Hankesalkku

Järjestäjän tietojohtaminen

Projekti

Tietojohtamisen kehittäminen ja raportointi

Hankejohtajat: Soili Partanen, Timo Hakala ja Petri Näätänen

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

info@uusimaa2019.fi • www.uusimaa2019.fi

1

Sisällysluettelo

1 Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 2 1.1 Projektin nykytilan kuvaus .............................................................................................................. 2

Paikallinen valmistelu ....................................................................................................................... 2 Kansallisen valmistelun tuki ............................................................................................................. 3 Tarvittavan tiedon määrittely ............................................................................................................ 4 Uudenmaan maakunnan tietoallas ................................................................................................... 4 Projektille asetetut vaatimukset ................................................................................................. 4

Projektien tavoitteet ................................................................................................................... 5

2 Tietojohtamisen projektien ydinsisältöjen kuvaus...................................................................... 6 Projektin laajuus ........................................................................................................................ 9

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................. 10 Vaiheet ja lopputuotokset ........................................................................................................ 10

4 Organisaatio ja päätöksenteko ................................................................................................... 12 Projektitiimit ............................................................................................................................. 12

5 Riskit ............................................................................................................................................. 13

2

1 Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1 Projektin nykytilan kuvaus

Tietojohtamisen teemaa valmisteltiin syksyllä 2018 osana sote järjestäjän integraatiohanketta.

Tammikuussa 2019 tietojohtaminen eriytettiin omaksi hankkeeksi. Tietojohtamisen hanke sisälsi viisi

alaprojektia: Maakunnan yhteisen tietojohtamisen valmistelun, tietojohtamisen kehittäminen ja

raportointi, datapilotti, tietojohtamiskäytäntöjen pilotointi (simulointi) sekä tuotteistus. Tällöin myös

yhteistyötä ICT:n kanssa tiivistettiin.

Tietojohtamisen osalta Uudenmaan ICT-hanke otti osaa keväällä 2018 valtiovarainministeriön ja sosiaali-

ja terveysministeriön kolmeen projektikokonaisuuteen. Tavoitteena oli selvittää sekä sote- että maku-

tietojohtamiselle sopivat järjestäjän työvälineet, selvittää sote-tietojohtamisen tietojärjestelmien tilanne

kaikissa maakunnissa. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa Sote-tietomalli, jossa tavoiteltiin tietoprosessien ja

tiedolla johtamisen helpottumista maakunnissa.

Paikallinen valmistelu

Hankkeessa on alusta alkaen (myös ICT) määritelty yhdeksi keskeiseksi pääkohteeksi osallistuminen ja

vaikuttaminen kansallisen valmisteluun, YTA-tason valmisteluun ja myöhemmin myös

kunta/kuntayhtymätason valmisteluun. Hankkeessa oltiin tietoisia siitä, että Uudellamaalla on paljon ICT-

osaamista ja asiantuntemusta sekä näkemystä. Tätä etua on hyödynnetty valmistelussa. Ydintoimintaa

ohjasi maakuntauudistukseen liittyvät merkittävät valtakunnalliset tietojohtamisen tavoitteet.

Yleishankkeen ja ICT:n yhteinen valmistelu oli alullaan jo syksyllä 2018. Tuolloin ydintoiminnan ja ICT:n

edustajat tapasivat säännöllisesti. Yhteistyö syveni nopeasti. Tietojohtamisen viikkokokous ja muut

säännölliset tapaamiset rakenteisti ja tavoitteellisti työskentelyä.

Sisällöllisesti ehdittiin toteuttamaan mm. tietojohtamisen simulointi helmikuussa 2019. Simuloinnin

lopputulokset raportoidaan erikseen toukokuussa julkaisussa Haluatko tietojohtajaksi? Opas

tietojohtamiseen simuloinnin keinoin. Simuloinnin tietojohtamisen yhteenveto on liitteenä tuloksissa (liite

1 Tietojohtamisen simulointi: Yhteenveto esille nousseista havainnoista).

Maakunnan tietojohtamisen strategian suunnittelu käynnistyi joulun alla. Työn tekemisen tueksi ostettiin

myös asiantuntijapalvelua. Tavoitteeksi asetettiin tietojohtamisen toimintamallin suunnittelu. Omana

laajempana tehtävänä oli pohtia miten sote-palvelujen, elinvoiman ja turvallisuuden tietojohtamista

kannattaa lähestyä tietojohtamisen kokonaisuutena. Työssä päästiin siihen vaiheeseen, että

Uudellamaalla oli suunnitelma siitä, miten työssä edettäisiin (liite 2: Miten kehitetään maakunnan yhteistä

tietojohtamismallia ja -välineistöä?).

Syksyllä 2018 ICT oli toteuttanut ICT-tietojohtamisen tiekartan (liite 3: ICT-tietojohtamisen tiekartta).

Tiekartassa nivottiin yhteen ydintoiminnan tarpeet, ICT-toteutukset, tuotannon aikainen raportoinnin

kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Ydinhankkeen tavoitteet ja ICT-hankkeen tiekartta todettiin

yhteensopiviksi useammassa tilaisuudessa. Ydintoiminnan tavoitteista koottiin valmistelumateriaalia.

Tieto-ohjauksen ulottuvuudet priorisoitiin asiakirjassa (liite 4: Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu).

Lisäksi toteutettiin luonnos maakunnan kokonaiskuvasta strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi.

Konkreettinen toteutus oli suunniteltu maakunnan toimijoiden verkostoyhteistyön mukaiseksi. (Liite 5:

Maakunnan verkostoyhteistyön malli)

Käsinkosketeltavana tietojohtamisen toimenpiteenä suunniteltiin datapilottia. Tätä datapilottia esitetään

maakuntavalmistelun raukeamisesta huolimatta valtiovarainministeriölle uuden hallituskauden

kärkihankkeeksi. Tästä Järjestäjän tietojohtamisen aliprojektista on kirjoitettu erillinen projektikuvaus

3

(mallinnus ja datapilotti): Sote-palvelut läpinäkyviksi - Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin

ja yhdistetyn tietopohjan avulla (liite 6).

Maakuntavalmistelussa edistettiin myös terveyshyötyarvion (THA) kehittämistä. Terveyshyötyarvio

perustui Sitran tukemaan Helsingin kaupungin ja Saarikkakuntayhtymän yhteistyöhankkeeseen.

Hankkeen tuloksena syntyi työväline perusterveydenhuollon yli- ja alihoidon havaitsemiseksi. Tätä

työvälinettä oli tarkoitus jatkokehittää ydintoiminnan ja ICT:n näkökulmista. Myös tätä hanketta

ehdotetaan uuden hallituksen tietojohtamisen kärkihankkeeksi. (Liite 7: Terveyshyötyarvio (THA)

aiehakemus VM.)

Uusimaa2019-hanke on tavannut mm. edellä mainittujen hankeaihioiden osalta valtiovarainministeriön

(VM) virkamiehiä. Keskusteluissa tuotiin esiin, että VM voi ehdottaa uuden hallituksen toimintaohjelmaan

erilaisia kärkihankkeita.

Kansallisen valmistelun tuki

Tietojohtamisen kokonaisuus liittyi vahvasti valtakunnalliseen tekemiseen. Valtakunnallista suunnittelua

ja tekemistä seurattiin Uudenmaan hankkeesta kiinteästi ja siinä oltiin aktiivisesti mukana. Lisäksi

Uudenmaan ja HUS-ERVA -alueen verkostoituminen tuki valtakunnallista työtä. Yhteistyö valtakunnan

valmistelun ja Uudenmaan valmistelun välillä oli tiivistä.

Uudellamaalla olisi ollut hyvät edellytykset aktiivisesti myötävaikuttaa erityisesti Toivo-ohjelman

toteutumiseen. Maakuntauudistuksen aikana Toivo-ohjelma keskittyi johtamisen, ohjauksen ja valvonnan

maakuntatukeen. Tavoitteena oli rakentaa mm. luotettavaa tietopohjaa. Toivo-ohjelmaan linkittyivät

SoteDigi ja Vimana. Toivo-ohjelman tavoitteena oli tukea asioita, jotka Uudenmaan näkökulmasta olivat

kannatettavia. Näitä olivat mm. tiedolla johtamisen analytiikka, ennustemallit ja tekoälyn ratkaisut.

Edellä jo mainittu tietojohtamisen ylimaakunnallinen valmistelu virisi nopeasti Uudenmaan oman

valmistelun ohessa. Valmistelun tueksi perustettiin tarvittavat sähköiset työtilat. Mukaan kutsuttiin kaikki

HUS-ERVA-maakunnat. Mukana oli sekä ydintoiminta että ICT. Silloinen YTA-ERVA -alueen yhteinen

tietojohtamisen valmistelu käynnistyi virallisesti ja konkreettisesti helmikuussa 2019. Toivo-ohjelmassa

Uuttamaata edusti Eksote. Eteläisen yhteistyöalueen maakunnat (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-

Häme ja Uusimaa) loivat verkoston ja järjestäytyivät YTA-tasoiseen yhteistyöhön. Yhteistyöalueelle syntyi

ohjausryhmä ja kuusi työryhmää edistämään yhteisen tietopohjan kehittämistä, palveluiden alueellista

yhteensovittamista ja toimivaa päätöksenteko- ja ohjausmallia palveluketjuille, investoinneille,

edunvalvonnalle ja TKIO:lle. Järjestämislain 16 §:n mukainen yhteistyösopimus ei valmistunut, mutta

valmius ERVA-yhteistyötä laajempaan palvelujen ylimaakunnalliseen järjestämiseen ja edelleen

kehittämiseen on olemassa hyödyntämällä valmistelussa luotuja verkostoja ja yhteisiä tavoitteita.

Uudenmaan ehdottama tietojohtamisen verkostomalli sai kannatusta YTA-ERVA -alueen maakunnissa.

Maakuntien kesken puhuttiin mahdollisuudesta yhdistää voimavaroja. Osin näin ehdittiinkin tehdä.

Edetessään tämä olisi tarkoittanut yhteistä tekemistä ja valmistelutöiden jakoa maakuntien välillä.

Uudenmaan valmistelussa syntyi ajatus neutraalista tietojohtamisen edistäjästä. Suunnitelmissa oli

löytää neutraali ja kokoava taho verkoston työskentelyalustaksi (esim. Kuntaliitto). Tätä ideaa esiteltiin

HUS-ERVA-alueen maakunnille. Ajatus sai kannatusta ja myöhemmin syntyi käsite fasilitoivasta

verkostosta. Uudenmaan maakuntavalmistelun mielestä tällainen fasilitoitu verkosto voisi toimia

valtakunnallisesti tietojohtamisen edistämiseksi. Ylimaakunnallisen yhteistyön kehittymiseen vaikutti

myös mm. HUS-tietohallinnon tarjoamat mahdollisuudet (tietoallas ja tietovarastointijärjestelmä). HUS-

ERVA-alueen yhteistyöllä on jo pitkät perinteet.

4

Tarvittavan tiedon määrittely

Uudellamaalla työssä tukeuduttiin alussa valtakunnalliseen työhön, jota tehtiin keväällä 2018.

Uudenmaan Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu saatiin prototyypiksi ja työstön pohjaksi. Samoin

pitkälti suunniteltiin se, mitä seuraavissa vaiheissa pitäisi tehdä. Priorisointityökalun ja suunnitelmien

käyttö ei ehtinyt toteutua. Palvelujen yhteismitallista luokittelua ja tuotteistuksen tietomallia käynnistettiin.

Tuotteistuksen tiekartta ja projektikuvaus saatiin valmiiksi (liitteet 8 ja 9).

Uudenmaan maakunnan tietoallas

Uudenmaan tietoallas herätti paljon kiinnostusta ja keskustelua. Tietoaltaan katsottiin mahdollistavan

asiakastiedon ja hoito- ja palveluketjun systemaattisen määrittelyn ja yhteensopivuuden. Samalla

katsottiin, että kansalliset määrittelyt tulisivat huomioiduksi. Tietoaltaan ja tietovarastointijärjestelmän

nähtiin myös mahdollistavan tuotteistuksen systemaattisen tietomallinnuksen ja kytkemisen muuhun

suoritekirjaamiseen. Allas mahdollistaisi yhtenäiset kerrokselliset tiedonmuodostukset myös tiedon

toisiokäyttöön. Uudenmaan tietoallas ja tietovarastointijärjestelmä raportointiratkaisuineen nähtiin

tärkeänä välineenä maakunnan johtamisessa ja palvelun parantamisessa.

Uudellamaalla suunniteltiin, miten maakunnan tietotarpeet käytännössä kääntyisivät raporteiksi. Malli

perustui HUS-tietohallinnon menettelytapoihin. Uudenmaan mallissa poikkeuksena oli se, että

ydintoiminnan tietotarpeet olisi pisteytetty (malli), jolloin tietotuotantoon olisi kehittynyt jatkuva

kokonaisvaltainen yhteistyömalli ydintoiminnan ja ICT:n välillä.

Projektille asetetut vaatimukset

Tietojohtamisen suunnittelussa on monia reunaehtoja. Alla on kuvattu keskeisimmät oikeudelliset

vaatimukset, jotka tietojohtamisen on täytettävä.

Vaatimus * Kuvaus

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation)

Henkilötietosuojan ja tietosuojaoikeuksien parantaminen ja yhtenäistäminen EU-maissa erityisesti digitalisaation ja globalisaation haasteiden näkökulmasta

Henkilötietolaki 523/1999 Yksityisyyden suojaa turvaavat perusoikeudet henkilötietoja käsiteltäessä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallisen sähköisen käsittelyn edistäminen

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet hänen tietojensa käsittelyssä ja salassapidossa

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Yleislaki, jonka perusteella ensisijaisesti myönnetään sosiaalipalvelut

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012

Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeva laki

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä HE159/2017

Tieto hyvinvoinnin uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategiaa tukeva lainsäädäntö

* = Pakollinen

5

Projektien tavoitteet

Ydintoiminnassa ja ICT:ssä suunniteltiin maakunnan käynnistymisen ja toiminnan edellyttämät

tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen toimenpiteet. Alla on kuvaus näistä asiakokonaisuuksista.

Ydintoiminnan tavoitteet:

1. Määritellä sotepalveluiden tietotarpeet maakunnan eri toimijoiden näkökulmista valtakunnalliset

määrittelyt huomioiden

2. Määritellä tarvepohjaiset tietomallit ja -ulottuvuudet

3. Määritellä jäsentynyt tiedonhallinta

4. Mallintaa tietoprosessit

5. Kuvata maakunnan tietojohtamismallit

6. Määritellään yhteistyössä ICT:n kanssa tarvittava analyysi- ja raportointivälineistö

7. Jalkauttaa tietojohtamismallit ja tehdä suunnitelma tietojohtamisen jatkuvasta parantamisesta ja

huoltamisesta

8. Muodostaa yhtenäinen tuotteistus maakunnan käyttöön

ICT:n tavoitteet:

1. Maakunnan raportoinnin ja analytiikan kokonaisuus rakentuu selkeytymässä olevaan työnjakoon

kansallisten palveluntuottajien kanssa. Tehtävänä on toteuttaa tietovarantoihin ja raportointiin

liittyvät järjestelmät ja työvälineet

2. Maakunnalle määritellään uudet analytiikan ja tietopalvelun prosessit ja järjestelmät sekä

toteutetaan johdon raportoinnin kokonaisuus raportointivälineineen

3. Projektissa määritellään ne järjestelmät, jotka tulevat olemaan maakunnan konsernitason

järjestelmät tietohuollon ja raportoinnin osalta sekä maakunnan keskeiset auktorisoidut

työvälineet johdon raportoinnin sekä analytiikan osalta

4. Kuvataan ja toteutetaan tietopalveluprosessit ja luodaan tietojohtamisen hallintamalli näiden

tehtävien perustaksi. Tarkoituksena on toteuttaa tietohuollon ja raportoinnin toiminnan

käynnistyminen 1.1.2021 mennessä siten, että turvataan toiminnan jatkuvuus ja palvelujen

saatavuus

5. Tunnistetaan valtakunnalliset tarpeet ja määräykset luokitteluiden ja tietomallien tms.

ohjausmenettelyn edellytykset

6. Selvitetään toimintojen nykyinen raportointi ja kerätään järjestäjärooliin liittyvät kehitystarpeet

7. Tunnistetaan maakunnan toiminnan kannalta oleelliset analytiikan työvälineet ja selvitetään

niiden kyvykkyys palvella maakunnan tarpeita

8. Suunnitellaan maakunnan konsernirakenteen mukainen johdon raportointiratkaisu

9. Selvitetään maakuntaan siirtyvien järjestelmien osalta nykyisten lisenssisopimusten siirrettävyys

10. Kuvataan tietopalvelut mm. tutkimustoiminnan tarpeisiin

Osana tietojohtamisen kokonaisuutta syntyi ajatus aktivoida uudelleen ns. datapilotti. Datapilotin

tarkoituksena on testata tietoaineistojen yhdistämistä ja tutkia päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito-

ja palvelupolkuja. Datapilotti projektin tavoitteet kuvattu yksityiskohtaisemmin projektikuvauksessa

mallinnus- ja datapilotti: Sote-palvelut läpinäkyviksi - Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja

yhdistetyn tietopohjan avulla (liite 10). Mallinnus- ja datapilotista on laadittu myös tutkimussuunnitelma

(liite 11).

6

Yhtenä alaprojektina oli tuotteistus. Tuotteistusprojektin tavoitteet kuvattu yksityiskohtaisemmin

Tuotteistuksen projektikuvauksessa. Tuotteistuksen lopputuloksena saatiin valmiiksi muun muassa

Tuotteistuksen tiekartta.

Yhtenä esimerkkinä Uusimaa2019 sisällä olevien hankkeiden välisestä yhteistyöstä oli ilmiöpohjaisen

palveluketjumallin rakentaminen. Tähän valmisteluun osallistui muun muassa järjestäjän

integraatiohanke, ikääntyneiden valmisteluryhmä ja tietojohtamisen hanke. Ilmiöpohjaisten

palveluketjujen laatiminen ennaltaehkäisee palvelutarvetta ja tuo kustannusvaikuttavuutta järjestäjälle.

Palveluintegraation toteutuminen vaatii monitoimijuutta asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palveluketjut

tukevat palveluintegraation toteutumista luomalla läpinäkyvyyttä toimijoille ja asiakkaille. Valmistelussa

kehitettiin palvelutuotannon ohjauksen varmistamiseksi malli, jonka avulla voi kuvata ilmiölähtöisiä

palveluketjuja. Mallia pilotoitiin kevään aikana kahdella palveluketjulla: muistisairaudet ja työelämästä

syrjäytyminen. Näiden pilotointien avulla rakennettiin työkalu ilmiölähtöisen palveluketjun laatimiseen

(Liite 12) ja tämän työkalun avulla kunnissa/kuntayhtymissä voidaan lähteä rakentamaan ilmiölähtöisiä

palveluketjuja.

Tietojohtamisen kokonaisuudessa oli tarkoitus valmistella tietojohtamisen strategia ensin sotejärjestäjän

näkökulmasta ja myöhemmin koko maakunnan näkökulmasta. Maakunnan tietojohtamisen

strategian/politiikkaohjelman valmistelu ei edennyt suunnitelmatyötä pidemmälle. Muutosjohto päätti, että

valtiolle esitetään projektia tietojohtamisen edistämiseksi maakunnan alueella. Projektin tarkoitus on

edistää asioita, jotka hyödyttävät kansallista valmistelua.

2 Tietojohtamisen projektien ydinsisältöjen kuvaus

Tietojohtamisen projektin alkuvaiheessa tehtävänä oli selventää tietojohtamisen käsitteet. Tässä apuna

käytettiin Suomalaisen asiasanaston (Finto) määrittelyjä. Tältä pohjalta Uudenmaan

maakuntavalmistelussa muodostui käsite tiedolla ohjaaminen.

Valmistelun kuluessa tietojohtaminen käsitteellistettiin lisäarvoa tuottavana arvoketjuna. Asia on kuvattu

alla. Keskeistä on luoda mahdollisimman pitkälle automatisoitu tietoprosessi ICT-painotteisista tiedon

hallinta ja johtamisvaiheista ydintoimintopainotteisiin tiedolla johtamis- ja ohjaamisvaiheisiin. Tämä

edellyttää saumatonta ICT-ydintoimintoyhteistyötä, mm. yhteistä käsite- ja tietomallien luomista sekä

yhteistä analysointi-, ennuste- ja raportointi/visualisointijärjestelmien kehittämistä. Tämä edellyttää myös

vuorovaikutteisen, oppivan ja uudistuvan tietojohtamiskulttuurin luomista.

7

Kuva: Tietojohtamisen käsitteet arvoketjuna järjestäjän toiminnassa

Seuraavassa vaiheessa jäsennettiin, konkretisoitiin ja toiminnallistettiin Uudenmaan sote-järjestäjän

tietotarpeita hyödyntäen mm. valtakunnallista Sote-järjestäjän tietomallihanketta (kevät 2018).

Uudenmaan sote- järjestäjän tietoprosessia kuvatiin jatkuvasti kehittyvänä toimintasyklinä, joka rakentui

neljän toisiaan täydentävän päävaiheen ympärille: 1. Asiakasryhmät ja palvelutarpeet, 2. Palvelutarjonta

ja –tuotanto, 3. Palveluiden laadun varmistaminen ja ohjaaminen sekä 4. Palveluiden vaikuttavuus ja

väestötason hyvinvointi. Näitä päävaiheita jaoteltiin useisiin ala-ulottuvuuksiin (ks. kuva järjestäjän tieto-

ohjaamisen kehä), joiden keskeisiä tietomäärittelyitä lähdettiin kehittämään muodostamalla

verkostoituneita työryhmiä. Näihin haettiin yhteyshenkilöitä verkostosta, johon kuuluivat mm. järjestäjän

eri toimintafunktiot, ICT, liikelaitos, elinvoima, turvallisuus ja muu maakunnan sisäinen yhteistyöverkosto,

Apotti ja muut järjestelmätoimittajat, THL, Kela, ministeriöt, muut maakunnat ja muut toimijat (esim.

tilastokeskus).

Kuva: Järjestäjän tieto-ohjaamisen kehä

8

Näihin tieto-ohjaamisen ulottuvuuksiin liitettiin tieto-ohjaamisen operationalisoimiseksi konkreettisen

työstämisen mahdollistavia tehtäviä. Esimerkiksi asiakaskokemuksen hyödyntämiseksi perustettiin

erillinen oma projektinsa järjestäjän hankekoriin. Tarkoituksena oli kehittää asiakaskokemuksen hallintaa.

Samoin ICT työskenteli yhdessä SoteDigin kanssa valtakunnallisen asiakaskokemusjärjestelmän

toteuttamiseksi. Myös muiden tehtävien operationalisoinnissa oli useita hankekorin projekteja sekä

järjestäjän että liikelaitoksen valmistelussa.

Viimeisessä vaiheessa tietojohtamisen näkökulmaa laajennettiin kattamaan kaikki maakunnan toimialat

ja siihen kytkettiin selkeämmin myös tietojohtamisen kehittäminen ja TKIO-toiminta mukaan. Keskeisenä

ajatuksena oli päästä tietojohtamisen avulla sote-palveluiden käytön juurisyihin kiinni luomalla

maakunnan strategisiin tavoitteisiin kytketty tietojohtamismalli, jossa luodaan tietojohtamisen arvoketju

selittäjistä indikaattoreiden kautta tulosmittareihin. Tämä olisi mahdollistanut kokonaisvaltaisen

näkökulman maakunnan ekosysteemin tietopohjaiseen kehittämiseen, jossa huomioidaan terveys- ja

hyvinvointi osana turvallista elinympäristöä sekä työ- ja elinvoimaa edistävää varhaiskasvatus-, ja

koulutusjärjestelmää. Tämän tietoprosessin pohjalta voidaan luoda laaja-alaisia ennustemalleja sekä

vaikuttaa hyvinvoinnin juurisyihin kehittämällä yhteistä tietopohjaa, -välineistöä ja –johtamiskulttuuria.

Mallia kehittänyt työryhmä antoi mm. seuraavat ehdotukset jatkotoimenpiteistä:

1. Valitaan toimialojen yhteinen strateginen tavoite maakuntastrategian tavoitteiden joukosta, joka sisältää merkittäviä toimialojen välisiä yhdyspintoja

2. Tarkastellaan siihen kuuluvia mittareita ja tehdään toimialaintegroituja ”minitietomalleja”, joilla pyritään varmistamaan toimialojen välinen optimaalinen tietojohtamisyhteistyö tavoitteen saavuttamiseksi

• yhteinen ymmärrys tavoitteen/ilmiön taustalla olevista selittävistä tekijöistä

• yhteiset vaikuttamiskeinot tavoitteen/ilmiön juurisyihin

3. Muodostetaan koordinoitu toimijaverkosto pilottitietopohjien/mallien ja tietoanalyysien toteuttamiseksi

4. Kehitetään toimialaintegroitu tietojohtamisen malli ja välineistö tavoitteiden/ilmiöiden juurisyihin vaikuttamiseksi

Kuva: Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus

9

Kuva: Maku järjestäjän kriittiset tietotarpeet (lähde: Vimana ja SoteDigi)

Projektin laajuus

Tietojohtamista suunniteltiin sekä ydintoiminnassa että ICT:ssä. Tässä kuvataan projektien laajuutta

osallistuneiden toimijoiden kautta.

Projektin keskeisimmät sidosryhmiä olivat:

• Uusimaa 2019 hankkeen eri toimijat

• Uusimaa2019 hankkeen koordinoimista teemakohtaisista valmisteluryhmistä seuraavat; kuntoutus, sairaala sekä ikääntyneiden valmisteluryhmät.

• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtiovarainministeriö (VM)

• HUS tietohallinto

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

• Kansaneläkelaitos (Kela)

• HUS ERVA alueen maakunnat: Uudenmaan lisäksi Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala

• SoteDigi ja Vimana Oy

• TOIVO-ohjelman yhteistyötahot

• Kunnat ja kuntayhtymät

• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietohallintopalvelut

Esimerkki yhteisestä työstä on alla oleva kuva omavalvontakokonaisuudesta. Omavalvontaa ja valvontaa

suunniteltaessa on huomioitava myös yhdyspinnat hankintoihin, kilpailutuksiin ja sopimusvalvontaan.

