 8 6
Lapsia yhteensä 58,5 59,5 64,5 58 48
Nettokustannus / lapsi esikoulussa
Hulta 8746/9848 6997 11662
Silva ruotsi / suomi 6072/7728 7143 7835
Furubo 12433/13457 12433 12433
Hitis-Rosala 28508/32107 42762 42762
Sofia 6678/8573 8348 11130
*Syksystä 2017 alkaen oppilaat kuuluvat Taalintehtaan kouluun
54
SIVISTYSOSASTO
Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille klo 7.00–17.00. Kemiönsaaren
kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa,
jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Sen lisäksi
erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä on resurssihenkilöitä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on
toimintasuunnitelma.
Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2018 noin 60 lasta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on
osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Aamu- ja iltapäivätoiminta seuraa toimintasuunnitelmaa. Iltapäivätoiminta pidetään ulkotiloissa mahdollisimman
paljon, luonnollisena osana toimintaa.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Ulkoilmapedagogiikka luonnollisena Aamu- ja iltapäivätoimintaa pidetään ulkotilossa Päivittäin
osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. mahdollisimman paljon.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Lapsi / eftis
Dals eftis 29 29 29
Kimito eftis 22 22 22
Västanfjärds eftis 7 7 7
Hitis-Rosala 2 2 2
Nettokustannus / lapsi / eftis
Dals eftis 3320/3879 3320/3879 3320/3879
Kemiön eftis 2671/3876 2671/3876 2671/3876
Västanfjärdin eftis 4354/4741 4354/4741 4354/4741
55
SIVISTYSOSASTO
Opetusyksikkö, perusopetus ja lukio
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat
Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja
Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 0-6) ja Kemiönsaaren
keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen
oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa.
Kaikissa koulutusasteissa on uudet opetussuunnitelmat jotka otetaan käyttöön vuosina 2017–2019. Sekä
opettajien että oppilaiden roolit muuttuvat. Koulumenestyksen arviointi muuttuu: formatiivinen arviointi vaatii
enemmän yhteistyötä opettajien ja oppilaiden kesken. Perusopetuksessa kunnan koulut tulevat laatimaan yhteisiä
formatiivisen arvioinnin periaatteita. Malleja ainerajat ylittävään yhteistyöhön luodaan. Toiseen kotimaiseen
kieleen panostetaan tietoisesti lisäämällä yhteistyötä kieliryhmien välillä (suomi/ruotsi).
Lukion osalta ylioppilastutkinnon sähköisten kokeiden määrä lisääntyy. Lukio on liittynyt VIRUM-osuuskuntaan,
joka kehittää digitaalista kurssitarjontaa opiskelijoille.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Digitaalisia ratkaisuja opetuksessa kehitetään jatkuvasti. Uuden opetussuunnitelman mukaista yrittäjyyskasvatusta
sovelletaan kouluissa vuosittain yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja kunnan kehitysosaston kanssa. Opiskelijoiden
ja oppilaiden hyvinvointia seurataan eri tutkimuksilla, mm. THL:n tutkimuksella.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Kehitetään uuden opetusuunnitelman - yhteiset suuntaviivat formatiiviselle arvioinnille keväällä 2018
mukaisia uusia työtapoja. - ideapankki ainerajat ylittävään yhteistyöhön keväällä 2018
Laajempi yhteistyö suomenkielisten -Projekti "Yli kielirajojen Kemiönsaarella" keväällä 2018
ja ruotsinkielisten koulujen välillä.
Toteutetaan koulujen IT-suunnitelmaa. Vuosiluokkakohtaiset arvoinnit Oppika-työkalun syksyllä 2018
avulla.
Nettikurssien tarjonnan lisääminen Virum-portaalia arvioidaan. syksyllä 2018
lukiossa (etäopiskelu).
Aktiivinen apuvälineiden käyttö lukion Opiskelijat arvioivat käyttöä Wilmassa (vl 1) ja keväällä 2018
opetuksessa. Oppika-työkalussa (vl 2).
Lukio lisää soveltuvien kurssien Yhteistyössä aikuisopiston ja muiden ulkoisten jatkuva
tarjontaa. toimijoiden kanssa.
56
TUNNUSLUVUT
Oppilastilasto TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Oppilaita yhteensä 614 603,0 598,0 596,0 602,0
oppilaita yhteensä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
keskiarvo/vuosi
Amosparkens skola 152 148,0 143,5 145,0 146,0
Dalsbruk skola 171,5 166,0 162,0 160,0 160,0
Hitis-Rosala skola 9 8,0 8,0 8,0 8,0
Västanfjärd skola 40 36,0 37,5 38,0 38,0
Kimitonejdens skola 85,5 87,5 94,0 94,0 99,0
Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 458,0 445,5 445,0 445,0 451,0
Oppilastilasto TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Kemiönsaaren keskuskoulu 119 118,0 117,0 116,0 116,0
Taalintehtaan koulu 37 39,5 36,0 35,0 35,0
Suomenkieliset oppilaat yhteensä 156,0 157,5 153,0 151,0 151,0
Päästötodistuksen saaneet/saavat
DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9
Oppilaita yhteensä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
68 76 57 76 74
Kuljetusoppilaat TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Ruotsinkieliset 240 245 245 245 240
Suomenkieliset 92 85 85 85 85
57
KUSTANNUS / OPPILAS TP 16 TA 17 TA 18 TA 18uusi TS 19 TS 20
Ruotsinkielinen opetus 11212 11750 11445 13056 11846 12260
koulukuljetus mukaanlukien
Amosparkens skola 8286 8130 8420 9561 8715 9020
Dalsbruk skola 11790 11800 11604 13834 12010 12430
Hitis-Rosala skola 15333 21200 21168 23367 21909 22676
Västanfjärd skola 11600 11900 12295 14806 12725 13171
Kimitonejdens skola 11900 12500 11979 12709 12398 12832
Erityisopetus 527 538 563 563 583 603
Suomenkielinen opetus 11192 11 000 11 626 12445 12033 12454
koulukuljetus mukaanlukien
Kemiönsaaren keskuskoulu 10227 10 360 10 273 10858 10633 11005
Taalintehtaan koulu 10650 9900 9085 11924 9403 9732
Erityisopetus 801 777 1022 1022 1058 1095
KUSTANNUS/kuljetusoppilas 2000 2121 1900 1900 2100 2100
Lukio
TUNNUSLUVUT
Oppilastilasto TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Kimitoöns gymnasium 74,00 75,00 74,00 70,00 70,00
Brusaby oppilaita KÖG:ssa 20,00 20,00 10,00 10,00 10,00
Tuntikehys 192,00 190,00 190,00 190,00 190,00
kehys / oppilas 2,59 2,53 2,56 2,71 2,71
TP 16 TA 17 TA 18 TA 18uusi TS 19 TS 20
KUSTANNUS / OPPILAS 10871,00 11959,00 10900,00 11 856,00 11292,40 11698,93
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20
Rehtori 8 8 8 8 8
Ruotsinkieliset opettajat 47 46 45 45 45
Suomenkieliset opettajat 15,5 16,5 17,5 16 16
Koulunkäynninohjaajat 15,5 15 14,7 14,5 14,5
koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5
Kuraattori, ped.ohj. 2,8 2,6 2,6 2,6 2,6
Esikouluopettajat 5,25 4,5 4,5 4,5 4,5
Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,5 3,75 4,3 4 4
Koulunkäynninohjaajat, esikoulu 2 1,75 1,75 1,75 1,75
Yhteensä 101,05 99,6 99,85 97,85 97,85
58
SIVISTYSOSASTO
Kemiönsaaren aikuisopisto
Vastuuhenkilö: Rehtori
AIKUISOPISTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 47 899 51 500 46 520 46 520 46 520
Henkilöstökulut -210 427 -242 261 -202 460 -204 485 -206 937
Palvelujen ostot -67 137 -63 463 -97 439 -98 388 -99 345
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 804 -2 100 -2 100 -2 100 -2 100
Vuokrat -35 144 -45 535 -58 349 -58 349 -58 349
Muut toimintakulut -1 661 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -318 173 -353 359 -360 348 -363 322 -366 731
TOIMINTAKATE -270 274 -301 859 -313 828 -316 802 -320 211
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää lapsille, nuorille ja aikuisille suunnattuja kursseja ja luentoja koko kunnassa.
Opisto pyrkii monipuoliseen ja ajankohtaiseen kurssitarjontaan. Tässä pyrkimyksessä opisto on aktiivisessa
kanssakäymisessä kunnan asukkaiden kanssa.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Aikuisopisto seuraa aktiivisesti aikaansa ja pystyy nopealla aikataululla järjestämään kunnan asukkaiden toivomia
ja tarvitsemia kursseja sekä luentoja. Kurssien päämääränä on kouluttaa, mutta myös yhteenkuuluvuuden
luominen. Aikuisopisto tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
Palkattujen tuntiopettajien määrä on vähentynyt, yhä useampi laskuttaa yrityksen kautta. Opetuksen
kokonaiskustannus pysyy ennallaan.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Monipuolisen kurssitarjonnan Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden Jatkuvasti
säilyttäminen ja toiveiden analysointi.
Maahanmuuttajakoulutuksen Seuraamme aktiivisesti kehitystä kansallisella Jatkuvasti, 12/08
uusiin, suunnitteilla oleviin tasolla.
koulutusmalleihin vastaaminen
yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa.
Taiteen perusopetuksen opetus- Opetussuunnitelma laaditaan niin, että se voidaan 09/2018
suunnitelman uudistaminen ottaa käyttöön lasten kuvataidekoulussa
Opetushallituksen perusteiden lukuvuonna 2018-2019.
mukaan.
59
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kurssiosallistujien lukumäärä 2236 2500 2500 2500 2500
Opetustuntien lukumäärä 4014 4500 4500 4500 4500
Nettokustannus/opetustunti 67 68 67 67 67
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Rehtori 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2
Kurssisuunnittelija 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8
Toimisto-kurssisihteeri 1 1 1 1 1
Yhteensä 2 2 2 2 2
60
SIVISTYSOSASTO
Kirjastoyksikkö
Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja
KIRJASTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 37 640 13 000 12 100 12 100 12 100
Henkilöstökulut -341 815 -337 884 -333 678 -337 016 -341 058
Palvelujen ostot -107 812 -97 753 -100 321 -100 849 -101 383
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -82 905 -82 800 -82 800 -82 800 -82 800
Vuokrat -148 747 -140 062 -225 308 -225 308 -225 308
Muut toimintakulut -63 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -681 342 -658 499 -742 107 -745 973 -750 549
TOIMINTAKATE -643 702 -645 499 -730 007 -733 873 -738 449
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (1492/2016). Yleisten kirjastojen tavoitteena on tukea aktiivista
kansalaisuutta, edistää asukkaiden osallisuutta ja yhteiskunnallista demokratiakehitystä sekä turvata tiedon ja
kulttuurin yhdenvertainen saatavuus.
Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas ja Västanfjärd.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä
kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. Kirjasto edistää hyvinvointia tukemalla lukuharrastusta, elinikäistä
oppimista ja tasa-arvoista pääsyä tiedon lähteille. Osallistamme asiakkaat päätöksentekoon kirjaston
aineistovalinnoissa.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat aineistovalintaan Jatkuva
Digitaaliset taidot kirjastosta Asiakasryhmien ja näiden tarpeiden selvitys ja 12/18
henkilökunnan koulutus
Kuntalaisten digitaalisen lukutaidon edistäminen Jatkuva
ja tukeminen
Kirjasto kaikille Selvitys kirjaston saavutettavuudesta 12/18
Tarpeiden kartoitus ja toimintasuunnitelma
61
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Suoritukset
Kirjastojen lkm 4 4 4 4 4
Fyysiset käynnit 53 315 53 000 54 000 55 000 55 000
Kokonaislainaus 71 876 75 000 75 000 75 000 74 000
Lainaajia 2 564 2 900 2 900 2 800 2 700
Kokoelmat 68 814 78 000 70 000 73 000 70 000
Hankinnat 3 998 3 500 3 900 3 500 3 900
Tapahtumia 80 90 100 100
Mittarit
Fyysiset käynnit/as 7,8 7,7 8,0 8,0 8,0
Kokonaislainaus/as 10,5 11,0 11,0 10,9 11,0
Lainaajia/as 37,3 % 40 % 40 % 40 % 40 %
Kokoelmat /as 10,0 11,1 10,0 10,6 10,0
Hankinnat /as 0,6 0,5 0,6 0,5 0,6
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 1
kirjastonhoitaja 2 2,6 3 3 3
kirjastovirkailija 5,24 4,62 4,22 4,22 4,22
Yhteensä 8,24 8,22 8,22 8,22 8,22
62
SISVISTYS-OSASTO
Vapaa-ajanyksikkö
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
VAPAA-AJANYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 191 211 86 117 78 268 78 268 78 268
Henkilöstökulut -416 992 -339 967 -360 104 -363 708 -368 073
Palvelujen ostot -210 756 -179 531 -183 940 -185 536 -187 144
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 396 -52 950 -53 850 -53 850 -53 850
Avustukset -287 032 -305 600 -283 600 -283 600 -283 600
Vuokrat -162 504 -166 184 -236 656 -236 656 -236 656
Muut toimintakulut -1 678 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -1 129 358 -1 044 232 -1 118 150 -1 123 350 -1 129 323
TOIMINTAKATE -938 147 -958 115 -1 039 882 -1 045 082 -1 051 055
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille
edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa
toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia
yhdistyksiä ja seuroja. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta.
Liikunta
Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia
urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun
ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti
urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä
edistävää toimintaa eri ikäryhmille.
Nuoriso
Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä
toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla
seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä
nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.
Kulttuuri
Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen
kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden
yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan
etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Monipuoliset palvelut luovat hyvät edellytykset tulevaisuuden hyvinvoinnille. Vapaa-ajanyksikkö on vahvasti
mukana hyvinvointikertomuksen toimenpiteissä, ja näin ollen tärkeä palveluntuottaja asukkaiden hyvinvoinnille.
63
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Vähintään 1 tunti liikuntaa koulu- Tulokset Move testeissä paranee vuosittain
päivän aikana lapsille ja nuorille THL:n kouluterveyskysely liikuntatottumuksista vuosittain
liikunnan edistäminen varhais- Motorinen havainto vuosittain
kasvatuksessa. Päiväkodit menevät Päiväkotien määrä ilo kasvaa liikkuen ohjelmassa vuosittain
mukaan "ilo kasvaa liikkuen" ohjelmaan
liikunnan edistäminen työikäisille. Liikuntaneuvonnassa mukana olevien määrä vuosittain
Liikuntaneuvonta saa lisää resursseja. Liikuntaneuvonnan omat testit sekä näytteet. jatkuva
Liikunnan edistäminen senioreille. Koulutettavien määrä sekä uusien ryhmien määrä. vuosittain
Vertaisveturien kouluttaminen ja uusia
ryhmiä kylissä
Kulttuurikasvatusta lapsille ja nuorille luokkien määrä joka ottaa käyttöön kulttuuri- vuosittain
kasvatussuunnitelman, joka on yhteistyöhanke
kulttuuritekijöiden kanssa
Kulttuuria ikäihmisille Kulttuuriapteekki- ja kulttuuriluotsitoiminnan vuosittain
mukana olevien henkilöiden määrä.
64
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Baana
Kävijämäärä 4 370,00 4 200,00 4 200,00 4 200,00 4 200,00
netto tilinpäätös 53 500,00 50 700,00 51 000,00 51 000,00 51 000,00
Nettokustannus/käynti 12,24 12,07 12,14 12,14 12,14
Slaggis
Kävijämäärä 3 000,00 4 400,00 3 500,00 3 500,00 3 500,00
netto tilinpäätös 35 000,00 33 000,00 33 000,00 33 000,00 33 000,00
Nettokustannus/käynti 11,66 7,50 10,00 10,00 10,00
Lammis
Kävijämäärä 460,00 450,00 450,00 450,00 450,00
netto tilinpäätös 10 500,00 11 000,00 11 000,00 11 000,00 11 000,00
Nettokustannus/käynti 22,80 24,44 24,44 24,44 24,44
Amospuisto
käyttäjien määrä 42 300,00 44 000,00 46 300,00 46 300,00 46 300,00
netto tilinpäätös 36 000,00 38 000,00 41 000,00 41 000,00 41 000,00
nettokustannus/käyttäjä 0,85 0,86 0,88 0,88 0,88
Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä
käyttäjien määrä 12 000,00 25 000,00 25 000,00 25 000,00 25 000,00
netto tilinpäätös 7 900,00 10 000,00 10 000,00 10 000,00 10 000,00
nettokustannus/käyttäjä 0,65 0,40 0,40 0,40 0,40
Taalintehtaan liikuntapuisto
käyttäjien määrä 13 100,00 15 000,00 15 900,00 15 900,00 15 900,00
netto tilinpäätös 34 000,00 30 000,00 33 000,00 33 000,00 33 000,00
nettokustannus/käyttäjä 2,59 2,00 2,07 2,07 2,07
Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella)
käyttäjien määrä 13 500,00 14 500,00 14 000,00 14 000,00 14 000,00
netto tilinpäätös 77 000,00 85 000,00 154 400,00 154 400,00 154 400,00
nettokustannus/käyttäjä 5,78 5,86 11,02 11,02 11,02
Björkbodan jalkapallokenttä
käyttäjien määrä 1 500,00 1 200,00 1 200,00 1 200,00 1 200,00
netto tilinpäätös 11 000,00 10 000,00 10 000,00 10 000,00 10 000,00
nettokustannus/käyttäjä 7,33 8,33 8,33 8,33 8,33
Kulttuuritoiminta
tapahtumat omat/yhteistyössä38,00 30,00 30,00 30,00 30,00
elokuvanäytösten määrä 114,00 100,00 100,00 100,00 100,00
elokuvanäytösten kävijämäärä4 213,00 4 000,00 4 000,00 4 000,00 4 000,00
65
HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Henkilötyövuosien määrä
Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1 1
Liikunnanohjaaja 2 2 2 2 2
Kenttämestari 1 1 1 1 1
Liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 1 1 1
Nuoristotyön koorinaattori 1 1 1 1 1
Liikunta- ja nuorisoohjaaja 1 1 1 1 1
Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 0 0 0 0
Etsivä nuorisotyöntekijä 1 0 0 0 0
Kulttuurisihteeri 0,5 1 1 1 1
Hyvinvointiohjaaja/koordinaattori 0 0 0,5 1 1
Yhteensä 9,5 8 8,5 9 9
Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018
- Kylätoimikunta avustus siirtyy elinkeinolautakunnalle 10 000 €
- Talousarviossa on varattu rahaa hyvinvointiohjaajalle 50 % - 16 500 €
66
8.4 Peruspalveluosasto
Peruspalveluosaston hallinto
Sosiaaliyksikkö
Vanhustenhuoltoyksikkö
Terveydenhuoltoyksikkö
Erikoissairaanhoito
67
PERUSPALVELUOSASTO
TP 2016 TA 2017MuutettuTA TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 1 146 922 829 000 829 000 921 980 921 980 921 980
Maksutuotot 2 068 525 1 782 850 1 782 850 1 905 500 1 905 500 1 905 500
Tuet ja avustukset 236 265 436 330 436 330 389 040 389 040 389 040
Vuokratuotot 179 309 162 750 162 750 175 000 175 000 175 000
Muut toimintatuotot 170 597 78 800 78 800 82 400 82 400 82 400
TOIMINTATUOTOT 3 801 618 3 289 730 3 289 730 3 473 920 3 473 920 3 473 920
muutos % -16 % -16 % 5 % 0 % 0 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 8 078 398 9 485 047 9 485 047 8 921 780 9 035 987 9 144 419
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 2 156 215 2 184 096 2 184 096 2 106 063 2 131 309 2 156 886
Muut henkilöstösivukulut 470 610 487 996 487 996 402 698 407 854 412 747
Henkilöstösivukulut 2 626 825 2 672 092 2 672 092 2 508 761 2 539 163 2 569 633
Henkilöstökulut 10 705 223 12 157 139 12 157 139 11 430 541 11 575 150 11 714 052
Palvelujen ostot 15 679 298 15 062 486 15 222 486 15 276 593 15 388 322 15 531 454
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 667 793 703 071 703 071 643 500 643 500 643 500
Avustukset 1 196 538 762 620 762 620 832 700 767 700 767 700
Vuokrakulut 1 403 197 1 505 944 1 505 944 2 395 588 2 395 588 2 395 588
Muut toimintakulut 94 069 75 930 75 930 84 970 84 970 84 970
TOIMINTAKULUT 29 746 118 30 267 190 30 427 190 30 663 892 30 855 230 31 137 264
muutos % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE -25 944 500 -26 977 460 -27 137 460 -27 189 972 -27 381 310 -27 663 344
SUUNNITELMAPOISTOT 260 745 297 450 297 450 281 160 313 827 324 377
TILIKAUDEN TULOS -26 205 245 -27 274 910 -27 434 910 -27 471 132 -27 695 137 -27 987 721
68
PERUSPALVELUOSASTO
Peruspalveluosaston hallinto
Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja
PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 1 329 850 880 880 880
Henkilöstökulut -208 619 -213 667 -210 001 -212 102 -214 648
Palvelujen ostot -34 064 -28 369 -28 594 -28 804 -29 015
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 361 -2 500 -2 500 -2 500 -2 500
Avustukset -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000
Vuokrat -23 992 -8 425 -18 220 -18 220 -18 220
Muut toimintakulut -3 204 -2 700 -2 700 -2 700 -2 700
TOIMINTAKULUT -277 240 -257 661 -264 015 -266 326 -269 083
TOIMINTAKATE -275 911 -256 811 -263 135 -265 446 -268 203
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Peruspalvelulautakunta
kokoontuu säännöllisesti. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan
muodostavat sosiaaliyksikkö, vanhustenhuoltoyksikkö ja terveydenhuollon yksikkö. Talousarvio laaditaan myös
erikoissairaanhoidolle. Osaston tavoitteena on tarjota hoitoa ja palveluita jotka vastaavat asukkaiden tarpeisiin,
sekä katsoa eteenpäin; kehittää työtapoja ja organisaatiota huomioiden mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistus. Muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa tullaan tekemään yhteistyötä hoito-, asiakas- ja
potilasprosessien yhtenäistämiseksi. Tämä tapahtuu osallistumalla hankkeisiin ja työryhmiin maakuntatasolla. Myös
koko alan kehitystä seurataan. Osaston tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Peruspalvelun hallinto tulee keskittymään seuraaviin kunnan strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin:
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaille mahdollisuus ottaa suurempi vastuu omasta
terveydestään, monipuolisten ja hyvien palveluiden tarjoaminen ja kokeilukulttuurin toteuttaminen
toiminnassa.
