TIIVISTELMÄ

Tampereen  kaupungin  vanhat  metsät  –selvityksen  taustalla  on  Tampereen  kaupunginympäristöstrategiassa  mainittu  tavoite  vuodelle  2005:  'Selvitetään  kaupungin  omistamienvanhojen  metsien  ikärakennetta  vanhojen  metsien  suojelun  näkökulmasta'.  Selvityksenkäynnisti Tampereen kaupungin ympäristövalvonta, kiinteistötoimi sekä katu­ ja vihertuotannonviheryksikkö. Selvitystyö käynnistyi kesäkuussa 2005 ja se valmistui talvella 2006.

Selvityksessä  kartoitettiin  kaupungin  omistamat  metsät  vanhojen  metsien  näkökulmasta.Selvitystyö käsitti vanhojen metsien rajaamisen omiksi kohteikseen ja kohdekohtaisten tietojenkeräämisen.  Kohdekohtaisista  tiedoista  tehtyjen  yhteenvetojen  perusteella  selvityksessäkäydään läpi kaupungin omistamien vanhojen metsien tilaa yleisellä tasolla.

Selvityksessä  käytiin  läpi  lähes  kaikki  Tampereen  kaupungin  omistamat  ulkoilu­  jaretkeilymetsät.  Kaupungin  omistamat  talousmetsät  rajattiin  selvityksen  ulkopuolelle.  Vanhanmetsän ikärajaksi selvityksen ohjausryhmä määritteli yli 80­vuotiaat metsät. Joihinkin kohteisiinon rajattu mukaan muutamia nuorempia metsikkökuvioita, sillä kohteista pyrittiin muodostamaankokonaisuuksia.

Vanhan  metsän  kohteita  rajattiin  selvityksessä  155  kappaletta,  yhteispinta­alaltaan  yli  1300hehtaaria. Kohteista lähes 70 % sijaitsee ulkoilumetsissä, yhteensä noin 900 hehtaaria ja loputkantakaupungin  ulkopuolella  retkeilymetsissä.  Tampereen  kaupungin  omistamasta  ulkoilu­  jaretkeilymetsien kokonaispinta­alasta vanhoja metsiä on noin 22 %.

Selvitykseen  rajattujen  vanhan  metsän  kohteiden  keski­ikä  oli  105  vuotta.  Kaupunginretkeilymetsissä sijaitsevat kohteet olivat keskimäärin 111­vuotiaita ja ulkoilumetsien kohteidenkeski­ikä oli noin 103 vuotta.

Kohteiden pinta­ala­ ja ikärakennetekijöiden lisäksi kohteilta kartoitettiin muita aluetta kuvaaviapiirteitä,  kuten virkistys­, maisema­  ja ekologiset arvot  sekä suojavaikutus, ympäristöstressi  jasuunnitellut metsänhoitotoimenpiteet. Kohteiden kuvaavia piirteitä on selostettu kohdekorteissaja käsitelty raportissa yleisellä tasolla.

Selvityksestä  tiedotettiin  kuntalaisille  ja  kiinnostuneita  pyydettiin  osallistumaan  selvityksentekoon. Palautetta tuli yhteensä 19 kappaletta.

Raportissa  on  esitetty  jatkotoimenpide­ehdotuksia  ja  kehitysideoita  selvitykselle.  Selvitystävoidaan esimerkiksi  käyttää  apuna  KuntaMETSO  –  Etelä­Suomen  metsien  monimuotoisuus  ­ohjelman toimenpide­ehdotusten soveltamisessa Tampereella.

Vanhat  metsät  –selvitys  koostuu  tekstiosuudesta,  kohdekorteista  sekä  kartoista.  Selvityksenkartat  on  saatavilla  myös  Tampereen  kaupungin  kartta­  ja  paikkatietopalvelun  internetsivultaosoitteesta www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php.

1

SISÄLLYSLUETTELO

1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARVE........................................................................................12. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE ...................................................................................23. VANHAT METSÄT ...................................................................................................................24. TAMPEREEN KAUPUNGIN METSÄT .....................................................................................3

4.1. Tampereen kaupungin metsäsuunnitelma .....................................................................34.2. Tampereen kaupungin metsien luokittelu.......................................................................4

5. SELVITYKSEN AINEISTO.......................................................................................................45.1 Selvityksen kohteet .........................................................................................................45.2. Kohteiden rajaus ............................................................................................................5

6. TIETOA VANHAN METSÄN KOHTEISTA ...............................................................................56.1. Selvityksen vanhan metsän kohteiden pinta­ala ............................................................86.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden ikä .....................................................................9

7. KUVAAVAT PIIRTEET KOHTEILLA ......................................................................................117.1. Ekologiset erityispiirteet ...............................................................................................117.2. Viheraluetyypit..............................................................................................................127.3. Kaavamerkintä .............................................................................................................127.4. Viheralueiden hoitoluokitus ..........................................................................................127.5. Maisema­arvot .............................................................................................................137.6. Liikennemelu................................................................................................................137.7. Heikentynyt ilmanlaatu .................................................................................................137.8. Suunnitellut hakkuut selvityksen kohteilla ....................................................................13

8. SELVITYKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA PALAUTE..............................................................148.1. Vanhojen metsien sijainti .............................................................................................148.2. Metsien käyttö..............................................................................................................158.3. Metsänkäsittely ja rakentaminen..................................................................................158.4. Projektiin liittyvä palaute...............................................................................................15

9. SELVITYKSEN JATKOTOIMENPIDE­EHDOTUKSET JA KEHITYSIDEAT ..........................169.1. Selvityksen käyttäminen KuntaMETSO –ohjelman tausta­aineistona..........................169.2. Selvitys metsänhoitosuunnitelman apuna ....................................................................169.3. Luonnonsuojelualueiden täydentäminen......................................................................169.4. Näyttely Tampereen kaupungin vanhoista metsistä.....................................................169.5. Esite Tampereen kaupungin vanhoista metsistä..........................................................179.6. Tampereen kaupungin vanhat metsät  –nettisivut........................................................17

10. VANHAT METSÄT –SELVITYKSEN TARKASTELUA.........................................................1710.1. Selvityksen vanhan metsän määritelmä.....................................................................1710.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden koko ja reunavaikutuksen määritteleminen ...17

11. LÄHDELUETTELO...............................................................................................................19LIITE 1. KOHDEKORTIN SELITYKSET.....................................................................................20

KARTTALIITELUETTELOKARTTALIITTEET 1 ­ 36

2

1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARVE

Tampereen  kaupungin  vanhat  metsät  –selvityksen  taustalla  on  Tampereen  kaupunginympäristöstrategiassa  mainittu  tavoite  vuodelle  2005:  'Selvitetään  kaupungin  omistamienvanhojen  metsien  ikärakennetta  vanhojen  metsien  suojelun  näkökulmasta'.  Selvityksenkäynnisti Tampereen kaupungin ympäristövalvonta, kiinteistötoimi sekä katu­ ja vihertuotannonviheryksikkö. Selvitystyö käynnistyi kesäkuussa 2005 ja se valmistui talvella 2006.

Selvityksessä  kartoitettiin  kaupungin  omistamat  metsät  vanhojen  metsien  näkökulmasta.Selvitystyö  käsitti  vanhojen  metsien  rajaamisen  omiksi  kohteikseen  sekä  tietojen  keräämisenkohteilta.  Kohdekohtaisten  tietojen  perusteella  selvityksessä  käydään  läpi  kaupunginomistamien  vanhojen  metsien  tilaa  myös  yleisellä  tasolla,  mistä  on  apua  strategisen  tasonpäätöksenteossa.

Selvityksen  toteutti  projektityöntekijä  Jere  Nieminen.  Selvityksen  ohjausryhmässä  toimivatmetsäpäällikkö  Timo  Lehto  ja  metsäsuunnittelija  Anne  Tuominen  kiinteistötoimesta,metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm viheryksiköstä sekä ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonenja suunnittelija Katri Laihosalo ympäristövalvonnasta. Projektin tilaaja oli kiinteistötoimi.

Vanhat metsät selvityksen valmistumiseen vaikuttivat myös Kari Korte (selvitykset ja arvioinnit),Kaarina  Lindholm  (viheryksikkö),  Tarja  Nikupaavo­Oksanen  (hallinto­  ja  tukipalvelut),  PirjoPalokangas  (yleiskaavasuunnittelu),  Antonia  Sucksdorff  (kaupunkisuunnittelu)  ja  SaijaTorniainen (selvitykset ja arvioinnit).

2. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE

Tampereen  kaupungin  omistamat  metsät  on  jaettu  kolmeen  luokkaan:  talous­  ulkoilu­  jaretkeilymetsiin. Selvityksessä käytiin läpi kaupungin omistamat ulkoilu­ ja retkeilymetsät vanhanmetsän näkökulmasta. Talousmetsät rajattiin selvityksen ulkopuolelle.

Vanhat  metsät  –selvitys  koostuu  loppuraportista  kohdekorteista  sekä  kartoista.  Raportissa  onkerrottu  selvityksen  taustasta  ja  tavoitteista,  vanhoista  metsistä,  selvityksen  rajauksesta  sekäkäsitelty  yleisöpalautetta.  Kohdekortit  sisältävät  yksityiskohtaista  tietoa  selvitykseen  valituistavanhoista  metsistä.  Selvitykseen  liittyy  lisäksi  paikkatietojärjestelmän  kartta­aineisto,  joka  ontehty MapInfo Professional Versio 7.8 –ohjelmalla.

Selvitystä  on  tarkoitus  käyttää  tausta­aineistona  muun  muassa  metsänhoitotoimiensuunnittelussa sekä sovellettaessa tulevaisuudessa valmistuvaa valtakunnallista  KuntaMETSO–  Etelä­Suomen  metsien  monimuotoisuus  –ohjelmaa  Tampereen  kaupungin  metsäluontoon.Selvitys  tarjoaa myös  tietoa kaupunkilaisille. Kyseessä on  taustaselvitys,  jonka  tavoitteena onselkeyttää  kuvaa  kaupungin  vanhojen  metsien  tilasta,  eikä  selvitys  sellaisenaan  johdamihinkään toimenpiteisiin.