Tämä yhdyspintojen toteutuminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon hallintaa.

10

Kuva: Omavalvonnan kokonaisuus: Kunta järjestää, ohjaa, tuottaa ja valvoo palvelutuotantoa

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet

Vaiheet ja lopputuotokset

Ohessa on kuvattu päävaiheiden aikataulutus. Aliprojektien aikataulutusta ei ole kuvattu.

Järjestäjän tietojohtamisen projektin vaiheistus:

Vaihe 1: Suunnitteluvaihe (maakuntavalmistelu): Sote-järjestämisen tietojohtamisen suunnittelu,

yhteistyön aloituskeskustelu sotevalmisteluryhmien puheenjohtajien kanssa, Sote-järjestämisen

tietojohtamisen projektisuunnitelman laadinta, YTA-alueen (nykyinen HUS-ERVA) yhteistyön

suunnittelu ja yhteistyöstä sopiminen keskeisten tahojen (mm. Helsingin kaupunki ja HUS) kanssa

Vaihe 2: Suunnitteluvaihe 2 (ylikunnallinen valmistelu): Tietojohtamisen suunnittelu

nykyorganisaatioiden näkökulmasta ja vapaaehtoisten yhteistyörakenteiden perustaminen.

Vaihe 3: Toteutusvaihe: Sote-järjestämisen kokonaisuuden toteuttaminen, Sote-järjestämisen

tietojohtamisen toteuttamissuunnitelma, YTA-alueen kick off ja yhteinen työskentely, ehdotus

tietojohtamisen geneerisen tietomallin valmisteluksi

ICT-projektin konserniraportoinnin päävaiheistus:

Vaihe 1: Toteutetaan maakunnan konsernirakenteen mukainen johdon raportointiratkaisu yhdessä

tietoallas- ja tietovarastointiosaprojektin kanssa hallinnon tietojärjestelmien (25 000 käyttäjää) osalta

Vaihe 2: Toteutetaan maakunnan konsernirakenteen mukainen johdon raportointiratkaisu

kokonaisuudessaan (60 000 käyttäjää) yhdessä tietoallas- ja tietovarastointiosaprojektin kanssa.

Toteutetaan analytiikkatoiminto yhdessä tietoallas ja tietovarastointiosaprojektin kanssa. Toteutetaan

11

tietopalveluprosessi (mm. tutkimustoiminnan tarpeisiin). Toteutetaan itsenäiskäyttöä tukeva

raportointiratkaisu

Vaihe 3: Hallinnon tietojärjestelmien käyttöönottoa tukeva raportointi 25 000 käyttäjälle: Suunnitellaan ja

testataan tuotannon tukiprosessit ja käyttäjätukipalvelut yhdessä TUKI-projektin kanssa.

Vaihe 4: Raportointiratkaisu- kokonaisuuden käyttöönotto 60 000 käyttäjälle: Suunnitellaan ja testataan

tuotannon tukiprosessit ja käyttäjätukipalvelut yhdessä TUKI-projektin kanssa.

Vaihe 5: Jatkuvan palvelun ja kehittämisen vaihe

Lopputuotoksen kuvaus Tiedoston sijainti Liitteenä: Tietojohtamisen simulointi: Yhteenveto esille nousseista havainnoista

Tietojohtamisen simulointi yhteenveto 26.2.2019 (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamien dokumentointi)

Liitteenä:: Miten kehitetään maakunnan yhteistä tietojohtamismallia ja -välineistöä?

Miten kehitetään maakunnan yhteistä tietojohtamismallia ja -välineistöä (Järjestämistoiminto > Järjestäjän tietojohtaminen > Vanhat aineistot > DIAT)

Liitteenä: ICT-tietojohtamisen tiekartta Tietojohtamisen tiekartta (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote-järjestäjä > Tietojohtamisen dokumentointi)

Ei liitteenä: Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu Luonnos Järjestäjän tietojohtamistavoitteiden priorisointitaulukko (Järjestämistoiminto > Järjestäjän tietojohtaminen > Vanhat aineistot > DIAT)

Maakunnan verkostoyhteistyön malli Miten kehitetään maakunnan yhteistä tietojohtamismallia ja -välineistöä (Järjestämistoiminto > Järjestäjän tietojohtaminen > Vanhat aineistot > DIAT)

Projektikuvaus: Sote palveluketjut läpinäkyviksi - Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla (Petrin)

Uusi sote-tietomallinnus käyttöön projektikuvaus (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Valmiit dokumentit – Uusimaa dokumentointiprojekti 2019 > Projektikuvaukset > Sote-järjestäjä)

Terveyshyötyarvio (THA) aiehakemus VM Terveyshyötyarvio (THA) aiehakemus

Tuotteistuksen tiekartta Tuotteistuksen tiekartta (Julkaistu Uusimaa2019 -sivustolla)

Tuotteistuksen projektikuvaus Tuotteistuksen projektikuvaus (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Valmiit dokumentit – Uusimaa dokumentointiprojekti 2019 > Projektikuvaukset > Sote-järjestäjä)

Sote palveluketjut läpinäkyviksi - Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla, aiehakemus VM

Alustava hankehakemus VM sotetiedot näkyviksi Uusimaa (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamisen dokumentointi)

Em. projektikuvauksen liite Uusi sote-tietomallinnus käyttöön - tutkimussuunnitelma

Uusi sote-tietomallinnus käyttöön – tutkimussuunnitelma MT ja päihde sotepalvelut läpinäkyviksi (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamisen dokumentointi)

Palveluketjun rakentamisen työkalu Työkalu ilmiölähtöisen palveluketjun laatimiseen (Hanketoimisto > Hankkeen

12

hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamien dokumentointi)

Liitteenä: Haluatko tietojohtajaksi? Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin (Sisältää kaksi pp-esitystä, löytyvät viereisen solun linkeistä)

Haluatko tietojohtajaksi? Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin, Lyhyt simulaatioharjoituksen geneerinen aineisto, Pitkä simulaatioharjoituksen geneerinen aineisto (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamien dokumentointi)

Liitteenä: Tietojohtamisen toteuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa: Suuntaviivat tietojohtamisen kehittämiseksi

Yhteenveto Uusimaa2019 -tietojohtamisen hankkeesta (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Tietojohtamien dokumentointi)

4 Organisaatio ja päätöksenteko

Projektitiimit

Tietojohtamisen hankkeen hankejohtajina toimivat Soili Partanen ja Grigori Joffe. Hankkeessa oli kaksi

projektipäällikköä Petri Näätänen ja Sampo Pajari. Lisäksi hankkeen aikana tietojohtamiseen osallistui

erisuuruisilla työpanoksilla hankevalmistelijoita. Kaikki hankkeen toimijat työskentelivät

tietojohtamisenhankkeelle osa-aikaisesti työaikaprosenttien vaihdellessa (korkeintaan 50%). ICT-

kokonaisuuden edustajana toimi ICT-projektijohtaja Timo Hakala. Myös soteliikelaitoksen valmistelijoilla

oli edustus hankkeessa.

13

5 Riskit

Kuva: Hankkeen riskit lähtötilanteessa

Riskin kuvaus Korjaavat toimenpiteet

Järjestäjän tietotarveanalyysi sekä

tietodimensioiden, -ryhmittelyjen ja mittareiden

määrittelyä varten tarvittava yhteistyöverkoston

muodostaminen viivästyy epävarman

toimintaympäristön ja vähäisen

koordinaatioresurssin johdosta

Varmistetaan riittävä koordinaatioresurssi, erityisenä

haasteena useiden rinnakkaisesti toimivien verkostojen

hallinta (ks. seuraavat riskivarautumiset)

Systemaattisesta katsauksesta tarvittavien

tietojärjestelmien tietosisältöihin ja

kyvykkyyksiin huolimatta ei saada riittävää

kuvaa vaadittavasta tietopohjasta ja sen

toteuttamisedellytyksistä.

Muodostetaan verkosto, jossa edustus eri

tietojärjestelmien teknisestä osaamisesta jo projektin

alkuvaiheissa

Hitaat lupakäytännöt viivyttävät projektia

Poiminnan mahdollistava rahoitus ei järjesty

Vastuu- ja työnjaot määritellään epäselvästi ja

epäoptimaalisesti, ulkoisiin toimijoihin ei

pystytä vaikuttamaan

Lupakäsittelyt ja rahoitushakemuksen mahdollistava

pikasuunnitelma kirjoitetaan heti projektin alussa ja

laitetaan lupapyynnöt ja rahoitushakuprosessi vireille.

Tietojohtamisen pilotin datapoiminnan

toteuttamiseen, tietojen yhdistämiseen ja

jatkojalostamiseen (tietoallassuunnitelmat

huomioiden) liittyy teknisiä vaikeuksia ja

riskejä. Eri tietojärjestelmien erilaiset

tietorakenteita ei saada yhdenmukaistettua

Sitoutetaan oma ja ulkoisten toimijoiden johto jo projektin

alusta lähtien mukaan sekä tehdään selkeä

työnjakosuunnitelma

Järjestäjän tarpeisiin sopivaa

raportointijärjestelmää/mallia ei ole tarjolla tai

tarjolla on useita järjestelmiä, joista on vaikea

päästä yhteissopimukseen tai niiden

käyttämiselle on taloudelliset rajoitteet

Kartoitetaan tarjolla olevat analyysi- ja raportointivälineet

järjestäjän tietotarpeiden näkökulmista sekä aloitetaan jo

projektin varhaisessa vaiheessa tarvittavien analyysi- ja

raportointivälineiden kehittämis-/hankintasuunnitelman

tekeminen

Hankittavat analyysi- ja raportointivälineet sekä

riittämätön verkostoituva osaaminen eivät

mahdollista pilotin kuluessa esiin nousevia

uusia tietotarpeita palvelujärjestelmän

ohjaamiseksi

Luodaan uusien tietotarpeiden työryhmä, jonka tehtävänä

on tehdä systemaattinen analyysi niistä pilotin aikana

nousevista tietotarpeista, joita nykyiset tietojärjestelmät

eivät pysty tuottamaan. Tämän pohjalta syntyy

kakkosvaiheen tiedolla johtamisen suunnitelma, jossa

otetaan kantaa tietojärjestelmien kehittämiseen järjestäjän

näkökulmasta.

Kirjaamisen moninaisuudesta, yhteisen

rakenteellisen tiedon haastavuudesta sekä

erilaisista kirjaamiskulttuureista johtuen ei

kyetä luomaan realistisesti toteutettavaa

kirjaamisen parantamissuunnitelmaa

Luodaan jo projektin alkuvaiheessa kirjaamisen jatkuvan

parantamisen verkosto koko palvelujärjestelmän kattavine

yhteyshenkilöineen ja tuotetaan tälle verkostolle

motivaatio ja välineet (pikaohjeet) kirjaamisen laadun

parantamiseksi siten, että järjestäjän tarvitsemat kriittiset

tiedot tulevat oikein kirjattua

Tietojohtamisen simulointiYhteenveto esille nousseista havainnoista

26.2.2019

Simuloinnissa tunnistetut tietojohtamiseen liittyvät tarpeet ja niihin liittyviä havaintoja (1/2)

Simulaatiossa tunnistettiin monipuolisesti erilaisia järjestäjän ja liikelaitoksen tietojohtamiseen liittyviä tarpeita, jotka on esitetty tiiviisti tällä ja seuraavalla sivulla.

Tietopohja

• Erilaisista rooleistaan huolimatta järjestäjällä ja liikelaitoksella tulee olla suurelta osin yhteinen näkymä palvelujen tuotantoon ja sen suunnitteluun vaikuttavaan tietoon

• Monista tiedoista tulee olla koko ajan saatavilla ajantasainen kuva, reaaliaikainen tieto

• Tietojohtamiseen liittyy olennaisesti paitsi tiedon hallintaa, myös yhteistyön tekemistä useiden tahojen kanssa: esimerkiksi HYTEn osalta kuntien kanssa

Tietojohtamiseen liittyvät tahot

• Tiedon tulisi mieluiten olla käytettävissä interaktiivisesti ja käyttäjän tulisi saada herätteitä tiedon pohjalta, tietoa tul isi myös visualisoida

• Kertakirjauksen tulisi riittää• Erilaisten ja eri lähteistä saatavien tietojen tietoturvallinen yhdistäminen on tärkeää mahdollisimman todenmukaisen kuvan

saamiseksi. Tietoa tulisi myös voida saada eri tasoilla yleisraportista yksilötasolle asti.

• Tiedon hyödynnettävyyteen liittyvät myös ennustemallien ja analyysien mahdollisuudet ja niiden kehittäminen

• Yksittäisenä järjestelmätarpeena mainittiin palveluportaali asiakasohjauksen välineeksi

Tiedon hyödynnettävyys ja järjestelmät

• Tietojohtamisen ja päätöksenteon kannalta keskeistä on paitsi saatavilla oleva tieto, myös sen käyttötavat ja suhtautuminen tietoon. Esimerkiksi kausaalisuhteiden pohdinta ja tiedon kriittinen arviointi vaikuttavat siihen, mitä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tiedon pohjalta tehdään.

• Ennalta annetut reunaehdot vaikuttavat siihen, miten tietoa hyödynnetään. Missä tilanteissa ja millä ehdoin on mahdollista haastaa reunaehtoja? Tai miten toimitaan, kun eri lähteistä saatava tieto on ristiriidassa?

• Tiedon hyödyntämiseen vaikuttaa myös se, miten se liitetään osaksi päätöksentekoa: esim. toimintakyvyn liittäminen hoitopäätöksiin

Suhtautuminen tietoon ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa

Havaintoja ja näkemyksiä simuloinnin pohjalta:

Simuloinnissa tunnistetut tietojohtamiseen liittyvät tarpeet ja niihin liittyviä havaintoja (2/2)

Määritelmät ja tiedon ryhmittely

• Kerätyn tiedon pohjalla olevat määritelmät ja tietosisältöjen yhtenäisyys ovat tärkeitä

• Saatavilla olevassa julkisessa datassa havaittiin mahdollisia virheitä tai epäloogisuuksia, joiden pohjalta heräsi pohdinta s ekä tiedonkeruun että määritelmien tarkkuudesta

• Ikäryhmien määrittely ja vaadittu tarkkuustaso riippuu käyttötarkoituksesta

• Esim. ikääntyneiden palveluita tarkasteltaessa olisi tärkeää tarkastella 75 vuotta täyttäneiden lisäksi myös erikseen ainakin 85 vuotta täyttäneitä ryhmänä.

• Tietoa tulee voida tarkastella useista näkökulmista ja sitä voi olla tarve ryhmitellä uusilla tavoilla

• Esim. alueellinen näkökulma, asiakassegmenttikohtainen näkökulma, yksilö- tai asiakaskohtainen näkökulma

• Esim. ikäryhmittelyn sijaan tai sen lisäksi asiakkaita voitaisiin ryhmitellä datassa toimintakyvyn mukaan. Tämän toteuttamiseksi tarvittaisiin tietoa toimintakyvystä.

• Luotettava nykytilan pohjatieto

• Palvelutarvetta indikoiva tai ennakoiva tieto

• Esim. AUDIT, HYTE-mittarit, sairastavuus

• Palvelutuotannon seurantaan ja suunnitteluun tarvittava tieto

• Segmentti- ja palvelukohtaiset asiakasmäärät ja kustannukset per asiakas, palvelunkäyttöä esim. hoitojaksoja koskevat tiedot, ik ääntyneiden kohdalla geriatristen lääkäripalvelujen käyttö, päivystyskäynnit. Myös muiden kuin sote-palvelujen käyttöä koskeva tieto kunnilta: HYTE, asuminen

• Tuotantotapoja koskeva tieto (omat/ostopalvelut)

• Palvelujen käyttöasteet

• Tiloja koskevat tiedot

• Nelimaalin mukaisesti:

1) Henkilöstöä koskeva tieto (osaaminen, sijoittelu, henkilöstökokemus: esim. fiilismittari, poissaolot, vaihtuvuus, suositte lu)

2) Asiakkaaseen liittyvät tiedot (asiakaskokemus, sosioekonomiset tiedot, segmentointiin liittyvät tiedot, palvelutarvetta indikoivat tiedot). Myös asukastyytyväisyys, asukasfoorumeilta saatava tieto.

3) Tuottavuus (kustannukset, peittävyys, tieto kustannusten jakautumisesta)

4) Vaikuttavuus (pärjääminen, toimintakyky (RAI-mittarien tieto), terveydentilaan liittyvä tieto, QALY kaikissa eri palveluissa, tieto näyttöön perustuvan hoidon toteutumisesta, tehtyjen interventioiden vaikuttavuus)

Esimerkkejä tunnistetuista tai toivotuista tiedoista/ mittareista aihealueittain

Havaintoja ja näkemyksiä simuloinnin pohjalta:

Miten kehitetään maakunnan yhteistä tietojohtamismallia ja -välineistöä? Lähtötilanne ja ensimmäiset etenemisehdotukset

Valmisteleva työryhmä:

Petri Näätänen

Markus Pauni

Jaakko Pesola

Tero Suursalmi

Esitys OJR:lle 14.2.2019

Timo Hakala

Johannes Herala

Liisa Hyttinen

Grigori Joffe

Pirjo Marjamäki

Kimmo Markkanen

Merja Mäkitalo

Ville Mensala

Soili Partanen

Pirjo Ståhle

Maarit Välikoski

Tiina Öhman

Peruskysymys: Miten sotepalveluiden, elinvoiman ja turvallisuuden tietojohtamista kannattaa lähestyä kokonaisuutena?

Maakunnan strategisina tavoitteina mm.

• kilpailukyvyn lisääminen

• väestön hyvinvoinnin, osallisuuden ja työllisyysasteen lisääminen sekä parempi asiakaskokemus

• terveyttä, turvallisuutta ja sujuvaa arkea edistävä toimintaympäristö

• digitaalisten. liikkuvien ja etäpalveluiden lisääminen

• prosessien läpinäkyvyyden, tuottavuuden, vaikuttavuuden, innovatiivisuuden lisääminen

• henkilöstön hyvinvoinnin ja aktiivisen/tuloksellisen yhteistyön lisääminen

→Toimialojen sisäinen tietojohtamisvalmistelun rinnalla on tärkeää tarkastella miten näitä yhteisiä päämääriä voi edistää toimialojen välisellä tietojohtamisyhteistyöllä yhdistämällä esim.

• Tietopohjaa

• Tietotuotantoprosessia

• Tietojohtamisosaamista

➢Hankejohdon toimeksiannosta alustava esitys OJR:ään tammi-helmikuun vaihteessa

Valmisteluprosessi

• 20.11.-4.12 → toimeksianto (Markus Sovala, Timo Aronkytö)

• 21.12 → I valmistelukokous

• 16.1. → II valmistelukokous

• kommenttikierros

• 14.2. OJR

Lähtötilanne: Poimintoja maakunnan keskeisistä ajankohtaisista haasteista mm. tiedon rakenteisuuden, yhtenäisyyden ja saatavuuden näkökulmista sekä keskeisiä ajankohtaisia kehittämispyrkimyksiä maakuntatasoisen tietojohtamisen varmistamiseksi

Sotepalvelut Elinvoima Turvallisuus

• Terveydenhuollossa tuotetaan paljon rakenteista

palvelutietoa, tietojen yhtenäisyys rakentuu THL:n

HILMOtietotuotannon varaan, paljon myös

epäyhtenäistä kirjaamista ja puutteellisia

tietosisältöjä

• Sosiaalihuollon tietorakenteita on määritelty

kansallisesti Kantapalveluihin, osa palveluista

rakenteisena tietona saatavissa SosiaaliHILMON

kautta

• Ongelmana tiedon hajanaisuus (esim. PTH, ESH ja

sosiaalipalvelutieto monissa eri tietolähteissä).

• Tietojohtamista on monilla eri toimialoilla, monista

erilaisista lähtökohdista (usein ”putkiohjatusti”)

• Lähes kaikki tietojärjestelmät ovat valtion

omistamia (ministeröt, keskusvirastot) – tämä on

toisaalta myös mahdollisuus

• Ongelmana tiedon hajanaisuus,

erilaiset raportointikäytännöt ja

tilastoissa erilaiset otannat sekä ryhmittely

(maantieteellinen, ikäjakauma, sosioekonominen

asema …).

• Roolit ja vastuunjako valtion (SM, TEM, STM,

PLM, YM ...) ja maakunnan välillä.

• Pelastustoimen resurssit pääosin

eri pelastuslaitoksissa

ja yksittäisten pelastuslaitosten intressit erilaisia.

• Valmisteilla järjestäjän ja liikelaitoksen

tietomäärittelyt ja mallinnukset yhteistyössä ICT:n

kanssa johdon raportoinnin rakentamiseksi mm.

palvelutuotannon ohjaamisen näkökulmasta

• Mukana palveluiden laadun varmistamiseen

tarvittavat tietorakenteiden luonti ja pilotointi

mm. palvelukielen näkökulmasta.

• Valmisteilla myös Sote-palveludatapilotti (laajan

palveluaineiston yhdistäminen) sekä

palvelutuotannon ohjauksen tietopohjaiset

simulaatiot

• Tarve ja valmistelut

tietojohtamisstrategialle/tiekartalle

• Parempi jäsennys jatkossa näiden välille (yhtäältä

niin että miten mitataan ja toisaalta niin että miten

saadulla tiedolla johdetaan)

- Toimintaympäristön tilaa ja muutoksia

kuvaava tieto

- Oman toiminnan vaikuttavuutta kuvaava

tieto

- Oman toiminnan resurssien käyttöön ja

kohdentumiseen liittyvä tieto

- Omaan henkilöstöresurssiin liittyvä tieto

- Omiin prosesseihin liittyvä tietoa

- Asiakkaisiin ja asiakaskokemuksiin liittyvä

tieto

• Vireillä on, osana pelastustoimen ICT-

hanketta, pelastuslaitosten yhteinen valvontasovell

us ja sen osana RTA-työkalu (resurssit, tilastointi

ja analysointi).

• Tarve yhtenäiselle pohjadatalle, jota

hyödynnetään eri palveluiden suunnittelussa ja

palvelutarpeen ennakoinnissa (esim. asukaspohja,

maankäytön suunnittelu, yhdyskuntarakenne,

palveluverkko).

Keh

ittä

mis

koh

teet

Aja

nkoh

tais

et

haaste

et

I valmistelukokous (21.12.2018): lähtötilanne-esitysten pohjalta hahmottuvat yhteiset teemat

1. Väestö, talous, toimintaympäristö sekä paikkatieto

• Yhteinen, geneerinen ja keskitetty perustietorakenne

• → toimialakohtaiset tarkennukset, sovellukset ja syventämiset

2. Skenaariotarkastelut

• yhteinen, geneerinen, keskitetty perusnäkymä maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksista

• → toimialakohtaiset tarkennukset, sovellukset ja syventämiset

3. Asiakkuustieto

• yhteiset tiedot asiakkaan kokonaistilanteesta

→ yhteiseen käyttöön tulevat dashboardit/visualisoinnit

II-valmistelukokous: Kooste käydystä reflektiokierroksesta mm. edellisen kerran materiaalin pohjalta

• Sote-palveluiden, elinvoiman, turvallisuuden ja TKIO-toimintojen näkökulmista pidetään tärkeänä tietojohtamismallin ja –välineistön yhteiskehittämistä ja tarkoituksenmukaista yhteensovittamista sekä yhteistä strategiatyötä

• On tärkeää hyödyntää yhteiset resurssit ja kehittää maakunnan omaa, vahvaa knowhow:ta, omaa datahallintaa ja omia raporttimäärittelyjä

• Maakunnan ekosysteemin kaikki toimijat tuottavat tietoaineista, jonka avulla strategiaan päästään → rakennettava avoin tietopohja ja edistettävä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta

• Tietojohtamisen politiikka → linjaukset, prosessit, toimintatavat. ammattimaisen vetäjät ja konsultit, osallistava ja oppiva prosessi, myös työkalu tietojohtamisen kehittämiselle

• Maakunnalla on oltava oma vahva monialainen tietojohtamisen tiimi

• Luotava yhteinen geneerinenperustietorakenne, tämän hetken sirpaleisella tiedolla mm. vaikeus muodostaa riskianalyyseja

• esim. pelastustoimella useita kriittisiä lakisääteisiä tehtäviä ja yhteys maakunnan muuhun tietoon tärkeää

• TKIO-toiminnoilla on oltava vahva linkki tietojohtamisvalmisteluihin ja -toteutukseen→ vahva tutkimus ja kehittämistoiminta luo sisältöjä ja menetelmiä tietojohtamiselle

• Tietojohtamisen ICT:n tietokartta on valmistunut ja ICT:n näkökulmasta erityisesti seuraavia haasteita edessä:

• Tietopolitiikan ohjelma, strategiatyö, tietomallityö

• Ydintoiminta ja konserni tärkeät yhdyspinnat, yhteisten mahdollisuuksien kartoittaminen, tietojohtamisen sisältövastuuparit hakusessa

• TKI-toiminnan ja tutkimusyhteistyön integrointi

• Valtiotason yhteistyö → yhteyden tiivistäminen Vimanaan ja SoteDigiin (tärkeät linkit ministeriöön)

• HUS yhteistyöalue lähdössä yhteistyöhön maakunnan kanssa, tietoaltaan laajentaminen → kattaisi 40% väestöstä

• Mikä on HUS yt-alueen rooli maakunnan tietojohtamisen valmisteluissa?

