akseli 1/2014 - tampere · 2015. 8. 27. · akseli 1/2014 tampereen kaupunki väestö kannen kuva:...
TRANSCRIPT
• VÄ E S TÖ• M U U T TO L I I K E
• VÄ E S TÖ S U U N N I T E• T YÖ L L I S Y YS
• T YÖ PA I K AT• A S U M I N E N
• TA LO U S
O R I G O S S A : Tu l e va i s u u d e n Ta m p e re
1/2014AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta
TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJATOIMINTA JA TALOUS 2014
AKSELI 1/2014VäestöTampereen kaupunki
Kannen kuva: Janne Kaakinen/Tampereen Kameraseura ry Kuvat: Janne Kaakinen, Johannes Laaksonen, Tampereen kaupungin kuvapankki
Tampere 19.6.2014
AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta
1/2014Väestö Leena Salminen 1Muuttoliike Jukka Tapio 2Väestösuunnite Leena Salminen 4Työllisyys Jenni Kallio 6Työpaikat 9Asuminen Leena Salminen 10Talous Leena Salminen 13
Origossa: Tulevaisuuden Tampere 15
Ajankohtaista: Tampere –info 2014 21Tampereen väestö 31.12.2013 21
Tutkimuksia ja arviointeja 22
Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus kes-keisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Aihealueita ovat väestö, muuttoliike, väestösuun-nite, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous.
Origossa esitellään Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tulevaisuudentutkimuk-sen verkostoakatemian (TVA) järjestämän ”Tulevaisuuden kaupunki” –erikoiskurssin laatimia Tampereen tulevaisuuden näkökulmia.
Ajankohtaista ovat tilastojulkaisut Tampere - info 2014 ja Tampereen väestö 31.12.2013. Tutkimuksia ja arviointeja osiossa esitellään TOP -School –hankkeen loppuraportti ja henkilöstöjohtaja Niina Pietikäi-sen eMBA –tutkielma.
AKSELI 1/2014Väestö
1
0200400600800
1 0001 2001 4001 6001 8002 0002 2002 4002 6002 8003 0003 200
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2103
2014
*
III kolm.
II kolm.
I kolm.
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Väestönkasvu kolmannesvuosittain
* Ennakkotieto
VÄESTÖKasvu tasaantunut
Ennätyksellisen väestönkasvun vuoden 2013 jälkeen ollaan palaamassa normaalien vuosien kasvu-uralle. Huhtikuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 222 637. Alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukau-den aikana väestön kasvu on ollut 191 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 600 asukasta.
Tammi-huhtikuussa syntyi 784 uutta tamperelaista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina, jolloin määrä on ollut selvästi yli 800 vauvan. Kuolleisuuden väheneminen alkuvuonna nosti kuitenkin syntyneiden enemmyyden (149 henk.) suuremmaksi kuin vuosi sitten.
Vuoden 2014 kaksi ensimmäistä kuukautta jatkoi muutto-liikkeessä edellisen vuoden kehitystä. Vielä tammi-helmi-kuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä vähe-ni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuut-toa suuremmaksi. Huhtikuussa sama kehitys jatkui ja netto-muutto pieneni entisestään. Koska syntyneiden enemmyys eikä maahanmuutto riittäneet kompensoimaan enää pois-muuttoa, Tampereen väestömäärä pienentyi huhtikuussa. Vuosi sitten huhtikuussa väestönkasvu oli 200 henkilöä.
Kaupunkiseudun kasvu useammassa kunnassa
Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli huhti-kuun 2014 lopussa 370 188 henkilöä. Väkiluku kasvoi alku-vuoden aikana 633 henkilöä (0,2 %), mikä oli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko kaupunkiseudun kasvu on ollut selvästi vähäisempää kuin vuosi sitten. Kes-kuskaupungin ja naapurikuntien kasvun ero on tasoittu-nut. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Nokian kasvu palannut lähestulkoon vuoden 2012 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Pirkkalan väestön kasvu sen sijaan on ollut alkuvuonna edelleen vähäisempää kuin viime vuonna. Kan-gasalan Ja Vesilahden väestömäärä on jopa laskenut vuo-denvaihteesta.
Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-huhtikuu 2014*
-25 0 25 50 75 100
125
150
175
200
Vesilahti -17
Kangasala -6
Orivesi 26
Pirkkala 56
Nokia 75
Lempäälä 149
Ylöjärvi 189
Tampere 191
Syntyneiden enemmyys
Nettomuutto
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
* Ennakkotieto
AKSELI 1/2014Väestö
2 AKSELI 1/2014Muuttoliike
Pääkaupunkiseudun kasvu jatkuu vahvana
Helsingin kasvu on vain vahvistunut. Etenkin kotimaan si-säisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, vain se on saanut suurimpien kaupunkien joukossa Helsingin lisäksi muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Näiden kaupunkien kasvu on samoissa luvuissa kuin viime vuonna. Vaikka Vantaan ja Oulun väestön määrän kasvu on pienen-tynyt viime vuodesta, se on selvästi Tamperetta enemmän. Oulun kasvu on ollut alkuvuonna kaksinkertainen Tampe-reeseen verrattuna.
MUUTTOLIIKEMuuttovoiton ennätysvuosi
Vuonna 2013 Tampereen muuttovoitto nousi yli 2 300 hen-kilöön. Maan sisäisen lähtömuuton voimakas väheneminen nosti muuttovoiton selvästi edellisestä vuodesta 2000-lu-vun ennätyslukuihin. Myös tulomuutto väheni, mutta vain viidesosalla verrattuna lähtömuuttoon. Edellisen kerran muuttovoitto nousi yli 2 000 asukkaan 1990-luvun puoli-välissä, jolloin kotikuntalain muutos salli opiskelijoiden kir-jautua opiskelupaikkakuntansa asukkaiksi. Maahanmuutto pysyi samoissa lukemissa kuin aiemmin, mutta myös maas-tamuutto väheni. Nettomaahanmuuton osuus muuttovoi-tosta väheni kuitenkin kolmannekseen.
Muuttojen vähenemiseen vaikutti heikko yleinen taloudel-linen tilanne. Varsinkin nuoret jäivät tai joutuivat jäämään opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksi-en avautumista. Toisaalta epävarma taloustilanne on selvästi jarruttanut perheiden muuttoja naapurikuntiin.
Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy syksyn aikana, jolloin kaupunkiin muuttaa runsaasti opiskelijoita. Edellisis-tä vuosista poiketen muuttovoittoa kertyi tällä kertaa myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tampereen sisällä vuo-den 2013 aikana muutti 33 600 henkilöä, mikä on 600 henki-löä vähemmän kuin vuonna 2012.
Muuttotappio kehyskuntiin väheni
Tampereen muuttotappio kaupunkiseudun kehyskuntiin oli 745 henkilöä vuonna 2013. Lähtömuuton vähenemisen myötä muuttotappio kehyskuntiin lähestulkoon puolittui vuodesta 2012. Muista Pirkanmaan kunnista Tampere sai
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
0
250
500
750
1 000
1 250
1 500
1 750
2 000
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto
Nettomuutto
0 1 000 2 000 3 000
Turku -9
Tampere 191
Oulu 432
Vantaa 625
Espoo 1221
Helsinki 2585
Syntyneiden enemmyys
Nettomaassamuutto
Nettomaahanmuutto
Suurten kaupunkien kasvu tammi-huhtikuu 2014*
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
* Ennakkotieto
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Tulomuutto
Lähtömuutto
Nettomuutto
Muuttoliike
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
AKSELI 1/2014Väestö
AKSELI 1/2014Muuttoliike
3
muuttovoittoa yli 400 henkilöä. Muuttotappio pääkaupun-kiseudulle väheni jonkin verran viime vuonna, tosin vuosina 2011 ja 2012 sinne muutti ennätyksellisen paljon tampere-laisia. Muuttotappiota pääkaupunkiseudulle jäi edelleen yli 600 henkilöä, josta Helsingin osuus oli 450 henkilöä. Tampe-reen muuttovoitosta suurin osa tuleekin Pirkanmaan ja pää-kaupunkiseudun ulkopuolelta.
Muuttovoittoa opiskelijoista ja työttömistä
Muuttajien ikärakenne, koulutus ja tulorakenne vaikuttavat tulo- ja lähtömuuttoalueen dynamiikkaan ja elinvoimaisuu-teen. Keskuskaupunkien tulomuuttajat kuuluvat suurim-maksi osin pienituloisiin väestöryhmiin. Näin myös Tampere saa muuttovoittoa lähinnä nuorista, opiskelijoista, työttö-mistä ja maahanmuuttajista. Muuttotappiota muodostuu työllisistä, lapsiperheistä ja korkeasti koulutetuista. Näin ol-len Tampereelle muuttaa vähemmän suurituloisia kuin hei-tä muuttaa Tampereelta pois. Varsin usein hyvän tulotason omaavien lähtömuuttajien muuttokuorma suuntaa rajan taakse naapurikuntiin.
Eniten Tampere saa muuttovoittoa nuorista, 15–24-vuoti-aista, joiden nettomuutto nousi viime vuonna lähes 2 900 henkilöön. Lähes 700 henkilön muuttotappio muodostui lapsiperheistä eli 25–34-vuotiaista sekä 0–4-vuotiaista. Kummassakin ikäluokassa muuttotappio pienentyi kuiten-kin vuodesta 2012. Myös 35–39-vuotiaiden muuttotappio pienentyi, mutta tämä johtui enemmänkin kuntien välisen tulomuuton lisääntymisestä. Maahanmuuttajissa enemmis-tö on totutusti 20–39-vuotiaita.
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Muuttajien veronalaiset tulot 2011
-500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500
Ei tuloja
2–2 999 €
3 000–5 999 €
6 000–8 999 €
9 000–11 999 €
12 000–16 999 €
17 000–21 999 €
22 000–26 999 €
27 000–31 999 €
32 000–41 999 €
42 000–51 999 €
yli 52 000 € TulomuuttoLähtömuuttoNettomuutto
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000
Tuntematon
Muu työvoimaankuulumaton
Lapsi (0–14-v.)
