suomen tieteen tila - eduskunta2010.pdf · 2000 –luvulla. • ulkopuolisen rahoituksen osuus 50...
TRANSCRIPT
JULKAISU 1/2010
TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura
SUOMEN TIETEEN TILA Ruusuja vai risuja?
Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti tiistaina 9.2.2010 seminaarin " SUOMEN TIETEEN TILA – Ruusuja vai risuja?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen Suomen Akatemiasta, professori Otto Toivanen Helsinki Center of Economic Researchistä, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta, professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta, pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuk-sesta sekä pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekesistä. Kommenttipuheen-vuoron pitivät kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk.), Sanna Lauslahti (kok.), Tuula Peltonen (sd.), Jyrki Kasvi (vihr.), Håkan Nordman (r.) ja Leena Rauha-la (kd.). Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki seminaarissa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO
Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilasta ja tasosta Ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Kannustimilla kuntoon? Suomen yliopistojärjestelmän haas-
teet Professori Otto Toivanen, Helsinki Center of Economic
Research Innovaatiojärjestelmä ja talouden kasvu Johtaja Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansa Professori Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto Tutkimuslaitokset: laadukasta relevanssia? Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus Tutkimuksen tulosten hyödyntämisen näkökulma / Innovaa-
tiopolitiikan näkökulma Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Tekes
•
Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilastaja tasosta
Ylijohtaja, tutkimusRiitta Mustonen
5.2.20101
• 5.2.20102
•
Tavoitteet
• Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen jatutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa jaglobaalissa toimintaympäristössä
• Arvioida tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden,indikaattoreiden ja vertailujen avulla
• Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomentieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmänkehittämissuuntia
5.2.20103
•
Valmistelu
• Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemianpääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet,edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista,opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiönpääjohtaja
• Kolme tilaustyötä; Akatemian tieteelliset toimikunnatjärjestivät yhteensä 25 työpajaa
• Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa
• Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti
5.2.20104
•
Sisältö
I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA
1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat
2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys
3 Suomi tieteen maailmankartalla
4 Tiede yhteiskunnassa
II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA
1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus
2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus
3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus
4 Terveyden tutkimus
III KEHITTÄMISSUUNNAT
5.2.20105
•
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b.
5.2.20106
•
Tutkimusjärjestelmän rahoitus
• Suomen julkisen t- & k-toiminnan osuus kokonaismenoistaon kansainvälisesti vertaillen pieni, 28 %
• Julkista tutkimusrahoitusta on kanavoitu runsaastisoveltavaan tutkimukseen
• Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaatutkimusta ja selvitystä
• Yliopistojen rahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut2000 –luvulla.
• Ulkopuolisen rahoituksen osuus 50 60 prosenttia(yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun ottamatta),joka ylittää TIN:n 50 % suosituksen.
• Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarvesuuri
5.2.20107
• 5.2.20108
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECD-maissa* vuosina 2002 ja 2007. Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators.*Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla.a Vuoden 2003 tiedot.b Vuoden 2005 tiedot.c Vuoden 2006 tiedot.
• 5.2.20109
Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina 1995–2008.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.
• 5.2.201010
Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina1985–2008. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
• 5.2.201011
Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maidensuhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina 1985–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
• 5.2.201012
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikistaniistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneenprosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
* OECD:n ulkopuoliset maat.
• 5.2.201013
Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina 1995–2007.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..
• 5.2.201014
Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25–64-vuotiaastahenkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006.Lähde: OECD 2008b.
• 5.2.201015
Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissavuosina 1995–2007. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.
•
Johtopäätökset kehittämiskohteiksi
Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistäminen
• Lisättävä tutkimusjärjestelmän kansainvälistä houkuttelevuutta niinliikkuvuuden kuin kansainvälisen yhteistyön osalta
• Keskeiset toimet: tutkimuksen infrastruktuurien parantaminen sekäkannustimien kehittäminen kansainvälistymistä suosivaksi
• Kansainvälistettävä tutkijakouluja — kansainvälinen verkottuminen aloitettavajatkokoulutusvaiheessa
• Lisättävä kansainvälistä verkottumista mm. suomalaisten tutkijoiden jaorganisaatioiden osallistuttava aktiivisemmin EU:n tasolla koordinoituihinohjelmiin
Tohtorikoulutus ja tutkijanura
• Alennettava väittelyikää
• Kehitettävä kannusteita ja rahoituskriteereitä siten, että tutkijaryhmienrakenteessa painopistettä siirretään jatko-opiskelijoista senioritutkijoihin
5.2.201016
•
Johtopäätökset kehittämiskohteiksi
Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö
• Rahoitettava pitkäjänteisemmin ja joustavammin korkean tieteellisen tasonsaavuttaneita luovia ryhmiä
• Lisättävä liikkuvuutta organisaatioiden ja tieteenalojen välillä
• Vahvistettava SHOKeissa tieteellisen tutkimuksen asemaa toimialojenradikaalissa uudistamisessa
Tutkimuksen infrastruktuurit
• Toteutettava kansallisessa infrastruktuuritiekartassa arvioidut investoinnitvuoteen 2016 mennessä
• Luotava infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä
5.2.201017
•
Johtopäätökset kehittämiskohteiksi
Tiede yhteiskunnassa
• Tarkasteltava koulutus- ja tutkimusjärjestelmää yhtenä kokonaisuutenatutkimuksen rekrytointipohjan vahvistamiseksi
• Otettava käyttöön näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidence-basedpolicy) periaatteet ja käytänteet vahvistamaan tieteellisen asiantuntemuksenasemaa yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa
• Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus on teknologisen kehittämisen jainnovaatiotoiminnan avain
• Kehitettävä verkottumista ja kansalaisten ja organisaatioiden osallisuuttatutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehokkaimpana kanavana
5.2.201018
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Kannustimilla kuntoon?
Suomen yliopistojärjestelmän haasteet
Otto Toivanen
HECER
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Tämän esityksen sisältö
1. Mitä yliopistoista?
2. Suomen tutkimusjärjestelmän rakenteellinen haaste.
3. Mitä tehdä?
4. Laatukannustimet.
5. On aika toimia.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
1. Mitä yliopistoista?
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
1820
1840
1860
1880
1900
1920
1940
1960
1980
2000
USA
Japani
Western Europe
Eastern Europe
Former USSR
Latin America
China
India
Africa
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
• Suomessa 1 promille maailman väestöstä.
• Koulutus, koulutus.
• Tutkimus.
• Eturintama / kiinniottaminen.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
2. Rakenteellinen haaste
• Hajautuneisuus:
1. Alueellinen.
2. Hajautuneisuus tutkimusjärjestelmän eri osiin.
3. Yliopistojen sisäinen hajautuneisuus.
4. Rahoituksen hajautuneisuus.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Miksi hajautuneisuus on ongelma?
Laitoskokojen kv. vertailuUK/US parhaat UK sijat 10, 20,
US sijat 20, 50Suomi
Vakinainentutkimushlökunta
40 26 7
Junioritutkimushlökunta(tenure track)
16 9 6
Post-docs (ulkop. rahoitus) 39.5 30 8
Tri-tutkinnot/vuosi 29.5 19 6MSc-tutkinnot/vuosi 24 23 48.5BA-tutkinnot/vuosi 174 47 16.5Raportoitu luku on mediaani. Matematiikan, fysiikan, kemian,elektroniikan, tietojenkäsittelytieteen, historian ja psykologian laitokset.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Esimerkki
• Kansantaloustiedettä opetetaan 9 yliopistossa 6 paikkakunnalla.
• 180 maisteria/vuosi. Runkokurssit kaikkialla samat.
• Suomessa käytetään 100% liikaa resursseja runkokursseihin.
• Tämä on noin 10 professorin opetusvelvollisuus.
• Suomessa on 35 kansantaloustieteen professoria.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
3. Mitä tehdä?
• Yliopistojen tulee keskittyä ja valita.
• Miten?
• 1. ylhäältä alaspäin.
• 2. alhaalta ylöspäin.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Miksi tarvitaan kannustimia?
• Yliopistoilla/yliopistojen sisällä paras tieto siitä, missä paras opetusja tutkimus.
• Tämä tieto pitää valjastaa käyttöön.
• Tämä onnistuu vain alhaalta-ylös järjestelmässä.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Mitä kannustimet voisivat olla?
• Rahan virtaaminen sinne, missä tehdään oikeita asioita.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Kannustimien edellytykset
• Kilpailu.
• Mahdollisuus tehdä päätöksiä.
• Oikeus ja velvollisuus kantaa niiden seuraamukset.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
4. Laatukannustin
• Voiko tutkimuksen laatua mitata?
• Laatu on tieteenalakohtaista.
• Kvantitatiiviset mittarit eivät riitä laadun mittaamiseen.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
Tieteenalakohtainen laadunarviointi
Edellyttää
• selkeitä, riittävän pitkiä rahoitusjaksoja,
• (ulkomaisten) asiantuntijoiden käyttöä, sekä
• päätöksiä tieteiden välisestä resurssiallokaatiosta.
Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen
5. On aika toimia
• Keskittyminen edellyttää vaikeita päätöksiä joista osaa ei voisaavuttaa konsensus-mallilla.
• Saavutetut edut, sisäinen oppositio.
• 40 % professoreista eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana.
Innovaatiojärjestelmäja talouden kasvu
Jaakko Kiander
Palkansaajien tutkimuslaitos
Työllisyys, tuottavuus ja kasvuSuomen taloudessa 1900-luvulla
• Koko vuosisadan kestänyt nopea talouskasvu(noin 3 % vuodessa) loi pohjan nykyisellevauraudelle
• Tuotannon kasvu perustui lähes kokonaantuottavuuden kasvuun
• Taustalla myös systemaattinen pyrkimusosaamispääoman kasvattamiseen
Tuottavuuden kasvun lähteet
• Pääomaintensiteetti: investoinnit parantavattuottavuutta– Pääomaintensiteetti kasvoi pitkään mutta on alentunut
vuodesta 1995
• Teknologinen muutos: innovaatiot ja uudenteknologian käyttöönotto parantavat tuottavuutta– Tärkeintä on muualla kehitetyn teknologian nopea
omaksuminen
• Toimintojen tehostuminen: parhaiden toimintatapojenja mittakaavaetujen hyödyntäminen parantavattuottavuutta
Innovaatiojärjestelmän kehitys
• Varhainen panostaminen koulutukseen
• Yliopistokoulutuksen edistäminen jakehittäminen
• Valtion tutkimuslaitosten perustaminen
• Teollisuuspolitiikka (1920-1980)
• Teknologiapolitiikka (1980->)
• T&K-menojen voimakas nousu 1980->
Voiko talouspolitiikka vaikuttaatuottavuuden kasvuun?
• Entistä vaikeampaa – valtio ei enää voi ohjaillapääomavirtoja (toisin kuin 1950- ja 1960-luvuilla) jasäädellä pääomanmuodostusta
• Talouspolitiikka voi luoda investointikannustimia– Kilpailukykyinen yritysympäristö– Investointien verokohtelu
• Kilpailu- ja rakennepolitiikka voi luoda edellytyksiätoimintojen tehostumiselle– Kilpailun vaikutus– Aluerakenne ja infrastruktuuri
Olemassaolevan teknologianhyödyntäminen
• Tuottavuuden kasvua voi tapahtua myös ilmanuutta teknologiaa
• Suurin osa tuottavuuden kasvusta perustuuimitaatioon ja olemassaolevan teknologianentistä parempaan hyödyntämiseen
• Tärkeää talouden ja työvoiman adaptaatiokyky
• Myös organisaatioiden osaaminen tärkeää
Tuottavuuden kasvu ilmanteknologista muutosta
• Tuottavuutta voidaan kasvattaa– Lisäämällä kapasiteetin käyttöastetta
• Vaikuttaa varsinkin pääoman tuottavuuteen• Mutta myös työn tuottavuus useimmiten kasvaa, koska toiminnan
ylläpito vaatii kiinteää työpanosta
– Hyödyntämällä skaalatuottoja (kasvattamallayksikkö/yrityskokoa)
• Mikä estää hyödyntämästä?– Rajoitukset työvoiman käytössä (suuret
sopeutumiskustannukset) [esim. kauppa]– Markkinoiden/yritysten liian pieni koko ja markkinoille
pääsyn esteet [esim. maatalous ja elintarviketeoll.]
Teknologiapolitiikka
• Teknologiapolitiikka voi edistää teknologistakehitystä:– innovaatiot ja adaptaatio
– positiivisia ulkoisvaikutuksia
– Toisaalta: 99 % innovaatioista tehdään ’muualla’
• T&K-toimintaa tuetaan julkisista varoista kaikissateollisuusmaissa– T&K-sijoitusten uskotaan johtavan tuottavuutta kasvattaviin
innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen
T&K-investointien ongelmat
• T&K aiheuttaa varmoja kuluja mutta sentuottoihin liittyy aina epävarmuutta
• T&K:n rajatuotot todennäköisesti kasvavia kunkriittinen massa on saavutettu … muttavarmasti myös laskevia ennen pitkää
• Innovaatioiden tuotantofunktio ei oledetermistinen vaan satunnainen
Globalisaatio ja T&K-investoinnit
• Pääoman tuottovaatimuksen kasvu voi vähentää suurtenyritysten T&K-toimintaa– Ongelmana voi olla myös T&K-hankkeiden vaikuttavuuden
epämääräinen arviointi
• Julkisen tuen kasvu voi kompensoida...• T&K-toiminta pyrkii keskittymään alueellisesti
(agglomeraatioedut)• Globalisaatio mahdollistaa yrityksille tuottavuuden
kasvattamisen ilman innovaatioita– Globaali taloudellinen tehokkuus kasvaa mutta tuottavuuden kasvu
hidastuu vanhoissa teollisuusmaissa
Pienen maan teknologiapolitiikanhaasteet
• Globaalissa markkinataloudessa T&K-hyötyjen paikallistaminen ei ole helppoa– uudet tuotteet ja tuottavuuden kasvu hyödyttävät
kuluttajia – avoimessa taloudessa nämä hyödytleviävät ympäri maailman
– teknologian diffuusion ja kilpailun vuoksivarsinkaan pienen kansantalouden ei ole helppoapitää omien T&K-panostusten hyötyjä itsellään
Suomen innovaatiojärjestelmänhaasteet
• Tutkimusresurssien niukkuus– Julkisen rahoituksen niukkuus– Inhimillisen pääoman rajallisuus
• Talouden globalisaatio– Tuotantorakenne kaventuu– Suomen innovaatiojärjestelmän koko ei riitä– Yritysten resurssit eivät riitä ideoiden viemiseen markkinoille
• Ajautuminen tytäryhtiötalouteen– Monikansallistuvat yhtiöt eivät kiinnostu enää Suomesta
sijaintipaikkana– Avaintoimintoja siirretään muualle– Innovaatiojärjestelmän avainhenkilöt siirtyvät muualle
Ratkaisuja
• Yliopistojen tulevaisuuden turvaaminen –osaamispääomasta on pidettävä kiinni
• Avainalojen perustutkimuksen riittävä resurssointi
• Tärkeimpien innovaatio- ja teknologiakeskustenkilpailukyvyn parantaminen
• Liiketoimintaosaamisen ja yritysympäristönkohentaminen
• T&K-toiminnan vieminen palvelualoille
1
Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansaJorma Sipilä
TUTKAS 9.2.2010
2
Pääasiat
• Suomalaisen tutkimuksen taso näyttää heikentyneenverrattuna samanlaisiin maihin
• Tiedepolitiikalla on tavoiteltu muuta kuin tasoa
• Tiedepolitiikalla on saavutettu muuta kuin tasoa
• Jos taso kiinnostaa, tieteen ja yliopistojen ohjaustatäytyy muuttaa
3
Tason heikentyminen – osin totta• Suomen osuus maailman tieteestä on supistumassa
– ei tärkeää, sillä tutkimuksen pitää kasvaa Aasiassa• Sen sijaan on tärkeää, että viittausindeksien valossa
oli Suomessa tehty englanninkielinenluonnontieteellinen tutkimus suhteellisestiparhaimmillaan noin 1988-1994 sekä verrattunaEU27 –maihin että Pohjoismaihin– Suomi on yksi harvoista maista, joiden viittausindeksi ei
noussut 1996-2006• Tietyillä aloilla tutkimus on erittäin hyvää
– etenkin tiedepolitiikan vähemmän preferoimilla aloilla• maa- ja metsätieteet, kliininen lääketiede, terveystieteet
• Kyseenalaisiakin mittareita esiintyy– tutkijoiden liikkuvuus mittaa mennyttä maailmaa
4
Mistä raportti ei kerro?• Suomessa ei mitata
– muiden kuin luonnontieteiden eikä muiden kuin englanniksi kirjoitettujenjulkaisujen vaikuttavuutta
• Tieteen painopisteet liikkuvat eri maissa eri suuntiin– tieteenalojen julkaisukäytännöt ovat erilaisia ja käytetty tietokanta kattaa niistä
vain osan– kun soveltavan tutkimuksen osuus laajenee, syntyy konferenssipapereita ja
raportteja tasomittauksissa arvostettujen artikkelien (tai kirjojen) sijaan• Kansallisen tehtävän onnistumisesta ei tiedetä yhtään mitään
– valtiotahan ei kiinnosta kansalaisten palveleminen tieteen tuloksilla• se ei halua edistää tieteen kotimaista julkaisemista• eikä vaatia Suomen Akatemialta suomalaista politiikkaa ja hallintoa käsitteleviä
tutkimusohjelmia• eikä mitata, missä määrin suomeksi tai ruotsiksi ilmestyneitä julkaisuja luetaan
5
• Kiinan ja Intian tutkimuksen kasvu– selittää määrällisen osuuden laskua, mutta ei laatumittarin tulosta
• Suomen ’luonnontieteellinen’ tutkimus oli laadullisestiparhaimmillaan jaksolla 1988-1994– silloin elettiin vielä professionalismin aikaa– jopa yliopiston opettajan oli mahdollista tehdä työaikana tutkimusta!– teknillinen tutkimus ei ole sitaatti-intensiivistä, teknologiapainotuksen
mahdollinen vahvistuminen saattaa selittää indeksin suhteellistalaskua
• Valtio-ohjaus on tehostunut laman jälkeen– Ainakaan valtion ohjauksen tihentymisen ei voi väittää parantaneen
tieteen laatua– Resurssit keskitetään, vastuut hajautetaan, tekijät syyllistetään?
6
Perustutkimuksen taso ei valtiota juurikiinnosta
• Yliopistoilla pysyvästi jättiläismäinenkoulutustehtävä, yli 20% ikäluokasta maistereiksi,lähes 3 % tohtoreiksi– maisterin tutkintojen valtava lisäys entisellä
opettajamäärällä!
• Yhtä ja toista on vaadittu yliopistoilta, vuoronperäänvastakkaisiakin asioita– suurempia tutkintomääriä, nopeampia valmistumisaikoja,
alueellista vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä
– tutkimuksen laadusta on maksettu vähän ja harvoille
7
Säästöjä ja painotuksia
• Tuottavuusohjelma ei kysynyt, ’mitä valtion pitää tehdä’– ei erotellut välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja edesmenneiden
tehtävien karsinnasta
• Tutkimusta on valtio sinänsä suosinut, mutta ei yliopistoja,joiden pitäisi se tutkimus tuottaa– tutkimus auttaa tekemään rahaa, yliopistojen opetus paljon hitaammin
– politiikalla on ainainen kiire!– pitkällä aikavälillä tutkimusrahan kasvu on suunnattu Tekesiin,
yliopistojen osuus kaventunut, Suomen Akatemia ennallaan– valtiota on kiinnostanut teknologian ja innovaatioiden edistäminen
• ja yliopistojen osalta enemmän niiden organisaatio kuin toiminta
8
Valtiolle valvonta on tärkeämpää kuintiede
• Tutkimusta haittaavien tehtävien painottaminen– intohimo lyhytjänteiseen kilpailuttamiseen
– tulosohjauksen vahvistaminen
– byrokratiatyön loputon lisääminen
– tohtori-inflaation ja ylikilpailuttamisen tuloksenatutkijanuralla ei näkymiä, järkevän nuoren ei kannataryhtyä tutkijaksi kuin yksityiselle sektorille
• yksikään nuori tutkija ei ole niin hyvä, että voisi luottaa julkisentutkimusrahan jatkuvuuteen
• yrityksistä tulee kuusi prosenttia tieteellisistä julkaisuista
9
Keskeiset ongelmat
• Suomi innostui tohtorien määrästä– tohtorintutkintojen määrä tulosohjattiin yliopistojen ainoaksi
bisnekseksi
• Tohtoriopiskelijoiden tulvakaan ei synnytä maailmanluokantutkimusta
• Kyvykkäimmät tutkijat valitaan professoreiksi, mutta heille eisuoda mahdollisuutta tehdä tutkimusta– instituutiot ovat rajanneet professorien oikeutta tutkimusrahoitukseen– instituutiot eivät halua rahoittaa sitä aputyövoimaa, joka auttaisi näitä
amatööritoimitusjohtajia selviytymään johtotehtävistään
• Menestys tieteessä on myös sosiaalinen ja inhimillinenprojekti– hyvä tutkimus ei riitä, pitää myös hankkia keskeinen asema
10
Tiedepolitiikalla on saavutettu muutakuin tasoa – kenties rahaa?
• Suuri yliopistokoulutuksen järjestelmä– nuoren sukupolven korkea koulutustaso– alueellinen tasapuolisuus
• Erinomainen innovaatiojärjestelmä?– maailman eniten T&K -henkilökuntaa– teollisuus kiittää hyviä yliopistoyhteyksiä– tosin kriittinen kansainvälinen arviointi
innovaatiojärjestelmästä– taloudellista hyötyä tosi vaikea arvioida
• Julkaisumäärät kohtuullista tasoa
11
Jos taso kiinnostaa, tieteen jayliopistojen ohjausta täytyy muuttaa
• On haluttu A ja saatu A, miksi pyytää B?– kun kaikki munat on ohjelmoitu samaan koriin, miksi munia
pitäisi löytyä muualta?• Miksi sitten pitäisi tehdä perustutkimusta?
– siksi että myös korkeatasoinen soveltava tutkimus nojaasiihen
– jos kaikki tekevät soveltavaa tutkimusta, kuihtuvat teoria jametodologia ja mullistavat löydöt jäävät tekemättä
– jos kaikki hakevat vain helppoa rahaa, kukaan ei paneitseään tosissaan likoon
– kun tutkimus jää jälkeen eturintamasta, maa menettäätieteellisen arvostuksensa ja sillä on seurauksensa
1212
Jurmon kiviä
Mutta jos sen sijaantulee rahaa, kaikki ovatiloisia?
Sektoritutkimuslaitokset – laadukastarelevanssia?
Lea Kauppi/SYKETutkas-seminaari 09.02.2010
Laitosten roolit ja tehtävienpainotukset vaihtelevat
T & K-toimintaTutkimusinfrastruktuurien ylläpito jakehittäminen; seurannat, tietojärjestelmät jnePolitiikan valmistelun ja lainsäädäntötyön tuki;politiikka-analyysit ja arvioinnitKeskusvirastotehtävät; operatiiviset tehtävät,esim. turvallisuusviranomaisen roolissaOsaamisen vienti
=> Tarkastelun pitäisi lähteä kunkin laitoksenroolista yhteiskunnassa
29.05.07
Eri tehtävien tulee tukea toisiaan
Tutkimuksen painopisteiden tulee heijastaalaitoksen yleisiä strategisia linjauksia; tässäsuhteessa tutkimuslaitoksessa vähemmänakateemista vapautta kuin yliopistossaJatkumo strategisesta perustutkimuksestasovelluksiin ja tuotekehittelyyn
29.05.07
Laatu ja relevanssi –ei joko-tai, vaan sekä-että
Pystyttävä samanaikaisesti toimimaantäysipainoisesti osana kansainvälistätutkimusyhteisöä ( laatu) ja tuottamaanyhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaaja /tai elinkeinoelämää ja kansalaisiapalvelevaa tietoa (relevanssi)Pidemmän päälle ei voi olla relevanssiailman hyvää laatua
29.05.07
Tutkimuksen hyödyntäjiennäkökulma
Perinteisesti ministeriöt ja muut asiakkaatovat olleet lähinnä kiinnostuneitarelevanssistaTieteellisestä tasosta ja osaamisenkehittämisestä huolehtiminen jäänytlaitosten asiaksiEU-jäsenyyden myötä kansainvälistenjulkaisujen ja kansainvälisen yhteistyönpainoarvo noussut, ainakin aloilla, joilla EUtoimivaltainen
29.05.07
Aina riittää parannettavaa
Kv, julkaiseminen lisääntynyt koko ajan; nytesim. SYKEssä tavoite: keskimäärin 1 kv.referoitu artikkeli /tutkija/vuosi; myösviittausindeksille tavoitteetBibliometrisia mittareita pitää käyttää viisaastiEU:n puiteohjelmahankkeita monilla laitoksillavarsin paljon; hankekoordinaatiota vähemmänTyöskentelyä ulkomailla pitäisi lisätä, samoinulkomaisia tutkijoita Suomeen
29.05.07
Yhteiskunnan isot kysymykset yhämonitahoisempia
Tutkimuksessa yhteistyö yli hallintorajojen onarkipäivää niin tutkimuslaitosten kesken kuintutkimuslaitosten ja yliopistojen välilläEri tieteenalojen välisessä yhteistyössä vieläparannettavaa; erilaiset tieteentraditiot;Tarve poikkitieteelliseen yhteistyöhön suuri;esim. kestävän kehityksen eri ulottuvuuksientasapainoisessa tarkastelussaMyös ministeriöiden pitäisi päästä eroonsektoriajattelusta
29.05.07
Kiitos huomiostanne!29.05.07
Copyright © Tekes
Suomen tieteen tila – ruusuja vai risuja
Tutkimuksen tulosten hyödyntämisennäkökulma / Innovaatiopolitiikan näkökulma
Veli-Pekka Saarnivaara
9.2.2010
02-2010DM632200
Kaksi arviointia, joiden tulokset eivätole ristiriidassa keskenään, kuntietää, mitä mittarit mittaavat.Tulkinnassa on hyvä muistaa, ettäusein kyse ei ole joko-tai-tilanteesta, vaan sekä-että –tilanteesta ja oikeiden painotustenlöytämisestä.Tarvitsemme sekä vahvan,kansainväliseen huippuunyltävän perustutkimuksen ettäkannusteet ja rakenteet tulostenhyödyntämiselle. Molemmissameillä on haasteita.
Copyright © Tekes02-2010DM632200
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b.
OECD:n mukaan Suomen keskeisimmät haasteet liittyvätriskipääoman saantiin, kansainvälisyyteen ja palvelusektorininnovaatiotoimintaan.
Copyright © Tekes
Julkaisujen määrä tai suhteellinen viittausindeksi suhteessa globaaliinkehitykseen eivät ole relevantteja mittareita arvioitaessa Suomenmenestymis-mahdollisuuksia. Kehittyvien maiden (esimerkiksi Kiina)panostukset nousevat vuosittain kaksinumeroisilla prosenttimäärillä –tähän kilpailuun Suomen on turha ryhtyä. Suhteellinen viittausindeksiverrokkimaissa kertoo jo jotain: Suomen kehitys on ollut OECD-maidenkeskiluokkaa – parempaan tulisi pyrkiä (vrt. Tanska ja Norja).
02-2010DM632200
Julkaisujen määrä
Kannusteet: Määrästä laatuun!
Copyright © Tekes
Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluusiihen 10 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 9. vuosina1995 1997 sijalle 12. Suhteellinen laatu on hieman huonontunut.Tulosohjauksessa määrämittareista laatumittareihin!
02-2010DM632200
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikistaniistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihinkymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
Copyright © Tekes
Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluusiihen 1 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 10. vuosina1995 1997 sijalle 15. Suomen sijoitus on tässäkin laskenut. Tulosohjauksessamäärämittareista laatumittareihin!
02-2010DM632200
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistäjulkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiinjulkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007. Lähde: Thomson Reuters databases,Vetenskapsrådet 2009.
Copyright © Tekes
Ulkomailla syntyneiden tutkijoiden vähäinen osuus mittaa Suomenmaahanmuuttopolitiikkaa yleisesti – ei vain tutkimustoiminnankansainvälisyyttä. Jos haluamme tähän muutoksen, tarvitsemmetulosohjauksen kautta tulevien lisäresurssien lisäksi aktiivisenosaamispohjaisen ja työperäisen maahanmuuttopolitiikan, joka on eriasia kuin pakolaispolitiikka.
02-2010DM632200
Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25–64-vuotiaastahenkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006. Lähde: OECD 2008b.
Copyright © Tekes
Kansainvälinen tiedeyhteistyö on kehittymässä hyvään suuntaan, muttalähtötaso on alhainen. Olemme jäljessä pohjoismaisista kumppaneistamme.Globaali yhteistyö on suurempi haaste kuin eurooppalainen yhteistyö.Kansainvälinen yhteistyö vaatii resursseja. Esim. Tekesin rahoituskorkeakoulujen tutkimusmenoista on noin 8 % ja Tekesin rahoittamistaprojekteista lähes kaikki ovat kansainvälisiä yhteistyöprojekteja; tarvitaankannusteet ja resursointi suoraan budjettirahoituksen kautta.
Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavatopiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina1995–2007. Lähde: Kota-tietokanta,opetusministeriö.
Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärätkaudella 2003–2007. Lähteet:Thomson Reutersdatabases; Vetenskapsrådet 2009
Copyright © Tekes
Suomi saa EU:n ohjelmiinosallistumisten kauttamerkittävästi enemmän rahoitustaEU:lta tutkimukseen kuin mitäSuomi maksaa EU:lle. Tutkijaakohti laskettu osallistuminenmittaa enemmän Suomenmääräpainotteistatutkimuspolitiikkaa kuinonnistumista eurooppalaisessayhteistyössä. Osallistumiset tulisisuhteuttaa väestömäärään taikansantuotteeseen, jolloinsaisimme relevantimman kuvan.Lisäksi ratkaisevaa ontutkimuksen laatu ja relevanssi,ei osallistumisten lukumäärä.
02-2010DM632200
Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin(osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti).Lähde:Euroopankomissio (European Commission 2008)
Firms with foreign co-operation in innovation, 2002-04As a percentage of all firms
Source: The Internationalisation of Business R&D, OECD 2008. DM 41065408-2008 Copyright © Tekes
Suomalaisten yritysten kansainvälinen innovaatioyhteistyö onlaajaa. Kansainvälistymishaasteet liittyvät erityisesti yliopistoihin japk-yritysten kansainvälistymiseen. Yliopistojenkansainvälistymisessä ratkaisevaa on se, palkitaanko niitä jasaavatko ne tulosohjauksen kautta resurssitkansainvälistymiseen
Ulkomaisten yksiköiden osuus tutkimusmenoista jaliikevaihdosta teollisuudessa
Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2007
Osuus tutkimus- ja kehitysmenoista, %
Osuus liikevaihdosta, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Irlanti
Unkari
Portugali
Kanada
Espanja
Ruotsi
Alankomaat Iso-Britannia
Ranska
Puola
Yhdysvallat
Saksa
Suomi
Italia
Japani
Tsekki
Turkki
Kansainvälisissävertailuissa monessamuussa maassakansainvälisentutkimus- jakehitysrahoituksenosuus on korkeampi kuinSuomessa. Tämä mittarimittaa itse asiassaulkomaisen omistuksenosuutta yrityskannassa.Jos tähän halutaanmerkittäviä muutoksia,pitää politiikka suunnatakansainvälisenomistuksen lisäämiseen.Tämä saattaa ollaristiriidassa muidentavoitteiden kanssa(suomalainenomistajayrittäjyys)
Yritysten innovaatioyhteistyön määrä yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa
0 10 20 30
EspanjaIslantiPuolaSaksa
PortugaliEU27Viro
IrlantiRanskaItävalta
Iso-BritanniaAlankomaat
BelgiaTsekki
TanskaUnkari
NorjaRuotsi
SloveniaSUOMI
Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey (CIS4), 2007
Osuus innovoivista yrityksistä 2002-2004, %
%
Yliopistot ja korkeakoulutTutkimuslaitokset
Source: Science, Technology and Innovation in the Netherlands, 2004. Min. of Education and Min. of Economic Affairs
24
68 8 8 8 9 9 9
14 1519
0
510
15
20
2530
35
40
IT LU NL PT UK IE ES DE AT FR BE DK SE
36
FI
Co-operation with highereducation institutes
As percentage of total innovative enterprisesAs percentage of total innovative enterprisesEase of cooperation with universities
Tieteen mittarit eivät mittaayliopistojen kolmatta tehtävää.Tulosten hyödyntäminen vaatiivahvan yhteistyön yliopistojen jaelinkeinoelämän välillä. Tämä onedelleen Suomen vahvuus ja sitäpitää vieläkin vahvistaa.Jos mittaristo ei mittaamerkittävää osaa tavoiteltavistatuloksista, johtopäätöksetmenevät harhaan. Yliopistojentuloksellisuutta arvioitaessa pitäämitata myös tulostenhyödyntämistä, esimerkiksiyliopistojen ja niidentutkimuskumppanien patentointiaja uusien yritysten synnyttämistä.
Copyright © Tekes01-2010DM 622171
• Määräpainotteinen tulosohjaus ja (joillakin aloilla) opiskelijamäärien nopeakasvattaminen ilman vastaavia resurssilisäyksiä on johtanut siihen, ettäyliopistojen perusrahoituksesta ei allokoidu oletettua 30% tutkimustoimintaan.Erityisesti kalliin infrastruktuurin vaatimilla aloilla resurssit opiskelijaa kohtiovat merkittävästi pienemmät kuin parhaiten menestyvillä mailla. Tällä onnegatiivisia vaikutuksia perustutkimuksen laatuun ja tämä näkyy mittareissa.• Tekesin rahoituksen perusteltu laajentuminen palveluinnovaatioihin ja ei-teknisiin sisältöihin syö teknisen osaamisen kehittämisen resursseja javaikuttaa myös patentointiaktiivisuuden alenemiseen. Tämä tulee näkymäänmittareissa tulevina vuosina.• Elinkeinoelämän näkökulmasta Suomen Akatemian rahoituspainopistealueille (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) on ollutvaatimatonta.
Korkeakoulujen resurssit
Copyright © Tekes
Korkeakouluissa tehdyn tutkimuksen luonne
Väitteet siitä, että yliopistojen tutkimustoiminta olisi painottumassa yritystentuotekehitykseen ovat tuulesta temmattuja. Tilastokeskuksen (v. 2008) luvuin:Korkeakoulujen tutkimusmenot 1180 M€, josta
• budjettirahoitus 530 M€• ulkopuolinen 650 M€, josta
• julkinen (pl. Tekes) 471 M€• Tekes 94 M€• Yritykset 85 M€, josta
• Tekesin rahoittamissa projekteissa 40 M€• Yritysten oma rahoitus 45 M€
Tekesin korkeakouluille suuntaama rahoitus (94 M€) kohdistuu haasteelliseenhuipputason tutkimukseen. Yritysten korkeakoulujen rahoitus Tekesin rahoittamissayritysprojekteissa (40 M€) on pääosin suurten yritysten rahoitusta; suurten yritystenTekes-rahoitus kohdistuu tutkimukseen (ei tuotekehitykseen). Yritysten oma rahoituskorkeakouluille (45 M€) on alle 4% korkeakoulujen tutkimusmenoista. Tästä osa voikohdistua tuotekehitykseen.
Copyright © Tekes
Yliopistolainsäädännön ja tulosohjauksen uudistus
OPM on uudistamassa tulosohjausta ja ottamassa vahvemmin laadun tulosohjauksen piiriin.Hyvä näin opetuksen ja tutkimuksen osalta, mutta erityisiä haasteita liittyy ns. kolmanteentehtävään:
Yliopistoilla ei ole resursseja teknologian (osaamisen) siirtotoimintojen ja -rakenteidenluomiseen ja ylläpitoon. Siksi Tekesillä on TULI-ohjelma, jolla tätä puutetta paikataan. Tämäkuuluisi kuitenkin OPM:n vastuulle ja tulosohjauksen piiriin. Tarvitaan pysyvät resurssit jatulosohjauksessa elementti, joka allokoi resursseja tulosten hyödyntämisrakenteisiin ja -toimintoihin. Tämä mahdollistaisi Tekesin rahoituksen suuntaamisen aivan uusienläpimurtoinnovaatioiden luomiseen (strategisen tutkimuksen kehittäminen,korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kehittäminen ja innovaatio-osaamisen kasvattaminen,ulkomaisen osaavan kumppanin houkuttelu Suomeen ja liittäminen mukaan).
Edelleen kaivataan selkeää roolitusta ja menettelyjä yliopistojen yritystoiminnalle. Nyt ajatus onkääntynyt siihen, että yliopistot etsivät itselleen vain liiketoiminta-mahdollisuuksia esim.koulutustoiminnasta (tämäkin on tärkeää), mutta fokuksen pitäisi vahvasti olla myös IPR-oikeuksien siirtämisessä olemassa oleviin yrityksiin ja esimerkiksi apportteina alkaviin yrityksiin.
Tulosohjauksessa tulisi käyttää mittareita, jotka aidosti mittaavat toiminnan yhteiskunnallisia jataloudellisia vaikutuksia eikä mittareita, jotka johtavat ajattelemaan, että lisensiointi taioikeuksien myynti olisi merkittävä tulonlähde yliopistoille.
Copyright © Tekes
Yliopistojen tulosohjausTulosohjauksen muuttaminen tukemaan laatua määrän sijasta näyttää olevanhaasteellista juuri tällä hetkellä. Siksi pitäisi valmistautua seuraavalle ohjauksenmuutoskierrokselle kehittämällä nykyistä paremmat mittarit. Sitä odotellessakannattaisi käyttää ”Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet”- elementtitukemaan voimakkaasti laatua ja tulosten hyödyntämisrakenteidensynnyttämistä.
Copyright © Tekes02-2010DM632200
Productivity improvementWithin existing unitsBetween existing unitsEntry of new unitsExit of old units
PioneeringLess policy concern forindividuals & org’s thatare not (seeking to be)at the global frontier
Increased emphasison re-allocation
Increased emphasison top-quality
A Growth Strategy for Finland at the Frontier (= the two goals ofthe new innovation strategy)
Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi totesi, että Suomeninnovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin: olemme saavuttaneet eturintaman(tuottavuudella mitattuna), mutta kun kiinnikuromisvara on häipynyt, politiikkaa pitäämuuttaa. Se suosittelee painopisteen vahvistamista kansantalouden resurssienuudelleen allokointiin (luovaan tuhoon), huippulaatuun ja riskinoton lisäämiseen.Tämä tuntuu rationaaliselta johtopäätökseltä, mutta vaatii vahvan pitkäjänteisenpoliittisen sitoutumisen ja julistuksen sekä riskinoton lisäämiseen liittyvienepäonnistumisten hyväksymisen.
Copyright © Tekes
Uuden vaikuttavuusmallin kehittäminen jatkuu Tekesin jaSuomen Akatemian yhteistyönä
Vaikutukset
Tuotokset
Toiminta
Panokset,resurssit jaedellytykset
Ympäristö Ihmisten jayhteiskunnan
hyvinvointi
Kulttuuri jasivistys
Talous jauudistuminen
• uudistuvat rakenteet• kilpailukyky• talouden tuottavuus
• ympäristön tila• kestävä kehitys
• energiansaatavuus jauusiutuminen
• T&K&I-toiminta• yhteistyö, verkostot• IT:n hyödyntäminen
• T&K&I investoinnit(ympäristö, energia)
• kyvykkyydet• asenteet, regulaatio
• uudet tuotteet,prosessit ja palvelut
• työn tuottavuus
• T&K&I-toiminta• arvoverkostot• IT:n hyödyntäminen
• T&K&I investoinnit• voimavarat ja
kyvykkyydet• toimintaedellytykset
• T&K&I investoinnit(hyvinvointi ja terv.)
• yhteisöllisyydenasenteet ja normit
• T&K&I-toiminta• julkisen ja yksityisen
sektorin yhteistyö• IT:n hyödyntäminen
• sosiaali- jaterveyspalvelujenlaatu ja tuottavuus
• työhyvinvointi
• terveys• yhteisöllisyys,
turvallisuus• työelämän laatu
• tiede, taide ja kulttuuri• monikulttuurisuus ja
luovuus
• tutkimuksen jakoulutuksen laatu
• huippututkimus ja -osaaminen
• tutkimus, koulutus jataiteen tekeminen
• palvelujen käyttö• IT:n hyödyntäminen
• koulutus, tutkimus jakulttuurirahoitus
• kulttuuriperintö
Copyright © Tekes02-2010DM632200
Tiivistelmä
• Johtopäätösten tekeminen Suomen Tieteen tila ja taso – tyyppisen mittaristonpohjalta vaatii harkintaa ja mittarien sisällön tuntemista.•Tieteen tason mittaristo pitäisi kohdentaa nykyistä vahvemmin laadun mittaukseenja laajentaa kattamaan kaikki yliopistojen tavoitteet – erityisesti puutteita on tulostenhyödyntämisen mittaristossa• Mittariston perustelemia johtopäätöksiä innovaatiopolitiikan näkökulmasta:
• Määräpainotteinen tulosohjaus laatupainotteiseksi• Tulosohjaukseen mukaan yliopistojen kolmas tehtävä – erityisesti tulostenhyödyntämisrakenteet ja -toiminnot• Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee voimakkaat kannusteet ja resursoinnin.
• Sekä Tieteen tila ja taso – arviointi että Suomen innovaatiojärjestelmänkansainvälinen arviointi antavat saman viestin: painopiste laatuun (=rahoitustaenemmän, mutta harvemmille), kansainvälistymiseen, uudistumiseen jakorkeampaan riskinottoon. Tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista jajulistusta.