Maakunnan

TJ-yhteis-

toiminnan

tärkeys

Yhteinen

perustieto

rakenne

TKIO-

toiminnan

merkitys

ICT-

maakunnan

ydintoiminnot

-YTA-Valtio-

valmistelujen

integrointi

Yhteinen

TJ-tiimi

Työryhmän ehdotukset maakunnan yhteisen tietojohtamisen ensiaskeliksi:

1. Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus – luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi• Ehdotus myös maakunnan tietojohtamisstrategian/politiikan sekä tiekartan valmistelun

aloittamisesta

2. Maakunnan tietojohtamisverkoston rakenteen ja toimintamallin sopiminen ja implementointi• Ehdotus: toimialatyön ympärille rakentuva systemaattisesti syvenevä ja laajeneva

tietojohtamisen kehittämisverkosto

3. Toimialojen välisten yhteisten tietorakenteiden ja raportoinnin kartoitus- ja yhtenäistämistyön aloittaminen• Ehdotus: edustuksellinen työryhmä kartoittaa nykytilanteen ja tekee tarkemmat

kehittämisehdotukset

4. Maakunnan toimialojen välisen tietojohtamisyhteistyöpilotin suunnittelun aloittaminen• Ehdotus: pohjana maakunnan strategisten tavoitteiden pohjalta muodostetut ”minitietomallit”

1. Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus –luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi

(seuraava dia)

• Visualisointi maakunnan tietojohtamiskokonaisuudesta ja keskeisistä elementeistä

• ”Pohjapiirros” mahdollisen tietojohtamisstrategian ja –tiekartan kirjoittamiselle

Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus (luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi)

Maakunnan

strategiset

tavoitteet

”Työ-, luomis- ja

hyvinvointipotentiaali:

elinvoimaisuus ja elämänhallinta ”

Varhaiskasvatus, koulutus ja sivistys

Indikaattorit

Yhteisen tietopohjan, -välineistön ja –johtamiskulttuurin kehittäminen

Turvallinen ja terveyttä edistävä sekä perustarpeita turvaava elinympäristö

Tietokehittäminen ja TKIO-toiminta

Ennustemallit

ja juurisyihinvaikuttaminen

Ilmiöiden ja

kokemustiedon selitysmallit• yleiset

• toimialakohtaiset

Väriselitteet: Uusimaalaisten ekosysteemi

Maakunnan tietojohtamisjärjestelmä

Tietojohtamisen kulmakivet

Menneisyys ja nykytila Tulevaisuus

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut

Terveys

hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus,

kilpailukyky

2. Maakunnan tietojohtamisverkoston rakenne ja toimintamalli

(seuraava dia)

• Keskeinen haaste: miten yhteen sovittaa monikerroksellinen tietojohtamisen kehittämisyhteistyö (maakuntataso-valtiotaso-kuntataso)

Verkottautumismallina systemaattisesti laajenevat ja säännöllisesti tapaavat valmistelukokoonpanot (tapaamistiheysehdotukset viitteellisiä)

• laajapohjainen edustus

toimialan eri tehtäväalueista

• ICT:n edustus

• toimialojen yhteisedustus

• SoteDigi

• Vimana

• TKIO

• Apotti

• kieli- ym. edustukset

• THL

• Kuntaliitto ja tarpeenmukainen kunta/järjestöedustus

• muut kutsutut valtakunnallisen tason edustajat (esim

Kela, muiden maakuntien edustajat ym.)

3.taso̴ 1 / 3-6 kk

2.taso̴ 1 / kk

1.taso̴ 1 / vko

Lisäksi

kutsuttujaasiantuntijoitateemoittain

• Maakunnan yhteisen tietopolitiikan/strategian valmistelun aloittaminen

• Toimialaintegroitujen (mini)tietomallien muodostaminen maakuntastrategian pohjalta ja yhteisen raportoinnin kehittäminen → toimialojen yhteisen tietojohtamisvälineiden ja kulttuurin pilotointi

• Maakunnan yhteisen geneerisen tietopohjan valmistelu

• Valtakunnallisten standardien huomioiminen ja läpileikkaavan perustiedon yhdenmukaistaminen (mm. paikkatiedot, ikäryhmittelyt ja muut demografiset tiedot

• 1. taso. Toimialakohtainen peruskokoonpano (esim. kerran viikossa)

• laajapohjainen edustus toimialan eri tehtäväalueista

• ICT:n edustus

• 2. taso (esim. kerran kuussa), edellisten lisäksi:

• toimialojen edustus (esim. kiertävä kokoonkutsumisvuoro)

• SoteDigi

• Vimana

• TKIO

• Apotti

• ruotsinkielisten palveluiden edustus

• 3. taso: (esim. 1krt / 3-6kk), edellisten lisäksi teemakohtainen edustus:

• THL

• Kuntaliitto ja tarpeenmukainen kunta/järjöstöedustus

• muut kutsutut valtakunnallisen tason edustajat (esimKela)

Keskustelujen pohjalta esitysehdotus OJR:ään maakunnan yhteisestä tietojohtamisen valmisteluverkostosta

Alkuvaiheen työskentelyn sisällöt Työskentelyn rakenteet

PäätöksentekoNormaalin johtamislinjan mukaisesti (OJR, SJR)

Lisäksi

kutsuttuja

asiantuntijoita

teemoittain

3. Toimialojen välisten yhteisten tietorakenteiden ja raportoinnin kartoitus- ja yhtenäistämistyön aloittaminen

Keskeiset haasteet ja ehdotus:• kartoittaa ja yhdenmukaistaa toimialojen yhteiset läpileikkaavat

tietorakenteet ja raportointitarpeet

• lisäksi tarvittaessa määritellä uusia yhteisesti tarvittavia tietorakenteita huomioiden meneillään oleva valtakunnallinen kehittämistyö (SoteDigi, Vimana, muut maakunnat)

• ehdotus: edustuksellinen työryhmä kartoittaa nykytilanteen ja tekee tarkemmat kehittämisehdotukset osana ehdotetun tietojohtamisverkoston toimintaa

Visio: Maakuntatasoisen tiedon integrointi perustiedoista erityistietojen kautta raportointiin

Sote-palveluiden

erityistiedot ja -raportointi

Elinvoiman erityistiedot

ja -raportointi

Turvallisuu-den erityis-tiedot ja -

raportointi

Yhteiset perustiedot• tiedot eivät ole vielä yksilötasolla yhdistettävissä, mutta

• on järkevää olla yhtenäiset perustietorakenteet maksimaalisen vertailtavuuden varmistamiseksi

• esim. paikka/aikatiedot, demografiset ja sosioekonomiset tiedot -> yhtenäisyyden varmistaminen väestötason

tietoon

• suunnitelma yhtenäiset perustiedot takaavasta kirjaamissuunnitelmasta -> miten tieto oikeasti tuotetaan

Muut konserni-tasoiset –

erityistiedot ja raportit

Maakunnan yhteinen raportointiportaali

Kuntien erityistiedot ja raportit

?

Jo

näidentasojenluokittelu/

erottelusäästää

toimiala-kohtaistatyötä

4. Maakunnan toimialojen välisen tietojohtamisyhteistyöpilotin suunnittelun aloittaminen

• Toimialaintegroitujen (mini)tieto- ja toimintamallien muodostaminen maakuntastrategian pohjalta

Ehdotus: jotta päästäisiin konkreettiseen yhteisen tekemisen ytimeen maakunnan tietojohtamisessa…

1. Valitaan toimialojen yhteinen strateginen tavoite (tai 2-3 tavoitetta) maakuntastrategian tavoitteiden joukosta

• ts. sellainen tavoite, jossa olisi merkittäviä toimialojen välisiä yhdyspintoja tavoitteen saavuttamiseksi

2. Tarkastellaan siihen kuuluvia mittareita ja tehdään toimialaintegroituja ”minitietomalleja”, joilla pyritään varmistamaan toimialojen välinen optimaalinen tietojohtamisyhteistyö tavoitteen saavuttamiseksi

a) yhteinen ymmärrys tavoitteen/ilmiön taustalla olevista selittävistä tekijöistä

b) yhteiset vaikuttamiskeinot tavoitteen/ilmiön juurisyihin

3. Muodostetaan koordinoitu toimijaverkosto pilottitietopohjien ja tietoanalyysien toteuttamiseksi

4. Tehdään (raportoidaan) toimialaintegroitu tietojohtamisen malli tavoitteiden/ilmiöiden juurisyihin vaikuttamiseksi

Pilottiehdotus: Maakunnan strategiseen tavoitteeseen pohjautuva toimialojen yhteinen tietojohtamismalli (minitietomalli = yhteen tavoitteeseen fokusoiva yhteistietomalli)

Toimialojen yhteisen tietojohtamisen minitietomalli

Yhteinen käsitys juurisyystä

ja siihen vaikuttamisesta

Yhdistetyt selittäjät ja

indikaattorit

Toimialakohtaiset selittäjät

ja indikaattorit

Tietomallin ja yhteisen

tietopohjan tuottava

työryhmä

Maakunnan strateginen tavoite

tai indikaattori

Elinvoima TurvallisuusSote-

palvelut

Hahmotelmaa strategisten tavoitteiden hierarkiasta selittäjistä kohti tulosta (valikoituja mahdollisia monitoimialaisia tavoitteita alhaalta ylös): Mikä taso kannattaisi erityisesti valita vai otettaisiinko yksi tavoite joka tasolta?

2. Väestön hyvinvointi

ja terveys paranee ja hyvinvointierot

kaventuvat

3. Lasten ja nuorten

hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee

5. Asukkaiden

ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy

7. Uusimaa on kilpailukykyisin

alue pohjoiseurooppalaisten verrokkialueiden joukossa

8. Yhteistyö maakunnassa

eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy.

9. Työllisyysaste

nouseeja työvoiman kohtaanto-

ongelma helpottuu

13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja

terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen

painopisteeksi digitaaliset palvelut,

robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut

14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä

ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen

sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden

kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin

kansalliskielellä.

15. Tehokkaampi

innovointi ja parhaiden käytäntöjen levittäminen

16. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu

työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta

19. Sitoudutaan kestävyysvajeen

kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja

tuloksellisuutta lisääviin

toimintatapoihin

6. Asukkaiden hyvinvointia,

terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö

Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai

heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) 2/2

• Peruskoulutus

• Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen

• Innovaatiokyky

• Tekninen valmius

• Työmarkkinoiden toimivuus

• Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication)

• Markkinoiden koko

• Liikenneinfra

On myös mahdollisuus

asettaa yhteisiä tavoitteita RCI-

indikaattoreiden osoittamien

kehittämishaasteiden pohjalta

• Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin

• Syöpäkuolleisuus• Ympäristön laatu• Luottamus poliittiseen järjestelmään,

oikeusjärjestelmään ja poliisiin• Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo• Pääsy korkeakoulutukseen

• Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus• Eliniänodote• Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja

verisuonitauteihin• Koettu terveydenhoitoon ja

hammashoitoon pääsy• Asumistyytyväisyys• Murhien ja tappojen määrä• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen• Suojellut alueet (Natura)• Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja

vähemmistöjä kohtaan

Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin

tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) 2/2On myös mahdollisuus

asettaa yhteisiä tavoitteita SPI-

indikaattoreiden osoittamien

kehittämishaasteiden pohjalta

Työryhmän ehdotukset maakunnan yhteisen tietojohtamisen ensiaskeliksi:

1. Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus – luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi• Ehdotus myös maakunnan tietojohtamisstrategian/politiikan sekä tiekartan valmistelun

aloittamisesta

2. Maakunnan tietojohtamisverkoston rakenteen ja toimintamallin sopiminen ja implementointi• Ehdotus: toimialatyön ympärille rakentuva systemaattisesti syvenevä ja laajeneva

tietojohtamisen kehittämisverkosto

3. Toimialojen välisten yhteisten tietorakenteiden ja raportoinnin kartoitus- ja yhtenäistämistyön aloittaminen• Ehdotus: edustuksellinen työryhmä kartoittaa nykytilanteen ja tekee tarkemmat

kehittämisehdotukset

4. Maakunnan toimialojen välisen tietojohtamisyhteistyöpilotin suunnittelun aloittaminen• Ehdotus: pohjana maakunnan strategisten tavoitteiden pohjalta muodostetut ”minitietomallit”

TO

IMIN

TA

ICT

Tietotarve

TIJO tiekartta

Kyvykkyydet

ICT - Tietotuotannon tiekartta

KAJO

Tietomalli jakriittiset tietotarpeet

Toiminta

Tietojohtamisen politiikka

Miksi

Mitä

MilläMiten

Milloin

Roolit

Kuka

Vaatimukset ja lainsäädäntö

Tiedonhyödyntäminen

ICT - arkkitehtuuri

Kansalliset toimijat

Toiminnan vaatimukset

Työpaketit

Tarvekorit

Kehittämispaketit

Maakunnan strategia1

2

53

4

Haluatko tietojohtajaksi – Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin

Liiteaineisto

Timo Hakala, ICT-projektijohtaja

Soili Partanen, hankejohtaja

Johdanto ja ohjeet

Johdatus tietojohtamisen simulaatioonSimulaatiossa keskitytään tiedon hyödyntämiseen osana johtamista ja

päätöksentekoa.

Tietojohtamista rajoittaa mm. erilaisten tietojen saatavuus ja niiden

käyttötavat. Tukeakseen tietojohtamisen menestyksekästä toteuttamista tiedon tulee olla saatavilla oikeassa muodossa oikealla taholla oikeaan aikaan.

Simulaation tavoitteena on:

• Harjoitella tietojohtamista simulaatioon rakennetun tietoaineiston pohjalta

• Pohtia, minkälaista tietoa organisaatio tarvitsee tietojohtamiseen

Kuten usein tosielämässä, simulaatiossa saatavilla oleva tietoaineisto on rajallinen. Tänään käytössä olevat tiedot perustuvat julkisesti saatavilla

oleviin demografisiin tilastoihin, palvelunkäyttö- ja kustannustietoihin, nelimaaliin liittyviin tunnuslukuihin ja valittuihin muihin tietoihin.

Osallistujien tavoitteena on ratkaista tehtäväksianto ja koota sen herättämiä ajatuksia tietojohtamisen kehittämisen pohjaksi.

Käsitteet:

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtamisessa pyritään analysoidun tiedon avulla

tapahtuvaa päätöksentekoon.

Tiedolla ohjaaminen

Tiedon ohjaamisessa tiedonhallinnalla, tietovirtoja ohjaamalla ja

tiedon laatua tarkkailemalla ylläpidetään ja kehitetään tiedon

hyödyntämisen edellytyksiä.

Tiedon hallinta

Tiedon hallinnalla edistetään tietojen saatavuutta, löydettävyyttä

ja hyödynnettävyyttä eri tarkoituksiin tiedon elinkaaren ajan

Tietoprosessi

Tietoprosessissa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan tietoa

Tietomalli

On jäsennetty ja tavoitteellinen viitekehys tiedon prosessoinnille,

joka mahdollistaa toiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja

seuraamisen.

Simulaatioharjoituksen tarkoitus

Organisaatio laatii

ongelmanratkaisu-suunnitelman

Ongelmanratkaisusuunnitelmassa valitaan yksi

tai useampi polku tavoitteiden saavuttamiseen

Tavoitetila*Organisaatio laatii

toimeenpanosuunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi

1

2

3Alennetaan palvelun/palvelujen yksikkökustannuksia

kehittämällä omaa palveluntuotantoa tai kilpailuttamalla/

säätämällä omien/ostopalvelujen suhdetta

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa

panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin tai kevyempiin palveluihin

Toimeenpanovaihe

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa

muuttamalla/yhtenäistämällä palvelujen tarjoamisen kriteerejä

* Tavoitetilan mittarit tässä simulaatiossa:

• N.N. tai toimielin on päättänyt, että tilanne/muutos X on välttämätön. Tilanteen/muutoksen tavoitteena on Y (Esim. parantaa palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, asiakaskeskeisyyttä, kustannustehokkuutta ja yhdenvertaisuutta).

• Kehittämistyön pohjaksi on asetettu seuraavat tavoitteet:

• Tavoite 1

• Tavoite 2

• Tavoite 3

• Tehtävänä simuloinnissa on pohtia tehtäväksiannon ratkaisua ja tietotarpeita

• Päätöstenne tueksi saatte käyttöönne valikoituja aiheeseen liittyviä aineistoja.

• Simulaatiossa keskitytään seuraaviin ongelman kannalta merkityksellisiin kokonaisuuksiin

Tehtävänanto ja tausta

Tehtävänannossa käytettävät määritelmät (esimerkkinä ikääntyneiden palvelut)

Määritelmät:

Palvelurakenne Tässä tapauksessa: yli 75-vuotiaiden palvelujen käytön jakautuminen asumiseen liittyvien palvelujen näkökulmasta

Tukipalvelut Muut ikäihmisille suunnatut palvelut kuin kotihoito, esim. kuljetuspalvelut

Kotihoito Sosiaalihuoltolain 19 §:n kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 §:ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostama kokonaisuus

Tavallinen palveluasuminen Yli 65‐vuotiaille tarkoitettu ei‐ympärivuorokautinen asumispalvelu

Tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asumispalvelu

Laitoshoito Vanhainkoti tai terveyskeskusten pitkäaikaishoito

Simuloinnissa käytettävä palvelurakenteen peruskehikko

Kotihoito

Tavallinen

palvelu-asuminen

Tehostettu

palvelu-asuminen

Laitoshoito

Asuminen

kotona mahdollisten

tukipalvelujen

turvin

Tavoite: < 5 % 75 v. täyttäneistä asuu

tehostetussa palveluasumisessa

Harjoituksen kulku

15 min Alustus ja ohjeistus. Jakaannutaan mm. ryhmiin.

45 min Vaihe 1: Ongelmaan perehtyminen ratkaisusuunnitelman

laatiminen

Ryhmät laativat suunnitelmat

30 min Vaihe 2: Vaihtoehtoinen vaihe ratkaisusuunnitelmien

yhteensovittaminen

Ryhmät laativat yhteisen suunnitelman.

20 min Vaihe 3: Tietotarpeiden pohdinta

Ryhmät pohtivat erikseen tietotarpeita

20 min Vaihe 4: Tuotosten esittely tuomaristolle ryhmittäin

5 min /esitys

15 min Tuomaristo kokoontuu kirjaamaan arvionsa ryhmille, ryhmät

esimerkiksi kahvitauolla

20 min Tuomarit kertovat näkemykset ryhmille

4 x 5 min

15 min Yhteinen reflektointi simulaatiosta (saadut opit ja vaikeudet)

Simulaatioharjoituksen kulku

Ongelmaan perehtyminen ratkaisusuunnitelman laatiminen

1

2

1

2Vaihtoehtoinen vaihe ratkaisusuunnitelmien yhteensovittaminen

Tuotosten esittely tuomaristolle

4

Annetut strategiset tavoitteet

3

4

Tietotarpeiden pohdinta ryhmittäin 3

Ryhmät ja jäsenet

Tiimi 1 Tiimi 2 Tiimi 3 Tiimi 4

Jokainen ryhmä valitsee puheenjohtajan, kirjurin ja tulosten esittäjän.

Ryhmät laativat erikseen oman suunnitelman (Huomioi esim. palvelustrategia, palvelutarve, määrä, laatu, saatavuus, palvelulupaus). Ryhmät voivat hyödyntää tarjolla olevaa aineistoa, joka löytyy erillisestä aineistopaketista.

Ryhmän muodostamassa suunnitelmassa kuvataan lyhyesti lausein tai ranskalaisilla viivoilla.

Seuraavassa vaiheessa, kun suunnitelman laatimisen aika päättyy, esittelee ryhmä suunnitelmansa yhdelle ryhmälle.

Vaihe 1: Ongelmaan perehtyminen ratkaisu-suunnitelman laatiminen (45 min)1

Tukikysymyksiä suunnitelman laadintaan (esimerkkinä ikääntyneiden palvelut): (kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata)

• Miten ikääntyneen väestön väestöennuste ja muuttuva palvelutarpeen määrä ohjaa järjestämissuunnitelman laadintaa? Entä huoltosuhteen ennuste? Onko palveluntarpeeseen mahdollisesti tulossa muutoksia, millaisia ja miksi?

• Uudellamaalla on mm. saatavuudessa, yhdenvertaisuudessa, vaikuttavuudessa ja kustannustehokkuudessa merkittäviä eroja. Miten järjestämissuunnitelmalla voitte ohjata eroavaisuuksien kaventamista? Mitä muutoksia valitsette perustuen dataan?

• Mitä muutoksia tekisitte palvelurakenteeseen vuoteen 2030 mennessä? Miten perustelet muutoksen?

• Miten ohjaisitte laatua? Pystyttekö perustelemaan valintanne aineiston kanssa?

• Jos aikaa jää, voitte muotoilla lyhyen palvelulupauksen osaksi järjestämissuunnitelmaanne.

Suunnitelman tulee noudattaa seuraavia

strategisia tavoitteita:

1)

2)

3)

Yhdistetty ryhmä valitsee puheenjohtajan, kirjurin ja tulosten esittäjän.

Kaksi ryhmää yhdistyvät ja laativat yhteisen ratkaisusuunnitelman. Ryhmät voivat hyödyntää tarjolla olevaa aineistoa, joka löytyy erillisestä aineistopaketista.

Ryhmän muodostama suunnitelma kuvataan lyhyesti lausein tai ranskalaisilla viivoilla.

Seuraavassa vaiheessa, kun aika päättyy, yhdistetty ryhmä esittelee suunnitelmansa yhdelle ryhmälle.

Vaihe 2: Vaihtoehtoinen vaihe ratkaisusuunnitelmien yhteensovittaminen (30 min)

Tukikysymyksiä pohdinnan tueksi: (kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata)

• Mitä toimenpiteitä tavoitteen saavuttaminen vaatii?

• Miten ohjaatte käytettäviä resursseja toimeenpanoon? Mitä rajoituksia aineistossa on toteuttamiselle?

• Mitä toimenpiteitä aineistot aiheuttavat suunnitelmassanne?

Suunnitelman tulee noudattaa seuraavia strategisia

tavoitteita:

1)

2)

3)

1

Ryhmät pohtivat erikseen johtamisen näkökulmasta:

• Mitä tietoa tarvitaan ongelman ratkaisemiseen ja sen toteutumisen seurantaan.

Vaihe 3: tietotarpeiden pohdinta (20 min)

Tukikysymyksiä tietotarpeen tunnistamiseen: (kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata)

• Riittivätkö saatavilla olevat tiedot valistuneen tietojohdetun ongelmanratkaisusuunnitelman toteuttamiseen? Oliko tietoa riittävästi päätösten perusteluun?

• Mitä tietoa olisit kaivannut päätöksien tueksi?

• Mitä ennusteita haluaisit pitkän tähtäimen suunnitteluun?

• Miten seuraat suunnitelman toteuttamista?

• Miten mittaat asiakas- ja henkilökuntatyytyväisyyttä ja palvelun vaikuttavuutta?

• Miten mittaat palvelun laatua?

• Mikä olisi unelmiesi työkalu tietojohtamisen päätöksien taakse (esim. valmis Excel-raportti, reaaliaikainen interaktiivinen datavisualisointi, muu)?

• Mitä haluaisit nähdä raportilla?

Tukikysymyksiä tietotarpeen tunnistamiseen: (kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata)

• Riittivätkö saatavilla olevat tiedot valistuneen tietojohdetun ongelmanratkaisusuunnitelman toteuttamiseen? Oliko tietoa riittävästi päätösten perusteluun?

• Mitä tietoa olisit kaivannut päätöksien tueksi?

• Tarvitsetko parempaa asiakaskäyttäytymiseen liittyvää tietoa?

• Miten seuraat suunnitelman toteutumista?

• Miten mittaat asiakas- ja henkilökuntatyytyväisyyttä ja palvelun vaikuttavuutta?

• Miten mittaat palvelun laatua?

• Mikä olisi unelmiesi työkalu tietojohtamisen päätöksien taakse (esim. valmis Excel-raportti, reaaliaikainen interaktiivinen datavisualisointi, muu)?

• Mitä haluaisit nähdä raportilla?

Ryhmät pohtivat erikseen tuotannon näkökulmasta:

• Mitä tietoa tarvitaan ongelman ratkaisemiseen ja sen toteutumisen seurantaan.

3

Yksi henkilö jokaisesta ryhmästä esittelee seuraavassa järjestyksessä tuomaristolle tuotokset ja ne tietotarpeet, jotka ryhmä on tunnistanut:

• Ryhmä 1

• Ryhmä 2

• Ryhmä 3

• Ryhmä 4

Ryhmä 1 ja 2 arvioidaan yhdessä ja ryhmät 3 ja 4.

Vaihe 4: Tuotosten esittely tuomaristolle (20 min)4

Tausta-aineistotEsimerkki sote-sektorilta

Simuloinnissa hyödynnettävät aineistot

• Väestöennuste vuoteen 2030 saakka

• Huoltosuhteen ennuste vuoteen 2030 saakka

• Vuoden 2017 julkisesti saatavilla olevat kuntatason ikääntyvien palvelujen kustannukset

• Vuoden 2017 julkisesti saatavilla olevat kuntatason ikääntyvien palvelujen käyttötiedot

• THL:n ikävakioidut sairastavuusindikaattorit

• THL:n tietoikkunan indikaattoreja

• Ryhmän itse tuntemat taustatiedot

• Interaktiivinen visualisointityökalu, jossa hyödynnetään yllä listattuja aineistoja

Lähteet: Sotkanet, Tilastokeskus, Kuusikkokuntaraportti, THL:n tietoikkuna

14

Materiaalin sisältöAineiston tietosisältö Esitystapa

Nelimaalin määritelmä Nelimaalin havainnekuva

Uudenmaan väestöennuste 2018-2030 Pylväsdiagrammi

Ikäihmisten osuus väestöstä 2018 ja 2030 Kartta ja taulukko

Uudenmaan kuntien huoltosuhteen kehitys 2018-2030 Viivadiagrammit

Kotona asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 2017 Kartta

Ikääntyvien asumisen palvelurakenne kunnittain 2017, asiakasmäärät ja osuudet Kartta ja taulukko

Nettokäyttökustannukset kunnittain 2017 Taulukko

Nettokäyttöyksikkökustannukset kunnittain 2017, per asiakas Kartta ja taulukko

Nettokäyttöyksikkökustannukset kunnittain 2017, per asiakas ja asukas Taulukko

THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin kehitys 2005-2015, kunnittain Viivadiagrammit

THL:n ikävakioidun dementiaindeksin kehitys 2007-2015 , kunnittain Viivadiagrammit

THL:n ikävakioidun aivoverisuonitauti-indeksin kehitys 2005-2015 , kunnittain Viivadiagrammit

THL:n ikävakioidun sepelvaltimotauti-indeksin kehitys 2005-2015 , kunnittain Viivadiagrammit

THL:n ikävakioidun tuki-ja liikuntaelinsairausindeksin kehitys 2005-2015 , kunnittain Viivadiagrammit

THL:n tietoikkunan nelimaalinkin tavoitteisiin ohjaavia tai niitä mittaavia indikaattoreita 2017 Luvut

Interaktiivinen simulointityökalu Havainnollistava kuva

15

Nelimaalin määritelmä

Muutos ei saa heikentää

nelimaalin tavoitteita!

