Opinnäytetöiden kehittäminen -verkostohanke1.1.2004 - 31.12.2006Ammattikorkeakoulut, Samok ry, OSAKO Hallinnoija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Hankkeen päätösseminaari 28.9.2006, OuluMaisa Toljamo

I Hankkeen kulku 2004-2006

Päätulokset

Lähtökohdat, tavoitteet, vaiheet

Päätoimet

Toimijat

II Laatusuositukset

Hankkeen (yksi mutta tärkeä) tulos

Lausunnot, yhteenveto

Pääkohdat

PäätuloksetLaatusuositukset ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, syyskuu 2006

Kehittämisehdotukset opinnäytetyöhön, loppusyksy 2006

Avoin keskustelu, verkostoituminen, kontaktien luominen, moniääninen vuoropuhelu

Opinnäytetyökäytänteiden kartoitus, vertailu, jakaminen ja kehittäminen

Materiaalin tuottaminen opinnäytetyön kehittämis- ja ohjaustyöhön

Opinnäytetyön kehittämishankkeiden viriäminen

Seminaarit 7, yhteisseminaari 1, artikkelit 7, teokset 2, opinnäytetyön teemanumero 1, opinnäytetyöt 4, työpaperit 3, hankekokoukset 30, muut (esittelyt, selvitykset ja alustukset )

Materiaali www.oamk.fi/opinnaytehanke

Lähtökohdat, näkökulmat (1)

AMK-OPINNÄYTETYÖ”kehittää ja osoittaa opiskelijan

valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä’ (A352/2003)”

• 21 047 opinnäytetyötä v 2005• hankkeistettuja 76 % v 2005

(tavoitteena 80 %)

AMK-opiskelijat

Opettajat

Ammattikorkeakoulut

Työelämätahot

Thesis-kilpailu

OPM

Päätelmät

Tavoite - hämärtynytkö?

Lähtökohdat, näkökulmat (2)

Kulttuuriala (23 amk)

Tekniikan ja liikenteen ala (25 amk)

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (25 amk)

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (22 amk)

Luonnontieteiden ala (23 amk)

Luonnonvara- ja ympäristöala (13 amk)

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (26 amk)

Humanistinen ja kasvatusala (8 amk)

Hankkeen rajaus • kohteena koulutusaloille yhteiset opinnäytetyön laadun tekijät

”Opinnäytetyöstä jää opiskelijalle muutakin kuin raportti.” Kuulumiset, maaliskuu 2005

Opiskelijana ”tehtiin hirveästi töitä””tuskaa oli””opinpa paljon” ”vain kolmosen”

Opettajana

Työelämäohjaajana

Kehittäjänä kiinnostaa lopputulokseen ja sen laatuun johtaneet tekijät ja prosessit opiskelijan, opettajan ja työelämän näkökulmasta

”Mutta - johtaako laadukas prosessi aina hyvään lopputulokseen?””No mitä tarkoittaa hyvä lopputulos? Ja kenen näkökulmasta?”

Tarkoittaa - opiskelijan oppiminen- mahdollinen tuote, teos- kirjallinen raportti- työllistyminen

vrt. Insinööriliiton tutkimus (2005): 89 % työnantajista korostaaopinnäytetyön merkitystä hyvänä rekrytointikeinona

Lähtökohdat, näkökulmat (3)

Lähtökohdat, näkökulmat (4)Kehittämistä verkostomaisesti, kehittämisverkostona

• kehittämisverkostolle tyypillistä työskentely yhdessä ongelmalliseksi koetun asian parissa, ratkaisu kaikkien osapuolten mukaista (Suominen 2004)

• kehittämisverkosto tapa organisoida yhteistyötä, saavuttaa lisäarvoa ja tehokkuutta yksintoimimisen sijaan, luoda uusia innovaatioita ja oppia toinen toisiltaan (Isacsson, Rissanen, Toljamo, Vallström 2006)

• oletuksena synergia 2+2=5, voi olla myös idiergia 2+2=3 (Claes Gustafsson, ks. Parviainen & Koivunen 2006 , kollektiivinen asiantuntijuus -käsitteestä), myös 2+2=4

Synergia ei itsestäänselvyys vaan edellyttää

• verkostoitumisvalmiutta, omaa kehittämistarvetta, yhteisymmärrystä ytimestä, sitoutumista - ja sen jälkeen panostusta peliin (ks. Kehittämistyön risteyksiä, 2006)

Hankkeen tavoitteet

Kehittää (yhdessä, verkostona) opinnäytetyötä

Lisätä opinnäytetyön tunnettuutta

Edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista

”uutta oman AMKkini opinnäytetyökäytäntöjen kehittämiseen””vuoropuhelua ja avointa keskustelua” ”parempaa näkemystä siitä, miten muualla toimitaan””kehittämisideoita sekä yhdenmukaistamista ja järkeistämistä opinnäytetöiden vaatimustasoon”

Hankkeen vaiheet

Vaihe I: Opinnäytetyön nykytilan selvitys 2004-2005

Vaihe II: Opinnäytetyön laadun tekijät 2005-2006

Vaihe III: Opinnäytetyön laatusuositukset ja kehittämisehdotukset 2006

Kuhunkin vaiheeseen kuuluivat omat seminaarit, puheenvuorot, alustukset ja teemat. II vaiheessa osallistuminen valtakunnalliseen opinnäytetyökilpailun kokouksiin.

