suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla

VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT

Muuttoliikkeestä määrällisesti ja laadullisesti eniten hyötyneet kunnat 2010-luvulla

VTT Timo Aro ja valt. yo. Rasmus Aro Toukokuu 2016

SISÄLTÖ

1.Analyysin tausta ja toteuttaminen

2.Muuttujakohtaiset tulokset

3.Tulokset: Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla

4.Keskeiset nostot

1. Analyysin tausta ja toteuttaminen

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS

NETTOMAAHAN-

MUUTTO

KUNTIEN VÄLINEN

MUUTTOLIIKE

Väestökehityksen osatekijät

Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)

vuosina 2010-2015

100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen

77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen

310 nettomaahanmuutto positiivinen

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015

65,3 % Kuntien sisäisiä muuttoja

kunnan osa-alueelta toiselle

30 % Kuntien välisiä muuttoja

4,7 % Maahan- ja maastamuuttoja

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

2010-LUVUN MUUTTOLIIKE PÄHKINÄNKUORESSA

1. Muuttovoittoa saavien alueiden mää-

rä on vähentynyt ja keskittynyt maantieteellisesti

2. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäises-sä dynamiikassa on tapahtunut isoja muutoksia: keskuskaupunkien muut-tovoitot kasvaneet ja kehyskuntien vähentyneet

3. Lisääntynyt maahanmuutto

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057

-2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389 -3 114

+228 -86

+16 244 +2 582

+7 804 -2 016

-86

+228

-3 114

-1 389

-973 -2 057

-2 411 -1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259

-1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,

seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 5 + 14 + 79

LÄHTÖKOHTA: Mistä me puhumme, kun puhumme

muuttovetovoimasta?

• Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta

eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väes-tökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehi-tyksen, saavutettavuuden jne.

• Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimai-suuden näkökulma ja sitä voidaan analysoida usean eri muuttujan avulla: tässä analyysissä alu-eiden muuttovetovoimaa tarkastellaan määrälli-seen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakentee-seen, nykyisen väestökehitykseen ja tulevan väestökehitykseen liittyvien muuttujien avulla

• Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoi-maisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta, potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potenti-aalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalis-ten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yri-tysten, sijaintipäätösten, investointien ja inves-toreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä keski-tytään muuttajien näkökulmaan.

ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN

Kuntien muuttovetovoima-analyysin koh-teena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti

Analyysi muodostettiin 11 kuntien muutto-vetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väestöke-hitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin ar-voihin

Kunnat jaettiin a) viiteen viidennekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11 muuttujan sijoituksen perusteella järjestys- luvun mukaiseen järjestykseen (1-313)

Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta posi-tiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin muuttujasta eli kasautuvatko muuttoveto-voimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin vai eivät

Vetovoima-analyysin muuttujat

Määrällinen

muuttoliike

- Kuntien välinen nettomuutto vuo-sina 2010-2015

- Nettomaahanmuutto vuosina 2010-2015

Laadullinen

muuttoliike

- Aktiivi-ikäisten nettomuutto vuosina 2010-2014

- Työllisten nettomuutto 2009-2013

- Opiskelijoiden nettomuutto 2009-2013

- Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto 2009-2013

- Keski- ja hyvätuloisten nettomuutto 2009-2013

- Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013

Nykyinen ja

tuleva väestö-

kehitys

- Kuntien väestönlisäys vuosina 2010-2015

- Väestömuutos ennusteen mukaan vuosina 2015-2030

- Työikäisen väestön muutos ennus-teen mukaan vuosina 2015-2030

2. Muuttujakohtaiset tulokset

2a. Määrällinen muuttoliike

Kuntien välinen muuttoliike oli posi-tiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin joka neljännessä kunnassa

Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäy-tävän varrelle, suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille (Turun, Oulun, Jy-väskylän, Kuopion, Joensuun, Porin) ja pistemäisesti yksittäisille paikkakun-nille

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku (4807) vuosina 2010-2015

Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1)

Kuntien välinen muuttoliike promillea per vuosi vuosina 2010-2015

> 5 promillea (12 kuntaa)

> -5 promillea (133 kuntaa)

-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTO-LIIKE VUOSINA 2010-2015

Kuntien välinen nettomuutto vuosina 2010-2015

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO ABS. 2010-2015

1. Helsinki 17 165 2. Tampere 6 340 3. Turku 4 807 4. Oulu 4 132 5. Espoo 3 774 6. Kuopio 3 210 7. Jyväskylä 1 959 8. Seinäjoki 1 946 9. Lahti 1 485 10. Pirkkala 1 324 11. Lempäälä 1 243 12. Joensuu 1 138 13. Ylöjärvi 1 104 14. Sipoo 905 15. Nokia 848 16. Kaarina 749 17. Kauniainen 740 18. Lieto 686 19. Hämeenlinna 649 20. Pori 547

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 2010-2015

1. Kauniainen 13,6 2. Jomala 12,5 3. Pirkkala 12,1 4. Kustavi 11,3 5. Lemland 11,0 6. Lempäälä 9,6 7. Sipoo 8,0 8. Uurainen 6,5 9. Lieto 6,0 10. Ylöjärvi 5,8 11. Kittilä 5,7 12. Seinäjoki 5,4 13. Kuopio 4,9 13. Tampere 4,8 15. Kontiolahti 4,7 15. Helsinki 4,7 17. Ylivieska 4,6 18. Turku 4,4 18. Nokia 4,4 20. Muurame 4,3

Nettomaahanmuutto oli positiivinen 309 kunnassa 313:sta vuosina 2010-2015 eli de facto lähes kaikissa Suomen kunnissa

Kaikki kunnat saivat yhteenlaskettuna noin 94 000 henkilöä muuttovoittoa maahanmuutosta vuosina 2010-2014

Maahanmuutosta saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa suurimmat kaupungit: Helsinki (18007), Espoo (8669), Vantaa (7717), Turku (4238), Tampere (3 555) ja Oulu (2567)

Maahanmuutosta saivat suhteellisesti eniten muuttovoittoa Geta (17,9 promillea), Kristiinankaupunki (14,2), Vöyri (14) ja useat pienet Ahvenan-maan kunnat.