3. VANHAT METSÄT

Vanhan  metsän  määritelmät  vaihtelevat  eri  julkaisuissa  jonkin  verran.  Vanhaa  metsäämäärittelevinä  ominaisuuksina  pidetään  yleisesti  metsän  ikää  ja  luonnontilaisuutta.  Useinvanhalla  metsällä  tarkoitetaan  metsää,  jonka  keski­ikä  on  korkeampi  kuin  normaalintalousmetsän  uudistushakkuuikä.  Uudistushakkuuikä  Etelä­Suomessa  on  kuusella  80–100

3

vuotta, männyllä 80–120 vuotta ja koivulla 60–80 vuotta kasvupaikkatyypistä riippuen. Vanhanmetsän iäksi valittiin selvityksen ohjausryhmässä 80 vuotta.

Luontaisesti  kehittyneiden  vanhojen  metsien  rakenne  poikkeaa  monelta  osin  varttuneistatalousmetsistä.  Vanhan  luonnonmetsän  rakenteeseen  kuuluvat  kaiken  ikäiset  puut  aina  hyvinvanhoista  ja järeistä edellisen puusukupolven puista nuoriin, tuulenkaatojen avaamilla aukoilla,kasvaviin  taimiin.  Vanhassa  luonnonmetsässä  on  lahopuustoa  kuten  maapuita,  keloja  japökkelöitä.  Kuollutta  puuta  syntyy  jatkuvasti,  jolloin  alueella  esiintyy  eri  asteisesti  lahonnuttapuuta. Myrskyjen  ja  tuulenkaatojen  seurauksena  vanha  luonnonmetsä uudistuu  pienialaisesti.Pensaskerros  on  luonnonmetsissä  tavallisesti  runsaampi  kuin  talousmetsissä.  Myös  puustonlatvus on monikerroksinen (Sarin & Kumpulainen 1998).

Vanhojen  metsien  ekologinen  merkitys  ja  varsinkin  lahopuuston  merkitys  on  suuri,  sillämetsälajeista  vähintään  20  %  (4  000­5  000  lajia)  on  jossain  määrin  riippuvaisia  lahopuusta.Lahoavan  puuaineksen  väheneminen  on  ensisijainen  syy  joka  kymmenennen  lajinuhanalaisuuteen  Suomessa.  Myös  metsäpalojen  jäljiltä  metsiin  jäänyt  palanut  puuaines  onmonen  uhanalaisen  tai  harvinaisen  lajin  elinympäristö  (Siitonen  & Hanski  2004, 76).  Suomenkääpälajistosta  68  %  on  alun  perin  luonnontilaisten  kangasmetsien  lajeja  –  vajaa  kolmannesviihtyy ensisijaisesti vanhassa aarniometsässä (Sarin & Kumpulainen 1998).

4. TAMPEREEN KAUPUNGIN METSÄT

Tampereen  kaupunki  omistaa  metsiä  yhteensä  noin  7  500  hehtaaria.  Suuri  osa  metsistäsijaitsee Tampereen  kaupungin  alueella.  Muiden  kuntien  alueella  Tampere  omistaa  noin  780hehtaaria metsää.

Kaupungin metsillä on tärkeä merkitys asukkaiden virkistysympäristönä. Metsät tarjoavat muunmuassa  mahdollisuuden  ulkoiluun,  retkeilyyn  ja  liikuntaan.  Metsät  ovat  merkittävä  osa  sekäkauko­ että lähimaisemaa. Kaupungin metsät  toimivat myös suojametsinä asutuksen  ja  teidenvälissä liikennemelua vastaan  ja parantavat pienilmastoa sitoen  ilman epäpuhtauksia. Metsilläon myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä.

4.1. Tampereen kaupungin metsäsuunnitelma

Tampereen  kaupungin  omistamia  metsiä  on  hoidettu  suunnitelmallisesti  jo  vuodesta  1887  jayhtäjaksoisesti metsäsuunnitelmia on tehty vuodesta 1924 alkaen. Nykyinen metsäsuunnitelmavuosille  2001­2010  on  yhdeksäs  Tampereen  kaupungin  omistamille  metsille  laadittumetsäsuunnitelma.  Metsäsuunnitelman  on  laatinut  Metsäkeskus  Pirkanmaa.  Suunnitelmassametsät  on  jaettu  39  lohkoon,  joista  21  on  luokiteltu  ulkoilumetsiksi,  11  retkeilymetsiksi  jaseitsemän talousmetsiksi. Luokittelu on tehty metsien käytön, sijainnin ja kaavoitusmääräystenperusteella. Metsäsuunnitelmaa on käytetty selvityksen pohja­aineistona  ja kohteet on  jaoteltumetsäsuunnitelman lohkojen mukaiseen järjestykseen. Lohkojen järjestys ja lohkojen sisältämätkaupunginosat on lueteltu Taulukossa 1.

4

4.2. Tampereen kaupungin metsien luokittelu

Metsäsuunnitelman mukaiset kaupungin omistamien metsien pinta­alat jakaantuvat eri  luokkiinseuraavasti:

Ulkoilumetsät 4168 hehtaaria 56 %Retkeilymetsät 1888 hehtaaria 25 %Talousmetsät 1452 hehtaaria 19 %

Yhteensä 7508 hehtaaria 100 %

Kaupungin  omistamat  ulkoilumetsät  sijaitsevat  pääasiassa  kantakaupungin  alueella.Ulkoilumetsien  hoidolla  tähdätään  virkistysarvojen,  maiseman  ja  luonnon  monimuotoisuudenylläpitämiseen. Hakkuita tai muita metsänhoitotöitä ei tehdä taloudellisin perustein.

Retkeilymetsät  sijaitsevat  pääasiassa  Teiskossa  ja  muissa  kunnissa.  Retkeilymetsissähoitotavoitteet  ovat  samansuuntaisia  kuin  ulkoilumetsissä.  Retkeilyalueilla  ei  harjoitetametsätaloutta, mutta hakkuu­ ja hoitotöitä tehdään metsien kasvun ja kehityksen ohjaamiseksi.Retkeilymetsissä vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä metsiä pyritään säästämään.

Talousmetsät  sijaitsevat  Teiskossa  ja  eräissä  muissa  kunnissa.  Talousmetsien  hakkuu­  jahoitotöitä ohjaavat pääosin taloudelliset tavoitteet. Metsälain määräykset velvoittavat ottamaanhuomioon myös luonnon monimuotoisuuden töiden toteutuksen yhteydessä. Kun kyseessä ovatkaupungin  omistamat  metsät,  luontoarvoille  on  annettava  erityinen  painoarvo  myöstalousmetsissä.

5. SELVITYKSEN AINEISTO

5.1 Selvityksen kohteet

Selvityksessä  mukana  olleiden  ulkoilu­  ja  retkeilymetsien  yhteispinta­ala  on  6  056  hehtaaria,joka on 81 % kaupungin omistamista metsistä. Selvityksen ulkopuolelle  rajattiin  talousmetsienlisäksi myös metsät, jotka on kaavoitettu maankäytöltään muuhun tarkoitukseen.

Selvityksen  ulkopuolelle  jätetyt  kaavoitetut  tai  kaavoitustyön  alla  olevat  kohteet  sijaitsivatseuraavilla alueilla: Vuores (osittain), Hervantajärven pohjoispuolen selvitysalue, Makkarajärvenluoteispuoli,  Ojala  (sekä  Kumpulanpuiston  pohjoispuoli),  Rusko,  Karkuvuori,  Hylliniitynpuisto,Kauhapuisto,  Peltolammin  radan  länsipuoleinen  alue,  Aunankorpi  Särkijärven  pohjoispuolella,Takahuhdin  ja  Leinolan  väliin  jäävä  alue,  Linnoituksenpuisto  Raholassa  sekä  HalimasjärvenRasula.  Selvityksessä  ei  myöskään  ole  mukana  Uudenkaupungin  ja  Posion  retkeilymetsiä,koska  alueet  sijaitsevat  kaukana  Tampereesta.  Myös  Metsäkylän  ulkoilumetsät  ja  Nokianpuoleinen hevoshaka Maaveräjälahdella ovat selvityksen ulkopuolella.

Kohteet on nimetty puisto­  ja viheralueen virallisen  tai  virallisluontoisen nimen  mukaan  tai  jossellaista  ei  ole,  niin  lähistöllä  sijaitsevan  paikan  ja  maaston  perusteella  mahdollisimmankuvailevasti.

5

5.2. Kohteiden rajaus

Metsäsuunnitelmaan  sisältyvän  aineiston  tarkastelussa  käytettiin  apuna  Tforest­metsätietojärjestelmää, jossa metsät on jaoteltu metsikkökuvioksi. Metsikkökuvio on jokseenkinsamankaltaisten  puiden  muodostama  tasarakenteinen  kokonaisuus,  jolla  on  ekologinenperustansa (Jokinen 2004, 29). Metsikkökuviot eivät ole täysin luonnon muodostamia, vaan neovat  myös  metsänkäsittelyn  tulosta.  Näin  ollen  metsikkökuviot  eivät  aina  noudata  metsän,topografian  ja  ekologian  luonnollisia  rajoja.  Selvityksen  vanhan  metsän  kohteet  muodostettiinyhdestä  tai  useammasta  metsikkökuviosta.  Useammasta  metsikkökuviosta  muodostettujenkohteiden metsikkökuviot sijaitsevat yleensä lähellä toisiaan ja muodostavat pinnanmuotojen jametsän monimuotoisuuden mukaan metsikkökuvioita yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Metsikkökuviota  rajattaessa  ensisijainen  tarkastelukriteeri  oli  metsän  80  vuoden  ikä.  Joihinkinkohteisiin  on  rajattu  mukaan  myös  muutamia  nuorempia  metsikkökuvioita,  jolloin  alueistamuodostui  yhtenäisiä  kokonaisuuksia.  Nuorempia  metsikkökuvioita  rajattiin  selvityksenkohteisiin kuitenkin harkiten  ja siten, että ne sijaitsevat kohteen sisällä. Nuoremmista metsistälehtoja  ja  lehtipuuvaltaisia  metsiä  rajattiin  mukaan  herkemmin  kuin  havupuuvaltaisia,  sillävanhat  lehtipuut,  kuten  koivut  tai  haavat,  eivät  elä  yhtä  vanhoiksi  kuin  männyt  tai  kuuset.Retkeilymetsissä ei ole huomioitu alle 80­vuotiaita metsiä.