Esimerkki keskusteluista: ohjausresurssista

”Hyvin ja vastuullisesti ohjattu AMK-opinnäytetyö vie opettajalta minimissään 20 tuntia /opiskelija. Tämä sisältää kaksi seminaaria, yhden työpaikkavierailun samalla paikkakunnalla, ohjaustilanteet, väliluvut ja projekti/ohjausryhmäkokoukset ja arvioinnin.”

• ohjausresurssi vaihtelee ainakin 10 tunnista 25 tuntiin per opiskelija

• useita ohjaajia, ohjaustapoja, ohjaussisältöjä (sisältö, menetelmä, kielenohjaus)

Työseminaari Oulu 11.2.2005, sähköpostikeskustelu, selvitykset

Esimerkki keskustelusta: laadukas opinnäytetyöprosessi

• opiskelijalle opinnäytetyön laatu on opinnäytetyöprosessin toimivuutta, aiheen kiinnostavuutta, prosessin joustavuutta ja omaa työllistymistä opinnäytetyön kautta

• työelämälle opinnäytetyön laatu voi olla aiheen tarkoituksenmukaisuutta, tulosten hyödynnettävyyttä, opiskelijan aikataulussa pysymistä ja ymmärrettävää raportointia

• ammattikorkeakoululle opinnäytetyön laatu voi olla taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta

• ohjaavalle opettajalle opinnäytetyön laatu voi olla virheettömyyttä tai poikkeuksellisuutta

Alustaja Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakouluTyöseminaari Stadia 29.9.2005

Arvosana AMK 1%

AMK 2%

5 kiitettävä 18 13

4 hyvä 42 37

3 hyvä 30 33

2 tyydyttävä 8 13

1 tyydyttävä 2 4

Yhteensä % (n) 100 (1258) 100 (7393)

Tarkastelussa mukana kolmen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arvosanajakaumat kolmesta ammattikorkeakoulusta (luvut kahdesta ja yhdestä kaavio).- Ei todettu laajemman selvityksen tarvetta.

Esimerkki keskusteluista: arvosanajakaumasta

”Mikä on yrityksen ohjausrooli, mikä on ammattikorkeakoulun ohjausrooli? Opinnäytetöiden ja aiheiden kytky harjoitteluun tuo molemmille hyötyä.” Marjo Risku henkilöstöpäällikkö Sokotel Oy

”Yrityksen ja opinnäytetyön erilaiset tulos- ja aikataulutavoitteet, opiskelijan sitoutumisongelmat, odotetaan usein väitöskirjatasoista, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset usein heikoin osa työtä mutta yrityksen kannalta se tärkein.”

”AMK- opinnäytetyöt tuovat tuoreita näkökulmia, ovat verkostoitumisen edistäjiä, lisäävät teoreettista tuntemusta ja käytännönläheistä tietoa ja näkökulmaa yrityksen ongelmiin.” Nina Vesterinen matkailun erityisasiantuntija KTM

Työseminaari Haaga 24.11.2005

Esimerkki keskusteluista: työelämän näkökulma

Esimerkki keskustelusta: opinnäytetyö T&K-työhön

Case Stadia, sosiaali- ja terveysala

• opiskelijoille esitellään T&K-työn hankkeet, joihin mahdollista tehdä opinnäytetöitä

• aiheet opiskelijoille hakemusten perusteella

• opinnäytetöiden ja T&K-työn yhdistämisestä on hyviä kokemuksia

• on opettajalle luonteva tapa tehdä T&K-työtä

Alustaja Taru Ruotsalainen StadiaTyöseminaari 24.11.2005 Haaga

Hankkeen päätoimet

Miten kehitetty opinnäytetyötä? Nykytilan selvitys; keskustelut, kirjallisuuskatsaus, neljä opinnäytetyötä; työpaperit (arviointikriteerit, ohjeet ja määritelmät); kokemusten ja käytänteiden jakaminen; laatusuositusten laatiminen; materiaalin tuottaminen (avoin saatavuus, myös jatkossa)

Miten lisätty opinnäytetyön tunnettuutta? Seitsemän artikkelia (julkaisuluettelo kansiossa), teemanumeron osatoimitus, kokoomateos (joulukuussa), alustukset, hankkeen kotisivu www.oamk.fi/opinnaytehanke