Mukana THL:n tietoikkunan indikaattoreita, joilla voidaan esimerkkinä mitata nelimaalin mukaisia vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksen ja

saatavuuden tavoitteita

16

Uudenmaan väestöennuste 2018-2030

Lähde: Tilastokeskus17

Ikäihmisten osuus väestöstä 2018 ja 2030

Lähde: Tilastokeskus18

Uudenmaan kuntien huoltosuhteen kehitys 2018-2030

Lähde: Tilastokeskus19

Kotona asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 2017

Lähde: Sotkanet20

Ikääntyvien asumisen palvelurakenne kunnittain 2017

Lähde: Sotkanet21

Nettokäyttökustannukset kunnittain 2017

Lähde: Sotkanet, Kuusikkoraportti: Tavallisen palveluasumisen kustannukset on approksimoitu pohjautuen Vantaan keskiraskaan palveluasumisen yksikkökustannukseen vuodelta 2017, joka oli 29 717 € /

yli 75 v. Asiakas (Lähde Kuusikkoraportti). Tavallisen palveluasumisen kustannukset taulukkoon on laskettu [Tavallisen palveluasumisen asiakkaiden määrä]x[29 000 €]. Näin saadut tavallisen palveluasumisen kustannukset on vähennetty Sotkanetin ’Muut ikääntyneiden palvelut’ kustannuksien kokonaisuudesta.22

Nettokäyttöyksikkökustannukset kunnittain 2017

Lähde: Sotkanet: nettokäyttökustannukset, palveluiden asiakasmäärät. Kuusikkokuntaraportti: approksimaatio tavallisen palveluasumisen yksikköhinnalle23

Nettokäyttöyksikkökustannukset kunnittain 2017

Lähde: Sotkanet: nettokäyttökustannukset, palveluiden asiakasmäärät. Tilastokeskus: Ikäluokan asukasmäärät. Kuusikkokuntaraportti: approksimaatio tavallisen palveluasumisen yksikköhinnalle

24

THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin kehitys 2005-2015

Lähde: Sotkanet25

THL:n ikävakioidun dementiaindeksin kehitys 2007-2015

Lähde: Sotkanet26

THL:n ikävakioidun aivoverisuonitauti-indeksin kehitys 2005-2015

Lähde: Sotkanet27

THL:n ikävakioidun sepelvaltimotauti-indeksin kehitys 2005-2015

Lähde: Sotkanet28

THL:n ikävakioidun tuki-ja liikuntaelinsairausindeksin kehitys 2005-2015

Lähde: Sotkanet29

THL:n ikävakioidun tuki-ja liikuntaelinsairausindeksin kehitys 2005-2015

Lähde: Sotkanet30

THL:n tietoikkunan nelimaalinkin tavoitteisiin ohjaavia tai niitä mittaavia indikaattoreita 2017

Lähde: THL:n tietoikkuna31

Interaktiivinen simulointityökalu - havainnollistava kuva

Interaktiivisella työkalulla voitte simuloida päätösten vaikutuksia vuoteen 2030

säätämällä esimerkiksi yksikkökustannuksia ja palvelurakennetta

32

Yhteenveto esille nousseista havainnoista

Simulaatiossa tunnistetut tietojohtamiseen liittyvät tarpeet ja niihin liittyviä havaintoja (1/2)

Tietopohja

Tietojohtamiseen liittyvät tahot

Tiedon hyödynnettävyys ja järjestelmät

Suhtautuminen tietoon ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa

Havaintoja ja näkemyksiä simuloinnin pohjalta:

Simuloinnissa tunnistetut tietojohtamiseen liittyvät tarpeet ja niihin liittyviä havaintoja (2/2)

Määritelmät ja tiedon ryhmittely

Esimerkkejä tunnistetuista tai toivotuista tiedoista/ mittareista aihealueittain

Havaintoja ja näkemyksiä simuloinnin pohjalta:

Simulaatiossa tunnistetaan tietojohtamiseen liittyviä tarpeita

Tietopohja

Tietojohtamiseen liittyvät tahot

Suhtautuminen tietoon ja sen

hyödyntämiseen päätöksenteossa

Tiedon hyödynnettävyys

ja järjestelmät

Määritelmät ja tiedon ryhmittely

Tunnistaa tarvittava

tieto

Tunnistaa mikä tekee

suunnitelmasta strategisen

Tunnistaa tarvittavat

mittarit

Tiedosta viisaudeksi

Tietojohtamisen toteuttaminensosiaali- ja terveyspalveluissa

Suuntaviivat tietojohtamisen kehittämiseksi

18.6.2019 Tietojohtamisen tiimin puolesta: Soili Partanen ja Timo Hakala

SISÄLTÖ

1. Taustaa s. 3 -

2. Uudenmaan näkemyksiä tietojohtamisen kokonaisuudesta s. 9 -

3. Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 –hankkeessa s. 43 -

4. Tietojohtaminen tukemassa palvelutuotannon ohjausta s. 52 -

5. ICT osana tietojohtamisen kokonaisuutta s. 72 –

6. Näkemyksiä tietojohtamisen yhteistyön kehittämisestä s. 81 –

7. Esimerkkejä valmistelun tuotoksista s. 85 –1. ICT:n ja ydintoiminnan tiekartta s. 86 –2. Maakunnan tietojohtamisen malli s. 88 –3. Tietojohtamisen simulointi s. 91 –4. Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla s. 93 –5. Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu s. 109 –6. ICT:n ja ydintoiminnan tiekartta s. 112 –7. Opas tietojohtamisen simulointiin s. 114 –8. Hankehakemukset valtiovarainministeriölle s. 115 –9. Tulevaisuuden sote-tietojohtamisen kehittämisen hankesuunnitelma s. 116 –

1. Yleistä

TOIVO ohjelman johtoryhmässä HUS ERVA-alueen edustajana on Merja Tepponen (Eksote)

• Maakuntien johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi tuotetaan kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja

• Tieto jalostetaan eri käyttötarkoituksiin sopivaksi ja tarjotaan käytettäväksi rajapinnoilla ja esitetään räätälöidyillä näkymillä

• Tieto kerätään mahdollisimman pitkälle ”sama tieto kirjataan vain kerran”-periaatteen mukaisesti, jotta ammattihenkilöstön kirjaamistaakka voidaan välttää

• Tiedonkäsittely toteutetaan tietosuojaa kunnioittaen yhteisillä data-alustoilla, jotka mahdollistavat joustavat toteutustavat ja luovat edellytykset tulevaisuuden uudenlaiselle analytiikalle, ennusteille ja tekoälyratkaisuille

VIRTA- hankeKehittävät maakuntien tiedolla johtamista ja sen teknisiä ratkaisuja ja erityisesti

järjestäjän näkökulmasta

VALTAVA- hankeKansallista tietotuotantoa ja sitä tukevaa teknologiaa kehittävä hanke

Muut kansalliset tietojohtamishankkeet

Sote-Kuva muutoshankeSotetieto hyötykäyttöön 2020 strategia

Sote-tietoallas

Kasvupalveluiden tietojohtamisen hankeAluekehittämisen tilannekuva-hanke

Pelastustoimen tietopaketti-hanke

Maakuntajärjestäjän tiedolla johtaminen

Maakuntien tietojohtaminen -hanke

Maakuntien talouden raportointi-hankeKuntien talouden raportointihanke

Julkisen hallinnon ja palvelujen digitalisointi

Tietojohtamisen käsitteet arvoketjuna järjestäjän toiminnassa

Tiedolla johtaminen

Tiedon johtaminenTiedon hallinta

Maksimaalisesti automatisoitu tietoprosessi tuottaa, käsittelee ja jakaa tietoa hyödynnettäväksi

Tiedolla ohjaaminen

Tiedon hyödyntämisen edellytykset• Tietorakenteiden määrittely (esim. luokittelut)• Kerääminen ja yhdistely• Organisointi ja varastointi• Jalostaminen ja jakelu• Tiedon laadun varmistaminen

Tiedon analysoimista ja hyödyntämistä järjestäjänlakisääteisten toimintojen toteuttamiseksi• Tietomallintaminen ja mittarointi• Analysointi, selittäminen ja ennustaminen• Visualisointi• Ohjaus Tiedolla johdettu yhteistyöprosessi asukkaiden,

asiakkaiden ja palvelun tuottajien kanssa• Oppivan ja uudistuvan tietokulttuurin luominen

Jatkuva ja ketterä parantaminen, oppiminen ja uudistuminen

ICT ICT-järjestäjän edustus JärjestäjäTietotekniikka painottuu

Sisältöpainottuu

Järjestäjän tietomallissa on keskeistä tietopohjaisesti tunnistaa asiakasryhmät palvelutarpeen perusteella, määritellä tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit sekä riski-indikaattorit/varomerkit raskaammalle palvelutarpeelle sekä ohjata palvelujärjestelmää tämän tiedon pohjalta

Erityis-palvelut

Tehostetut (avo)palvelut

Laitos-palvelut

Perus-palvelut

Ennalta ehkäisevät palvelut, kuntapalvelut

Peruspalvelupainotteinen asiakasryhmä

Kotona/työssä vähäisillä palveluilla

selviävä asiakasryhmä

Erityispalveluita tarvitseva asiakasryhmä

”Tehostettuja palveluja tarvitseva asiakasryhmä”

Säännöllisiä laitospalveluja tarvitseva asiakasryhmä

Satunnaista palvelutarvetta

Satunnaista palvelutarvetta

Satunnaista palvelutarvetta

Vaikuttavuusmittarit hyvinvoinnille, oireille, toimintakyvylle ja elämänlaadulle

Palv

elui

nteg

raat

iom

ittar

it (P

IM)

PIM

PIM

PIM

Tavoitteena maksimaalinen toimintakyky mahdollisimman autenttisessa elinympäristössä:Turvallinen kasvu ja kehitys, potentiaalin realisoiva työura sekä laadukkaat ikäihmisten palvelut

• Tietojohtamisen edistymisen kannalta haasteellista on kansallinen, alueellinen ja kuntien välisen kehitystyön pirstaleisuus tietojohtamisen kokonaisuuden kehittämisessä

• Valmistelussa syntyi tietojohtamisen osakokonaisuuksia ja hyviä käytännön esimerkkejä luoda uutta kansallisen tietojohtamisen näkymää. (Esim. Sotedatapilotti, terveyshyötyarvio THA, Haluatko tietojohtajaksi? Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin, ICT tiekartta)

• Hankkeen aikana onnistuttiin rakentaa yhteistyömalli ydintoiminnan ja ICT:n välillä.

• Tietojohtamisen projektien tuloksellisuus edellyttää vahvaa ja ammattitaitoista resursointia.

Tietojohtamisen edistäminen on keskeinen kansallisen yhteistyön paikka (Esim. fasilitoitu verkosto)

Valtakunnallinen sote-tietojohtaminen tarvitsee yhtenäiset organisaatioriippumattomat standardit ja tietotuotannon mallit

Uudenmaan tietojohtamisen kehittämisen viitekehys Johtopäätökset valmistelun päätyttyä

2. Uudenmaan näkemyksiä tietojohtamisen kokonaisuudesta

Johdanto• Uudenmaan maakunnan tietojohtamista on suunniteltu erityisesti järjestäjän näkökulmasta. Maakunnan

syntymisen myötä, järjestäjälle olisi maakunnassa syntynyt merkittävä tarve hyödyntää tietoa palvelutuotannon suunnittelussa, ohjaamisessa ja seurannassa.

• Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun päätyttyä tietojohtamisen kehittämisen kohde tulee siirtymään maakunnan järjestäjäkeskeisestä suunnittelusta erityisesti kunta- , kuntayhtymä ja organisaatiolähtöiseen kehittämiseen. Kehittämistyöhön voidaan tuoda maakuntasuunnittelusta tärkeä ajatus yhtenäisyydestä ja yhteisistä linjoista.

• Tässä tietojohtamisen kehittämisessä monet tietojohtamiseen liittyvät keskeiset tarpeet ja tavoitteet ovat yhteneviä maakuntalähtöisen kehittämisen kanssa. Toisaalta järjestäjärooliin liittyvät, yhden järjestäjätahon päätöksentekoa tukevat, pohdinnat on kuntakontekstissa sovitettava kunnan omien ja muiden toimijoiden rooleihin sopivaksi. Myös tavoitteiden saavuttamisen keinot ja kehittämisen painopisteet sekä tietojohtamiseen liittyvä organisoituminen ovat hyvin erilaisia kuin järjestäjälähtöisessä suunnittelussa.

• Kehittämisessä tulisi hyödyntää ajatusta yhtenäisistä, eri toimijoiden yhteistyötä edistävistä periaatteista tai suuntaviivoista ja tavoitteena tulisi olla geneerisen tietojohtamisen toimintamallin tai standardin hakeminen. Tietojohtamisen yhtenäisyyttä ja eri organisaatioiden yhteistyötä voisivat edistää myös erilaiset kansalliset tietojohtamisen standardit, suositukset ja ohjeistukset.

• Tässä esityksessä kuvataan maakunnan tietojohtamiseen liittyviä, tähän mennessä tehtyjä keskeisiä suunnitelmia ja luodaan katse tulevaan kunta- ja kuntayhtymäpohjaiseen ja muiden toimijoiden yhteistyössä tapahtuvaan kehittämistyöhön.

Tässä projektisuunnitelmassa on käytetty seuraavia tietojohtamisen käsitteitä tässä avatussa merkityksessä

Tietojohtamiseen liittyvät käsitteet

Käsite Määritelmä

Tietojohtaminen Yläkäsite, joka koostaa tietojohtamisen kokonaisuuteen tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan.

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtamisessa pyritään analysoidun tiedon avulla tapahtuvaan ja siihen perustuvaan päätöksentekoon. Tiedolla johtamisessa pyritään lisäämään vaikuttavuutta tiedon avulla.

Tiedon tuottaminen

Tiedon tuottamisella tarkoitetaan tässä tiedon jalostamista tietojohtamisen palveluiksi esimerkiksi raportoinnin tai analytiikan lopputuotoksiksi

TietoprosessiTietoprosessissa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan tietoa yllä tietojohtamisen mahdollistamiseksi (lähde: Suomalainen asiasanasto-ja ontologiapalvelu, 2018). Prosessi, jonka tavoitteena on tiedon tuottaminen, käsittely tai jakaminen. (Finto)

TiedonhallintaTietoprosessien järjestäminen siten, että tietojen saatavuus, löydettävyys ja hyödynnettävyys eri tarkoituksiin pyritään varmistamaan tiedon elinkaaren ajan. (Finto)

Tiedon hallintamalli

Ohjaa tiedon hallintaa vastaamaan palvelutuotannon tavoitteita. Määrittelee tiedonhallinnan periaatteet, tiedon omistajuudet, tiedon hallinnan prosessit sekä organisoitumisen

TietoarkkitehtuuriMäärittelee ja tunnistaa tietomallit sekä arkkitehtuuriratkaisut, jotka tukevat tiedon hyödyntämistä sekä raportoinnin ja analytiikan kehittämistä

Käsite Määritelmä

Tietotarve

Tietotarve kuvaa tietojohtamisen asiakkaiden tarpeita tiedon hyödyntämiselle. Tietotarve voi olla esimerkiksi vaikuttavuusmallinnus. Tietotarpeella ei siis tässä tarkoiteta yksittäisiä tietosisältöjä (esim. asiakasdata), vaan niistä johdettavia kokonaisuuksia, jotka vastaavat tiedonhyödyntäjän kysymyksiin.

Tiedon hyödyntäjät / Tietojohtamisenasiakkaat

Tiedon hyödyntäjät / tietojohtamisen asiakkaat ovat tietojohtamisen palveluiden käyttäjiä (esim. kaikki organisaation johtajat ja asiantuntijat, jotka hyödyntävät tietoa päätöksenteossaan)

Tietojohtamisen palvelut

Tietojohtamisen palveluilla vastataan tietojohtamisen asiakkaiden tietotarpeisiin. Tietojohtamisen palvelut voidaan ryhmitellä palvelukatalogiin ja ne voivat olla luonteeltaan erilaisia. Tietojohtamisen palveluja ovat esim. teknologian hallinta, tuotantopalvelut, analytiikan palvelut, kouluttamispalvelut, viestintäpalvelut sekä yhdyspintaprosessit ydintoimintaan.

Tietojohtamisenkyvykkyydet

Tietojohtamisen kyvykkyydet kuvaavat organisaatioiden ja henkilöiden kykyjä, tietoja, osaamista ja valtaa toteuttaa ja hyödyntää tietojohtamista. Kyvykkyydet mahdollistavat tietojohtamisen palveluiden toimittamisen.

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Sisältö

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

Maksimoida väestön hyvinvointi niukkenevilla resursseilla

Päätavoite:

Tietojohtamisen viitekehys

Tietojohtamisen mahdollistaminen edellyttää organisoitumista, joka huomioi nykytoimijoiden tarpeet. Organisoituminenpitää sovittaa tukemaan palvelutuotannon organisointia, tietojohtamisen kypsyyttä ja kehittymistä.

Tietojohtaminen yhdistää monimuotoisesti erilaisia kyvykkyyksiä.

Kehittämisen tiekartta muodostaa kehittämisen toimenpiteistä ohjelmakokonaisuuden, jonka toteuttamisen kautta tietojohtaminen tuottaa palvelutuotannolle arvoa parhaimmalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kehitysohjelman vaiheistus ja askellus perustuvat priorisointiin sekä ymmärrykseen tavoitteista ja lähtötilanteesta.

Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen teknologia-arkkitehtuurin tehtävänä on mahdollistaa tietojohtaminen ja luoda teknisesti ja sisällöllisesti ehyt perusta tiedon hyödyntämiselle.

Tietotarpeiden syventyessä myös tiedonhallinnan teknologian ja arkkitehtuurin on kehityttävä vastaamaan toiminnan uusiin ja muuttuviin tarpeisiin.

Tietojohtaminen lähtee toiminnan kannalta keskeisten kysymysten esittämisestä eli keskeisistä tarpeista. Nämä tarpeet ohjaavat tietojohtamisen palveluiden suunnittelua ja kehittämistä.

Toimintamalli tietojohtamisen palvelujen tuottamiseen muodostuu siitä, miten tarpeisiin vastataan tietojohtamisen palvelujen muodostamilla prosesseilla.

Tietojohtamisen visio ohjaa tietojohtamista kohti tuloksellista päämäärää, ja kertoo mikä on tietojohtamisen lisäarvo ydintoiminnalle.

Lukuisat tietojohtamisen hankkeet ovat epäonnistuneet arvon tuottamisessa, koska niiltä on puuttunut organisaatioiden strategisiin päämääriin kytkeytyvät selkeät tavoitteet.

Tietojohtaminen edellyttää systemaattisesti johdetun kehitysohjelman, johon johto on sitoutunut.

Tietojohtamiseen liittyvät tarpeet ovat edelleen olemassa, mutta hallintamalli täytyy päivittää muuttuneeseen tilanteeseen

Sote-tietojohtamisen taustat ja tavoitteet

MUUTOKSEN AJURIT

• Nykypalvelujärjestelmän kyky taata palvelut heikkenee, kun väestö ikääntyy • Sote menot jatkavat kasvua nykymallilla• Nykyisellä kuntamallilla on vaikea järjestää yhdenvertaisia ja tehokkaita sote-palveluita• Alueiden välillä on merkittäviä eroja sote-palveluiden laadussa ja kustannuksissa ja täten

tuottavuudessa• Työllisyysastetta tulisi kasvattaa, jotta pystytään turvaamaan tulevaisuuden

palvelutuotanto • Pirstaloitunut palvelujärjestelmä vaikeuttaa asiakaslähtöisyyttä ja palveluintegraatiota• Sote-tiedon tuotanto on hajautunutta ja tiedon käyttö on puutteellista• Tiedon ja digitalisaation hyödyntämistä rajoittaa tietojärjestelmien pirstaleisuus

TIETOJOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TARPEITA

• Sovittaa Uudenmaan sote tietojohtamista kansallisen tason tavoitteisiin

• Tietojohtamisen konkretian tuominen kansallisen tason linjauksiin• Luoda yhteinen tahtotila tietojohtamiselle Uudellamaalla• Sopia yhteistyön organisoimisesta ja käytänteistä• Luoda yhteiset standardit, suuntaviivat ja/tai ohjeistukset

• Esim. Julkisen hallinnon tietojohtamisen kansallisen standardisuosituksen laatiminen

• Määrittää yhteinen tapa tuottaa tietoa toiminnan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi

TIETOJOHTAMISEN TAVOITTEITA

MUUTOKSEN AJURIT

• Nykypalvelujärjestelmän kyky taata palvelut• Julkisen hallinnon menot jatkavat kasvua• Vaikeus järjestää yhdenvertaisia ja tehokkaita palveluita• Alueiden väliset erot sote-palveluiden laadussa ja kustannuksissa• Pirstaloitunut palvelujärjestelmä vaikeuttaa asiakaslähtöisyyttä ja palveluintegraatiota• Tietotuotanto on hajautunutta • Tiedon käyttö on puutteellista• Tiedon ja digitalisaation hyödyntäminen puutteellista• Työllisyysasteen kehitys• Jne.

TIETOJOHTAMISEN TAVOITTEITA

Tietojohtamisen ajurit ja tavoitteet

TIETOJOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TARPEITA

Strategiset tarpeet• Uudenmaan tietojohtamisen kehittäminen on nopeaa ja vahvaa• Uudenmaan tarve vaikuttaa kansallisiin tietojohtamisen linjauksiin ja ratkaisuihin• Yhteiset tietojohtamisen standardit, tavoitteet, suuntaviivat ja ohjeistukset

(tietojohtamisen kansallisen standardisuosituksen laatiminen, vrt. ISO-standardit)• Uudenmaan ison osaamisen yhteensaattaminen

Operatiiviset tarpeet• Maakuntahallituksen linjaukset 18.3.2019• Sopia yhteistyön organisoimisesta (neutraali fasilitoiva verkosto)• Tietopohjan yhdenmukaistaminen • Määrittää yhteinen tapa tuottaa tietoa toiminnan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi• Luotettava ja ajantasainen tieto eri toimijoiden käytössä• Toiminnan muutostarpeet havaitaan ajoissa• Mahdollistaa johdon työpöydän näkymien ja erilaisten mittareiden hyödyntämisen• Kirjaamiseen ja raportointiin kuluva aika vähenee, resursseja vapautuu• Kunnissa viranomaisraportointi valtakunnallisille toimijoille selkiytyy ja raportointitaakka pienenee

Tietojohtamisen tarpeita

• Ollaanko valmiita uudistamaan toimintaa yhdessä?

• Miltä osin sitoudutaan yhteisiin prosesseihin?

• Kuinka toiminnan uudistusta johdetaan yli organisaatiorajojen?

• Kuinka paljon saman toiminnan prosessit eroavat eri yksiköiden ja organisaatioiden välillä?

• Mikä on nykytilan prosessien kypsyystaso Kuinka isoa muutosta tavoitellaan?

• Mitkä ja minkälaisia ovat kaikille yhteiset prosessit?• Kuinka yhteiset prosessit muodostetaan?• Mitkä prosessit toteutetaan organisaatio- tai jopa

yksikkökohtaisesti?

Tietojohtamisen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmää ja tuotantoa

Jakaa ja sisäistäätoiminnan kannalta kriittistä tietoa ja

ylläpitää organisaation tietämystä

Tukee palvelujärjestelmää

Parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Tukee palvelutuotannon tietotarpeita ja päätöksentekoa

Terveyttä & hyvinvointia

tehokkaasti ja vaikuttavasti

Tietoon perustuvat päätökset ja kehittäminen

Tietoa on saatavilla oikeille ihmisille oikea-aikaisesti

Resurssien paras mahdollinen

kohdentaminen ja hyödyntäminen

Edistää oppimista ja tiedon jakamisen kulttuuria

Läpinäkyvyys, yhteistyö ja toiminnan jatkuvuus

Tietojohtamisen onnistuminen edellyttää yhteistä tahtotilaa sekä toiminnan että tietojohtamisen kehittämisen osalta

Tietojohtamisen palveluilla tuetaan palvelutuotannon tavoitteiden toteutumista

Uudenmaan asukas

Väestön hyvinvointi

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Tietojohtamisen prosessien tasot

Ydintoiminnan kehittämisen visio Tavoitteet toiminnan kehittämiselle

Tietojohtamisen kehittämisen visio Tavoitteet tietojohtamisen kehittämiselle

Yhteinen tahto toiminnan ja tietojohtamisen kehittämiselle

• Ollaanko valmiita uudistamaan toimintaa yhdessä?

• Miltä osin sitoudutaan yhteisiin prosesseihin?

• Kuinka toiminnan uudistusta johdetaan yli organisaatiorajojen?

• Kuinka paljon saman toiminnan prosessit eroavat eri yksiköiden ja organisaatioiden välillä?

• Mikä on nykytilan prosessien kypsyystaso kuinka isoa muutosta tavoitellaan?

• Mitkä ja minkälaisia ovat kaikille yhteiset prosessit?

• Kuinka yhteiset prosessit muodostetaan?• Mitkä prosessit toteutetaan organisaatio-

tai jopa yksikkökohtaisesti?

