cgi:n asiakas- ja sidosryhmÄlehti 03€¦ · cgi:n asiakas- ja sidosryhmÄlehti 03.2017 muutos on...

CGI:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 03.2017

MUUTOS ON IHMISTÄ

VARTEN

Nina Nissilä,valtion digijohtaja

Suomalaiset yritykset kyberrikosten kohteena

Fortum HelsinkiMissio

Sote-sektorin IT-päättäjät paljon vartijoina

UNA

HelpingApp nopeuttaa yksinäisten auttamista

CGI on globaali IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on 70 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Ratkaisu on CGI:n asiakas lehti Suomessa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi Päätoimittaja Jarkko Virtanen, [email protected] | Toimituspäällikkö Esa Luoto, [email protected] Toimitus yhteistyössä Legendium Oy:n kanssa. Osoitteenmuutokset: [email protected] | Kansikuva Sampo Korhonen | ISSN-L 1455-1934, ISSN 1455-1934 (Painettu), ISSN 2323-153X (Verkkojulkaisu) www.facebook.com/CGIFI www.twitter.com/CGI_FI www.linkedin.com/company/cgi youtube.com/user/CGISuomi

pääkirjoitus 03.2017HEIKKI NIKKUPRESIDENT, CGI NORTHERN EUROPE

AFFECTOSTA OSA CGI:TÄVuoden viimeisen lehtemme

olemme omistaneet 100-vuo-tiaalle Suomelle. Ja erityisesti

Suomen tulevaisuudelle.CGI:n historia ulottuu Suomessa

aina 1960-luvulle asti. Koko histo-riamme ajan olemme rakentaneet Suomea ja meidän suomalaisten arkea sekä työllistäjänä että digitaa-listen ratkaisujen toteuttajana. Lähellä asiakkaitamme, eri puolella Suomea.

Meille juhlavuosi huipentuu yhdis-tymiseen Affecton kanssa. Sen myötä olemme Pohjois-Euroopan vahvin analytiikan, keinoälyn ja uusien tekno-logioiden palveluyhtiö.

Tulevaisuus on niiden, jotka kykenevät hyödyntämään informaatiota. Meidän tehtävämme on valjastaa datavirrat ja jalostaa niistä arvokasta pääomaa asiakkaidemme liiketoi-minnalle.

Tässä lehdessä katsomme, miten digitalisaatio tekee Suomesta vieläkin paremman ja kilpailukykyisemmän. Siitä ajatuksiaan avaavat haastattelemamme vaikuttajat yhteis-kunnan eri osa-alueilta sekä omat asiantuntijamme.

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä!

03.2017

28

12Kyberpuolustus ei toimi ilman yhteispeliä Hyvin toimiva kyber-toimintaympäristö on mahdollisuus Suomelle

Ketään ei jätetä Mobiilisovellus yksinäisyyden torjumiseen

16 UNA ratkaisee soten onnistumisen Digitalisaatio kasvattaa palvelurepertuaaria

20 Liikkuminen muuttuu palveluksiHelpotusta arkiliikkumiseen ja vapaa-aikaan

Maailman suurin markkina Kiertotalous on avain parempaan tulevaisuuteen

24

4 AjassaUutisia meiltä ja maailmalta

27 Asiantuntijat äänessä

Vakiot31 Q&A

Strategista palvelukehitystäMarkku Myllylahti

8Digitalisaatio hyvän arjen mahdollistajana Datan avulla luotettavia ja turvallisia palveluita

TURVALLINEN SUOMI

DIGITAALINENSUOMI

TERVESUOMI

LIIKKUVASUOMI

EKOTEHOKASSUOMI

YHTEISÖLLINENSUOMI

RATKAISU 03.2017 32 RATKAISU 03.2017

AJASSA

Kysy lisää [email protected]

Molemmat yritykset ovat investoineet vahvasti tiedonhallinnan, edistyneen analytiikan ja uusien teknologioiden osaamisen kehittämiseen. Yhdistymisen myötä CGI on Pohjois-Euroo-pan vahvin kumppani auttamaan yrityksiä ja julkishallintoa digitaalisessa uudistumisessa muun muassa analytiikan, keinoälyn ja automaation ratkaisuin. Affecton asiakkaille

yhdistyminen avaa aiempaa laajemman palvelutarjonnan, pääsyn hyödyntä-mään maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa sekä kokonaisvaltaista digitalisaatio-osaamista.

– Sanotaan, että data on uusi öljy, koska maailma toimii yhä enemmän dataan perustuen. Eri toimialojen kehitystä johtavat ne, joilla on paras kyky hallita ja hyödyntää informaatiota. Tässä kehityksessä meidän tehtävämme on olla toimija, joka auttaa organisaatioita valjastamaan tietopääoman liiketoimin-tansa muutosvoimaksi, avaa CGI:n liiketoiminnasta Pohjoismaissa vastaava johtaja Heikki Nikku yhdistymisen hyötyjä.

CGI:n ja Affecton liiketoimintojen sekä asiakassitoumusten yhdistäminen etenee vaiheittain tulevien viikkojen ja kuukau-sien aikana. Ensi vaiheessa yritykset jatkavat toimin-taansa pääosin entiseen tapaansa.

KUVA

T: J

ARI H

ÄRKÖ

NEN

CGI JA AFFECTO YHDISTYVÄT POHJOIS-EUROOPAN VAHVIM MAKSI DATAKESKEISEN LIIKE TOIMINNAN PALVELUYHTIÖKSI

Sanotaan, että data on uusi öljy, koska maailma toimii yhä enemmän dataan perustuen.

4 RATKAISU 03.2017 RATKAISU 03.2017 5

Ulkoistussopi-muksen myötä CGI tuottaa Valmetille hybri-dipilvipohjaiset IT-infrastruktuu-

ripalvelut, vahvasti palveluauto-maatioon nojaavat digitaaliset loppukäyttäjäpalvelut IT- ja käyttäjätukeen sekä useimmat palvelin- ja työasemahallinnan palvelut.

Sopimus kattaa kaikki Val-metin yli 30 toimintamaata. Samalla CGI:lle siirtyy noin 60 Valmetin ICT-asiantuntijaa.