Isommista kunnista maahanmuutosta saivat merkittävää suhteellista muuttovoittoa mm. Pietarsaari, Kemi, Vantaa ja Kotka

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Nettomaahanmuutto kun-nittain promillea per vuosi 2010-2015


0,1 – 4,9 promillea (284 kuntaa)

> -0,1 promillea (5 kuntaa)

NETTOMAAHANMUUTTO KUN-NITTAIN VUOSINA 2010-2015

Nettomaahanmuutto kunnittain vuosina 2010-2015

SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO ABS. 2010-2015

1. Helsinki 18 007 2. Espoo 8 669 3. Vantaa 7 717 4. Turku 4 238 5. Tampere 3 555 6. Oulu 2 567 7. Vaasa 2 143 8. Kotka 2 020 9. Jyväskylä 1 868 10. Lahti 1 720 11. Lappeenranta 1 687 12. Kuopio 1 481 13. Rovaniemi 1 299 14. Hämeenlinna 1 262 15. Joensuu 1 200 16. Kouvola 1 125 17. Kajaani 988 18. Pietarsaari 930 19. Pori 887 20. Kerava 884

SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 2010-2015

1. Geta 17,9 2. Kristiinankaup. 14,2 3. Vöyri 14,0 4. Föglö 13,7 5. Eckerö 11,6 6. Kökar 11,3 7. Siikajoki 10,6 8. Pudasjärvi 9,8 9. Pietarsaari 7,9 10. Närpiö 7,1 11. Punkalaidun 6,9 12. Vårdö 6,4 13. Lieksa 6,3 13. Kemi 6,3 15. Vantaa 6,2 15. Kotka 6,2 17. Honkajoki 5,9 18. Lumparland 5,8 18. Uusikaarlepyy 5,7 20. Lappajärvi 5,6

2b. Muuttajien rakenne

25-54 –vuotiaiden ikäryhmästä sai muuttovoittoa yhteensä 195 kuntaa eli noin kaksi kolmesta kunnasta vuosina 2010-2014

Ikäryhmästä saivat muuttovoittoa tasaisesti kaikki alueet koko maassa lukuun ottamatta niin sanotun väli-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueita.

Muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen kunnat: Espoo (2686), Nurmijärvi (1450), Vantaa (1300), Tuusula (1239), Ylöjärvi (1164), Lempäälä (1062, Kaarina (1029) ja Lieto (1014)

Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Pirkkala (11,1 promillea), Jomala (10,9), Lieto (10,8), Lempäälä (9,9), Sipoo (9,6), Toivakka (9,1) ja Uurainen (8,9)

25-54 –VUOTIAIDEN NETTO-MUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2014


25-54 –vuotiaiden netto-muutto 2010-2014

muuttovoittoa (195 kuntaa)

muuttotappiota (118 kuntaa)

25-54 –vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2010-2015

SIJOITUS KUNTA 25-54 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO ABS. 2010-2014

1. Espoo 2 686 2. Nurmijärvi 1 450 3. Vantaa 1 300 4. Tuusula 1 239 5. Ylöjärvi 1 164 6. Lempäälä 1 062 7. Kaarina 1 029 8. Lieto 1 014 9. Pirkkala 1 001 10. Kangasala 903 11. Sipoo 899 12. Nokia 882 13. Vihti 782 14. Kirkkonummi 767 15. Laukaa 631 16. Mäntsälä 610 17. Porvoo 556 18. Kontiolahti 543 19. Mustasaari 540 20. Siilinjärvi 536

SIJOITUS KUNTA 25-54 –VUOTIAIDEN NET-TOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 2010-2014

1. Pirkkala 11,1 2. Jomala 10,9 3. Lieto 10,8 4. Lempäälä 9,9 5. Sipoo 9,6 6. Toivakka 9,1 7. Uurainen 8,9 8. Lemland 8,6 9. Rusko 8,5 9. Vesilahti 8,5 11. Kittilä 8,4 12. Kauniainen 8,1 12. Muurame 8,1 14. Askola 7,7 15. Kontiolahti 7,6 15. Ylöjärvi 7,4 17. Liminka 7,2 17. Pyhtää 7,2 19. Nurmijärvi 7,1 19. Masku 7,1

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013

Työllisten nettomuutto ehkä tärkein yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi

Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta

Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)

Työllisistä kärsivät suurimmat muutto-tappiot suuret keskuskaupungit pää-kaupunkiseutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja Oulu (-1 388)


Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

>200 ( 32 kuntaa)

100-199 (22 kuntaa)

1-99 ( 61 kuntaa)

-1- -99 ( 122 kuntaa)

-100 - -199 ( 40 kuntaa)

>-200 ( 70 kuntaa)

TOP 20 työllisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013

SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO ABS. 2009-2013

1. Helsinki 10503 2. Vantaa 1611 3. Pirkkala 915 4. Seinäjoki 880 5. Espoo 839 6. Nurmijärvi 757 7. Nokia 686 8. Lempäälä 676 9. Lieto 674 10. Ylöjärvi 670 11. Tuusula 659 12. Mäntsälä 565 13. Vihti 513 14. Mustasaari 499 15. Kaarina 450 16. Sipoo 446 17. Kontiolahti 441 18. Kangasala 421 19. Hyvinkää 410 20. Kittilä 403

SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTO-MUUTTO PROMILLEA 2009-2013

1. Kittilä 12,8 2. Pirkkala 10,4 3. Jomala 10,2 4. Lieto 7,3 5. Lempäälä 6,4 6. Utsjoki 6,3 6. Kontiolahti 6,3 6. Vesilahti 6,3 9. Lemland 6,0 10. Uurainen 5,7 11. Mäntsälä 5,6 12. Mustasaari 5,3 13. Rusko 5,1 14. Askola 5,1 14. Liperi 5,1 14. Siuntio 5,1 17. Laihia 4,9 17. Petäjävesi 4,9 19. Sipoo 4,8 20. Pyhtää 4,4

Opiskelijoista sai muuttovoittoa yhteensä vain 24 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin joka 13. kunta

Opiskelijoiden muuttovoitot keskittyi-vät suuriin ja monipuolisiin koulutus-kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Jy-väskylään

Opiskelijoista saivat määrällisesti eni-ten muuttovoittoa Helsinki (8203), Tampere (6173), Turku (5148), Oulu (3952), Jyväskylä (3876), Kuopio (2390) ja Joensuu (2310)