Uudenmaan Palvelutuotanto (kunnat ja kuntayhtymät)

Yhteiset prosessit

Organisaatiokohtaiset prosessit

Yksikkökohtaiset prosessit

Tietojohtamisen palveluilla tuetaan palvelutuotannon tavoitteiden toteutumista

Tietojohtamisen onnistuminen edellyttää yhteistä tahtotilaa sekä toiminnan kehittämisen että tietojohtamisen kehittämisen osalta

Uusmaalainen Väestön hyvinvointi

Avi

Tiedon-hallinnan palvelut

Analytiikan kehittämisen palvelut

Arkkitehtuurin ja teknologian hallinta

Tiedon tuotannon palvelut

Toiminnan eri tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen

Tietojohtamisen palveluiden testaus, tuotannollistaminen ja hyödyntäminen toiminnassa

Ely Syke Keha Kaupungit

Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä

Tietojohtamisen palveluiden johtaminen

Kunnat HUS

Tietojohtamisen palveluja (esim.)

Ydintoiminnan kehittämisen visioTavoitteet toiminnan kehittämiselle

Tietojohtamisen kehittämisen visioTavoitteet tietojohtamisen kehittämiselle

Valtion, kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotanto

Jne.

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Sisältö

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

Tietojohtamisella mahdollistetaan palvelutuotannon oikea aikainen ja oikein kohdistettu päätöksenteko

Tietotarpeet syntyvät asukkaista ja asiakkaista sekä palvelutuotannosta

Uudenmaan asukas

• Neuvonnan ja ohjauksen saaminen

• Tarpeiden tunnistaminen sekä palvelutarpeen arviointi asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti

• Palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien ymmärtäminen

• Palveluiden tarvelähtöinen ja oikea-aikainen löytäminen

• Palveluiden tarvelähtöinen saatavuus ja saavutettavuus

• Asiakaskokemus laadukkaista ja vaikuttavista palveluista

• Osallistuminen palveluiden suunnitteluun, tuottamiseen ja kehittämiseen

• Omien hyvinvointi- ja terveystietojen tarkastelu ja hallinnointi

• Väestötason hyvinvointianalyysit ja prevention vahvistaminen, hyvinvointikertomusten valmistelu

• Datapohjaiset riski- ja palvelutarveanalyysit

• Palveluketjujen hyödyntäminen ohjauksessa sekä palveluintegraation toteutumisen seuranta ja ohjaus

• Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavuttavuuden tietopohjainen varmistaminen

• Palveluiden kohdistamiskriteerit

• Palveluihin hakeutumisen seuraaminen

• Työvoiman tarpeen, saatavuuden ja suorituskyvyn analysointi

• Raportointi valtakunnallisen ohjauksen tarpeisiin

• Taloudellisen kestävyyden ja toimintaympäristön muutosten aktiivinen ennakointi

• Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan varmistaminen

Väestön hyvinvointi

• Asiakastarpeiden tunnistaminen ja asiakassegmentointi

• Asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen ja vaikuttimien hyödyntäminen

• Palvelustrategian- ja lupauksen kehittäminen

• Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen asiakaslähtöinen kehittäminen ja mittaaminen

• Palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden tarkastelu ja palvelutuotannon ohjaus

• Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden ohjaaminen ja mittaaminen

• Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistaminen

• Tuotteistuksen ja laadun seurannan mahdollistavan kirjaamisen ohjaaminen

• Omavalvonnan ohjaus ja mittaus

• Talouden suunnittelu, seuranta ja ennakointi

Ydintoiminnan kehittämisen visio Tavoitteet toiminnan kehittämiselle

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Palvelu-tuotanto

Uudenmaan Palvelutuotanto (kunnat ja kuntayhtymät)

Tietojohtamisen palvelut muodostavat erilaisia prosesseja palvelutuotannon tarpeisiin

Tiedon-hallinnan palvelut

Tieto-johtamisen palvelut

Palvelutuotanto

Palveluiden testaus ja

tuotannollistaminen

Tietojohtamisen palvelujen kysynnän hallinta

Palvelutuotannontarpeidenymmärtäminen ja sidosryhmienhallinta

Tietojohtamisen kehitysohjelmien hallinta

Analytiikan kehittämisen palvelut

Arkkitehtuurin ja teknologian hallinta

Palveluiden tuotannollistamisen tuki sekä palveluiden tekninen tuki

Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä

1Palvelutuotannon tarpeet, ideat, kysymykset, ongelmat analytiikalle.

Analytiikan arvon ja mahdollisuuksien viestintä.

2

Arviointi, priorisointi, suunnittelu

3 4Resursointi ja projektien hallinta

Kehittäminen

5b

5a

Validointi

6

Tietoallas/DW

ItsepalveluTyökalut

7

Palvelutuotanto voi hyödyntää palvelua

8

Koulutus, muutos-hallinta

Palvelun laatu, toiminnan tuloksellisuus (ROI) & uudet kehitysohjelmat

12

Palvelutuotannonarvon osoitus

Analysointi, validointi, priorisointi

109Hypoteesi

Analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Asiakastarpeiden ymmärtäminen

ja niihin vastaaminen

5cParhaat

käytännöt ja ohjaus

11Tietojohtamisen ansaintalogiikan osoittaminen

Prio

riso

idu

tarp

eet

Projektit

Projektien tiedonhallinnan

periaatteet

Priorisoidut käyttötapaukset & projektien status

Tuotannolliset palvelut ja palvelujen kehitys-tarpeet

Asukas / omistaja

Väestön hyvinvointi

Tieto-johtamisen palveluidenjohtaminen

SelitteetVuorovaikutus tietojohtamisen palveluiden välilläx

Esimerkki palvelun arvon koestamisesta

x

Esimerkki uuteen tarpeeseen vastaamisesta Analytiikka

Tuotanto

Neuvonanto

Mahdollistajat

Palvelu-tuotannon

tarpeet

Tietojohtamisen palvelut luovat monimutkaisen kokonaisuuden. Jotta toiminnasta nousevat tavoitteet tietojohtamiselle saadaan täytettyä, on suunniteltava hyvin, millaisia palveluita tarvitaan.

Tietojohtamisen palveluiden käyttäjärajapinnan vuorovaikutus, neuvonanto ja konsultointi

Versio 1

Tietojohtamisen palvelut muodostavat erilaisia prosesseja palvelutuotannon tarpeisiin

Tiedon-hallinnan palvelut

Tieto-johtamisen palvelut

Palvelutuotanto

Palveluiden testaus ja

tuotannollistaminen

Tieto-johtamisen kehitys-ohjelmien hallinta

Analytiikan kehittämisen

palvelut

Arkkitehtuurin jateknologianhallinta Palveluiden

tuotannollistamisen tuki sekä

palveluiden tekninen tuki

Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä

Palvelutuotannon tarpeet, ideat, kysymykset, ongelmat analytiikalle.

Analytiikan arvon ja mahdollisuuksien viestintä.

Tietojohtamisen palvelujen kysynnän hallinta

2

Arviointi, priorisointi, suunnittelu

3Resursointi ja projektien hallinta

4Kehittä-minen

5a

6

Tietoallas/DW

ItsepalveluTyökalut

7Palvelu-tuotanto voi hyödyntää palvelua

8Koulutus, muutos-hallinta

Palvelun laatu, tuloksellisuus & uudet kehitysohjelmat

12

Palvelutuotannonarvon osoitus

Analysointi, validointi, priorisointi

Validointi9 10 Hypoteesi

5b

Asiakastarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen

5c Parhaat käytännöt ja ohjaus

11Tietojohtamisen ansaintalogiikan osoittaminen

Prio

riso

idu

tarp

eet

Projektit

Projektien tiedonhallinnan

periaatteet

Priorisoidut käyttötapaukset & projektien status Tuotannolliset

palvelut ja palvelujen kehitys-tarpeet

Asukas / omistaja

Väestön hyvinvointi

Tieto-johtamisen palveluidenjohtaminen

SelitteetVuorovaikutus tietojohtamisen palveluiden välilläx

Esimerkki palvelun arvon koestamisesta

x

Esimerkki uuteen tarpeeseen vastaamisesta Analytiikka

Tuotanto

Neuvonanto

Mahdollistajat

Palvelu-tuotannon

tarpeet

Tietojohtamisen palvelut luovat monimutkaisen kokonaisuuden. Jotta toiminnasta nousevat tavoitteet tietojohtamiselle saadaan täytettyä, on suunniteltava hyvin, millaisia palveluita tarvitaan.

Tietojohtamisen palveluiden käyttäjärajapinnan vuorovaikutus, neuvonanto ja konsultointi

1 Palvelutuotannon tarpeiden ymmärtäminen ja sidosryhmien hallinta

Analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Versio 2

Analytiikan kehittämisen palvelut

Tiedonhallinnan palvelut

Arkkitehtuurin ja teknologian hallinta

Palvelutuotanto

Analytiikan kehittämisen palvelut

Tietojohtamisen kehitys-ohjelmien hallinta

Palvelutuotanto

Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä

Palvelutuotanto

Palvelutuotanto

Palvelutuotannon tarpeiden ymmärtäminen ja sidosryhmien hallinta

Tietojohtamisen palvelujen kysynnän hallinta

Resursointi ja projektien hallinta

Kehittäminen

Palveluiden testaus ja tuotannollistaminen• Työkalut• Itsepalvelu• Tietoallas/DW

Parhaat käytännöt ja ohjaus

Analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Asiakastarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen

Palvelu-tuotanto voi hyödyntää palvelua

Koulutus, muutoshallinta

Validointi Hypoteesi

Tietojohtamisen ansaintalogiikan osoittaminen

Palvelun laatu, tuloksellisuus & uudet kehitysohjelmat

2 3 4

5a6

7

8

12

9 10

5b5c

11

1

Selitteet

x

Esimerkki palvelun arvon koestamisesta

x

Esimerkki uuteen tarpeeseen vastaamisesta

Analytiikka

Tuotanto

Neuvonanto

Mahdollistajat

Analysointi, validointi, priorisointi

Palvelutuotannon arvon osoitus

Tietojohtamisen palvelut muodostavat erilaisia prosesseja palvelutuotannon tarpeisiinTietojohtamisen palvelut luovat monimutkaisen kokonaisuuden. Jotta toiminnasta nousevat tavoitteet tietojohtamiselle saadaan täytettyä, on suunniteltava hyvin, millaisia palveluita tarvitaan.

Versio 3

Tietojohtamisen palvelut ja prosessi avattuna• Kaikki lähtee palvelutuotannon tarpeiden ymmärtämisestä ja analytiikan arvon viestinnästä sidosryhmille.

• Kysyntää analytiikalle on hallittava objektiivisesti tarpeita arvioiden synkronoiden kehittämisen askeleet, resurssit ja projektit suhteessa tietojohtamisen kehitysohjelmaan.

• Kehittäminen (4 tarkoittaa usein paitsi analytiikan myös tiedonhallinnan kehitystarpeita, joita täsmennetään yhdessä tiedonhyödyntäjien kanssa analytiikan mahdollisuuksiin perehtymällä ja tietojohtamista tukevaa arkkitehtuuria ja teknologiaa hyödyntäen.

• Palveluiden testauksen ja tuotannollistamisen kautta (6) palvelutuotanto pääsee hyödyntämään uutta palvelua ja se voidaan skaalata.

• Käyttöönottoihin ja palveluiden edelleen kehittämiseen tarjotaan myös riittävää tukea (8 mm. kouluttamisen ja muutoshallinnan kautta.

• Mikäli uusi tarve tai palvelu on merkittävä tai vaikeasti hahmotettava se voidaan tarvittaessa koeponnistaaennen tuotantoon lähtöä validoimalla siitä syntyvää arvoa palvelutuotannolle pienemmässä mittakaavassa.

• Laatimalla osoitetun arvon ja toteutuksen pohjalta hypoteesi siitä, mitä palvelun tuotannollistaminen tarkoittaa mm. resurssien, kustannusten, ajan ja hyötyjen funktiona sekä laatimalla business case palvelun tuotannollistamiseen.

• Business case voi toimia pohjana palvelutuotannon investointipäätökselle ja kehitysohjelmien käynnistämiselle perustuen esimerkiksi takaisinmaksuaikaan.

1

2

3

5b5a 5c4

6 7

8

12

10

9

11

Tietojohtamisen palveluita jaoteltuna erilaisiin palvelutyyppeihin

Analytiikka

Analyysien ja mallien tekeminen tiedon tuottamiseksi. Raporttien ja itsepalvelu-analytiikan kehittäminen.A1: VakioraportointiA2: ItsepalveluanalytiikkaA3: Kojelaudat ja vertailumittaristotA4: Tulkinta ja analyysiA5: Tiedon sanallistaminen (NLG)A6: Kustannus- ja toimintolaskentaA7: VaikuttavuusmallinnusA8: Asiakasanalytiikka (reaaliaikainen /ei-reaaliaikainen)A9: ProsessianalytiikkaA10: Ennustaminen ja ennakointiA11: InnovointiA12: RobotiikkaA13: Tekoälyn kognitiiviset palvelut (esim. aikeen tunnistus, tiedonhaku, kuvantunnistus, puheentunnistus)

Tuotanto

Tuettujen ratkaisujen tuotantopalvelut huolehtivat palvelujen jatkuvuudesta, tietoturvasta ja tuesta. Käyttäjien tukipyyntöjen käsittely ja reititys oikeille asiantuntijoille.T1: AsiakaspalveluT2: Virtuaalinen asiakaspalvelu (bot)T3: Tekninen käyttäjätukiT4: TietopalveluT5: Palvelutasojen varmistaminenT6: Kehittämisen tukiT7: MuutoshallintaT8: TestausT9: Tietoturvan ja tietosuojan palvelut

Neuvonanto

Parhaiden käytäntöjen ja ohjeistusten tarjoaminen ydintoiminnan johtamiseen ja operatiivisiin prosesseihin. Tietojohtamisen asiantuntijoiden tarjoaminen ydintoiminnan monimutkaisten dataongelmien ratkaisemiseksi.N1: Tietojohtamisen kehittäminenN2: Tietojohtamisen arkkitehtipalvelutN3: Henkilökohtainen neuvonantoN4: KoulutusN5: KonsultointiN6: Muutosjohtamisen palvelutN7: Business case laskenta

Mahdollistajat

Kysynnän hallinta tarvitaan tukemaan analytiikan kehitystä sekä priorisoimaan projekteja. Käsitteiden ja datamäärittelyjen hallinta tukee tiedon yhtenäistä tulkintaa yli organisaatiorajojen. Ratkaisukehitys mahdollistaa teknisestä näkökulmasta esim. raportointipalvelujen tuotannollistamisen.M1: Datarajapinnat (APIt)M2: Avoin dataM3: Oma data M4: KysynnänhallintaM5: Ratkaisukehitys M6: Projektointi ja ohjelman hallintaM6: Tiedonhallinnan palvelut (esim. tiedon integrointi ja tietovirran kytkentä, tiedon putsaus, tiedon laadun varmistus, tiedon mallinnus, ydintietojen hallita, elinkaarenhallinta)

Esimerkkejä mahdollisista tietojohtamisen palveluista

Useat tiedon hyödyntäjien tarpeet ovat analytiikkapalveluihin kohdistuvia tarpeita, mutta analytiikkapalvelut tarvitsevat usein perustakseen mahdollistavia palveluita

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Sisältö

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

Fasilitoitu verkostomalli tietojohtamisen vapaaehtoisessa kehittämisessä => ”Sipulimalli”

Kansallinen taso

Alueellinen taso

Kunta- ja kunta-

yhtymätaso

Yksilötaso

ERI TASOJEN TOIMIJATToivo-ohjelma

Valtava ja Virta -hankkeetTHL, Kuntaliitto, Kela jne.Pyydetyt kunta ja järjestöedustajatMuut kutsutut valtakunnallisen tason edustajat

Vapaaehtoinen alueellinen tietojohtamisen kehittäminenUudenmaanliittoTKIO –työryhmätApotti, UNA?Teemakohtaisia asiantuntijoita/ asiantuntijaorganisaatioitaSOTE –organisaatiot ja –toimijatKuntien ja kuntayhtymien muut toimijat

Johtajataso, työntekijätaso ja asiakastaso?

Tietojohtamisen kehittämisen toimintaympäristö

Toimintaympäristö koostuu useista eri toimijoista, joiden rooleja olisi tärkeä täsmentää tietojohtamisen kansallisen kokonaiskuvan luomiseksi

• Tietojohtamisen kehittämisen toimintaympäristö on muuttunut sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun päätyttyä. Toimijoita haastaa tarve pohtia tietojohtamisen yhteisiä foorumeja ja tapoja, jolla kehittämistyöhön lähdetään uudessa ympäristössä.

• Yksi tietojohtamisen kulmakiviä on vertailtavuus, joka edellyttää toimijoilta yhteensopivaa dataa. Sama koskee myös tiedon tuottamista ja hallintaa. Yhteensopivien käytäntöjen varmistaminen vaatii toimijoilta yhteistyötä. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, miten yhteistyö tulisi organisoida ja mitä yhteistyön tuloksena tavoitellaan.

• Keskeisiä toimijoita uudessa toimintaympäristössä ovat:• Ministeriöt (mm. VM/STM/THL), kuntaliitto, kunnat ja

kuntayhtymät• Tiettyjä laajoja digihankkeita jatketaan (esim. Apotti,

UNA, Sote-digi)• HUS kehittää allasta• Maakuntien tilakeskus ajetaan alas• Vimanan osalta jatkosta linjaa uusi hallitus

Tietojohtamisen kehittämiseen liittyviä toimijoita nykytilassa ja tulevaisuudessa:

• Kunnat ja kuntayhtymät, HUS

• Ministeriöt

• Apotti, UNA, Sote-digi, (Vimana)

• Uudet mahdollisesti kehitettävät yhteistyöverkostot ja -elimet

Tietojohtamisen kehittämisen toteuttaminen toimijoiden yhteistyönä

• Yhteistyötä voidaan tehdä monella eri tavalla

• Yhteistyön lopullinen muoto määräytyy yhteistyön ja toimijoiden kannalta tärkeiden ulottuvuuksien kautta

KESKITETYSTI JOHDETTU VERKOSTO

FASILITOITU VERKOSTO

ITSEOHJAUTUVA VERKOSTO

Tietojohtamisen kehittäminen edellyttää verkostomaista yhteistyötä

Jatkossa tietojohtamisen yhteistyömallin tulee rakentua vapaaehtoisuuden pohjalle

KESKITETYSTIJOHDETTU VERKOSTO

FASILITOITUVERKOSTO

ITSEOHJAUTUVAVERKOSTO

Sote-uudistuksen kaatumisesta huolimattaon mahdollista järjestyä tietojohtamisen ympärillä. Se kuitenkin edellyttää yhteistä tahtotilaa ja toiminnan suunnittelua. Yhteistyön kannalta on tärkeä tunnistaa oleelliset kumppanit / omistajat ja niiden tarpeet ja tavoitteet. Fasilitoituun verkostoon päädyttäessä verkoston kiintopisteenä voisi toimia esimerkiksi kansallinen neutraali taho.

Nykymallissasekä palvelutuotanto että tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle. Nykymallista on tärkeä tunnistaa toiminnan tarpeet ja tavoitteet sekä nykymallin rajoitteet suhteessa tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Sote-uudistuksen myötäolisi syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta selkeä alueellinen keskitetty ohjaus ja päätöksenteko.

Tietojohtamisen palveluiden organisoitumiseen on eri vaihtoehtoja

Verkostomaisessa toimintaympäristössä fasilitoitu alustamalli mahdollistaa yhteisen tahtotilan muodostamisen ja vertailtavuuden

Keskitetty tietojohtamisenorganisaatio, esim. tietopalvelu

Tietojohtamisenekosysteemi

Tiedon hyödyntäminen

Toimintokohtainen KeskitettyFasilitoitu alustamalli KonsultoivaHajautettu

Tietojohtamisenasiantuntija

Tehdas

Selitteet:

Hajautetussa mallissa analyytikot ja muut tiedontuotannon asiantuntijat pysyvät omissa organisaatioissaan ja toiminnoissaan. Keskitettyä toimintoa ei ole, joten asiantuntijoiden odotetaan itse koordinoivan yhteistyötä keskenään.

Asiantuntijat pysyvät omissa toiminnoissaan, mutta pieni keskitetty osaamiskeskus koordinoi yhteistyötä toimijoiden välillä.

Asiantuntijat toimivat fasilitoidussa verkostossa. Kehittämistyötä koordinoidaan yhteistyössä alustamaisesti

Pysyvä, keskitetty organisaatio tuottaa lähes kaiken tiedon ja koordinoi tietojohtamista. Asiantuntijat konsultoivat toimintoja tietojohtamisessa. Tehdasmallissa

merkittävä osa muutosohjelman toteutuksesta ja tiedontuotannosta tehdään erillisestä palvelukeskuksesta, joka voi olla ulkoistettu.

Keskitetyssä mallissa kaikki tiedontuotanto tehdään keskitetysti. Toiminnoilla ei ole suoraa pääsyä dataan, työkaluja eikä resursseja tiedontuotantoon.

Tietojohtamisen toteutuminen edellyttää monimuotoista osaamista

Tietojohtamisen toteutuminen edellyttää sekä teknisiä kyvykkyyksiä että palvelutuotantoon liittyvää asiantuntijuutta. Tietojohtamisen toteuttamista suunniteltaessa on tärkeä huomioida kummatkin ulottuvuudet.

Tarinan-kerronta

Palvelutuotannon ym

märrys

Tekn

iset

ta

idot

Dat

a-an

alyy

si

Testaus & ValidointiLaadunvarmistuksen menettelytapojen määrittäminen, kehittäminen ja implementointi sekä hypoteesien validointi.

Datan yhdistäminenTehokas tietojen yhdistäminen eri tietolähteistä, mukaan lukien kolmansilta osapuolilta.

Datan mallintaminenDatan strukturointi mahdollistamaan sekä palvelutuotannon sisäisen että ulkoisen informaation analysoimisen.

Data-analyysiDatan analysointi käyttäen tilastollista ja loogista päättelyä näkemysten luomiseen esim. ennustava mallintaminen.

RaportointiohjelmistotKyvykkyydet raportointiohjelmiston käyttämiseen ja taustalla olevien menetelmien ymmärtämiseen.

Teknologian soveltaminen palvelutuotannossaYmmärrys siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää palvelutuotannon ongelmien ratkaisemisessa.

ViestintätaidotTyöelämän ihmissuhde- ja viestintätaidot ovat tarpeellisia, jotta näkemykset voidaan esittää luotettavasti osana muutosjohtamista.

MakronäkökulmaYmmärrys palvelutuotannon strategiasta, nykyisistä palvelutuotannon kysymyksistä, prioriteeteista ja toimialan trendeistä. Palvelutuotannon mittaaminenYmmärrys siitä, miten palvelutuotantoa mitataan käyttäen avaintulosmittareita (KPI-mittareita) ja viitekehyksiä.

Tulosten esittäminen Tulosten esittäminen siten, että niistä käy ilmi mm. trendit sekäniiden vaikutukset ja mahdollisuudet palvelutuotannolle.

TOIMINTA &VIESTINTÄ

TEKNINEN & ANALYYTTINEN

Näkem

ys-talous

PilvitalousKyvykkyys ostaa resursseja tarpeen mukaan ja ymmärtää erilaisia toimintamalleja datan ympärillä.

SääntelyYmmärrys lainsäädännöstä ja sääntelystä liittyen etenkin tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn.

Rap

orto

inti-

taid

ot

TietokantakyselytMonimutkaisempien ongelmien ratkaisu esim. SQL-kyselyillä ja datan muokkaamisella.

DevOpsKyvykkyys kehittää teknisiä ratkaisuja sekä operoida niitä.

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Sisältö

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

Tiedonhallinnan ulottuvuudet

Tietojohtamisen mahdollistamiseksi tarvitaan laadukasta dataa. Tiedonhallinnalla varmistetaan tiedon laatu, saatavuus, käytettävyys ja tietoturva sekä -suoja raakatietojen syntypisteeltä raportointiin, ja edelleen tiedon arkistointiin.

Tiedon elinkaari ja arkistointi

Ohjaa tiedon ja sisällön elinkaaren hallintaa sovelluksissa ja määrittelee arkistoinnin ehdot siten, että elinkaarta hallitaan mm. lainsäädännön mukaisten säädösten mukaan

Tiedon laadun hallinta

Määrittelee ehdot tiedon laadun seurannalle, seuraa tiedon laadun kehittymistä, korjaa tiedon laadun havaitut puutteet ja kehittää tiedon laatua edelleen

Tiedon hallintamalli

Ohjaa tiedon hallintaa vastaamaan palvelutuotannon

tavoitteita. Määrittelee tiedonhallinnan periaatteet, tiedon omistajuudet, tiedon

hallinnan prosessit sekä organisoitumisen

Tietoturva ja -suoja

Vastaa tiedon suojauksesta ja turvasta, saatavuudesta, käyttöoikeuksien

hallinnasta ja käytöstä, ja määrittelee tiedon käytön periaatteet

Ydintiedon hallinta (MDM)

Määrittää yhteisen ja yhtenäisen ydintiedon luonnin ja hallinnan

menetelmät, teknologia ja prosessit Metadatan hallinta

Hallitsee eriäviä tiedon standardeja siten, että tieto on metadatan avulla käytettävissä eroavaisuuksista riippumatta

Tietoarkkitehtuuri

Määrittelee ja tunnistaa tietomallit sekä arkkitehtuuriratkaisut, jotka tukevat tiedon hyödyntämistä sekä raportoinnin ja analytiikan kehittämistä

Tiedonhallinnan toteuttamisen ylätason tavoitteetSote-tieto koostetaan useasta eri tietolähteestä eri organisaatioista, joten hyvä tiedonhallinta erittäin tärkeää. Onnistunut tiedonhallinta koostuu hyvin määritellyistä tiedon hallintamalleista, ajantasaisista tietoarkkitehtuurin kuvauksista, selkeistä prosesseista ja säännöksistä sekä toiminnan ja ICT:n toimivasta yhteistyöstä.