– CGI:n avulla moderni-soimme IT-inframme ja jo-kapäiväiset työvälineemme,

vapautamme pääomaa uuden kehittämiseen ja varmistam-me, että meillä on käytettä-vissä parhaat asiantuntijat myös huomenna, tiivistää Valmetin tietohallintojohtaja Janne Puustinen ulkoistuksen taustat.

Aiemmin CGI on tuottanut Valmetille muun muassa kyber-turvallisuuspalveluja. CGI:n ky-berturvallisuuskeskus (SOC) on huolehtinut Valmetin IT-ympä-ristöjen tietoturvan valvonnas-ta, ja yhtiön asiantuntijat ovat auttaneet Valmetia riskitilantei-den johtamisessa sekä yleisen kyberturvallisuustason kehittä-misessä.

KUVA

T: S

HUT

TERS

TOC

K JA

VAL

MET

CGI JA VALMET SOPIMUKSEEN GLOBAALISTA IT-ULKOISTUKSESTA

Visedolle pilviratkaisu liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen digitalisointiin

V almistavan teollisuuden clean-tech-yritys Visedo valitsi pilvipoh-jaisen MS Dynamics365 -ratkai-

sun liiketoimintansa ydinjärjestelmäksi. Toteutettava pilviratkaisu on laajuudes-saan ensimmäinen Suomessa.

– Meille oli itsestäänselvyys valita pilviratkaisu, joka tarjoaa lisäetuna eri-

näisiä tukitoimintoja. Microsoft Dyna-mics365 täytti parhaiten tarpeemme, ja yhdistettynä CGI:n kansainväliseen palvelukykyyn, saamme kaikki tarvit-semamme palvelut yhdeltä luukulta ja kokonaisuus tukee sekä kasvu- että digistrategiaamme, kertoo Visedon talousjohtaja Tarja Järvinen.

CGI käynnisti vuoden vaihteessa opiskelijoille, vastavalmistuneille ja muille nuorille osaajille tarkoitetun

Future Talent -ohjelman. Reilussa puoles-sa vuodessa CGI on palkannut yli 200 harjoittelijaa ja vakituista nuorta osaajaa. Rekrytoinnit jatkuvat eri puolilla Suo-mea, koska yhtiön tavoitteena on palkata Suomessa 1 000 uutta nuorta osaajaa vuoteen 2020 mennessä.

– Harjoittelupaikkoja on lukuisia erilai-sia ja uusia avautuu jatkuvasti. Harjoitte-lujaksot pyrimme ajoittamaan niin, että ne istuisivat myös oppilaitosten työ-harjoittelujaksoihin ja kesätyötarpeisiin. Siksi kehotan kiinnostuneita seuraamaan rekrysivujamme pitkäjänteisesti ja tois-tuvasti, vinkkaa CGI:n henkilöstöjohtaja Ulla Walli.

Future Talent -rekrytoinnit jatkuvat eri puolilla Suomea

Miten Ulla on pystynyt tuomaan omia kestävän kehityksen arvojaan CGI:lle? Aiheena #valuesincareerdevelopment ja paikkana #womenintech

Palvelumuotoilu puhuttaa paljon. Mikä on sen tila Suomessa? Lataa ja lue selvityksemme!

Millaista on työskennellä CGI:llä? Kolme nuorta, Nanna, Eva ja Topias, kertovat, miksi he viihtyvät CGI:llä.

www.linkedin.com/company/cgi

CDO Playbook on ilmestynyt. Lataa omasi!

youtube.com/user/CGISuomi

www.cgi.fi/cdo-playbook bit.ly/Ulla-CGI

facebook.com/CGIFI

LIIKENNEVIRASTO ja CGI pilotoivat tulevaisuuden joukkoliikenteen edellytyksiä

LYHYET

VR GROUP parantaa häiriö-viestintäänsä CGI:n kanssa – Uusi jär-jestelmä käyttöön

CGI KONSULTOI liikenne- ja viestintä-ministeriötä virtuaali-todellisuuden mahdollisuuksista

bit.ly/cgi-nuoret

Mehiläinen ulkoisti IT-toimintoja

Ulkoistussopimus kattaa koko Mehiläisen konesa-litoiminnan, joka siirtyy CGI:n pilvi- ja hybridi-IT-

palvelujen piiriin. Ulkoistuksen yhtey-dessä myös Mehiläisen ostaman Mai-nio Vireen järjestelmät integroidaan sujuvasti toimivaksi osaksi Mehiläisen IT-kokonaisuutta.

– Mehiläisen voimakkaassa kas-vussa oleva liiketoiminta vaatii kriit-tisten järjestelmien 24/7-operointia ja -valvontaa. Siirtymällä kapasiteetti-palveluiden käyttöön saadaan IT-pal-velut tuotettua kustannustehokkaasti ja joustavasti liiketoimintatarpeiden muuttuessa, tiivistää Mehiläisen CIO Kalle Alppi ulkoistuksen ydinasiat.

Lisäksi Mehiläinen hakee ulkois-tuksella joustavampia IT-palveluja

sekä parempaa kykyä vastata kiristy-viin kyberturvallisuus- ja nopeusvaa-timuksiin.

– Palvelemme päivittäin tuhansia asiakkaita eri puolilla Suomea. Tek-nologian varmatoimisuus ja tietoturva ovat meille siksi hyvin kriittisiä asioita. CGI:llä on vahvat näytöt terveyden-hoitoalan IT-palvelujen tuottajana sekä kyberturvallisuuspalvelujen toimittajana, jotka koemme selkeäksi lisäarvoksi, kertoo Alppi.

cgi.fi/palvelumuotoiluselvitys

www.twitter.com/CGI_FI

HELSINGIN YLIOPISTO valitsi CGI:n uudistamaan talousjärjestelmänsä SAP S/4HANAan

AJASSA

Kysy lisää [email protected]


Valtion digijohtaja Nina Nissilä toivoo digi-murroksen tuottavan parempia palveluita ja lisäävän julkishallinnon läpinäkyvyyttä. Tärkeää on keskittyä asiakaskokemukseen.TEKSTI ARI RYTSY | KUVAT SAMPO KORHONEN JA SHUTTERSTOCK

DigitalisaatioHYVÄN ARJEN

MAHDOLLISTAJANA

Luonteeltaan maailmanparantajaksi tunnus-tautuva Nina Nissilä on luotsannut joulu-kuusta lähtien Valtiokonttorin D9-digitiimiä, jonka tehtävänä on tukea valtiohallinnon di-gitalisaatiota. IT-yhtiöissä suurimman osan urastaan työskennellyt yhteiskuntatieteili-jä on hypännyt julkishallintoon intoa täynnä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat digitali-saation vaikutus työelämään sekä IT:n ja ih-misen toiminnan yhdistäminen.