Eläkeläinen
Opiskelija
Työtön
Työllinen
TulomuuttoLähtömuuttoNettomuutto
Muuttajien pääasiallinen toiminta 2011
Tampereen muuttovoitto ja –tappio muihin kuntiin 2013
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
228
150
130
115
112
105
100
91
90
83
-25
-37
-45
-74
-84
-138
-156
-181
-193
-447
-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400
JyväskyläOulu
JämsäLahti
HämeenlinnaSastamala
JoensuuSeinäjoki
Mänttä-VilppulaKuopioOrivesi
HyvinkääYlöjärvi
EspooVantaa
KangasalaNokia
LempääläPirkkalaHelsinki
Kunnat, joista suurin nettomuuttovoitto Tampereelle
Kunnat, joihin suurin nettomuuttotappio Tampereelle
AKSELI 1/2014Väestösuunnite
4 AKSELI 1/2014Väestösuunnite
Tarkempia tietoja Väestösuunnite 2014 -tiedostosta
VÄESTÖSUUNNITE Väestösuunnite 2014–2030 nyt päivitetty
Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteelli-sempi
Suunnitteen lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseu-dun rakennesuunnitelma 2030:ssa asetettu tavoite 2 000 asukkaan vuosikasvusta, jonka toteutuessa tamperelaisia olisi vuoden 2030 lopussa 253 400. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoitteen 21.4.2010. Lisäksi uuden asuin-rakentamisen ja sen tuoman väestönkasvun arvioinnin lähtökohtana on palveluita, asumista, liikennettä ja maan-käyttöä ennakoiva PALM -suunnitelma vuosille 2014–2028, jonka kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi 9.12.2013.
Lähtötietona on väestön määrä ja ikärakenne tammikuus-sa 2014. Väestönmuutosten arviointi perustuu vuosien 2004–2013 keskimääräiseen syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi ole-tettu, ettei syntyvyys pysy jatkossa yhtä suurena kuin parina edellisenä huippuvuotena. Keskimääräinen elinikä jatkaa maltillista nousuaan. Lapsiperheiden (ikäluokat 0–10v. ja 30–40v.) poismuuton odotetaan vähenevän hieman, kun Tampereelle rakentuu uusia pientalovaltaisia asuinaluei-ta. Ikäihmisten (60-70v.) muutto Tampereelle kasvaa myös hieman. Tämä väestösuunnite ei sisällä oletuksia raitiotien rakentamisesta eikä sen mahdollisesti mukanaan tuomasta väestönkasvusta eri alueilla.
Vuonna 2030 tamperelaisia 254 300
Väestönkasvun ennätysvuoden 2013 jälkeen vuosikasvun odotetaan jatkuvan vuosikymmenen loppuun keskimäärin 2 250 asukkaassa. Vuonna 2020 tamperelaisia odotetaan olevan 236 200. Ensi vuosikymmenen puolella vuosikasvu pienenee 1 800 asukkaaseen, koska väestön ikääntyminen lisää kuolleisuutta. 250 000 asukkaan rajapyykki ohitetaan vuoden 2028 kuluessa. Kaupungin oma väestösuunnite us-koo väestönkasvun olevan selvästi suurempaa mitä Tilasto-keskus ennustaa.
210 000
215 000
220 000
225 000
230 000
235 000
240 000
245 000
250 000
255 000
260 000
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Väestösuunnite2014
Väestösuunnite2012
Tilastokeskuksenennuste 2012
Väestösuunnitteet
Lisätietoja:Leena Salminen, erikoissuunnittelijaPuh. 040 [email protected]
AKSELI 1/2014Väestösuunnite
AKSELI 1/2014Väestösuunnite
5
Eliniän piteneminen kasvattaa erityisesti vanhimpia ikä-luokkia. Eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka, yli 11 000 asukasta. Sen sijaan tällä vuosikymmenellä voimak-kaasti kasvava ikäluokka, 65–74-vuotiaat, alkaa 2020-luvun taitteen jälkeen pienentyä. Tamperelaisista on vuoden 2030 lopussa enemmän kuin joka viidennes (nyt 18 %) täyttänyt 65 vuotta. Yhteensä tämän ikäisiä on 52 600 henkilöä eli 13 550 henkilöä enemmän kuin nyt.
Suuri syntyvyys, lapsiperheiden naapurikuntiin muuton väheneminen sekä uudet pientalovaltaiset asuinalueet edesauttavat lasten ikäluokkien kasvua. Lasten määrän kas-vu tasaantuu lähestyttäessä ensi vuosikymmenen loppua. Lapsia (0–15v.) on vuoden 2030 lopussa yhteensä 40 500 eli 16 prosenttia väestöstä (nyt 14 %). Uusi päivähoito- tai koulupaikka täytyy 15 vuoden kuluessa järjestyä yli 8 500 lapselle.
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
22 000
24 000
26 000
28 000
30 000
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
0-6v.
7-15v.
65-74v.
75+v.
Väestösuunnite lasten ja ikäihmisten ikäluokissa
-4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000
Epilä-KalkkuKeskusta Länsi
Viinikka-KoivistonkyläLukonmäki-Kaukajärvi
Tesoma-LamminpääKissanmaa-Petsamo
Kämmenniemi-TerälahtiPispala-Tahmela
Messukylä-TakahuhtiPeltolammi-Multisilta
Hatanpää-HärmäläLinnainmaa-Leinola
Keskusta ItäKaleva-Järvensivu
Lielahti-LentävänniemiHervanta-HallilaAtala-Olkahinen
Nurmi-SorilaVuores
Väestönmuutos suunnitealueilla 2014-2030
Vuores ja Nurmi-Sorila kasvualueina
Väestösuunnite on laadittu 19 suunnitealueelle. Eniten väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä Vuo-reksessa, joka rakentuu pääosin kuluvalla vuosikymmenellä. Sen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä suunnitteessa arvioitiin. Aivan lähivuosina kasvaa myös Hervanta-Hallilla, jossa vä-estönkasvu on ollut aiemmin arvioitua suurempaa. Samoin Lielahti-Lentävänniemessä (sis. Niemenranta) väestönkasvu tulee olemaan muita alueita suurempaa.
Nurmi-Sorilan rakentamisen alku on siirretty 2020-luvulle. Myös Atala-Olkahisen (sis. Ojala) kasvu tapahtuu pääosin ensi vuosikymmenellä.
AKSELI 1/2014Työllisyys
6 AKSELI 1/2014Työllisyys
TYÖLLISYYSTyöttömyyden kasvu hidastumassa
Huhtikuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 15,6 pro-senttia. Edellisvuoden lopun ennätyslukemista työttömyys-aste on pudonnut 1,5 prosenttiyksiköllä, mutta kausivaihte-lun vuoksi työttömyystilanteen ei kuitenkaan vielä voi sanoa kehittyneen parempaan suuntaan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna työt-tömyysaste on noussut 0,9 prosenttiyksikköä.
Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 17 476 henkilöä. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana työttömien määrä laski 1 372 henkilöllä, mutta huhtikuussa työttömänä oli 1 247 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Tämä tarkoit-taa 7,7 prosentin vuotuista kasvua. Työttömien absoluutti-nen määrä oli maan toiseksi korkein Helsingin jälkeen.
Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuussa 32 599 työtöntä työnhakijaa, eli 13,5 prosenttia työvoimasta. Edellisen vuo-den vastaavasta ajankohdasta työttömien määrä maakun-nassa on kasvanut Tamperetta nopeammin, 10,8 prosenttia. Koko maan työttömyysaste huhtikuussa oli 11,7 prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi prosenttiyksikön.
Vaikka työttömyyden tunnusluvut huhtikuussa olivatkin yhä edellisvuotta synkemmät, kasvaa työttömyys selvästi aiem-paa hitaammin. Orastavat merkit kehityksen kääntymisestä parempaan suuntaan ovat lupaavia, mutta oletettavaa on, että kesää kohden työttömyys jälleen ainakin kausiluontei-sesti nousee.
Tampere edelleen suurten kaupunkien kärkeä
Espoon työttömyys on vakiintunut suurten kaupunkien ma-talimmalle tasolle. Huhtikuussa Espoon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Helsingissä ja Vantaalla työttömyysaste py-sytteli hiukan yli 10 prosentissa, Turun työttömyysaste laski 14,5 prosenttiin ja Oulussa työttömyysaste oli 15,2 prosent-tia. Vaikka Tampereen tilanne on säilynyt kuuden suurim-man kaupungin heikoimpana, kasvaa työttömyys nopeim-min pääkaupunkiseudulla. Helsingissä työttömyysaste on vuodessa noussut peräti 1,6 prosenttiyksikköä.
Maamme 20 suurimman kaupungin joukossa työttömyys on jo pitkään ollut Tamperetta korkeampi vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Seutukunnan työttömyysaste huhtikuussa oli 13,9 prosenttia. Jyväskylän, Oulun ja Lahden seutukunnissa työttömyys on korkeampi kuin Tampereen seutukunnassa.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Tampere
Koko maa
% Työttömyysaste, vuosineljännekset
Lähd
e: P
irkan
maa
n EL
Y-ke
skus
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Tampere Nokia OrivesiYlöjärvi Kangasala PirkkalaLempäälä Vesilahti
%Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste,
huhtikuu
Lähd
e: P
irkan
maa
n EL
Y-ke
skus
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
TampereOuluTurkuVantaaHelsinkiEspoo
%Suurten kaupunkien työttömyysaste,
huhtikuu
Lähd
e: P
irkan
maa
n EL
Y-ke
skus
AKSELI 1/2014Työllisyys
AKSELI 1/2014Työllisyys
7
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
yli vuoden työttömänä
yli 50 -vuotiaat
alle 25-vuotiaat
ulkomaalaiset
Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset
työttömät, huhtikuu
Lähd
e: P
irkan
maa
n EL
Y-ke
skus
Pitkäaikaistyöttömät yhä pidempään poissa työmarkkinoilta
Huhtikuun lopussa 6 334 tamperelaisen työttömyys oli kes-tänyt yli vuoden. Edellisvuoden lopusta määrä on pudonnut 511 henkilöllä, mutta vuotuinen kasvu oli kuitenkin 429 henkilöä. Suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 7,3 prosenttia, eli hieman vähemmän kuin kokonaistyöttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömyydessä nä-kyy Tampereen yleinen kehityssuunta, sillä kasvu on aiem-paan verrattuna merkittävästi hidastunut. Vielä edellisvuon-na pitkäaikaistyöttömyys lähes kaksinkertaistui.
Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista tamperelaisista työn-hakijoista oli huhtikuussa 36,2 prosenttia, ja on pysynyt vii-me vuoden tasolla. Kun verrataan kuutta suurinta kaupun-kia, näyttäytyy pitkittyvä työttömyys erityisesti Tampereen ongelmana. Seuraavaksi korkeimmalle pitkäaikaistyöttö-myys nousee Espoossa, jossa osuus kaikista työnhakijoista on 30,3 prosenttia. Oulussa pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista on lähes kymmenen prosenttiyksikköä Tam-peretta pienempi.
Pirkanmaalaisten pitkäaikaistyöttömien joukossa yli kaksi sekä yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa. Työt-tömyys on sukupuolittunutta, sillä miesten osuus korostuu kaikissa työnhakijaryhmissä ja kasvaa työttömyyden keston myötä. Yli viisi vuotta työttömänä olleiden joukossa miesten osuus nousee jo 62 prosenttiin.
Nuorten tilanteessa valoa, eniten kasvaa ikääntyvien työttömyys
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli huhtikuussa 2 401 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 133 henkilöllä, eli 5,9 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna myös nuorten työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin, sillä vuoden 2013 huhtikuussa nuorisotyöt-tömyyden vuosittainen kasvu oli 36,8 prosenttia. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana nuorten työttömien määrä on pudonnut 356 henkilöllä.
Suurten kaupunkien väliset erot nuorisotyöttömyydessä ovat pitkäaikaistyöttömyyttä pienemmät. Alle 25-vuotiai-den työnhakijoiden osuus on suurin Oulussa, jossa 17,6 pro-senttia työnhakijoista on nuoria. Tampereella osuus on 13,7 prosenttia.
Ammattialoittain nuoret sijoittuvat aloille, joilla yleisestikin on paljon työnhakijoita: teollisuuteen, palvelutyöhön ja
AKSELI 1/2014Työllisyys
8 AKSELI 1/2014Työpaikat
kaupalliseen työhön. Kuitenkin lähes kolmannes nuorista työttömistä on vailla ammattia. Koulutuksen suorittaneista nuorista yli 60 prosentilla on keskiasteen koulutus. Pirkan-maan TE-toimiston alle 25-vuotiaista työnhakija-asiakkaista yli 60 prosenttia on miehiä.
Työttömyys kasvaa voimakkaimmin yli 50-vuotiaiden jou-kossa. Huhtikuussa yli 50-vuotiaita työttömiä oli 5 388 hen-kilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 459 henkilöllä, eli 9,3 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on 30,8 prosenttia. Yhä useammin yli 50-vuotiaiden työttömyydestä tulee myös pitkäkestoista. Ulkomaalaisia työnhakijoita Tampereella oli 1 494. Vuoden aikana määrä on kasvanut 138 henkilöllä.
Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon taloustilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäky-mät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Ikääntyneempiä työnhakijoita lannistavat etenkin puutteet työnhakutaidoissa sekä oman osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille.
Työttömyys kaikkien alojen ongelma
Pirkanmaan työttömyys on ammattiryhmittäin suurinta teollisessa työssä, mistä työtä hakee yli 7 800 henkilöä. Työt-tömyys on vuoden aikana kasvanut kaikilla ammattialoilla, mutta suhteessa eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä. Alan työttömyys on kasvanut yli viidenneksen ja avoimet työpaikat vähentyneet yli 8 prosentilla. Avoimia työpaikkoja Tampereella oli huhtikuussa 1 700. Yhtä avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 10 työtöntä työnhakijaa. Vuosi sitten työpaikkoja oli avoinna 247 paikkaa enemmän ja työnhakijoita puolestaan 1 247 henkilöä vähemmän. Pir-kanmaalla avoimena oli 2 692 työpaikkaa, yksi avoin työ-paikka 12 työnhakijaa kohden. Eniten avoimia työpaikkoja oli tarjolla palvelutyössä sekä kaupallisella alalla.
AKSELI 1/2014Työllisyys
AKSELI 1/2014Työpaikat
9
Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2012 Sinisellä ja lihavoituna työnantajat, joiden koko henkilöstö on sijoittunut Tampereelle.
TYÖPAIKAT
Tampereen seutukunnan suurimmat yksityiset työnantajat 2012Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereella on merkitty sinisellä värillä.
Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö
PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Isot supermarketit (yli 1000 m²) 1922NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus 1446SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 1143ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu 1121METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 1023NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 995SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 861NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 767AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 761VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 674METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 670PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 662TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 624ACCENTURE SERVICES OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 601METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valm. 552ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 542LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 521METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 505SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 491SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valm. 489METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 479UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 475ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 452FIMLAB LABORATORIOT OY Laboratoriotutkimukset 402ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 382ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 381STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 376UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 374CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 363TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 361NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 359CGI SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 356POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 352TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 351VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 350PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valmistus 329INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 326SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 40 317SCA TISSUE FINLAND OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 313N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 308REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 307ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 274TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 261JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 259HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 256TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 253NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 253TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 239INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 237ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmien tukkuk. 235VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 235IKEA OY Huonekalujen vähittäiskauppa 228FASTEMS OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 226YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 225NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 217INVALIDILIITON ASUMISPALVELUT OY Vammaisten palveluasuminen 212BRONTO SKYLIFT OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 210PIHLAJALINNA OY Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaanottotoim. 209RAMBOLL FINLAND OY Yhdyskuntasuunnittelu 208ATA GEARS OY Laakereiden, hammaspyörien, vaihteistojen valm. 204 Lä
hde:
Tila
stok
esku
s
AKSELI 1/2014Asuminen
10 AKSELI 1/2014Asuminen
ASUMINENAsuntotuotannon hyvä vire katoamassa
Vuonna 2013 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 826. Vuosina 2011–2013 on valmis-tunut keskimäärin 1 867 asuntoa. Sitä ennen, vuosina 2009 ja 2010, yllettiin vain noin 1 100 asunnon valmistumiseen. Ra-kentamisen vilkkaus on näkynyt erityisesti omistusasuntoina, joita valmistui vuonna 2013 yhteensä 1 029 (56 %). Vuokra-asuntoja valmistui 797 (44 %). Perustajaurakoituja kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui neljänneksi eniten koko 2000-luvul-la. Kerrostaloasuntojen osuus oli 81 prosenttia, rivitaloasunto-jen 10 ja pientaloasuntojen 9 prosenttia. Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan. Myös Niemen-ranta sai yli 200 uutta asuntoa.
Vuoden 2013 rakennuslupatilastot osoittavat asuntoraken-tamisen hiipumisen. Vuonna 2013 lupia myönnettiin vähiten 2000-luvulla (1 003 asuntoa). Uusia asuntoja aloitettiin raken-taa neljänneksi vähiten 2000-luvulla (1 364). Asuntoimen ar-vion mukaan vuonna 2014 näyttäisi valmistuvan noin 1 300 asuntoa, joista omistusasuntoja olisi 54 prosenttia, vuokra-asuntoja 42 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosent-tia. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan ja Härmälään.
Tulevien vuosien asuntotuotannosta on luettavissa lisää asuntotoimen julkaisussa Asuntojen uudistuotanto Tampe-reella vuosina 2014–2016.
Tuotanto ei yllä tavoitteeseen
Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmas-sa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu 1 865 asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen yllettiin vuosina 2011–2013, mutta vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia ei kyetä korvaa-maan lähitulevaisuudessa. Myös ennakoitua suurempi väes-tönkasvu vuonna 2012 ja varsinkin vuonna 2013 lisää uusien asuntojen tarvetta. Laskennallisesti vajausta on tällä hetkellä noin 2 000 asuntoa. Vuosien 2014–2016 asuntotuotannon arvioidaan jäävän keskimäärin 1 600 asuntoon vuodessa. Kerrostaloasuntojen osuus tuotannosta on 78 prosenttia.
Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh. 050 571 2940 [email protected]
Valmistuneet asunnot ja väestönkasvu 2000–2016*
22.5.2014 Leena Salminen
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2 000
2 200
2 400
2 600
2 800
3 000
3 200
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
*
2015
*
2016
*
Asuntotuotanto
Väestönkasvu
Lähde: Rakennusvalvonta, * ennuste Asuntotoimi
Valmistuneet asunnot ja väestön kasvu
Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi
joista joistayhteensä krstaloas. vuokra-as.
Hervanta 434 434 308
Niemenranta 256 256 178
Kalevanrinne 141 141 141
Vuores 134 111 19
Lentävänniemi 108 108 0
Ratina 102 102 32
Rahola 81 68 42
Muotiala 58 58 0
Atala 56 0 0
Härmälä 56 56 0
Ristinarkku 54 54 0
Muut alueet 346 .. 77
Yhteensä 1 826 1 487 797
Kerros- ja rivitaloasunnotjoista joista
yhteensä krstaloas. vuokra-as.
