Kuinka yhteiskuntavastuu kääntyy kilpailueduksi

Onnistunut segmentointi tekee mahdollisesta todellisen

Päättäjien tavoittaminen on taitolaji

DISCOVERTNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 2011

TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo, puh. (09) 613 500, www.tns-gallup.fi

TNS on osa Kantar Groupia, joka on yksi maailman johtavista tutkimukseen ja konsultointiin erikoistuneista verkostoista.

Pelkät luvut eivät riitä. TNS Gallup auttaa Sinua menestymään muuttuvassa maailmassa. Muutamme tutkitun tiedon edellä kävijyydeksi, innovaatioiksi, jotka auttavat kasvamaan ja kehittymään.Katsomme lukujen taakse, yhdistämme asiantuntemuksen, kokemuksen ja näkemyksemme tulevasta.

Tuomme todellista lisäarvoa toimintaasi.

löydä uudet mahdollisuudetDISCOVER

TNS Gallup Oy:n toiminta noudattaa SFS-EN ISO 9001:2000 -standardia

TNS Gallup Oy on mukana WWF:n Green Office -verkostossa.

Missä kulkee hyväksyttävän mielipiteen ilmaisun raja?

Kuluneen vuoden tapahtumat ovat saa-neet päättäjät miettimään muun muassa sosiaalisen median vapauksia ja oikeutta kätkeytyä nimimerkin taakse. Ottamatta kantaa ajatukseen rajoittaa esimerkiksi vihakirjoituksiksi katsottuja mielipiteitä, on merkittävää, kuinka maissa, joissa mielipiteen- ja ilmaisunvapautta on pe-rinteisesti rajoitettu, ihmiset ovat löytä-neet keinoja saada mielipiteensä julki.Erityisesti kehittyvissä maissa netin

asema ihmisten yhdistäjänä on noussut aivan uudelle tasolle ja ainoastaan matkapuhelimella nettiä käyttävien osuus on suuri. Vaikutukset ulottuvat arkipäiväisten asioiden hoidosta kansan-nousuun Tahririn aukiolle.

Kun länsimaissa käytämme internetiä etupäässä helpottamaan ja yksinkertaistamaan arkipäiväisiä asioita sekä lisäämään tehokkuutta, niin ehkä juuri historiallisista ja kulttuuriin liittyvistä syistä kehittyvillä markkinoilla netin käyttö on laajasti juuri itseilmaisun väline ja keino saa-da äänensä kuuluviin. ”Vihan perjantai” oli Egyptissä päivä, jolloin Face-book, Twitter ja osa tiedotusvälineitä suljettiin. Egyptiläiset ovat Digital Life -tutkimuksen mukaan yksi maailman aktiivisimpia netin käyttäjiä.

Kehittyvissä maissa asiantuntevasti tehdyn markkinatutkimuksen merkitys on maassa toimivalle ja markkinoilla aloittavalle yritykselle erityisen suuri. Vaikka internet kasvaa vauhdilla ja sen käyttö on hyvin monipuolista, perinteisen kaupan osuus on monilla alueilla 90 %. Kuluttajien valintaprosessi on hyvin erilainen kuin vakiintuneilla markki-noilla ja tulot ja ympäristö hyvin erilaisia kuin mihin olemme tottuneet. Pari vuotta sitten meitäkin pyydettiin ulkomaisessa toimeksiannossa kysymään suomalaiselta kuluttajalta ”Aiotko tulevan vuoden aikana asentaa kaksinkertaiset ikkunat?”.

Suomen Gallup on suomalaisen markkinatutkimuksen syntypaikka. Suomen Gallup on myös venäläisen ja Baltian markkinatutkimuksen äiti. Itse asiassa Venäjällä ja Baltiassa aloitimme jo Neuvostoliiton aikaan vuonna 1989 päätyen markkinajohtajaksi. Nykyisin TNS Gallup on osa globaalia markkinainformaation tuottajaa, TNS- ja Kantar-ryhmää sekä viime kädessä WPP-konsernia, joka on listattuna New Yorkin ja Lontoon pörsseissä.

Olemme läsnä kaikilla markkinoilla omien asiantuntijoittemme kautta ja voimme tarjota sinulle parhaan näkymän mielipiteisiin, valintoihin ja päätöksentekoon. Erityisesti silloin kun kulttuurin ja olosuhteiden tuntemus on tärkeää. Ja se on aina!

Reijo MesimäkiToimitusjohtaja

Discover, TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti

Päätoimittaja: Reijo MesimäkiTaitto: Adverbi Oy Kuvat: Studio Lasse Keltto Osoitteenmuutokset: tnsfinland@tnsglobal.com

SiSälTö2 2011

© TNS is a trade mark of Taylor Nelson Sofres, a Kantar Group Company

4Päättäjien tavoittaminen

on taitolaji

6Suuri Vaikutusaluetutkimus

kertoo kauppapaikan vetovoiman

8Onnistunut segmentointi tekee

mahdollisesta todellisen

10Kuinka yhteiskuntavastuu käännetään kilpailueduksi

12 Kehittyvät markkinat:

mahdollisuuksien maailma

14TNS New Car Buyers on tie

uuden auton ostajan maailmaan

15TNS Atlas

tuntee suomalaisen

3

Sähköiset mediat ovat muuttaneet päättäjien mediankäyttöä, mutta eipä ole päättäjä itsekään enää entisensä. Mediatoimisto Dagmar käyttää TNS PäättäjäAtlasta tavoittaakseen ja ymmärtääkseen haasteellista kohderyhmää. TeksTi SUSANNA HEIKKINEN I kuva LASSE KELTTO

PääTTäjieN TavOiTTaMiNeN ON

TaiTOlaji”v

altava mediahäly tekee päättäjien tavoittami-sesta haastavaa”, sanoo mediatoimisto Dagmarin Liisa Lund-

ström. Asiakkuusjohtajana Lundströmin tehtävä on yhdessä tiiminsä kanssa vaikut-taa päättäjiin siten, että lopputuloksena on asiakkaiden myynnin kasvattaminen. Kaiken perustana on kohderyhmän paras mahdollinen ymmärrys. ”TNS PäättäjäAtlas tarjoaa parhaan käytettävissä olevan tiedon b-to-b -kohderyhmien kartoituk-seen, ja printtipuolen mediasuunnittelussa se on suorastaan pakollinen työkalu.”