– Tällä hetkellä julkishallinnon ykkösasia on laittaa dataa mahdollisimman hyvään kuosiin. Tämä pohjatyö luo perustan tiedon yhteishallinnalle ja paremmille palveluille, Nissilä listaa.

Suuren luokan datasiivousta hän kuvaa esimerkillä, mis-sä yhtä ja samaa ajoneuvoa kutsutaan toisaalla bussiksi ja toisaalla linja-autoksi. Datanhallinnan historia on hajanainen. Tilanne on toinen sellaisissa maissa, missä digihankkeet on aloitettu kokonaan puhtaalta pöydältä.

– Tavoitteena on saada aikaan Suomi, missä ihmiset voivat keskittyä oman elämänsä elämiseen. Julkishallinnon

kanssa asioiminen pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman helposti ilman, että samoja tietoja täytyy syöttää joka paikkaan

erikseen, tiivistää Nissilä.

Nina Nissilä digijohtajaSuomen valtio


erinomaisesti älykkään liikenteen testi-hankkeita. Sektorista riippumatta olemme sopivan kokoinen maa toimimaan erilais-ten digikokeilujen testilaboratoriona, roh-kaisee Nissilä.

Digikeskustelun kulunein fraasi on se, kuinka digitalisaatio tulee muuttamaan kaiken. Nissilä tarttuu avainsanaan, joka on muutos.

– Uusia asioita ei synny ilman muu-tosta. Vain sitä kautta olemme päässeet pelloilta tehtaisiin ja digitaaliseen toiminta-ympäristöön. Sen myötä joitakin ammat-teja poistuu, mutta myös uusia syntyy. Esimerkiksi tehtaissa kokoonpanotyö siirtyy roboteille, mutta ne pitää ohjelmoi-da ja huoltaa.

Teknologian vyörytyksessä ja erilaisten digiuhkien maalailussa on Nissilän mie-lestä muistettava, että muutosta tehdään ihmisiä varten. Datan avulla parannetaan palveluja, joiden tarkoituksena on kohen-taa käyttäjiensä elämänlaatua. Tulevaisuu-dessa käyttäjät tulevat omalla panok-sellaan vaikuttamaan entistä enemmän palvelujen kehittämiseen ja niiden muotoi-luun. Tähän liittyvät julkisen sektorin ko-keilut ulottuvat tänä päivänä jo suomalai-seen vankeinhoitoon asti.

– Näen tulevaisuuden digitaalisen Suomen turvallisena ja oikeudenmukaise-na maana, jossa on läpinäkyvä ja ihmis-ten arkea tukeva hallinto sekä luotettavat palvelut. Teknologia ei pistä silmään ja yh-teiskunnassa korostuvat ekologiset arvot. Siellä kaikki on paljon vaivattomampaa, tiivistää Nissilä.

Osaaminen kehittyy vain yrittämälläJulkishallinnon digiaskelia Nissilä on kuvannut hyväksi hölkkävauhdiksi, mistä osoituksena on Väestörekisterikeskuksen heinäkuussa uudistunut Suomi.fi-verkko-palvelu. Trafi on puolestaan julkistanut applikaation, jonka avulla suosiotaan kasvattaneiden drone-lennokkien lennät-täjät pysyvät paremmin kartalla luvallisista lentoalueista. Liikenteen turvallisuusviras-ton suunnitelmissa siintää myös mobiili-ajokortin tuleminen. Valtiokonttorissa on puolestaan testattu robotiikan mahdolli-suuksia muun muassa antolainauksen ja korvauspalveluiden prosesseissa.

– Ohjelmistorobottien tehtävänä on käsitellä isoja tietomääriä. Ne tekevät sellaisia töitä, joihin ihmisen työsuoritus ei tuo mitään lisäarvoa. Fyysisten robottien

Helsinki

Hämeenlinna

JoensuuJyväskylä

KouvolaLahtiRiihimäki

Kuopio

Lappeenranta

MikkeliTampere

Pori

Turku

Oulu

Tornio

Seinäjoki

Sodankylä

Kajaani

Oulunkaari

Keitele

mahdollista hoivatyökäyttöä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaa-tio-ohjelman puitteissa, listaa Nissilä.

Hän pitää digitalisaation edistämises-sä tärkeänä kehitysinnon ja teknologian maturiteetin tasapainottamista. Tekemi-sessä on muistettava huolehtia tietotur-vasta, joka korostuu terveydenhuollossa. Tarpeen mukaan teknologian käyttöä voi-daan tukea tai tarvittaessa jopa rajoittaa lainsäädännön avulla. Uusien ratkaisujen kokeilussa ja käyttöönotossa on syytä muistaa, että suurista kokonaisuuksista tulee harvoin kerralla valmista.

– Inhimilliset virheet hyväksytään hel-pommin kuin ohjelmavirheet. Ne ovat kui-tenkin osa digitaalisen toimintaympäristön kehittämistä. Näissä asioissa viisaus kas-vaa vähitellen kokemusten kautta. Siinä mielessä suomalainen kokeilukulttuuri saisi olla armollisempi, Nissilä pohtii.

Tulevaisuus rakentuu yhteistyölläEdistysaskeleiden ottaminen vaatii ennen kaikkea avointa mieltä sekä hakeutumista pois siiloajattelusta. Asiakaskokemus-ten ja palveluprosessien kehittämisen ehdoton edellytys on julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö.

– Esimerkiksi ympäristö- ja terveysda-tan jakaminen tutkimuskäyttöön paran-taa teknistä osaamista sekä mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Suo-messa on muutenkin valloillaan korkea hyvinvointitietoisuus, josta voi muodostua globaalia bisnestä. Lainsäädäntömme ja sääolosuhteemme puolestaan palvelevat

Pegasos Mukana vapauttaa aikaa koti-hoidon asiakkaille.