Rahola 204 199 62
Härmälä 224 224 224
Vuores 176 143 42
Niemenranta 152 152 59
Hervanta 150 150 65
Atala 85 60 43
Muut alueet 126 107 104
Yhteensä 1 117 1 035 599
Asuntotuotanto 2013
Asuntotuotanto 2014, arvio
AKSELI 1/2014Asuminen
AKSELI 1/2014Asuminen
11
Yli puolet asuntokannasta pieniä asuntoja
Vuoden 2013 lopussa oli Tampereella 127 258 asuntoa, jois-ta 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Vakituisesti asuttuja asuntoja oli 116 472 eli 91,5 prosenttia. Vuodessa asunto-jen määrä on kasvanut lähes 2 200 asunnolla. Yli kolmas-osa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu 1960–1970-luvuilla. 2000-luvulla rakennettuja asuntoja on yli 24 000, lähes viidennes asuntokannasta.
Vuoden 2012 lopussa oli Tampereella omistusasuntoja noin 59 900, niiden osuus kaikista asunnoista oli 48,5 prosent-tia. Vuokra-asuntoja oli 51 600, osuus 41,3 prosenttia. Asu-misoikeusasuntoja oli 3 200 eli vain 2,5 prosenttia kaikista asunnoista. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä (20,5 %) ja kaksioita (37 %).
Sinkkutalouksia lähes puolet asuntokunnista
Tampereella oli vuoden 2013 lopussa 116 472 asuntokun-taa, joissa asui 214 727 henkilöä. Asuntokunnista lähes puolet (48,4 %) oli yhden henkilön muodostamia, kun koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli keskimäärin 41,7 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 1,8 henkilöä, kun se oli koko maassa 2,1. Asuntokuntien keskikoko on pienenty-nyt tasaisesti jo 1950–luvulta lähtien.
Kaikissa kaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokuntien kes-kikoko on vähintään 2,1. Suurin se oli vuoden 2013 lopus-sa Vesilahdessa ja Lempäälässä, 2,5 henkilöä. Yksin asuvien osuus on kehyskunnissa selvästi pienempi kuin Tampereella.
Tamperelaisista asuntokunnista vain 18 prosenttia oli lapsi-perheitä vuoden 2013 lopussa. Kaupunkiseudun kehyskun-nissa lapsiperheiden osuus oli selvästi suurempi. Orivettä lukuun ottamatta se oli kaikissa kehyskunnissa yli tai lähes 30 prosenttia. Vesilahdessa se oli suurin, 35,0 prosenttia.
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
1980 1990 2000 2010 2013
5+ henkilöä
4 henkilöä
3 henkilöä
2 henkilöä
1 henkilö
Asuntokunnat henkilöluvun mukaan
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Ennen v. 19407 %
1940 1950-luku12 %
1960 1970-luku34 %
1980 1990-luku27 %
2000-luku19 %
Tuntematon1 %
Asuntokanta rakentamisvuoden mukaan 2013
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
AKSELI 1/2014Asuminen
12 AKSELI 1/2014Talous
0
300
600
900
1 200
1 500
1 800
2 100
2 400
2 700
3 000
3 300
3 600
3 900
4 200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HelsinkiPääkaupunkiseutu (PKS)TampereTurkuKoko maa
Asuntojen hinnat, €/m2
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Asuntojen hinnat laskeneet
Maaliskuun 2013 alusta voimaan tullut varainsiirtoveron muutos vilkastutti asuntokauppoja vuoden 2012 lopussa, jolloin kauppoja tehtiin enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Kauppa jatkui vilkkaana edelleen tammi-hel-mikuussa 2013. Maaliskuussa kauppojen määrä lähes puolit-tui edellisvuodesta eikä merkittävää piristymistä tapahtunut loppuvuodestakaan. Kaikkiaan Tampereella tehtiin asunto-osakkeiden kauppoja noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui myös kotitalouksien tulevai-suuden näkymien epävarmuuden lisääntymisestä ja pank-kien luotonannon kiristymisestä.
Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palan-neet kriisiä edeltäneelle tasolle, pääkaupunkiseudulla jopa reilusti ylikin. 2010–luvulla hinnat ovat pysytelleet lähestul-koon samalla tasolla. Kerrostaloasuntojen hinnat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä ovat hieman laskeneet vuoden 2013 lopusta, mutta verrattuna vuoden 2013 ensim-mäiseen neljännekseen ne ovat nousseet vajaan prosentin. Rivitaloasuntojen hinnat ovat muuttuneet tätäkin vähem-män. Kysynnän kohdistuminen pieniin asuntoihin kasvattaa kuitenkin keskustan kerrostaloyksiöiden hintalappua, vuo-dessa reaalista nousua niissä oli 6,7 prosenttia. Keskusta-kaksioiden hinta on puolestaan noussut 4,9 prosenttia. Pää-kaupunkiseudulla asuntojen neliöhinnat ovat yli 1 200 euroa suuremmat kuin muualla maassa.
Vuokrat nousseet
Tampereella asuntojen vuokrien nousu (3,9 %) on voimis-tunut kuluvan vuoden alussa. Vain pääkaupunkiseudulla nousua on ollut enemmän. Vuoden aikana ovat vuokrat nousseet eniten aravavuokrataloissa, 4,5 prosenttia. Niissä yksiöiden vuokrien nousu ylitti jopa 5 prosenttia. Vapaara-hoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 pro-senttia, niissä yksiöiden vuokrat nousivat 4,2 prosenttia.
Vuoden 2014 alussa Tampereella aravavuokratalojen neliö-vuokrat olivat keskimäärin 11,73 euroa. Yksiöiden neliövuok-ra, 13,70 euroa, oli selvästi kallein. Vapaarahoitteisten asun-tojen keskimääräinen vuokra oli 13,13 euroa, yksiöiden 15,55 euroa. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot löytyvät totutus-ti Helsingistä, missä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuok-ra oli 16,79 euroa /m2, yksiöiden jopa 20,54 euroa/m2.
10
11
12
13
14
15
2010 2011 2012 2013 2014
€/m
2
Helsinki
TamperePääkaupunki-seutu
TurkuKoko maa
Asuntojen vuokrat, €/m2
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Asuntojen hinnat, 1. neljännes 2014
€/m2 Koko kaupunki Keskusta 1)
Kerrostalo 2 294 2 903
Yksiöt 2 826 3 252
Kaksiot 2 349 2 947
Isommat as. 2 192 2 827
Rivitalo 2 327 2 468
1) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
AKSELI 1/2014Asuminen
AKSELI 1/2014Talous
13
TALOUSLaman tunnusmerkit täyttymässä
Vielä maalis-huhtikuussa yleisesti ennustettiin Suomen brut-tokansantuotteen kääntyvän kasvuun ja koko vuoden tulok-sena olisi puolen prosentin kasvu. Alkuvuonna taloudessa ei ole tapahtunut toivottua käännettä parempaan. Sen sijaan ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuustuotanto ja tavaravienti supistuivat yli 3 prosenttia ja vähittäiskaupan nollakasvu ennakoi kotitalouksien kulutuksen polkeneen paikoillaan. Rakentamisen indikaattorit osoittavat erityisesti asuinrakentamisen vähenemisen jatkuvan.
Näyttää vahvasti siltä, että Suomen viennin elpyminen lyk-kääntyy syksyyn ja käynnistyy niin hitaasti, että bruttokan-santuote saattaa jopa laskea kolmannen vuoden peräkkäin. Kesän alussa julkaistut ennusteet, lukuunottamatta val-tuionvarainministeriötä, ovat laskeneet nollaan ja sen ala-puolelle. Edellisen kerran Suomen talous supistui kolmena vuotena peräkkäin lamavuosina 1990–1992. Tällä kertaa on tulossa tuplalaskukausi, ensin oli 2009 ja nyt 2012–2014. Kaksoistaantuma on osoittautumassa 90-luvun lamaa vaka-vammaksi, koska elpyminen on hitaampaa ja edellisen hui-pun saavuttaminen vie selvästi enemmän aikaa 20 vuotta sitten.
Kasvuun vasta 2015
Vaikka kasvu-uralle päästäänkin, se on ensi vuonna kovin kivuliasta, vain noin prosentin tuntumassa. Vuo den 2016 ta lous kas vun en nus te taan nousevan lähelle kahta prosent-tia. Näkymiin luo kuitenkin varjonsa Ukrainan kriisi, joka pitkittyessään voi johtaa merkittäviin talouspakotteisiin ja kansainvälisen kaupan häiriöihin sekä kääntää Venäjän ta-louden taantumaan. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen.
Jul kis yh tei sö jen ra hoi tus a se ma on ol lut ali jää mäi nen jo vii-si vuot ta ja se myös pysyy alijäämäisenä vuo teen 2016 asti, koska hi das ta lous kas vu ja so peu tus toi met ei vät rii tä kään-tä mään sitä yli jää mäi sek si näin nopeasti. Ikä ra ken teen muu-tos vä hen tää työ i käis ten mää rää ja kas vat taa ikä si don nai sia me no ja. Jul ki sen ta lou den vel ka suh de on jo ko ho a mas sa yli 60 pro sen tin ra jan. Veroaste nousee ensi vuonna 46 prosent-tiin. Näin korkeissa lukemissa se on ollut vain 1990-luvun la-man jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus, Ennuste 2014–2016 Suomen Pankki
Kokonaistuotannon määrä
Ennusteen Julkaistulaatija 2014 2015
VM 18.6.2014 0,2 1,4Danske Bank 17.6.2014 -0,2 1,5
LähiTapiola 11.6.2014 -0,3 1,0
Suomen Pankki 10.6.2014 0,0 1,4
Nordea 4.6.2014 -0,5 1,0
Aktia 27.5.2014 -0,3 1,3
Handelsbanken 22.5.2014 0,4 1,5
Euroopan komissio 5.5.2014 0,2 1,0
BKT, muutos, %
AKSELI 1/2014Talous
14 AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
Kuluttajien luottamus koetuksella
Kuluttajien luottamus on ollut koko kevään pitkän aikavälin keskiarvoa alempi. Näkemykset Suomen taloudesta, työt-tömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdol-lisuuksista paranivat kuitenkin hieman toukokuussa huhti-kuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Kasvanut työttömyys, matalat nimellis-palkankorotukset ja veronkiristykset ovat nakertaneet ku-luttajien luottamusta ja ostovoimaa. Heikkous on levinnyt asuntomarkkinoille, joilla kysyntä on vaimentunut ja hinnat polkevat paikoillaan.
Inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin jo usean vuoden ajan. Sitä jarruttaa maltilliset palkankorotukset ja heikko suhdannetilanne, joka pitää yri-tysten hinnoitteluvoiman vähäisenä. Inflaatiota kuitenkin kohottaa tänä ja ensi vuonna välillisen verotuksen korotuk-set. Tänä vuonna inflaation ennustetaan nousevan noin 1,2 prosenttiin.
Pahin työllisyyden supistuminen lienee ohi, mutta nopeaa käännettä parempaan ei työmarkkinoille ole luvassa. Työlli-syyden lasku tasaantuu vuoden loppuun mennessä. Varovai-nen käänne parempaan ajoittuu vasta selvästi ensi vuoden puolelle, jolloin työttömyysaste laskee osin demografisista syistä. Eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee nuoria ikäluokkia.
Pirkanmaan talousnäkymät synkkenivät
Elinkeinoelämän keskusliiton huhtikuussa 2014 tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten suh-danneodotukset kesäkaudelle ovat vähän aiempaa parem-mat, mutta tuntuvampaa käännettä ylöspäin ei ole vielä nä-köpiirissä. Alkuvuonna suhdannekehitys jäi edelleen melko vaatimattomaksi .
Pirkanmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilan-ne on tavanomaista heikompi ja tilauskirjat ovat normaalia ohuemmat. Suhdannenäkymät heikkenivät alkuvuoden ai-kana. Tuotanto kasvoi hieman alkuvuonna , mutta kannatta-vuuskehitys vaihtelee yrityksittäin. Palvelujen suhdannenä-kymät ovat pienestä kohentumisesta huolimat huolimatta yhä miinuksella. Myynti väheni vuoden alkukuukausina ja lähikuukausille odotetaan vain hidasta nousua. Heikko ky-syntä on edelleen yleisin tuotantokapeikko.
Kuluttajien luottamus
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Saldoluku
Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua
Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys
Lähd
e: T
ilast
okes
kus
Ennusteenlaatija 2014 2015
VM 1,3 1,7Danske Bank 1,0 1,2
LähiTapiola 1,2 1,7
Suomen Pankki 1,2 1,3
Nordea 1,3 1,5
Aktia 1,3 1,6
Handelsbanken 1,2 1,6
Euroopan komissio 1,4 1,4
Inflaatio,%
Ennusteenlaatija 2014 2015
VM 8,5 8,4Danske Bank 8,5 8,4
LähiTapiola 8,5 8,0
Suomen Pankki 8,6 8,3
Nordea 8,5 8,3
Aktia 8,6 8,4
Handelsbanken 8,4 8,2
Euroopan komissio 8,5 8,4
Työttömyysaste,%
AKSELI 1/2014Talous
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
15
ORIGOSSA
Tulevaisuuden kaupunki –erikoiskurssi: Yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista
Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tule-vaisuudentutkimuksen verkostoakatemia (TVA) järjestivät keväällä 2014 yhteisen ”Tulevaisuuden kaupunki” –erikois-kurssin, joka täydentää em. tahojen yhteistyössä järjestämää tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuutta.
”Tulevaisuuden kaupunki” –kurssi oli lähtökohdiltaan laaja-alainen ja monitieteinen. Kurssin onnistumisen kannalta oli erittäin tärkeää, että useat Tampereen yliopiston ja Tam-pereen teknillisen yliopiston professorit avasivat vierailu-luennoillaan erilaisia kaupunkien tulevaisuuteen vaikutta-via tekijöitä. Luennoitsijoiden lisäksi myös opiskelijoita oli mukana laajasti yli oppiainerajojen. Muutamia opiskelijoita osallistui kurssille myös Turun ja Oulun yliopistoista.
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien osalta alustajana toimivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Hanna-Kaisa Aalto ja Tampereen teknilli-sen yliopiston lehtori Markus Pöllänen, jotka olivat mukana ideoimassa ja toteuttamassa kurssia sen kaikissa vaiheissa.
Erikoiskurssin harjoitustyöosiossa opiskelijat laativat noin kahden vuosikymmenen mittaisia tulevaisuusskenaarioita kahdeksalle suomalaiskaupungille, jotka olivat Tampere, Mänttä-Vilppula, Turku, Salo, Raisio, Seinäjoki, Kauhava ja Alavus. Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö Jari Koleh-mainen rakensi käytännön yhteydet kohdekaupunkeihin. Useimpien kaupunkien edustajat olivatkin kuulemassa kurs-sin päätösseminaarissa opiskelijoiden skenaarioesityksiä.
Skenaariotyön tarkoituksena on avata sitä, millaisia tule-vaisuuksia voisi olla. Mahdollisten tulevaisuuksien tunnis-taminen laajentaa päätöksenteon horisonttia. Se on tärke-ää, koska kaupunkiorganisaatioissakin ajattelu voi helposti urautua. Kaupunkien edustajat kiittelivätkin opiskelijatöi-den raikasta otetta.
TAMPERE TULEVAISUUDESSA, VAIHTOEHTOISIA NÄKÖKULMIA
Lisätietoja: Jari Kolehmainen, tutkimuspäällikkö [email protected]
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
16 AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
Tulevaisuuden Tampere – kaupunginosien kaupunki
Työn teemana on Tampereen tulevaisuus vuonna 2035 erityisesti kaupunginosien (sekä positiivisen että negatiivisen) erilaistumisen näkökulmasta. Kaupunkiympäristöjen monipuolisuus ja laatu veto-voimatekijänä on korostunut viimeisen parin vuosikymmenen aika-na. Kansainvälisesti vetovoimaisessa kaupungissa on oltava huip-puosaamisen ja siihen nojaavien yritysten ohella myös innostavaa kaupunkikulttuuria ja miellyttäviä asuinalueita
Tulevaisuustaulukon avulla loimme neljä erilaista tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta skenaariot tehtiin.
Leppoisa, moderni, kansainvälinen
Skenaarion draiverina on kansainvälisten yritysten kehitystoiminto-jen sijoittuminen Tampereelle. Kaupungissa on tehty paljon työtä sen eteen, että on saatu laajat globaalit verkostot. Perinteiset teolli-suustyöpaikat ovat vähentyneet merkittävästi. Julkisia palveluita on sopeutettu: on keskitytty tarjoamaan ydinpalvelut koulutus-, terve-ydenhoito- ja sosiaalipalveluissa. Keskustan liepeillä olevia alueita (Nekala, Hatanpää, Tammela, Kaleva) sekä Hervantaa on kehitetty täydennysrakentaen ja peruskorjaten. Liiketiloja on muutettu so-piviksi digitalisoiduille elinkeinoille. Eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten tuotekehitysyksiköitä on sijoittunut Tampereelle 2020-lu-vulla. Erilaiset remppakimpat ovat yleisiä: porukalla remontoidaan taloja, pystytetään aurinkopaneelit katolle ja suoritetaan hyötykas-vien vaihtoa.
Niukkuuden ehdoilla, mutta kasvaen – resurssiviisas Tampere
Skenaario lähti liikkeelle ajatuksesta, että ilmastonmuutoksen ede-tessä ja luonnonvarojen huvetessa elinkustannukset nousevat huo-mattavasti. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hinnat lohkaisevat yhä suuremman osan ihmisten tuloista. Tästä seuraa elintapojen muutos. Kaupunki kasvaa voimakkaasti muualta Suomesta tulevien ihmisten voimin. Älykkyys on otettu avuksi kestäviin investointeihin. Uudisra-kentamista ei paljoa ole, pääpaino on olemassa olevan infran huolta-misessa ja korjaamisessa energiatehokkaammaksi. Palvelut ovat ha-jautuneet, ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Hukkatilat käytetään hyödyksi: kaupunkiviljelyä on pihoilla, katoilla ja puistoissa. Pienyri-tykset ovat elinvoimaisia. Perinteisiä työsuhteita ja urapolkuja ei ole juuri kellään. Työkulttuuri on muuttunut enemmän elämäntavan suuntaan ja ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin työn, harrastusten ja erilaisten palveluiden kautta.
Kirjoittajat:Katri Kivistö-HaverinenSanna MarinAleksi NeuvonenIina Sankala
Lisätietoja: Katri Kivistö-HaverinenPuh. 050 532 [email protected]
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
17
Vapauden ja perinteiden eriytynyt kaupunki
Skenaarion draiverina on energian hinnan lasku. Se on mahdollistanut isompien talojen rakentami-sen kauemmas työpaikasta: henkilöautoilu lisääntyy ja kehyskunnat kasvavat osin keskuskaupungin kustannuksella. Yhdyskuntarakenne pirstaloituu. Halpa energia mahdollistaa kuitenkin merkittävien kärkialojen sijoittumisen kaupunkiin. Kaupin kampus on merkittävä työpaikka-alue, samoin Hermia. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti, mikä johtaa siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Kaupungin työpaikat ovat profiloituneet huippuosaamiseen, kaupunkiin on jäänyt muualta tullutta matalasti koulutettua väestöä, joten työttömyys on korkealla. Kehyskuntien maaseutuidyllistä koti-uskonto-isänmaa -ideologian näkökulmasta ei katsottu hyvällä keskuskaupungin lähiöiden ongelmia.
Nopeasti uudistuva Tampere
Skenaarion lähtökohtana on oletus merkittävästä määrästä kasvavia keskisuuria kansainvälistäkin potentiaalia omaavista yrityksistä. Smart city -sovelluksia tulee paljon kaupunkilaisten käyttöön, on avoimet tietovarannot ja älykäs liikenne. Palveluita tuotetaan käyttäjälähtöisesti ja avoimissa ver-kostoissa. Resurssipulan ja investointien suuren määrä vuoksi investointeja on keskitetty keskusta-alueelle. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat raitiotien varteen. Kaupunki on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla merkkinä ovat: asuntojen hintojen nousu ja kantakaupungin elitistisoituminen. Nuoret, opiskelijat ja lapsiperheet siirtyvät edullisempiin lähiöihin.