Mediakentän pirstaloituminen tarkoittaa sitä, että markkinoinnin keinoja on mietittävä tarkkaan. ”Kun yritys etsii uusia päättäjä-asiakkaita, meidän tehtävämme on löytää parhaat mahdolliset kontaktit. Kohderyhmien tuntemus vaatii jatkuvaa intensiivistä työtä ja seurantaa”, Liisa Lundström sanoo.

Esimerkiksi suora sähköpostimarkkinointi päättäjille ei ole kovin tehokasta. Lisäksi se

kärsii siitä, että taso on melko kirjavaa ja itse säätelyn varassa. ”On hyvä tiedostaa, että päättäjäkin on ihminen – aika ja kiinnostus eivät riitä kaikkeen mahdolliseen.”

Dagmar on pitkään ollut yksi TNS Päät-täjäAtlaksen tilaajista. Erityisen tärkeitä ovat olleet päättäjäkohderyhmien kuvaus sekä päättäjien mediakulutus, mutta joitakin osia b-to-b -brändien ja päättäjien välisestä suhteesta on myös ollut käytössä.

Sukupolvien välinen ero Lundströmin mukaan päättäjien kontak-toinnista on tullut yhä enemmän sukupol-vikysymys. ”Päättäjien mediankäyttö on muuttunut sähköisten kanavien myötä. Nuorempien päättäjien tavoittamisessa digimedia on jo korvaamaton, mutta van-hemmille se on hyvä lisä muiden, perinteis-ten kanavien joukossa. Mediaympäristön valinta riippuu paljon siitä minkä tyyppisiä kontakteja tavoitellaan.”

Uusimmasta, keväällä 2011 valmistu-neesta TNS PäättäjäAtlaksesta käy ilmi,

että päättäjät käyttävät eri medioita eri rooleissa. Markkinoija joutuu silloin tasa painoilemaan toisaalta monipuolisen mediankäytön, toisaalta resurssien järke-vän kohdentamisen kanssa. Kohtaamisen suunnittelussa on huomioitava, että päät -täjä käyttäytyy yhä enemmän tavallisen kuluttajan lailla. ”Päättäjä henkilönä korostuu”, Liisa Lundström kuvaa.

Sisäinen kulttuuri hankintapäätöksissäDagmarissa on pantu merkille, että hankintapäätösten tekeminen yrityksissä vaihtelee yrityskulttuurin mukaan. Monissa organisaatioissa ostojohtajien rooli on kasvanut, ja ostot on huomioitu osana markkinointia. Tällöin hankintapäättäjien rooli kasvaa.

Toisaalta joissakin yrityksissä henki -löstö voi vaikuttaa omiin työvälineisiinsä, esimerkiksi matkapuhelimen ja tietokoneen merkkiin ja malliin. Tämä puolestaan pienentää osto-organisaation roolia.

Lundströmin mukaan päättäjien lähes-tymisstrategian luomiseen tarvitaan paljon tutkimustietoa, näkemystä ja kokemusta. Erityisesti hankintakäyttäytymisen ja asen-teiden tunteminen on hyödyllistä viestinnän räätälöinnin ja kohdentamisen kannalta.

Tällaisia tarpeita varten on suunniteltu tutkimuksen uusi päättäjäsegmentointi, joka perustuu paitsi yrityksen hankinta-päätöskulttuurin teemoihin myös päättäjien henkilökohtaisiin asenteisiin. Toinen kaivat-tu lisä uusimmassa tutkimuksessa oli päättäjien mielipidevaikuttajuus, toisin sanoen word-of-mouthin merkitys hankintapäätöksen tietolähteenä.

Lisää tarkkuutta uusista trendeistä Sähköisen median nousu yhdeksi keskei-seksi päättäjien tiedonhankintakanavaksi lisää kiinnostusta teknisiä ratkaisuja koh-taan. PäättäjäAtlakseen onkin vuosittain lisätty runsaasti päättäjän sähköisten medioiden, erityisesti internetin erilaisia käyttötapoja selvittävää sisältöä: mitä

päättäjät tarkalleen ottaen tekevät sosi-aalisessa mediassa, mitä eri mobiilinetin toimintoja he käyttävät tai onko heillä käytössään tablet-laite.

Digitaalisten medioiden ja kanavien käytön monipuolistuminen tuo tutkimuk-seen jatkuvasti uusia mitattavia teemoja. ”Eri sovellusten käytön mahdollisimman laaja tarkastelu on tervetullutta tutkimuk-sessa. Tabletit ja muut mobiililaitteet ovat teknisesti niin erilaisia verrattuna printtiin tai TV- ja radiomainontaan, että markkinointi-palveluiden käyttö on arvioitava syvällisesti uudelleen”, Liisa Lundström pohtii. ”Meidän haasteemme kasvavat sitä mukaa, kun kohderyhmät vaativat enemmän.”

Vaikka TNS PäättäjäAtlas on Dagmaris-sa työkalu, jota käytetään paljon asiakas-tiimien tarpeisiin, Lundström suosittelee sitä myös minkä tahansa organisaation sisäiseen markkinointiin. ”Jos asioita pitää perustella muulle organisaatiolle, tutkimus-tieto auttaa avaamaan silmät: kaikki eivät ole samanlaisia kuin minä.”

erityisen tärkeitä ovat olleet päättäjäkohde-ryhmien kuvaus sekä päättäjien mediakulutus.

4 5

KerTOO KauPPaPaiKaN veTOvOiMaN

Nykyaikainen kauppakeskus on tarkkaan harkittu koko-naisuus. Kiinteistöjen kehit-tämiseen, kauppakeskusten suunnitteluun, rakennuttami-

seen ja kauppakeskusjohtamiseen erikoistunut Realprojekti Oy tietää yli kymmenen vuoden kokemuksella, millai-nen yhdistelmä saa kaupanteon kukois-tamaan. ”Jokainen kohde on mitoitettava kaupallisesti oikein, ja siihen tarvitaan perinpohjaista analysointia”, sanoo projektipäällikkö Tommi seppänen.

Realprojektin tunnetuimpia kauppa-keskusjohtamisen kohteita ovat Sello ja Jumbo, jotka ovat Suomen viiden suu-rimman kauppakeskuksen joukossa. Yritys on kuitenkin ollut mukana monen-laisissa kauppakeskusten kehityshank-keissa eri puolilla Suomea; tälläkin hetkellä tutkitaan uusia kauppapaikkoja ja kehitetään uusia hankkeita esimerkiksi Hyvinkäällä, Porissa ja Lahdessa. Tietoa markkinoista ja vaikutusalueista tarvitaan laajalti.