Tiedon elinkaari ja arkistointi• Tiedon elinkaaren hallinnalle ja arkistoinnille on määritetty selkeät prosessit, joilla

varmistetaan elinkaaren hallinnan ja arkistoinnin säädösten mukaisuus• Tiedon elinkaaren periaatteitta hallitaan dokumenttien hallinnassa, siten että sisältö

on yhdistettävissä vastaavaan master dataan tagien avulla• Elinkaaren hallinnan periaatteet ylettyy myös dokumenttien hallintaan

Tiedon laadun hallinta• Tiedon laatu on selkeästi valtuutettua• Tiedon laatua hallitaan tiedon alkupäässä ja mahdolliset laatuun liittyvät korjaukset

toteutetaan tiedon alkupäähän, jotta toiminnan käytössä olevat tiedot ovat laadukkaita ja niihin voidaan nojata päätöksenteossa

• Tietovastaavat seuraavat tiedon laatua ja tarvittaessa ohjaavat laadun korjaustarpeet tiedon laadun analyytikoille

• Tavanomaisimmat tiedon laadun ongelmat voidaan hallita automaattisesti esimerkiksi sääntöpohjaisilla ratkaisuilla

Tiedon hallintamalli • Tiedon hallinnan organisaatio, joka koostuu toiminnan ja ICT:n edustajista• Tiedon hallinnalle on ylemmän tason ohjausryhmä, joka määrittelee

tiedonhallinnan periaatteet sekä operatiivisen tason ryhmä, joka varmistaa tiedonhallinnan huomioimisen tietoon liittyvissä kehitysprojekteissa

• Tiedon hallinnan osalta on selkeästi määritellyt roolit (tiedonhallinnan omistaja, tiedonhallinnan päällikkö, tietoarkkitehti, tiedon laadun analyytikko, tietovastaava ja tiedon omistaja)

• Tiedonhallinnan periaatteet ja prosessit on selkeästi määritetty yhdessä toiminnan kanssa.

• Tiedonhallinnan onnistumista voidaan seurata KPI:den kautta• Tiedonhallinnan prosessit ovat mahdollisimman pitkälle automatisoitua

Tietoturva ja -suoja • Tietoturvan ja –suojan edistäminen on koko organisaation (toiminta ja ICT)

yhteinen tavoite ja aiheesta koulutetaan sekä tiedotetaan säännöllisesti• Tiedon käyttövaltuuksille sekä tiedon jakamiselle on selkeät periaatteet ja niitä

seurataan ja valvotaan jatkuvasti• Tietoturvan, tietosuojan regulaation ja lainsäädännön periaatteet sekä

prosessit käydään läpi ja tarvittaessa päivitetään säännöllisesti

Master datan hallinta• Master dataa hallitaan keskitetysti koko organisaation tasolla siten, että

hallinnan periaatteet määritetään yhdessä sekä toiminnan että ICT:n kanssa• Master dataa hallitaan hierarkiamuotoisesti ja datalla on selkeät määritelmät• Master datan hallinta on kiinteä osa toiminnan prosesseja• Master datan elinkaaren hallinnan prosessit on selkeästi määritelty ja

muutoksien yhteydessä kaikkien sovellusten master datat päivittyvät synkronoidusti

• Useista lähteistä koostavan master datan hallintaan käytetään työkaluja, jotka hallitsevat tiedon päivityksen prosessit, tiedon siistinnän ja keräävät masterdatan keskitettyyn säilöön.

Tietoarkkitehtuuri• Useasta tietolähteestä koostuvalle tiedolle on määritelty tietoarkkitehtuurikuvaukset

(tietovirrat, integraatiot, tietomallit käsitetasosta fyysiseen tasoon), jotka tukevat tiedon hyödyntämistä johtamisessa

• ICT on vastuussa tietoarkkitehtuurikuvauksien ylläpitämisestä ja tietoarkkitehtuuriperiaatteiden noudattamisesta

• Toiminnan prosessit ovat yhteneviä tietoarkkitehtuurikuvausten kanssa • Tietoarkkitehtuurikuvaukset ja järjestelmäarkkitehtuuri ovat keskenään linjassa ja

niitä ylläpidetään jatkuvasti vastaamaan esimerkiksi uusien tietolähteiden luomia tarpeita

Metadatan hallinta• Metadatan hallinnalla voidaan yhtenäistää organisaatioiden käyttämät termistöt

samoista käsitteistä, esimerkiksi: jos toiminnan eri osa-alueet käyttävät samasta käsitteestä eri termejä, voidaan käsitteet esittää heille eri termein hyödyntämällä metadatakerrosta

• Metadatan hallinnalle on määritetty toiminnan ja ICT:n yhteinen hallinnan prosessi, joka on linjassa tiedonhallinnan prosessien kanssa.

Tietojohtamisen teknologia-arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin tulee vastata tietojohtamisen vision asettamiin tarpeisiin teknologian ja työvälineiden osalta

Tietolähteet

Analytiikka ja raportointi

Tiedon varastointi ja esikäsittely

DatanjakeluRaportointi Edistynyt

analytiikka Visualisointi

Sisäisettietolähteet

Ulkoisettietolähteet

Manuaalinensyöttö

Jatkuvattietovirrat

Referenssi-data ja koodistot

Integraatiot Tiedon siirto ja lataus (ETL) Latausalue

Työtila

Visualisointi

Mallinnus

Tietokanta

TietolähteetTiedonvarastointi

Datan laadun seuranta ja hallinta

Käyttöoikeuksien hallinta

Datan prosessoinnin hallinta

Poikkeustilanteiden hallinta

Infrastruktuuri

Metadatan hallinta

Perinteiset raportointialustat ovat asettuneet yksinkertaiseen kerrokselliseen arkkitehtuuriin, jossa data virtaa lähteistä käyttäjien nähtäville.

Tämä malli ei enää vastaa kaikkiin nykyaikaisen tietojohtamisen tarpeisiin vaan uudenlaisia arkkitehtuureja ja teknologioita on tullut perinteisen rinnalle

Esimerkkejä uudenlaisista tarpeista:

- Ennakoivan analytiikan kehittäminen vaatii mallinnustyökaluja ja työtilan, jossa datatieteilijät pystyvät kehittämään tilastollisia malleja.

- Ennakoivan analytiikan tuloksia ja esimerkiksi automaattisesti laukeavien hälytysten tuloksia tulee voida viedä analytiikan teknologia-arkkitehtuurista takaisin operatiivisiin järjestelmiin.

- Erityisesti operatiivisen johtamisen käyttötapauksissa voi olla tarpeen käsitellä jatkuvia tietovirtoja, jotta muuttuviin tilanteisiin kyetään reagoimaan tietoon perustuen nopeasti.

Tiedontuotannon referenssiarkkitehtuuri loogisella tasolla

Yksi tavoite arkkitehtuurin kehitykselle on vähentää piilossa olevien ja hallitsemattomien analytiikkasovellusten kuten Excel-työkirjojen tai työpöytätietokantojen, käyttöä organisaatioissa. Vaikka tällaisten sovellusten tarkoitus on hyvä ja ne tarjoavat pistemäisiä ratkaisuja todellisiin tarpeisiin, eivät ne vie organisaatiota kokonaisuutena kohti parempaa tietojohtamista. Niissä käsiteltävää dataa ei yleensä hallita asianmukaisella tavalla, ja sovellusten käytöstä aiheutuu paljon manuaalista työtä.

Ratkaisu on suunnitella myös teknologia-arkkitehtuuri loppukäyttäjien näkökulmasta lähtien, jotta suunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi päätöksentekijöiden ja analyytikoiden tavat käsitellä dataa. Käyttäjät odottavat tiedon olevan käytettävissä houkuttelevilla työvälineillä, joiden viimeistely on käyttäjälähtöisellä tasolla.

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Sisältö

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

Tietojohtamisen kehittämisen ja toteuttamisen tavoitteet Sisäistetäänmitä on opittu, tuotettu ja

todistettu tähän mennessä sekä kunnissa ja

kuntayhtymissä että maakuntavalmistelussa

(dokumentoidaan syntynyt tieto)

Tehdään yhteistyötäkunta- ja

kuntayhtymätasolla yhteisten

tietojohtamisen ohjelmien

määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi

Jaetaantietoa kansallisesti eri

toimijoiden välillä, jotta tietojohtamisesta saadaan

luotua kokonaiskuva eri toimijoiden roolit,

kypsyysasteet ja osaamiset huomioiden

Luodaanuutta ja uudenlaisia tapoja lähestyätietojohtamista (luodaan uutta tietoa)

Hyödynnetäänparhaita käytäntöjä ja oppeja tietojohtamisen osalta sekä sotesta että muilta toimialoilta

Opitaantekemällä ja rakennetaan olemassa olevan tiedon päälle

Tietojohtamisen kehittämisen ja toteuttamisen viitekehys

Luodaan tietojohtamisen politiikka ja standardit / prosessit

Tietojohtamisen ohjelma / rakenne

Määritellään tulos- ja vaikuttavuusmittarit

Määritellään omistajuus, ohjaus ja päätöksenteko

Luodaan yhteistyömallit ja kannustimet

Kuvataan toiminnan

tarpeet,nykytila ja tavoitteet

Palvelutuotannon strategia

Tiedon tuotannon ja sisäistämisen

sekä tiedon haun ja hyödyntämisen

suunnitelmat

Tietojohtamisen viitekehys

Luodaan tiedon jakamisen kulttuuri osaksi toimintaa ja sen kehittämistä

Kulttuurinen muutos

Määritellään tavoitteet ja

tuotokset osana kehittämis-

suunnitelmaa

Tavoitteet ja tuotokset

Tehdään tietojohtamisen sisällölliset määrittelyt

Kokeillaan ketterästi

Luodaan geneerinen tietojohtamisen ohjelma / rakenne, joka pitää sisällään tietojohtamisen eri ulottuvuuksien määrittelyä, sopimista ja toteuttamista esimerkiksi fasilitoidussa verkostossa

Hallinnoidaan olemassa olevilla ja uusilla standardeilla

Kansalliset ratkaisut esim. tietopohjan yhtenäistäminen ja parhaiden käytäntöjen vertailu

Tietojohtamisen toteuttamisen vaiheistus ylätasolla

Tietojohtamisen tuotannollinen toiminta ja jatkuva kehittäminen

Tietojohtamisen perustan luominen

Tietojohtamisen jatkokehitys ja käytäntöjen laajennus

”Kävele”

”Juokse”

1. Jatketaan tietojohtamisen mahdollistavien kokonaisuuksien kehittämistä, kuten organisoituminen, tietoarkkitehtuuri, viestintä

2. Tuotetaan lisää tietojohtamisen palveluja sekä kehitetään ja tarvittaessa skaalataan pilotoituja tietojohtamisen ratkaisuja

3. Lisätään tietojohtamisen hyödyntämistä viestimällä, kouluttamalla ja kehittämällä palveluita

1. Uudenmaan alueella hyödynnetään tietojohtamista palvelutuotannossa

2. Tietojohtaminen on vakiintunutta, mutta jatkuvasti kehittyvää.

”Ryömi”1. Tarkennetaan ja vahvistetaan

tietojohtamisen strategia ja visio

2. Kartoitetaan tietojohtamisen palvelutarpeet, tiedon hyödyntäjät, liityntäpinnat, tietoarkkitehtuuri sekä organisoituminen, ja rakennetaan näihin nojaten pohja tietojohtamisen kehittämiselle

3. Toteutetaan ensimmäiset tietojohtamisen palvelut pilottien kautta

Tietojohtamisen projektisuunnitelma

1. Yhteinen näkemys tietojohtamisen sisällöstä ja toteutuksesta Uudenmaan alueelle

2. Tietojohtamisen parhaiden käytäntöjen huomioiminen

3. Tietojohtamisen yhdyspintojen ja sidosryhmien kuvaaminen (ml. ICT)

Kansallinen toimijaverkosto?

Tulevaisuuden skenaariot?

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Tietojohtamisen visio

3. Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa

5.6.2019

Soili Partanen

Maksimoida väestön hyvinvointi niukkenevilla resursseilla

Päätavoite

• Hyvä alku, mutta …• Tietojohtamisen edistymisen kannalta haasteellista on kansallinen,

alueellinen ja kuntien välisen kehitystyön pirstaleisuus tietojohtamisen kokonaisuuden kehittämisessä

• Valmistelussa syntyi tietojohtamisen osakokonaisuuksia ja hyviä käytännön esimerkkejä luoda uutta kansallisen tietojohtamisen näkymää. (Esim. Sotedatapilotti, terveyshyötyarvio THA, Haluatko tietojohtajaksi? Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin, ICT tiekartta)

• Hankkeen aikana onnistuttiin rakentaa yhteistyömalli ydintoiminnan ja ICT:n välillä.

• Tietojohtamisen projektien tuloksellisuus edellyttää vahvaa ja ammattitaitoista resursointia.

Tietojohtamisen edistäminen on keskeinen kansallisen yhteistyön paikka (Esim. fasilitoitu verkosto)

Valtakunnallinen sote-tietojohtaminen tarvitsee yhtenäiset organisaatioriippumattomat standardit ja tietotuotannon mallit

Uudenmaan tietojohtamisen kehittämisen viitekehys Johtopäätökset valmistelun päätyttyä

Ydintoiminta & ICT yhdessä

Jotta palvelutuotantoa voidaan ohjata tarvitaan yhteistä tietotuotantoketjua, jossa saadaantietoa asiakastarpeista, ryhmistä, palveluryhmistä. Panoksista mitä käytetään, tietoa palvelunvaikuttavuudesta ja muista ulottuvuuksista. On määriteltynä, että tehdään oikeita asioitaoikeaan aikaan väestön näkökulmasta. Tämä edellyttää yhtenäisen tietoketjun jalostamista jakonkretisointia. Palveluintegraatio ei ole mahdollista ilman tiedon integraatiota.

VISIO: Tieto muuttuu viisaudeksi

VAROITUKSEN SANA: Tieto ei muutu viisaudeksi itsestään -> Se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä

TIJO osana palvelutuotannon ohjausta

Tietojohtamisen hankkeen tuotokset 1/2

Lopputuotos KuvausHaluatko tietojohtajaksi? Opas tietojohtamiseen simuloinnin keinoin

Opas

Tietojohtamisen simulointi: Yhteenveto esille nousseista havainnoista

PP yhteenveto

Miten kehitetään maakunnan yhteistä tietojohtamismallia ja -välineistöä

Malli PP-esityksenä

ICT –tietojohtamisen tiekartta PPJärjestäjän tietomallin priorisointityökalu Excell -työkaluSote-palvelut läpinäkyviksi – Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla

Hankesuunnitelma. Valtiovarainministeriölle lähetetty aiehakemus ja ehdotus kärkihankkeeksi.

Sote-palvelut läpinäkyviksi – Tieto- ja palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla

Projektikuvaus pohjaksi tuleviin valmisteluihin ja tiedottamisen työkaluksi

Tietojohtamisen hankkeen tuotokset 2/2Lopputuotos KuvausTuotteistuksen tiekartta Word dokumenttiTuotteistuksen kokonaisuus tiivistetysti Projektikuvaus pohjaksi tuleville

valmistelijoille ja viestinnän työkaluksiTietojohtamisen kehittäminen ja (maakunnan) raportointi

Projektikuvaus pohjaksi tuleville valmistelijoille ja viestinnän työkaluksi

Palveluketjun rakentamisen työkalu (yhteistyössä integraatiovalmistelun kanssa)

Työkalu jonka avulla kunnat voivat rakentaa palveluketjuja

Tietojohtamisen toteuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa: Suuntaviivat tietojohtamisen kehittämiseksi

PP jossa TIJO valmistelu on koottu yhteen diasarjaan

Uudenmaan alueen tietojohtamisen kehittämisen hankesuunnitelma

Hankesuunnitelma

Terveyshyötyarvio (THA) – Järjestäjän työkaluksi vaikuttavuuden arviointiin

Hankesuunnitelma. Valtiovarainministeriölle lähetetty aiehakemus ja ehdotus kärkihankkeeksi.

Yhteinen tietojohtamisen puu kasvaa ja kehittyy

Tietojohtamisenpalvelut

Arkkitehtuurit

Yhteinen tietopohja

Analytiikka

Oppiminen Kehittyminen

Innovointi

Perusta

Strategia ja tavoitteet

Ydintoiminta

TietomallitTekoäly

DatapilottiTerveyshyötyarvio

Vaikuttavuus

Mittaristot ja kojelauta

Vaikuttava järjestäminenTerveyshyöty

TKIOAktiivinen osallistuminen Ilmiöpohjaiset

palveluketjut

Tietoon perustuva päätöksenteko, ohjaus ja valvonta

HYVINVOINTI

KESTÄVÄ KASVUUUDISTUMINEN

EDISTYKSELLISYYS

Tiedolla johtaminen

Tekniikka ja tuki

Tiedonhallinta

Tuotokset

Panokset

”Kasvu”-%

Kansallinen ja

alueellinen yhteistyö-verkosto

Tietojohtamisen toteuttamisen organisoitumiseen on eri vaihtoehtoja

Verkostomaisessa toimintaympäristössä fasilitoitu alustamalli mahdollistaa yhteisen tahtotilan muodostamisen ja vertailtavuuden

Keskitetty tietojohtamisenorganisaatio, esim. tietopalvelu

Tietojohtamisenekosysteemi

Tiedon hyödyntäminen

Toimintokohtainen KeskitettyFasilitoitu verkosto KonsultoivaHajautettu

Tietojohtamisenasiantuntija

Tehdas

Selitteet:

Hajautetussa mallissa analyytikot ja muut tiedontuotannon asiantuntijat pysyvät omissa organisaatioissaan ja toiminnoissaan.

Toimintokohtaisessa mallissa asiantuntijat pysyvät omissa toiminnoissaan, mutta pieni keskitetty tukipalvelukeskus koordinoi yhteistyötä toimijoiden välillä.

Asiantuntijat toimivat fasilitoidussaverkostossaKehittämistyötä koordinoidaan yhteistyössä verkostossa

Pysyvä, keskitetty organisaatio tuottaa lähes kaiken tiedon ja koordinoi tietojohtamista. Asiantuntijat konsultoivat toimintoja tietojohtamisessa.

Tehdasmallissa merkittävä osa muutosohjelman toteutuksesta ja tiedontuotannosta tehdään erillisestä palvelukeskuksesta, joka voi olla ulkoistettu.

Keskitetyssä mallissa kaikki tiedontuotanto tehdään keskitetysti.

Toiminnoilla ei ole suoraa pääsyä dataan, työkaluja eikä resursseja tiedontuotantoon.

KESKITETYSTIJOHDETTU VERKOSTO

ITSEOHJAUTUVAVERKOSTO

Tietojohtamisen kehittäminen verkostomaisessa yhteistyössäRiippumatta tulevista sote-linjauksistatietojohtamista voidaan ja kannattaa edistää Uudellamaalla. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa ja toiminnan suunnittelua. Yhteistyön kannalta on tärkeä, että mukana on kaikki Uudenmaan alueen toimijat. Fasilitoitua verkostoa rakennettaessa on sovittava kuka toimii fasilitaattorina ja miten.

Nykymallissasekä palvelutuotanto että tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle. Nykymallista on tärkeä tunnistaa toiminnan tarpeet ja tavoitteet sekä nykymallin rajoitteet suhteessa tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Sote-uudistuksen myötäolisi Uudellamaalla syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta alueellinen keskitetty ohjaus ja päätöksenteko.

FASILITOITUVERKOSTO

4. Tietojohtaminen tukemassa palvelutuotannon ohjausta

4.6.2019

Soili Partanen

Sisältö

1. Taustaa2. Yhteinen tietojohtamisen puu kasvaa ja kehittyy3. Tietojohtaminen tukemassa palvelutuotannon ohjausta: Case

omavalvonnan kokonaisuus4. Haluatko tietojohtajaksi?5. Miten tästä eteenpäin?

Taustaa

Maksimoida väestön hyvinvointi niukkenevilla resursseilla

Päätavoite

Tietojohtaminen arvoketjuna järjestäjän toiminnassa

Tiedolla johtaminen

Tiedon johtaminenTiedon hallinta

Maksimaalisesti automatisoitu tietoprosessi tuottaa, käsittelee ja jakaa tietoa hyödynnettäväksi

Tiedolla ohjaaminen

Tiedon hyödyntämisen edellytykset• Tietorakenteiden määrittely (esim. luokittelut)• Kerääminen ja yhdistely• Organisointi ja varastointi• Jalostaminen ja jakelu• Tiedon laadun varmistaminen

Tiedon analysoimista ja hyödyntämistä järjestäjänlakisääteisten toimintojen toteuttamiseksi• Tietomallintaminen ja mittarointi• Analysointi, selittäminen ja ennustaminen• Visualisointi• Ohjaus Tiedolla johdettu yhteistyöprosessi

asukkaiden, asiakkaiden ja palvelun tuottajien kanssa• Oppivan ja uudistuvan tietokulttuurin luominen

Jatkuva ja ketterä parantaminen, oppiminen ja uudistuminen

ICT ICT-järjestäjän edustus JärjestäjäTietotekniikka painottuu

Sisältöpainottuu

Järjestäjän tieto-ohjaamisen sykli

4.Palveluiden

vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi

1. Asiakasryhmät

ja palvelu-tarpeet

2. Palvelutarjonta

ja -tuotanto

3.Palveluiden

laadun varmistaminen ja

ohjaaminen

Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit

Asiakassegmenttien ja -ryhmien tietotunnistaminen

Palveluiden kustannus- ja ennustelaskenta

Palveluresurssit, osaaminen ja henkilöstökokemus

Palvelustrategian- ja lupauksen tietopohjainen testaaminen

Väestötason hyvinvointianalyysit

Datapohjaiset riski- ja palvelutarveanalyysit

Tuotteistuksen ja laadun seurannan mahdollistavan kirjaamisen ohjaaminen

Palveluiden (kustannus)vaikuttavuusanalyysitja palvelutuotannon ohjaus

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavuttavuuden tietopohjainen varmistaminen

Palveluiden turvallisuudendatapohjainen seuraaminen

Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation tietotuki

Palveluketjujen toimivuuden tietotunnistaminen sekä palveluintegraation toteutumisen seuranta ja -ohjaus

Palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden tietomallintaminen

Asiakaskokemuksen ja palautteen hyödyntäminen

Raportointi valtakunnallisen ohjauksen tarpeisiin

Palveluun hakeutumisen seuraaminen

Omavalvonnan tietotuotanto

Palveluiden tietopohjaiset kohdistamiskriteerit

Suoran valinnan palvelun tietopohjainen tukeminen1 2

34

Aloituspiste järjestäjäntietojohtamis-valmiudenkehittyessä

Aloituspiste järjestäjän toiminnan alkaessa

Asiakas

PalvelutLaatu

Asukas

Yhteinen tietojohtamisen puu kasvaa ja kehittyy

Yhteinen tietojohtamisen puu kasvaa ja kehittyy

Tietojohtamisenpalvelut

Arkkitehtuurit

Yhteinen tietopohja

Analytiikka

Oppiminen Kehittyminen

Innovointi

Perusta

Strategia ja tavoitteet

Ydintoiminta

TietomallitTekoäly

DatapilottiTerveyshyötyarvio

Vaikuttavuus

Mittaristot ja kojelauta

Vaikuttava järjestäminenTerveyshyöty

TKIOAktiivinen osallistuminen Ilmiöpohjaiset

palveluketjut

Tietoon perustuva päätöksenteko, ohjaus ja valvonta

HYVINVOINTI

KESTÄVÄ KASVUUUDISTUMINEN

EDISTYKSELLISYYS

Tiedolla johtaminen

Tekniikka ja tuki

Tiedonhallinta

Tuotokset

Panokset

”Kasvu”-%

Kansallinen ja

alueellinen yhteistyö-verkosto

Tietojohtaminen tukemassa palvelutuotannon ohjausta

Valtion lupa- ja valvontaviranomaiset (Valvira ja Avit)

Kunta järjestää, ohjaa, tuottaa ja valvoo palvelutuotantoa

MITEN KUNTA JÄRJESTÄJÄNÄ ONNISTUU TEHTÄVÄSSÄÄN PALVELUN LAADUN JA ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAJANA

Hankinta(strateginen)

Sopimushallinta(ohjaus ja valvonta)

Strategiset tavoitteet(ohjaus)

Talousarvio ja -suunnitelma

VALVOTTAVATPALVELUTOma

palvelutuotanto(linjajohtaminen)

Ulkoinen palvelutuotanto

(sopimus- ja laadun valvonta)

Osallisuus Kehittäminen

OMAVALVONNANKOKONAISUUS

Riskien hallinta

Tiedon hallinta

Millä eri tavoin varmistetaan laadukkaat palvelut sekä asukkaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen?

• Strategian ja palvelulupauksen toteutuminen

• Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen, palveluintegraation toteutuminen

• Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden toteutuminen

• Asiakassuunnitelmien toteutuminen• Ajantasaiset asiakas- ja

potilasrekisteri, palveluntuottajarekisteri jne.