Johtopäätös
Johtopäätöksenä näistä skenaarioista vedimme sen, että kaupunginosien erikoistuminen ja profiloi-tuminen vahvuuksiensa kautta kannattaa nähdä mahdollisuutena ja tapana vahvistaa kaupungin ve-tovoimaisuutta sekä keinona vastata segregoitumiskehitykseen. Kaikkeen ei ole mahdollista varau-tua, osa asioista tapahtuu oman yhteisön ulkopuolella mutta vaikuttaa vahvasti: elinkeinorakenteen muutos, energia- ja luonnonvarojen hintakehitys ja väestön monimuotoistuminen ovat väistämättö-miä ja kompleksisia ilmiöitä, joihin ei ole varmaa vastausta. Niihin varautuminen tapahtuu rohkeilla valinnoilla ja kokeiluilla. Kaupunginosien erilaistumista voi ajatella myös resilienssin vahvistamisena. Erilaisiin vahvuuksiin omaehtoisesti nojaavat kaupunginosat parantavat edellytyksiä suoriutua äkilli-sistä muutostilanteista (elinkeinorakenteen muutos, energiakriisi): monesta mallista aina joku pärjää muita paremmin.
Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälisen suunnittelukilpailun jaettu 1. sija ”Seelake”
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
18 AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
Tampere: Näkökulmia elämäntapaan 2035
Päätöksillään Tampereen kaupunki pystyy mahdollis-tamaan erilaisten elämäntapojen syntymisen, vaikka asukkaat itse tietysti valitsevat, millaista elämää halua-vat viettää. Kaupunki on asukkaidensa koti, ja siinä ta-pahtuvat muutokset vaikuttavat asukkaiden elämään ja suhtautumiseen omaan asuinpaikkaansa. Toiset muu-toksista ovat hyvään suuntaan, toiset huonompaan, mutta harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia, että kau-pungin kehitys voisi olla vain parempaan tai huonom-paan suuntaan. Muodostamamme tulevaisuuskuvat esittelevätkin mahdollisia tulevaisuuksia niin, että kehi-tys ja haittavaikutukset ovat molemmat esiteltyinä. Tu-levaisuuskuviemme pohjalla käytimme tulevaisuustau-lukkoa, joka muodostettiin poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten muuttujien ja näille annettujen arvojen pohjalta. Taulukon avulla muodostimme vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi sen suhteen, millä tavalla kaupunkilaiset, yritykset ja päättä-jät suhteutuvat toisiinsa ja millä tavalla moderni tekno-logia ja ympäristöarvot tulevat näkymään Tampereella tulevaisuudessa. Lopulta muodostimme seuraavat neljä tulevaisuuskuvaa.
Tiivistä ja tasaista
Tiivistävällä aluesuunnittelulla Tampereelle luodaan suuret ja tiiviit aluekeskittymät. Pirkanmaan alueen kunnat tuottavat yhdessä tärkeimmät julkiset palvelut, ja päätöksiä ohjataan keskitetysti seudun päättävän elimen toimesta. Tampereen alueet ovat erikoistuneet ja kilpailukyky perustuu yritysklustereihin. Liikenne perustuu henkilöautoihin asuin- ja työalueiden eriy-tyessä. Kaupungin vahva rooli tiivistysrakentamisen toteuttamisessa lisää byrokratiaa ja kaupunkilaiset ja yritykset passivoituvat, kun näille ei anneta päätösval-taa kaupungin asioista. Tasa-arvoisuus ohjaa päätöksiä, millä pyritään luomaan hyvää ja tasaista elämää kaikille kaupunkilaisille. Kaupunki pyrkii ekologisiin ratkaisui-hin politiikallaan, mutta yksilön ratkaisut eivät tue aina ekologisia valintoja. Kun tiiviistä kaupungista vähenee luonto, elämäntavasta tulee yhä urbaanimpaa. Ihmiset hakeutuvat vapaa-ajallaan virtuaalimaailmaan.
Kirjoittajat:Jukka-Pekka OvaskaKatja SalonenAnne SeppäläHeli Suuronen
Lisätietoja: Anne Seppälä[email protected]
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
19
Puutarhakaupunki
Kaupungin hallinto, asukkaat ja yritykset toimivat tiiviis-sä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus herättää päättäjät huomaamaan kaupungin potentiaalisen profiloitumisen laadukkaaksi asuin- ja yritysympäristöksi, jota koroste-taan väljällä ja puistomaisella maankäyttösuunnittelulla. Vehreästä kaupungista kahden kirkkaan järven välissä tulee kaupungin kilpailustrategia. Asukkaille halutaan luoda mahdollisuudet hyvään elämään. Ekologisia valin-toja tuetaan sekä hallinnon että kaupunkilaisten tasolla: esimerkiksi toimivat ratkaisut pyöräilyn ja jalankulun suh-teen kannustavat ihmisiä liikkumaan. Lisäksi yksilöiden omatoimisuutta tuetaan, jolloin kaupunkilaiset toimivat innovatiivisesti ja suunnittelevat tiloja kauaskatseisesti. Puistomaiseen kaupunkikuvaan yhdistyy uusin teknolo-gia, mikä näkyy myös katukuvassa ja helpottaa osaltaan yksilöiden elämää. Kaupungista tulee high-tech -puutar-hakaupunki, jota sekä sen asukkaat että päättäjät halua-vat vaalia.
Suuria päätöksiä kansalaisten aktiivisuudella
Tampere ottaa asukkaansa aktiiviseksi osaksi kehittämis-työtään ja päätöksentekoa. Tamperelaiset kiinnostuvat kaupungin kehittämisestä ja erityisesti oman asuinalu-eensa suunnittelusta. Kun kehitystyö on asukaslähtöistä, kehittyvät ne alueet, joiden asukkaat ovat aktiivisia. Kau-punkiin muodostuu pieniä paikallisia toiminnan keskitty-miä. Osa kaupunginosista jää heikommalle huomiolle ja alueiden eriarvoisuus kasvaa. Toisaalta kansalaisten pai-kallisella asiantuntijuudella voidaan toteuttaa kaupunki-suunnittelua, joka soveltuu parhaiten eri alueille. Elämän-tyyli kaupungissa, jossa aktiivisuus ja yritteliäisyys ovat arvossa, on hektistä. Ihmiset suosivat yksityisautoilua sen kätevyyden takia. He myös omaksuvat uudet teknologi-set keksinnöt osaksi jokapäiväistä elämäänsä. Tämä elä-mäntyyli ja kaupungin voimakas kehittäminen mahdol-listetaan vain luonnonvarojen kestämättömällä käytöllä. Lisäksi aktiivisuuden ja tempausten tukeminen voi johtaa lyhytjänteisyyteen taloudellisessa toiminnassa.
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
20 AKSELI 1/2014Ajankohtaista
Taloutta ja tekniikkaa, missä luonto?
Tampere on Suomen vetovoimaisimpia korkeakoulukaupunkeja. Tam-pereen yhdyskuntarakenne on hajautunut monikeskusmalli: kansa-laisten osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on hiipunut ja hallinto on keskittynyttä. Kansalaiset ovat kuitenkin järjestäytyneitä eturyhmiin ja ovat aktiivisia elinkeinoelämässä. Järjestäytyneisyys luo yhteisöllistä elämäntapaa. Tampere on kansainvälisestikin arvioituna innovatiivinen kaupunki, jolla on monipuolinen ja kestävä elinkeinora-kenne. Kaupunkia on kehitetty elinkeinoelämän ehdoilla ja liikentee-seen on yksityisautoilun rinnalle syntynyt yhteisöllisiä liikkumismuo-toja. Tampere on älykäs kaupunki, mutta ympäristötavoitteisiin ei olla päästy Tampereella eikä maailmalla.
Yhteenveto
Tampereen kaupunki ei pysty yksin määrittämään, millainen sen tu-levaisuus tulee olemaan. Siihen vaikuttavat monet muut seikat kuten Suomen valtiolliset päätökset ja globaalit trendit. Kaupunki kuitenkin pystyy valitsemaan tietyn suunnan, jollaiseksi se haluaa kehittyä. Yh-teistyöllä asukkaiden kanssa pyritään löytämään oikea suunta kohti hyvää kaupunkia. Rohkaisemalla asukkaita osallistumaan ja rakenta-villa päätöksillä kaupunki voi kuitenkin pyrkiä kohti haluamaansa tu-levaisuutta. Kaupunki rakennetaan ensisijaisesti sen asukkaille, joten heidän tahtoaan on tärkeä kuunnella. Erilaisilla valinnoilla kaupunki pystyy luomaan edellytykset eri elämäntyyleille, joita sen asukkaat voivat toteuttaa.
Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälisen suunnittelukilpailun jaettu 1. sija ” Sunny side of the city”
AKSELI 1/2014Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia
AKSELI 1/2014Ajankohtaista
21
AJANKOHTAISTATampere – info 2014
Keskeisimmät Tamperetta kuvaavat tilastotiedot on koottu juuri ilmestyneeseen Tampere – info 2014 –julkaisuun. Ai-emmin Tilastokorttina tunnettu julkaisu on ulkoasultaan ja sisällöiltään uudistunut. Aihealueita ovat alue ja ympäristö, väestö, asuminen, elinkeinot ja työllisyys, koulutus ja opis-kelu, liikenne, kulttuuri ja vapaa-aika sekä hallinto ja talous. Lisäksi esitellään lyhyesti Tampereen merkittävimmät kehit-tämisohjelmat ja -projektit.