- Perustuen hoidon tarpeen arviointiin palveluseteleitä tarjotaan kaikille asiakkaille joilla on oikeus
tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaan sekä kotihoidon asiakkaille.
- Terveyskeskussairaalan hoitojaksoja pyritään lyhentämään kehittämällä kotihoitoa, omaishoitoa ja
intervallihoitoa. Selvitetään myös yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa.
- Asiakkaita kuullaan laajemmassa mittakaavassa kuin ennen siten, että kaikissa yksiköissä tehdään
asiakaskyselyitä. Kaikissa yksiköissä pyritään saavuttamaan korkea vastausprosentti.
- Jokainen toimintayksikkö kokeilee jotain uutta, esim. teknistä varustetta tai uutta työtapaa, eli toteuttaa
työssään kokeilukulttuuria.
69
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoitteet Arviointi Tavoitetaso
Terveyden ja hyvinvoinnin edis- - TK-sairaalan potilaat kotiutetaan nopeammin Jatkuva
täminen - Kotihoitoa kehitetään siten, että kotona annetaan
Annamme kuntalaisille mahdollisuu- tehokkaampaa kuntoutusta. Jatkuva
den ottaa suuremman vastuun itses- - Osallistumme aktiivisesti hankkeisiin, joihin
tään. olemme sitoutuneet (KomPAssi ja LAPE) ja
Yhteistyö maakunnan kanssa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmiste-
hyvin. leviin työryhmiin. Jatkuva
Monipuoliset ja hyvät palvelut - Laadimme asiakaskyselyjä sosiaaliyksikössä, 2018
Huomioimme palveluissamme asiak- vanhustenhuoltoyksikössä ja terveydenhuoltoyksi-
kaan näkökulman. kössä.
Kokeilukulttuuri - Otamme toiminnassa käyttöön kokeilukulttuurin. 2018
TUNNUSLUVUT
Suoritukset, kokousten määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Peruspalvelulautakunta 7 9 9 9 9
Vanhus- ja vammaisneuvosto 7 5 5 5 5
Mittari
Kemiönsaaren peruspalveluosasto yhteensä
Nettokustannus, euro/asukas 3 778 3 928 3 959 3 987 4 028
Asukasluku oli 31.12.2016 6 868 henkilöä.
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 1
Hallintopäällikkö 1 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6
Varastonhoitaja 1 0 0 0 0
Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Yhteensä 4,1 3,1 3,1 3,1 3,1
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Ei muutoksia peruspalveluosaston hallintoyksikössä.
70
PERUSPALVELUOSASTO
Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
SOSIAALIYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 440 918 432 580 394 620 394 620 394 620
Henkilöstökulut -629 708 -1 278 871 -1 326 364 -1 339 627 -1 355 698
Palvelujen ostot -2 820 423 -2 652 708 -3 028 252 -3 058 241 -3 088 526
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 418 -35 321 -32 800 -32 800 -32 800
Avustukset -859 660 -389 720 -419 700 -419 700 -419 700
Vuokrat -39 171 -79 143 -139 695 -139 695 -139 695
Muut toimintakulut -38 851 -36 780 -44 800 -44 800 -44 800
TOIMINTAKULUT -4 397 231 -4 472 543 -4 991 611 -5 034 863 -5 081 219
TOIMINTAKATE -3 956 313 -4 039 963 -4 596 991 -4 640 243 -4 686 599
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Sosiaaliyksikkö hoitaa ja kehittää kunnan sosiaalipalveluita (lukuun ottamatta vanhustenhuoltoa) ja
työllisyyspalveluita. Yhteistyön tulee erityisesti sivistysosaston kanssa olla hyvää, jotta kunnan ennaltaehkäisevä
lastensuojelutoiminta ja hyvinvoinnin edistämistoiminta ovat vahvalla pohjalla näiden tehtävien jäädessä kunnalle,
kun sosiaali- ja terveydenhuolto todennäköisesti siirtyy maakunnalle. Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen,
että nuorten päihteidenkäyttöä saadaan vähennettyä. Työllisyyspalvelujen osalta ei vielä tiedetä tulevatko ne
kuulumaan kunnalle vai maakunnalle.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointi on yhteinen tehtävämme. Syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien tai
tilapäistä apua tarvitsevien tukeminen, edistää Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointia. Tukea annetaan
sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön, kotipalvelun ja työllistämistoimenpiteiden muodossa. Työmme
tavoitteena on, että asiakkaat pystyvät ottamaan suuremman vastuun itsestään. Jotta voidaan luoda tehokkaat ja
asiakaslähtöiset palvelut, tuetaan kolmannen sektorin yhdistyksiä tuomaan merkitystä arkeen ja mahdollisuuksia
vertaistuen saamiseen.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Tukea yhdistyksiä kehittämään toi- Uutta yhdistystoimintaa uusille kohderyhmille 05/2018
mintaa, joka tukee asukkaiden
psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä
Hillitä kuljetuspalvelun kustannusten Sosiaalihuoltolain mukaan myönnettyjen kuljetus- Jatkuvaa
nousua palvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammais-
palvelulain mukaan myönnettäviin matkoihin
Työllistävää toimintaa kehitetään -Nuorisopajan ja Ekocenterin asiakasprosesseien 02/2018
kehittäminen
-Osallistumispäivien määrä kasvaa kuntouttavassa Jatkuvaa
työtoiminnassa
71
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Lastensuojeluilmoitukset 106 70 70 70 70
Yhteydenotot perhepalveluun 25 40 40 40 40
Huostaanotetut lapset 31.12. 9 6 10 10 10
Lapset jälkihoidossa 31.12. 9 9 8 8 8
Kuljetuspalvelumatkat 13196 11000 11000 11000 11000
Vammaispalvelulain muk. kuljetuspalvelumatkat 11808 9185 9000 9000 9000
Sosiaalipalvelulain muk. kuljetuspalvelumatkat 868 1500 1685 1685 1685
Erityishuoltolain muk. kuljetuspalvelumatkat 520 315 315 315 315
Palkkatukea saavat työllistetyt 45 25 25 25
Kuntouttava työtoiminta,
päivien määrä 1400 1400 1400 1400
kunnassa 1100 1100 1100 1100
kunnan ulkopuolella 300 300 300 300
Toimeentulotukea saavat taloudet 165 50 50 50 50
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Esimies 0,8 0,8 0,8
Sosiaalipäällikkö 1 1,8 1 1 1
Etuuskäsittelijä 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1
Sosiaalityöntekijä 3,22 3 3,6 3,6 3,6
Lastenvalvoja 1 1 1 1 1
Sosiaaliohjaaja 2,64 3 2,4 2,4 2,4
Perheohjaaja 1 1 1 1 1
Perhetyöyntekijä 0,75 1 1 1 1
Pakolaisohjaaja 0,8 1 1 1 1
Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5 0,5
Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 1
Ohjaaja Nuorisotyöpaja 1 1 1 1
Hankejohtaja, Työkomppania 0,25
Työnjohtaja, Ekocenter 1 1 1 1
Työnohjaaja 1 1 1 1
Koulukuraattori 0,2 0,2 0,2 0,2
Yhteensä 11,41 17,75 17,5 17,5 17
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Tuotot, Työkomppania- hanke -44 000
Lastensuojelu +10 000
Henkilöstökulut, 2017 hankepalkkoina -26 000
Perhehoitaja, palkkasivukulut -7 000
Palvelujen ostot, Lastensuojelu -233 000
Kårkulla, VSEHP -108 000
Asumispalvelur, liikuntarajoitteiset -22 000
Tuet, Liikuntarajoitteiset -27 000
72
PERUSPALVELUOSASTO
Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG-ändringÄndrad BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA-muutos Muut.TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 2 291 099 1 910 500 1 910 500 2 060 140 2 060 140 2 060 140
Henkilöstökulut -5 562 439 -5 602 332 -5 602 332 -5 789 116 -5 877 309 -5 947 840
Palvelujen ostot -1 317 387 -1 429 615 -160 000 -1 589 615 -1 615 507 -1 593 568 -1 601 703
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -253 378 -232 050 -232 050 -245 100 -245 100 -245 100
Avustukset -327 234 -362 900 -362 900 -403 000 -338 000 -338 000
Vuokrat -880 710 -920 662 -920 662 -1 324 765 -1 324 765 -1 324 765
Muut toimintakulut -36 889 -33 250 -33 250 -34 470 -34 470 -34 470
TOIMINTAKULUT -8 378 037 -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -9 411 958 -9 413 212 -9 491 878
TOIMINTAKATE -6 086 938 -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -7 351 818 -7 353 072 -7 431 738
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Tavoitteena on tukea eri
tavoin sitä, että asiakkaat voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, sekä myös kustannustehokkaan
toiminnan varmistaminen, voimassa olevia laatusuosituksia huomioiden. Kunnan omaa vanhustenhuollon
palvelutuotantoa täydennetään palveluseteleillä ja ostopalveluilla. Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa
tehostetaan. Jotta kunta voi tarjota palveluseteleitä kuntalaisille, vastaavia palveluita pitää tuottaa myös kunta itse.
Kunnallisen vanhustenhuollon laitoshoitopaikkojen määrää vähennetään 31 paikasta ja tehostetun palveluasumisen
paikkoja 77 paikasta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista (980/2012) määrittelee missä ajassa kiireellistä ja ei-kiireellistä sosiaalipalvelua pitää myöntää.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Teknisten apuvälineiden käyttöönoton myötä asiakas voi asua kotona pidempään. Työtapamme on aktivoivaa ja
kuntouttavaa, vanhustenhuolto saa oman fysioterapeutin muun hoitohenkilökunnan tueksi. Toimintamme on
tehokasta ja asiakaskeskeistä. Kunnallisia palveluita täydennetään tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon
palveluseteleillä, sekä ostopalveluilla. Otamme palveluissamme huomioon asiakkaan näkökulman, joka selvitetään
vuosittain jaettavilla kyselylomakkeilla.