• Laillisuuden toteutuminen• Sopimusten toteutuminen• Markkinatilanteen seuranta,

yksityisen ja 3. sektorin hyödyntäminen

• Riittävät toimitilat, välineet ja osaaminen

• Palvelujen ajantasaiset ja arjessa toteutuvat toimintayksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat

Tieto-ohjautuvuutta edistävien tehtävien tarkastuslista

• Perustuuko suunnittelu ja johtaminen tietoon?• Noudatatko hyviä käytäntöjä?• Onko käsiteltävän aiheen taustalla kuvattu prosessi?• Datalla on omistaja?• Mittaatko ja seuraatko datan laatua ja luotettavuutta? • Tietoturva ja –suoja ovat oikealla tasolla?• Onko sinulla tavoitteellinen viestintäsuunnitelma?• GDPR –ohje – osaatko toimia sen pohjalta?• Onko sinulla selvillä toiminta-arkkitehtuuri? Eli kuka tekee, mitä tekee• Jne…

Tietojohtamisen palvelut muodostavat erilaisia prosesseja palvelutuotannon tarpeisiin

Analytiikan kehittämisen palvelut

Tiedonhallinnan palvelut

Arkkitehtuurin ja teknologian hallinta

Palvelutuotanto

Analytiikan kehittämisen palvelut

Tietojohtamisen kehitys-ohjelmien hallinta

Palvelutuotanto

Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä

Palvelutuotanto

Palvelutuotanto

Palvelutuotannon tarpeiden ymmärtäminen ja sidosryhmien hallinta

Tietojohtamisen palvelujen kysynnän hallinta

Resursointi ja projektien hallinta

Kehittäminen

Palveluiden testaus ja tuotannollistaminen• Työkalut• Itsepalvelu• Tietoallas/DW

Parhaat käytännöt ja ohjaus

Analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Asiakastarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen

Palvelu-tuotanto voi hyödyntää palvelua

Koulutus, muutoshallinta

Validointi Hypoteesi

Tietojohtamisen ansaintalogiikan osoittaminen

Palvelun laatu, tuloksellisuus & uudet kehitysohjelmat

2 3 4

5a6

7

8

12

9 10

5b5c

11

1

Selitteet

x

Esimerkki palvelun arvon koestamisesta

x

Esimerkki uuteen tarpeeseen vastaamisesta

Analytiikka

Tuotanto

Neuvonanto

Mahdollistajat

Analysointi, validointi, priorisointi

Palvelutuotannon arvon osoitus

Tietojohtamisen palvelut muodostavat erilaisia prosesseja palvelutuotannon tarpeisiin

Tietojohtamisen palvelut luovat monimutkaisen kokonaisuuden. Jotta toiminnasta nousevat tavoitteet tietojohtamiselle saadaan täytettyä, on suunniteltava hyvin, millaisia palveluita tarvitaan.

Haluatko tietojohtajaksi? Parhaimmillaan kaikki ovat tietojohtajia riippumatta tittelistä tai työtehtävästä

Simulaatioharjoitus:Tapauksena ikääntyneiden palvelut

Järjestäjä laatii järjestämis-

suunnitelman

Järjestämissuunnitelmassa valitaan yksi tai useampi polku tavoitteiden saavuttamiseen

Tavoitetila*Liikelaitos laatii toimeenpanosuunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi,

seuraten järjestäjän valitsemaa ylätason polkua

ja tavoitetilan mittareita*

1

2

3Alennetaan palvelun/palvelujen yksikkökustannuksia kehittämällä omaa palveluntuotantoa tai kilpailuttamalla/ säätämällä omien/ostopalvelujen suhdetta

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin tai kevyempiin palveluihin

Toimeenpanovaihe

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa muuttamalla/yhtenäistämällä palvelujen tarjoamisen kriteerejä

* Tavoitetilan mittarit tässä simulaatiossa:• < 5 % 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa

palveluasumisessa• Ikääntyneiden asumiseen liittyvien palvelujen

kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 0,78 mrd €• Muutos ei saa heikentää nelimaalin tavoitteita

Simuloinnissa tunnistetaan tietojohtamiseen liittyviä tarpeita

Tietopohja

Tietojohtamiseen liittyvät tahot

Suhtautuminen tietoon ja sen

hyödyntämiseen päätöksenteossa

Tiedon hyödynnettävyys

ja järjestelmätMääritelmät ja

tiedon ryhmittely

Tunnistaa tarvittava

tieto

Tunnistaa mikä tekee

suunnitelmasta strategisen

Tunnistaa tarvittavat

mittarit

Tiedosta viisaudeksi

Miten tästä eteenpäin?

Jotta palvelutuotantoa voidaan ohjata tarvitaan yhteistä tietotuotantoketjua, jossa saadaantietoa asiakastarpeista, ryhmistä, palveluryhmistä. Panoksista mitä käytetään, tietoa palvelunvaikuttavuudesta ja muista ulottuvuuksista. On määriteltynä että tehdään oikeita asioitaoikeaan aikaan väestön näkökulmasta. Tämä edellyttää yhtenäisen tietoketjun jalostamista jakonkretisointia. Palveluintegraatio ei ole mahdollista ilman tiedon integraatiota.

VISIO: Tieto muuttuu viisaudeksi

VAROITUKSEN SANA: Tieto ei muutu viisaudeksi itsestään -> Se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä

TIJO osana palvelutuotannon ohjausta

5. ICT osana tietojohtamisen kokonaisuutta Timo Hakala, ICT-projektijohtaja, Uusimaa 2019- hanke

5.6.2019

Tietojohtamiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä

�etoperustainen päätöksenteko

päätöksenteko, joka tapahtuu analysoidun �edon perusteella

...

�etojohtaminen

johtaminen siten, e�ä edistetään organisaa�on kykyä luoda arvoa �edolla ja osaamisella

tähtää ►

Tietojohtaminen�etojohtaminen (tutkimusala)

tutkimusala, jonka kohteena on tietojohtaminen

tutkii▼

päätöksenteko

�edon johtaminen

tietojohtamisen osa-alue, jossa tiedonhallinnalla,tietovirtoja ohjaamalla ja �edon laatua tarkkailemalla ylläpidetään ja kehitetään �edon hyödyntämisen edellytyksiä

�edolla johtaminen

tietojohtamisen osa-alue, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoonja sen mahdollistamiseen

�etovirta

�edon liikkuminen lähteestä kohteeseen määritetyn tietoprosessinmukaises�

ohjaa▼

�etoprosessi

prosessi, jonka tavoi�eena on �edon tuo�aminen, käsi�ely tai jakaminen

edelly�ää▼

�edonhallinta

tietoprosessien järjestäminen siten, e�ä �etojen saatavuus, löyde�ävyys ja hyödynne�ävyys eri tarkoituksiin pyritään varmistamaan tiedon elinkaaren ajan

▲mahdollistaa

Lähde: finto.fi

ICT:n liittymäpinnat tietojohtamisen keskeisiin käsitteisiin*

�etoperustainen päätöksenteko

päätöksenteko, joka tapahtuu analysoidun �edon perusteella

...

�etojohtaminen

johtaminen siten, e�ä edistetään organisaa�on kykyä luoda arvoa �edolla ja osaamisella

tähtää ►

Tietojohtaminen�etojohtaminen (tutkimusala)

tutkimusala, jonka kohteena on tietojohtaminen

tutkii▼

päätöksenteko

�edon johtaminen

tietojohtamisen osa-alue, jossa tiedonhallinnalla,tietovirtoja ohjaamalla ja �edon laatua tarkkailemalla ylläpidetään ja kehitetään �edon hyödyntämisen edellytyksiä

�edolla johtaminen

tietojohtamisen osa-alue, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoonja sen mahdollistamiseen

�etovirta

�edon liikkuminen lähteestä kohteeseen määritetyn tietoprosessinmukaises�

ohjaa▼

�etoprosessi

prosessi, jonka tavoi�eena on �edon tuo�aminen, käsi�ely tai jakaminen

edelly�ää▼

�edonhallinta

tietoprosessien järjestäminen siten, e�ä �etojen saatavuus, löyde�ävyys ja hyödynne�ävyys eri tarkoituksiin pyritään varmistamaan tiedon elinkaaren ajan

▲mahdollistaa

ICT mahdollistajana, tukena ja rakentajana sekä yhteistyökumppanina

* Käsitteisiin liittyy myös prosesseja

Tietojohtamisen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmää

Jakaa ja sisäistäätoiminnan kannalta kriittistä tietoa ja

ylläpitää organisaation tietämystä

Tukee palvelujärjestelmää

Parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Tukee palvelutuotannon tietotarpeita ja päätöksentekoa

Terveyttä ja hyvinvointia

tehokkaasti ja vaikuttavasti

Tietoon perustuvat päätökset ja kehittäminen

Tietoa on saatavilla oikeille ihmisille oikea-aikaisesti

Resurssien paras mahdollinen

kohdentaminen ja hyödyntäminen

Edistää oppimista ja tiedon jakamisen kulttuuria

Läpinäkyvyys, vertailtavuus ja

toiminnan jatkuvuus

Mitä tietojohtamisen kehittämiseksi kannattaa tehdä?*

* Lähde: Nina Salmenkaita, Peter Soinu, Tiina Soininen, Timo Hakala, Anniina Heinikangas ja Riikka Järvinen (2019): Tiedosta toimeen: Julkishallinnon tietojohtaminen 2030. Tietojohtaminen MaTi-hankkeessa – Loppuraportti

Itsearviointikriteerien kuvaukset 1 - 4

• Kriteeri 1: Aloitettava hanke edistää julkishallinnon yhteentoimivuutta. Jos vastasit ei, olet todennäköisesti suunnittelemassa tai toteuttamassa hanketta, jossa valmistuu pistemäinen ratkaisu rajattuun tietojohtamisen ongelmaan. Kyllä-vastaus tarkoittaa sitä, että olet perehtynyt tietojohtamisen valta-kunnallisiin strategioihin, olet ottanut yhteyttä samoista teemoista kiinnostuneisiin toimijoihin ja olet laajemmin ajatellut tietojohtamista organisaatiosi strategisena menestystekijänä. Periaatteena on, että yksin ei kannata tehdä asioita, joita muutkin tarvitsevat.

• Kriteeri 2: Tämän kriteerin täyttyminen osoittaa, että aloitettava hanke tukee erityisesti tietojohtamiseen ja tiedon hyötykäyttöön liittyvää oppimista organisaatioissa. Jos vastasit ei, todennäköisesti kehität vain työvälineitä. Tässä tapauksessa hankkeen kohde on luultavimmin pelkästään jossakin tietojohtamisen kapeassa osa-alueessa tai puhtaasti teknologioissa. Esimerkki jälkimmäisestä on tilanne, jossa arvioidaan vaihtoehtoja elinkaarensa päässä olevien työvälineiden korvaamiseksi.

• Kriteeri 3: Poikkihallinnollisuus tarkoittaa, että ei ole erillistä tietojohtamista SOTE-toimintoihin ja kalataloudelle. Julkinen hallinto on ihmisiä varten. Sektorirajoista huolimatta tietojohtamisen menetelmät, opit ja lähestymistavat ovat kaikille yhteisiä. Jos vastasit ei, hankkeesi ylläpitää siilomaisia rakenteita. Todennäköisesti oletat, ettet voi oppia muilta toimialoilta tietojohtamista. On hyödyllistä käyttää muualla kehitettyjä tietojohtamisen prosesseja ja menetelmiä omaan toimintaympäristöön sovitettuna. Oletko huomannut, että esimerkiksi perusprosessien kuten myynnin tietomalleja löytyy käyttövalmiina tietoverkosta? Omat voimavarat kannattaa keskittää niihin tehtäviin, joissa räätälöinnit ovat välttämättömiä.

• Kriteeri 4: Oletko kuullut puhuttavan tiedosta uutena öljynä, entä oletko kiinnittänyt huomiota sosiaalisen median tapaan kerätä tietoja käyttäjistä? Tämä ei ole sattumaa. Tiedolla ja tietojen törmäyttämisellä saadaan parhaimmassa tapauksessa aikaan toimintaa parantavia merkittäviä innovaatioita. Oleellista on, että tiedon törmäyttämiseen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Tietoa voi löytyä mistä vain. Jos vastasit ei, hankkeessasi ei lähtökohtaisesti voi syntyä uusia innovaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että olet hukkaamassa mahdollisuuden organisaatiosi kilpailukyvyn kehittämiseen.

Itsearviointikriteerien kuvaukset 5 - 8

• Kriteeri 5: Teknologiajoustavuus tarkoittaa, että hankkeessa ei jouduta toimittajaloukkuun. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että aika ajoin on tarpeen evaluoida oma sijainti teknologian suhteen. Esimerkiksi analytiikan käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet räjähdysmäisesti ja tiedon varastointi on tullut aiempaa edullisemmaksi. Siksi kannattaa harkita sitoutumista tiettyyn teknologiaan. Jos olet epävarma teknologian kyvykkyydestä, arvioi tilannetta puolueettoman ulkopuolisen avun keinoin. Hyödynnä myös hankintarenkaita ja näiden osaamista. Jos vastasit ei, vaarana on, että tietojohtamiselle asettamasi tavoitteet jäävät saavuttamatta.

• Kriteeri 6: Tämän kriteerin täyttyminen tarkoittaa, että hanke mahdollistaa organisaatiokohtaisen tai valtakunnallisen strategisen tavoitteen saavuttamisen. Hankkeessa pitää pystyä kuvaamaan hankkeen merkityksellisyys julkishallinnon kehittämisen näkökulmasta. Julkishallinnon toimijoiden erityisenä tehtävänä on toimeenpanna valtakunnan tasolla sovittuja strategioita ja ohjelmia. Haluat todennäköisesti, että organisaatiosi liittyy tällaiseen laajempaan kokonaisuuteen. Jos vastasit ei, olet todennäköisesti jälleen tekemässä pistemäistä tai eriytynyttä hanketta.

• Kriteeri 7: Kansalliset liittymäpinnat mahdollistavat tietojärjestelmäkokonaisuuksien välisen vuoro-vaikutuksen. Tämä luo edellytykset uusille tavoille hyödyntää tietoa julkishallinnossa. Liittymäpinnat mahdollistavat tiedon kertakirjaamisen, mikä on keskeinen hallinnollista taakkaa keventävä tekijä. Jos vastasit ei, hankkeesi ei kartuta yhteistä kansallista tietopääomaa.

• Kriteeri 8: Tietojohtaminen ei ole sivutoiminen tehtävä, joten se on vastuutettava ja resursoitava asianmukaisesti. Organisaation pitää tehdä strateginen valinta suhtautumisestaan tietojohtamiseen. Sekä kotimaisten että kansainvälisten havaintojen perusteella voidaan todeta, että menestyvät organisaatiot ovat eteviä tietojohtamisessa. Tämä tarkoittaa läpi organisaation ylettyvää sitoutumista tietojohtamiseen ja sen edistämiseen. Organisaation ylimmässä johdossa pitää olla henkilö, joka omistaa tietojohtamisen kokonaisuuden. Lisäksi eri puolilla organisaatiota on nimetty henkilöitä, jotka vastaavat tietojohtamisen edistämisestä arjessa ja jotka luotsaavat tiedon hyötykäyttöä.

K

• TIETOVARASTOINNIN KOKONAISARKKITEHTUURI – TEKNINEN NÄKÖKULMA

Tietovarastoinnin kokonaisarkkitehtuuriTekninen näkökulma

20.8.201979

Tietolähteet

MDM-tietolähteet TIETOALLAS

Microsoft Azure Data Lake Store (storage) ja HDInsight (Hadoop)

Azure SQL Data Warehouse

TIETOVARASTO

Keskitetty raportointiToTalIBMCognos Analytics

Azure SQL Database

RV BVSDIM

DIM

DIM

DIM

EllieKäsitemallit WhereScape 3D

Data Vault mallit

WhereScape REDETL

Käsitemalli Tietovarasto Data mart ToTal

Tietovarastointi – raportointi –prosessiluonnos, yleiskuva

Käsitemalli Tietovarasto Data mart ToTal

CGI Tietovarastotiimi

Raportointitiimi

AsiakastarveLähde-järjestelmät

Tieto-allas

Power BI

CognosLäpimenoaika-arvio (TH)

Varras-ryhmä

TH Cognos = 8-68 pv

TH Power BI = 3,5-55 pv

Arvio 3-26 viikkoa

Toimittaja

1 päivä – 2 viikkoa 1-3 päivää 1 päivä-8 viikkoa 1-3 viikkoa

Asiakas

CGI/TietoKäsitemallintajat

1 päivä -8 viikkoa1-3 päivää 0,5 – 2 päivää1 päivä – 2 viikkoa

6. Näkemyksiä tietojohtamisen yhteistyön kehittämisestä

6.6.2019

Soili Partanen ja Timo Hakala

Tietojohtamisen ”diagnoosi” yhteistyön näkökulmasta

• Organisaatiokeskei-syys ajattelussa

• Joka ”vaivaan” ratkaisu ei ole uusi tietojärjestelmä

• Suomi on projektien ja ohjelmien luvattu maa

• Tietojohtamiselle ei ole resursseja

• Arjen kiireet

• Teesi: Nytkin voisi tehdä ytenemmän esim. hankinnoissa

• Teesi: Less is more• Teesi: eivät riitä eivätkä

sitouta kriittistä massaa?• Teesi: Tijo ei tapahdu

itsestään eivätkä dashboardit ole 1. ratkaisu

• Teesi: Tekosyitä löytyy, luulitko että tietojohtaminen ei kuulu myös sinun tehtäviisi?

Diagnoosi Teesi Lääke• Yhteistyörakenteiden

mielekkyyden arviointi• Toimintaprosessien

virtaviivaistaminen• Projektimaisen kehittämisen

sopivuuden arviointi valtakunnallisen kehittämisen välineenä? (tämä on oireita lievittävä lääke, ei vielä paranna)

• Resurssien lisääminen ja kohdentaminen

• Asenne kohdilleen, tijo on osa kaikkien työtä

Janiinedelleen…

Tietojohtamisen toteuttamisen organisoitumiseen on eri vaihtoehtoja

Verkostomaisessa toimintaympäristössä fasilitoitu alustamalli mahdollistaa yhteisen tahtotilan muodostamisen ja vertailtavuuden

Keskitetty tietojohtamisenorganisaatio, esim. tietopalvelu

Tietojohtamisenekosysteemi

Tiedon hyödyntäminen

Toimintokohtainen KeskitettyFasilitoitu verkosto KonsultoivaHajautettu

Tietojohtamisenasiantuntija

Tehdas

Selitteet:

Hajautetussa mallissa analyytikot ja muut tiedontuotannon asiantuntijat pysyvät omissa organisaatioissaan ja toiminnoissaan.

Toimintokohtaisessa mallissa asiantuntijat pysyvät omissa toiminnoissaan, mutta pieni keskitetty tukipalvelukeskus koordinoi yhteistyötä toimijoiden välillä.

Asiantuntijat toimivat fasilitoidussaverkostossaKehittämistyötä koordinoidaan yhteistyössä verkostossa

Pysyvä, keskitetty organisaatio tuottaa lähes kaiken tiedon ja koordinoi tietojohtamista. Asiantuntijat konsultoivat toimintoja tietojohtamisessa.

Tehdasmallissa merkittävä osa muutosohjelman toteutuksesta ja tiedontuotannosta tehdään erillisestä palvelukeskuksesta, joka voi olla ulkoistettu.

Keskitetyssä mallissa kaikki tiedontuotanto tehdään keskitetysti.

Toiminnoilla ei ole suoraa pääsyä dataan, työkaluja eikä resursseja tiedontuotantoon.

KESKITETYSTIJOHDETTU VERKOSTO

ITSEOHJAUTUVAVERKOSTO

Tietojohtamisen kehittäminen verkostomaisessa yhteistyössä

Riippumatta tulevista sote-linjauksistatietojohtamista voidaan ja kannattaa edistää Uudellamaalla. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa ja toiminnan suunnittelua. Yhteistyön kannalta on tärkeä, että mukana on kaikki Uudenmaan alueen toimijat. Fasilitoitua verkostoa rakennettaessa on sovittava kuka toimii fasilitaattorina ja miten.

Nykymallissasekä palvelutuotanto että tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle. Nykymallista on tärkeä tunnistaa toiminnan tarpeet ja tavoitteet sekä nykymallin rajoitteet suhteessa tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Sote-uudistuksen myötäolisi Uudellamaalla syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta alueellinen keskitetty ohjaus ja päätöksenteko.

FASILITOITUVERKOSTO

Esimerkkejä valmistelun tuotoksista

Tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyydet

Kehittämisen tiekartta

Tiedonhallinta ja tieto – ja tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Muuttuvat tarpeet ja tietojohtamisen

palvelut

Organisoituminenja kyvykkyyksien

kehittäminen

Tietojohtamisen visio

ICT:n ja ydintoiminnan tiekartta

TOIM

INTA

IC

T

Tietotarve

TIJO tiekartta

Kyvykkyydet

ICT - Tietotuotannon tiekarttaKAJO

Tietomalli jakriittiset tietotarpeet

Toiminta

Tietojohtamisen politiikka

Miksi

Mitä

MilläMiten

Milloin

Roolit

Kuka

Vaatimukset ja lainsäädäntö

Tiedonhyödyntäminen

ICT - arkkitehtuuri

Kansalliset toimijat

Toiminnan vaatimukset

Työpaketit

Tarvekorit

Kehittämispaketit

Maakunnan strategia12

53

4

Maakunnan tietojohtamisen malli

Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus (luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi)

Maakunnanstrategiset tavoitteet

”Työ-, luomis- ja hyvinvointipotentiaali:

elinvoimaisuus ja elämänhallinta ”

Varhaiskasvatus, koulutus ja sivistys

Indikaattorit

Yhteisen tietopohjan, -välineistön ja –johtamiskulttuurin kehittäminen

Turvallinen ja terveyttä edistävä sekä perustarpeita turvaava elinympäristö

Tietokehittäminen ja TKIO-toiminta

Ennustemallit ja juurisyihin

vaikuttaminen

Ilmiöiden ja kokemustiedon selitysmallit• yleiset • toimialakohtaiset

Väriselitteet: Uusimaalaisten ekosysteemiMaakunnan tietojohtamisjärjestelmäTietojohtamisen kulmakivet

Menneisyys ja nykytila Tulevaisuus

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut

Terveyshyvinvointi, turvallisuus, osallisuus,kilpailukyky

Fasilitoitu verkostomalli tietojohtamisen vapaaehtoisessa kehittämisessä

• Sote-organisaatiot ja -toimijat• ICT:n edustus

• Vapaaehtoinen alueellinen tietojohtamisen kehittäminen

• TKIO-työryhmät • Apotti

• Toivo –ohjelma• Valtava ja Virta –hankkeet• SoteDigi ja Vimana

• THL, Kuntaliitto, Kela jne.• Pyydetyt kunta- ja järjestöedustajat• Muut kutsutut valtakunnallisen tason edustajat

3.taso

2.taso

1.taso

Lisäksikutsuttuja

asiantuntijoitateemoittain

Tietojohtamisen simulointi

Simulaatioharjoitus:Tapauksena ikääntyneiden palvelut

Järjestäjä laatii järjestämis-

suunnitelman

Järjestämissuunnitelmassa valitaan yksi tai useampi polku tavoitteiden saavuttamiseen

Tavoitetila*Palvelutuotanto laatii toimeenpanosuunnitelmantavoitteisiin pääsemiseksi,

seuraten järjestäjän valitsemaa ylätason polkua

ja tavoitetilan mittareita*

1

2

3Alennetaan palvelun/palvelujen yksikkökustannuksia kehittämällä omaa palveluntuotantoa tai kilpailuttamalla/ säätämällä omien/ostopalvelujen suhdetta

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin tai kevyempiin palveluihin

Toimeenpanovaihe

Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa muuttamalla/yhtenäistämällä palvelujen tarjoamisen kriteerejä

* Maakuntahallitus päätti että:• < 5 % 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa

palveluasumisessa• Ikääntyneiden asumiseen liittyvien palvelujen

kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 0,78 mrd €• Muutos ei saa heikentää nelimaalin tavoitteita

SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSIPalvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla (”Data-pilotti”)

4.6.2019

Grigori Joffe, Petri Näätänen

Tausta

• Sote-asiakkaalla on oikeus saada ja julkisella järjestäjällä ja tuottajilla – velvoite tuottaa lakisääteisiä sote-palveluja turvallisesti, vaikuttavasti, oikea-aikaisesti, asiakaskeskeisesti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti (laatu)

• Tämä edellyttää latua paitsi kultakin tuottajalta, myös koko palvelujärjestelmältä

• Tämä vuorostaan edellyttää palvelujen yhteensovittamista (integraatiota)

• Palvelujen integraatio ei ole mahdollista ilman tiedon integraatiota

• Tietojen riittävä integraatio on ollut nykypäivänä lähes mahdotonta:

Haasteet• Asiakkaan tiedot ovat hajallaan monissa asiakastietojärjestelmässä

• Esim. Uudenmaan alueella 1300 keskitetysti tuettua tietojärjestelmää tai sähköisen asioinnin toteutusta

• Tietojohtaminen ja –osaaminen on kohdistunut voimallisesti tuottavuuteen, vähemmän muihin laatu-ulottuvuuksiin, esimerkiksi vaikuttavuuteen tai asiakaskeskeisyyteen

• Tiedon yhdistäminen esim. palveluketjun ja -integraation seuraamiseksi ja ohjaamiseksi on haasteellista:

• Tiedon rekisteröinti ei ole yhteismitallista• Tietotekniset ratkaisut eriävät toisistaan• Lainsäädäntö rajoittaa tiedon yhdistämistä• Riittävät inhimilliset ja tekniset kyvykkyydet vain isoissa organisaatioissa,

rajoitettuna omiin rekisteritietoihin• Osaajien synergistä, osapuolten kyvykkyyksiä rikastuttavaa yhteiskehittämistä tehty

vain vähän• Uudenmaan sote-valmisteluissa tehtiin laaja tietopohjan yhtenäistämissuunnitelma

Hanke: Sote-palvelut läpinäkyviksi.Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla.