Julkaisu on saatavana suomeksi ja englanniksi. Se on luet-tavissa osoitteessa www.tampere.fi/tilastot. Painettua julkai-sua voi tiedustella Tietoyksiköstä.
www.visittampere.fi
2014Tampere has a vibrant cultural life. In addition to a number of large theatres, Finland’s theatre capital is also home to a colourful group of smaller theatre groups. The city is known for its events and festivals that cater to diverse audiences including fans of music, film and comics. Tampere is also an active sporting city. Several recreational woodlands and the Kauppi Sports Park provide excellent opportunities for sporting activities close to nature, and there is also a wide range of opportunities for indoor sports. For tourists, Tam-pere is a vibrant and pleasant destination that offers events and activities all year round.
Museums and art centres 26 approx. 800,000
Theatres 23 approx. 500,000
Main Library Metso 971,200
Tampere Hall, events and visitors 681 272,092
Tampere Philharmonic Orchestra, performances and total atten-dance
86 68,753
Särkänniemi Adventure Park 583,000
Tampere Film Festival 25,321
Tampere Theatre Festival 93,991
Tammerfest approx. 70,000
Tammerkosken sillalla festival 60,000
Hotels, number and total nights 24 874,716
Hakametsä Ice Stadium 626,159
Culture and recreation Administration and finance 2013
In 2007, Tampere became the first municipality in Finland to adopt the mayoral model. The Mayor acts as the City Man-ager as well as the Chair of the City Board. Tampere also has four deputy mayors. Services are produced using the pur-chaser-provider model. The city council is comprised of 10 council factions that have a total of 67 councillors.
Visitors 2013 Revenue1,542.0
MEUR
Rental income 3%
Fees and charges 5%
Sales proceeds 11%
Financial income 2%
State grants 19%
54% Tax revenue
Subsidies and grants 3%
Misc. income 1%
2% Other income
Expenditure 1,541.9
MEUR
43% Personnel expenses
Purchased services 35%
6% Depreciation and reductions in valueOther expenses 0%
Subsidies 8%
0% Financial expenses
Materials and supplies 6%
Rental costs 2%
Municipal tax rate 2014
19.75%Annual margin
67 MEURAnnual margin EUR/resident
305
Mayor
Deputy mayors
Anna-Kaisa Ikonen
Mikko AaltonenServices promoting health and
functional ability andservices for senior citizens
Leena KostiainenChild and youth services
Olli-Poika ParviainenEducation, competence and
economic development services, and services promoting culture
and quality of life
Pekka SalmiCity planning and
infrastructure services
Democrats for work and equality
Christian Democrats of Finland
Centre Party
True Finns
Pro Tampere
Commu-nist Party of Finland
1
1
2
4
4
8
17+1
Left Alliance
Green League of Finland
National CoalitionThe Swedish People’s Party
Social Democrat-ic Party
12
10
7
City
cou
nci
l
Tampere’s most significant develop-ment programmes and projectsThe City of Tampere engages in development work in sev-eral development and co-operation projects. Their themes are related to the development of the urban structure and environment, vitality and competitiveness, the city’s opera-tions and well-being services.
Five-star city centre
Under the programme, a comprehensive land-use and traf-fic concept will be created to establish a foundation for the long-term and consistent development of the city centre. The project implements the city strategy’s goals, such as the development of a coherent and compact city structure and the creation of a vibrant city centre atmosphere.
www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkiymparisto/kes-kustahanke.html
Rantaväylä tunnel development project
Tampereen Rantaväylä (Highway 12) will be developed by building a 2.3-kilometre road tunnel. Directing traffic to the tunnel will allow the use of the lakeside land for construc-tion and the creation of an entirely new neighbourhood known as Ranta-Tampella.
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylan-tunneli.html
Tampere light rail
In the future, a modern tram system utilising the street net-work, as well as city buses and a local train network, will form the backbone of public transport in the Tampere Cen-tral Region.
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraiti-otie.html
Tampere Senior
TampereSenior – The ageing society as an opportunity – is a programme to create a foundation for new functions and activities focused on senior citizens. The programme increases knowledge and awareness of the challenges and opportunities presented by the ageing of society, and finds new ways to ensure a satisfied and happy life for senior citi-zens. Service structures will be renewed to increase custom-er focus and support living at home.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalve-lut/tamperesenior.html
Oma Tesoma (Own Tesoma)
The project aims to create a new kind of well-being and at-tractiveness in the Tesoma residential and service area. The project involves the development of the suburb’s housing supply, service provision, recreational and educational ser-vices, as well as employment opportunities in partnership residents and other parties.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkiymparis-to/omatesoma.html.
INKA programme
Tampere is one of the cities given a leading role in the Inno-vative Cities programme (INKA) coordinated by the Ministry of Employment and the Economy. The programme’s key themes in Tampere are smart cities, industrial regeneration and future health care. The aim of the programme is to cre-ate new business activity and competitive companies based on high-level expertise.
http://www.tem.fi/inka
CITY OF TAMPERE PUBLICATIONSSTATISTICS 2014
Finance and business activities groupP.O. Box 487, FI-33101 Tamperewww.tampere.fi/tilastot
Tampere info
TAMPEREEN VÄESTÖ 31.12.2013
2013
Kuva
: Tuu
la K
aaki
nen
TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJATILASTOT 2014
TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTIPL 487, 33101 TAMPEREPUH 03 565 611www.tampere.fi/hallintojatalous
Tampereen väestö 31.12.2013
Julkaisuun on koottu Tilastokeskuksen vuoden 2013 lopun viralliset väestötiedot tilastoalueittain ja ikäryhmittäin. Osa-alueittaiset tiedot ovat myös sekä suuralue- että palvelu-aluejaon mukaan.
Väestönkehitystä tarkastellaan myös pidemmällä aikavälillä ikäryhmittäin sekä tilastoalueittain. Tilastoalueita vertaillaan ikäryhmien, vieraskielisten sekä väestönmuutosten mukaan. Julkaisusta löytyy myös tietoja tamperelaisten äidinkielistä ja kansalaisuuksista sekä niissä tapahtuneista muutoksista viiden ja kymmenen vuoden aikavälillä.
Tampereen väestö 31.12.2013 -julkaisu ilmestyy ainoastaan sähköisessä muodossa kaupungin verkkosivuilla. Tarvittaes-sa julkaisun taulukot ovat saatavina myös Excel-tiedostoina.
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
22 AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
TUTKIMUKSIA JA ARVIOINTEJAATH antaa välineitä kuntalaisten hyvinvoinnin tarkasteluun
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tukee kun-tia asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisessa sekä palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Tutkimus kartoit-taa väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Keväällä 2013 kerätty aineisto osoittaa väestöryhmien ja alueiden välillä olevan ero-ja. Koulutusryhmien väliset erot korostuvat sekä terveydessä että sen riskitekijöissä.
Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla on Tampereella keskimääräistä selvästi hankalampaa. Joka neljäs Tampereel-la asuva on rahanpuutteen vuoksi tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Tämä on eniten suurista kaupungeista ja esimerkiksi Espoossa vastaava osuus on 16 prosenttia.
Yli puolet Tampereella asuvista kokee elämänlaatunsa keski-määräistä paremmaksi, hieman alle puolet itsensä onnellisek-si. Yli neljäsosa on kärsinyt masennusoireista viimeksi kulu-neen vuoden aikana, unettomuutta on potenut vajaa puolet. Psyykkisesti merkittävää kuormittavuutta on tuntenut 15 prosenttia ja masennusta joka kymmenes. Reilu 9 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi ja määrä kasvaa hieman iän myötä.
Työkykynsä heikentyneeksi kokee joka neljäs työikäinen tam-perelainen. Turussa työkykynsä heikentyneeksi kokee 28 pro-senttia, kun taas espoolaisista vain 18 prosenttia. Pätkätöitä Tampereella tehdään useimmin suurista kaupungeista, 70 prosenttia on kuitenkin tyytyväisiä viimeisimpään työhönsä.
Tampereella 34 prosenttia asuvista kokee terveytensä keskita-soiseksi tai huonommaksi. Lihavuus on suurista kaupungeista yleisintä Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Tampereella. Joka nel-jäs tamperelainen kertoo käyttävänsä niukasti kasviksia. Ter-veyspalveluihin päästään Tampereella melko hyvin. Terveys-keskuslääkäripalveluiden riittämättömyyttä koetaan eniten pääkaupunkiseudulla.
Vähintään lievästi kasvaneet alkoholihaittojen riskit ovat kai-kissa suurissa kaupungeissa koko Suomen keskiarvon yläpuo-lella. Humalahakuinen juominen on Tampereella yleisempää kuin muissa suurissa kaupungeissa, liikaa alkoholia käyttää 34 prosenttia. 14 prosenttia raportoi tupakoivansa päivittäin. Myös kannabista käytetään useimmin suurissa kaupungeissa, tamperelaisista 6 prosenttia raportoi käyttäneensä kannabis-ta viimeisen vuoden aikana.
Tampereen ja Pirkanmaan tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.tervey-temme.fi/ath/ Valittavina taustamuuttuji-na ovat sukupuoli, ikäryhmä ja koulutus-taso.
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
23
Asukkaiden tyytyväisyys kuntapalveluihin hieman laskenut
Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdon-mukaisesti useiden keskeisten toimialojen sekä julkisten palveluiden koettua asiakastyytyväisyyttä ja –uskollisuutta. Tulokset perustuvat n. 12 000 satunnaisesti Suomessa teh-tyyn puhelinhaastatteluun elo–joulukuun aikana vuonna. 2013. Tiedonkeruusta vastasi Norstat Finland Oy. Yksittäisiä indeksejä on saatavilla 75 kunnasta.
Suurimpien kaupunkien tuloksissa heijastuu se, että valta-kunnallisesti tyytyväisyys kuntapalveluihin on laskenut viime-vuotisesta. Ainoastaan neljä kuntaa on parantanut tyytyväi-syyttään, muutokset ovat kuitenkin marginaalisia. Kuopiossa asukastyytyväisyys on huonontunut reilusti, mutta myös Oulu ja Salo ovat kokeneet huomattavaa huononemista.
EPSI Rating –tutkimuksessa asiakastyytyväisyysindeksi on keskei-sessä asemassa. Sen arvo voi vaihdella asteikolla 0–100 alle 60=huono taso 60–75=välttävä / tyydyttävä 75–100=hyvä / erittäin hyvä
Suurista kaupungeista Helsinki ja Tampere pärjäävät parhai-ten, ne pärjäsivät myös vuonna 2012. Tampereen tulos on kuitenkin huonontunut Helsinkiä enemmän ja näin ollen järjestys on tänä vuonna muuttunut. Espoo ja Oulu pärjää-vät suhteellisen hyvin. Ainoastaan Vantaa jää keskiarvon ala-puolelle ja saavuttaa selkeästi huonoimman tuloksen.
Nuoret tamperelaiset tyytyväisiä kaupunkiinsa
Tamperelaiset nuoret 18–29-vuotiaat ovat tyytyväisiä kau-pungin palveluihin ja viihtyvät hyvin, hyvä tulos saavutettiin jo toisen kerran. Vantaalla puolestaan ikäryhmä 60+ on huo-mattavasti tyytyväisempi kuin muut.
Pienituloiset arvostavat palveluita
Tarkasteltaessa asukastyytyväisyyttä tuloluokittain huoma-taan, ettei valtakunnallisesti ole merkittäviä eroja. Suurem-pien kaupunkien kohdalla on silti eroja näkyvissä. Tampere-laiset pienituloiset ovat tyytyväisempiä palveluihin viiden suurimman kaupungin vertailussa, mutta myös 2000–2500 euroa kuukaudessa ansaitsevat antavat kaupungin palveluille hyvän arvion. Vantaalla korkeatuloisimmat ovat erityisen tyy-tymättömiä. Oulussa puolestaan, tämä on tyytyväisin ryhmä.
Asukastyytyväisyys ikäluokitttain 2013
Asukastyytyväisyys tuloluokitttain 2013
Kuntarating 2013
Muutos viime vuodesta
Helsinki 69,5 -1,7Tampere 69,4 -3,1Seinäjoki 67,5 -1,7Espoo 67,5 0,2Mikkeli 67,1 0,4Rovaniemi 66,9 0,7Vaasa 66,8 -0,4Oulu 66,4 -4,3Pori 66 -2,1Suomen keskiarvo 65,6 -1,4Turku 65,6 -1,7Kuopio 64,4 -8,1Hämeenlinna 64,1 -0,9Joensuu 64,1 -1,5Jyväskylä 63,9 -3,1Lahti 63,2 -1,6Kotka 60,8 -2,7Vantaa 60,5 -1,3Lappeenranta 59,9 -2Kouvola 58,6 1,1Salo 57,3 -4,2
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
24 AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
Suosituksia tamperelaisen koulutuksen kehittämiseksi
Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä toimi vuosina 2011-2014 oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatiohanke eli TOP School -hanke. Hankkeen tavoitteena oli nostaa tam-perelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referenssikohteiksi sekä parantaa koulutuksen laatua ja vai-kuttavuutta. Tähän pyrittiin luomalla kaupunkiin keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiopiste, joka koordinoi, tuki ja edisti uusia toimintamalleja. Tampereen kaupungin tar-kastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2013 -julkai-sussa todettiin, että TOP School on esimerkki hyvin johde-tusta kehittämishankkeesta.
TOP School -hankkeen toiminta ja oppimisympäristöjen ke-hittämistä koskevat suositukset koottiin tiiviiksi Kohti uutta menestystä -julkaisuksi, joka ilmestyi Tampereen kaupungin Selvitykset ja kehittämisraportit -julkaisusarjassa (1/2014). Suosituksissa otetaan kantaa mm. modernien fyysisten op-pilaitosten suunnitteluun sekä siihen, miten oppilaitosten henkilöstö tulisi osallistaa suunnittelutyöhön sekä kouluttaa heitä vastaamaan muuttuneesta oppimiskäsityksestä johtu-viin uudenlaisiin pedagogisiin ja didaktisiin tarpeisiin. Suo-situksissa esitetään myös mm. rehtorien ja kouluhallinnon henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa oppilaitosjohtami-sen kehittämiseksi.
Jotta edellä mainitut sekä lukuisat muut Kohti uutta me-nestystä -julkaisun suositukset voitaisiin systemaattisesti toteuttaa, tarvitaan Tampereelle koordinoiva koulutuksen kehittämiskeskus. Keskittämisen tuomien hyötyjen ansiosta seudun koulutusosaaminen saadaan suunnattua kohti uut-ta menestystä.
Tutkimus Tampereen perusopetuksen aluejohtajajärjestelmän vaikuttavuudesta
Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä toimineen oppimis-ympäristöjen kehittämisen koordinaatiohankkeen eli TOP School -hankkeen yhtenä tehtävänä on ollut toimia yhteis-työssä yliopistojen kanssa niin että saadaan tutkimustietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi.
Yksi tämän yliopistoyhteistyön tuloksista on Tampereen yliopis-ton kasvatustieteiden yksikössä toukokuussa 2014 valmistunut Ida Häkkisen pro gradu -tutkielma Tampereen kaupungin pe-rusopetuksen aluejohtajajärjestelmä - toiminnan vaikuttavuu-den arviointi. Tutkielma on julkaistu Tampereen kaupungin Sel-vitykset ja kehittämisraportit -julkaisusarjassa (2/2014).
TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJASELVITYKSETJAKEHITTÄMISRAPORTIT2/2014
TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSENALUEJOHTAJAJÄRJESTELMÄ
Toiminnan vaikuttavuuden arviointi
IDA HÄKKINEN
HALLINTO-JATALOUSRYHMÄ
PL487,33101TAMPEREwww.tampere.fi/hallintojatalous
1
Lisätietoja: Riitta Juusenaho, hankejohtajaPuh. 040 8062 [email protected]
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
AKSELI 1/2014Tutkimuksia ja arviointeja
25
Tutkimuksessa arvioidaan Tampereen kaupungin perus-opetuksen aluejohtajajärjestelmän vaikuttavuutta. Kva-litatiivisen aineiston perusteella Häkkinen toteaa, että aluejohtajajärjestelmä on onnistunut tuomaan rehtoreille selkeän esimiehen. Aluejohtajat ovat substanssiosaajia, jotka toimivat yhteistyössä koulujen kanssa ja pyrkivät ta-savertaiseen, kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja koulujen kehittämistyöhön. Parhaimmillaan aluejohtajajärjestelmä jakaa rehtoreiden työtaakkaa ja palvelee perusopetuksen hallinnon organisoitumista.
Aluejohtajajärjestelmän keskeiset kehittämiskohteet liit-tyvät aluejohtajien työn laajaan vastuualueeseen. Kiireen vuoksi tiedonkulku ei aina onnistu optimaalisella tavalla. Aluejohtajien keskinäisen yhteistyön sekä aluejohtajien ja rehtoreiden välisen yhteistyön toteutuminen tulisi var-mistaa. Hallinnollisen päätöksenteon perusteltavuuden ja luotettavuuden takia monipuolinen yhteistyö myös tilaa-jan ja tuottajan kanssa on tärkeää. Tutkimuksen mukaan nämä kehittämiskohteet ovat pitkälti seurausta kaupungin organisaatiomallin moniulotteisesta muutosprosessista ja koulutuksen hallinnon uudelleenorganisoitumisesta.
Yhteenveto: Johanna Kurela, projektisihteeriPuh. 040 8062 [email protected]
HR tuotantojohdon strategisena kumppanina
Niina Pietikäisen tutkielman tavoitteena on selvittää, miten strateginen HR voi parhaiten tukea tuotantojohtoa Tampe-reen kaupunkiorganisaatiossa. Tutkimusongelmaa lähes-tytään teoreettisen tarkastelun kautta, jonka taustalla on Tampereen kaupungin toimintamalli. Teoreettinen tarkas-telu nostaa esille uuden julkisjohtamisen ja uuden julkisen hallinnan näkökulmat. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat strateginen johtamisjärjestelmä sekä HR–toiminnon tehtä-väkenttä ja Ulrichin roolitypologiat. Tutkielman empiirises-sä osassa selvitetään tuotannon johdon teemahaastatte-luin strategisen HR:n nykytila suhteessa roolitypologioihin sekä HR–toimintoon kohdistuvat odotukset ja kehittämis-ehdotukset. Teoreettiseen tarkasteluun ja empiirisen osion tulosten analysointiin perustuen rakentuu myös kehittä-misratkaisuna näkemys henkilöstöjohtamisen kentästä ja mallista Tampereen kaupunkiorganisaatiossa sekä malli henkilöstöpolitiikan periaatteiksi.
Lisätietoja: Niina Pietikäinen, henkilöstöjohtajaPuh. 040 7079 [email protected]
Julkaisut luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/ tilastotjatutkimukset/tutkimuksetjajulkaisut.html
TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJASELVITYKSETJAKEHITTÄMISRAPORTIT3/2014
HR TUOTANTOJOHDON STRATEGISENAKUMPPANINA
PIETIKÄINEN NIINA
HALLINTO-JATALOUSRYHMÄ
PL487,33101TAMPEREwww.tampere.fi/hallintojatalous
Väestö TampereTampereen
kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu
Väkiluku 220 637 370 188 1 094 986
Vuosimuutos, henkilöä 2 591 4 055 15 610
Vuosikasvu, % 1,2 1,1 1,4
Työttömyys
Työttömät 17 476 25 647 55 931
Vuosimuutos, henkilöä 1 247 2 299 8 695
Työttömyysaste, % 15,6 11,6 8,7
Vuosimuutos, %-yksikköä 0,9 1,2 1,2
Faktat 30.4.2014
Lisätietoja:Leena Salminen Puh. 040 570 3815 Jenni Kallio Puh. 040 801 6159 Eliisa Helander Puh. 040 801 6150 Sähköpostiosoitteet: [email protected]
www.tampere.fi/tilastot