SITOVAT TAVOITTEET 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Kotikuntoutusta vahvistetaan ja kehitetään Vanhustenhuollon resursseja lisätään 3/2018
kotihoidossa. fysioterapeutin ja lähihoitajapoolin
avulla
Kotiutusprosesia lyhennetään ja Kotiutus suunnitellaan hyvissä ajoin hoitosuun- 3/2018
tehostetaan nitelmakokousten ja ajoissa tehdyn apuväline-
tarpeen kartoituksen avulla
Asumisolosuhteet huomioidaan kirjallisessa Koti- ja asumisolosuhteet kartoitetaan asiakkaan 1/2018
dokumentoinnissa sisäänkirjaamisen ja säännöllisesti muutosten
yhteydessä
Tehokas ja asiakaskeskeinen toiminta Asiakaskyselyjä tehdään vuosittain ja tuloksia 12/2018
hyödynnetään kehittämistyön pohjana
Näkyvää askarruttamistoimintaa asumis- Aktivoiva toiminta julkaistaan sosiaalisissa 1/2018
yksiköissä vähintään kaksi kertaa viikossa
Palvelusetelit otetaan käyttöön Koti- Laaditaan sääntökirja jotta yksityiset palvelun- 6/2018
hoidossa tuottajat voivat hakeutua palvelutuottajiksi
73
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kotihoitokäynnit 53 178 55 000 57 000 59 000 60 000
Päiväkeskuskäynnit 2 946 3 000 3 000 3 000 3 000
Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 71 90 90 110 120
Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3 467 900* 0 0 0
Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok. 23 222 25 940 27 240 26 200 26 200
Tehostettu palveluasuminen, palveluseteli 730 3 240 3 600 3 600
Tehostettu palveluasuminen, maksusitoumus 1 825 2 000 2 000 2 000
Laitoshoito, hoitovuorok. 13 271 10 850 10 500 7 000 5 840
Mittari TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Kotihoito euroa/käynti 27,33 31,97 32,18 33,00 33,00
- ilman sis. vuokrankorotusta 31,29 31,29 31,29
Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 38,75 46,31* 0,00
Tehostettu palveluasuminen
Almakoti euroa/asumispäivä 109,24 117,85 124,62 109,00 109,00
- ilman sis. vuokrankorotusta 121,56 119,00 119,00
Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 111,35 99,84 89,21 89,21 89,21
- ilman sis. vuokrankorotusta 82,50 82,50 82,50
Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 106,15** 109,35** 123,25** 140,00** 160,00**
- ilman sis. vuokrankorotusta 102,28** 121,53** 143,48**
Laitoshoito
Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 85,91 107,69 125,03 173,26 199,12
- ilman sis. vuokrankorotusta 111,35 152,73 174,51
*kevyt palveluasuminen on lakkautettu 31.3.2017
**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1 1
Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75
Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6
Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3 3
Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja/Fysioterapeutti 14,9 13,9 16,1 16,1 16,1
Muu hoitohenkilökunta 79,2975 84,0775 88,485 84,485 81,485
Laitoshuoltaja y.m. 5,6274 5,6274 5,6274 5,6274 5,6274
Askarruttaja 1,78 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274
Yhteensä 110,95 114,58 121,19 117,19 114,19
Muutokset muutettu talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Lisääntyneet tulot (ruokapalvelu, kotihoito, vuokrat) +149 640 €
Lisääntyneet henkilöstökulut (fysioterapeutti, henkilöstöä kotihoitoon, yöhenkilöstöä yht. 6,7) -186 784 €
Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (palvelusetelit, kauppa-/ruokapalvelu) -25 892 €
Lisääntyneet kustannukset materiaaleista ja tarvikkeista (hoitotarvikkeet, lääkkeet) -13 050 €
Lisääntyneet kustannukset talouksien tukemisesta (omaishoidontuki) -40 100 €
Lisääntyneet vuokrakustannukset (ml. sisäiset vuokrat) -404 103 €
Lisääntyneet muut toimintakustannukset -1 220 €
74
PERUSPALVELUOSASTO
Terveydenhuoltoyksikkö
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 1 068 272 945 800 1 018 280 1 018 280 1 018 280
Henkilöstökulut -4 164 555 -4 955 943 -4 000 297 -4 040 301 -4 088 785
Palvelujen ostot -2 038 801 -1 146 394 -1 529 632 -1 542 355 -1 555 202
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -399 636 -433 200 -363 100 -363 100 -363 100
Vuokrat -459 324 -497 714 -912 908 -912 908 -912 908
Muut toimintakulut -15 125 -3 200 -3 000 -3 000 -3 000
TOIMINTAKULUT -7 077 441 -7 036 451 -6 808 937 -6 861 664 -6 922 995
TOIMINTAKATE -6 009 169 -6 090 651 -5 790 657 -5 843 384 -5 904 715
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Terveydenhuoltoyksikkö tarjoaa perusterveydenhuollon avohoitoa, tk-sairaalahoitoa ja suun terveydenhuoltoa.
Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa myös
vanhustenhuollon lääkäripalvelut ja terveydenhoitaja- sekä psykologipalvelut kunnan kouluihin ja oppilaitoksiin.
Terveyskeskuksen otettua käyttöön uusia tiloja Kemiössä, pyritään lisäämään vuorovaikutusta eri ammattiryhmien
ja toimintojen kesken ja päämääränä on kustannustehokas hoito. Terveyskeskussairaalan kuntouttavaa toimintaa
ja potilaiden toimintakyvyn parantamista vahvistetaan, ja samalla hoitoaikoja pyritään lyhentämään. Potilaat
hoidetaan oikealla hoitotasolla.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Terveydenhuoltoyksikkö kehittää digitaalisia kanavia vastatakseen paremmin tieto- ja palvelutarpeisiin. Jokaisessa
hoitosuhteessa huomioidaan potilaan mahdollisuudet vastata omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, ja jokaista
henkilöä rohkaistaan aktivoitumaan omien voimavarojen mahdollistamissa puitteissa. Palveluverkostoa ja
palveluita sopeutetaan eri palveluiden käyttäjämääriin, heidän ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Keskitytään digitaalisiin terveys- - Web ajanvaraus laajennetaan seulontoihin. 06/2018
palveluihin. - iPana-neuvolapalvelut kaikille raskaana oleville. 12/2018
- Suun ja hampaiden hoidosta lisätietoa nettisivuille. 12/2018
Keskitytään lasten- ja äitiysneuvola- - Raskaana olevat naiset ja imeväisikäiset lapset keskite-
toimintaan. tään toiselle terv.hoitajalle, vanhemmat lapset toiselle. 06/2018
- Äitiysneuvola tähtää aktivoivaan toimintaan. Jatkuvasti
- Lasten 5-vuotiskontrollit tehdään päivähoidossa. 06/2018
Keskitytään ensihoitoon. - Kemiön lääk.vast.otolle päivystysparit; lääkäri, sair.hoit. 03/2018
- Kemiön ensiavun tiloihin hankitaan valvontalaitteisto. 03/2018
Keskitytään potilaskuntoutukseen. - Asiantuntijafysioterapeutin, fysioterapeutin ja toiminta-
terapeutin sekä muiden ammattiryhmien väliset hoito-
prosessit dokumentoidaan. 06/2018
Keskitytään tk-sairaalan hoitoaikoihin. - Prosessit liittyen potilaiden sisään- ja uloskirjaamiseen
dokumentoidaan. 03/2018
- Sisään- ja uloskirjaamiseen liittyen tehdään tarkistuslistat. 03/2018
- Osastolle sisäänkirjattua potilasta koskien pidetään hoito-
palaveri mahdollisimman pian hoidon alkamisen jälkeen. 03/2018
75
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Käyntimäärä, avohoito ja tukipalvelut 57 270 52 300 52 000 52 000 52 000
Käyntimäärä, hammashuolto 8 546 8 000 8 200 8 200 8 200
Hoitovuorokausien määrä, Kemiön tk-sairaala 7 783 7 330 10 950 10 950 10 950
Mittarit
Paikkaluku, Kemiön tk-sairaala 26 25 32 32 32
Hoitaja/potilas, kemiön tk-sairaala 0,64 0,64 0,77 0,75 0,75
Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 51,05 51,13 48,27 48,27 48,27
Euroa/käynti, hammashuolto 76,61 94,29 89,62 89,62 89,62
Euroa/hoitovuorokausi, Kemiön tk-sairaala *) 171,50 197,97 210,03 210,03 210,03
Sis. uuden sis- vuokran: Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 52,55 52,55 52,55
Sis. uuden sis. vuokran: Euroa/käynti, hammashuolto 96,41 96,41 96,41
Sis. uuden sis. vuokran: Euroa/hoitovuorokausi, Kemiön tk-sairaala *) 216,66 216,66 216,66
Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.
Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.
*) Vertailuna: Taalintehtaan tk-sairaalan vrk-hinta oli vuoden 2016 TP:ssä 282,76 e/vrk. Suljettu 2018->
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Lääkäri ml. johtava lääkäri 6 6 6 6 6
Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1 1
Osastonhoitaja, apul.osastonhoitaja 3 4 4 4 4
Sairaanhoitaja 19,1 19,1 17,5 17 17
Terveydenhoitaja ml. vastaava terveydenhoitaja 7,5 7,3 7,3 7,8 7,8
Perushoitaja, lähihoitaja, askarruttaja 16 16,284 12 12 12
Psykologi, puheterapeutti 2,6 2,6 2,8 2,6 2,6
Laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja 3,523 3,523 3,523 3,523 3,523
Fysioterapeutti, ergoterapeutti 3 3,6 3,6 3,6 3,6
Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5
Suuhygienisti ml. suuhygienistiesimies 1 1 2 2 2
Hammashoitaja 5 5 4 4 4
Sosionomi AMK 0 0,5 0,5 0,5 0,5
Vastaanottoapulainen 3 2 1,4 1,4 1,4
Keskusvarastonhoitaja 0 1 1 1 1
Toimistosihteeri, osastosihteeri 1,707 1,707 1,4 1,4 1,4
Laitosapulainen, välinehuoltaja 11,584 11,784 9,5 9 9
Yhteensä 88 90 81 80 80
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Lisääntyneet toimintatuotot (myyntituotot, potilasmaksut) +72 480 €
Vähentyneet henkilöstökulut +955 646 €
Lisääntyneet kulut ostopalveluista -383 238 €
• Lisääntyneet kulut pesulapalveluista (henkilöstön suojavaatteet) -15 800 €
• Vähentyneet kulut potilaskuljetuksista ja sisäisistä ruokapalv. +43 727 €
• Lisääntyneet kulut vuokralääkäreistä ja -hammaslääkäreistä -425 000 €
Vähentyneet materiaalikulut +70 100 €
Lisääntyneet muut kulut (esim. leasingvuokrat, sisäiset vuokrat) -414 994 €
76
PERUSPALVELUOSASTO
Erikoissairaanhoito
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
ERIKOISSAIRAANHOITO
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut -139 902 -106 326 -104 763 -105 811 -107 081
Palvelujen ostot -9 468 623 -9 805 400 -9 074 608 -9 165 354 -9 257 008
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0
Avustukset
Vuokrat 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut 0 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -9 616 169 -9 919 726 -9 187 371 -9 279 165 -9 372 089
TOIMINTAKATE -9 616 169 -9 919 726 -9 187 371 -9 279 165 -9 372 089
Toiminta ja tavoitteet 2019-2020
Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä.
Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito.
Sairaanhoitopiiri
• tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten
perussairaanhoidon palveluja,
• vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä
ja laadun valvonnasta ja
• huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.
Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä
palveluntuottajalta.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Erikoissairaanhoito tarjoaa monipuolisia ja hyviä palveluita ja tekee yhteistyötä kunnan kanssa monin tavoin eri
aloilla, esim. laboratoriopalvelut. On tärkeää, että toimivat hoitoketjut rakennetaan yhdessä. Kunnan kannalta
on tärkeää pystyä vastaanottamaan potilaita erikoissairaanhoidosta nopeaan tahtiin, jotta vältytään
siirtoviivehoitomaksuilta.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Monipuoliset ja hyvät palvelut
Erikoissairaanhoidon palvelut täyden- - Erikoissairaanhoito ja kunta tekevät yhteistyötä Jatkuva
tävät kunnan tarjoamia perustervey- palveluntuotannossa.
hoidon palveluita.
Potiilaat kotiutetaan erikoissairaanhoi- - Kunnalta ei peritä siirtoviivehoitomaksuja. Jatkuva
dosta hoidon päätyttyä.
77
TUNNUSLUVUT
Suoritukset (Varsinais-Suomen shp) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Avohoitokäyntien määrä 15 316 15 178 15 795 15 795 15 795
Hoitojaksojen määrä 1 140 1 224 1 022 1 022 1 022
Siirtoviivehoitopäivien lukumäärä 19 0 0 0 0
Laskutus siirtoviivepäivistä, € 9 060 0 0 0 0
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Ostopalvelu/Ei henkilökuntaa --- --- --- --- ---
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Pienentyneet kustannukset palvelujen ostosta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri +709 975 €
Pienentyneet kustannukset eläkemaksuista, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri +2 380 €
Pienentyneet kustannukset yksityisiltä ostetuista palveluista (Hemhamnen) +20 000 €
78
8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto
Ympäristö ja tekniikka hallinto
Valvontayksikkö
Kiinteistö ja yhdyskuntatekniikkayksikkö
Kaavoitusyksikkö
79
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 3 603 015 3 918 353 3 694 845 3 694 845 3 694 845
Maksutuotot 263 522 245 700 249 500 249 500 249 500
Tuet ja avustukset 29 482 72 500 18 260 18 260 18 260
Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 6 049 947 6 049 947 6 049 947
Muut toimintatuotot 305 890 215 857 166 375 166 375 166 375
TOIMINTATUOTOT 8 052 949 8 079 680 10 178 927 10 178 927 10 178 927
muutos % 0 % 21 % 0 % 0 %
Valmistus omaan käyttöön 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 2 309 141 2 508 664 2 303 316 2 326 351 2 354 262
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 633 377 609 033 569 166 574 858 581 755
Muut henkilöstösivukulut 133 343 134 086 92 467 93 394 94 507
Henkilöstösivukulut 766 720 743 119 661 633 668 252 676 262
Henkilöstökulut 3 075 861 3 251 783 2 964 949 2 994 603 3 030 524
Palvelujen ostot 2 546 278 2 853 520 2 861 802 2 876 356 2 891 030
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 969 709 2 195 428 2 106 759 2 106 759 2 106 759
Avustukset 157 769 176 000 161 000 161 000 161 000
Vuokrakulut 376 985 265 564 334 451 334 451 334 451
Muut toimintakulut 64 655 33 600 29 400 29 400 29 400
TOIMINTAKULUT 8 191 257 8 775 895 8 458 361 8 502 569 8 553 164
muutos % 7 % -4 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE -138 308 -696 215 1 720 566 1 676 358 1 625 763
SUUNNITELMAPOISTOT 1 923 996 2 075 610 2 331 620 2 438 587 2 309 087
TILIKAUDEN TULOS -2 062 304 -2 771 825 -611 054 -762 229 -683 324
80
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 5 498 256 5 901 553 5 570 045 5 585 045 5 595 045
Maksutuotot 263 522 245 700 249 500 249 500 249 500
Tuet ja avustukset 29 482 72 500 18 260 18 260 18 260
Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 6 049 947 6 049 947 6 049 947
Muut toimintatuotot 525 549 495 857 373 675 373 675 373 675
TOIMINTATUOTOT 10 167 849 10 342 880 12 261 427 12 276 427 12 286 427
muutos % 2 % 16 % 0 % 0 %
Valmistus omaan käytöön 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 2 309 141 2 508 664 2 471 140 2 495 853 2 525 459
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 633 377 609 033 597 276 603 250 610 430
Muut henkilöstösivukulut 133 343 134 086 100 017 101 019 102 209
Henkilöstösivukulut 766 721 743 119 697 293 704 269 712 639
Henkilöstökulut 3 075 862 3 251 783 3 168 433 3 200 122 3 238 098
Palvelujen ostot 3 341 616 3 751 340 3 388 603 3 408 425 3 428 420
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 388 561 2 618 228 2 558 059 2 558 059 2 558 059
Avustukset 157 769 176 000 161 000 161 000 161 000
Vuokrakulut 376 985 265 564 334 451 334 451 334 451
Muut toimintakulut 100 539 65 800 52 200 52 200 52 200
TOIMINTAKULUT 9 441 331 10 128 715 9 662 746 9 714 257 9 772 228
muutos % 7 % -5 % 1 % 1 %
TOMINTAKATE 726 518 214 165 2 598 681 2 562 170 2 514 199
SUUNNITELMAPOISTOT 3 063 860 2 978 310 3 186 420 3 276 587 3 126 087
TILIKAUDEN TULOS -2 337 342 -2 764 145 -587 739 -714 417 -611 888
81
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Hallinto
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta.
Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan
maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrauksen edunvalvontaa. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu
investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat
merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja
eläinlääkäripalveluissa, joita hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta.
Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Kunnan kiinteistöjen myyntiä painotetaan edelleen. Myytäviä kiinteistöjä tulee markkinoida aktiivisesti
kiinteistönvälityksen kautta, mutta kunta pyrkii myymään niitä myös suoraan. Huolehdimme kiinteistöjemme ja
yleisten alueiden kunnossapidosta siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Juridisesti pitäviä päätoksiä
teknisessä lautakunnassa Päätökset pitävät, valitukset eivät mene läpi Jatkuvasti
Tontteja myydään kaava-alueilla Tontteja on myyty Jatkuvasti
Panostus henkilökunnan Vuosittaiset kehittämiskeskustelut.
kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä 31.12.2018
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 290 441 257 375 139 375 139 375 139 375
Henkilöstökulut -185 386 -186 047 -190 812 -192 720 -195 032
Palvelujen ostot -629 899 -810 595 -664 027 -670 457 -676 949
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 413 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000
Avustukset 0 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000
Vuokrat -68 644 -70 183 -146 061 -146 061 -146 061
Muut toimintakulut -7 221 -18 000 -16 000 -16 000 -16 000
TOIMINTAKULUT -896 563 -1 091 825 -1 023 900 -1 032 238 -1 041 042
TOIMINTAKATE -606 122 -834 450 -884 525 -892 863 -901 667
82
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 11 11
Käsitellyt pykälät 185 240 230 230 230
Teknisen johtajan päätökset 28 40 40 40 40
Edunvalvontatehtävät 21 20 20 20 20
Myydyt tai vuokratut tontit 6 10 6 6 6
Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 7 7 6 6 6
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
Tekninen johtaja 1 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65
Yhteensä 1,65 1,65 1,65 1,65 1,65
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Liikennekysymykset ja joukkoliikenteen hoito siirretään teknisen lautakunnan tehtävistä elinkeinolautakunnalle.
83
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Valvontayksikkö
Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö
VALVONTAYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 218 999 213 750 218 820 218 820 218 820
Henkilöstökulut -358 755 -353 904 -355 949 -359 512 -363 823
Palvelujen ostot -68 638 -77 790 -87 890 -88 701 -89 516
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 814 -7 590 -7 590 -7 590 -7 590
Vuokrat -549 0 0 0 0
Muut toimintakulut -760 0 0 0 0
TOIMINTAKULUT -431 516 -439 284 -451 429 -455 803 -460 929
TOIMINTAKATE -212 517 -225 534 -232 609 -236 983 -242 109
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue
koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä hoitaa
niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. Yksikön tavoitteena on ylläpitää avoin ja sujuva viranomaistoiminta, siitä
huolimatta että vaatimukset viranomaisvalvonnasta jatkuvasti kasvavat. Rakennusvalvonnan tavoite tulevina
vuosina on rakentamisen ohjauksen lisääminen, varsinkin rakentamisen aktiivisempi ohjaaminen rakennuspaikoilla.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Rakennusvalvonta otti 2017 käyttöön Lupapiste palvelun joka mahdollistaa sähköisen lupa-asioinnin. Palvelu kerää
kaikki rakentamisen osapuolet yhteen osoitteeseen. Lupaprosessi ja viranomaistoiminta on näin ollen avointa ja
hakijan helppo tarkistaa.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Rakennusvalvonta
Avoin ja sujuva lupakäsittely -Suurin osa lupahakemuksista käsitellään sähköisesti Kuukausittain
-Käsittelyajat lyhenevät Vuosineljännes
-Suoritettujen katselmusten määrä nousee Vuosineljännes
Vähentää arkistotilan tarvetta -Lupahakemukset arkistoidaan sähköisesti Kuukausittain
Ympäristönsuojelu
Olemassa olevien ympäristölupien -Suoritettujen tarkastusten määrä lisääntyy ja Vuosittain
tehostettu valvonta. tarkastettavien ympäristölupiin liittyvien
raportointien määrä lisääntyy
84
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Rakennusvalvonta
Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoitukset 529 400 400 400 400
Tehdyt katselmukset 526 550 550 600 600
Ympäristönsuojelu
Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 227 150 150 150 150
Tehdyt katselmukset 73 90 90 90 90
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Valvontapäällikkö 1 1 1 1 1
Rakennustarkastaja 2 2 2 2 2
Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1 1
Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1 1
Tekninen avustaja 1 1 1 1 1
Yhteensä 7 7 7 7 7
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Rakennusvalvonta
Tuotot + 5 000 €
Lisääntyneet kustannukset, asiantuntijapalveluiden ostot –10 000 €
85
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Kiinteistö- ja yhdyskuntatekninen yksikkö
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja infrapäällikkö
KIINTEISTÖ- JA YHTEISKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Toimintatuotot 3 684 178 3 987 210 3 759 845 3 759 845 3 759 845
Vuokratuotot 3 812 782 3 587 270 6 028 012 6 028 012 6 028 012
TOIMINTATUOTOT 7 496 960 7 574 480 9 787 857 9 787 857 9 787 857
Henkilöstökulut -2 463 839 -2 630 172 -2 338 778 -2 362 166 -2 390 502
Palvelujen ostot -1 689 181 -1 780 200 -1 918 140 -1 923 560 -1 929 017
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 960 451 -2 181 038 -2 092 369 -2 092 369 -2 092 369
Avustukset -157 769 -175 000 -160 000 -160 000 -160 000
Vuokrat -307 651 -195 381 -188 390 -188 390 -188 390
Muut toimintakulut -44 440 -15 100 -12 900 -12 900 -12 900
TOIMINTAKULUT -6 623 331 -6 976 891 -6 710 577 -6 739 385 -6 773 178
TOIMINTAKATE 873 629 597 589 3 077 280 3 048 472 3 014 679
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kiinteistöjen osalta yksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan
pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan
myös ulkopuolisille asiakkaille. Tavoitteena on, että sekä sisäiset että ulkopuoliset asiakkaat viihtyvät ja voivat
harjoittaa toimintaansa tarkoituksenmukaisissa ja terveissä tiloissa.
Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen niissä kunnan omistamissa kiinteistöissä joissa kunta harjoittaa
toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tarjoavissa yksiköissä. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa
ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille.
Toiminnan tavoitteena ovat siistit tilat, että valmistettavien ruokien raaka-aineet ovat mahdollisuuksien mukaan
kotimaisia sekä terveellinen ja maukas ruoka.