Iän  lisäksi  kohteisiin  rajatuille metsikkökuvioille asetettiin  tavoitteita puuston  tiheyden suhteen,sillä  ohjausryhmässä  päätettiin,  että  selvitykseen  mukaan  rajattujen  metsien  pitää  ollametsäisiä.  Metsikkökuvioiden  puuston  tuli  olla  riittävän  tiheää,  eikä  harvoja  metsiä  huomioitukohteita  rajattaessa.  Metsikkökuvioiden  tiheydelle  asetetut  vaatimukset  eivät  olleet  tiukkoja,vaan  metsikkökuviokohtainen  harkinta  ratkaisi  kohteen  rajauksen.  Jos  kohde  muodostuuuseammasta  kuin  yhdestä  metsikkökuviosta,  on  mukaan  saatettu  rajata  myös  hiemanharvempia  metsiä.  Myös eri  kasvupaikkatyyppien  kohdalla  käytettiin  harkintaa,  sillä  kuivien  jakarujen  kasvupaikkojen,  kuten  kalliometsien  sekä  rämeiden,  puusto  on  luonnostaan  melkoharvaa. Ylispuuasentoisia vanhoja metsikkökuvioita ei huomioitu rajauksessa.

Selvityksestä päätettiin jättää pois pinta­alaltaan alle 0,3 hehtaarin metsikkökuviot, jos katsottiin,että  ne  ovat  alttiina  voimakkaalle  reunavaikutukselle,  eivätkä  ne  muodosta  laajempaakokonaisuutta  muiden  kohteiden  kanssa. Ekologiset  erityispiirteet,  kuten  avainbiotoopit  sekäarvokkaat  kasvi­  lintu­  ja  hyönteisalueet  huomioitiin  selvityksessä  siten,  että  niitä  sisältävätmetsikkökuviot rajattiin selvitykseen mukaan muita metsikkökuvioita herkemmin.

Edellisten  kriteerien  lisäksi  myös  maastokäynnit  vaikuttivat  kohteiden  rajauksiin.Maastokäynneillä  sai  kohteista  selkeämmän  käsityksen  kuin  paikkatietojärjestelmistätietokoneen  ruudulta  tarkasteltuna.  Maastokäynnit  vaikuttivat  joidenkin  metsikkökuvioidenrajaukseen  ja metsikkökuvioiden muodostavien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Selvityksenteon aikana ehdittiin käymään muutamilla kohteilla.

6. TIETOA VANHAN METSÄN KOHTEISTA

Vanhat  metsät  –selvityksen kohteista  on  kerätty  kohdekortteihin  yksityiskohtaista  tietoa muunmuassa  kohteiden  metsien  ikäluokista  ja  pinta­aloista  sekä  joistakin  kohteita  kuvaavistapiirteistä,  kuten  ekologiasta  ja  käytöstä.  Kohteita  käsitellään  yleisellä  tasolla,  käyttäen  apunamuun  muassa  tilastoja  ja  kuvaajia.  Yleisen  tason  tarkastelusta  on  hyötyä  esimerkiksipohdittaessa  yksittäisten  kohteiden  asemaa  ja  verrattaessa  sitä  muihin  kohteisiin  sekärinnastettaessa Tampereen  kaupungin  vanhojen  metsien  tilaa  muiden  kuntien  tilanteeseen  javaltakunnallisiin  tilastoihin.  Selvityksen  kohteiden  lukumäärät  ja  pinta­alat  metsäsuunnitelman2001­2010 lohkojaon mukaan on esitetty Taulukossa 1.

6

Selvitys on osa Tampereen kaupungin ympäristöstrategiaa ja sen tarkoitus on tukea käytännönpäätöksentekoa. Vaikka selvityksen kohteiden rajauksissa käytettiin  selkeitä kriteerejä, sisältyivalintoihin  runsaasti  tapauskohtaista  harkintaa.  Näin  ollen  aineistosta  ei  voi  tehdä  tarkkojatieteellisiä  johtopäätöksiä.  Tilastolliset  testit  eivät  ole  mahdollisia,  koska  kohteita  kuvaavatominaisuudet  on  mitattu  harkinnanvaraisesti.  Selvityksen  aineistoa  ei  ole  vertailtu  muihinkaupungeissa  sijaitsevia  vanhoja  metsiä  tarkasteleviin  kartoituksiin,  koska  vertailuun  sopiviaaineistoja ei löytynyt.

7

Taulukko 1. Selvityksen kohteiden lukumäärät ja pinta­alat jaoteltuna metsäsuunnitelman 2001­2010 lohkojaon mukaan

Ulkoilumetsät

Lohko Lohkon nimi Lohkoon sisältyvät kaupunginosat ja muut alueet Metsienkokonaispinta­ala

lohkolla, ha

Vanhan metsänkohteita, kpl

Vanhat metsät, ha Vanhan metsänkohteiden ka.pinta­ala, ha

Lohkostavanhoja metsiä,

%

11 Myllypuro Myllypuro 92 1 2 2 212 Mustavuori Kalkku, Villilä, Rahola, Kaarila 140 10 38 4 2713 Tohloppi Haukiluoma, Ikuri, Tesomajärvi, Lamminpää, Tohloppi, Ristimäki, Epilänharju 238 12 78 6 3314 Lentävänniemi Lentävänniemi, Niemi, Pohtola, Lintulampi 76 11 27 2 3515 Pyhäjärvi Lehtisaari, Viikinsaari, Killo (Pirkkala) 38 3 23 8 6121 Peltolammi Multisilta, Peltolammi, Sarankulma, Härmälä 205 10 52 5 2522 Lahdesjärvi Lahdesjärvi, Nirva 273 7 27 4 1023 Särkijärvi Vuores 367 10 34 3 924 Suolijärvi Hervanta 290 7 36 5 1225 Hallila Hallila, Lukonmäki 228 6 29 5 1326 Rusko Kaukajärvi, Annala, Rusko 433 8 61 8 1431 Kauppi Lappi, Petsamo, Kauppi 233 12 117 10 5032 Niihama Niihama, Ruotula 446 11 135 12 3033 Atala Olkahinen, Tasanne, Atala 123 5 32 6 2634 Leinola Linnainmaa, Leinola 114 2 21 11 1935 Halimasjärvi Kumpula, Ojala 288 4 33 8 1236 Sorila Nurmi 178 4 8 2 543 Hirviniemi Hirviniemi, Aitoniemi 111 7 24 3 2152 Kämmenniemi Kämmenniemi 75 6 20 3 2761 Teivaala Teivaalanharju (Ylöjärvi) 74 1 33 33 45101 Pyynikki Pyynikki 55 1 43 43 77102 Kalevankangas Kaleva 23 2 19 10 86103 Tahmela Tahmela 2 1 1,6 1,6 66104 Viitapohja Viitapohja 5 1 4 4 90105 Järvensivu Järvensivu, Vuohenoja 3 1 0,6 0,6 21

Yhteensä 4108 143 898 8 22

Retkeilymetsät

Lohko Lohkon nimi Lohkoon sisältyvät kaupunginosat ja muut alueet Metsienkokonaispinta­ala

lohkolla / ha

Vanhan metsänkohteita, kpl

Vanhat metsät, ha Kohteiden ka.pinta­ala, ha

Lohkostavanhoja metsiä,

%

44 Kintulampi Vattula, Pulesjärvi 582 1 137 137 2451 Taulasalo Kämmenniemi, Taulakylä 41 1 13 13 3253 Kulkkila Kämmenniemi, Kulkkila 350 1 38 38 1154 Maisansalo Polso 123 1 29 29 2456 Nalli Terälahti, Ukaa 140 1 28 28 2058 Pirttijärvi Velaatta 296 1 76 76 2663 Näsijärvi Siivikkala (Ylöjärvi), Pihkaperä (Ylöjärvi) 159 3 62 21 3965 Nuijanniemi Nuijaniemi (Vilppula) 24 1 21 21 8666 Hirsisaari Hirsisaari (Ruovesi) 20 1 12 12 60

Yhteensä 6656 182 1501 25 23

8

6.1. Selvityksen vanhan metsän kohteiden pinta­ala

Taulukko 2. Tunnuslukuja vanhat metsät –selvityksen kohteiden pinta­alatiedoista.

Kohteiden lukumäärä: 155

Kohteiden yhteispinta­ala: 1314 hehtaariajoista ulkoilumetsissä yhteensä: 898 hehtaariajoista retkeilymetsissä yhteensä: 416 hehtaaria

Kohteiden keskimääräinen pinta­ala: 8,5 hehtaariaKohteiden pinta­alan keskihajonta: 15 hehtaaria

Kohteiden pinta­alan minimiarvo (pienin kohde): 0,34 hehtaariaKohteiden pinta­alan alakvartiili (mediaania pienempien kohteiden mediaani):1,85 hehtaariaKohteiden pinta­alan mediaani: 3,33 hehtaariaKohteiden pinta­alan yläkvartiili (mediaania suurempien kohteiden mediaani):9,16 hehtaariaKohteiden pinta­alan maksimiarvo (suurin kohde): 136,97 hehtaaria

Vanhan  metsän  kohteita  rajattiin  selvityksessä  155  kappaletta,  yhteispinta­alaltaan  yli  1  300hehtaaria.  Kohteista  lähes  70  %  sijaitsee  ulkoilumetsissä,  loput  retkeilymetsissä.  Tampereenkaupungin omistamista ulkoilu­ ja retkeilymetsistä selvitykseen mukaan otettuja vanhoja metsiäon  noin 22  %. Kohteiden keskimääräinen koko on  8,5  hehtaaria,  keskihajonnan  eli  kohteidenpinta­alan  keskimääräinen poikkeama keskiarvosta on noin 15 hehtaaria. Kohteiden koko siisvaihtelee  melko  paljon.  Selvityksen  pienin  kohde  on  0,34  hehtaarin  kokoinen  karukkoinenmäntykalliometsä  Ruskossa  (kohdekorteissa  Finnwear  1)  ja  suurin  rajattu  kokonaisuusKintulammen retkeilymetsäalueen vanhat metsät, jonka koko on noin 137 hehtaaria.