Opiskelijoista saivat suhteellisesti eni-ten muuttovoittoa Joensuu (6,3 pro-millea), Jyväskylä (5,9), Turku (5,8), Tampere (5,7), Kuopio (4,4), Oulu (4,2) ja Vaasa (4,2)

OPISKELIJOIDEN NETTO-MUUTTO KUNNITTAIN VUO-SINA 2009-2013

Opiskelijoiden netto-muutto kunnittain 2009-2013

>500 (12 kuntaa)

100-499 (5 kuntaa)

1-99 (7 kuntaa)

-1- -99 ( 145 kuntaa)

-100 - -499 (139 kuntaa)

> -500 (5 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

TOP 20 opiskelijoiden määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013

SIJOITUS KUNTA OPISKELIJOIDEN NETTOMUUTTO ABS. 2009-2013

1. Helsinki 8 203 2. Tampere 6 173 3. Turku 5 148 4. Oulu 3 952 5. Jyväskylä 3 876 6. Kuopio 2 390 7. Joensuu 2 310 8. Vaasa 1 373 9. Espoo 1 211 10. Lahti 846 11. Seinäjoki 549 12. Lappeenranta 534 13. PorI 474 14. Rovaniemi 453 15. Rauma 182 16. Hämeenlinna 149 17. Mariehamn 137 18. Ylivieska 90 19. Mikkeli 75 20. Outokumpu 68

SIJOITUS KUNTA OPISKELIJOIDEN NETTO-MUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 2009-2013

1. Joensuu 6,3 2. Jyväskylä 5,9 3. Turku 5,8 4. Tampere 5,7 5. Kuopio 4,4 6. Oulu 4,2 6. Vaasa 4,2 8. Helsinki 2,7 9. Mariehamn 2,4 10. Seinäjoki 1,9 11. Outokumpu 1,8 12. Lahti 1,7 13. Lappeenranta 1,5 13. Rovaniemi 1,5 15. Ylivieska 1,3 16. Pori 1,1 17. Espoo 1 18. Rauma 0,9 19. Ikaalinen 0,8 20. Kauniainen 0,7

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa ja muuttotappiota 135 kuntaa

13 kuntaa sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai yli 500 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2009-2013: Espoo sai määrällisesti eniten (+1 425 hlöä) ja Pirkkala (9,7 promillea) suh-teellisesti eniten muuttovoittoa

Suurten kaupunkien kehyskunnat saivat korkea-asteen tutkinnon suorittaneista määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttovoittoa

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista saivat määrällisesti eniten muuttotap-piota suuret ja monipuoliset opiskelija-kaupungit: Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne.

KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013


Korkea-asteen netto-muutto kunnittain 2009-2013

muuttovoittoa (178 kuntaa)

muuttotappiota (135 kuntaa)

TOP 20 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013

SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTO-MUUTTO ABS. 2009-2013

1. Espoo 1425 2. Pirkkala 854 3. Nurmijärvi 803 4. Nokia 761 5. Vantaa 759 6. Lempäälä 736 7. Kaarina 702 8. Ylöjärvi 654 9. Tuusula 640 10. Kangasala 623 11. Kirkkonummi 615 12. Sipoo 556 13. Lieto 555 14. Vihti 481 15. Mustasaari 440 16. Porvoo 436 17. Lohja 429 18. Hämeenlinna 427 19. Hyvinkää 408 20. Naantali 399

SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NET-TOMUUTTO PROMIL-LEA 2009-2013

1. Pirkkala 9,7 2. Kökar 8,7 3. Kauniainen 7,1 4. Lempäälä 7,0 5. Sipoo 6,0 5. Lieto 6,0 7. Liminka 5,7 8. Hailuoto 5,6 9. Kustavi 5,5 9. Vesilahti 5,5 11. Luhanka 5,0 12. Nokia 4,8 13. Mustasaari 4,7 13. Toivakka 4,7 15. Kittilä 4,6 16. Kaarina 4,5 17. Muurame 4,4 18. Naantali, Kangasala 4,2 18. Uurainen, Ylöjärvi 4,2 18. Siuntio 4,2

Keski- ja hyvätuloisten yli 32 000 eu-roa vuodessa ansaitsevista sai muutto-voittoa yhtensä 200 kuntaa eli kaksi kolmesta kunnasta vuosina 2009-2013

Keski- ja hyvätuloisista saivat muutto-voittoa Etelä- ja Lounais-Suomen kun-nat, pää-osa kunnista linjan Pori-Lap-peenranta alapuolella. Lisäksi muutto-voittoa saivat osa Pohjanmaiden ran-nikko-kunnista ja Pohjois- ja Länsi-La-pin kunnat

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (1347), Nurmijärvi (937), Tuusula (738), Pirkkala (701), Lempää-lä (574) ja Sipoo (567)

Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Kökar (11,1 promillea), Jomala (9,2), Kauniainen (8,5), Pirkkala (8), Siuntio (6,4) ja Sipoo (6,1)

Hyvä- tai keskituloisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

Muuttovoittoa (200 kuntaa)

Muuttotappiota (113kuntaa)

KESKI- JA HYVÄTULOISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013


TOP 20 hyvä- ja keskituloisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013

SIJOITUS KUNTA HYVÄ- JA KESKITULOISTEN NETTOMUUTTO ABS. 2009-2013

1. Espoo 1 347 2. Nurmijärvi 937 3. Tuusula 738 4. Pirkkala 701 5. Lempäälä 574 6. Sipoo 567 7. Hämeenlinna 559 8. Lieto 555 9. Nokia 546 10. Kaarina 531 11. Kirkkonummi 528 12. Vihti 515 13. Mäntsälä 510 14. Ylöjärvi 506 15. Kangasala 503 16. Lohja 434 17. Porvoo 391 18. Kauniainen 374 19. Naantali 349 20. Järvenpää 336

SIJOITUS KUNTA HYVÄ- JA KESKITULOISTEN NETTOMUUTTO SUHTEEL-LISESTI 2009-2013

1. Kökar 11,1 2. Jomala 9,2 3. Kauniainen 8,5 4. Pirkkala 8,0 5. Siuntio 6,4 6. Sipoo 6,1 7. Lieto 6,0 8. Lemland 5,8 9. Sottunga 5,5 10. Lempäälä 5,5 11. Kustavi 5,5 12. Vesilahti 5,3 13. Mäntsälä 5,1 14. Toivakka 4,9 14. Uurainen 4,9 16. Inkoo 4,8 16. Hailuoto 4,8 18. Nurmijärvi 4,6 19. Luhanka 4,5 20. Pornainen 4,2

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI-NEN TULOKERTYMÄ EUROA PER ASUKAS VUOSINA 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tuloker-tymä kuvaa alueen tulo- ja lähtömuut-tajien kaikkien tulojen välistä erotusta: kartassa on tarkasteltu erotusta euroina asukasta kohden vuosina 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tuloker-tymä oli positiivinen 180 kunnassa ja negatiivinen 133 kunnassa

Tulokertymä oli asukasta kohden las-kettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kun-nassa: ylivoimaisesti korkein tuloker-tymä oli Kauniaisissa sekä erittäin kor-kea Ahvenanmaan kunnissa, Pirkka-lassa, Kittilässä ja yksittäisissä suurten kaupunkien kehyskunnissa

Tulokertymä oli negatiivisin Kaskisissa, Toholammella, Kärsämäellä ja useissa ydin- tai harvaan asutun maaseudun kunnissa ympäri Suomea

Muuttoliikkeen laskennal-linen tulokertymä euroa per asukas 2009-2013

> 200 €/as. (34 kuntaa)

1 - 199 €/as. (146 kuntaa)

-1 - -199 €/as. (129 kuntaa)

> -200 €/as. (4 kuntaa)


Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LAS-

KENNALLINEN TULO-KERTYMÄ MILJOONAA EUROA 2009-2013

1. Helsinki 249,2 2. Espoo 92,2 3. Kauniainen 70,5 4. Vantaa 55,6 5. Pirkkala 50,1 6. Hämeenlinna 43,3 7. Nurmijärvi 43,1 8. Lahti 42,6 9. Seinäjoki 37,8 10. Tuusula 37,4 11. Sipoo 35,0 12. Nokia 33,6 13. Kirkkonummi 31,8 14. Ylöjärvi 31,0 15. Lieto 30,9 16. Lempäälä 30,8 17. Kaarina 29,0 18. Kangasala 28,4 19. Mäntsälä 27,2 20. Vihti 27,2

SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LAS-KENNALLINEN TULOKER-TYMÄ EUROA ASUKASTA KOHDEN 2009-2013

1. Kauniainen 1597,1 2. Lumparland 729,9 3. Kökar 576,4 4. Pirkkala 568,8 5. Jomala 537,2 6. Lemland 422,0 7. Kittilä 396,7 8. Sipoo 378,7 9. Kustavi 375,6 10. Lieto 332,1 11. Vesilahti 331,3 12. Siuntio 328,8 13. Toivakka 309,2 14. Luhanka 306,3 15. Vårdö 304,0 16. Lempäälä 293,7 17. Eckerö 284,0 18. Muurame 282,7 19. Mäntsälä 269,8 20. Uurainen 268,7

2c. Nykyinen ja tuleva väestökehitys

Väestölisäyksessä on huomioitu kaikki väestökehityksen osatekijät vuosina 2010-2015: luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja netto-maahanmuutto

Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin joka kol-mannessa kunnassa vuosina 2010-2015

Väestönlisäystä saaneet kunnat keskit-tyivät Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle, muille suurille kaupunkiseuduille, Pohjanmai-den rannikkolle, Ahvenanmaalle ja pis-temäisesti muihin yksittäisiin kuntiin

Väestönlisäys oli määrällisesti suurin Helsingissä (45 635), Espoossa (25 173) ja Vantaalla (16 540) sekä suhteellisesti Jomalassa (23,7 promillea), Pirkkalassa (21,9 ) ja Lemlandissa (19,2 )

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015


5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)

-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)

> -10 promillea (106 kuntaa)

VÄESTÖNLISÄYS KUNNIT-TAIN VUOSINA 2010-2015

Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2015

SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS MÄÄ-RÄLLISESTI VUOSINA 2010-2015

1. Helsinki 45635 2. Espoo 25173 3. Vantaa 16540 4. Oulu 16046 5. Tampere 13744 6. Turku 9810 7. Jyväskylä 7716 8. Kuopio 5611 9. Seinäjoki 4528 10. Vaasa 3723 11. Lahti 3095 12. Joensuu 2845 13. Ylöjärvi 2558 14. Pirkkala 2389 15. Lempäälä 2364 16. Nurmijärvi 2272 17. Järvenpää 2230 18. Kirkkonummi 2101 19. Rovaniemi 2006 20. Kaarina 1817

SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS SUH-TEELLISESTI (PROMILLEA) VUOSINA 2010-2015

1. Jomala 23,7 2. Pirkkala 21,9 3. Lemland 19,2 4. Liminka 19,0 5. Lempäälä 18,3 6. Espoo 16,2 7. Kauniainen 15,6 8. Luoto 14,6 9. Kempele 14,2 10. Oulu 13,9 11. Kontiolahti 13,6 12. Ylöjärvi 13,5 13. Vantaa 13,3 13. Ylivieska 13,3 15. Uurainen 13,2 16. Geta 12,9 17. Seinäjoki 12,6 18. Helsinki 12,5 19. Tyrnävä 12,1 19. Sipoo 11,9

Tilastokeskuksen uuden väestöennus-teen (2015) mukaan väestö kasvaa yh-teensä 111 kunnassa vuosina 2015-2030

Väestö kasvaa ennusteen mukaan laa-jalla Helsingin metropolialueella, Hel-singin ja Vaasan välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunki-seuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjan-maiden rannikkoalueella ja osassa Lap-pia

Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat pääosin kes-kisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomes-sa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla

Väestö kasvaa määrällisesti eniten Hel-singissä (91 578), Espoossa (49 341) ja Oulussa (30 768) sekä suhteellisesti Jo-malassa (27,1 %), Pirkkalassa (26,7 %) ja Lemlandissa (26,7 %)

VÄESTÖENNUSTE KUNNIT-TAIN VUOSINA 2015-2030

Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)

> 10 % (33 kuntaa)

5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)

0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)

-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)

> -10 % (106 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Väestöennuste kunnittain (muutos%) vuosina 2015-2030

SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS MÄÄ-RÄLLISESTI (%) VUOSI-NA 2015-30

1. Helsinki 91 578 2. Espoo 49 391 3. Oulu 30 768 4. Vantaa 30 231 5. Tampere 26 431 6. Turku 16 066 7. Jyväskylä 12 699 8. Kuopio 10 821 9. Seinäjoki 8 571 10. Vaasa 7 105 11. Lahti 5 242 12. Pirkkala 5 106 13. Järvenpää 4 506 14. Nurmijärvi 4 469 15. Ylöjärvi 4 320 16. Joensuu 4 279 17. Lempäälä 4 169 18. Tuusula 3 959 19. Kirkkonummi 3 946 20. Kerava 3 824

SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS SUHTEEL-LISESTI (%) VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 27,1 2. Pirkkala 26,7 3. Lemland 20,6 4. Geta 20,4 5. Luoto 18,7 6. Lempäälä 18,4 7. Espoo 18,3 8. Kauniainen 17,6 9. Oulu 15,5 10. Helsinki 14,6 11. Ylivieska 14,6 12. Lieto 14,5 13. Liminka 14,3 14. Vantaa 14,2 15. Kontiolahti 14 16. Seinäjoki 13,9 17. Ylöjärvi 13,2 18. Kempele 12,5 19. Hammarland 11,9 20. Tampere, Sipoo 11,7

Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä keskimääräistä työmarkki-noille tulo- ja poistumisikää eli 22-62-vuotiaiden ikäryhmän muutosta kunnit-tain vuosina 2015-2030

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli kes-kimäärin alle joka kuudennessa kunnas-sa

Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-jaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäi-sesti yksittäisissä kunnissa

Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)

TYÖIKÄISEN 22-62 –VUOTIAAN VÄESTÖN MUUTOS% VUOSINA 2015-2030

Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030

> 15 % (3 kuntaa)

5 - 14,9 % (17 kuntaa)

0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)

-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)

-5 - -14,9 % (68 kuntaa)

> -15 % ( 164 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030

SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-30

1. Helsinki 34 477 2. Espoo 18 919 3. Vantaa 9 868 4. Oulu 9 326 5. Tampere 8 146 6. Turku 5 504 7. Jyväskylä 2 849 8. Vaasa 2 819 9. Seinäjoki 2 260 10. Pirkkala 1 786 11. Lempäälä 1 340 12. Kuopio 1 220 13. Nurmijärvi 882 14. Ylöjärvi 882 15. Lieto 847 16. Tuusula 733 17. Kirkkonummi 702 18. Sipoo 674 19. Liminka 650 20. Kauniainen 539

SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI (%) VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 20,3 2. Pirkkala 17,6 3. Luoto 15,8 4. Liminka 14,2 5. Lemland 13,6 6. Espoo 12,5 7. Kauniainen 11,9 8. Lempäälä 11,6 9. Helsinki 9,1 10. Oulu 8,6 11. Lieto 8,5 12. Vantaa 8,2 13. Hammarland 7,7 13. Vaasa 7,7 15. Seinäjoki 7 16. Sipoo 6,7 17. Tampere 6,3 18. Ylivieska 6 19. Turku 5,3 19. Ylöjärvi 5,3

3. Tulokset: Suomen vetovoimaisimmat

kunnat 2010-luvulla

Tulokset Suomen vetovoimaisimmista kunnista

1. VIITEEN VIIDENNEKSEEN PERUSTUVA LUOKITTELU: Kunnat luokiteltiin

viiteen viidennekseen niiden 11 muuttujasta saadun keskiarvon perusteella: paras viidennes, toiseksi paras viidennes, kolmanneksi paras viidennes, toiseksi heikoin viidennes ja heikoin viidennes

2. SIJOITUKSEEN PERUSTUVA LUOKITTELU: Kunnat luokiteltiin järjestyk-seen niiden saamien muuttujakohtaisten sijoitusten yhteenlaskettujen sijoitusarvojen perusteella: jokainen kunta sai järjestyslukuun perustuvan sijoituksen 1-313 välillä

3. MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN MÄÄRÄÄN PERUSTUVA LUOKITTELU: Kuntakohtaisesti laskettiin muuttovetovoimatekijöiden kasautumista siten, että kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai analyysin 11 muuttujasta: jokainen kunta sai luokittelun jälkeen arvon 0 – 11 välillä (0 = ei yhtään positiivista muuttovetovoimatekijää, 11 = kaikki muuttovetovoimatekijät positiivisia

1. Viiteen viidennekseen perustuva luokittelu

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA VIIDENNEKSITTÄIN

Kaikki 313 kuntaa luokiteltiin viiteen viiden-nekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella

Jokaisessa viidenneksessä oli yhteensä 62-63 kuntaa. Kartassa kuvataan viidennesten yh-teydessä lisäksi saavutettavuuden kannalta keskeiset maantie- ja rautatieyhtydet

Ensimmäisen ja toiseksi parhaan viidennek-sen kunnat keskittyivät Etelä- ja Lounais-Suo-meen, suurille ja keskisuurille korkeakoulu-seuduille, Pohjanmaiden rannikkokuntiin, Tunturi- ja Pohjois-Lappiin, Ahvenanmaalle ja yksittäisiin muihin kuntiin

Heikoimman viidenneksen kunnat sijoittuivat pääosin niin sanotun väli-Suomen alueelle si-sämaahan. Heikomman viidenneksen kuntia oli Pohjois-Satakunnasta ja Pohjois-Pirkan-maalta itään Pielisen Karjalaan ja aina poh-joiseen Itä-Lappiin saakka ulottuvalla vyöhyk-keellä

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA VIIDENNEKSITTÄIN 2010-LUVULLA

Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

2. Sijoitukseen perustuva luokittelu

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA SIJOITUSLUVUN PERUSTEELLA

Jokaiselle kunnalle laskettiin järjestysluku

muuttujakohtaisten sijoitusten keskiarvon perusteella. Muuttujat olivat painottomia eli jokainen muuttuja sai analyysissä saman painoarvon.

Kartasta ilmenee kunnan sijoitus- eli järjes-tysluku kaikkien 313 kunnan joukossa kaikilla 11 muuttujalla

Kuntien muuttovetovoima oli paras laajalla metropolialueella, Suomen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurten kasvukeskusten kehyskunnissa, Tunturi- ja Pohjois-Lapissa ja Ahvenanmaalla

Sijoituksen perusteella vetovoimaisista kunnista vetovoimaisimman kärkijoukon muodostivat Jomala, Kauniainen, Lemland, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä, Sipoo, Lieto, Tuusula ja Nokia.

Kaikkien kuntien sijoitukset on esitetty vie-reisessä kartassa ja yksitellen seuraavissa taulukoissa

Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA SIJOITUKSITTAIN 2010-LUVULLA

Vetovoimaisimmat kunnat olivat ensisijaisesti suurten kaupunkiseutujen kehyskuntia ja toissijaisesti keskisuur-ten kaupunkiseutujen kehyskuntia

Parhaassa viidenneksessä oli kehyskuntien lisäksi joitakin keskuskaupunkeja: Espoo, Seinäjoki, Vantaa, Hämeenlinna ja Porvoo

Parhaan viidenneksen kunnat keskittyivät erityisesti laajalle metropolialueelle, Suomen kasvukäytävän vaikutusalueelle ja Ahvenanmaalle

Parhaasta viidenneksestä ”parhaimmistoa” olivat Manner-Suomen kunnista Kauniai-nen, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä (!), Sipoo, Lieto, Tuusula, Nokia, Ylöjärvi, Nurmijärvi ja Kontiolahti

MUUTTOVETOVOIMAISIN VII-DENNES KUNNISTA SIJOITUKSEN PERUSTEELLA

4

4,5

5

Kartta: Timo Aro 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Muuttovetovoimaisin viidennes kunnista 11 muuttujan sijoitusluvun perusteella (62 kuntaa)

62 1

KUNNAT 11 MUUTTUJAN SIJOITUKSEN PERUSTEELLA (1-99)

KUNNAT/SIJOITUS 1-19

KUNNAT/ SIJOITUS 20-39




1. Jomala 20. Espoo 40. Vesilahti 60. Ylivieska 80. Inkoo

2. Kauniainen 21. Mustasaari 41. Hämeenlinna 61. Kökar 81. Kokkola

3. Lemland 22. Askola 42. Petäjävesi 62. Luvia 82. Loppi

4. Pirkkala 23. Kustavi 43. Eckerö 63. Helsinki 83. Enontekiö

5. Lempäälä 24. Seinäjoki 44. Laihia 64. Sund 84. Finström

6. Kittilä 25. Muurame 45. Lapua 65. Akaa 85. Hausjärvi

7. Sipoo 26. Vihti 46. Porvoo 66. Siilinjärvi 86. Pukkila

8. Lieto 27. Geta 47. Saltvik 67. Janakkala 87. Kerava

9. Tuusula 28. Liminka 48. Hyvinkää 68. Aura 88. Orivesi

10. Nokia 29. Valkeakoski 49. Toivakka 69. Riihimäki 89. Nousiainen

11. Ylöjärvi 30. Kempele 50. Hämeenkyrö 70. Lohja 90. Kuopio

12. Nurmijärvi 31. Järvenpää 51. Hailuoto 71. Sauvo 91. Lemi

13. Kontiolahti 32. Ilmajoki 52. Luoto 72. Parainen 92. Suonenjoki

14. Kaarina 33. Kangasala 53. Eurajoki 73. Sodankylä 93. Laitila

15. Rusko 34. Vantaa 54. Marttila 74. Kolari 94. Raisio

16. Siuntio 35. Paimio 55. Naantali 75. Maarianhamina 95. Taivassalo

17. Uurainen 36. Masku 56. Pöytyä 76. Hattula 96. Kruunupyy

18. Kirkkonummi 37. Laukaa 57. Liperi 77. Lahti 97. Lumijoki

19. Mäntsälä 38. Hammarland 58. Pornainen 78. Orimattila 98. Maalahti

39. Pyhtää 59. Loviisa 79. Ii 99. Vårdö







100. Sastamala 120. Vöyri 140. Korsnäs 160. Pietarsaari 180. Merikarvia

101. Inari 121. Mynämäki 141. Lappeenranta 161. Polvijärvi 181. Lapinlahti

102. Sotkamo 122. Huittinen 142. Luumäki 162. Kotka 182. Jämijärvi

103. Raasepori 123. Hollola 143. Loimaa 163. Salo 183. Miehikkälä

104. Iitti 124. Somero 144. Humppila 164. Kouvola 184. Ypäjä

105. Mikkeli 125. Utsjoki 145. Föglö 165. Äänekoski 185. Kokemäki

106. Pori 126. Muonio 146. Mäntyharju 166. Heinola 186. Sysmä

107. Kalajoki 127. Tuusniemi 147. Pedersöre 167. Kangasniemi 187. Tervo

108. Ikaalinen 128. Rovaniemi 148. Imatra 168. Närpiö 188. Konnevesi

109. Brändö 129. Taipalsaari 149. Forssa 169. Kannonkoski 189. Kaustinen

110. Koski Tl 130. Asikkala 150. Iisalmi 170. Virolahti 190. Tervola

111. Tyrnävä 131. Tampere 151. Uusikaarlepyy 171. Pelkosenniemi 191. Ruokolahti

112. Oulu 132. Turku 152. Harjavalta 172. Tornio 192. Padasjoki

113. Lumparland 133. Eura 153. Lapinjärvi 173. Uusikaupunki 193. Joroinen

114. Oripää 134. Rautalampi 154. Joensuu 174. Isokyrö 194. Hankasalmi

115. Vaasa 135. Hamina 155. Tammela 175. Valtimo 195. Joutsa

116. Karkkila 136. Jyväskylä 156. Kemiönsaari 176. Kärkölä 196. Pertunmaa

117. Nakkila 137. Luhanka 157. Keminmaa 177. Ulvila 197. Punkalaidun

118. Hirvensalmi 138. Rauma 158. Pälkäne 178. Utajärvi 198. Parkano

119. Myrskylä 139. Muhos 159. Vehmaa 179. Savonlinna 199. Kajaani







200. Kauhajoki 220. Alavieska 240. Vesanto 260. Hartola 280. Vaala

201. Kankaanpää 221. Pyhäranta 241. Keitele 261. Rautavaara 281. Kuhmo

202. Juupajoki 222. Nurmes 242. Alavus 262. Virrat 282. Pyhäjärvi

203. Sulkava 223. Pieksämäki 243. Kiuruvesi 263. Veteli 283. Toholampi

204. Rääkkylä 224. Urjala 244. Enonkoski 264. Simo 284. Puolanka

205. Siikainen 225. Pielavesi 245. Kumlinge 265. Heinävesi 285. Sievi

206. Ristijärvi 226. Haapajärvi 246. Juva 266. Karstula 286. Säkylä

207. Leppävirta 227. Raahe 247. Reisjärvi 267. Ilomantsi 287. Vimpeli

208. Tohmajärvi 228. Karvia 248. Saarijärvi 268. Parikkala 288. Pello

209. Pyhäjoki 229. Lieksa 249. Alajärvi 269. Ylitornio 289. Multia

210. Kuortane 230. Viitasaari 250. Honkajoki 270. Lappajärvi 290. Pihtipudas

211. Ruovesi 231. Nivala 251. Kauhava 271. Ähtäri 291. Kitee

212. Kannus 232. Kinnula 252. Oulainen 272. Kuusamo 292. Savukoski

213. Lestijärvi 233. Savitaipale 253. Varkaus 273. Mänttä-Vilppula 293. Kihniö

214. Sottunga 234. Hanko 254. Kristiinankaupunki 274. Pomarkku 294. Kaskinen

215. Rantasalmi 235. Kemi 255. Evijärvi 275. Isojoki 295. Sonkajärvi

216. Outokumpu 236. Siikajoki 256. Vieremä 276. Pyhäntä 296. Taivalkoski

217. Kaavi 237. Haapavesi 257. Kurikka 277. Perho 297. Suomussalmi

218. Keuruu 238. Jämsä 258. Jokioinen 278. Juankoski 298. Salla

219. Kuhmoinen 239. Puumala 259. Kemijärvi 279. Pudasjärvi 299. Soini



300. Karijoki

301. Halsua

302. Teuva

303. Hyrynsalmi

304. Kyyjärvi

305. Rautjärvi

306. Ranua

307. Posio

308. Juuka

309. Merijärvi

310. Paltamo

311. Kivijärvi

312. Siikalatva

313. Kärsämäki

3. Muuttovetovoimatekijöiden määrään perustuva luokittelu

Analyysin muuttujat ja positiivisen arvon saaneiden kuntien määrä

Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN KUNNITTAIN

Analyysissä läpikäytiin positiivisen arvon saaneiden kuntien määrä eri muuttujissa (maksimi 11 positiivista arvoa ja minimi 0 positiivista arvoa)

Kaikilla muuttujilla positiivisen ar-von sai vain kolme kuntaa: Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki

Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat erityisesti viidennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat posi-tiivisen arvon 9-11 analyysin muuttujassa

Muuttovetovoima oli kohtalaista noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa

Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-taa) on heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa

Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)

9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa)

6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa)

1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

POSITIIVISTEN MUUTTO-VETOVOIMATEKIJÖIDEN MÄÄRÄ

KUNNAT

11 POSITIIVISTA ARVOA Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki

10 POSITIIVISTA ARVOA Askola, Hämeenlinna, Jomala, Järvenpää, Kaarina, Kempele, Kittilä, Kontiolahti, Lemland, Lempäälä, Lieto, Marttila, Mustasaari, Muurame, Mäntsälä, Nokia, Nurmijärvi, Pirkkala, Riihimäki, Rusko, Sipoo, Tuusula, Uurainen, Valkeakoski, Vantaa, Ylivieska ja Ylöjärvi

9 POSITIIVISTA ARVOA Hammarland, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Ii, Ilmajoki, Kangasala, Kirkkonummi, Kustavi, Lahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemi, Liminka, Liperi, Luoto, Masku, Naantali, Paimio, Petäjävesi, Pornainen, Pyhtää, Saltvik, Siilinjärvi, Siuntio, Toivakka ja Vesilahti

8 POSITIIVISTA ARVOA Akaa, Aura, Eckerö, Enontekiö, Eurajoki, Geta, Hattula, Helsinki, Inari, Janakkala, Kalajoki, Kokkola, Kolari, Lohja, Luvia, Maarianhamina, Nousiainen, Parainen, Pori, Porvoo, Pöytyä, Sund, Tyrnävä, Vihti

7 POSITIIVISTA ARVOA Hailuoto, Hausjärvi, Inkoo, Kuopio, Laitila, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Myrskylä, Orimattila, Orivesi, Pukkila, Sauvo, Sodankylä, Suonenjoki, Tuusniemi ja Vöyri

6 POSITIIVISTA ARVOA Asikkala, Brändö, Eura, Finnström, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Iitti, Ikaalinen, Jyväskylä, Kannonkoski, Karkkila, Kerava, Kökar, Lapinjärvi, Luhanka, Lumparland, Luumäki, Mikkeli, Muhos, Mynämäki, Nakkila, Oripää, Oulu, Pelkosenniemi, Raisio, Rautalampi, Sastamala, Sotkamo, Taivassalo, Tampere, Turku , Vaasa ja Valtimo

5 POSITIIVISTA ARVOA Föglö, Hamina, Harjavalta, Huittinen, Joensuu, Joutsa, Kangasniemi, Keminmaa, Kemiönsaari, Konnevesi, Kruunupyy, Kärkölä, Leppävirta, Loimaa, Maalahti, Merikarvia, Mäntyharju, Pedersören kunta, Polvijärvi, Pälkäne, Raasepori, Rovaniemi, Ruokolahti, Rääkkylä, Siikainen, Somero, Sysmä, Taipalsaari, Tammela, Tervo, Utajärvi, Utsjoki, Uusikaarlepyy, Vehmaa , Vårdö ja Äänekoski

4 POSITIIVISTA ARVOA Heinola, Heinävesi, Joroinen, Korsnäs, Koski Tl, Kuhmoinen, Lappeenranta, Nurmes, Padasjoki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rauma, Ristijärvi, Ruovesi, Sulkava, Tohmajärvi ja Ulvila

3 POSITIIVISTA ARVOA Enonkoski, Forssa, Haapajärvi, Hankasalmi, Hartola, Ilomantsi, Imatra, Isokyrö, Juupajoki, Kaavi, Kemijärvi, Keuruu, Kumlinge, Kuortane, Lapinlahti, Miehikkälä, Muonio, Pertunmaa, Punkalaidun, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäranta, Rautavaara, Savitaipale, Savonlinna, Siikajoki, Tervola, Urjala, Uusikaupunki, Vesanto ja Virolahti

2 POSITIIVISTA ARVOA Alavieska, Evijärvi, Hanko, Isojoki, Jokioinen, Juuankoski, Juuka, Juva, Jämijärvi, Kannus, Karstula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kinnula, Kiuruvesi, Kokemäki, Kuhmo, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Rautjärvi, Saarijärvi, Salo, Savukoski, Simo, Sottunga, Tornio, Vaala, Viitasaari, Ylitornio ja Ypäjä

1 POSITIIVINEN ARVO Alajärvi, Alavus, Haapavesi, Halsua, Honkajoki, Hyrynsalmi, Iisalmi, Jämsä, Kajaani, Kankaanpää, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kihniö, Kitee, Kivijärvi, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Merijärvi, Multia, Mänttä-Vilppula, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pello, Perho, Pihtipudas, Pomarkku, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjärvi, Raahe, Ranua, Reisjärvi, Salla, Sievi, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Suomussalmi, Säkylä, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Varkaus, Veteli, Vieremä, Vimpeli, Virrat ja Ähtäri

Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen

4. Keskeiset nostot

Keskeiset nostot analyysin perusteella 1 (2)

I. Kuntien vetovoimaa on analysoitu perinteisesti ”kapeasti ja pinnallisesti ” vain määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta. Määrälliset muuttovoitot kertovat kunnan vetovoimasta, mutta eivät välttämättä siitä, hyötyykö kunta positiivisesta väestökehityksestä ja määrällisistä muuttovoitoista. Tämän vuoksi muuttovetovoimaa analysoitiin yhdistämällä muuttoliikettä koskevaa määrällistä ja muuttajien rakennetta koskevaa laadullista tilastotietoa sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen liittyvää ennustetietoa. Näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva kuntien muuttovetovoimasta sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta.

II. Muuttovetovoiman analysointi samanaikaisesti määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta suosi sellaisia kuntia, jotka saavat määrällistä muuttovoittoa ja joissa muuttajien laadulliset ominaisuudet ovat sosioekonomisesti ideaalisia kuntatalouden kannalta. Analyysi korosti yhtäällä erityisesti suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntia ja heikensi osaa suuria ja keskisuuria kaupunkeja. Osa keskuskaupungeista saa merkittävää muuttovoittoa, mutta muuttajien rakenne on sosioekonomisesti epäedullinen niiden kannalta. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien ulkopuolella oli runsaasti sellaisia kuntia, jotka kärsivät maltillisista määrällisistä muuttotappioista, mutta hyötyvät muuttajien rakenteesta. Parhaan viidenneksen kuntien yhteisenä piirteenä oli se, että ne saavat määrällistä muuttovoittoa ja hyötyvät muuttajien rakenteesta sekä väestöennuste on kasvava. Heikompien viidennesten kuntien haasteena on se, että ne kärsivät määrällisiä muuttotappioita ja väestöennuste on supistuva, vaikka muuttajien rakenne saattaa olla kohtalainen.

III. Suomen muuttovetovoimaisimmat alueet olivat pääasiassa suurten ja keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevat kehyskunnat sekä yksittäiset alueidensa keskuskaupungit. Poikkeuksen muodostivat Tunturi- ja Pohjois-Lapin sekä Ahvenanmaan kunnat. Huomionarvoista oli perinteisten kasvualueiden rinnalla Ahvenanmaan elinvoimaisuus ja eräiden Lapin osien positiivinen muutos

Keskeiset nostot analyysin perusteella 2 (2)

IV. Maantieteellisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa, Helsingin ja Vaasan välisen Suomen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ympärillä ja pistemäisesti muualla maassa. Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat erityisesti em. alueille. Positiivisen arvon kaikilla analyysin kaikilla 11 muuttujalla sain vain 3 kuntaa eli Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki. 10 positiivista arvoa sai yhteensä 26 kuntaa ja 9 positiivista arvoa 28 kuntaa. Kaikista 313 kunnasta 57 kuntaa sai 9-11 positiivista arvoa analyysin muuttujista eli alle joka viides kunnista (18,2 %). Itä-Suomen, niin sanotun väli-Suomen ja osa Pohjois-Suomea menestyi huonosti lukuun ottamatta alueen suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia.

IV. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ulkopuolella olevien ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kuntien muuttovetovoima oli heikko pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen seurauk-sena. Muuttovetovoiman näkökulmasta sama tilanne koskee rakennemuutoskaupunkeja ja osaa seutukeskuksista (erityisesti maakuntien 2- ja 3-keskukset).

V. Väestömäärän ja erityisesti työikäisen väestön kasvu kohdistuu väestöennusteen mukaan entistä harvempiin kuntiin. Väestölisäystä saa keskimäärin joka kolmas kunta ja työikäisestä väestöstä vain noin joka kuudes kunta vuosina 2015-2030. Tämä kehityspiirre korostaa entisestään jatkossa kuntien välisiä eroja muuttovetovoimassa. Muuttoliikkeen valikoivuus vahvistaa entisestään vetovoimaisia alueita ja heikentää vähemmän vetovoimaisia alueita.

VI. Muuttajien rakenteesta hyötyvät merkittävästi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskunnat sekä erityisesti Ahvenanmaan kunnat. Suurissa ja osassa keskisuuria kaupunkeja määrällinen muuttovetovoima on hyvä, mutta niiden välillä on suuria eroja muuttajien rakenteessa. Pääkaupunkiseudun keskuskaupungit hyötyvät merkittävästi muuttajien rakenteesta toisin kuin esimerkiksi Tampere, Turku, Jyväskylä tai Oulu

1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa

2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat

3.Identiteettitekijät korostuvat

4. Sijainti, sijainti ja sijainti

5.Saavutettavuus ja yhteydet on oltava kunnossa

6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää jotain tunteita

7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä

(Muutto)vetovoimaisen

alueen 7 tunnusmerkkiä

Timo Aro @timoaro [email protected] 045 657 7890 Rasmus Aro [email protected] 040 1871 027

Kiitos!

Lisätietoja

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla

Data & Analytics