(”Data-pilotti”)1. Yhtenäinen käsite/tietomallinnus

2. Tietomallinnuksen validointi laajalla eri rekistereiden yhdistetyllä tiedolla• ensimmäisenä pilottina mielenterveys- ja

päihdepalveluiden asiakkaiden täydellinen palveluketju

3. Laajennus muihin asiakasryhmiin ja ilmiöihin

Hankkeen tavoitteet

1. Ylittää yo. esteet ja luoda uudenlaiset tietojohtamisen huippukyvykkyydet, Uudellamaalla vuosiksi eteenpäin.

2. Luoda yhteinen tietopohja ja kehittyvät tietoprosessit; konseptuaaliset, loogiset ja fyysiset tietomallit

3. Luoda fasilitoitu osaajaverkosto: substanssiosaajat ja kehittäjät, ICT-asiantuntijat ja analyytikot, tuotantotalousasiantuntijat osaajat ja tutkijat osana valtakunnallista verkostoa

4. Tehokas, ennakoiva, yhdenmukainen, kumuloituva ja kattava, käyttäjää (järjestäjä, tuottajajohto, yksittäinen työntekijä, asiakas) tukeva tietotuotanto

Mahdollistaa myöstuotteistuksen systemaattisen tietomallinnuksen sekä kytkemisen palvelutoimintaan

Maksimaalinenyhteensopivuuskansallisiinrakenteisiin määrittelyihin (THL)varmistettava

käsite/tietomallinnus Mahdollistaa asiakas- ja palveluketjutiedon yhtenäisen määrittelyn ja yhteensopivuuden tietointegraatiosta parempaan palveluintegraatioon: esimerkki keväällä aloitetusta psykiatrian käsitemallista, josta geneerinen malli johdettu

Mahdollistaa yhtenäiset, kerrokselliset tiedonmuodostuksetmyös tiedon toisiokäyttöön (TKI)

Petri Näätänen

Pohjalla psykiatrian malli, tästä aletaan laajentamaan/syventämään potilaan käsitemallia perustasolle ja sosiaalipalveluihin n. 9-10 moduulin/käsite-tihentymän kautta(kuvassa alustavahahmotelma):

Palvelutapahtumat ja -jaksot

Asiakkuus ja palvelutarpeet

Tuote/suorite

Palveluprosessin aloitus ja lopetus

Laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Palveluntuottaja/organisaatio

Maksaja/rahaliikenne Henkilöstö

Petri Näätänen

Kustannukset

Asi

akku

usja

suun

nite

lma

Pa

lvel

u-pr

oses

sit

Palv

elu-

resu

rssi

t

Asiakassuunnitelma

Palveluketjun käsitemallin toisiinsa linkittyvät käsitetihentymät (geneeriset moduulit)

Asiakkuus

Palvelu-tapahtuma

Asiakas-suunnitelma

Palvelu-jakso

Suorite

Esimerkki hahmottuvasta mielenterveys-ja päihdepotilaan palveluketjun käsitemallista:

Monitasoinenasiakkuus

Integroidutsuunnitelmat

Määritellytjaksot

Luokitellutpalvelut

Toimintaankytketty

tuotteistus jalaatu

Toiminnankustannukset

jne.

Kehittyvämielenterveys-

ja päihdepalveluidentietostandardi

(yhdessäloogisen tietomallin

kanssa), ja jokasiirrettävissämyös muihin

palveluihin

Sote-palvelut läpinäkyviksi: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjun tietomalli ja -allaspilotti

Käsitemalli (Konseptuaalinen tietomalli)

Kuvaa palveluketjun yhteiset käsitteet ja säännöt

Looginen tietomalli Kuvaa tiedon loogista

varastointirakennetta

Fyysinen tietomalli Kuvaa tiedon fyysistä

varastointirakennetta

Tietoallas Helsingin, Keski-Uudenmaan ja HUS:in lähdejärjestelmistä kerätty

mtp-asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tieto

Ensivaiheen verkostoyhteistyö HUS-, Helsinki ja Keusote:• mielenterveys- ja päihdepalvelukäsitteiden integroiminen ja

yhtenäisen mallin luominen• katsaus nykyisiin ja tarvittaviin sote-palveluiden

tietorakenteisiin

Yhdistetyn sote-datan analysointi- ja

raportointikokeilut sekä kehittäminen

tutkimussuunnitelman pohjalta

Tutkimussuunnitelma:SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI: Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla

Tietomallien ja –ratkaisujen sekä

analysointi/raportointi-välineiden parantaminen ja laajentaminen muihin asiakas/ potilasryhmiin

Petri Näätänen

Mielenterveys- ja päihde-palveluiden (MTP) tietovarastoratkaisu

RawData Vault

Business Data Vault

MTP-Data Mart

Ellie-sovellus

20.8.2019

näkymä hus-psykiatrian tekeillä olevistamittatietotauluista II: hus-psykiatrian avohoidon palvelutoimintojen htv-määrät ja osuudet 2012-2019

20.8.2019Petri Näätänen 102

Mitä tapahtuu pilotissa?

1. Haetaan luvat (mm. tutkimussuunnitelma tehty)2. Mallinnetaan Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (MPT) standardoidut tietokäsitteet ja prosessit (aloitettu)3. Kumppaneiden (Helsinki, Keusote, HUS) perustason ja erikoissairaanhoidon tiedot yhdistetään HUS:in tietoaltaan ja

yhdistämisen työkalun turvin4. Muita mahdollisia kumppaneita: SoteDigi, Vimana, KELA, Sitra, THL, STM, Apotti, TTL, muut Uudenmaan kunnat ja

kuntayhtymät, Eksote, yliopistot jne.5. Syntyneet tietomallit validoidaan konkreettisella oikealla datalla, ml. vuosisarjatarkastelussa6. Myöhemmin pyritään saamaan mukaan myös KELA:n ja muiden kansallisten rekisterien tiedot7. Parannetaan tietomallit paikannetaan tietojen puutteet8. Tietoja analysoidaan perinteisin keinoin sekä tekoälyn avulla

• kuvailevasta ja selittävästä analytiikasta ennustavaan, ennakoivaan ja kognitiiviseen9. Valmistellaan raportit10. Toimitaan synergisessä yhteistyössä Uudenmaan Terveyshyötyarviohankkeen kanssa11. Kehitetään kyvykästä monikerroksista ja –ammatillista osaajaverkostoa ja sen yhteistyötapoja

Tuotokset

• Geneerinen sote-palveluiden tietomallipohja• Standardoidut, koko palvelujärjestelmän läpivalaistavat tietomallit• Eri rekistereiden sisältöjen siirtämisen ja yhdistämisen prosessin

standardi/manuaali• MPT-asiakkaiden palvelukäytön analyysit ja kirjalliset raportit• Suositukset ja kirjaamisohjeistukset tietopohjan yhdistämiselle• Geneeriset, standardoidut tietoaltaan hyödyntämisen prosessit ja mallit• Geneeriset, standardoidut sote-palveluiden raportointi- ja visualisointimallit

järjestäjän ja palveluntuottajien käyttöön

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan käsitemalli: etenemissuunnitelma keväälle 2019:

• 9.4.2019 suunnittelutapaaminen ja työn nykytilan esittely Helsingin kaupungin tilastopalvelun ja hallinnon edustajille

• Välityöstöä: Helsingin kaupungin sekä Keusoten sote-palveluiden käsitteet/tietokentät integroidaan mukaan tietomallinnukseen muodostettu yhteinen käsite/tietokenttäluettelo, jonka pohjalta Petri + Hus-ammattimallintajat muodostavat 1. versio

• 15.5.2019 klo 14-16 yhdistetyn tietomallin 1. version esittely ja kommentointikierros (Helsinki, Keusote ja HUS-edustus)

• Välityöstö kommenttien pohjalta

• 6.6.2019 klo 12.30-14.30 Integroidun tietomallin viimeistely ja hyväksyminen• 30.6.2019 mennessä esittely/kommentointikierros THL, Kela, ministeriöt sekä

ensimmäisen standardiksi esitettävän mallin julkaisu:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

HUS-tietohallinto tarjoaa projektin tietomallinnuspalvelut

Rahoitus

• Hakemus VM:lle lähti 27.5.2019• 29.5.2019 tapaaminen VM:n kanssa: odotellaan uuden hallituksen

linjauksia• Tekeillä esitys maakuntahallitukselle sateenvarjoprojektin (sis.

”data-pilotti” sekä terveyshyötyarvio -hankkeet) käynnistämiseksi jo kesällä 2019

Mikäli hanketta mahdollista jatkaa Uusimaa 2019 hankkeen jälkeen:Lopputuotosen kuvaus Tavoiteajankohdat tuotoksilleMielenterveyspotilaan palveluketjumallinnustyö, HUS, Helsinki ja Keski-Uusimaa ja muut Uudenmaan kunnat

Ensimmäinen versio valmiina 16.5. 2019, laajennettu kommentointikierros ja korjaukset 6.6 2019 mennessä

Mallin esittely THL, Kela ja STM/VM sekä mallin viimeistely ja korjaukset

Esitys kansallisesta tietomallista valmiina 30.6. mennessä

Tutkimussuunnitelman kommentointikierros valmis Kesäkuu 2019

Tutkimussuunnitelma ja -lupa hyväksytty Syksy 2019

Datan yhdistäminen Syksy 2019

Palvelukäyttöanalyysit Kevät 2020Raportointimallit Kevät 2020

Geneeriset sovellukset Syksy 2020Tutkimusraportti Syksy 2020

Tuotosten esittely Uudellemaalle ja kansallisille toimijoille, seuraavien vaiheiden tarkentaminen

Syksy 2020

Työryhmässä toistaiseksi mukana olleet(työryhmä on jatkuvasti laajentuva):

• Petri Näätänen, pj • Grigori Joffe• Soili Partanen • Timo Hakala• Maria Kahila• Elise Haapamäki• Irmeli Suvanto • Jari Hartzell• Anne-Maarit Leppänen

• Kati Liukko• Eila Sailas• Karita Ritvanen (HUS/Tieto)• Janne Kallunki (HUS/Tieto)• Sami Piispa (Keusote)• Ainomaija Heiska-Johansson

(Keusote)• Sirpa Litmanen (Keusote)• Kimmo Mäkelä (Keusote)

Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu

Järjestäjän tieto-ohjaamisen sykli

4.Palveluiden

vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi

1. Asiakasryhmät

ja palvelu-tarpeet

2. Palvelutarjonta

ja -tuotanto

3.Palveluiden

laadun varmistaminen ja

ohjaaminen

Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit

Asiakassegmenttien ja -ryhmien tietotunnistaminen

Palveluiden kustannus- ja ennustelaskenta

Palveluresurssit, osaaminen ja henkilöstökokemus

Palvelustrategian- ja lupauksen tietopohjainen testaaminen

Väestötason hyvinvointianalyysit

Datapohjaiset riski- ja palvelutarveanalyysit

Tuotteistuksen ja laadun seurannan mahdollistavan kirjaamisen ohjaaminen

Palveluiden (kustannus)vaikuttavuusanalyysitja palvelutuotannon ohjaus

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavuttavuuden tietopohjainen varmistaminen

Palveluiden turvallisuudendatapohjainen seuraaminen

Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation tietotuki

Palveluketjujen toimivuuden tietotunnistaminen sekä palveluintegraation toteutumisen seuranta ja -ohjaus

Palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden tietomallintaminen

Asiakaskokemuksen ja palautteen hyödyntäminen

Raportointi valtakunnallisen ohjauksen tarpeisiin

Palveluun hakeutumisen seuraaminen

Omavalvonnan tietotuotanto

Palveluiden tietopohjaiset kohdistamiskriteerit

Suoran valinnan palvelun tietopohjainen tukeminen1 2

34

Aloituspiste järjestäjäntietojohtamis-valmiudenkehittyessä

Aloituspiste järjestäjän toiminnan alkaessa

Asiakas

PalvelutLaatu

Asukas

110

111

Järjestäjän tietomallin priorisointityökalu

ICT:n ja ydintoiminnan tiekartta

TOIM

INTA

IC

T

Tietotarve

TIJO tiekartta

Kyvykkyydet

ICT - Tietotuotannon tiekarttaKAJO

Tietomalli jakriittiset tietotarpeet

Toiminta

Tietojohtamisen politiikka

Miksi

Mitä

MilläMiten

Milloin

Roolit

Kuka

Vaatimukset ja lainsäädäntö

Tiedonhyödyntäminen

ICT - arkkitehtuuri

Kansalliset toimijat

Toiminnan vaatimukset

Työpaketit

Tarvekorit

Kehittämispaketit

Maakunnan strategia12

53

4

Opas tietojohtamisen simulointiin

Tietojohtamisen edistämiseksi hankkeessa toteutettiin opas arjen tietojohtajille

Hankehakemukset valtiovarainministeriölle

1) Tulevaisuuden sote-tietojohtamisen kehittämisen hankesuunnitelma

2) Terveyshyötyarvio (THA) – Perusterveydenhuollon työkalun kehittäminen

3) Sote-palvelut läpinäkyviksi – Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla

Tulevaisuuden sote-tietojohtamisen kehittämisen hankesuunnitelmaKuinka edistetään tietojohtamisen yhteistyötä?

Tietojohtamisen toteuttamisen vaiheistus – tietojohtamisen projektin sisältö

Tiedontuottajat (esim. kuntien tietohallinto)

Ylin poliittinen ja virkahenkilöjohto

Palvelukohtaiset substanssi-asiantuntijat

Kansalliset sidosryhmät (VM, STM, Vimana, Sote-digi ym.)ICT ja arkkitehtuuri

TIETOJOHTAMISEN VUOROPUHELU

Esimerkkikuvaus vuoropuheluprosessista

Perustana tehty työ ja suunnitelmat

2019 – 2020• Suunnitellaan ja toteutetaan johdon näkymä (dasboard) valittuihin palvelukokonaisuuksiin

(esim. Ikäihmisten palvelut, lapsiperheiden palvelut ja/tai mielenterveys- ja päihdepalvelut)

• Suunnittelu tehdään vuoropuheluprosessin kautta huomioiden eri toimijoiden tarpeet ja toiveet johdon dashboardin sisällölle

• Vuoropuhelun yhteydessä kartoitetaan

• palvelutarpeet, tiedon tuottajat, tiedon hyödyntäjät, liityntäpinnat, tietoarkkitehtuuri sekä organisoituminen

• Toteutetaan ensimmäiset tietojohtamisen palvelut pilottien kautta (Uudenmaan alueen kunnat ja kuntayhtymät)

• Luodaan toimintamalli tietojohtamisen systemaattiselle kehittämiselle

• Sovitaan yhteistyön organisoimisesta ja käytänteistä

• Luodaan yhteiset standardit, suuntaviivat ja/tai ohjeistukset

• Määritetään yhteinen tapa tuottaa tietoa toiminnan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi

• Valmistellaan tiekartta tietotuotannon yhtenäistämiselle

• Hyödynnetään tehty työ ja suunnitelmat

Tietojohtamisen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmää ja tuotantoa sekä luoda vertailtavuutta kuntien ja alueiden välillä sekä kansainvälisesti

Jakaa ja sisäistäätoiminnan kannalta kriittistä tietoa ja

ylläpitää organisaation tietämystä

Tukee palvelujärjestelmää

Parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Tukee palvelutuotannon tietotarpeita ja päätöksentekoa

Terveyttä & hyvinvointia

tehokkaasti ja vaikuttavasti

Tietoon perustuvat päätökset ja kehittäminen

Tietoa on saatavilla oikeille ihmisille oikea-aikaisesti

Resurssien paras mahdollinen

kohdentaminen ja hyödyntäminen

Edistää oppimista ja tiedon jakamisen kulttuuria

Läpinäkyvyys, vertailtavuus ja

toiminnan jatkuvuus

Tietojohtamisen tausta ja tavoitteet Uudenmaan alueella

Tausta

• Palvelutuotanto ja tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle.

• Sote-uudistuksen myötä olisi syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta selkeä alueellinen keskitetty ohjaus ja päätöksenteko.

• Sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta on tarve kehittää Uudenmaan alueen tietojohtamista yhteistyössä eri toimijoiden välillä

• Tällä hetkellä kaikki Uudenmaan alueen toimijat suunnittelevat omia tietojohtamisen rakenteitaan

• Yhteisen tietojohtamisen edistämiseen sopisi fasilitoitu verkosto, jonka koordinoivana tahona toimisi neutraali toimija

Tavoitteet

1. Luoda tietojohtamisen verkosto Uudenmaanalueelle

2. Suunnitella ja toteuttaa johdon näkymä(dashboard) tietojohtamisen työkaluksi

3. Luoda vuoropuheluprosessi tietojohtamisen tarpeiden ymmärtämiseksi

4. Luoda tiekartta tietotuotannon yhtenäistämiselle ja yhteiselle kehittämiselle Uudenmaan alueella

5. Saada jatkumo valmistelussa olleille tietojohtamisen teemoille

6. Vaikuttaa kansalliseen keskusteluun tietojohtamisesta

Sote-tietojohtamisen kokonaisuuden vahvistaminenMitä Uudenmaan alueen toimijat voisivat yhdessä tehdä nopeastikin?

HUS

• Kansalliset linjaukset• Indikaattorit (esim KUVA)• Raportointij ja tilastointi

ValtioKansalliset toimijat

K1 K2 K3 K26

Muut maakunnat

…

• Järjestelmä ja alustaratkaisut vaihtelevat kunnittain / kuntayhtymittäin

• Apotti tulee osaltaan yhtenäistämään tiedontuotantoa

Tietojohtamisen tietomalliDashboard

Uudenmaan alueen tietojohtamisen kehittämisen osalta on tunnistettu tarvetta..1. Yhteisen johdon näkymän (dashboard) kehittämiselle2. Lyhyen tähtäimen (esim 12kk) tiekartta karkealle tietomallille 3. Pitkän tähtäimen (esim 48kk) suunnitelman laatimiselle Uudenmaan alueen yhteisen tietojohtamiseen osalta

Kuntien / kuntayhtymien omat tietojärjestelmät ja työkalut

Yhteistyössä Sote-digin ja Vimanan kanssa

Tietojohtamisen kehittäminen viiden alueen mallilla

HUS

• Kansalliset linjaukset• Indikaattorit (esim KUVA)• Raportointij ja tilastointi

ValtioKansalliset toimijat

Helsinki Espoo & Länsi

Vantaa & Kerava

Itä

Muut maakunnat

• Järjestelmä ja alusta-ratkaisut vaihtelevat kunnittain / kuntayhtymittäin

• Apotti tulee osaltaan yhtenäistämään tiedontuotantoa

Ajateltu yhteisen tietojohtamisen kehittämisen malli sopisi myös esillä olleeseen viiden alueen rakenteeseen

Kuntien / kuntayhtymien omat tietojärjestelmät ja työkalut

Yhteistyössä Sote-digin ja Vimanan kanssa

Keski

Tietojohtamisen tietomalliDashboard

Tietojohtamisen toteuttamisen organisoitumiseen on eri vaihtoehtoja

Verkostomaisessa toimintaympäristössä fasilitoitu alustamalli mahdollistaa yhteisen tahtotilan muodostamisen ja vertailtavuuden

Keskitetty tietojohtamisenorganisaatio, esim. tietopalvelu

Tietojohtamisenekosysteemi

Tiedon hyödyntäminen

Toimintokohtainen KeskitettyFasilitoitu verkosto KonsultoivaHajautettu

Tietojohtamisenasiantuntija

Tehdas

Selitteet:

Hajautetussa mallissa analyytikot ja muut tiedontuotannon asiantuntijat pysyvät omissa organisaatioissaan ja toiminnoissaan.

Toimintokohtaisessa mallissa asiantuntijat pysyvät omissa toiminnoissaan, mutta pieni keskitetty tukipalvelukeskus koordinoi yhteistyötä toimijoiden välillä.

Asiantuntijat toimivat fasilitoidussaverkostossaKehittämistyötä koordinoidaan yhteistyössä verkostossa

Pysyvä, keskitetty organisaatio tuottaa lähes kaiken tiedon ja koordinoi tietojohtamista. Asiantuntijat konsultoivat toimintoja tietojohtamisessa.

Tehdasmallissa merkittävä osa muutosohjelman toteutuksesta ja tiedontuotannosta tehdään erillisestä palvelukeskuksesta, joka voi olla ulkoistettu.

Keskitetyssä mallissa kaikki tiedontuotanto tehdään keskitetysti.

Toiminnoilla ei ole suoraa pääsyä dataan, työkaluja eikä resursseja tiedontuotantoon.

KESKITETYSTIJOHDETTU VERKOSTO

ITSEOHJAUTUVAVERKOSTO

Tietojohtamisen kehittäminen verkostomaisessa yhteistyössä

Riippumatta tulevista sote-linjauksistatietojohtamista voidaan ja kannattaa edistää Uudellamaalla. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa ja toiminnan suunnittelua. Yhteistyön kannalta on tärkeä, että mukana on kaikki Uudenmaan alueen toimijat. Fasilitoitua verkostoa rakennettaessa on sovittava kuka toimii fasilitaattorina ja miten.

Nykymallissasekä palvelutuotanto että tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle. Nykymallista on tärkeä tunnistaa toiminnan tarpeet ja tavoitteet sekä nykymallin rajoitteet suhteessa tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Sote-uudistuksen myötäolisi Uudellamaalla syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta alueellinen keskitetty ohjaus ja päätöksenteko.

FASILITOITUVERKOSTO

Lähtökohtia pidemmän aikavälin suunnittelulle

Luodaan tietojohtamisen politiikka ja standardit / prosessit

Tietojohtamisen ohjelma / rakenne

Määritellään tulos- ja vaikuttavuusmittarit

Määritellään omistajuus, ohjaus ja päätöksenteko

Luodaan yhteistyömallit ja kannustimet

Kuvataan toiminnan

tarpeet, nykytila ja tavoitteet

Palvelutuotannon strategia

Tiedon tuotannon ja sisäistämisen

sekä tiedon haun ja hyödyntämisen

suunnitelmat

Tietojohtamisen viitekehys

Luodaan tiedon jakamisen kulttuuri osaksi toimintaa ja sen kehittämistä

Kulttuurinen muutos

Määritellään tavoitteet ja

tuotokset osana kehittämis-

suunnitelmaa

Tavoitteet ja tuotokset

Syvennetään tietojohtamisen sisällöllisiä määrittelyitä

Kokeillaan ketterästi

• Luodaan kansalliset tietojohtamisen standardit / suositukset

• Luodaan geneerinen tietojohtamisen ohjelma / rakenne, joka pitää sisällään tietojohtamisen eri ulottuvuuksien määrittelyä, sopimista ja toteuttamista esimerkiksi fasilitoidussa verkostossa

• Jos ei tule rakennemuutoksia, niin jatkotyössä täytyy miettiä, miten tietojohtamista on realistisesti edistettävissä

Hallinnoidaan olemassa olevilla ja uusilla standardeilla

Uudistus raukesi – missä olemme nyt?

125

Vahvuudet Heikkoudet

- Ohjelman tarkoitus ja tavoitteet laajasti tuettuja- Pohjatyötä on paljon jo tehtynä, tietoa kerätty pitkään ja paljon (THL, Kanta,

uusi JHS taloustietojen luokittelu)- SOTE- tietojen toissijaisen käytön laki meni läpi, tietojen käsitelylle selkeät

pelisäännöt- KUVA-työryhmän ehdotukset pääsääntöisesti rakenneriippumattomia- Toivon ja alahankkeiden hankesuunnitelmien pohjat valmiina, otettavissa

käyttöön kohtuullisin muutoksin tilanteen selkiydyttyä- THL:n arviointitoiminto tuottanut ensimmäisen kerran alueellisen ja

valtakunnallisen kokonaisnäkymän sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta- Maakuntien kanssa valmisteltu järjestämisen tietomalli hyvä kehikko SOTE-

organisaatioiden johtamiselle rakenteesta riippumatta- Näkyväksi tuleminen ja vaikuttaminen

- Epävarmuus tulevasta toimijakentästä vaikeuttaa kehittämisen kiinnittämisen palvelunjärjestäjien suuntaan

- Tietojärjestelmäkenttä hyvin hajanainen- Isoja osia toiminnasta hyvin puutteellisen seurannan piirissä (esim.

sosiaalihuolto, työterveys, ensihoito, HYTE)- Taloustietojen heikko vertailukelpoisuus- Kuntien ja sairaanhoitopiirien tämän hetken tilanne on hyvin kirjava,

kaikkialla ei nähdä tiedolla johtamisen hyötyjä - Osaavaa henkilöstöä ei ole riittävästi saatavilla- Osaaminen- Pirstaloituminen- Prosessit puuttuu- Yhteistyön kehittymättömyys- Työkalut julkisella

Mahdollisuudet Uhat

- Hankkeen tuottamat toiminnalliset hyödyt voivat olla hyvin merkittäviä päätöksenteolle ja koko suomalaiselle sosiaali- ja terveyspolitiikalle

- Valmistelun aikana syntyneitä yhteistyömalleja voitaisiin hyödyntää valmistelun raukeamisesta huolimatta

- Kansallisen tason yhteistyön tekeminen hyvin kannattavaa niin taloudellisesti kuin osaamisen jakamisen näkökulmasta

- Tekninen keskittäminen mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä- Jo nykytilaa rationalisoimalla voidaan saavuttaa merkittäviä suoria hyötyjä

(määrittelyjen yhtenäistäminen, päällekkäisten tiedonkeruiden poistaminen, kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen, järjestelmien käyttöliittymien parantaminen)

- Kustannussäästöt, parempi ja oikea-aikainen palvelu

- Valmistelun aikana syntyneet hyvät yhteistyömallit hajoavat- Valtakunnalliselle kehittämiselle ei saada budjettirahoitusta- Paikallisesti ja alueellisesti lähdetään omiin kehittämissuuntiin niin

sisällöllisesti kuin teknisestikin. Pistemäinen kehittäminen jatkuu ja tietoa ei saada vertailukelpoiseksi.

- Kansallinen tiedontuotanto ei pysty uusiutumaan ja vastaamaan voimaan tulleen toisiolain mahdollisuuksiin ja kentän tarpeisiin. Päällekkäinen tiedon käsittely ja kehittäminen jatkuu.

- Tietojärjestelmien konsolidointi ei etene, nykytoimijat eivät halukkaita tekemään investointeja

- Poliittisesti hankala, vanhat ja ristiriitaiset intressit- Virheelliset tulkinnat, tiedon kohina- Kilpailu, resurssit

Lähde: Mukaeltu lähteestä Mikko Huovila, 2019, STM

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019 • #Uusimaa2019

Soili PartanenHankejohtaja, tietojohtaminenjärjestäjätoiminta+358 40 0795 955soili.partanen@uusimaa2019.fisoili.partanen@porvoo.fi@soili

Timo HakalaICT-projektijohtaja+358 40 194 0877 timo.hakala@uusimaa2019.fi@TimoHakala

Petri NäätänenProjektipäällikkö, tietojohtaminenJärjestäjätoiminta+358 40 427 2664petri.naatanen@uusimaa2019.fipetri.naatanen@hus.fi

Grigori JoffeHankejohtaja, tietojohtaminenJärjestäjätoiminta+358 40 560 7522grigori.joffe@uusimaa2019.figrigori.jotte@hus.fi

Yhteistyössä mukana: