1/26

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristö- ja rakennusjaosto Frenckellinaukio 2 B, PL 487 Diaarinro: TRE:999/11.01.00/2015 33101 Tampere Päätös annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä 24.4.2015 ASIA

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 ja 29 §:ien mukainen ympäristölupahake-mus, joka koskee NCC Roads Oy:n toiminnan olennaista muuttamista käsittä-mään louhinta- ja murskaustoiminnan lisäksi kierrätyskiviainestoiminnan. Hake-mus sisältää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

HAKIJA NCC Roads Oy PL 13 00281 HELSINKI

LAITOS JA SEN SIJAINTI NCC Roads Oy Katusuontie 84 33680 Tampere Kuismala, RN:o 837 721 21 0

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Alueella on kivenlouhimo ja siirrettävä murskausasema, joilla on voimassa oleva ympäristölupa. Toiminnan laajentamista koskeva hakemus käsitellään ympäris-tönsuojelulain 29 §:n mukaisesti toiminnan olennaisena muutoksena. Ympäris-tönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan jätteiden ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä tulee olla ympäristölupa. Kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitel-lään vähintään 50 päivää, vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7c mukaan ja murskaamo kohdan 7e mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12b mukaan kunnan ympäristönsuo-jeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee pilaantumat-toman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muuta käsittelyä kuin sijoittamista kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Kivenlouhimon ja murskaamon ympäristölupahakemuksen kä-sittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohtien 6a ja 6b nojalla.

2/26

HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus ympäristöluvan muuttamisesta on jätetty ympäristö- ja rakennusjaostol-le 4.2.2015. Tarkemmin vireilletuloa on kuvattu asian käsittely -kohdassa sivulla 8.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kyseessä on louhinnan osalta olemassa oleva toiminta. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto on kokouksessaan 27.10.2010, § 199, myöntänyt NCC Roads Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kivenlouhimolle ja murskausasemalle Kuismalan tilalle. Betoni- ja tiilijätteen vastaanoton ja hyödyn-tämisen osalta kyseessä on toiminnan olennainen muutos. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on kokouksessaan 21.11.2006 myöntänyt toiminnalle maa-aineslain mukaisen luvan yhteensä 480 000 m3ktr:n suuruisen määrän kalliokiviaineksen ottamiseen kymmeneksi vuodeksi. Maa-aineslupa on voimassa 31.12.2017 asti.

LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Toiminta-alue sijaitsee Tampereen kaupungin Vattulan kylässä, Kuismalan tilan kiinteistöllä 837 721 21 0, osoitteessa Katusuontie 84. Pirkanmaan 1. maakun-takaavassa (vahvistettu 29.3.2007) kyseinen alue on maa- ja metsätalousvaltais-ta aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU 026, Sorila Pulesjärvi). Tampereen kaupunginvaltuuston 14.9.1983 hyväksymässä oikeusvaikutuksetto-massa Aitolahti Teisko yleiskaavassa kyseinen alue on osoitettu maa- ja metsä-talousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Alueelle on yleiskaavassa osoitettu ulkoilureitti. Alueen pohjoispuolella oleva Vattulan Säästömetsä on maakuntakaavassa osoi-tettu luonnonsuojelualueeksi (SL 157). Luonnonsuojelualueen raja on lähimmil-lään noin 200 metrin päässä ottoalueen rajasta pohjoiseen. Merkinnällä osoite-taan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita ku-ten kansallispuistoja ja luonnonpuistoja sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsi-en, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueita. Alueen länsipuolella oleva Kintulammi on maakuntakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR 020). Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti seudullisesti merkittäviä ja alueeltaan laajoja taajamarakenteen ulkopuolella olevia retkeilyn ja ulkoilun alueita. Kintulammin alue kuuluu Tampereen kaupungin luonnonsuoje-luohjelmaan vuosille 2012 2020 ja sen rauhoittamista luonnonsuojelulain nojalla valmistellaan. Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä Kortejärvellä alueen länsipuo-lella. Myös alueen itäpuolella on asutusta noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminta-alue sijaitsee Kortejärven ja Pulesjärven välissä ja se kuuluu Pulesjärven valuma-alueeseen. Etäisyys Pulesjärveen on noin 900 metriä ja Kortejärveen noin 700 metriä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella.

3/26

HAKIJAN ILMOITTAMA TOIMINTA

Louhinta- ja murskaustoiminta Olemassa oleva ympäristöluvan mukainen toiminta käsittää kallion louhintaa ja murskausta siirrettävällä kivenmurskaamolla, esim. Lokotrack-murskauslaitteistolla. Toiminta-alue on laajuudeltaan noin kuusi hehtaaria. Alueelta on tarkoitus louhia 10 vuoden aikana 700 000 tonnia kalliota eli keskimäärin 55 000 tonnia vuodessa. Kal-liomurskeen keskimääräinen tuotanto on 2 000 tonnia vuorokaudessa. Louhintaa ja murskausta harjoitetaan noin yhden kuukauden ajan vuodessa. Myyntitoimintaa on satunnaisesti ympäri vuoden. Louhinta ja murskaus tehdään 1.9.–30.9. arkipäivisin kello 7–18 ja 1.10.–15.4. arkipäivisin klo 7–22. Toimintaa ei ole arkipyhinä. Murskaamo sijoitetaan alueen lounaisosaan siten, että otettava kallio toimii melusuojana. Murskekasat varastoidaan siten, että ne vaimentavat melu- ja pö-lyhaittaa. Prosessit Liikkuvassa murskausasemassa on kiinteä 1 000–5 000 l polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan aggregaatilla, jonka käyttämää kevyttä polttoöljyä varastoidaan kerralla enintään 10 000 l kaksivaippaisessa säiliössä. Muiden työkoneiden polttoaine varastoidaan 2 000 l kaksivaippaisessa säiliössä. Säiliöitä on työmaalla 2–3 kappaletta. Voiteluaineita säilytetään enintään 1 000 l valuma-altaallisessa metallikontissa. Alueella käytettävät polttoainesäilöt täyttävät Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 277/2002 liitteen A vaatimukset. Polttoaineita säilytetään ainoastaan tuotantojaksojen aikana. Taulukossa 1 on esitetty toiminnassa käytettävät materiaalit. Kierrätyskiviainestoiminta

Toiminnan muuttamista koskeva ympäristölupahakemus sisältää nykyisen toi-minnan lisäksi hakemuksen muualta tuotavan kierrätyskiviaineksen käsittelemi-seksi. Alueelle otetaan vastaan seuraavia jakeita: Puhdas ylijäämämaa, 24 000 t/a. Vastaanotettava ylijäämämaa on peräisin so-pimustyömailta. Ylijäämämaita voidaan myydä alueelta tai vaihtoehtoisesti käyt-tää alueen maisemoinnissa. Ylijäämälouhe, 8 000 t/a. Vastaanotettava ylijäämälouhe on rakentamisen yhtey-dessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta. Ylijäämälouheesta valmistetaan sa-moja kiviainestuotteita (murskeet, sepelit) kuin paikalla louhitustakin kalliosta. Yli-jäämälouheesta valmistettuja tuotteita myydään edelleen tai käytetään alueen tu-ki- ja pohjarakenteissa. Betoni, 14 000 t/a. Vastaanotettava betoni on betoniteollisuuden materiaaliyli-jäämää sekä lajiteltua purkubetonia saneerauskohteista. Betonimursketta myy-

4/26

dään alueelta tai hyödynnetään alueen pohja- ja tukirakenteissa. Kerrallaan va-rastossa on maksimissaan yhteensä 35 000 tonnia betonia (vastaanotetut ja murskatut). Taulukko 1. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit. Käytettävä aine keskimääräinen kulutus, t/a maksimikulutus, t/a kalliolouhe 55 000 140 000 betoni 14 000 14 000 ylijäämälouhe 8 000 8 000 puhdas ylijäämämaa 24 000 24 000 kevyt polttoöljy 50 80 räjähdysaineet (dynamiit-ti, aniitti, kemiitti)

15 39

Betonijätteen hyödyntäminen alueen kenttärakenteissa Betonijätettä hyödynnetään tarpeen mukaan kenttärakenteissa Recycling- ja tuki-toiminto alueilla (alueilla, joilla ei ole louhintaa). Kenttärakenteen periaatepiirros on esitetty alla. Betonimurskeesta tehdään ennen hyötykäyttöä tarvittavat ympä-ristökelpoisuustestit (VNA 591/2006).

Vastaanotettavasta määrästä enintään 10 % jää lopullisesti alueelle. Tähän mää-rään sisältyy myös maisemoinnissa (Tulikattila maisemointi- ja luonnonhoito-suunnitelma) tarvittava betoni. Kymmenen vuoden toiminta-aikana maksimissaan alueelle jäävä betonimäärä on 14 000 tonnia. Louhosalueen jälkihoitoa varten on laadittu maisemointi- ja luonnonhoitosuunni-telma (Tulikattila, Kuismalan louhosalue, maisemointi- ja luonnonhoitosuunnitel-ma, Villi vyöhyke ry ja NCC Roads Oy, 2015). Maisemointi- ja luonnonhoitosuun-nitelman mukaan alueetta kehitetään ja hoidetaan avoimena ympäristönä. Mai-semointi aloitetaan jo louhituilta alueilta jo louhostoiminnan ollessa käynnissä. Alueelle esitetään kahta-kolmeatoista erilaista joko Suomessa luontaista tai kei-notekoista luontotyyppiä, joiden ominaispiirteet ja lajisto poikkeavat toisistaan.

5/26

Erilaisia luontotyyppejä ja keinotekoisia ekosysteemejä rakennetaan mosaiikki-maisesti. Tavoitteena on lisätä alueen monimuotoisuutta sekä pitää alue helppo-hoitoisena, minkä vuoksi eri lohkojen väliin rakennetaan palokujat, jotka mahdol-listavat alueen eri lohkojen turvallisen kulottamisen. Betonia hyödynnetään alueilla, joilla mukaillaan kalkkivaikutteisten kallioiden, ke-tojen ja niittyjen luontotyyppejä. Louhinta-alueelle rakennetaan kalkkiketoja muis-tuttavia keinotekoisia elinympäristöjä murskatusta kierrätysbetonista ja suurem-mista karkeammista betonilohkareista rakennetaan betonilohkareikko. Betoni-murskeen lisäksi betonikedon ja -louhikon pintamaahan sekoitetaan osittain mui-takin maa-aineksia. Päästöt vesistöön ja viemäriin Alueelle vastaanotettavat jätejakeet ovat puhtaita; niillä ei ole vaikutusta vesistöi-hin, eikä niiden käyttöön. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä ja toimin-nan pintavesiin kohdistuvista vaikutuksista on vuonna 2006 Ramboll Oy:n teke-mä selvitys. Selvityksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta pintavesien laa-tuun. Allastuneesta pintavedestä on otettu uudet analyysit selvityksen liitteeksi syksyllä 2010. Viimeisin näyte on otettu huhtikuussa 2013 uudesta purkuojasta, jolla altaan vesi johdetaan pois toiminta-alueelta. Taulukko 2. Purkuojasta otetun pintavesinäytteen tulokset (15.4.2013). tutkimus tulos sähkönjohtokyky, µS/cm 171 sulfaatti, mg/l 3,1 typpi, mg/l 5,1 ortofosfaatti (PO4), mg/l < 0,02 nitraattityppi, mg/l 3,6 nitriittityppi, mg/l 0,052 nitraatti- ja nitriittitypen summa, mg/l 3,7 arseeni, mg/l < 0,05 forsfori, mg/l <0,2 kalium, mg/l 5,1 kalsium, mg/l 19 magnesium, mg/l 4,3 mangaani, mg/l 0,05 natrium, mg/l 4,5 sinkki, mg/l < 0,01 Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi Maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä. Kiviaineksen ja betonijätteen murskauksen yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain, mutta pölyämisen hallit-semiseksi alueella suoritetaan tarpeen mukaan kastelua ja murskauskalustossa käytetään kotelointeja ja katteita mahdollisuuksien mukaan. Pölyämistä syntyy myös työkoneiden liikkuessa alueella, tuotteiden kuormaamisessa ja kuljettami-sessa.

6/26

Taulukko 3. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt. Aine vuosipäästö,

enintään, t/a keskimääräinen vuosipäästö, t/a

suurin tunti-päästö, kg/h

suurin vuorokau-sipäästö, kg/d

SO2 0,13 0,05 0,2 2,8 NOx 0,23 0,09 0,3 4,9 CO2 247,40 97,20 350,90 5263,80 hiukkaset 0,02 0,009 0,02 0,4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä toiminnalla katsota olevan vaikutusta poh-javesiin. Poikkeuksellisissa tilanteissa maaperään voi joutua öljyä tai muuta toi-minnassa käytettävää kemikaalia. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu imeytysaineella ja sammuttimilla. Työntekijöillä on asianmukaiset suojavarusteet ja heille järjestetään säännöllisesti työturvakoulutusta. Työkoneita tarkkaillaan toiminnan aikana ja huoleltaan säännöllisesti. Toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä Toiminta-alueella syntyy melua kallionporauksista, rikotuksesta sekä murskauk-sesta. Melua syntyy myös räjäytyksistä, kuormien purkamisesta, tuotteiden kuormauksista, työkoneiden liikkumisesta ja kuljetuksista. Murskaimissa käyte-tään vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimenninta ja vaimennettua moot-torisuojaa. Melun haitallisuutta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pyritään hallitse-maan varastokasojen sijoittelulla ja rajoittamalla toiminta ilmoitettuihin toiminta-aikoihin. Lisäksi huolehditaan laitteistojen huolloista. Tärinän vaikutuksia on pyrit-ty hallitsemaan huolellisella räjäytysten suunnittelulla ja räjäytyspanosten oikealla mitoituksella. Alueen meluista on Ramboll Oy:n tekemä melumallinnus (Ramboll Finland Oy, Kuismalan kalliolouhosalue ja recycling-toiminta, Tampere, meluselvitys, 15.10.2013, raportti). Melumallinnuksessa on tarkasteltu kallion louhinnan ja murskauksen kokonaismelua lähtötilanteessa ja toiminnan loppuvaiheessa sekä recycling-toimintaa. Kokonaismelu louhintatoiminnan alkuvaiheessa jää alle tai on enintään 45 dB ympäristön asuin- ja loma-asuntokohteissa ja alittaa ko. rajan toiminnan loppuvaiheessa. Vattulan luonnonsuojelualueella melutaso on saatu meluntorjunnalla rajattua enintään 45 dB:n tasoon. Recycling-toiminnan melu jää alle 45 dB:n lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta syntyvät jätteet, jätevedet ja muut vaikutukset ympäristöön Toiminnassa syntyy sekajätettä vuosittain noin 0,3 tonnia. Sekajäte kerätään eril-liseen 1,5 m3:n astiaan, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää tarvittaessa. Metalliromua syntyy vuosittain noin 3 tonnia. Metalliromu kerätään erilliselle kuormalavalle, jos-ta se toimitetaan edelleen kierrätettäväksi. Jäteöljyä syntyy vuosittain noin 1000 litraa. Öljyiset jätteet, kuten jäteöljy, suodattimet ja rasvaiset trasselit kerätään asianmukaisiin astioihin ja toimitetaan kierrätyspisteeseen. Kaivannaisjätteiden osalta alueelle on tehty erillinen, 23.12.2008 päivätty, kai-vannaisjätehuoltosuunnitelma, jota ei ole toiminnanharjoittajan mukaan tarvetta päivittää hakemuksen yhteydessä.

7/26

Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Louhinnassa, murskauksessa ja maa-ainesten vastaanottoalueen toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta saatavilla olevaa tekniik-kaa. Toimintaa ohjaa NCC Roads Oy:n laatujärjestelmä ja ISO 14001:2004 mu-kainen ympäristöjärjestelmä, joka takaa myös omalta osaltaan vaikutusten ennal-taehkäisyn ja seurannan. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tarkoittaa käytännössä pöly- ja Melupäästöjen vähentämistä. Tässä tapauksessa molempia torjutaan tehokkaas-ti. Murskaustyössä käytetään esim. Lokotrack-murskauslaitteistoa tai muuta vas-taavaa ja parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolloin pölyn leviä-minen murskaamosta ympäristöön estetään seuraavilla toimenpiteillä:

Murskaamo varustetaan tarvittaessa kastelujärjestelmällä (vesitankki, pumppu ja vesisuihkuputkisto), siten, että murskainten syöttöaukkoihin ja kuljettimien purkukohtiin voidaan suihkuttaa vettä. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Lokot-rack-murskaimissa on vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimennin ja vaimennettu moottorisuoja.

Porauksessa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia laitteita, murskauksessa ja siihen kiinteästi liittyvissä toimenpiteissä parasta käytännön periaatteen mukaista tekniikkaa. Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua tehdään jatkuvasti toiminnan ollessa käynnissä. Toiminnalle on tehty Kierrätysmateriaalien vastaanottotarkastusta koskeva ohjeistus. Vastaan-otettavien massojen laadunvalvonta voidaan jakaa seuraavasti: 1. Dokumentaation kerääminen asiakkaalta Asiakkaan tulee ilmoittaa terminaaliin toimitettavien massojen lähtötiedot ennen ensimmäisen kuorman toimittamista. Lähtötiedoista tulee selvitä massojen tyyp-pi, lähtöpaikan aiempi käyttö sekä tiedot mahdollisesti tehdyistä pilaantuneisuus-selvityksistä. 2. Saatujen tietojen tarkastaminen ja arviointi Vastaanottotoiminnasta vastaava käy läpi asiakkaan toimittamat lähtötiedot en-nen kuin massoja aletaan vastaanottaa. Mikäli epäillään, että massoissa on epä-puhtauksia, edellytetään ennen vastaanottopäätöstä aina akkreditoidun laborato-rion tekemiä testaustuloksia epäillyistä massoista. 3. Satunnaisnäytteenotto

8/26

Vastaanotettavista massoista tehdään näytteenotto sattumanvaraisesti tai kun on epäilys epäpuhtaudesta. Sattumanvaraisesti tehtävän näytteenoton tiheys mää-räytyy kierrätysterminaaliin vastaanotettavien massojen määrästä. Maa-aineksista otetaan satunnaisnäyte jokaista vastaanotettavaa 1000 kuutiota koh-den. 4. Täydentävät kenttäkokeet Satunnaisnäytteenoton tuloksia varmennetaan kenttäanalysaattorilla tehtävillä tutkimuksilla.

PYYNTÖ PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija on esittänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen pyynnön päätöksen täytäntöönpanoon mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteeksi haki-ja esittää, että se mahdollistaa toiminnan jatkumisen alueella keskeytymättömä-nä.

ASIAN KÄSITTELY Kierrätyskiviainestoimintoja koskeva muutoshakemus on tullut vireille 8.8.2013. Hakemus olisi kuulunut tuolloin aluehallintoviraston toimivaltaan, mitä ei asian käsittelyn alkuvaiheessa huomattu, lupahakemus kuulutettiin ja lupavalmistelu aloitettiin. Toiminnanharjoittaja toimitti uuden ympäristölupahakemuksen 5.2.2015 ja aiemman lupahakemuksen käsittely keskeytettiin. Ympäristönsuojelu-lain muutoksen vuoksi lupaviranomaisena 5.2.2015 tulleella hakemuksella on kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 5.2.2015 vireille tullut hakemus vastaa lähes täysin aiempaa täydennettyä hake-musta; lisäyksenä edelliseen on alueen maisemointisuunnitelma ja 4.2.2015 päi-vätty täydennys alueella pysyvästi hyödynnettävistä jätteistä. Tämän vuoksi ha-kemuksesta aiemmassa vaiheessa annetut lausunnot ja muistutukset on huomi-oitu hakemuksen käsittelyssä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 19.2.–20.3.2015 sekä aikaisemmasta hakemuksesta 22.11.2013–23.12.2013. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu kaupungin internet-sivuilla. Kuulutuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Eri-tystiedoksianto lähetettiin naapurikiinteistöjen omistajille ja ensimmäisen kuule-misen yhteydessä muistutuksen tehneelle. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty 21.11.2013 lähteneellä lausuntopyynnöllä lausunto Tampereen kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköltä. Lausunto saapui 2.1.2013 ja siinä todetaan, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) kyseinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityis-tä ulkoilunohjaamistarvetta (MU 026, Sorila–Pulesjärvi). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu tai on odotet-

9/26

tavissa ulkoilukäyttöä. Suunnittelusuositus: alueelle tulisi kunnan, kuntien tai val-tion toimesta laatia ulkoilukäytön yleissuunnitelma, jossa osoitetaan mm. ulkoilu-reitit ja niihin liittyvät palvelurakenteet. Ulkoilukäytön yleissuunnitelman puuttumi-nen ei rajoita alueen metsätalouskäyttöä. Alueen pohjoispuolella oleva Vattulan Säästömetsä on maakuntakaavassa osoi-tettu luonnonsuojelualueeksi (SL 157). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita kuten kansallispuistoja ja luonnonpuistoja sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintu-vesiensuojelualueita. Alueen länsipuolella oleva Kintulammi on maakuntakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR 020). Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti seudullisesti merkittäviä ja alueeltaan laajoja taajamarakenteen ulkopuolella olevia retkeilyn ja ulkoilun alueita. Tampereen kaupunginvaltuuston 14.9.1983 hyväksymässä oikeusvaikutuksetto-massa Aitolahti–Teisko -yleiskaavassa kyseinen alue on osoitettu maa- ja metsä-talousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Alueelle on yleiskaavassa myös osoitettu ulkoilureitti. Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä kyseisen toiminnan itäpuolella. Alueen lounaispuolella on vireillä Nurmi–Sorilan osayleiskaava, joka tehdään asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus on noin kolmen kilometrin etäisyydellä toiminnasta. Ehdotuksessa on osoi-tettu erillispientaloalue toiminnan eteläpuolelle, lähimmillään noin neljän kilomet-rin etäisyydelle toiminnasta. Maankäytön suunnittelu katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää määräaikainen lupa. Nurmi–Sorilan kaavoituksen edetessä asemakaavoitusvaiheeseen tilanne on arvioitava uudelleen. Maankäytönsuunnittelulle varattiin mahdollisuus lausua 5.2.2015 tulleesta hake-muksesta 18.2.2015 lähteneellä viestillä. Maankäytönsuunnitteluyksikkö ilmoitti, ettei anna asiasta uutta lausuntoa. 5.2.2015 saapuneesta hakemuksesta pyydettiin lausunto Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta 20.2.2015 lähteneellä lausuntopyynnöllä. Ter-veydensuojeluviranomainen ilmoitti, ettei lausu asiasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta tehtiin molemmilla kuulemiskerroilla yksi muistutus. 30.12.2013 saapuneessa muistutuksessaan Arto Virtanen tuo esiin, että NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemus on tarkasteltava osana kokonaisuutta, jonka muodosta-vat liki kymmenen jo toimivaa tai valmisteilla olevaa maa-ainesten ottamis- ja/tai käsittelyhanketta. Erikseen lupia käsiteltäessä sivuutetaan tyystin näiden hank-keiden yhteisvaikutus. Yhteisvaikutukset (esimerkiksi melu, tärinä, pöly, likavesi) ulottuvat ainakin seuraaville alueille ja kohteisiin:

10/26

1. Kintulammen luonnonsuojelualue, pinta-ala n. 600 ha (Tampereen kaupunki

on tehnyt vuonna 2012 luonnonsuojeluohjelman, johon sisältyy Kintulammen retkeily- ja virkistysalueen muuttaminen luonnonsuojelualueeksi).

2. Vattulan luonnonsuojelualue (aluetta on laajennettu 16 hehtaarista n. 60 heh-taariin). Huom. Vattulan luonnonsuojelualue sijaitsee vain 300 metrin eäisyy-dellä kyseisestä NCC Roads Oy:n hankealueesta. Näin ollen niin melun kuin pölynkin leviäminen on väistämätöntä Vattulan luonnonsuojelualueelle. Tämä on vastoin ympäristön- ja luonnonsuojelua koskevia lakeja ja asetuksia.

3. Asutukselle (niin vakituiselle kuin vapaa-ajan asutukselle) aiheutuvien haitto-jen moninkertaistuminen, kun murskauslaitoksia on asutuksen kummallakin puolen, jopa kolmella tai neljällä suunnalla.

4. Liikenteen haitallinen yhteisvaikutus. 5. Läheisiin vesistöihin ja ilmaan räjäytyksistä ja murskauksesta aiheutuvat saas-

teet. (NCC Roads’in tapauksessa etenkin Kortejärveen.) Tampereen kaupunki on tehnyt Teiskosta (etenkin Sorilan–Pulesjärven alueesta) kaatopaikkojen, kallionmurskauslaitosten ja erilaisten maajäteainesten (kuten as-faltin ja betonin) käsittelyn paratiisin.Samaan aikaan toisaalla kaupungin pää-töshierarkiaa tehdään hienoilta kalskahtavia suunnitelmia ja päätöksiä luonnon-suojelualueista ja kaavoitetaan uusia asuinpaikkoja. Vain jompikumpi näistä voi toteutua samalla alueella. Muistuttaja vaatii, että jokainen hanke (oli se sitten uusi tai jo toimivan jatke), joka aiheuttaa edellä mainittuja vaikutuksia, on käsiteltävä niiden yhteisvaikutuksia painottaen ja tutkimuksin osoitettava, mitä vaikutuksia näistä hankkeista on yh-dessä ja yhteensä ympäristölle ja asukkaille. Virtanen toimitti 20.3.2015 lisäyksen aiempaan muistutukseen. Muistuttaja tote-aa, että jäte pitää toimittaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan, eikä perustaa Teiskoon uusia jäteainesten käsittely- tai kaatopaikkoja. Muistuttaja toteaa beto-nin sisältävän myrkyllisiä lisäaineita, eikä sitä tulisi haudata maahan. Lupaa ei haeta kaatopaikalle, mutta käytännössä on kyse kaatopaikkatoiminnasta. Mai-semointisuunnitelman mukaista betonijätteen maahan hautaamista ei saa toteut-taa. Maisemointisuunnitelman mukainen kasvillisuuden poltto aiheuttaa ympäris-töön haitallisia, osin myrkyllisiäkin palokaasuja ja pienhiukkasia. Muistuttaja toteaa, että jokainen kuorma tulee tarkistaa, ettei esim. saneerausjät-teessä ole mukana asbestia tai muita vaaralliseksi luokiteltuja ainesosia. Mitään alueelle tuotavaa jäte-erää ei saa jättää hankealueelle ja käsittelyssä on nouda-tettava sellaisia työmenetelmiä, ettei jätteitä leviä ympäristöön. Jätteiden käsitte-lymenetelmistä on esitettävä yksilöidyt, kutakin jätejaetta koskevat suunnitelmat. Muistuttaja tuo esiin, ettei hankealueen entisöintikustannuksia saa siirtää Tampe-reen kaupungin maksettavaksi. Maisemointisuunnitelma Tulikattila on pilotti, jol-laista ei ole missään toteutettu ja on siksi hataralla pohjalla. Suunnitelman perus-tamiskustannuksista ei ole esitetty arviota, eikä hoidon kestosta tai kustannuksis-ta. Muistuttaja pitää todennäköisenä, että suunnitelman lopulliseksi maksajaksi joutuu Tampereen kaupunki ja pitää siksi suunnitelmaa toteuttamiskelvottomana kustannusten selvittämättömyyden vuoksi.

11/26

Muistutuksessa kiinnitetään huomiota myös hankkeen aiheuttamaan liikenteen kasvuun: Pulesjärventiellä hanke tuo lisää liikennettä vuosittain noin 9 000 kuor-ma-auton verran. Muistuttaja toteaa, että liikenteen lisäys yhdessä muiden vas-taavien Pulesjärventietä käyttävien hankkeiden aiheuttaman liikenteen kanssa aiheuttaa sellaisen liikennemäärän, joka vaatii YVA-tarkastelun. Lisäksi muistut-taja tuo esiin Vattulan luonnonsuojelualueen läheisyyden ja sen, ettei melues-teetkään estä melun etenemistä. Muistuttaja esittää ympäristöluvan ja hankkeen hylkäämistä sen aiheuttamisen ympäristötuhojen vuoksi. Vastine Toiminnanharjoittajalle varattiin mahdollisuus vastineen antamiseen 7.1.2014 lähteneellä vastinepyynnöllä. 7.1.2014 saapuneessa vastineessaan NCC Roads Oy toteaa, että hakijan näkemys kaavoitusta koskevaan lausuntoon on yhtenevä lausunnon antajan kanssa. Arto Virtasen muistutukseen hakija toteaa, että toiminnan sijoittuminen aivan Vat-tulan luonnonsuojelualueen viereen, on huomioitu lupahakemuksessa tehosta-malla mm. pölyn ja melun torjuntaa. Louhinnan ja murskauksen toiminta-aika on rajattu 1.9. ja 15.4. väliseksi ajaksi, jotta haittavaikutukset luonnolle ja asutukselle olisivat kesäaikaan mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittaja tarkkailee toimintansa vaikutusta mm. vesinäytteiden avulla ja on viranomaisten vaatimuk-sesta velvollinen tarkkailemaan myös muita vaikutuksia mittauksilla. Hakija tuo esiin, että hakemus on laadittu parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella, eikä hakijan tiedossa ole mitään toimintaan tai sen sijaintipaikkaan liittyvää seikkaa, joka estäisi luvan myöntämisen haetun kaltaisena. Toisella kuulemiskerralla annetuista lausunnoista pyydettiin vastinetta 20.3 2015 lähteneellä sähköpostilla. NCC Roads Oy toimitti vastineen 27.3.2015 ja toteaa, että betonimursketta on käytetty Suomessa teiden, katujen ja kenttien jakavien ja kantavien kerrosten rakenteissa vuodesta 1994 lähtien. Vastaanotettavat kuor-mat tarkastetaan niiden saapuessa alueella ja vastaanotettavasta betonista suu-rin osa toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Palokujat rakennetaan karkeammas-ta kivimateriaalista, joten betonia ei tulla polttamaan. Alueelle rakennetaan kalk-kiketoja muistuttavia keinotekoisia elinympäristöjä kierrätetystä ja murskatusta betonista, mistä on odotettavissa aidosti hyötyä monien lajien leviämisen ja säi-lymisen kannalta. Pääasiallisena toimintana on kuitenkin liiketoiminta, mikä tar-koittaa betonimurskeen myymistä infrarakentamisen tarpeisiin. Kustannuksista ja niiden jakautumisesta vastineessa todetaan, että hankealue on NCC Roads Oy:n omistuksessa ja kiinteistöllä tapahtuva toiminta on NCC:n toi-mintaa, jolloin NCC luvanomistajana vastaa ja on vastuussa myös toiminnan päättymisen jälkeen alueen maisemoinnista, maisemoinnin jälkihoidosta ja sen kustannuksista. Liikenteestä vastineessa tuodaan esiin, että liikenneviraston vuoden 2013 liiken-nemääräkartan mkaan Pulesjärventien liikennemäärä on ollut 592 ajoneuvoa vuorokaudessa. NCC Roads Oy:n kiviainestoiminnan myytävä määrä (vuosittai-nen louhintamäärä 55 000 t) ja kierrätystoiminnassa vastaanotettava määrä (46 000 t) on maksimissaan yhteensä 101 000 t/vuosi ja keskimääräinen kuor-makoko noin 27 t. Kuljetusten määrä vuodessa on maksimissaan noin 3740 ajo-

12/26

neuvoa ja vuorokausittainen ajoneuvomäärä maksimissaan keskimäärin 15 kulje-tusta. Toiminta aiheuttaa vuorokausittaiseen liikenteeseen maksimissaan noin 2,5 % liikennemäärän kasvun. Toiminnanharjoittaja toteaa lisäksi vastineessaan huomioineensa toiminnan sijoit-tumisen Vattulan luonnonsuojelualueen viereen tehostamalla mm. melun- ja pö-lyntorjuntaa. Louhinnan ja murskauksen osalta toiminta-aika on rajattu 1.9. 15.4., jotta haittavaikutukset asutukselle ja luonnolle olisivat kesäaikaan mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittaja tarkkailee omaa toimintaansa lu-paehtojen mukaisesti mm. vesinäytteiden avulla. Mikäli lupaehdoissa velvoite-taan, toiminnanharjoittaja on velvollinen tarkkailemaan myös muilla toiminnan vaikutuksia mittaavilla analyyseillä ja mittareilla. Tarkastukset Louhimoalueella on tehty tarkastus 9.4.2013. Tarkastusmuistio on liitetty asiakir-joihin.

YMPÄRISTÖ- JA RATKAISU Ympäristö- ja rakennusjaosto myöntää toiminnan olennaiselle muutokselle ympä-ristöluvan ja tarkistaa samalla ympäristönsuojelulain 71 §:n mukaisesti NCC Roads Oy:n ympäristöluvan lupamääräyksiä. Tämä päätös korvaa lainvoimaisek-si tultuaan aikaisemman, 21.12.2010 annetun, päätöksen (TRE:11899/11.01.00/2008) kokonaan. Toimintaa on harjoitettava hakemukses-sa esitetyn mukaisesti, ellei seuraavista lupamääräyksistä muuta johdu. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Arto Virtasen muistutuksessa esiin tuomaan toimintojen yhteisvaikutuksen selvit-tämistä koskevaan vaatimukseen todetaan, että toiminnan muuttamista koskeva lupaharkinta on tehty huomioiden alueella jo oleva louhimo- ja murskaustoiminta. Hakemuksessa, tehdyissä meluselvityksissä ja lupaharkinnassa on otettu huomi-oon vieressä sijaitseva luonnonsuojelualue, läheinen virkistysalue sekä sen ra-hoittaminen Tampereen kaupungin hyväksymän luonnonsuojeluohjelman mukai-sesti luonnonsuojelualueeksi. Hakemuksessa esitetyssä, 5.6.2013 päivätyssä, melumallinnuksessa toiminnan aiheuttama melu ylitti luonnonsuojelualueella val-tioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen ja -murskaamoiden ympäristönsuoje-lusta asetetun 45 dB:n raja-arvon silloin, kun toiminnan ja luonnonsuojelualueen välissä ei ollut meluvallia. 15.10.2013 päivätyssä meluselvityksessä toiminnan aiheuttama melu on mallinnettu siten, että toiminnan ja luonnonsuojelualueen vä-lillä on meluvalli. Tällöin toiminnan aiheuttama melu alittaa luonnonsuojelualueel-la 45 dB:n raja-arvon ja toiminnan länsipuolella olevan asuinrakennuksen piha-alueella asetuksen mukaisen raja-arvon 55 dB. Meluvallin rakentamista on edel-lytetty lupamääräyksessä 2. Lisäksi kierrätysmateriaalien käsittelylle on myönnet-ty ympäristölupa ainoastaan määräaikaisena ja sidottu toiminta alueella harjoitet-tavan louhintatoiminnan kestoon. Näin ollen alueelle ei tällä ympäristölupapää-töksellä sallita pysyvää melua aiheuttavan toiminnan sijoittumista. NCC Roads Oy:n toimintaa lähimpänä sijaitsee Lemminkäinen Infra Oy:n Kokon-kallion louhimo, joka sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyydellä NCC Roads Oy:n toimin-

13/26

ta-alueesta. Lemminkäinen Infra Oy:n Kokonkallion toiminnasta on tehty melu-mallinnus ympäristölupa-asian käsittelyn yhteydessä vuonna 2006 (Ramboll Fin-land Oy, Lemminkäinen Oyj, Kokonkallion kallioalue, maa-ainesten otto ja murs-kaus, ympäristömeluselvitys, 15.9.2006). Tarkasteltaessa NCC Roads Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n meluselvitysten melualueita, lupaharkinnassa olevan betoni- ja tiilijätteen murskauksen yli 45 dB:n melualue ei ulotu Kokonkallion vas-taavaan melualueeseen Kokonkallion kaikkien melulähteiden ollessa toiminnas-sa. Kallion louhinta ja louheen murskaus on betoni- ja tiilijätteen murskausta me-luavampaa. NCC Roads Oy:n toiminnan melualue on laajimmillaan kallion lou-hinnassa ja murskauksessa lähtötilanteessa (mallinnuksen kuva 1). Tällöin yli 45 dB:n melualue on pieneltä osin päällekkäinen Lemminkäinen Infra Oy:n toimin-nan yli 45 dB:n melualueen kanssa. Yhteinen melualue sijoittuu Katusuontien varteen, missä ei ole vakituista tai loma-asutusta, eikä luonnonsuojelualuetta. Melulaskimella (lähde: http://www.tyosuojelu.fi/fi/melulaskin) voidaan todeta, että mikäli yhteisellä melualueella molempien toimintojen melu olisi lähellä 50 dB:n ra-jaa (pahin mallin mukainen mahdollinen tilanne ko. yhteismelualueella), yhteis-melu olisi 53 dB. Tällä perusteella toiminnanharjoittajalta ei ole edellytetty yh-teismelun mallintamista yhdessä Kokonkallion louhimon toiminnan kanssa. NCC Roads Oy:n louhinta-alueen vedet johdetaan alueen itäpuolella olevaan ojaan. Alueen hulevedet eivät kuormita Kortejärveä. Muutoin muistutuksessa esi-tetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevästi. Lupamääräykset Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei lupamääräyk-sistä muuta johdu. Toiminnassa on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuoje-lusta (800/2010) säädetään, noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytystöitä, kuormauksia tai kuljetuksia ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä vaan ainoastaan arkipäivisin. Toiminto-jen päivittäiset aikarajat on esitetty oheisessa taulukossa:

1.–30.9. 1.10.–15.4. 16.4.–30.4. 1.5.–31.8. poraaminen

ma–pe 7–18

ma–to 7–21 pe 7–18

kielletty

kielletty

räjäytys kielletty ma–pe 8–18 kielletty kielletty rikotus kielletty ma–pe 8–18 kielletty kielletty murskaus

ma–pe 7–18

ma–to 7–22, pe 7–18

kielletty

kielletty

lastaus ja kuljetus

ma–pe 6–22

ma–pe 6–22

ma–pe 6–22

ma–to 6–22, pe 6–18

2. Murskausasema on sijoitettava siten, että louhoksen varastokasat, maastonmuo-

dot sekä kasvillisuus toimivat melu- ja pölysuojana asutukseen nähden. Kivien rikotus on suoritettava kasojen alaosassa. Ennen murskaustoiminnan aloittamis-ta alueelle tulee rakentaa melumallinnuksessa (Ramboll, 15.10.2013, NCC

14/26

Roads Oy, Kuismalan kalliolouhosalue ja recycling-toiminta, Tampere, meluselvi-tys) esitetyt meluvallit. Alueella käytettävien poravaunujen tulee olla vaimennet-tuja.

3. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallio- tai maa-perään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Kallioaineksen irrotuksessa tulee käyttää emulsioräjähteitä tai muita vastaavia ympäristölle vähemmän haitallisia räjähtei-tä. Louhinnassa ja murskauksessa käytettävän laitteiston tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja sitä tulee käyttää ympäristön kannalta parhaan käy-tännön mukaisesti. Murskauksesta ja seulonnasta aiheutuvia pölyhaittoja on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitteiston kuntoa ja toi-mintaa on tarkkailtava päivittäin ja ne on huollettava säännöllisesti. Kiven pora-uksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pö-lynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta pa-rasta käyttökelpoista tekniikkaa.

4. Mikäli pölyämisestä aiheutuu selkeästi havaittavia haittoja alueella, lupaviran-omainen voi määrätä jatkuvatoimisesta pölymittauksesta ja tarvittaessa pölyä-mistä rajoittavista lisätoimenpiteistä.

5. Toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää klo 7 22 asuinkiinteistö-jen pihalla ekvivalenttimelutasoa 55 dB ja vapaa-ajan kiinteistöillä ekvivalenttita-soa 45 dB. Yöllä klo 06 07 vastaavat melutasot ovat 50 dB ja 40dB. Melun olles-sa iskumaista, lisätään mitattuihin arvoihin 5 dB ennen vertaamista annettuihin raja-arvoihin. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvitta-essa määrätä erillisestä melumittauksesta tilanteen todentamiseksi.

6. Alueelle mahdollisesti allastuva vesi on johdettava maastoon hallitusti. Pois joh-dettavan veden laatua on tarkkailtava ja on varmistuttava siitä, että toiminta ei vaikuta pohjaveden pinnankorkeuteen, virtaamaan tai laatuun eikä vesistöihin niiden tilaa heikentävästi. Mikäli edellä mainittuja haittoja ilmenee, toiminnanhar-joittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Polttonesteiden varastointia ja jakelua koskevat määräykset

7. Mahdollisten vuotojen talteenottoa varten polttonesteiden jakelupisteen läheisyy-teen on aina varattava riittävästi imeytysainetta esim. turvetta ja tarvittavaa ka-lustoa vuotojen leviämisen estämiseksi.

8. Ajoneuvojen ja muiden työkoneiden huoltotoimet on ensisijaisesti tehtävä muual-la kuin toiminta-alueella. Jos huoltotoimenpiteet alueella ovat välttämättömiä, on ne tehtävä imeytysmatolla tai vastaavalla alustalla, joka estää mahdolliset öljy-vuodot maaperään.

15/26

9. Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kes-tettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Laitoksella käytettävät polttoaineet sekä muut kemikaalit on varastoitava kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai katokses-sa suoja-altaallisissa säiliöissä. Polttoainetta saa säilyttää alueella ainoastaan toimintajaksojen aikana. Polttonesteiden kuljetukseen käytettävä yli 400 litran säiliö on sijoitettava vettä läpäisemättömälle alustalle.

10. Laitoksella käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn korkeintaan 1,0 painoprosenttia. Kierrätysainestoimintaa koskevat erityiset määräykset

11. Alueelle saa ottaa vastaan ja käsitellä murskaamalla ja seulomalla vuosittain yli-jäämämaata (17 05 04) tai muuta puhdasta ylijäämämaata 28 000 tonnia, ylijää-mälouhetta (17 05 04) tai muuta puhdasta louhetta 8 000 tonnia sekä puhdasta betonijätettä (10 13 14, 17 01 01) 14 000 tonnia. Toiminta-alueella ei saa ottaa vastaan muita jätejakeita. Mikäli alueelle toimite-taan muita jätejakeita, on kuljettajan palautettavajäte jätteen luovuttajalle tai jäte on toimitettava viipymättä paikkaan, jossa sen vastaanottamiseen on lupa.

12. Alueelta on varattava erillinen alue maa-ainespankkitoimintaa varten. Alueella saa varastoida murskaamatonta betonijätettä ja muualta tuotua maa- tai kiviainesta enintään kolme vuotta ennen niiden esikäsittelyä tai hyödyntämistä. Kerrallaan varastoituna olevan betonin määrä saa olla korkeintaan 35 000 tonnia. Eri jätejakeille varatut alueet on merkittävä selkeästi ja huolehdittava siitä, ettei-vät jäte- ja tuotekasat sekoitu toisiinsa. Uudelleen käyttöön valmistelu, kierrätys tai muu hyödyntäminen on järjestettävä siten, että alueelle tuotavista aineksista ja jätteistä mahdollisimman pieni osa päätyy loppukäsiteltäväksi.

13. Alueelle tehtävissä rakenteissa, kuten kenttärakenteissa ja maisemoinnissa, saa hyödyntää betonijätettä ainoastaan sen verran, mikä on maarakenteen tasauk-sen, kantavuuden, kestävyyden ja käyttötarkoituksen kannalta tarpeellista. Hyö-dynnettävän murskeen palakoko on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuva. Kenttärakenteessa käytettävä betonimurske on tiivistettävä ja betonijätettä sisäl-tävä rakenne on peitettävä vähintään 0,1 metriä paksulla maa- tai kiviainesker-roksella. Maarakentamisessa hyödynnettävä betonijätteen määrä saa olla enin-tään 14 000 tonnia. Rakenteita koskevat yksityiskohtaiset rakentamissuunnitel-mat tulee toimittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen kunkin kohteen rakentami-sen aloittamista Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväk-syttäviksi.

14. Ylijäämämaata saa hyödyntää alueen meluvalleissa sekä maisemoinnissa maa-aineslupaan liittyvän maisemointisuunnitelman mukaisesti.

15. Hyödynnettävän betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuuksien (mg/kg) ja liukoisuuksien (L/S=10 l/kg) tulee alittaa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maa-

16/26

rakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyt peitetyn ra-kenteen raja-arvot.

16. Hyödynnettävää jätettä ei saa sijoittaa siten, että se missään kohdin on koske-

tuksissa pohjaveteen, pohjaveden pinnanvaihtelu huomioiden. Betonijätettä si-sältävän rakenteen alareunan tulee olla vähintään 50 cm pohjavedenpinnan ta-son yläpuolella.

17. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää asbestia. Purkukohteesta, jossa voi ol-la asbestia, vastaanotettavan betonijätteen laatu on varmistettava asbestikartoi-tusselvityksellä tai muulla luotettavalla selvityksellä. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää PCB- tai lyijypitoisia saumausmassoja eikä kreosoottipitoisia eris-tysmassoja. Hyödynnettävä betonijäte saa sisältää enintään 1 painoprosentin muuta rakennusjätettä. Hyödynnettävä betonijäte ei saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaaleja, kuten mineraalivillaa.

18. Jätebetonista valmistettuja murskeita saa toimittaa hyödynnettäväksi ympäristö-luvan mukaiseen paikkaan tai paikkaan, josta tehty ilmoitus on merkitty ympäris-tönsuojelun tietojärjestelmään valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti. Jätehuolto

19. Toiminnasta syntyvä hyödyntämiskelpoinen jäte on kerättävä erilleen ja toimitet-tava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vaarallinen jäte on kerättävä erilleen ja säilytettävä kannellisissa ja merkityissä astioissa sekä varustettava va-luma-altaalla tai sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Vaarallinen jäte on toimi-tettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa jäte. Vaarallisten jät-teiden siirrossa tulee olla siirtoasiakirja. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätteet tule toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein. Jätteen saa luo-vuttaa ainoastaan sille, jolla on oikeus ottaa jätettä vastaan. Jätteen kuljettajan liittyminen jätehuoltorekisteriin on tarkastettava.

20. Maasta irrotetut kannot, juurakot ja muu energiantuotantoon soveltuva aines voi-daan varastoida alueella korkeintaan kolme vuotta. Toiminnassa on noudatetta-va hakemuksen liitteenä ollutta kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa, joka on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden välein. Mikäli maisemoin-tisuunnitelma hyväksytään, tulee tarkistettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunni-telma toimittaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeis-tään kaksi kuukautta maisemointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

21. Toiminnanharjoittajan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on

hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kulje-tuksista ei saa päästä jätteitä leviämään ympäristöön, eikä aiheutua haju- tai pö-lyhaittoja. Toiminnan ja päästöjen valvonta ja tarkkailu

22. Alueelle vastaanotettavien betonijätteiden ja ylijäämämaiden laadunvalvonnassa on noudatettava hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa.

17/26

23. Alueen pohjavesien sekä alueelta poisjohdettavien kuivatusvesien laatua on

tarkkailtava. Louhosalueelta kertyneestä vedestä on otettava näytteet kaksi ker-taa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittä-vä näytteenoton kannalta. Näytteistä on tutkittava pH, sähkönjohtokyky, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), öljyhiilivedyt, nitraatti-, nitriitti- ja kokonais-typpi, kokonaisfosfori sekä arseeni. Toiminnan pohjavesivaikutusten selvittämiseksi toiminnanharjoittajan tulee tark-kailla pohjavedenlaatua. Pohjavedestä tulee määrittää kerran vuodessa veden-pinta, lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus ja happi. Ensimmäisellä näyt-teenottokerralla ja sen jälkeen joka kolmas vuosi em. lisäksi tulee määrittää CODMn, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, arseeni, sulfaatti, nitraatti, kloridi, ko-konaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset ja E.coli -bakteerit sekä haju ja maku. Näytteenottajana ja analysoijana on oltava julkisen valvonnan alainen laitos. Ve-sinäytetulokset on niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi Tampereen kaupun-gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa lupaviranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutok-set ja lisäykset.

24. Toiminnan aiheuttama melutaso tulee tarvittaessa mitata ainakin kahdessa eni-ten melulle altistuvassa kohteessa. Mittaukset tulee tehdä ainakin silloin, kun lai-toksella toteutetaan muutoksia, joilla on vaikutusta laitoksen melupäästöihin. Mit-taukset on suoritettava laitoksen normaalin toiminnan aikana ympäristöministeri-ön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyt-täväksi viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista.

25. Mikäli toiminnasta aiheutuu lupamääräyksessä 2 esitettyjen melun raja-arvojen ylittymistä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienen-tämiseksi. Tehtävistä toimenpiteistä tulee toimittaa kirjallinen suunnitelma ympä-ristönsuojeluviranomaiselle.

26. Räjäytysten aiheuttama tärinä tulee tarvittaessa mitata. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväk-si viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Ympäristönsuojeluvi-ranomainen päättää mittaustulosten perusteella erikseen tarvittavista tärinäntor-juntatoimista.

27. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata ympäristön kannalta olennaiset asiat kuten syntyneet vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat, tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista, räjäytysten viikoittaiset suoritusajat sekä tiedot laitoksen mitta- ja pölynpoistolaitteiden tarkastuksista. Kirjanpito on säilytettävä kolme vuotta. Lisäksi toiminnasta on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

tuotantomäärät ja lajikkeet räjäytysten määrä ja ajankohdat murskauslaitoksen toimintapäivämäärät ja toteutuneet kokonaiskäyttötunnit

18/26

käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) vastaanotetut, hyödynnetyt, toiminnassa muodostuneet ja alueella vuoden lopussa varastoituna olevat jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laa-tu, määrä ja edelleen toimittaminen

pohja- ja pintavesien tarkkailun sekä muiden mahdollisesti määrättyjen tark-kailujen tulokset.

Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympä-ristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristö-vaikutukset ja suoritetut toimenpiteet).

28. Toiminnanharjoittajan tulee rakenteiden valmistuttua toimittaa erillinen loppura-portti jätteiden hyödyntämisestä alueella. Raportissa on oltava tiedot toteutu-neesta hyödyntämisestä, kuten hyödynnetyt jätemäärät, suoritetut analysoinnit, lopulliset rakennetyypit ja mahdolliset häiriötilanteet. Loppuraportin liitteenä tulee olla ajantasainen asemapiirros, josta selviää alueelle sijoitettujen jätemateriaali-en paikka ja laatu. Loppuraportti on toimitettava Tampereen kaupungin ympäris-tönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-selle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hankkeen valmistumisesta.

29. Toiminnalle on nimettävä vastaava hoitaja, joka vastaa toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen toi-minnan aloittamista kirjallisesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviran-omaiselle, samoin jos vastaava hoitaja vaihtuu. Poikkeukselliset tilanteet

30. Alueella mahdollisesti tapahtuvista öljy- ja muista kemikaalivahingoista on välit-tömästi ilmoitettava Tampereen aluepelastuslaitokselle sekä Tampereen kau-pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vii-vytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ym-päristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vä-hentämiseksi. Poikkeuksellisen tilanteen ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen niin edellyttäessä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu-viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpi-teet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

31. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Toi-minnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel-le. Vakuus

32. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 15 000 euron suuruinen vakuus Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on asetettava ennen jätteen vastaanoton aloittamista. Vakuus voidaan palauttaa kokonaan tai osittain, kun toiminta-alueen maisemointi on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täytty-neet.

19/26

Toiminnan lopettaminen

33. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toi-minnan lopettamista, esitettävä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviran-omaiselle yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua kos-kevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT

Kivenlouhimon toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista ympä-ristölupaa. Kyseiselle toiminnalle on annettu toistaiseksi voimassa oleva ympäris-tölupa, jonka lupamääräykset on tarkistettu vastaamaan uudistettu lainsäädän-töä. Kierrätyskiviainestoiminnan eli ylijäämämaiden, betoni- ja tiilijätteen ja muu-alta tuodun louheen vastaanoton ja käsittelyn osalta ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena ja sidottu toiminnan maa-ainesluvan kestoon. Alueen vieressä on luonnonsuojelu- ja virkistysalueet, virkistysaluetta ollaan myös muuttamassa luonnonsuojelualueeksi. Alueelle ei haluta pysyvää melua aiheuttavaa toimintaa, minkä vuoksi kierrätysainestoiminnalle myönnetyn ympäristöluvan kesto on rajoi-tettu alueella harjoitettavan louhintatoiminnan kestoon. Myös alueen tuleva kaa-voitus edellyttää määräaikaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen an-nettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo-jelulain ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tässä päätöksessä annettujen määräysten mukaisesti toiminta ei aiheuta haittaa alueen kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se vaikeuta luon-nonsuojelun tavoitteiden saavuttamista tai vaikeuta rakennetun ympäristön suo-jelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurs-kaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) tuli voimaan 16.9.2010. Asetuksen siirtymäsäännösten mukaan kivenlouhimoon, jolla on asetuksen voimaan tullessa ympäristölupa, sovelletaan asetusta siitä alkaen, kun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Asetuksella säädetään ympäristölupa-velvollisen louhimo- ja murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäistasos-ta. Merkittävimmät muutokset ympäristöluvan lupamääräyksiin on tehty edellä mainitun asetuksen nojalla. Edellisen lupapäätöksen antamisen jälkeen on tullut voimaan myös uusi jätelaki ja -asetus sekä uusi ympäristönsuojelulaki ja -asetus, jotka on huomioitu lupamääräyksissä.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupamääräys 1. Kallion louhinnan ja siirrettävän murskauslaitoksen toiminta-aikoja rajoitetaan, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähialueen asukkaille ja loma-asutukselle kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Koska pääosa alueen virkis-tyskäytöstä ajoittuu kesä- ja elokuun väliselle ajalle, on syytä kieltää alueella kaikki erityistä melua, pölyämistä ja tärinää aiheuttava toiminta 16.4.–31.8. lu-kuun ottamatta lastauksia ja kuljetuksia. Toiminta-aikojen rajoittamisella kohtuul-

20/26

listetaan myös Kintulammen virkistysalueelle ja Vattulan luonnonsuojelualueelle aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksessa ki-venlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelus-ta (VNA 800/2010) säädettyjä vähimmäisvaatimuksia tiukemmat. Toiminta-ajat ovat voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset, mutta niiden esitysmuotoa on muutettu aiempaa helppolukuisempaan taulukkomuotoon. Toiminta-ajat ovat yh-teneväiset muiden alueella olevien louhimoiden kanssa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevassa ympäristölupahakemuksessa ei ole haettu voimassa olevasta ympäristöluvasta poikkeavia toiminta-aikoja. Kierrä-tyskiviainestoimintaa koskevat siten samat toiminta-aikarajoitukset kuin louhintaa ja kiviaineksen murskaustoimintaakin. (YSL 7 §, 49 § ja 52 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 8 §). Lupamääräyksellä 2 estetään melun leviämistä laajalle alueelle. Laitoksen sijoi-tuksella ja meluavaa toimintaa koskevalla aikamääräyksellä melusta aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää ja samalla pienentää haitta-alueen laajuutta. Lupamää-räykseen on lisätty vaatimus meluvallien rakentamisesta ennen murskaustoimin-nan aloittamista sekä vaatimus siitä, että poravaunujen tulee olla vaimennettuja. Vaatimukset perustuvat tehtyyn meluselvitykseen ja ovat luvan myöntämisedelly-tysten kannalta olennaisia. Vaimennettujen poravaunujen käyttö on myös häiriin-tyvien kohteiden läheisyydessä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. (YSL 7 §, 11 §, 49 §, 52 §, 56 § ja 43 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 6 §). Lupamääräykset 3 ja 4. Lupamääräykseen 3 on lisätty yleinen louhinnan ja murskauksen toteuttamista koskeva määräys. Louhinta tulee suunnitella ja suorit-taa huolellisesti ja laitteistona ja käytäntöjen on vastattava ympäristön kannalta parhaita tekniikoita ja käytäntöjä. Lupamääräyksessä on vaatimus käyttää emul-sioräjähteitä. Kallion räjäytyksen seurauksena alapuolisiin vesistöihin voi hule-vesien mukana kulkeutua huomattavasti normaalia suurempia typpipäästöjä. Rä-jähdysaineista peräisin oleva typpikuormitus on voimakkaasti riippuvainen käyte-tystä räjähdetyypistä. Liukoisissa räjähdetyypeissä typpi on suoraan liukoisessa muodossa ja siten esimerkiksi kasvillisuuden sekä levien hyödynnettävissä. Käy-tettäessä emulsioräjähteitä räjäytysalueelta tulevan liukoisen typen määrä on huomattavasti vähäisempi. Koska laskeutuksella ei juurikaan saada vähennettyä typen määrää, on toiminnanharjoittaja velvoitettu käyttämään emulsioräjähteitä. Emulsioräjähteisiin siirtyminen edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pöly saattaa aiheuttaa lähialueen asukkaille viihtyvyys- ja terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Lupamääräyksessä edellytetyt pölyntorjuntatoimenpi-teet ovat valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelusta asetettuja tiukemmat, sillä toiminnan etäisyys asutukseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on alle 500 met-riä. Määräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä. Lisäksi toiminta-alueen ja sen ympäristön pölypitoisuuksista saadaan tarvittaessa mittauksilla luo-tettava käsitys, minkä pohjalta voidaan määrätä pölyämistä rajoittavista lisätoi-mista. Määräykseen aiemmin sisältynyt vaatimus pölymittausten jatkuvatoimi-suudesta on poistettu, sillä pölyämistä voidaan tarvittaessa mitata jaksoittain. (YSL 6 §, 7 §, 19 §, 49 §, 52 § ja 53 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 4 §).

21/26

Lupamääräys 5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on rajoitettu valtio-neuvoston asetuksen kivenlouhimojen ja muun kivenlouhinnan ja kivenmurs-kaamojen ympäristösuojelusta 6 §:ssä asetettujen raja-arvojen mukaisesti. (YSL 6 § ja 52 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 6 §). Aiempi jätteiden vastaanoton kieltävä lupamääräys 6 on poistettu tarpeettomana, sillä ympäristölupaa on muutettu mahdollistamaan betoni- ja tiilijätteen vastaanot-to ja murskaus. Jätteiden vastaanottoa, käsittelyä ja hyödyntämistä koskevat lu-pamääräykset ovat lupamääräyksissä 11 18. Lupamääräyksen poistamisesta johtuen aiemman ympäristölupapäätöksen lupamääräykset 7 11 ovat tässä ym-päristölupapäätöksessä lupamääräyksiä 6 10. Lupamääräys 6. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava, että louhoksesta pois johdettavista kuivatusvesistä ei aiheudu alapuolisille alueille haittaa. Tarvittaessa lupaviranomainen voi edellyttää vesienkäsittelyä tehostavia toimenpiteitä. Alueel-la on rakennettu louhesaloja ja tasausallas, minkä lisäksi tarkastuksella ohjeistet-tiin rakentamaan tasausaltaan veden virtaussuunnassa alareunaan lisäksi hiek-kasuodin kiintoaineen poistamiseksi. (YSL 7 § ja 52 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 10 §). Lupamääräykset 7 ja 8. Kallion louhinta-aluetta ei ole tarkoitettu polttonesteiden varasto- ja jakelualueeksi eikä ajoneuvojen huoltoalueeksi. Tästä johtuen alueel-la ei saa varastoida polttonesteitä kuin kivilouhoksen ja murskauslaitoksen laittei-den omaan tarpeeseen eikä työkoneita saa huoltaa alueella kuin poikkeustapa-uksissa. Työkoneiden painon ja polttoaineen kestävällä tiivisrakenteisella, poltto-aineen jakelu- ja säiliön täyttöalueella voidaan estää tankkauksen ja säiliön täy-tön yhteydessä mahdollisesti tapahtuvista vuodoista johtuvaa maaperän ja poh-javeden pilaantumista. (YSL 16 §, 17 § ja 52 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 9 §). Lupamääräys 9. Kaksoisvaippasäiliöllä tai sadevesisuojatulla ja allastetulla polt-tonestesäiliöllä ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista (YSL 16, 17 ja 52 §, YSA 15 § sekä VNA 800/2010 9 §). Lupamääräys 10. Öljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneu-voston päätöksen mukaisesti ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi, alueen viihtyi-syyden turvaamiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi. (689/2006 3 § ja 4 §). Lupamääräykset 11–17 on annettu erityisesti uutta kierrätysainestoimintaa koski-en. Kierrätysainestoiminnassa on noudatettava muitakin ympäristöluvan määrä-yksiä. Lupamääräyksessä 11 on asetettu vastaanotettaville kierrätysaineksille vuosittai-set suurimmat mahdolliset vastaanottomäärät. Jätteen käsittelyä koskeva ympä-ristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. (YSL 58 §) Lupamääräys 12. Jätelain 15 §:n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on jätelain 8 §:n 1 momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi tarpeellista. (JäteL 8 §, 15 § ja JäteA 12 §)

22/26

Lupamääräykset 13 ja 14. Vastaanotettava betonijäte tulee esikäsitellä, toimittaa muualla hyödynnettäväksi tai hyödyntää alueen rakenteissa. Jotta alueesta ei muodostu kaatopaikaksi luokiteltavaa aluetta, tulee vastaanotettu betonijäte esi-käsitellä tai hyödyntää viimeistään ennen kuin kolme vuotta on kulunut sen vas-taanottamisesta. Jotta kyseessä on jätteen aito hyödyntäminen, jätettä tulee hyödyntää kenttärakenteissa ja alueen maisemointisuunnitelman mukaisissa kei-notekoisissa kedoissa ja lohkarikoissa ainoastaan rakenteen vaatima määrä. Pelkän ympäristöluvan nojalla on mahdollista hyödyntää alueelle tehtävässä kenttärakenteessa betonijätettä sekä hyödyntää ylijäämämaita meluvalleissa. Ympäristölupahakemuksen liitteenä toimitettu Tulipuutarha -maisemointisuunnitelma tulee hyväksyä maa-aineslain mukaisesti, eikä betonijät-teen hyödyntäminen maisemointisuunnitelman mukaisissa käyttötarkoituksissa ole mahdollista ennen kuin maa-aineslain mukainen valvontaviranomainen on hyväksynyt maisemointisuunnitelman maa-aineslainsäädännön mukaisesti. Kos-ka maisemointisuunnitelma sisältää myös jätteeksi luokiteltavan betonin hyödyn-tämistä, on hyödyntämiselle oltava myös ympäristölupa, minkä vuoksi asia on ratkaistu myös tällä lupapäätöksellä. (JäteL 6 §, JäteA 12 §, VNA 331/2013 3 §) Lupamääräys 15. Hyödynnettävän betonijätteen laatua tulee tarkkailla ja toimin-nanharjoittajan tulee olla selvillä hyödynnettävän jätemateriaalin laadusta ja so-veltuvuudesta ennen sen sijoittamista alueen rakenteisiin. Vaikka nk. MARA-asetusta ei sovelleta ympäristöluvanvaraiseen toimintaan, myös ympäristöluvissa on yleisesti viitattu asetuksen raja-arvoihin. Hyödyntämistä koskevat liukoisuus- ja pitoisuusrajat ovat hakijan esityksen mukaiset. (JäteL 6 §, JäteA 12 § sekä VNA 591/2006)) Lupamääräys 16. Määräys on annettu haitta-aineiden kulkeutumisen ja pohjave-den pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 17 §, JäteL 13 §, JäteA 12 §) Lupamääräys 17. Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueella hyödynnettävä jäte sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia ja se on tarpeen ympäristön pilaantumi-sen ehkäisemiseksi. (JäteL 13 §, YSL 52 §) Lupamääräys 18. Jätettä saa luovuttaa ainoastaan sille, jolla on jäte- tai ympäris-tönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa jätettä. (JäteL 29 §, VNA 591/2006) Lupamääräys 19. Jätehuoltoa koskeva yleinen määräys on annettu, jotta voidaan varmistua jätehuollon asianmukaisuudesta. Asianmukaiset merkinnät ovat tärkei-tä jätteiden oikean jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Mahdollisten vuotojen tal-teenotossa syntyneet öljypitoiset jätteet ovat vaarallisia jätteitä, joita on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäris-tölle. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan. Jätelaki ja -asetus on uu-distettu edellisen ympäristölupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Aiempi ongel-majätetermi on korvattu uudessa jätelaissa termillä vaarallinen jäte. Lupamäärä-ysten sisältö on aiemman lupamääräyksen kaltainen, mutta termit ja pykäläviitta-ukset on muutettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisiksi. (YSL 52 § ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 13 §, 15 17 §, 29 § ja 31 §, JäteA 7 9 § ja 17 § sekä VNA 800/2010 11 §.)