Kohteiden  melko  suuresta  keskipinta­alasta  huolimatta  kohteet  ovat  pääosin  pieniä.  Tätäkuvastaa  kohteiden  alhainen  mediaani  (keskimmäinen  arvo,  kun  kohteet  järjestetäänsuuruusjärjestykseen)  3,3  hehtaaria  ja  se,  että  155  kohteesta  109  kohteen  pinta­ala  on  allekeskiarvon.  Pinta­alaltaan  suurimmat  selvityksen  vanhan  metsän  kohteet  sijaitsevatretkeilymetsissä  (Kintulammen  ja  Pirttijärven  alueet),  luonnonsuojelualueilla,  harjualueilla(Pyynikinharju,  Teivaalanharju,  Epilänharju,  Kalevanharju)  sekä  Kauppi­Niihaman  yhtenäisellämetsäalueella.  Suuria  kohteita  sijaitsee  myös  Levonmäenpuistossa  Kaukajärvellä  ja  RuskonMakkarajärvellä.

9

6.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden ikä

Taulukko 3. Tunnuslukuja vanhat metsät selvityksen kohteiden iästä.

Kohteiden keski­ikä: 105 vuottaUlkoilumetsissä sijaitsevien kohteiden keski­ikä: 103 vuottaRetkeilymetsissä sijaitsevien kohteiden keski­ikä: 111 vuottaKohteiden keski­iän keskihajonta: 19 vuotta

Kohteiden iän minimiarvo (nuorin kohde): 68,81 vuottaKohteiden iän alakvartiili (mediaania nuorempien kohteiden mediaani): 90,00 vuottaKohteiden mediaani­ikä: 97,91 vuottaKohteiden iän yläkvartiili (mediaania vanhempien kohteiden mediaani): 110,00 vuottaKohteiden iän maksimiarvoa (vanhinta kohdetta) ei ole määritelty, koska vanhimpaantarkasteltavaan metsikkökuvioiden ikäluokkaan sisältyi kaikki yli 160­vuotiaat metsättarkempaa ikää määrittelemättä.

Kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien osuudet:1­20 vuotta: 0,2 hehtaaria (0,02 %)21­40 vuotta: 3,2 hehtaaria (0,2 %)41­60 vuotta: 11 hehtaaria (0,8 %)61­80 vuotta: 153 hehtaaria (12 %)81­100 vuotta: 422 hehtaaria (32 %)101­120 vuotta: 363 hehtaaria (28 %)121­140 vuotta: 176 hehtaaria (13 %)141­160 vuotta: 105 hehtaaria (8 %)Yli 161 vuotta: 80 hehtaaria (6 %)

Alle 80­vuotta vanhojen metsien ikäluokkien osuus yhteensä: 167 hehtaariaYli 80­vuotta vanhojen metsien (varsinaiset vanhat metsät) ikäluokkienosuus yhteensä: 1146 hehtaaria

Selvitykseen  rajattujen  vanhan  metsän  kohteiden  keski­ikä  on  105  vuotta.  Kaupunginretkeilymetsissä  sijaitsevat  kohteet  ovat  keskimäärin  111­vuotiaita  eli  kahdeksan  vuottavanhempia  kuin  ulkoilumetsien  kohteet,  joiden  keski­ikä  on  noin  103  vuotta.  Ulkoilu­  jaretkeilymetsien keski­ikien väliseen eroon vaikuttavat rajaustekniset seikat, sillä retkeilymetsissäkohteisiin ei rajattu mukaan alle 80­vuotiaita metsikkökuvioita.

Selvityksen kohteiden keski­iän keskihajonta on noin 19 vuotta. Selvityksen nuorin kohde on 69­vuotias Rajamäen lehtovaltainen kohde Multisillassa. Myös monet muut selvityksen nuorimmatkohteet  sisältävät  runsaasti lehtoja  tai  lehtomaisia  kasvupaikkatyyppejä. Keski­iältään  yli  160­vuotiaita kohteita on yksi, joka on sama kohde kuin pinta­alatarkastelun pienin kohde, Ruskossasijaitseva pieni karukkoinen mäntykalliometsä (Kohdekorteissa Finnwear 1). 155 kohteesta 109vanhan metsän rajausta alitti kaikkien kohteiden keski­iän. Kun mediaani on 98 vuotta, voidaantodeta, että selvityksen kohteiden jakauma painottui noin 100­vuotiaisiin metsiin.

10

Selvityksen kymmenen vanhinta kohdetta ovat seuraavat:

1.  Finnwear 1 (170 vuotta)2.  Pyynikki (157 vuotta)3.  Kumpulanpuistosta pohjoiseen (155 vuotta)4.  Rimminkorpi (150 vuotta)5.  Räme Sääksjärven pohjoispuolella (150 vuotta)6.  Reuharinsaari (150 vuotta)7.  Teivaalanharju (149 vuotta)8.  Ruskonperä/Viitastenperä (144 vuotta)9.  Reuharinniemi (144 vuotta)10. UKK­instituutti (142 vuotta)

Selvityksen  vanhojen  metsien  ikäjakaumaa  voidaan  kohdekohtaisten  keski­ikien  lisäksitarkastella myös kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien mukaan. Metsikkökuvioidenjakauma ikäluokittain tarkasteltuna on esitetty Taulukossa 4.

Taulukko 4. Selvityksen kohteisiin rajattujen metsikkökuvioiden ikäluokkien  jakauma pinta­alanmukaan.

0

100

200

300

400

500

1­20 21­40 41­60 61­80 81­100 101­120 121­140 141­160 161­­>

 Metsikkökuvioiden ikäluokka

Heh

taar

ia

Suurin  osa  selvityksen  kohteiden  sisältämistä  metsikkökuvioista  on  yli  80­vuotiaita,  yhteensä1 150 hehtaaria eli noin 87 % koko aineistosta.

Rajauksissa mukana olevia vanhojen metsien kohteita täydentäviä nuorempia metsikkökuvioitaon  yhteensä  167  hehtaaria,  joka  on  13  %  koko  aineistosta.  Nuorempien  metsikkökuvioidenkeski­ikä on noin 68 vuotta. Todellisuudessa alle 80­vuotiaiden metsikkökuvioiden keski­ikä onreilusti yli 70­vuotta, koska muodolliseksi keski­iäksi saatu 68 vuotta on laskettu 61­80 –vuosienikäluokan, eikä metsikkökuvioiden sisältämän puuston perusteella.

11

7. KUVAAVAT PIIRTEET KOHTEILLA

Vanhat metsät –selvityksen kohteiden metsien pinta­ala­ ja ikärakennetekijöiden lisäksi kohteiltakartoitettiin kuvaavia piirteitä, kuten virkistys­, maisema­ ja ekologiset arvot sekä suojavaikutus,ympäristöstressi  ja  suunnitellut  metsänhoitotoimenpiteet.  Kuvaavat  piirteet  on  mainittuyksityiskohtaisesti  kohdekorteissa.  Kuvaavien  piirteiden  kartoituksessa  käytettiin  kaupunginomia  ohjelmia  sekä  kartoitus­  ja  selvitysaineistoa,  kuten  Tampereen  kantakaupunginviheralueselvitystä  (VAS),  Tampereen  kantakaupungin  ympäristö­  ja  maisemaselvitystä(KYMS),  Tampereen  arvokkaat  luontokohteet  –julkaisua  sekä  Tampereen  kaupunginpaikkatietojärjestelmiin  tallennettuja  tietoja.  Osa  tässäkin  selvityksessä  käytetyistäpaikkatiedoista  on  julkisesti  saatavilla  Tampereen  kaupungin  internetsivuilta:www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php.

7.1. Ekologiset erityispiirteet

Selvityksen vanhan metsän kohteilta kartoitettiin myös ekologisia erityispiirteitä. Kartoituksessamukana olleita ekologisia erityispiirteitä ovat avainbiotoopit, uhanalaisten tai merkittävien lajienhavainnot sekä arvokkaat kasvi­, hyönteis­ tai lintualueet. Kohteilta kartoitettiin myös havaintojavähemmän  merkittävistä  ja  ei­lakisääteisistä    luontoarvoista  kuten  kolopuista,  huomattavistapuuyksilöistä ja tervalepistä. Ekologiset arvot kaupungin alueella ovat melko hyvin selvitettyjä jaraportoituja.  Esimerkiksi  Tampereen  arvokkaat  luontokohteet  ­raportista  (Korte  &  Kosonen2003) löytyy kattava esitys Tampereen ekologisesti arvokkaista kohteista.

Ekologisia  erityispiirteitä  löytyi  yhteensä  111  kohteelta,  joka  on  72  %  kaikista  selvityksessämukana olleista kohteista. Keskimäärin ekologisia erityispiirteitä löytyi kohteilta neljä kappaletta.Kohteiden mediaani on kaksi ekologista erityispiirrettä. 99 kohteella selvityksen 155 kohteestaon  vähemmän  kuin  neljä  (koko  aineiston  keskiarvo)  ekologista  erityispiirrettä.  Tunnusluvutkertovat, että suurimmalla osalla aineiston kohteista on vain muutama ekologinen erityispiirre japienellä  osalla  kohteista  erityispiirteitä  oli  runsaasti.  Kymmenen  tai  useampia ekologistaerityispiirrettä löytyi 18 kohteelta.

Merkittävämpiä  kohteita  ekologisilta  arvoiltaan  olivat  seuraavat  vanhan  metsän  kohteet  sekäkaikki luonnonsuojelualueilla sijaitsevat kohteet, joita ei ole erikseen listattu:

1.  Soukonvuori (37 piirrettä)2.  Hyllilä­Vaarinsuonpuisto­Kenkirajanpuisto (31 piirrettä)3.  Kintulammen retkeilymetsät (24 piirrettä)4.  Valkama (21 piirrettä)5.  Hupakonojanpuisto (20 piirrettä)6.  Kumpulanpuistosta pohjoiseen (15 piirrettä)7.  Levonmäenpuisto (13 piirrettä)8.  Annala­Hikivuori (13 piirrettä)9.  Nurmi (12 piirrettä)10. Selkämäki (11 piirrettä)11. Rukkamäenpuisto (11 piirrettä)12. Teerenpuisto (10 piirrettä)13. Pirunvuoresta etelään (10 piirrettä)14. Ruskonperä/Viitastenperä (10 piirrettä)15. Saarenpuisto (10 piirrettä)

12

7.2. Viheraluetyypit

Selvityksessä  mukana  olleilta  kohteilta  kartoitettiin  myös  viheraluetyypit.  Viheraluetyypitys  onTampereen  kantakaupungin  viheralueselvityksen  ja  Tampereen  kantakaupungin  ympäristö­  jamaisemaselvityksen  mukainen  luokitus,  jossa  viheralueet  on  ryhmitelty  käyttötarkoituksen,sijainnin  ja  kaavamerkintöjen  mukaan.  Kaikilla  kohteilla  ei  ole  viheraluetyyppiä  ja  toisillakohteilla  niitä  saattaa  olla  useita.  Viheraluetyyppi  on  määritelty  yhteensä  47  vanhan  metsänkohteella,  mikä  on  noin  31  %  kaikista  kohteista.  Lähes  70  %  selvityksen  vanhan  metsänkohteista on viheraluetyypityksen ulkopuolella.

7.3. Kaavamerkintä

Kohteilta  kartoitettiin  myös  niitä  koskevat  kaavamerkinnät.  Kaavamerkintä  kertoo  alueenmaankäytön tarkoituksista. Yleensä vanhan metsän kohteilla on merkintä yleiskaavassa, muttaei asemakaavassa. Vanhoille metsille ominaisimpia yleiskaavamerkintöjä ovat: VLM Maiseman­ja  luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suoja­alue, harju,  rinne,maisemapelto  tai –niitty, VLL Luonnonmukainen  lähivirkistysalue  sekä VLK Kaupunkipuistoksivarattu  lähivirkistysalue.  Merkintöjen  tarkemmat  selitykset  on  kerrottu  kohdekorttienselitysosassa.

Kaavamerkintä  on  yhteensä  114  kohteella,  mikä  on  74  %  kaikista  kohteista.  Selvästi  enitenkartoitetuissa  vanhoissa metsissä on  kaavamerkintää  VLM.  VLM­merkintä  löytyi 41  kohteelta,joka  on  noin  27  %  kaikista  kohteista.  Toiseksi  eniten  on  kaavamerkintää  VLL,  yhteensä  19kohteessa (noin 12 %) ja kolmanneksi eniten merkintää VLK, 12 kohteella (noin 8 %). Mainituttunnusluvut  on esitetty  graafisesti  taulukossa  5.  Muihin  kaavamerkintöihin  sisältyy esimerkiksiVU  Virkistys­  ja  urheilupalvelujen  alue  ja  SL  Luonnonsuojelualue.  Kohteilla  on  myös  muitakaavamerkintöjä. Kohteiden hieman syrjäisestä sijainnista kertoo se, että yli puolella selvityksenvanhan  metsän  kohteista  ei  ollut  yleiskaavamerkintää  tai  se  oli  VLM.  Kaikkien  kohteidenkaavamerkinnät on ilmoitettu yksityiskohtaisemmin kohdekorteissa.

Taulukko 5. Kaavamerkinnät kohteilla.

05

1015202530354045

Eikaavamerkintää

Pääosin VLM Pääosin VLL Pääosin VLK Muukaavamerkintä

Koh

teid

en lu

kum

äärä

7.4. Viheralueiden hoitoluokitus

Viheralueiden  hoitoluokitus  määrittelee  viheralueiden käytön  ja  luonteen perusteella  tavoitteetalueen  hoidolle.  Metsät  on  luokiteltu  seuraaviin  hoitoluokkiin:  C1  Lähimetsät,  C2  Ulkoilu­  javirkistysmetsät  sekä  C3  Suojametsät.  Metsien  hoitoluokitukset  on  kuvailtu  tarkemminkohdekorttien selitysosassa. (Viherympäristöliitto ry & Kaupunginpuutarhurien seura ry 2000)

13

Kaupungin  viheryksikön  määrittämä  hoitoluokitus  on  annettu  62  vanhan  metsän  kohteelle.Tämä  on  noin  40  %  kaikista  kohteista.  Eniten  kohteilta  löytyi  merkintää  C2,  yhteensä  29kappaletta,  joka  on  noin  19  %  koko  aineistosta.  Hoitoluokitusta  C1  löytyi  toiseksi  eniten,yhteensä  16  kappaletta  (noin  10  %).  C2  hoitoluokitus  ja  hoitoluokituksen  puuttuminenilmentävät alueiden hieman syrjäistä sijaintia.

7.5. Maisema­arvot

Kohteilta  kartoitettiin  merkittäviä  maisematekijöitä.  Tässä  kartoituksessa  huomioitiin  erityisennäkyvät maisemalliset piirteet kuten rantametsät, jyrkänteet, harjut, kalliot ja rinteet. Merkittäviämaisema­arvoja  löytyi  77  selvityksen  kohteesta  (50  %  kaikista  kohteista).  Kohdekorteissa  onmaininta,  jos kohde on  luokiteltu merkittäväksi maisemakohteeksi Tampereen kantakaupunginympäristö­ ja maisemaselvityksessä.

 7.6. Liikennemelu

Liikennemelutiedot  perustuivat  vuoden  2003  Liikennemeluselvitykseen  Tampereenkantakaupunginalueella  (Tampereen  kaupungin  paikkatietojärjestelmä).  Jos  kohteella  onliikennemelua,  jonka  voimakkuus  ylittää  55  desibeliä,  on  siitä  maininta  kohdekortissa.Ohjearvon  ylittäviä  liikennemeluhavaintoja  löydettiin  yhteensä  43  kohteelta,  joten  28  %selvityksen  vanhoista  metsistä  sijaitsee  teiden  lähettyvillä.  Liikennemelun  huomioiminen  onolennaista kaupunkimetsien kannalta, sillä melualueella sijaitsevissa metsillä voi olla merkittäväsuojavaikutus, yleensä maantien ja asutuksen välissä (Komulainen 1995).

7.7. Heikentynyt ilmanlaatu

Kohteilla  esiintyvistä  ympäristöstressitekijöistä  kartoitettiin  heikentynyttä  ilmanlaatua.Heikentyneellä  ilmanlaadulla  on  haitallisia  vaikutuksia  puustoon. Saatavilla  olevan  aineistonperusteella  selvityksessä  heikentynyttä  ilmanlaatua  kuvastavat  Tampereen  seuduntypenoksidipäästöjen  leviämislaskelmat  vuodelle  2000  (Tampereen  kaupunginpaikkatietojärjestelmä).  Jos  kohteen  typenoksidipäästöt  ylittävät  50  mikrogrammaakuutiometrissä,  on  siitä maininta  kohdekortissa.  Selvityksessä  mukana  olleista kohteista  tämäraja­arvo ylittyy 52 kohteella, joka on noin 34 % koko aineistosta.

7.8. Suunnitellut hakkuut selvityksen kohteilla

Tampereen kaupungin metsäsuunnitelmassa 2001­2010 on määritelty metsänhoitotoimenpiteitävanhan  metsän  kohteisiin  rajatuille  metsikkökuvioille.  Ehdotettuja  metsänhoitotoimenpiteitä  oli53  kohteella  (noin  34  %  kaikista  kohteista).  53  kohteella  oli  siis  yksi  tai  useampiametsikkökuvioita,  joille  metsänhoitotoimenpiteitä  oli  ehdotettu.  Luku  ei  tarkoita,  että  34  %kohteiden pinta­alasta olisi metsänhoitotoimenpiteiden kohteena.

Yleisin kohteelle suunniteltu metsänhoitotoimenpide on harvennus. Muita kohteilla suunniteltuja,vähemmän yleisiä toimenpiteitä, ovat muun muassa ylispuiden poisto, avohakkuu ja luontainenuudistaminen. Kohdekorteissa on merkitty kohteittain tarkemmin, mitkä metsänhoitotoimenpiteeton mainittu metsäsuunnitelmassa.

14

8. SELVITYKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA PALAUTE

Selvityksestä  tiedotettiin  kuntalaisille  ja  muille  vanhoista  metsistä  kiinnostuneille  ja  heitäpyydettiin osallistumaan selvityksen tekoon. Selvityksestä tiedotettiin kaksi kertaa.

Ensimmäisellä  palautekierroksella  kuntalaisia  ja  muilta  vanhojen  metsien  selvityksestäkiinnostuneita pyydettiin kertomaan, missä heidän mielestään sijaitsee tärkeitä vanhoja metsiäja miksi kohteet ovat merkittäviä. Palautemahdollisuudesta tehtiin lehdistötiedote ja se julkaistiinmuun  muassa  Aamulehdessä  31.8.2005,  Tampereen  kaupungin  internetsivuilla,  Teiskonsanomissa  sekä  TV­Tampereen  uutisissa.  Palautetta  oli  mahdollista  antaa  31.9.2005  asti.Palautepyynnössä  mainittiin,  että  selvitysluonnos  vanhoista  metsistä  esitellään  myöhemminsyksyllä.

Toisen  kierroksen  palaute  pyydettiin  18.10.2005  nähtäville  asetetusta  selvitysluonnoksesta.Luonnos  oli  nähtävillä  palvelupiste  Frenckellissä  sekä  Tampereen  kaupungin  internetsivuilla.18.10.2005 pidettiin myös avoimien ovien tilaisuus, jossa luonnosta esiteltiin. Toisen kierroksenpalautemahdollisuudesta  kuulutettiin  Aamulehdessä  13.10.2005  ja  Tamperelaisessa12.10.2005. Palaute piti antaa 8.11.2005 mennessä.

Ensimmäiseltä  kierrokselta palautetta  saatiin  yhteensä  12  kappaletta,  joista  kymmenen  tulisähköisesti.  Palautteesta  saatiin  yksityishenkilöiltä  yhdeksän  kappaletta  ja  yhdistyksiltä  kolmekappaletta.  Toiselta  kierrokselta  palautetta  saatiin  yhteensä  seitsemän  kappaletta.  Toisenkierroksen  palautteesta  kolme  tuli  sähköisesti.  Toisen  kierroksen  palautteesta  viisi  saatiinyksityishenkilöiltä  ja kaksi yhdistyksiltä. Molemmilta kierroksilta palautetta saatiin siis yhteensä19 kappaletta.

Yleisöpalautetta  käsitellään  tässä  luvussa  teemoittain.  Palaute  on  ryhmitelty  seuraaviinteemoihin:  vanhojen  metsien  sijainti,  vanhojen  metsien  käyttö,  metsänhoito  ja  rakentaminenvanhoissa  metsissä  sekä  projektin  toteuttamiseen  liittyvä  palaute.  Sekä  ensimmäiseltä  ettätoiselta  kierrokselta  saatua  yleisöpalautetta  on  käsitelty  samoissa  kappaleissa  jakohdekorteissa, jos palaute liittyy kohteeseen.

Virallisen  tiedottamisen  lisäksi  selvityksestä  julkaistiin  artikkeli  Aamulehdessä  22.9.2005,Hervannan sanomissa 1.10.2005 ja Tampere – Tampereen kaupungin tiedotuslehdessä 3/2005sekä annettiin haastattelu Tampereen radiossa 4.10.2005.

8.1. Vanhojen metsien sijainti

Vanhojen  metsien sijainnista annettiin  tietoja 15 palautekirjeessä. Osa palautteesta oli  erittäinyksityiskohtaista,  jolloin  kohteen  paikannus  onnistui  metsikkökuviotasolle  saakka.  Suurin  osapalautteesta  oli  yleistä  palautetta,  jolloin  osoitetun  vanhan  metsän  alueen  rajat  eivät  olleettarkkaan  paikannettavissa.  Jos  jokin  palautteessa  mainittu  alue  koski  kokonaan  tai  osittainselvityksen  kohdetta,  on  tästä  maininta  kyseisen  kohteen  kohdekortissa.  Osassa  palautettamainittiin vain kaupunginosan nimi, jolta vanhoja metsiä löytyy.

Selvästi  useimmin  mainittu  kohde  oli  Kauppi­Niihaman  alue,  joka  mainittiin  kahdeksassakirjeessä.  Neljä  kertaa  mainitut  kohteet  sijaitsivat  Suolijärven,  Makkarajärven  ja  Kintulammenalueilla.  Kolme  mainintaa  saivat  Kulkkilan  Pikkuhaka  ja  Villilänsaari.  Palautetta  ei  tullutselvityksen ulkopuolisista uusista kohteista.

15

8.2. Metsien käyttö

Metsien  käyttöön  liittyvää  palautetta  antoi  14  tahoa.  Palautetta  metsien  käytöstä  osoitettiintiettyihin  metsiin  ja vanhoihin  metsiin  yleensä.  Joitakin  vanhoihin  metsiin  paikannettujakommentteja on luettavissa kohdekorteista.

Eniten  palautetta  annettiin  metsien  säilyttämisen,  suojelemisen  tai  monimuotoisuudenvaalimisen puolesta. Näistä mainittiin 13 kirjeessä. Toiseksi eniten korostettiin vanhojen metsienesteettisiä  ja  maisemallisia  piirteitä,  jotka  mainittiin  kahdeksassa  kirjeessä.  Kahdessapalautekirjeessä ekologiset ja esteettiset arvot yhdistettiin siten, että korostettiin ryteikköisen jamonimuotoisen metsän tai lahopuuston kauneutta.

Myös  vanhojen  metsien  virkistyskäyttö  koettiin  tärkeäksi  ja  siitä  oli  maininta  kuudessapalautekirjeessä.  Virkistyskäytön  kannalta  olennaista  on  vanhoissa  metsissä  kulkeminen  jaluonnosta  nauttiminen.  Myös  hiihto,  retkeily  ja  marjastus  koettiin  vanhojen  metsienvirkistyskäytön kannalta tärkeäksi. Vanhojen metsien merkitystä koulujen biologian opetuksessakorostettiin  kahdessa  kirjeessä.  Esimerkkinä  haitallisesta  vanhojen  metsien  käyttömuodostakoettiin  Ruoveden  Hirsisaaren  retkeilymetsiin  luvattomasti  rakennetut  mökit,  jotka  tärvelevätpaikallista luontoa.

8.3. Metsänkäsittely ja rakentaminen

Metsänkäsittelyä  ja  rakentamista  koskevaa  palautetta  antoi  yhdeksän.  Metsänkäsittelyäkoskeva  palaute  peräänkuulutti  pehmeämpiä  hoitomenetelmiä  sekä  avo­  ja  ylispuuhakkuidenvälttämistä. Myös kuollutta puuainesta toivottiin metsiin enemmän. Kaupin metsien viimeaikaisethakkuut  mainittiin  huolestuttavina  kahdessa  palautekirjeessä.  Erääksi  ratkaisuksimetsänhoidollisiin  epäkohtiin  mainittiin  osallistavan  metsäsuunnittelun  ulottamista  enenevissämäärin myös luonnon monimuotoisuudesta tietoisiin luontojärjestöihin, eikä vain niihin ihmisiin,jotka asuvat käsiteltävän metsän  lähellä. Kaavoitus  ja  rakentaminen mainittiin  vanhoja  metsiäuhkaavaksi tekijäksi kahdessa kirjeessä.

8.4. Projektiin liittyvä palaute

Projektiin  liittyvää  palautetta  annettiin  yhdeksässä  kirjeessä.  Useat  palautteen  antajat  pitiväthienona  asiana,  että  kaupunki  kartoittaa  vanhoja  metsiään  ja  että  vanhat  metsät  mainitaanosana kaupungin ympäristöstrategiaa.

Neljässä  palautekirjeessä  kritisoitiin  projektin  kohteena  olevien  vanhojen  metsien  rajausta  jaheidän mielestään  myös kaupungin omistamat  talousmetsät  tulisi  liittää  selvitykseen mukaan.Eräässä  palautteessa  mainittiin  myös  yksityisen  omistamia  vanhoja  metsiä,  jotka  toivottiinliitettävän selvitykseen. Selvitys koskee kuitenkin vain kaupungin omistamia metsiä.

Kaksi  palautteen  antajaa  oli  huolissaan  esimerkiksi  kalliometsien,  korpien  ja  rämeidenkohtalosta  ja  toivoivat,  että  nekin  otettaisiin  selvitykseen  mukaan.  Tässä  suhteessa  projektintiedotusta  olisi  voinut  parantaa,  sillä  kyseiset  puustoiset  luontotyypit  olivat  jo  mukanaselvityksessä.  Myös  muiden  arvokkaiden  luontotyyppien  kuin  vanhojen  metsien  huomioimistapyydettiin  ja  muistutettiin,  että  muutkin  kuin  vanhat  metsät  voivat  olla  luontoarvoiltaanmerkittäviä. Palautteessa toivottiin myös, että selvitys vaikuttaisi metsänhoidon ja kaavoituksensuunnitteluun. Vanhojen metsien säilyttämistä tai suojelua toivottiin usein.

Kahdessa  palautekirjeessä  epäiltiin  selvityksen  aikataulua  liian  tiukaksi  ja  ensimmäisenkierroksen  palautteen  antamisellekin  olisi  ollut  hyvä  varata  enemmän  aikaa,  sillä  kesällä

16

ympäristöjärjestöillä ei ole välttämättä aikaa reagoida palautteen antoon nopeasti. Palautteessaepäiltiin myös, että maastokäynteihin ei riitä tarpeeksi aikaa, mikä osaltaan oli totta.

Kahdessa  toisen  kierroksen  palautteessa  kritisoitiin  kaavoitus­  ja  selvitysalueilla  sijaitsevienvanhojen  metsien  jättämistä  pois  selvityksestä.  Molemmissa  palautteissa  oli  lueteltu  tärkeitäselvityksen  ulkopuolelle  jätettyjä  kohteita,  jotka  löytyvät  myös  kappaleesta  5.1.  Toisenkierroksen  palautteessa  kehuttiin  avoimien  ovien  tilaisuutta,  jossa  selvitysluonnos  esiteltiin.Erityisesti kiiteltiin sitä, että kaupungin edustajat olivat itse paikalla.

9. SELVITYKSEN JATKOTOIMENPIDE­EHDOTUKSET JA KEHITYSIDEAT

9.1. Selvityksen käyttäminen KuntaMETSO –ohjelman tausta­aineistona

Selvitystä on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Tampereen kaupungin osalta taustaselvityksenäKuntaMETSO –ohjelmassa. KuntaMETSO –työryhmän pyrkimyksenä on kehittää toimenpiteitä,joiden  avulla  voidaan  sovittaa  yhteen  luonnon  virkistyskäyttö,  metsien  monimuotoisuudenturvaamistavoitteet  ja  metsätalous  Etelä­Suomen  kuntien  virkistys­  ja  ulkoilumetsissä  sekävaltion retkeilyalueilla. Tampereen kaupunki on edustettuna KuntaMETSO –työryhmässä.

9.2. Selvitys metsänhoitosuunnitelman apuna

Vanhat  metsät  –selvitystä  voidaan  käyttää metsänhoidon  suunnittelun  ja  toteutuksen  tukena.Selvitys  soveltuu  hyvin  sekä  metsikkökuviokohtaisten  hoitosuunnitelmien  valmisteluun  sekämetsäsuunnittelun  kokonaisuuksien  hahmottamiseen,  kun  tarkastelu  ulottuu  yli  perinteistenmetsänhoidossa käytettyjen kuviorajojen. Selvitystä on paras käyttää vanhan metsän kohteillasuunniteltujen  hakkuu­  ja  hoitotoimenpiteiden  tarkistamiseen  selvityksenvalmistumisajankohtana,  sillä  selvityksen  sisältämä  tieto  vanhentuu  nopeasti.  Kohteillasuunnitellut hakkuut on ilmoitettu kohdekorteissa.

9.3. Luonnonsuojelualueiden täydentäminen

Vanhat  metsät  –selvitystä  voidaan  käyttää  apuna  pohdittaessa  nykyisten  suojelualueidenlaajentamista  niiden  läheisyydessä  olevilla  vanhan  metsän  kohteilla.  Etelä­Suomen  jaPohjanmaan  metsien  suojelun  tarve  –työryhmä  (ESSU)  on  jättänyt  esityksen,  jonka  mukaanmetsäluonnon  monimuotoisuuden  suojelua  Etelä­Suomessa  ja  Pohjanmaalla  tulee  edistäämuun muassa täydentämällä tai laajentamalla nykyisiä suojelualueita edustavilla tai harvinaisillavielä  säilyneillä  kohteilla  etenkin  nykyisten  suojelualueiden  läheisyydessä  (Metsien  suojeluntarve  Etelä­Suomessa  ja  Pohjanmaalla  2000,  13).  Selvitystä  voidaan  käyttää  nykyistenluonnonsuojelualueiden täydentämistarpeen määrittelyyn.

9.4. Näyttely Tampereen kaupungin vanhoista metsistä

Ympäristötietokeskus  Moreenia  on  esittänyt,  että  aineiston  pohjalta  on  mahdollista  järjestääkaupunkilaisille  avoin  näyttely.  Näyttely  tarjoaisi  kiinnostuneille  tietoa  Tampereen  kaupunginmetsistä  ja  vanhoista  metsistä  yleensä.  Näyttely  selventäisi  kaupunkilaisten  käsitystäluonnontilaisesta  vanhasta  metsästä  kaupunkimetsien  monikäytön  virkistys­  jamaisemanäkökulmia  unohtamatta.  Näyttelyn  tarkoituksena  voisi  myös  olla  houkutellakaupunkilaisia  tutustumaan  omiin  lähimetsiin  paremmin.  Vanhat  metsät  –selvityksestäjärjestettiin näyttely Tampereen viherpäivät 2006 –tapahtumassa 7.­8.2.2006.

17

9.5. Esite Tampereen kaupungin vanhoista metsistä

Selvityksen  pohjalta  valmistetaan  yleisöesite.  Esitteen  avulla  kaupunkilaisille  tiedotetaanTampereen vanhoista metsistä, niiden määrästä, piirteistä sekä sijainnista. Esite  tarjoaa tietoamyös vanhoista luonnonmetsistä ja kaupunkimetsien monikäytöstä yleensä. Esite on lyhyehkö,kaupungin vanhojen metsien tilaa yleensä ja joitain edustavimpia kohteita tarkemmin kuvaava.

9.6. Tampereen kaupungin vanhat metsät  –nettisivut

Selvitys  kohdekortteineen  ja  karttoineen  on  Tampereen  kaupungin  internetsivuilla.  Näinselvityksen  sisältämä  yksityiskohtainen  tieto  Tampereen  kaupungin  vanhoista  metsistä  onkiinnostuneiden  saatavilla.  Kaupunkilaiset  voivat  käyttää  raporttia  ja  kohdekortteja  muunmuassa retkeilyn, virkistyskäytön ja ympäristökasvatuksen apuna.

10. VANHAT METSÄT –SELVITYKSEN TARKASTELUA

10.1. Selvityksen vanhan metsän määritelmä

Vanhan  metsän  määritelmä  on  selvityksessä  suppea,  eikä  vastaa  luonnontilaisen  vanhanmetsän  määritelmää.  Selvityksessä  metsikkökuviota  rajattaessa  ensisijainen  tarkastelukriteerioli  valtapuuston  ikä,  vaikka  vanhan  metsän  tunnusmerkkeihin  liittyy  muitakin  ominaisuuksia.Muita  vanhan  metsän  ominaisuuksia  ovat  esimerkiksi  puuston  ikä­  ja  kokoluokkienvaihtelevuus, metsästä löytyvä eri lahoasteita edustava lahopuusto sekä vanhan metsän lajisto.Vanhan  metsän  lajiston  erinomaisina  ilmentäjinä  ovat  muun  muassa  puita  lahottavat  käävät.Selvityksessä vanhalla metsällä ei siis tarkoiteta ainoastaan vanhaa luonnonmetsää, vaan myösmetsää, jonka valtapuusto on vanhaa.

Selvityksestä  on  vanhan  metsän  määritelmän  suppeudesta  huolimatta  hyötyä  etsittäessävanhoja  luonnonmetsiä  Tampereen  kaupungin  alueelta.  Selvitystä  voidaan  käyttää  tausta­aineistona,  jos  vanhojen  luonnonmetsien  tila  ja  erityiset  vanhan  luonnonmetsän  tunnusmerkithalutaan  kartoittaa  kaupungin  omistamissa  metsissä.  Esimerkkinä  vanhan  luonnonmetsäntunnusmerkkien  merkityksestä  ja  vaihtelusta  erityyppisissä  metsissä  voisi  mainita  VMI­9:n  (9.valtakunnan  metsien  inventointi)  tulokset,  joiden  perusteella  lahopuuta on  Etelä­Suomessa  jaPohjanmaalla kuuden metsäkeskuksen alueilla suojelluissa metsissä keskimäärin 7,5 m3/ha  jatalousmetsissä 2,0m3/ha, kun taas Etelä­Suomen vanhoissa luonnonmetsissä lahopuun määrävaihtelee keskimäärin 50­100 m3/ha (Ahlroth, P., Lehesvirta, T. & Kostamo, J. 2004, 273­274).

Mahdollisia  luonnontilaisia  vanhoja  metsiä  kannattaa  etsiä  niiltä  kohteilta,  joilla  on  korkeapohjapinta­alalla  painotettu  keski­ikä  sekä  runsaasti  tietoja  ekologisista  erityispiirteistä.  Myöskasvupaikkatyypeiltään  kitumaiksi  kuten  rämeiksi,  korviksi  ja  kalliometsiksi  merkityt  kohteetkannattaa  huomioida,  sillä  niitä  on  mahdollisesti  hakattu  vähemmän  kuin  muidenkasvupaikkatyyppien metsiä.

10.2. Selvityksen vanhan metsän kohteiden koko ja reunavaikutuksen määritteleminen

Selvityksessä tarkasteltavat metsät ovat pääosin kaupunkimetsiä, jotka sijaitsevat useinvilkkaasti liikennöidyissä taajamissa tai niiden vaikutuspiirissä. Kaupungin metsät ovatyhdyskuntarakenteen, kuten teiden, asutuksen ja voimalinjojen pirstaloittamia ja niihin kohdistuuihmisen toiminnan vaikutuksesta stressiä, jonka seurauksena metsän rakenne, lajisto japienilmasto muuttuvat. Tärkeä ihmisen vaikutusta metsissä kuvaava käsite on reunavaikutus,joka ilmentää alueen ympäristötekijöiden vaikutusta metsäluontoon metsän reunassa.

18

Lehvävirran (2005) mukaan reunavaikutus ulottuu kaupungeissa sijaitsevissa mustikka­ (MT) jakäenkaali­mustikkatyyppien (OMT) metsissä noin 50 metrin päähän metsänreunasta metsänsisälle.

Selvityksen metsät olivat suurelta osin melko pieniä. Selvityksen pienimmät kohteet olivat allepuoli  hehtaaria  ja  155  kohteesta  67  kohteen  pinta­ala  oli  alle  kolme  hehtaaria.  Lehvävirran(2005)  mukaan  kaupunkimetsän  pinta­alan  tulisi  olla  vähintään  3­4  hehtaaria,  jottei  kokometsäpinta­ala  olisi  reunavaikutuksen  alaisena.  Myös  metsäkohteen  muoto  ratkaiseereunavaikutuksen merkitystä määriteltäessä, sillä hajanaisessa tai kaistalemaisessa kohteessaon enemmän reunaa suhteessa pinta­alaan.

Selvityksen  vanhojen  metsien  kohteiden  pinta­ala  ei  suoraan  kerro  reunavaikutuksensuuruudesta,  sillä  kohteiden  ympärillä  tai  vieressä  olevat  nuoremmat  metsät,  jotka  eivät  olemukana  selvityksessä,  vaimentavat  kohteisiin  kohdistuvaa  reunavaikutusta.  Kohteiden  muotoon huomioitu kohdekorteissa lyhyellä sanallisella määritelmällä kohdassa ”Kohteen rajauksestaja  pinnanmuodoista”.  Reunavaikutuksella  on  merkitystä  muun  muassa  kohteidenluonnontilaisuuteen sekä metsäsuunnittelussa.

19

11. LÄHDELUETTELO

Ahlroth, P., Lehesvirta, T. & Kostamo, J. 2004.  Säästöpuut lahopuut ja lehtipuut. TeoksessaKuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto­Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen,M., & Salpakivi­Salomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnonmonimuotoisuus, s. 271­282. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Jokinen, A. 2004. Luonnonvarojen käytön ja dynamiikan hallinta yksityismailla. ActaUniversitatis Tamperensis 1045.

Kantakaupungin ympäristö­ ja maisemaselvitys (KYMS). Käsikirjoitusversio 2005.

Komulainen, M. 1995. Taajamametsien hoito. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti.

Korte, K. & Kosonen, L. 2003. Tampereen arvokkaat luontokohteet. Ympäristövalvonnanjulkaisuja 4/2003.

Lehvävirta, S. 2005 Luento aiheesta ”Luonnontilainen kaupunkimetsä – utopiaako?”.Ympäristötietokeskus Moreenia. 19.11.2005 kello 14­16. Tampere.

Metsien suojelun tarve Etelä­Suomessa ja Pohjanmaalla. 2000. Etelä.Suomen ja Pohjanmaanmetsien suojelun tarve –työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 437.Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto.

Sarin, O & Kumpulainen K. 1998. Vanhaa metsää etsimässä. Metsähallitus, luonnonsuojelu.

Siitonen, J & Hanski, I. 2004. Metsälajiston ekologia ja monimuotoisuus. TeoksessaKuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto­Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen,M., & Salpakivi­Salomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnonmonimuotoisuus, s. 76­109. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmä.

Tampereen kantakaupngin yleiskaava 27.5.1998. Tampereen kaupunki YhdyskuntapalvelutKaavoitusyksikkö.

Tampereen Viheralueohjelma 2005­1014. Tampere. Yhdyskyntapalvelut 2005.

Viherympäristöliitto  ry  &  Kaupunginpuutarhurien  seura  ry  (2000)  Viheralueiden  hoitoluokitus,Viherympäristöliitto ry julkaisu 16, Helsinki.

20

LIITE 1. KOHDEKORTIN SELITYKSET

Kohteen nimiKohteet on nimetty puisto­  ja viheralueen virallisen  tai  virallisluontoisen nimen  mukaan  tai  jossellaista  ei  ole,  niin  lähistöllä  sijaitsevan  paikan  ja  maaston  perusteella  mahdollisimmankuvailevasti.

KaupunginosaKaupunginosan nimi, jossa kohde sijaitsee.

KarttalehtiKarttalehden numero, jossa kohde sijaitsee.

LohkoTforest – metsätietojärjestelmän lohkon numero, jossa kohde sijaitsee.

Kohteen rajauksesta ja pinnanmuodoistaYleistä  luonnehdintaa  kohteen  pinta­alasta,  ympäristöstä,  maastosta  sekä  rajauksenyhtenäisyydestä.

Kohteen saavutettavuusKohteen läheisyys teihin, ulkoilureitteihin ja asutukseen nähden. Myös kohteella sijaitsevat poluton mainittu, jos niistä on tietoa.

Kohteen kasvupaikkatyypit ja yhteydet muihin metsiinMetsikkökuviot on luokiteltu kasvupaikkojen tuottokyvyn mukaan, johon vaikuttavat mm. puidensaatavissa  olevien  ravinteiden,  veden  ja  valon  määrä  sekä  pinnanmuodot  ja  maaperän  pH.Kasvupaikat on luokiteltu seuraavaan järjestykseen ravinteisemmasta metsästä karumpaan: 1.Lehto,  2.  Lehtomainen  kangas.  3.  Tuore  kangas,  4.  Kuivahko  kangas,  5.  Kuiva  kangas,  6.Karukkokangas,  7.  Kitu/joutomaan  kangas,  8.  Kitu/joutomaan  suo.  Kasvupaikkatyypit  onkohdekortissa lueteltu järjestyksessä yleisimmästä harvinaisempaan.

Kohteen kokonaispinta­alaKohteeseen rajattujen metsikkökuvioiden yhteispinta­ala.

Kohteen pinta­alan jakautuminen metsikkökuvioiden ikäluokkien mukaanKohteiden  ikäluokista  on  kerätty  tietoa  ikäluokkien  tilastollisesta  vaihtelusta  (ha/%),  joidenperusteella on myös laskettu kohteen pohjapinta­alalla painotettu keski­ikä.

Ekologiset erityispiirteetKohteella  kokonaan  tai  osittain  ilmenevät  ekologiset  erityispiirteet.  Ekologiset  erityispiirteetilmenevät pääosin seuraavissa luokissa:

Avainbiotooppi – Usein pienialainen luontotyyppi, kuten  lehtolaikku tai  rehevä suo,  jokaon  metsä­  tai  luonnonsuojelulaissa  määritelty  metsien  monimuotoisuuden  kannaltaerityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Usein uhanalaisten lajien elinpaikka.Lajihavainto –Kohteella tehty uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien havainnot.

Arvokkaat kasvi­ hyönteis­  ja lintualueet – Kohteella on kokonaan tai osittain merkittäväkasvi­, hyönteis­ tai lintualue.

21

ViheraluetyyppiTampereen  Viheralueohjelman  2005­2014  mukainen  viheraluetyyppi.  Kaikilla  kohteilla  ei  oleviheraluetyyppiä  ja  toisilla  kohteilla  niitä  saattaa  olla  useita.  Viheralueet  on  ryhmittelykäyttötarkoituksen  ja  sijainnin  mukaan  eri  viheraluetyyppeihin.  Kohdekortteihin  on  merkattutyypin numero ja käyttötarkoitus.

KaavamerkintäKohteen merkinnät  yleis­  tai  asemakaavassa.  (Lähde: Tampereen kantakaupungin  yleiskaava

27.5.1998).

VLK  Kaupunkipuistoksi  varattu  lähivirkistysalue  – Merkinnällä  on  esitettyviheralueselvityksen  kaupunkipuistoja,  kuten  kaupunginosapuistoja.Kaupunginosapuistot edustavat suurelta osin perinteistä puutarhamaista rakentamista janiiden sijainti on keskeinen. Puistoissa on myös laajoja luonnonmukaisia taajamametsiä.Kaupunkipuistojen  käyttö  on  runsasta,  joten  rakentaminen  ja  kunnossapito  vaativatenemmän  määrärahoja  kuin  muut  virkistysalueet.  Korttelipuistoja  ja  muita  pieniäkaupunkipuistoja  ei  esitetä  yleiskaavassa  virkistysalueena,  vaan  ne  sisältyvätasuntoalueen merkintään (AP, AK).

VLL  Luonnonmukainen  lähivirkistysalue  – Merkinnällä  on  osoitettu  laajoja  aluepuistojasekä  viherverkkoa  täydentäviä  kapeita  virkistysaluekaistoja.  Alueet  ovat  pääosinluonnonmukaisia,  joskin  niissä  on  myös  rakennettuja  toiminnallisia  ja  säännöllisestikunnossapidettäviä osia.

VLM  Maiseman­  ja  luonnonhoitoalueeksi  varattu  lähivirkistysalue,  kuten  ranta,  vesistönsuoja­alue, harju, rinne, maisemapelto tai –niitty – Merkinnällä on osoitettu alueita, joillahalutaan  säilyttää  ja  ylläpitää  maiseman  ja  luonnon  monimuotoisuutta.  Alueet  ovatlaajahkoja. Alueella kulku tulee ohjata poluille ja reiteille, jotta alueen  luonnonympäristösäilyisi.

VU Urheilu­ ja virkistyspalvelujen alue –Merkinnällä on osoitettu urheilu­ ja palloilukentät,hiihtokeskukset, uimarannat sekä virkistys­ ja vapaa­ajan keskusten alueet.

SL­3  Luonnonsuojelualue,  joka  on  suojeltu  asemakaavalla  tailuonnonsuojelulainsäädännön nojalla.

SL­4  Luonnonsuojelualue,  joka  on  tarkoitettu  suojeltavaksi  asemakaavalla  tailuonnonsuojelulainsäädännön nojalla.

Viheralueen hoitoluokitusViheralueiden  käytön  ja  luonteen  perusteella  määritellyt  tavoitteet  alueen  hoidolle.  Metsät  onluokiteltu seuraaviin luokkiin: (Lähde: Tampereen Viheralueohjelma 2005­2014).

C1  Lähimetsät  – Lähimetsät  sijaitsevat  asutuksen  välittömässä  läheisyydessä.Lähimetsässä  on  hyvät  käytävä­  ja  polkuverkostot  päivittäiseen  ulkoiluun.  Hoidontavoitteena  on  ulkoilumahdollisuuksien  turvaaminen  ja  maisemakuvan  sekämonipuolisen,  elinvoimaisen  kasvillisuuden  ylläpitäminen.  Hoitotoimenpiteillähuolehditaan alueen kulutuskestävyydestä, kunnosta ja siisteydestä.

C2 Ulkoilu­  ja virkistysmetsät – Ulkoilu­  ja virkistysmetsät  sijaitsevat asutuksen  liepeillälaajempina  kaupunkirakenteelle  väljyyttä  antavina  vyöhykkeinä.  Aluetta  käytetäänulkoiluun,  retkeilyyn  ja  myös  sienestykseen  ja  marjastukseen.  Hoidon  tavoitteena  on

22

metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon, kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen sekäulkoilumahdollisuuksien turvaaminen.

C3  Suojametsät  – Suojametsät  sijaitsevat  pääväylien,  teollisuusalueiden  ja  vesistöjenreuna­alueilla.  Ne  toimivat  suojavyöhykkeenä  lieventäen  melu­,  pöly­,  tuuli­  jasaastehaittoja.  Suojametsien  virkistyskäyttö  on  vähäistä,  alueella  ei  ole  ulkoiluuntarkoitettuja rakenteita tai varusteita lukuun ottamatta alueen halki mahdollisesti johtavaapolkua  tai  kevyen  liikenteen  väylää.  Hoidon  tavoitteena  on  yleensä  kasvillisuudenmonikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen.

Liikennemelu kohteellaJos  kohteella  ilmenee  liikennemelua  jonka  voimakkuus  ylittää  55  dB,  on  tästä  mainintakohdekortissa .

Heikentynyt ilmanlaatu kohteellaJos  kohteen  ilmanlaatu  on  heikentynyt,  on  tästä  maininta  kohdekortissa.  Merkintä  perustuutietoihin typenoksidipäästöistä.

Maisema­arvotKohteilta  kartoitettiin  myös  merkittäviä  maisematekijöitä.  Tässä  kartoituksessa  huomioitiinerityisen näkyvät maisemalliset piirteet kuten rantametsät, jyrkänteet, harjut, kalliot ja rinteet.

Suunnitellut metsänhoitotoimenpiteetTampereen  kaupungin  metsäsuunnitelmassa  2001­2010  ehdotetut  metsänhoitotoimenpiteetkohteella.

MaastohavainnotMaastokäynnillä havaittuja seikkoja.