Hankesuunnittelun kivijalkana on aina tuotteiden ja palveluiden tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Tätä yhtälöä ei voi perustaa näppituntumalla tehtyihin arvioihin tai oletuksiin, koska Realprojek-tin kohteiden mittakaava on suuri ja investoinnit sen mukaiset. Jo vuosia yrityksen asiantuntijat ovatkin käyttäneet apuna TNS Gallupin Vaikutusaluetutki-musta, joka on Seppäsen mukaan erittäin tärkeä työväline kauppapaikkojen suun-nittelussa. Se toimii myös tukena sijoittu-mis- ja sijoituspäätösten tekemiseen.

Ostovuotoja vai omavaraisuutta Kun kiinteistön suunnittelu- tai kehitys-projekti käynnistyy, tehdään syvällisiä markkina-analyyseja ja kaupallisia selvityksiä. On laskettava hankkeen kassavirrat, arvioitava alueellista kehitys-tä, selvitettävä kaupan toimintaympäris-töä ja vietävä kaavoitusta eteenpäin yhdessä suunnittelun kanssa. Työ vie jopa useita vuosia.

”Toiminnallisen suunnittelun ja mitoituksen käytetään paljon aikaa ja resursseja, koska huteja ei saa tehdä. Esimerkiksi vantaalaisen kauppakeskus Jumbon vaikutusalue ulottuu tällä hetkellä

pääkaupunkiseudulta pohjoiseen aina Mäntsälään ja Nurmijärvelle asti, ja joidenkin tuoteryhmien osalta jopa tätäkin kauemmas”, sanoo Seppänen. Jumboa koskevat laskelmat eivät voi perustua pelkästään lähiympäristöön. Vaikutus-alueiden analysointi tulee tehdä myös uusille, suunnitteluvaiheessa oleville kauppakeskuksille, ja arvioida muutosten vaikutus olemassa olevassa kaupan rakenteessa.

Sen lisäksi, että kauppakeskuksen vetovoimaa määrittelee maantieteellinen ulottuvuus, myös ostovoiman tyyppi on toiminnalle tärkeä tieto. Kun tiedetään, mitä tuotteita tai palveluja keskuksesta tullaan hakemaan, voidaan tarjontaa kehittää kysynnän mukaisesti. Tutkimuk-sen avulla voidaan selvittää ostosten tekoa ja palveluiden käyttöä 40 tuote- tai palveluryhmän osalta.

”Kauppakeskittymän sisäinen kokoon-pano vaikuttaa houkuttelevuuteen. Menestystä tietyn tyyppisille tuotteille tai palveluille on helpompi ennustaa, kun valinnan perustana on tutkimustietoa. Esimerkiksi elintarvikkeiden ostaminen arkisin ja viikonloppuisin ovat kaksi täysin eri asiaa, tämä näkyy tutkimuksen avulla selvästi”, Seppänen vahvistaa.

Tietoa myös markkinoinnin tarpeisiinRealprojektin yksi osaamisalue on toiminnassa olevien kauppakeskusten johtaminen, mikä sisältää esimerkiksi tilojen vuokrausta, markkinointia ja

keskuksen brändin kehittämistä. ”Vaikutusaluetutkimuksen tuloksia voi hyvin käyttää sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin tukena. Pystymme räätälöimään tiloja tietyntyyppisille vuokralaisille ja kertomaan heille kuinka paljon ja millaisia asiakkaita heillä on mahdollisuus tavoittaa.”

Tutkimusta voidaan käyttää myös kauppakeskuksen mainonnan sisällön ja kohdentamisen suunnitteluun yhdessä muun kauppakeskuksesta saatavan asiakastiedon kanssa. Sama periaate pätee myös minkä tahansa alueellisen ostoskeskittymän mainontaan, jossa kanavana käytetään esimerkiksi paikallissanoma lehtiä tai suorajakelua.

Kauppakeskuksen kehittämisprosessi on pitkä. Suunnittelu ja rakentaminen kestää useita vuosia ja lisäksi uuden keskuksen aseman vakiinnuttamiseen kuluu yleensä kolmesta viiteen vuotta. ”Käytämme tutkimusta apuna eri hank-keissa lähes kuukausittain. Tarvitsemme tietoa projektien eri vaiheissa: suunnitte-lussa, rakentamisen aikana, ennen kaup-pakeskuksen avaamista ja käyttöönoton jälkeen”, laskeskelee Tommi Seppänen.

Havainnolliset teemakartat raportointiin Suuri Vaikutusaluetutkimus tehtiin ensim-mäisen kerran vuonna 1986. Uusimmas-sa, vuonna 2011 valmistuneessa tutki-muksessa suurten kaupunkien sisällä olevat ostopaikat on määritelty entistä tarkemmin. Esimerkiksi Espoossa laske-taan olevan kuusi kauppakeskusta Tapiolan keskustan ja muiden alueellis - ten liikkeiden lisäksi. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkimuksen käyttäjien ääntä on kuunneltu ja sisältöä on räätälöity toiveidemme mukaan”, Tommi Seppänen iloitsee.

Uusimman tutkimuksen raportointia on myös kiitetty selkeydestä. Teema-kartat ja nettipohjaiset karttasovellukset auttavat tulosten analysoinnissa ja kertovat havainnollisesti, mihin asiakas-virrat suuntautuvat tai millainen keskuk-sen vaikutusalue on laajuudeltaan ja veto voimaltaan. Tuloksia voi tarkastella esimerkiksi kunnan- tai kaupungin-osittain, postinumerotasolla sekä kauppakeskuskohtaisesti.

Kauppakeskus Jumboon suuntautuvat ostovirrat on selvitetty TNS Gallupin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen avulla. Vaikutusaluetietoja on käytetty hyväksi myös keskusten markkinoinnissa, kertoo projektipäällikkö Tommi Seppänen Realprojekti Oy:stä.

Menestystä tietyn tyyppisille tuotteille tai palveluille on helpompi ennustaa, kun valinnan perustana on tutkimustietoa.