Yksikkö vastaa myös yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteuttamisesta ja päivittämisestä, liikenne- ja
tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuoltopalvelujen kehittämisestä, laituri- ja
satamatoiminnasta jne. Tavoitteena on pitää yleiset alueet asianmukaisesti hoidettuina ja siistin yleisilmeen kautta
edistää viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Kiinteistöt sekä kiinteistö- ja yhdyskuntateknisen yksikön niissä tuottamat palvelut edistävät asiakkaiden
turvallisuutta ja terveyttä, mikä puolestaan edistää asiakkaiden hyvinvointia. Yksikön vastuulla olevien yleisten
alueiden kunnossapidosta ja hoidosta huolehditaan niin, että ne edistävät kuntalaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
86
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Selvitys miten kiinteistönhoitoa
voidaan tehostaa Taloudellinen säästö 31.12.2018
Tyytyväisiä vuokralaisia Kiinteistöt hyvässä kunnossa Jatkuvasti
Yleisten alueitten hoitoa parannetaan Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan Jatkuvasti
Tehdään asiakaskysely koskien ruoan
laatua kouluissa Asiakaskyselyiden arviointi Vähintään arvosana
kolme enintään viidestä
mahdollisesta
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Rakennusten määrä 39 34 33 32 30
Kiinteistöjen kerrosala 48 499 45 948 45 283 45 000 44 500
Aterioiden määrä 433 158 460 325 451 811 451 811 451 811
Siivotut pinta-alat 22 117 22 117 22 315 22 315 22 315
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
Yksikön päällikkö 2 1 1 1 1
Rakennusinsinööri 1 0 0 0 0
Asiantuntija 2 0 0 0 0
Suunnitteluinsinööri 3 3 3 3 3
Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 1
Siivoustyönjohtaja 1 0,5 0,5 0,5 0,5
Työnjohtaja 2 1 1 1 1
Toimistosihteeri 2,85 2,85 1,85 1,85 1,85
Erikoisammattimies 0 1 1 1 1
Ammattimies 15 14 12 12 12
Keittiöhenkilostö 21,19 22,5 22,5 22,5 22,5
Siivoushenkilöstö 14,89 13,89 13,25 13,25 13,25
Yhteensä 62,93 60,74 57,1 57,1 57,1
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Vuoden 2017 alusta kiinteistö ja yhdyskuntayksikkö yhdistettiin yhdeksi yksiköksi. Talousarviossa yhdistäminen
toteutetaan 1.1.2018 alkaen.
87
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Kaavoitusyksikkö
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
KAAVOITUSYKSIKKÖ
BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
TOIMINTATUOTOT 46 548 34 075 32 875 32 875 32 875
Henkilöstökulut -67 880 -81 660 -79 410 -80 205 -81 167
Palvelujen ostot -158 560 -184 935 -191 745 -193 638 -195 548
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 031 -800 -800 -800 -800
Vuokrat -141 0 0 0 0
Muut toimintakulut -12 234 -500 -500 -500 -500
TOIMINTAKULUT -239 846 -267 895 -272 455 -275 143 -278 015
TOIMINTAKATE -193 298 -233 820 -239 580 -242 268 -245 140
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Tähän kuuluvat ensisijaisesti osayleiskaavoitus ja
asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös
kunnallisen päätöksenteon valmistelun maanomistajien laatimien ranta-asemakaavojen osalta.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Hyvä kaavoitus edistää tulomuuttoa ja tarjoaa elinkeinoelämän toimijoille edellytykset perustaa uutta
liiketoimintaa kunnassa. Kuntalaisten hyvinvointia voidaan edistää hyvällä kaavoituksella.
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Brinkkullan asemakaava Päätösprosessi saatetaan loppuun 31.12.2018
Kasnäsin asemakaava Päätösprosessi saatetaan loppuun 31.12.2018
Yksityiset kaavamuutokset Päätösprosessit saatetaan loppuun
kohtuullisessa ajassa Jatkuvasti
TUNNUSLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai
päivityksiä 0 1 0 0 0
Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen
päivityksiä 3 3 3 3 3
Loppuunvietyjä asemakaavoja tai
muutoksia 0 2 2 2 1
Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 2 2 1 1
Poikkeuslupia tai
suunnittelutarveratkaisuja 43 25 25 25 25
88
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020
Kaavoitusarkkitehti 1 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Yhteensä 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Toiminnassa ei tapahdu muutoksia edellisvuoteen verrattuna.
89
9 INVESTOINTIOSA
9.1 Hallinto-osasto
9.2 Kehitysosasto
9.3 Sivistysosasto
9.4 Peruspalveluosasto
9.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto
90
9.1 Hallinto-osasto
Talousarviovuosi 2018
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat
Investointi 2018: 7 500 € (Tietokoneet ja oheislaitteet)
20 000 € (Www- ja extranet-sivujen uusiminen)
70 000 € (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä)
97 500 € yhteensä
2. IKT-varusteet ja ohjelmat
Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko
Investointi 2018: 35 000 €
Taloussuunnitelma 2019–2020
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Investointi 2019: 7 500 €
Investointi 2020: 7 500 €
2. IKT-varusteet ja ohjelmat
Investointi 2019: 35 000 €
Investointi 20120: 35 000 €
9.2 Kehitysosasto
Talousarviovuosi 2018
1. ATK-varusteet
Tietokonetarvikkeita
Investointi 2018: 5 000 €
2. Hiiliuunien entisöinti yritystoimintaa varten
Hiiliuunien kevytentisöinti yritystoimintaa varten
Investointi 2018: 50 000 €
3. Kylttejä
Karttakylttejä Kemiönsaaren sisääntulopaikoille
Investointi 2018: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019–2020
1. ATK-varusteet
Tietokonetarvikkeita
Taloussuunnitelma 2019: 5 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 5 000 €
2. Hiiliuunien entisöinti yritystoimintaa varten
Hiiliuunien kevytentisöinti yritystoimintaa varten
Taloussuunnitelma 2019: 50 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 50 000 €
91
3. Kylttejä
Karttakylttejä Kemiönsaaren sisääntulopaikoille
Taloussuunnitelma 2019: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 20 000 €
9.3 Sivistysosasto
Talousarviovuosi 2018
1. IT-varustelu ja ohjelmistot
Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian
tarkoituksenmukaisessa käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun,
ohjelmistoihin ja henkilöstön jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää
esikoulujen, koulujen ja päiväkotien it-varustelua on askel tähän suuntaan.
Vuoden 2018 aikana suurin osa opettajien työtietokoneista uusitaan. Myös Dalsbruks skolanin
dataprojektoreiden ja dokumenttikameroiden uusiminen jatkuu vuoden aikana. Kimitonejdens skola
uusii kirjaston vanhimpia tietokoneita. Uusille opiskelijoille Kimitoöns gymnasiumissa hankitaan oma
tietokone myös tänä vuonna.
Päivähoidon talousohjelmiston uudistaminen valmistuu vuoden alussa.
Koulut, esikoulut ja päiväkodit 40 000 €
Opettajien tietokoneet 35 000 €
Lukion oppilaat 15 000 €
Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 €
Taloussuunnitelma 2019 105 000 €
Taloussuunnitelma 2020 105 000 €
2. Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu
Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa
mm. joustavilla kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti.
Investointi 2018 30 000 €
Taloussuunnitelma 2019 30 000 €
Taloussuunnitelma 2020 30 000 €
3. Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen
Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi
tarvitaan vuosittain suurempia toimenpiteitä joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin
euroihin.
Investointi 2018 30 000 €
Taloussuunnitelma 2019 30 000 €
Taloussuunnitelma 2020 30 000 €
4. Uusi valkokangas, Villa Lande
Villa Landen valkokangas on huonokuntoinen ja täytyy vaihtaa. Investointiin on mahdollistaa saada
rahoitusta jopa 50 %.
Investointi 2018 brutto Avustus Netto
15 000 € 7 500 € 7 500 €
92
Taloussuunnitelma 2019–2020
5. Taalintehtaan urheilupuisto
Vuoden 2018 aikana suunnitellaan toimenpiteitä Taalintehtaan urheilupuiston siistimiseen,
kunnostamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma toteutetaan vuoden 2019 aikana. Projektille haetaan
rahoitusta, jota on mahdollista saada n. 30 %.
Taloussuunnitelma 2019 50 000€
9.4 Peruspalveluosasto
Talousarviovuosi 2018
1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)
Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.
Investointi 2018: 30 000 €
2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)
Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen
Abilita -ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka
mahdollistavat parannuksia hoito- ja hoivatyön työ- ja päätösprosesseihin.
Investointi 2018: 100 000 €
3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja Almakotiin
(6 000 e), Hannakotiin (10 000 e) ja Silverbackeniin (4 000 e), matka- ja turvapuhelimia Kotihoitoon
(13 000 e) ja irtaimistoa Almakotiin saneerauksen yhteydessä (67 000 e).
Investointi 2018: 100 000 €
4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
Hoitoirtaimistoa, mm. sinusscan, doppler, monitori, lattiapesulaite, hoitosänky, deko, suihkutuoli ja
hammasröntgen.
Investointi 2018: 33 000 €
5. Ilmalämpöpumppuja
Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.
Investointi 2018: 10 000 €
Taloussuunnitelma 2019–2020
1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)
Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.
Investointi 2019: 30 000 €
Investointi 2020: 30 000 €
2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)
Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen
Abilita-ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka
mahdollistavat parannuksia hoito- ja hoivatyön työ- ja päätösprosesseihin.
Investointi 2019: 100 000 €
Investointi 2020: 100 000 €
3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja -nosturi.
Investointi 2019: 33 000 €
Investointi 2020: 33 000 €
4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
93
Hoitoirtaimistoa, mm. tippalaskuri, Coulter-analyysilaite, langaton viivakoodilukija, deko, pesukone ja
hammashuollon digiröntgenlaitteiden sensori.
Investointi 2019: 36 000 €
Investointi 2020: 36 000 €
5. Ilmalämpöpumppuja
Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.
Investointi 2019: 10 000 €
Investointi 2020: 10 000 €
9.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto
Ympäristö ja tekniikka, hallinto
Talousarviovuosi 2018
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja
uudet ohjelmat.
Talousarvio 2018: 15 000 €
2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo
Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.
Talousarvio 2018: – 45 000 €
Taloussuunnitelma 2019–2020
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja
uudet ohjelmat.
Taloussuunnitelma 2019: 15 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 15 000 €
2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo
Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.
Taloussuunnitelma 2019: – 45 000 €
Taloussuunnitelma 2020: – 45 000 €
Kiinteistöt
Talousarviovuosi 2018
1. Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin
Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille
uusia ruokahuolto- ja siivoustoimen koneita.
Talousarvio 2018: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 20 000 €
2. Investointipotti
Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden
aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan.
94
Talousarvio 2018: 300 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 300 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 300 000 €
3. Almakoti, sprinklaus, korjaus (Vaatii erillisen valtuustopäätöksen)
Almakodin sprinklaus tehdään 2018 ja korjaus jos valtuusto niin päättää aloitetaan 2018 ja saatetaan
valmiiksi 2019.
Talousarvio 2018: 150 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 1 150 000 €
Investointi yhteensä 1 300 000 €
4. Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen
Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä on tehty vuoden
2017 aikana ja itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana.
Talousarvio 2018: 120 000 €
Investointi yhteensä 170 000 €
5. Dalsbruks skola, opetuskeittiön uusiminen
Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa.
Talousarvio 2018: 50 000 €
6. Kemiön koulukeskus, opetuskeittiön uusiminen
Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa.
Talousarvio 2018: 70 000 €
7. Kemiön koulukeskus, sisäilmatoimenpiteitä
Kemiön koulukeskuksessa syntyi ongelmia sisäilman kanssa, jotka osittain korjattiin vuoden 2017
aikana. Jatkotoimenpiteitä vaaditaan jotta sisäilman laatua voidaan parantaa koulukeskuksessa.
Talousarvio 2018: 250 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 400 000 €
Investointi yhteensä 650 000 €
Taloussuunnitelma 2019–2020
8. Hannakoti (Vaatii erillisen valtuustopäätöksen)
Hannakodin sprinklauksen yhteydessä tehtiin myös muita sisäpuolisia parannustöitä rakennuksessa. On
vielä olennaisia asioita jotka pitää korjata rakennuksessa, osa kellaritiloista tulee mm. joko sprinklata tai
palo-osastoida muilta tiloilta. Vaadittavien toimenpiteiden suunnittelu tehdään vuoden 2019
parannustöiden aikana.
Taloussuunnitelma 2019: 100 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 600 000 €
9. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu (Vaatii erillisen
valtuustopäätöksen)
Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita
kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2020 aikana.
Taloussuunnitelma 2020: 100 000 €
Yhdyskuntatekniikka
Talousarviovuosi 2018
95
1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen
Tavoitteena on vuonna 2017 uusia teollisuustien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi.
Tavoitteena on myös jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään.
Talousarvio 2018: 50 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 50 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 50 000 €
2. Asemakaavateiden asfaltointi
Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2018 on raskaasti
kuormitetun Engelsbyntien asfaltointi.
Talousarvio 2018: 60 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 60 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 60 000 €
3. Maanhankinta
Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi.
Talousarvio 2018: 100 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 100 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 100 000 €
4. Asemakaavatiet
Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on
kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla
on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen
joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Teollisuustien
suunnittelu Kemiön keskustan ja Vretan teollisuusalueen välillä sekä tiet Brinkkullan asemakaava-
alueelle aloitetaan vuonna 2018.
Talousarvio 2018: 200 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 200 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 200 000 €
5. Taalintehtaan vierasvenesatama
Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Saneerata
vierasvenesatama FamilyPort-projektin yhteydessä.
Talousarvio 2018: 250 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 250 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 250 000 €
6. Kuivatuslinjat
Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten.
Talousarvio 2018: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 20 000 €
7. Viheralueet ja leikkipuistot
Tavoitteena vuonna 2018 on aloittaa Villa Landen läheisyydessä olevan puiston rakentaminen. Yleinen
päämäärä on parantaa lähiympäristön viihtyvyyttä.
Talousarvio 2018: 50 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 30 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 30 000 €
8. Laitureiden yleinen kunnossapito
96
Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle
kunnossapidolle.
Talousarvio 2018: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 20 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 20 000 €
9. Fåfängskäret
Laiturin ja grillipaikan rakentaminen Fåfängskäretiin virkistysalueeksi veneellä liikkuville jätetyn aloitteen
mukaisesti.
Talousarvio 2018: 18 000 €
10. Pakettiauto
Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska
3–4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua
investoida muutamaan omaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta
leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan mahdollisuutta.
Talousarvio 2018: 40 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 40 000 €
Taloussuunnitelma 2020: 40 000 €
97
INVESTOINNIT 2018-2020
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
HALLINTO-OSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
ATK-varusteet ja ohjelmat:
Tietokoneet ja oheislaitteet 7 500 7 500 7 500 22 500
Asiakirjahallintaohjelman uudistaminen 20 000 20 000
Henkilöstöhallinnon ohjelma 70 000 70 000
IKT-varusteet ja ohjelmat:
Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko 35 000 35 000 35 000 105 000
HALLINTO 132 500 42 500 42 500 217 500
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
KEHITYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
ATK-varusteet 5 000 5 000 5 000 15 000
Hiilirakennusten remontointi, yritystoimintaan 50 000 50 000 50 000 150 000
Kylttejä 20 000 20 000 20 000 60 000
KEHITYS 75 000 75 000 75 000 225 000
98
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
SIVISTYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
ATK-varusteet ja ohjelmat 90 000 90 000 90 000 270 000
Lukion opiskelijoiden tietokoneet 15 000 15 000 15 000 45 000
Tulevaisuuden koulun kalusto ja varustus:
2012 -2020, koulut 30 000 30 000 30 000 90 000
Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen 30 000 30 000 30 000 90 000
Uusi valkokangas, Villa Lande 15 000 7 500 7 500
Taalintehtaan urheilupuisto 70 000 20 000 50 000
SIVISTYS 180 000 7500 172 500 235 000 20 000 215 000 165 000 552 500
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
PERUSPALVELUOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 30 000 30 000 30 000 90 000
ATK-varusteet ja ohjelmat, ophjelmistot 100 000 100 000 100 000 300 000
Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 100 000 33 000 33 000 166 000
Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 33 000 36 000 36 000 105 000
Ilmalämpöpumput 10 000 10 000 10 000 30 000
PERUSPALVELU 273 000 209 000 209 000 691 000
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, hallinto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 15 000 15 000 15 000 45 000
Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo 45 000 -45 000 45 000 -45 000 45 000 -45 000 -135 000
YjT, hallinto 45 000 -30 000 45 000 -30 000 45 000 -30 000 -90 000
99
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, kiinteistöt Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin 20 000 20 000 20 000 60 000
Investointipotti 300 000 300 000 300 000 900 000
Almakoti: Vaatii erillisen valtuustopäätöksen
Sprinklaus ja korjaus * Kunnanvaltuuston päätös 30.10.2017 150 000 1 150 000 1 300 000
Hulta päiväkoti
Ilmanvaihtokoneen uusiminen 120 000 120 000
Dalsbruks skola:
Opetuskeittiön uusiminen 50 000 50 000
Kemiön koulukeskus:
Opetuskeittiön uusiminen 70 000 70 000
Kemiön koulukeskus:
Sisäilmatoimenpiteitä 250 000 400 000 650 000
Hannakoti: Vaatii erillisen valtuustopäätöksen
Korjauksen suunnittelu 100 000 600 000 700 000
Taalintehtaan teveysasema Vaatii eril. valtuustopäätöksen
Sprinklauksen ja korjauksen suunnittelu 100 000 100 000
Kiinteistöt 960 000 1 970 000 1 020 000 3 950 000
* Almakodin investointi: Almakotiin asennetaan uusi palohälytinjärjestelmä ja tehostetun palveluasumisen käytössä oleviin tiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä
100
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, yhdyskuntatekniikka Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
Tievalaistus 50 000 50 000 50 000 150 000
Asemakaavateiden asfaltointi 60 000 60 000 60 000 180 000
Maanhankinta 100 000 100 000 100 000 300 000
Asemakaavatiet 200 000 200 000 200 000 600 000
Taalintehtaan vierasvenesatama 250 000 250 000 250 000 750 000
Kuivatus 20 000 20 000 20 000 60 000
Viheralueet ja leikkipuistot 50 000 30 000 30 000 110 000
Yleinen laitureiden kunnossapito 20 000 20 000 20 000 60 000
Fåfängsskäret, laiturin ja grillipaikan rakentaminen 18 000 18 000
Pakettiauto 40 000 40 000 40 000 120 000
Yhdyskuntatekniikka 808 000 770 000 770 000 2 348 000
Talousarvio 2018 Netto TS 2019 Netto TS 2020 Netto Yhteensä 2018-2020
Kemiönsaaren kuna (ilman Kemiönsaaren Vesi) 2 443 500 52 500 2 391 000 3 316 500 65 000 3 251 500 2 296 500 45 000 2 251 500 7 894 000
Talousarvio 2018 Netto TS 2019 Netto TS 2020 Netto Yhteensä 2019-2020
Kemiönsaaren kunta + K.Vesliliikelaitos 2 543 500 52 500 2 491 000 3 466 500 65 000 3 401 500 2 496 500 45 000 2 451 500 8 344 000
101
10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN
Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen
Talousarvio 2018 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu
Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Kunnan tuloslaskelmaosa
ilman Vesiliikelait. ml. liikelaitos
(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)
Toimintatulot
Myyntitulot, sis/ulk. Ilman VA 5 168 113 1 725 000 6 893 113
Myyntitulot, sisäiset VA 87 721 150 200 -87 721 1) -150 200 3) 0
Maksutulot 2 646 000 2 646 000
Tuet ja avustukset 491 260 491 260
Vuokrat 6 239 947 6 239 947
Muut toimintatulot 272 263 6 040 278 303
Muut toimintatulot, sis VA 201 260 -201 260 1) 0
Toimintatulot 14 905 304 2 082 500 -87 721 -351 460 16 548 623
Toimintamenot
Henkilöstömenot -24 004 621 -203 484 -24 208 105
Palvelujen ostot, ulk./sis. Ilman VA -22 533 900 -237 820 -22 771 720
Palvelujen ostot, sisäiset VA -90 249 -288 981 90 249 3) 288 981 1) 0
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 147 438 -446 300 54 951 3) -3 593 738
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. VA -54 951 -5 000 5 000 3) 0
Avustukset -1 616 150 -22 800 -1 616 150
Vuokrat -6 242 618 -6 242 618
Muut toimintamenot, ulkoiset -148 920 -171 720
Muut toimintamenot, sisäiset 0
Toimintamenot -57 838 847 -1 204 385 145 200 293 981 -58 604 051
Toimintakate -42 933 543 878 115 57 479 -57 479 -42 055 428
Verotulot 22 608 000 22 608 000
Valtionosuudet 20 975 699 20 975 699
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot 0
Korkotulot, sisäiset 3 000 -3 000 5) 0
Muut rahoitustulot, ulkoiset 4 000 6 000 10 000
Muut rahoitustulot, sisäiset 0 0 4) 0
Korkomenot -190 000 -68 000 -258 000
Korkomenot, sisäiset 0 -3 000 0 3 000 5) 0
Muut rahoitusmenot -13 000 -13 000
Korvaus peruspääomasta 0 0 0 4) 0
Rahoitustulot ja -menot -196 000 -65 000 -3 000 3 000 -261 000
Vuosikate 454 156 813 115 54 479 -54 479 1 267 271
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 935 200 -854 800 -3 790 000
Arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset -2 935 200 -854 800 -3 790 000
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos -2 481 044 -41 685 54 479 -54 479 -2 522 729
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 128 145 35 855 164 000
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0
Tilikauden ylijäämä -2 352 899 -5 830 54 479 -54 479 -2 358 729
Eliminoidaan:
1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto
2) Muu sisäinen myynti ja osto
3) Sisäisen veden/jäteveden osto/myynti
4) Korvaus peruspääomasta
5) Korko, sisäiset lainat
102
Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen
Talousarvio 2018 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu
Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos kunnan rahoitusosa
(ilman liikelait.) ml. liikelaitos
Tulorahoitus
Vuosikate 454 156 813 115 54 479 1) -54 479 1) 1 267 271
Satunnaiset erät 0 0 0
Tulorahoituksen korjauserät -100 000 0 -100 000
Tulorahoitus 354 156 813 115 54 479 -54 479 1 167 271
Investointien rahavirta
Investointimenot -2 443 500 -100 000 -2 543 500
Rahoitusosuudet investointimenoihin 7 500 0 7 500
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-
tulot 145 000 145 000
Investointien rahavirta -2 291 000 -100 000 -2 391 000
Toiminnan ja investointien rahavirta -1 936 844 713 115 54 479 -54 479 -1 223 729
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten vähennys 317 172 -317 172 2)
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 100 000 300 000 3 400 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0 -317 172 317 172 2) 0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 505 490 -690 362 -2 195 852
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta 1 911 682 -707 534 -317 172 317 172 1 204 148
Vaikutus maksuvalmiuteen -25 162 5 580 -262 693 262 693 -19 581
Elimininoidaan:
1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto
2) Sisäisen lainan vähennys
103
11 KEMIÖNSAAREN VESI
104
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
TULOSLASKELMA
2016 2017 2018 2019 2020
Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunn. Taloussuun.
LIIKEVAIHTO
Myyntituotot 1 895 241 1 983 200 1 875 200 1 890 200 1 900 200
LIIKEVAIHTO 1 895 241 1 983 200 1 875 200 1 890 200 1 900 200
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 219 659 280 000 207 300 207 300 207 300
MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -418 852 -422 800 -451 300 -451 300 -451 300
Palvelujen ostot -795 338 -897 820 -526 801 -532 069 -537 390
MATERIAALIT JA PALVELUT -1 214 190 -1 320 620 -978 101 -983 369 -988 690
HENKILÖSTÖKULUT 0 0 -203 484 -205 519 -207 574
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunitelman mukaiset poistot -918 234 -902 700 -854 800 -838 000 -817 000
Arvonalentumiset -221 630
POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 139 864 -902 700 -854 800 -838 000 -817 000
MUUT KULUT -35 884 -32 200 -22 800 -22 800 -22 800
LIIKEYLI-/ ALIJÄÄMÄ -275 038 7 680 23 315 47 812 71 436
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot 0
Muut rahoitustuotot 5 504 6 000 6 000 6 000 6 000
Korkokulut kunnalle -1 931 -6 000 -3 000 -1 000 -1 000
Korkokulut muille -62 322 -80 000 -68 000 -65 000 -68 000
Korvaus peruspääomasta -4 840 0 0 -9 000 -21 000
Muut rahoituskulut -164 0
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -63 754 -80 000 -65 000 -69 000 -84 000
TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISET ERÄT -338 792 -72 320 -41 685 -21 188 -12 564
TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA -338 792 -72 320 -41 685 -21 188 -12 564
POISTOERON LISÄYS / VÄHENNYS 35 855 35 830 35 855 35 855 35 855
TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) -302 937 -36 490 -5 830 14 667 23 291
105
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
Toiminta ja tavoitteet 2019–2020
Kemiönsaaren Veden tehtävänä on toimittaa asiakkaillensa juomavettä sopimusehtojen mukaisesti, sekä johtaa
kiinteistöjen tuottamat jätevedet Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Jätevedenpuhdistamon
tehtävänä on puhdistaa jätevedet annettujen lupaehtojen mukaisesti.
Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kemiönsaaren Vesi perii mm. vesimaksuja,
jätevesimaksuja, perusmaksuja, lietteen vastaanottomaksuja ja liittymismaksuja voidakseen vastata kaikista käyttö-
ja pääomakustannuksista.
Kemiönsaaren Vesi muodostuu kolmesta yksiköstä, eli hallinto, vesi ja jätevesi. Nämä toimintayksiköt on jaettu
useaan kustannuspaikkaan, jotta saataisiin konkreettinen ja läpinäkyvä talousarvio, josta ilmenevät todelliset
kustannukset.
Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana
Sitovat tavoitteet 2018
Tavoite Arviointi Tavoitetaso
Vuotovesien vähentäminen viemäri- Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Vuotovesien osuus
verkosta. laskee.
Verkostoon liitetään vähintään Viranomaiskehehoitus kaikille liittämättömille. Vähintään 30 liitetty.
30 kiinteistöä vuodessa
Lainakannan vähentäminen. Lainojen määrä alkaa laskea. Lainakanta laskee.
Kertynyt alijäämä. Tiukka taloudenpito. Alijäämää ei synny.
Kemiönsaaren vesihuollon
kehittämissuunnitelma vuodelta 2011
tarkastetaan.
Suunnitelma tarkastetaan yhteistyössä kaavoitus- ja
valvontayksiköiden kanssa.
Kemiönsaaren Veden
johtajisto tekee arvion
kehittämissuunnitelma
sta lokakuussa 2018 ja
päättää mahdollisesta
päivitystarpeesta.
106
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
AVAINLUVUT
TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
* Asiakasmäärä 1736 1751 1766 1781 1796
Veden hinta €/m³ 1,85 1,85 1,85 1,85 1,85
Jäteveden hinta €/m³ 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10
Myyty vesi (1000m³) 189 190 178 181 182
Myyty jätevesi (1000m³) 219 220 200 203 205
* Osalla asiakkaista on vesi tai viemäri ennestään.
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020
Toimitusjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Työnjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Toimistosihteeri 1,5 1,5 1 1 1
Laitoksen hoitaja 2 2 2 2 2
Yhteensä 4,5 4,5 4 4 4
Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018
Kemiönsaaren Veden taloutta rasittaa erittäin suuri lainataakka. Investointien toteutusta jouduttiin jo vuonna 2017 reippaasti karsimaan ja investointien määrää joudutaan myös lähivuosina huomattavasti karsimaan. Tämä tehdään, jotta talous saadaan palautettua tasapainoon. Markkinakorot ovat tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla,
mutta ne muodostavat kasvavan riskin Kemiönsaaren Veden taloudelle.
Kemiönsaaren Veden taloudelle on ehdottoman tärkeää saada kaikki toiminta-alueen kiinteistöt liitettyä vesi- ja
viemäriverkostoon. Kun kaikki nyt vielä liittymättömät kiinteistöt on liitetty verkostoon, on Kemiönsaaren
Vedellä paremmat mahdollisuudet lyhentää lainojaan nykyistä nopeammin. Käyttötaloudessa tulee kuitenkin pyrkiä
pienentämään riippuvuutta liittymismaksuista. Vuonna 2015 siirrettiin noin 250 toiminta-alueella sijaitsevaa, vesi-
ja jätevesiverkostoon liittymätöntä kiinteistöä valvontayksikön piiriin. Kunnan asukasluvun lasku on laskenut myös
Kemiönsaaren Veden myyntiä. Uusien asiakkaiden saanti on hidasta eikä se ole kyennyt korvaamaan myynnin
laskua.
Kasvavien poistokustannusten seurauksena taksaa korotettiin 1.1.2016 alkaen. Jätevedenkäsittelyn keskittämistä
ja vesihuollon turvaamista koskevia suuria linjauksia tehtäessä vuonna 2011 laskelmat perustuivat siihen, että
taksaa on työn valmistuttua tarkistettava 0,5 eurolla/m³. Taksa oli pysynyt sitä ennen samalla tasolla kolme vuotta.
Jotta kiinteistöjen mielenkiinto vesi- ja viemäriverkostoon liittymiseen kasvaa, pyritään siihen, ettei taksaa tarvitsisi
kuluvalla talouskaudella päivittää.
107
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
Jätevesiverkostosta on tehty vuotovesiselvitys. Vuotovesien saaminen pois jätevesiverkostosta on mittava työ,
joka on aloitettu vuonna 2015 ja se työ jatkuu myös tulevina vuosina. Osa vesi- ja viemäriverkostosta on
käyttöikänsä lopussa. Verkostoa saneerataan talouden sallimissa rajoissa niissä kohteissa, jossa se on
välttämätöntä toiminnan luotettavuuden varmistamiseksi. Viemäriverkostossa tehtävät saneeraustyöt osaltaan
poistavat myös vuotovesiä.
Etäluettavien vesimittareiden vaihtotyö aloitettiin kesällä 2016 ja se työ jatkuu, mutta taloudesta johtuen aiemmin
suunniteltua hitaammalla tahdilla. Kun kaikki mittarit on saatu kaukoluettaviksi, helpottaa se asiakaspalvelua, sekä
helpottaa ja nopeuttaa laskutusta.
108
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
INVESTOINNIT
1. Viemärilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle
Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella.
Talousarvio 2018 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019 20 000 €
Taloussuunnitelma 2020 20 000 €
2. Vesilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle
Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella.
Talousarvio 2018 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019 20 000 €
Taloussuunnitelma 2020 20 000 €
3. Verkoston kaukovalvonta
Kaukovalvonnan lisääminen ja kehittäminen vesi- ja viemäriverkoston alueella.
Talousarvio 2018 15 000 €
Taloussuunnitelma 2019 15 000 €
Taloussuunnitelma 2020 15 000 €
4. Vesilinjojen rakentaminen Långön saarelle
Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää.
Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000 €.
Talousarvio 2018 0 €
Taloussuunnitelma 2019 15 000 €
Taloussuunnitelma 2020 30 000 €
5. Viemärilinjojen rakentaminen Långön saarelle
Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää.
Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000 €.
Talousarvio 2018 0 €
Taloussuunnitelma 2019 35 000 €
Taloussuunnitelma 2020 45 000 €
6. Viemärilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille
Talousarvio 2018 10 000 €
Taloussuunnitelma 2019 10 000 €
Taloussuunnitelma 2020 20 000 €
7. Vesilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille
Talousarvio 2018 10 000 €
Taloussuunnitelma 2019 10 000 €
Taloussuunnitelma 2020 20 000 €
8. Kasnäsin jätevedenpuhdistamo
Mahdollinen osuus Kasnäsiin mahdollisesti rakennettavasta jätevedenpuhdistamosta.
Talousarvio 2018 0 €
Taloussuunnitelma 2019 0 €
Taloussuunnitelma 2020 0 €
109
Kemiönsaaren Vesi
Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja
9. Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus
Toiminta-alueella on käytössä vanhaa, käyttöikänsä päässä olevaa putkistoa, joka tulee saneerata.
Vuotovesien saaminen pois viemäriverkostosta vaatii viemäriputkistojen ja viemärikaivojen saneerausta.
Talousarvio 2018 25 000 €
Taloussuunnitelma 2019 25 000 €
Taloussuunnitelma 2020 30 000 €
110
INVESTOINNIT
Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /
Kemiönsaaren Vesi Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020
Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella 20 000 20 000 20 000 60 000
Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella 20 000 20 000 20 000 60 000
Kaukovalvontajärjestelmä 15 000 15 000 15 000 45 000
Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää) 0 15 000 30 000 45 000
Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)) 0 35 000 45 000 80 000
Viemäri uusille asemakaava-alueille 10 000 10 000 20 000 40 000
Vesi uusille asemakaava-alueille 10 000 10 000 20 000 40 000
Puhdistuslaitos Kasnäsiin (osuus) 0 0 0 0
Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus 25 000 25 000 30 000 80 000
Kemiönsaaren Vesi 100 000 150 000 200 000 450 000
KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS
RAHOITUSLASKELMA 2016 2017 2018 2019 2020
Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuun. Taloussun.
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä -275 038 7 680 23 315 47 812 71 436
Poistot ja arvonalentumiset 1 139 864 902 700 854 800 838 000 817 000
Rahoitustuotot- ja kulut -63 754 -80 000 -65 000 -69 000 -84 000
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta 801 072 830 380 813 115 816 812 804 436
Investointien rahavirta
Investointimenot -617 936 -480 000 -100 000 -150 000 -200 000
Rahoitusosuudet investointimenoihin 31 330 0 0 0 0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta -586 606 -480 000 -100 000 -150 000 -200 000
Toiminnan ja investointien rahavirta 214 466 350 380 713 115 666 812 604 436
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys, kunnalta 422 503 0
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 700 000 300 000 304 000 300 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 139 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -797 627 -772 400 -690 362 -653 036 -584 819
Lyhytaikaisten lainojen muutos 859 000
Lainakannan muutokset 202 737 -353 540 -707 535 -666 208 -601 991
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset -417 204
Rahoituksen rahavirta -214 466 -353 540 -707 535 -666 208 -601 991
Rahavarojen muutos 0 -3 160 5 580 604 2 445