Rondo pitää asiakirjat hallinnassa.

CGI HR hoitaa palkat oikein & ajoissa.

Aromi huolehtii ruokapalvelun sujuvuudesta.

Helmi-ratkaisu sujuvaan oppilas-hallintoon.

Titania henkilöstön työvuorosuunnitteluun TYKSille.

Älyliikenteen ratkaisuja sujuvam-paan liikenteeseen. KODA-hanke

kotona asumisen helpottamiseen.

Datan avulla parannetaan palveluja, joiden tarkoituksena on kohentaa käyttäjiensä elämänlaatua.

CGI:llä on Suomessa 17 toimipistettä lähellä asiakkaitaan. CGI:n palvelut ja ratkaisut palvelevat suomalaisia eri elämänalueilla kaikkialla Suomessa.

CGI & Suomi– esimerkkejä

Kuntamalli Siun Soten talous- ja henkilöstöhallinnon johtamiseen.

= CGI:n toimipiste


EI TOIMI ILMAN YHTEISPELIÄSuomessa yhteiskunnan toimivuus kyberuhkien ristitulessa on varmistettu kansainvälisesti ainut-laatuisella tavalla. Kansallinen kyberturvallisuus perustuu luottamukseen, monitasoiseen yhteis-työhön ja verkostoitumiseen.TEKSTI ARI RYTSY | KUVAT SAMPO KORHONEN, FORTUM JA SHUTTERSTOCK

KYBER-PUOLUSTUS

Arto Rätyyhteiskuntasuhteista, viestinnästä, brändistä ja turvallisuudesta vastaava johtajaFortum

Kyberhyökkäys nakertaa yrityksen arvoaCGI:n ja konsulttiyhtiö Oxford Economicsin selvityksen mukaan julkisuuteen tullut kyberhyökkäys voi sulattaa sen kohteeksi joutu-neen pörssiyhtiön arvosta jopa 15 prosenttia. Tämän päälle on vielä laskettava hyökkäyksestä liiketoi-minnalle aiheutuvat menetykset.

Aikaisempaa vakavammat ja sofis-tikoituneemmat kyberhyökkäykset osoittavat toiminnan jalostuneen ammattirikollisten pelikentäksi. Ilmiö on havaittu myös CGI:n kyberturvallisuuskeskuksessa (Security Operations Center, SOC), jossa yrityksiä ja julkishallintoa valvotaan ja suojataan kyber-hyökkäyksiltä.

– Hyökkäykset ovat aktiivisempia ja niitä tehdään tuntemattomilla, rikollista käyttöä varten kehitetyillä ohjelmilla, kertoo CGI:n kyber-turvallisuuspalveluista Suomessa vastaava johtaja Jan Mickos.

Globaaleja kyberuhkia vastaan on mahdollista hankkia 24/7/365 valvontaa CGI:n kyberturvallisuus-keskuksesta sekä kybervakuutus, joka tarjoaa korvauksen lisäksi nopeaa ammattiapua. OP:n ja CGI:n kybervakuutustuotteeseen kuuluu juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu Incident response -palvelu.

Lisätietoa Jan Mickoskyberturvallisuus-palvelut040 847 8740

[email protected]


Suomen kyberturvallisuutta koe-teltiin toden teolla vuonna 2013, jolloin ulkoministeriö joutui kah-den tietomurron kohteeksi.

Suojelupoliisin mukaan taustalla oli valtiol-linen taho.

Viime vuosina myös useat suomalaiset yritykset ovat olleet merkittävien kyberri-kosten kohteena. Motiivien kirjo on laaja, alkaen vaivihkaisesta teollisuusvakoilusta aina kiristykseen ja liiketoiminnan avoi-meen sabotointiin asti.

Vaikka tietomurrot ovat ravistelleet pohjoisen lintukodoksi luonnehdittua Suo-mea valtionhallintoa myöten, ovat ne saa-neet aikaan myös jotain positiivista.

– Kyberuhkiin ja niiden torjumiseen on ryhdytty suhtautumaan entistä vakavam-min, arvioi Fortumin yhteiskuntasuhteista, viestinnästä, brändistä ja turvallisuudesta vastaava johtaja ja entinen puolustusmi-nisteriön kansliapäällikkö Arto Räty.

Kyberturvallisuudessa on syytä lähteä liikkeelle siitä oletuk-

sesta, että hyökkääjä on jo sisällä. Tällöin ei auta pohtia pelkkiä uhkien

torjuntatoimia, vaan on satsattava myös yrityksen IT-ympäristöön tunkeutuneen hyökkääjän havaitsemiseen sekä asian-mukaiseen reagointiin ja hyökkäyksestä palautumiseen.

– Pienissä yrityksissä kyberturvallisuu-desta huolehtiminen on usein resurssi-kysymys. Pitkälle pääsee tiedostamalla toimintaan kohdistuvat uhat sekä huoleh-timalla tietoturvasta ja tiedon asianmukai-sesta tallentamisesta, siirtämisestä sekä poistamisesta, neuvoo Räty.

Hybridivaikuttaminen näkyy somessaKyberturvallisuuden haasteena on pysyä digitaalisten työkalujen nopean kehityk-sen perässä. Suurempana uhkana voi-

daan kuitenkin pitää puutteellista turvalli-suusstrategiaa, -ohjeistusta ja yksilön toi-mintaa. Räty korostaa koulutuksen arvoa ja kyberturvallisuusasioiden riittävää yk-sinkertaistamista.

– Yksinkertaisesti esitetyt asiat ym-märretään ja ymmärretyt asiat puolestaan muistetaan, hän sanoo.

Yhteiskuntiin kohdistuvista uhkamal-leista Räty nostaa esille hybridivaikutta-misen, jossa käytetään laajaa keinova-likoimaa mukaan lukien informaatiovai-kuttaminen ja kyberoperaatiot. Tyypil-listä informaatiovaikuttamiselle on mm. avainhenkilöiden psykologinen manipu-loiminen, sisäisten konfliktien ruokkiminen sekä tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon levittäminen. Informaatiovaikut-tamiseen voi liittyä myös vaikuttaminen kyberympäristössä. Sosiaalinen media on tässä usein avainasemassa. Siksi on tär-keää, että koulutusjärjestelmän puitteissa

suomalaisille opetetaan medialukutaitoja jo pienestä pitäen.

– Suomen hyvä kokonaisturvallisuus-tilanne on seurausta 1960-luvulla alka-neesta kehitystyöstä. Olemme pragmaat-tinen kansakunta, joka on aina pitänyt varautumista tärkeänä asiana. Sen ansiosta olemme saaneet paljon aikaan kyberturvallisuudessa. Toimintamallis-samme on kansainvälistä markkinointi-potentiaalia, mutta olemme edelleen tur-han vaatimattomia kehumaan itseämme tässä asiassa, toteaa Räty.

Julkisuuteen tullut kyberhyökkäys voi sulattaa pörssiyhtiön arvosta jopa

15 %

Rahalliset satsaukset kyberturvallisuuteen ovat edelleen todella pienet verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Lisäksi Suomella on kansallinen kyber-turvallisuusstrategia, hyvät yh-teydet muiden maiden viranomai-siin sekä ainutlaatuinen tapa tehdä yhteistyötä valtion, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä.

Taloudelliset panostukset edelleen vähäisiäRädyn mukaan kyberturvallisuus-strate gian valmistelun yhteydessä kävi selväksi, ettei Suomella ole pienenä maana varaa rakentaa suurvaltojen mallin mukaista Cyber Command - keskusta, joka huolehtii kaikesta. Siksi kyberturvallisuustyötä tehdään verkoston puitteissa. Laaja-alainen yhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteisiin pelisääntöihin. Se myös varmis-taa tilannekuvan ja teknisen kehitystyön leviämisen koko verkostolle.

– Nykymaailmassa on ajateltava, että meihin kohdistuu jatkuva kyberuhka. Siksi kyberturvallisuuteen ja sen eri sektoreihin on syytä panostaa tosissaan. Myös fyy-sinen turvallisuus liittyy saumatto masti kyberturvallisuuteen. Suomen yhteis-työhön perustuva toimintamalli on hieno asia, mutta rahalliset satsaukset kyber-turvallisuuteen ovat edelleen todella pie-net verrattuna muihin Pohjoismaihin ja muihin verrokkimaihimme, teroittaa Räty.


UNASote-uudistus asettaa kovia vaatimuksia tiedonhallinnan ratkaisuille.

Sote-sektorin IT-päättäjät ovat paljon vartijoina. Siksi läpi Suomen ulottuvaa yhteistyötä varten on perustettu UNA-hanke.

TEKSTI SAMI LAAKSO | KUVAT LAURA VESA JA SHUTTERSTOCK

RATKAISEE SOTEN ONNISTUMISEN

Omni360 vastaa sote-Suomen haasteisiinUNA on valtakunnallinen julkisten sosi-aali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan modulaarisesti ja vaiheittain. CGI:n suomalaisista julki-sen palvelutuotannon asiakas- ja potilas-tietojärjestelmistä vastaava johtaja Juha Sorri on vakuuttunut siitä, että UNA on valinnut oikean tien.

– Vaiheittain läpivietävä, modulaarisiin ja avoinrajapintaisiin ratkaisuihin perustuva muutos on sekä taloudellisesti että muutoksen läpiviennin näkökulmasta ehdottomasti joustavin ja järkevin vaihtoehto, hän sanoo.

Suomessa on erinomaiset lähtö-kohdat UNA-hankkeelle. Täältä löytyy yhdistelmä uusia ja vanhempia järjestelmätoteu-tuksia, ratkaisujen integraa-tio-osaamista, yhteistyöky-kyisiä, vahvoja IT-toimijoita sekä virkeitä startup-yri-tyksiä. Lisäksi sote-sek-torin tiukka ja omaleimai-nen kansallinen regulaa-tio edellyttää paikallista kehittämistä.

– CGI:n OMNI360 -uudis tamishanke nou-dattaa samoja periaatteita kuin UNA. Sen ensimmäiset vaiheet ovat jo vakiintuneet asiakkai-demme käyttöön, korostaa Sorri.

Lisätietoa Juha Sorriasiakas- ja potilastieto-järjestelmät040 500 8155

[email protected]

Erkki KujansuuohjelmajohtajaUNA-hanke


Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveys eroja sekä parantaa palvelu-jen yhdenvertaisuutta ja saatavuut-

ta. Samalla uudistuksella on tarkoitus kam-meta väestön ikääntymisen aiheuttama

sosiaali- ja terveysmenojen jyrkin kasvu loivemmaksi. Kustannusten kasvua pitäisi hillitä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Nyt tavoitteena on, että uudis-tus tulee voimaan vuoden 2020 alusta.

Vaikka monet yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä ja käsittely eduskunnassa kesken, sote-uu-distuksen edellyttämien tietojär-jestelmien rakentaminen on käyn-

nissä. UNA-hanke on keskeinen koko soten onnistumisen kannalta.

– Kaikki tekeminen lähtee palvelu-järjestelmän toiminnasta ja asiakkaiden

palvelutarpeen tunnistamisesta – totta kai mahdollisimman kustannustehokkaalla

tavalla. Kyse on siis ennen kaikkea palvelu-prosessien muutoksesta. Mutta siinä onnistu-

minen edellyttää avointa yhteistyötä ja yhteen toimivia tietojärjestelmiä, muistuttaa hankkeen ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu.

UNA-hanke perustuu modulaarisuusajat-teluun. Sen mukaisesti järjestelmäytimen ym-pärille rakentuvaa ekosysteemiä kehitetään vaiheittain. Kokonaisuus palvelee sekä palve-lujen järjestäjiä että tuottajia.

– Kaikki hyödyntävät samaa dataa, Kujan-suu kiteyttää.

UNA-hankkeessa on Kujansuun mukaan lähdetty järjestelmien kehittämisessä evoluu-tiosta, mutta bisnesmallissa voidaan puhua revoluutiosta, niin kunnianhimoinen tavoite on taloudellisesti, toiminnallisesti sekä asiakasar-von kannalta.