Suuri vaikutusaluetutkimus

Kun suunnitellaan uutta kauppakeskusta, on tärkeää ennakoida, mistä kaikkialta ja kuinka runsaslukuisina sen asiakkaat tulevat. Kauppapaikkojen ja ostoskeskittymien asiointivirtoja selvittävä Suuri Vaikutusaluetutkimus tietää, kuinka vetovoimaisia eri kohteet ovat. TeksTi SUSANNA HEIKKINEN I kuva LASSE KELTTO

6 7

TeksTi SUSANNA HEIKKINEN I kuva LASSE KELTTO

Jotta tuore Hesari kolahtaisi postiluukusta joka aamu mahdollisimman monessa osoitteessa, Helsingin Sanomat selvittää monipuolisesti tietoa suomalaisista – ei pelkästään nykyisistä tilaajista, vaan myös sellaisista, jotka voisivat olla. Tieto kristallisoituu talon toimintaa ohjaavassa HS Heimo -segmentoinnissa.

Onnistunut segmentointi tekee

MahdOlliSeSTa TOdelliSeN

”Helsingin Sanomia on kehi-tetty voimakkaasti jo vuosi-en ajan. Halusimme kuiten-kin varmuudella tietää, mis-sä olemme vahvoja ja mihin

on panostettava lisää. Sen vuoksi päätimme syvällisemmin selvittää koko markkinaamme – nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita – ja ra-kentaa sen pohjalta toimintaamme ohjaavan segmentoinnin”, sanoo Helsingin Sanomien tutkimusryhmän päällikkö Johanna Maula. Lopputuloksena syntyi kymmenenjäseninen HS Heimo, joka viitoittaa Sanomatalossa suuntaa monelle toiminnolle.

Helsingin Sanomien laajaan tuoteper-heeseen sisältyvät päivittäisen sanomaleh-den lisäksi perjantaisin ilmestyvä NYT-liite, Kuukausiliite, HS.fi ja Radio Helsinki. Lehdistä on omat versionsa verkkolehtenä, näköislehtenä ja tabletilta luettavassa muodossa, mobiilia unohtamatta.

Tietoa asiakkaista oli entuudestaan olemassa runsaasti. Nyt haluttiin kuitenkin ymmärtää laajemmin koko markkinaa sekä mennä pelkkää käyttäytymistietoa syvem-mälle. TNS Gallupin segmentointeihin

erikoistunut yksikkö johti projektia alusta alkaen. Segmentointiin otettiin mukaan tietoa muun muassa ihmisten arvoista, mediaan liittyvistä asenteista sekä media-käyttäytymisestä. Lisäksi projektissa hyö-dynnettiin myös muun muassa Helsingin Sanomien asiakas rekisteriin kertynyttä tietoa.

Yksikönjohtaja Tiitta vaulos kertoo, että apua segmentoinnin suunnitteluun saa TNS Gallupilta niin paljon kuin tarvitaan. ”Oleellista on tietää, mitä ollaan tekemäs-sä: kuinka laaja-alainen ja pitkään elävä segmentointi on tarpeen, eli mitä segmen-toidaan ja miksi. Kun halutaan ymmärtää omaa markkinaa hyvin laaja-alaisesti ja ennakoida tulevaa kehitystä, segmentoin-nissa on käyttäytymistiedon ohella järkevä hyödyntää myös tietoa käyttäytymisen ajureista. Ratkaisuja oman segmentoinnin rakentamiseksi on monenlaisia ja jokaisella niistä on omat vaikutukset.”

Huolellinen pohjatyö kannattaa Helsingin Sanomat aloitti segmentointi-projektin vuonna 2009. Alussa toteutettiin pieni pilotti, joka toi varmuutta siitä, että

oltiin oikealla tiellä. Kaiken kaikkiaan koko prosessiin kului aikaa noin vuoden verran.

Vaikka segmentoinnin pohjatyön teke-minen veisi runsaasti aikaa, se kannattaa tehdä huolellisesti. Tässä vaiheessa on myös olennaisen tärkeää tietää tullaanko segmentit mallintamaan omaan asiakas-kantaan tai väestötietojärjestelmään. ”Segmenttien mallintaminen omaan asiakasrekisteriin ja muihin rekistereihin mahdollistaa segmenttien tavoittamisen esimerkiksi suoramarkkinoinnilla. Se oli meille erittäin tärkeä asia toteutuksessa. Asiakkaat tavoitimme jo aiemmin, nyt halusimme tavoittaa myös potentiaalit – sekä ymmärtää kumpaakin ryhmää paremmin”, sanoo Johanna Maula.

Mallinnus huomioitiin alusta alkaen projektin toteutuksessa. Mallinnuksesta vastannut Xtract ja TNS Gallup tekivät onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi tiivistä yhteistyötä.

Jalkautus on tärkein vaihe”Haasteellisin vaihe oli jalkautus, sillä ilman sitä segmentoinnista ei saada hyötyä irti”,

Segmentointi tuo selkeyttä markkinoiden potentiaalin ymmärtämiseen, toteavat Helsingin Sanomien Johanna Maula ja TNS Gallupin Tiitta Vaulos (vas.).

sanoo Maula. Sitä ennakoitiin huolellisella etukäteissuunnittelulla. Projektiryhmässä oli mukana henkilö jokaisesta yksiköstä; niin myynnistä, markkinoinnista, tuotekehi-tyksestä kuin toimituksestakin, eri puolilta organisaatiota. ”Nämä ihmiset olivat aivan korvaamaton apu”, Maula korostaa.

Jalkautusta tuettiin tehokkain materiaa-lein, kuten huolella tehdyn käsikirjan, esitys-ten ja workshopien avulla. Talon sisällä järjestettiin myös nimikilpailu, jossa nimettiin jokainen kymmenestä segmenttiryhmästä omaperäisellä tavalla. Nämä ”heimot” nimet-tiin ryhmää kuvaavilla etunimillä, esimerkiksi segmentti Stigu&Sirkku ovat pääkaupunki-seudulla asuvia, vastuullisia ja hyvinkoulu-tettuja paperilehden lukijoita. ”Nimikilpailu oli hyvä tapa saada ihmiset lukemaan segmenttikuvauksia”, Johanna Maula hymyilee.

Toiseksi hyväksi jalkautustavaksi osoittautui segmenttipeli, jossa jokainen sai testata mihin ryhmään itse sijoittuisi. Ja kun lehden toimituksessa ollaan, toki Helsingin Sanomissa tehtiin myös oma heimolehti, jossa jokaisen segmenttiryhmän edustajia oli esitelty henkilöhaastatteluin.

Selkeä tavoite motivoiKun segmentit oli opittu tuntemaan, kullekin kohderyhmälle asetettiin tavoitteet. Yhteinen voimanponnistus eteni talon sisällä synnyttäen uusia ideoita ja toimintamalleja.

Parhaillaan, kaksi vuotta segmentoinnin valmistumisen jälkeen Heimoja päivitetään. Samalla tarkistetaan, onko tavoitteissa edistytty. ”Kyllä siellä on aivan selkeitä havaintoja myönteisestä kehityksestä. Joidenkin segmenttien elämässä on tapahtunut enemmän kuin toisten. Saamme päivitetyistä kuvauksista taas uusia ideoita tuotekehitystyöhömme.”

Räätälöinti lisää tehoa HS Heimo on kaikkiaan ollut onnistunut projekti. Onnistuneen segmentointihank-keen peruselementtejä on Johanna Mau-lan mukaan kolme: johdon sitoutuminen ja hyvä jalkautus organisaatioon ovat avainky-symyksiä, riittävä selkeys ja helppokäyttöi-syys lisäävät käytettävyyttä.

Segmentoinnista saa parhaan hyödyn irti, kun se on suhteutettu omaan tilantee-seen ja tarpeeseen. ”Räätälöity segmen-tointi sopii kenelle tahansa, joka myy isolle kohderyhmälle tuotteita ja palveluita”, toteavat Tiitta Vaulos ja Johanna Maula. ”Segmentointi auttaa tuntemaan nykyiset ja tulevat asiakkaat syvällisesti, laajasti ja helppotajuisesti.”

jalkautusta tuettiin tehokkain materiaalein, kuten huolella tehdyn käsikirjan, esitysten ja workshopien avulla.

8 9

”Tänä päivänä yrityksillä ei ole varaa olla kiinnostumatta maineestaan ja sosiaalisesta vastuusta”, sanoo Steffen Hermann. TNS:n Stakeholder Managementin huippuasiantuntija rohkaisee yrityksiä näkemään yritysvastuun ja maineenhallinnan keinona lisätä kilpailukykyä. TeksTi SUSANNA HEIKKINEN I kuva LASSE KELTTO

yhteiskuntavastuusta on tullut monilla aloilla keskeinen maine-tekijä. Vuosituhannen vaihtees-sa yritysten ympäristöasiat ja sosiaaliset kysymykset alkoivat

kiinnostaa suurta yleisöä entistä enem-män. Myös sosiaalinen media korostaa yritysten toiminnan avoimuutta ja on nostanut sidosryhmien vallan yrityksissä aivan uudelle tasolle.

TNS on kehittänyt sidosryhmäsuhteiden hallintaan menetelmän, jonka käytöstä on maailmanlaajuisesti hyviä kokemuksia. Menetelmä on nimeltään TRI*M. Sen avul-la yritys voi esimerkiksi edistää asiakas-uskollisuutta ja suhteita liikekumppaneihin, sitouttaa henkilöstöä, parantaa esimies-työskentelyä, kehittää sisäisiä prosesseja ja rakentaa yrityksen mainetta yhdessä sosiaalisen vastuun kanssa.

Maineenhallinnan kolme M:ääSystemaattisessa maineenhallinnassa on kolme vaihetta, joista tutkimusmenetelmä-kin on saanut nimensä: measuring, mana-ging ja monitoring. TNS Stakeholder Managementin asiantuntijana Global TRI*M Centressä työskentelevä steffen Hermann kertoo, että vain mitattua tietoa voi hallita ja ohjata, ja toisaalta tätä johta-mista tulee tarkkailla säännöllisin väliajoin.

TRI*M tarjoaa useita työkaluja siihen, kuinka tietoa voidaan muuntaa käytännön ideoiksi ja toimenpiteiksi. Samalla tutkimus sekä sen raportointi toimivat lähtökohtana laajemmalle prosessille. Tutkimuksen ja raportoinnin jälkeen tehtyjen muutosten vaikutukset arvioidaan vielä uudelleen. Tiedot ovat vertailukelpoisia TNS:n laajan kansainvälisen tietopankin aineistojen kanssa. ”TRI*M on kuin ympyrä, jossa yhtä kehitysvaihetta seuraa toinen, aina uudelleen ja uudelleen”, kuvaa Hermann.

Steffen Hermann sanoo, että sidosryh-mien hallinta on yhdistävä tekijä maineen ja yritysvastuun välillä. ”Kannattaa selvittää, millainen vaikutus yhteiskuntavastuulla ja eri toiminnoilla on maineeseen eri sidosryh-mien kannalta. Mitkä ovat ratkaisevia vah-vuuksia ja heikkouksia ja mihin keskittyä?”

Strateginen analyysi evästää tekemään parannuksiaTNS laatii tarkan analyysin muutoksista ja toimenpiteistä, joita maineen rakentamises-sa tarvitaan. ”Jotta mittauksista ja rapor-teista olisi yritykselle hyötyä, tarvitaan stra-tegista analyysia. Avainkysymys on, kuinka yrityksen toiminnasta on viestitetty, onko huonon maineen taustalla asioiden todelli-nen laita, vai eikö kohderyhmä ole ymmär-tänyt yrityksen viestejä”, kuvaa Hermann.

Yrityksen maineeseen vaikuttavat sekä si-toutumisen taso että viestinnän onnistuminen. Huonon maineen taustalla voi olla tietämät-tömyyttä, uskottavuuden puutetta tai huonoa toimintaa. Maineenrakennukseen käytettävät voimavarat voivat valua hukkaan, jos viestintä epäonnistuu. Epäuskottava viesti saattaa jopa vahingoittaa yritystä pitkällä aikavälillä.

”Markkinoinnin ja tiedottamisen perus-sääntö on, että läpinäkyvyys ja rehellisyys ovat kaiken perusta. Auttaa myös paljon, jos kiinnittää huomiota viestien esitysta-paan. Käyttämällä yleistajuista kieltä viestin saa helpommin perille kohderyhmässä.”

”Maineenhallinta on mahdollisuus löytää erilaistumiskeinoja, mitkä puolestaan voidaan

valjastaa tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen”, sanoo Steffen Hermann,

TNS Stakeholder Management.

vain mitattua tietoa voi hallita ja ohjata.

Kuinka yhteiskuntavastuu

KääNNeTääNKilPailueduKSi

Vastuullisuudesta kilpailuetu maineen ja brändin rakentamisessa!

Vuoden 2011 Yritysten maine ja vastuulli-suus tutkimuksen kenttätyö suuren yleisön parissa käynnistyy syyskuussa. TNS TRI*M viitekehys tarjoaa ainutlaatuisen tavan mitata yrityksen vastuullisuuskuvaa maineen kontekstissa sekä laajan vertailu-aineiston tulosten tarkasteluun. TNS TRI*M Corporate Reputation ja Corporate Social Reputation -tutkimusratkaisuja voidaan käyttää kaikissa halutuissa sidosryhmissä myös globaalisti.

10 11

Maailmantalouden kasvu on tulevina vuosikymmeninä voimakkainta niin sanotusti kehittyvillä markkinoilla, joihin tavanomaisesti lasketaan Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia, Afrikan Saharan eteläpuoliset maat sekä Indonesia. Usein mukana ovat myös Malesia, Turkki, Thaimaa ja Meksiko. Vuoteen 2050 mennessä nämä markkinat ovat Kiinan johdolla jo maailman suurimmat. Tämä ei suinkaan ole jäänyt suomalaisiltakaan yrityksiltä huomaamatta, mutta monelle kansainvälistyvälle ja jo näillä markkinoilla toimivalle yritykselle markkinoiden hallinta ja ymmärtäminen on haasteellista.TeksTi REIJO MESIMÄKI I kuva 123RF

Näillä nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla kulutus-kysyntään vaikuttaa huomat-tavasti vähemmän läntisiä, kehittyneitä talouksia kuristava

taloudellinen lama ja kriisi. Toisaalta esimer-kiksi Japanin toipumista sitä koetelleesta maanjäristyksestä ja tsunamista edesaut-taa kehittyvien maiden kasvava japanilais-ten autojen, elektroniikan ja muiden tuot-teitten kysyntä. Vaikka japanilaiset tuotteet eivät historiallisista syistä olekaan esimer-kiksi Kiinassa olleet erityisessä suosiossa, nykyään tilanne on jo aivan toinen. Japani-laisia tuotteita pidetään haluttavuudeltaan jo lähes saksalaisten ja amerikkalaisten tuotteitten veroisina.

Useimmissa kehittyvissä maissa kulut-tajat ja kulutuskysyntä ovat luonteeltaan hyvin poikkeavat totutusta länsimaisesta kysynnästä. Markkinat koostuvat lukuisista erilaisista tarpeista ja kulttuureista, väkiluku on erittäin suuri, mutta käytettävissä olevat tulot keskimäärin alhaiset. Vaikka ääripäitä on, koostuvat markkinat suuresta joukosta pienituloisia ihmisiä, jotka kuluttavat vähän, mutta jotka yhdessä muodostavat valtavat markkinat.

Menestyksen avaimet ovat erilaisetLisäksi kukin maa on hyvin omanlaisensa. Menestyksen avaimet Kiinassa ovat hyvin erilaiset kuin Intiassa tai Venäjällä. Esimerkiksi Intiassa on 18 virallista kieltä ja 1652 erilaista kielialuetta. Vaikka pääosa kansasta on hinduja, on Intia myös maailman kolmanneksi suurin islamilainen maa, jossa on 161 miljoonaa muslimia. Etelä-Afrikassa taas on 11 virallista kieltä ja Indonesiassa puhutaan yli 700 kieltä. Kielen lisäksi kulttuuri ja ylpeys omista juurista ovat tärkeitä tekijöitä. Kiinan olympialaiset ja Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat käyvät tästä hyvinä osoituksina.

Kehityksessään nämä maat voivat hyödyntää jo muualla opittua – ja juuri heille parhaiten soveltuvalla tavalla. Kuvaava esimerkki löytyy Nokia 1100 -puhelimen lanseerauksesta Intiassa. Vuonna 2002 Intiassa oli noin 10 miljoonaa mobiililiittymää. Nokian 1100 lanseeraus ”Made in India, for India” vaikutti siihen, että nyt maassa on jo yli 800 miljoonaa liittymää. Puhelimessa oli muun muassa Intiassa sähkökatkojen aikana tarpeellinen

taskulamppu ja kuori, joka piti pölyn loitolla ja pysyi tukevasti kädessä.

Viestinnän kannalta on tärkeää tuntea kulttuuria, symboleja ja motiiveja. Intian Bollywood on maailman suurin elokuvatuottaja ja toisena tulee Nollywood Nigeriasta. Meille tuttu Hollywood on kolmantena! Bollywoodin ja Nollywoodin tähtien vetovoima viestinnässä on suuri, erityisesti juuri oikeille kohderyhmille esitettynä.

Vuonna 2009 Kiina ohitti USA:n internetin suurimpana markkinana käyt-täjämäärässä laskettuna. Kiinassa on 460 miljoonaa internetin käyttäjää, joista yli 300 miljoonaa käyttää internetiä matka-puhelimen kautta. Kiinnostava on myös heinäkuussa 2010 tehty tutkimus, jonka mukaan lähes 50 miljoonaa kiinalaista käyttää internetiä yksinomaan matka-puhelimella.

Vaikka juuri kehittyvissä maissa helpos-ti näemme vain suurimmat kaupungit ja markkina-alueet ja ymmärrämme digitaali-suuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet, on hyvä muistaa, että näissä maissa mo-nilla markkinoilla 90 % tuotteista myydään perinteisiä kanavia käyttäen. Katse suurim-

pien kaupunkien tuolle puolen tuo valtavat mahdollisuudet. Kiinassa vain 5 % asuk-kaista asuu Shanghaissa, Pekingissä ja Guangzhoussa. Maassa on kuitenkin 113 kaupunkia, joiden väkimäärä ylittää miljoona asukasta!