Miten edistetty keskustelua ja verkostoitumista? Kahdeksan seminaaria; 35 luennoitsijaa, neljä työelämäedustajaa, kolme opiskelijoiden edustajaa, 450 seminaariosallistujaa, sähköinen keskustelu

Seminaari Teema Paikka Määrä

Yhteisseminaari 11-12.11.04 Verkostoista laatua ohjaukseen Mikkeli -

I Työseminaari 11.2.05 Opinnäytetyön nykytila, kehittämishaasteet Oulu 64

Seminaari 9-10.6.05 Laatua opinnäytetöihin, nykytilasta laadun tekijöihin Oulu 120

II Työseminaari 29.9.05 Nykytilasta laadun tekijöihin, teemat Stadia 25

III Työseminaari 24.11.05 Opinnäytetyön laadun tekijät Haaga 43

Internaatti 2-3.2.06 Laatusuositusehdotusten työstäminen Haikko 40

IV Työseminaari 20.4.06 Laatusuositusehdotusten esittäminen Stadia 34

Päätösseminaari 28.9.06 Lisääntyykö laatu, viriääkö vaikuttavuus Oulu 124

Myös sähköpostilistat, WebCT

Hankkeen seminaarit

Haasteet juuri nyt – > miten tieto levinnyt, leviää?

[Lähde: Linnamaa & Sotarauta 2003]

Syksyn toiminta - mitä tulossa?

Kehittämisehdotukset opinnäytetyöhön

Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa -kirja

• useita kirjoittajia

• artikkeleiden deadline 31.11.2006

Selvitys suomen kielen ja viestinnän opettajien osallistumisesta opinnäytetyöprosessiin

• aineiston keruu 5.9.-29.9.2006

• tulokset julkaistaan syksyllä 2006

Hankearviointi, raportointi, kokoukset

Hankkeen toimijat

Ohjausryhmä, kokouksia 10

Projektiryhmä, kokouksia 20

Yhteyshenkilöt, 26 ammattikorkeakoulua

Seminaarien luennoitsijat, osallistujat

Teemaryhmät, 48 osallistujaa 21 ammattikorkeakoulusta ja kahdesta opiskelijajärjestöstä

• teemoina opinnot, ohjaus, työelämäyhteistyö ja T&K-työ, asiantuntijaviestintä, arviointi

• teemaryhmillä puheenjohtajat

Teemaryhmien puheenjohtajat

Yliopettaja Leena Viinamäki, Kemi-Tornion amk ”pitää tulla konkreettinen työkalu..”

Yliopettaja Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Kymenlaakson amk ”mutta näkyykö ohjaussuhteen merkitys..”

Tutkimuspäällikkö Riitta Rissanen, Savonia-amk ”mutta mitä se tarkoittaa..”

Yliopettaja Aino Vuorijärvi, Stadia ”mitä tähän sanotte, eikö mitään uutta kuulu..”

Yliopettaja Pentti Hanhela, Oulun seudun amk ”osin puutteellinen - mitä se opiskelijalle kertoo..”

OPINNOT

OHJAUS

TYÖELÄMÄYHTEYS

ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ

ARVIOINTI

Teemojen polku laatusuosituksiin

Aika Etapit

2004-05

25.8.05

29.9.05

30.4.06

2.5. - 31.5.06

21.6. - 31.8.06

7.9.06

28.9.06

Nykytilan selvitys

Työpaperi, viisi teemaa, teemoihin ilmoittautuminen

Teemaryhmien työskentely alkaa työseminaarissa

Työseminaareja, sähköinen työskentely

Teemaryhmien työskentely päättyy, ehdotukset valmiit

Laatusuositusten toimittaminen, projektiryhmä

Kommentointikierros, teemaryhmät, opiskelijaedustajat

Laatusuositukset, lausuntopyynnöille

- ammattikorkeakoulut, opiskelijat, työelämäjärjestöt

Ohjausryhmän hyväksyminen

Laatusuositukset julkistetaan, myös sähköisenä

Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa. Suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. 2006. 11 suositusta, 16 liitettä, 44 sivua

• tavoitteena kehittää, yhtenäistää ja tehostaa opinnäytetyöprosessia sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa

• rakenteena suositus, suosituksen topiikki, mahdollinen hyvä käytänne

• jakelu seminaariosallistujille 1 kpl, postijakelu ammattikorkeakouluille ja opiskelijakunnille, sähköinen versio saatavilla www.oamk.fi/opinnaytehanke

LaajuusOpinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Se sisältää itsenäisen työskentelyn, seminaarit ja ohjauskeskustelun.

Aloitus Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna ammattiopintoja ja menetelmäopintoja siten, että hänellä on riittävät valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

SUOSITUKSET [1-2]

Aihe Opinnäytetyön aihe valitaan ammattiopintojen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T&K-työn hankkeissa tai muuten osana laajempaa kokonaisuutta on suositeltavaa.

OhjausOpinnäytetyön ohjauksen tavoitteena on tukea opinnäytetyön tekijän ammatillista kehittymistä. Ohjaussuhde tarkoittaa sitoutumista prosessiin ja edellyttää kaikkien osapuolten valmistautumista ohjaustilanteisiin sovitun mukaisesti. Tarpeenmukainen ohjaus tukee opinnäytetyön tekijän itsenäistä oppimisprosessia.

Opinnäytetyön tekijä, ohjaava opettaja ja mahdollinen työelämäohjaaja sopivat opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa ohjauksen tavoitteen, ohjausmenetelmät, ohjauksen työnjaon ja seminaareihin liittyvät käytänteet ja pelisäännöt. Kirjallisen ohjaussopimuksen tekeminen on suositeltavaa.

SUOSITUKSET [3-4]

Ohjaava opettajaOhjauksesta päävastuussa oleva ohjaava opettaja on aina opinnäytetyön tekijän tiedossa ja tavoitettavissa sovitulla tavalla. Ohjaavalla opettajalla on riittävä perehtyneisyys ammattikorkeakoulututkintoon tehtävään opinnäytetyöhön ja sen luonteeseen.

OpasOpinnäytetyön tekijällä on käytössään ammattikorkeakoulun laatima opinnäytetyön tekijän opas (verkossa), joka sisältää muun muassa opinnäytetyön ohjaukseen, kirjoittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviointiin liittyvät ohjeet, opinnäytetyöprosessin kuvauksen ja konkreettisia havainnollistavia esimerkkejä.

SUOSITUKSET [5-6]

TekijämääräOpinnäytetyö tehdään yksilötyönä tai sellaisella työnjaolla, että kukin opiskelija voi osoittaa prosessin kokonaishallinnan ja yksilöllisen osaamisensa. Pari- tai ryhmätyönä tekemisen sijasta suositellaan, että samaan aihepiiriin tehdään useita opinnäytetöitä. Tällä tuetaan opiskelijoiden vertaiskeskustelua ja yhteisoppimista sekä mahdollistetaan ryhmäohjaus.

Tekstin rakennemallitOpinnäytetyön raportoinnissa on useita vaihtoehtoisia rakennemalleja, joita sovelletaan työn toteuttamistavan mukaan. Keskeistä on kirjoittaa työssä käytetty tietoperusta näkyviin ja laatia tekstiin oppimista osoittava ja lukijaa palveleva arviointi- ja pohdintaosa.

SUOSITUKSET [7-8]

ArviointiArviointiin vaikuttavat tekijät ovat opinnäytetyön tekijän tiedossa opinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arvioinnin periaatteet, arviointikriteerit ja arviointimenettelyn. Arvioinnin tulee olla kehittävää ja näyttöön perustuvaa.

TiivistelmätietokantaOpinnäytetöiden tiivistelmät tallennetaan yhteiseen tietokantaan opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien käytettäviksi sekä ammattikorkeakoulussa että työelämässä.

SUOSITUKSET [9-10]

TerminologiaOpinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia yhteisiä termejä, kuten ”opinnäytetyö”, ”opinnäytetyön tekijä”, ”opinnäytetyöseminaari”, ”opinnäytetyösuunnitelma”, ”ohjaava opettaja”, ”tekstinohjaaja”, ”tietoperusta”, ”työelämäohjaaja” ja ”vertaisarvioija”.

SUOSITUKSET [11]

Lausunnot

Lausuntopyynnöt, yhteensä 38

• kaikki ammattikorkeakoulut, seitsemän työmarkkina- tai opiskelijajärjestöä (mukana thesis-yhteistyössä)

Lausunnot, yhteensä 21

• Agrologien liitto ry, Insinööriliitto IL ry, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, SAMOK ry, Talentia ry, Tehy

• EVTEK, HAAGA, Humak, KAJAK, LAUREA, MAMK, OAMK, P-KAMK, PoliisiAMK, RAMK, SAMK, SAVONIA, SeAMK, SYDVÄST, TAMK

Lausunnot, yhteenveto

Yleistä suosituksista

• arvokas lisä ammattikorkeakoulujen kehittämistyöhön

• todellinen tarve, välitön hyöty ja hyödynnettävyys

• erityisen hyvää, että kohdistuvat kaikkiin koulutusaloihin

• suositukset asiallisia, oikeaan osuvia ja selkeästi laadittuja

Erityishuomiot

• tekijämäärä

• opiskelijan oikeusturva

• hyvät käytänteet

Mutta –

lisääntyykö laatu, viriääkö vaikuttavuus?