Ydin ensiksiSoten lykkääntyminen vuodella antoi tietojär-jestelmien kehittämiseen lisäaikaa.

– Nyt meillä on mahdollisuus tehdä kat-tavampaa ja laadullisti parempaa. Pyrimme etenemään inhimillisen kokoisissa palasissa ja hyödynnämme olemassa olevia järjestel-miä niin paljon kuin on järkevää. Emme yritä saada kokonaisuutta kerralla valmiiksi, se

Nyt meillä on mahdollisuus tehdä laadullisesti parempaa.

tapa ei näytä toimi-van missään, Kujansuu huomauttaa.

Vaiheittainen ratkai-su ei Kujansuun mukaan

estä soten täysmääräistä aloittamista heti alusta alkaen.

Jo alkuvaiheessa UNA-ydin mahdol-listaa sote-palveluiden monituottajamallin.

– Ensimmäiseksi pitää rakentaa yhteiset asiakassuunnitelmat ja tilanteen sekä rahoituk-sen seuranta. Näiden toimintojen hallinnointi tapahtuu UNA-ytimessä, Kujansuu linjaa.

Seuraavassa vaiheessa UNA-ytimeen ra-kennetaan lisää toiminnallisuutta, esimerkiksi analytiikkaa sekä väestön terveyden seu-rantaa, ja samalla parannetaan toiminnallisia ominaisuuksia. Kujansuu uskoo, että viidessä vuodessa edetään laajamittaiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen.

Rajapintojen oltava avoimiaHankinnoissa sote-sektorin toimijat ovat uuden edessä. Tähän asti hankintoja on tehty hyvin itsenäisesti vain omiin tarpeisiin perus-tuen. Sen seurauksena eri järjestelmät eivät toimi kovin hyvin yhteen valtakunnallisesti.

Jotta UNA-ytimen ympärille modulaarisesti rakentuvista osista muodostuu toimiva koko-naisuus, Kujansuu kannustaa sairaanhoitopii-rejä pitämään huolta siitä, että rajapinnat ovat mahdollisimman avoimia.

– Tehdään yhdessä ja avoimesti sellaisia ratkaisuja, jotka eivät irrottaudu suunnitellus-ta kokonaisarkkitehtuurista. Uskokaa teke-miseenne ja uskokaa toisiinne, luottamus on keskeinen elementti. Rakentakaa vahva asiak-kaasta lähtevä hallintomalli, Kujansuu kannus-taa.

Samalla hän kehottaa järjestelmätoimittajia miettimään, minkälaisia modulaariseen maail-maan tuotavat ratkaisut voisivat olla.

– Soten palvelutuottajat ovat hyvin erilaisia, joten ne tarvitsevat oman tuotantonsa ohjaa-miseen ja yhteisen asiakastiedon tuottamiseen erilaisia ratkaisuja. Tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat ketterästi muokattavia ja kustannustehok-kaasti integroitavia.

Digitalisaatio kasvattaa palvelurepertuaariaPidemmälle digitalisoinnin hyötyjä terveyden-hoidossa pohdittaessa Kujansuu sanoo sillä olevan suuri merkitys, että totuttujen palvelun-tuottajien rinnalle syntyy aivan uudentyyppinen palveluarkkitehtuuri.

– Syntyy uusia digitaalisia palveluratkaisu-ja, keinoälytohtoreita ja asiakkaan itse itselleen tuottamia palveluita sekä laitevalmistajien ja isojen lääkeyritysten IoT-maailmaan tuottamia palveluja. Tämä muuttaa koko markkinaa, Kujansuu visioi.

Hänen mukaansa asiakas hyötyy laajas-ta palvelurepertuaarista. Asiakas voi jatkos-sa myös hoitaa monia asioita itse asioimalla tekoälyn kanssa. Samalla terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät tekemästä turhia rutiinitöitä.

– Tässä joudutaan miettimään sitä millä tavalla asiakkaan pitämä oma terveystieto-kanta kytkeytyy varsinaiseen potilastietojärjes-telmään.

Kujansuun mukaan datan validiteetti var-mistetaan parhaiten yhteisillä yksiselitteisillä käsitteillä ja tietomalleilla. Oleellista on myös, että järjestelmäratkaisut ovat niin yksinkertai-sia ja joustavia, että ne tukevat käytettävyyt-tä. Lisäksi dataa pitää syntyä mahdollisimman automaattisesti.

Nopeasti etenevä digitalisaatio tuo sote-palveluihin paljon uutta. Kujansuu ei kuiten-kaan näe, että se automaattisesti lisäisi pal-veluiden tasa-arvoisuutta. Riskinä voi hänen mielestään olla jopa päinvastainen kehitys.

– Digitaalisten ratkaisujen avulla pysty-tään tuottamaan palveluita alueellisesti tasa- arvoisesti, mutta väestöryhmien välillä tilanne voi olla toinen. Ongelma on se, että jos palve-luiden pariin pääseminen tapahtuu digitaalisten kanavien kautta, toiset ihmiset pystyvät käyttä-mään niitä sujuvasti ja toisille se taas on hyvin vaikeaa, Kujansuu muistuttaa.

Hänen mukaansa yksi ratkaisu tasata eroja väestöryhmien välillä ja samalla mahdollistaa digitaalisuuteen perustuvien palveluiden järjes-tämistä on käyttää asiakkaita digimaailmassa avustavia palvelukoordinaattoreita.

Luottamus on keskeinen elementti.


Sampo HietanentoimitusjohtajaMaaS Global

MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hie-tanen uskoo, että tulevaisuudessa ihmiset turvautuvat liikkumisen takaavaan palve-luun oman auton sijaan. MaaS (Mobility as a Service) on konsepti, jossa liikenteen eri muodot paketoidaan yhdeksi kuukausi-maksulliseksi palveluksi digitaalisten alus-tojen avulla.

Liikennesuunnittelijan koulutuksen saa-nut Hietanen perustaa näkemyksensä loo-

giselta kuulostavaan ajatusketjuun. Hän muistuttaa, että digitalisaatio ete-nee yleensä kolmessa vaiheessa. Ensiksi ajatellaan, ettei se koske omaa alaa ollenkaan. Seuraavaksi myönnetään, että kyllähän se koskeekin, mut-ta muutos vain tehostaa vanhoja rakenteita.

– Kolmannessa vaiheessa huomataan, että koko bisneksen rakenne muuttuu. Näin on käynyt telealalla, mediassa ja monella muullakin alalla. Olisi naiivia ajatella, ettei näin kävisi myös liikenteessä, Hietanen sanoo.

MaaS on askeleen lähempänäLiikennevirasto ja CGI selvittivät, miten kaupunkien reaaliaikadatan tuottamis- ja tiedonvälitysproses-seja kannattaa kehittää sekä millai-silla reunaehdoilla joukkoliikenteen kilpailutukset on parasta hoitaa. Selvitys perustui pilottiprojektiin, jossa laajennettiin Digitransit-alustaa käyttämään joukkoliiken-teen reaaliaikaista dataa Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta.

– Suomi on viime vuodet ollut aktii-vinen liikkumisen palvelujen kehit-täjä. Näiden kehittämisessä laadu-kas reaaliaikatieto on yksi tärkeistä onnistumisen edellytyksistä, ko-rostaa projektista CGI:llä vastannut asiakkuusjohtaja Julia Heiskanen.

Pilotin ansiosta syntyi joukko laa-dukkaan reaaliaikadatan varmis-tamiseen ja jakamiseen liittyviä ohjeita, joiden avulla joukkoliiken-teen eri toimijat pääsevät helposti alkuun reaaliaikadatan hyödyntä-misessä ja valtakunnallisesti yhte-neväisen järjestelmän luomisessa. Avoin koodi varmistaa, että koko-naisuus on kaikkien osapuolten hyödynnettävissä.

Lisätietoa Julia HeiskanenMaaS-kehittäminen050 394 8980

[email protected]

Liikku-minenMUUTTUU PALVELUKSISampo Hietanen on varma, että liikenteen digitalisaatio mullistaa liikkumisen tavat ja samalla siitä kehittyy satojen miljardien eurojen bisnes. TEKSTI SAMI LAAKSO | KUVAT SAMPO KORHONEN JA SHUTTERSTOCK


Pyhä lehmä horjuuMonet haluavat laittaa tässä vaiheessa jarruja päälle vauhdikkaaseen tulevaisuu-den visiointiin. Perusteluna käytetään, että autoiluhan edustaa ihmisille vapautta; autolla voi mennä minne vaan silloin kuin itse haluaa.

Hietanen myöntää mielikuvan vapau-desta olevan vahva, ovathan ihmiset val-miita maksamaan autoilusta sen enempiä miettimättä satoja euroja kuukaudessa. Tämä siitä huolimatta, että auton käyttö-aste on neljän prosentin luokkaa ja puolet kaupunkilaisista auton omistajista käyttää sitä vähemmän kuin kerran viikossa. Pel-kästään yhden autopaikan rakentamisen lasketaan Helsingissä maksavan 30 000 euroa.

Hietasen mielestä suuri kysymys on-kin, mitä pitää tehdä, että sama unelma vapaudesta voidaan täyttää ilman auton omistamisen hankaluuksia ja tehotto-muutta.

– Silloin pitää pystyä lupaamaan, että ihminen pääsee koska tahansa mihin tahansa. Siihen tarvitaan nippu palvelui-ta kuten takseja, autonvälityspalveluja ja joukkoliikennettä. Liikkumistarpeet voi sitten hoitaa helposti yhden sovelluksen ja maksun avulla omalta puhelimelta.

Hän huomauttaa, että suhtautuminen auton omistamiseen on jo muuttumassa.

– Tukholmassa enää yhdeksän pro-senttia kahdeksantoistavuotiaista hankkii

ajokortin. USA:ssa ajokorttien määrä nuo-rilla on laskenut jo kaksikymmentä vuotta.

Liikkumisen lisäksi MaaS toisi vapautta ihmisten ajankäyttöön. Nykyisin melkoi-nen osa monen päivästä tuhlaantuu au-ton rattia pidellessä. Sillä olisi mullistava vaikutus, jos ihmiset saisivat tuon ajan omaan käyttöönsä.

Siksi Hietanen uskookin, että itsestään ohjautuvissa autoissa kilpailua ei käydä designilla ja ajokokemuksella vaan sillä, mitä kulkuvälineissä voi ajon aikana teh-dä; joku voi vaikka hoitaa toimistohom-mia, toinen katsoa elokuvia.

– MaaS-perhepakettiin voisi sisältyä, että lapset saisivat kuljetuksen aikana aamiaisen, Hietanen visioi.

Kaupunkirakenteet uusiksiHietasen näkemys kehityspolusta on selvä. Ensin liikkumisen vapauden voi

Nykyisin melkoinen osa monen päivästä tuhlaantuu auton rattia pidellessä.

tarjota MaaSin avulla kaupunkien keskus-toissa yksin asuville tai pariskunnille, aika-naan mukaan tulevat perheelliset. Alueel-lisesti palvelut tulevat aluksi sinne, missä on suurimmat massat.

Alkuvaiheessa isoimmat haasteet mat-kalla MaaS-maailmaan ovat Hietasen mu-kaan digitaalisia. Esimerkiksi tällä hetkellä joukkoliikenteen järjestelmissä on rakas-tuttu liikaa kortteihin.

– Ne menevät kaikki uusiksi. Järjes-telmistä tulee tunnistepohjaisia, että kol-mansien osapuolien kytkeytyminen niihin on mahdollista.

Pidemmän aikavälin haasteena ovat kaupunkien rakenteet, jotka on raken-nettu tähän nykyiseen automaailmaan. Jatkossa kaupungit rakennetaan lii-kennemuotojen solmukohtien – hubien – ympärille. Viihtyisiksi rakennettuihin hubeihin pystytään kytkemään erilaiset

palvelut. Nykytilanne on kaukana tuosta visiosta.

– Siellä on sellainen Myyrmäen asema ja parkkipaikka, Hietanen karrikoi.