Vastassa monenlaisia haasteitaElämä, kokemukset, koulutus, uskonto ja niin edelleen ovat erilaisia näissä maissa. Tämä on otettava huomioon myös markki-natutkimuksessa. Kun tietoa kerätään suoraan kuluttajilta, vastassa on monen-laisia haasteita. Kuluttaja ei ehkä halua tai pidä soveliaana kertoa valinnoistaan ja vaikutteistaan. Hän ei usein välttämättä edes osaa kuvailla asioita markkinoijan haluamalla tavalla ja tarvitsee helpompia vaihtoehtoisia valintoja kuvaamaan tilannet-ta. Myös ostosmatkan tarkoitus ja kohde voivat olla hyvin erilaisia erityisesti pääkau-punkien ulkopuolella siitä mihin me olemme tottuneet. Puhumattakaan kertaostoksen koosta. Hintajousto voi olla hyvin jyrkkä ja kerta-annos voi olla se oikea pakkaus. Mainonta ja tuotemerkkien määrä on valtava ja kuluttaja tekee päätöksensä huomattavan suuresta joukosta valintoja hänelle selkeillä kriteereillä, joiden tuntemi-nen on elintärkeää.

Kulutus voi tapahtua hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Ruokailu voi tapahtua sormin lattialla istuen. Kuluttajalla ei ehkä ole jääkaappia ja jos on, se voi olla olohuoneen kunniapaikalla. Pyykit voidaan pestä purossa.

Kehittyvät markkinat TNS:n strategian ydintäMarkkinoiden ymmärtämisessä näillä kas-vavilla markkinoilla on haasteena oikean markkinainformaation tuottajan valinta. Markkinatutkimus on paikallisesti usein lap-senkengissä ja modernien menetelmien tuntemus heikkoa. Erityisesti näiden mene-telmien oikea soveltaminen markkinoiden erityispiirteet huomioiden on haastavaa. TNS on panostanut jo pitkään läsnäoloon-sa näillä kehittyvillä markkinoilla yhtenä strategisena ydinalueenaan ja tuntee alueet paikallisen edustuksensa sekä kehittyvien markkinoiden asiantuntijaverkostonsa kautta hyvin. Ymmärrämme eri etnisiä ryhmiä ja heidän kulttuurivaikutteitaan sekä tunnemme eri kielten ja murteiden sekä jopa esimerkiksi lukutaidottomuuden asettamat haasteet.

TNS onkin luonnollisin yhteistyökump-pani markkinoiden ymmärtämisessä kehit-tyville markkinoille niin etabloituvalle kuin jo siellä toimivalle yritykselle.

Kehittyvät markkinat:

MahdOlliSuuKSieN

MaailMaDigital Life -raportti selittää internetin käytön kautta eroja kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden välillä.

TNS julkistaa marraskuussa 2011 jo toisen peräkkäisen Digital Life -raportin. Raportti selventää yksityiskohtaisesti internetin merkitystä ja vaikutuksia kuluttamiseen eri maissa. Varsinkin ostopolkuajattelua viedään syvälle ja avataan sitä kautta internetin eri käyttömuotojen merkitys tiedonhankinta- ja vaikutuskanavana. Raporttia käytetään yleisesti selventämään internet- ja mobiilimarkkinoinnin roolia sekä yksittäisten kanavien merkitystä eri kohderyhmille. Tutkimuksen otos kattaa 93% maailman internetin käyttäjistä. Ensimmäinen raportti ilmestyi vuonna 2010 ja on laajasti käytössä useissa organisaatioissa.

Kuv

a: 1

23R

F

12 13

Shopper-typologiat – kohderyhmän tarkastelua asenteiden kauttaTNS Atlaksen toimialakohtaisten Shopper-typologioiden avulla voidaan kohderyhmiä tarkastella ostosten tekoon liittyvien asenteiden kautta.

Uudet typologiat kertovat suomalaisten suhteesta ruokaan ja ruuanlaittoon, kodin tekniikkaan, sisustamiseen ja ulkönäköön ja pukeutumiseen.

Segmentoinneista mielenkiintoisin on varmasti ruoka&juoma-segmentointi. Viimeaikaiset julkiset keskustelunaiheet ruuan lisäaineista, rasvoista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja luomuruuasta ovat vaikuttaneet myös suomalaisten ruokailu-tottumuksiin. Ruokailijasegmenteistä löytyvät muun muassa ravinto sisältöjä aktiivisesti tarkkailevat kaloreiden laskijat, harrastuksenaan kokkaavat nautiskelijat, trendikkäät luomuilijat, passiiviset ruokaihmiset ja pikaruokia tai valmisaterioita suosivat.

Uudistunut ostokäyttäytymisluokitus kertoo enemmänKulutuskäyttäytyminen muuttuu nopeasti muotivirtausten mukana. Esimerkiksi ekologiset asenteet ja suhtautuminen ympäristöön kiinnostavat tänä päivänä erityisesti nuoria naisia, kun ne aiemmin olivat varttuneelle väelle tunnusomaisia piirteitä. Ajantasaisen kuluttajainformaation varmistamiseksi TNS Gallup päivittää parhaillaan TNS Atlakseen liittyvää ostokäyttäytymisluokitusta yhteistyössä Fonectan Asiakkuusmarkkinoinnin kanssa.

Ostokäyttäytymisluokitus on kuluttajasegmentointiratkaisu, jonka avulla voidaan syventää kohderyhmäymmärrystä ja kohdis-taa markkinointitoimenpiteitä tuottavammin. Se antaa mahdolli-suuden segmentoida potentiaaliset asiakkaat kulutuskäyttäyty-misen ja elämäntapatiedon perusteella, ja auttaa erottamaan kohderyhmän, jonka ostopotentiaali on parhain.

TNS Atlaksen ostokäyttäytymisluokitusta käyttävät brändi-markkinoijat, mediat ja mainos- ja mediatoimistot. Tunnistamalla nykyisten tai potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytymispiirteet voidaan räätälöidä viestintää tai mainontaa paremmin, ja puhutella kohderyhmiä osuvammin ja oikealla kielellä.

Myös TNS Atlaksen mediayleisöjä voidaan tarkastella osto-käyttäytymisluokissa. Tiedosta on hyötyä muun muassa kanava-preferenssien määrityksessä, sillä esimerkiksi paperilehtien lukijat tai tv-kanavan katsojat saattavat ostokäyttäytymisessään poiketa hyvinkin paljon kyseisen median verkkokävijöistä. Hukkakontaktit on helppo minimoida, kun yksittäisiä viestintäkanavia ja niiden yhdistelmiä käytetään tehokkaasti.

TNS aTlaS tuntee suomalaisenSuomalaisten kuluttajien brändisuhdetta, kulutuskäyttäytymistä ja mediakäyttöä syväluotaavaan TNS Atlakseen tullaan liittämään joukko uusia kuluttajasegmentointeja, joiden avulla pureudutaan suomalaisen kuluttajan maailmaan monipuolisella tavalla.

Uudistettu Ostokäyttäytymisluokitus tullaan liittämään TNS Atlakseen loppusyksystä 2011.

Mielipidevaikuttajat – suomalainen luottaa toiseen suomalaiseenSuomalainen luottaa toiseen suomalaiseen ostopäätöksiä tehdessään. TNS Atlaksen mukaan noin neljännes 15–69- vuotiaista suomalaisista kertoo tuttavien suosituksilla olevan vaikutusta päivittäisostopäätöksissä aina tai usein.

TNS Atlaksen uusi mielipidevaikuttajaryhmittely WOM (word-of-mouth) tunnistaa mielipidevaikuttajat eri rooleissaan 20 eri toimialalla. Mielipide vaikuttajaryhmittelyssä on käytetty Kantar Median kehittämää mallia, joka luokittaa ihmiset toimialoittain yhdistäjiin, tietäjiin, suostuttelijoihin ja vaikuttaja-mestareihin.

TNS Atlaksen mukaan suomalaisia puhuttavat eniten ruo kaan ja ruuanlaittoon liittyvät asiat ja brändit, lomamatkoista ja tv-ohjelmista kuluttajat kommunikoivat seuraavaksi eniten.

TNS Atlas kerää tietoa kuluttajien harrastuksista, vapaa-ajanvietosta, taloudellisesta tilanteesta ja kiinnostuksen kohteista. Se kertoo kuluttajan ostokäyttäytymisestä, elämäntilanteesta ja mediakäytöstä. TNS Atlaksessa on mukana lähes 100 tuotekategoriaa. Brändejä ja ostopaikkoja on yli 1 200, mikä mahdollistaa monipuoliset brändi- ja kilpailijavertailut.

Kuv

a: 1

23R

F

Autokaupan markkinointi on tänä päivänä aktiivista; mainontaa on paljon, ja kaikki kanavat ovat käytössä. Kilpailu auton ostajis-ta on kovaa, ja erottautuminen

kilpailijoista vaatii kekseliäisyyttä. Samanai-kaisesti asiakkaat ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Haasteellisessa toimintaym-päristössä onkin hyvin tärkeää saada luo-tettavaa ja ajantasaista markkinatutkimus-tietoa onnistuneiden liiketoimintapäätösten pohjaksi.

TNS Gallupin kansainvälinen New Car Buyers -tutkimus on autoalan markkinoijan perustietopankki. Tutkimus selvittää, mitkä ovat uuden auton tärkeimmät valintaperus-teet, kuinka vahvaa on merkkiuskollisuus, millaisia ovat autoalan merkki- ja tuoteku-vat, ja kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat. "NCB-tutkimus on oivallinen apuväline autokaupan markkinoinnin suunnitteluun, kohderyhmien valintaan, kilpailijoiden

TeksTi SUSANNA HEIKKINEN I kuva LASSE KELTTO

Auto tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista: se on välttämätön kulkupeli, tavaroiden siirtoon tarkoitettu työjuhta, osa vapaa-ajanviettoa, joillekin status-symboli. TNS New Car Buyers -tutkimus antaa tietoa uuden auton ostajan profiilista sekä tärkeimmistä osto-tapahtumaan vaikuttavista tekijöistä.

TNS New Car BuyerS on tie uuden auton ostajan maailmaan

määrittelyyn ja kampanjoiden suunnitte-luun", sanoo TNS Gallupin autoalan yksikönjohtaja Markku Wiman.

Tutkimus jakautuu neljään osa-aluee-seen, joita ovat yksityiset autonostajat, yri-tysautoilijat, taksit ja pakettiautot. Maasto- ja tila-autot on uusimmassa tutkimuksessa yhdistetty yksityisiin ja yritysautoihin.

Autoalan tunnetuin tutkimusNew Car Buyers -tutkimuksen tilaajia ovat autoja maahantuovat yritykset sekä kaikki autokaupan sidosryhmät, kuten vakuutus-yhtiöt, korjaamot sekä huolto- ja rahoitus-palveluiden tarjoajat. "Kaikki alan toimijat hyötyvät tutkimuksesta, koska se antaa ajantasaisen kuvan automarkkinoista ja niiden kehityksestä. Tutkimus antaa viitteitä myös yleisistä suhdanteista, sillä autokau-pan vilkkaus kertoo usein ensimmäisten toimialojen joukossa kulutusaikeiden muutoksista", sanoo Markku Wiman.

Tutkimus selkeyttää uuden auton ostajan profiilia: miksi kuluttaja ostaa auton ja miksi hän valitsee tietyn merkin. Tärkeimpiä valintakriteerejä ovat pitkään olleet auton ajo-ominaisuudet, ulkonäkö, polttoaineen kulutus ja tekninen luotetta-vuus. "Ominaisuudet koetaan yksilöllisesti, esimerkiksi ajomukavuus ja ulkonäkö tarkoittavat eri henkilöille eri asioita. Siksi kuluttajat ostavat eri automerkkejä", sanoo Wiman. Tutkimus auttaa löytämään keinoja, kuinka sopivia kohderyhmiä voidaan lähestyä onnistuneesti.

Tutkimus toteutetaan Suomessa vuosit-tain kirje- ja nettikyselynä. Joka vuosi vas-taajina on yli 11 000 uuden auton ostajaa. Tutkimusraportit ovat yhteneviä kansainvä-lisen TNS New Car Buyers -tutkimuksen kanssa ja ne tehdään automaattisesti sekä suomeksi että englanniksi, koska myös au-totehtaat keräävät tietoja eri maista. Suo-men raportit valmistuvat lokakuussa.

14 15

TNS Gallup OyItätuulenkuja 1002100 Espoovaihde (09) 613 500 www.tns-gallup.fi

TNS GAllup OY

TNS on osa Kantar Groupia, johtavaa kansainvälistä tutkimukseen ja konsultointiin erikoistunutta konsernia

ISO 9001-, ISO 26362-, SFS-ISO 20252 -sertifioitu. Kuulumme WWF:n Green Office -verkostoon.

Monipuolinen tutkimusosaaminen. Laaja-alainen toimialaymmärrys. Vahva asiantuntemus.