23/26

Lupamääräys 20. Kaivannaisjätettä koskevassa jätehuoltosuunnitelmassa on si-tovasti esitetty toiminnassa muodostuvan sivukiven ja pintamaiden varastointi ja käsittely. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteestä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitel-maa on tarkistettava ja siihen on tehtävä muutoksia, mikäli maisemointisuunni-telma hyväksytään. Ympäristönsuojelulain mukaan kaivannaisjätteen jätehuolto-suunnitelman on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava. (YSL 113 § ja 114 §, VNA 379/2008 18 §) Lupamääräys 21. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä siitä, että sen käyttämät jätekuljetusyritykset on merkitty jätteen ammattimaisina kuljettajina jätehuoltore-kisteriin. (JäteL 29 § ja 98 §) Lupamääräykset 22–27 on annettu toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Toi-minnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Li-säksi lupamääräys on annettu valvonnallisista syistä (YSL 7, 52, 58 ja 62 §, YSA 15 §, JäteL 12 § ja 13 § sekä JäteA 22 §). Lupamääräyksessä 22 edellytetään noudatettavaksi hakemuksen liitteenä esitet-tyä jätteiden vastaanottotarkkailusuunnitelmaa. Vastaanotettavien jätteiden laa-duntarkkailusuunnitelma yhdessä alueella tehtävän vaikutustarkkailun kanssa täyttää jätelain 120 §:ssä ja jäteasetuksen 25 §:ssä asetetun vaatimuksen jät-teenkäsittelijän seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta. (YSL 62 §, YSA 15 §, JäteL 120 § ja141 § sekä JäteA 12 § ja 25 §) Lupamääräys 23. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu on kiviainestuotannon parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. (YSL 6 §, 62 §, 66 §, 172 § ja 209 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 13 §) Lupamääräykset 24 26. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vai-kutuksista ympäristöön. Melu ja tärinä ovat ympäristön pilaantumista aiheuttavia tekijöitä. Mikäli toiminnassa tapahtuu meluavien toimintojen tai meluesteiden osalta merkittäviä muutoksia, on aiemmin tehdyt melumittaukset uusittava. Toi-minnan aiheuttamaa tärinää ei ole mitattu ja mittausvelvoite on lisätty, jotta tarvit-taessa mittaukset voidaan velvoittaa tehtäviksi. Koska tarkkailua koskevia lupamääräyksiä on lisätty, on lupamääräysten nume-rointi muuttunut. Vuosiraportointia koskevaan uuteen lupamääräykseen 27 on li-sätty velvoite toimittaa valvontaviranomaiselle tiedot raportointivuonna tehdyistä tarkkailuista ja mittauksista. Vuosiyhteenveto tulee toimittaa Tampereen kaupun-gin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvonnan mahdollistamiseksi. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan harjoittaja on jätelain mukaan kirjanpitovelvol-linen jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen jätteen lajista, laa-dusta, määrästä, toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kir-janpito tulee säilyttää joko kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. (YSL 6 § ja 62 §, YSA 15 §, JäteL 118 § ja 119 § sekä JäteA 22 §) Lupamääräys 28. Loppuraporttia koskeva lupamääräys on annettu, jotta alueelle pysyvästi jäävien jätteiden sijainti, laatu ja määrä ovat helposti ja luotettavasti selvitettävissä yhdestä dokumentista. (JäteL 118 §)

24/26

Lupamääräys 29. Toiminnan ja päästöjen tarkkailu edellyttää vastuuhenkilön ni-meämistä. Lupaehto annetaan myös valvonnallisista syistä. (YSL 62 §, YSA 15 §, JäteL 118 120 §, 141 § sekä JäteA 12 ja 25 §). Lupamääräys 28. Öljy- ja muista kemikaalivahingoista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpi-teiden määrittelemiseksi (YSL 52 § ja 123 §, YSA 15 §). Lupamääräys 29. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavi-en toimenpiteiden määrittelemiseksi. (YSL 52 §, 123 §, YSA 15 §, VNA 800/2010 11§) Lupamääräys 30. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja toi-minnanharjoittajan vaihtumisesta ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi vaatiiko muuttunut toiminta ympäristölupapäätöksen muuttamis-ta. (YSL 170 §, YSA 15 §). Lupamääräys 31. Jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajalta on edellytetty vakuutta asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrä on yhtenevä pää-töksen täytäntöön panoa koskevan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen va-kuuden kanssa ja riittää, että toinen vakuuksista asetetaan. Toiminnan päättymi-sen jälkeen vakuus voidaan osittain tai kokonaan palauttaa riippuen maisemoin-tisuunnitelman toteutumisesta ja mahdollisesta toiminnan päättymisen jälkeisestä tarkkailutarpeesta. (YSL 59 61 §) Lupamääräys 32. Ennen laitoksen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityis-kohtainen suunnitelma laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta-alue saatetaan toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toi-minnanharjoittaja vastaa edelleen tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemi-seksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 52 § ja 94 §, YSA 15 § sekä JäteA 13 §).

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 11, 16, 17, 19, 49, 52, 53, 56, 58, 59, 60, 61, 62, 66, 70, 94, 113, 114, 123, 170, 172, 199 ja 209 § Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 15 § Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 31, 98, 118, 119, 120 ja 141 § Jäteasetus (VNA 179/2013) 7, 8, 9, 12, 13, 17, 22 ja 25 § Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (VNA 379/2008)

25/26

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurs-kaamojen ympäristönsuojelusta (VNA 800/2010) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 § Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 689/2006) 3, 4 § Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 591/2006) Luonnonsuojelulaki (LSL 1096/1996)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on kallion louhinnan ja murskauksen osalta voimassa toistaiseksi. Kierrätyskiviainestoiminnan osalta ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistami-sesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava (YSL 70 §).

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston 8.4.2011 antaman ympäristölupapäätöksen Dnro TRE: 9126/11.01.00/2009 ko-konaan.

KÄSITTELYMAKSU Hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on ympäristö- ja rakennusjaoston 11.5.2010 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen. Sa-malla alueella toimivan ympäristöluvanvaraisen toiminnan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lu-pamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen mak-susta. Tässä lupapäätöksessä uutena toimintana haetaan lupaa jätteen käsitte-lylle ja hyödyntämiselle, mikä on siksi otettu lupamaksun perusmaksuksi. Sen lu-pamaksu on 1 400 euroa. Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ai-nesten otto, kivenlouhimo, lupamaksun suuruus on 2200 euroa, josta 50 % on 1100 euroa. Koska louhintatoiminnan osalta on kyse lupamääräysten tarkistami-sesta, tarkistamisesta on veloitettu 50 % alhaisempi maksu, eli 550. Näin olleen toimintakokonaisuuden lupamaksu on 1 990 euroa.

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja käsittelymaksuun voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 25.5.2015 mennessä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Hakijan pyynnöstä ympäristö- ja rakennusjaosto määrää, että päätöksen mukai-nen toiminta voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupa-päätöstä noudattaen ehdolla, että luvan saaja antaa ennen päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista Tampereen kaupungin ympäristöpalveluille ympäristön-

26/26

suojelulain 199 §:n mukaisen 15 000 euron suuruisen vakuuden pankkitakauk-sena. Hakija on esittänyt hyväksyttävästi perustellun syyn aloittaa hakemuksessa ku-vattu toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudat-taen. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä alueelle vastaanotetut ja mahdollisesti rakenteissa hyödynnytetyt jätteet voidaan poistaa. Vakuus asetetaan ympäristön saattamiseksi ennalleen tai vahingon kor-vaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lisäksi jaosto määrää, että lupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi mainittu 15 000 euron vakuus muutetaan lupamääräysten kohdassa 32 määrätyksi ympäris-tönsuojelulain 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi. (YSL 199 §)

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan aluepelastuslaitos Päätöksestä ilmoittaminen Päätöksen antamisesta kuulutetaan Tampereen kaupungin virallisella ilmoitus-taululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan kaupungin internet-sivuilla. Päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille, joille on erikseen annettu tieto ympäristö-lupahakemuksesta. Lisätiedot päätöksestä Lisätietoja päätöksestä antaa asian valmistelija Jaana Lappeteläinen, p. 040 8063 448.