Iso mahdollisuus Suomelle Nyt Hietanen odottaa, että löytyisi kaupunkeja, jotka lähtisivät rohkeasti suun-nittelemaan tulevaisuut-ta. Helsinki olisi hänen mielestään tähän loistava paikka. Kaupunki on so-pivan pieni, sillä on hyvät rakenteet, hienosti toimiva joukkoliikenne ja riittävästi tek-nologiaa sekä kyvykkyyttä uusien asi-oiden eteenpäinviemiseen.

Lähtöaskeleita on jo otettu. Maas Glo-balin Whim-liikkumissovellus on testi-käytössä Helsingin seudulla. Testaaja voi

liikkua 249 eurolla kuukaudessa rajoituk-setta HSL:n sisäisillä busseilla, metroilla, junilla ja ratikoilla. Lisäksi hän saa pisteitä, joilla voi käyttää taksia ja vuokrata auton.

Hietanen kaipaa päättäjiltä lisää etuno-jaa. Nyt olisi tehtävä pelisääntöjä,

joiden mukaan täällä olisi hyvä toimia ja yrittää. Tärkeää olisi

saada markkinan kehittä-miseen insentiivejä ja kaa-voituksessakin pitäisi alkaa tukea uutta maailmaa.

– Tehdään tänne esi-merkkicase. Rakennetaan

uskottava muita edellä oleva ekosysteemi, johon isot kan-

sainväliset toimijat haluavat panostaa. Meihin katsotaan maailmalla, Hietanen sanoo. Hänen sanojaan tukee se, että esimerkiksi Toyota on jo panostanut MaaS Globaliin.

Hietanen korostaa, että tässä on iso mahdollisuus Suomelle. Hän puhuu MaaSista kymmenen tuhannen miljardin markkinana – siis ykkönen ja kolmetoista nollaa! Jos nyt tehottomasti liikkumiseen laitetut summat vapautuisivat tuottavam-paan tarkoitukseen, sillä olisi valtava vai-kutus.

– Liikenteen murros tulee olemaan ta-louskasvun moottori seuraavat kymmenet vuodet.

MaaS edellyttää hyvin laajaa eko-systeemiä, joten sen rakentamisessa tarvitaan monipuolisesti eri alojen osaa-mista.

– Tämä on kokonainen teollisuuden haara. Se syntyminen vaatisi nyt aktiivista panostusta monelta toimijalta. Tämä pitää olla koko ekosysteemin luissa ja ytimissä, että nyt me teemme tässä Suomen tule-vaisuutta.

tukholmalaisista 18-vuotiaista hankkii ajokortin.

Enää 9 %


MAAILMANSUURIN MARKKINAKestävä kehitys tarvitsee digitalisaatiota, ja Suomella olisi tässä paljonkin annettavaa muulle maailmalle, sanoo Sitran Mari Pantsar. Parannettavaa taas olisi yhteistyössä. TEKSTI ARI RYTSY | KUVAT JARI HÄRKÖNEN JA SHUTTERSTOCK

Mari PantsarjohtajaSitra

Digitalisaatio kirittää ekotehokkuutta CGI:n tekemässä kyselytutkimuk-sessa yli 90 prosenttia suomalai-sista päättäjistä nosti digitalisaa-tion avainkeinoksi kestävän kehityksen edistämisessä. Tämä onnistuu esimerkiksi etätyön, säh-köisten prosessien, energiankulu-tuksen optimoinnin, toimitusketju-jen hallinnan ja uusien innovaatioi-den kautta. Kannustimena toimivat kustannussäästöjen ja lainsäädän-nön lisäksi kansalaiset, asiakkaat, sijoittajat ja media, jotka odottavat organisaatioilta kestävän kehityk-sen mukaista toimintaa.

– CGI Suomessa pyrimme var-mistamaan, että jokaisessa asia-kasratkaisussamme huomioidaan myös kestävän kehityksen näkö-kulma, sanoo CGI:n kestävän kehi-tyksen johtaja Ulla Heinonen.

CGI pienentää omaa energian-kulutustaan ja hiilipäästöjä muun muassa vaihtamalla kestävämpiin energialähteisiin, tehostamalla toi-mitilojen käyttöä, tukemalla etäko-kouksia ja -työtä sekä kannusta-malla vähäpäästöisiin työmatkoi-hin. Konesalien energiatehokkuu-dessa on tehty muutoksia, joiden avulla on saavutettu noin 200 000 kilowattitunnin vuosittaiset säästöt.

Lisätietoa Ulla HeinonenKestävä kehitys040 550 6982

[email protected]

–K estävyyskriisi on luonut maailman suurimman ja nopeimmin kasvavan markkinan. Meidän pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön erilaisia ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Ratkaisujen vieminen on par-

haita tapoja, joilla suomalaiset yritykset voivat parantaa kilpailukykyään, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Sitran avain Suomen parempaan tulevaisuuteen on kiertotaloudessa, ja tätä aluetta Pantsar talossa johtaa. Hänelle kiertotalous on toiminnan suunnittelemista alusta asti niin, että hukkaa syntyisi mahdollisimman vähän. Keskiössä ovat digitaaliset alustat, kuten liikkuminen palveluna tai käytettyjen tavaroiden verkkokauppa.

– Digitalisaatio on kiertotalouden onnistumisen edellytys. Tarvitsem-me erilaisia alustoja, joilla jakaa tuotteita ja palveluja, ja niitä meidän Suomessa pitäisi lähteä entistä voimakkaammin luomaan.

Uutta ja vanhaaEuroopan komissio on laskenut, että mantereen teollisuus pystyisi vuo-dessa saavuttamaan 600 miljardin euroa nettosäästöt, jos se käyttäisi enemmän kiertotalouden toimintamalleja.

Suomessa hallitus on sitoutunut kiertotalouteen ja isot yritykset, kau-pungit ja merkittävä osa yliopistoista on menossa samaan suuntaan. Pantsar uskoo Suomen nousevan kiertotalouden eturintamaan mikäli kansalaisetkin saadaan mukaan.


– Suomen vahvuuksiin kuuluu jonkinlainen nuu-kuus. Muutama kymmenen vuotta sitten esimerkiksi maa-taloudessa hyödynnettiin kaikki. Kier-totalous ei ole vain uutta, vaan täytyy so-veltaa myös vanhoja käytäntöjä uudelleen.

Vaikka Suomi on vertailuissa maailman kärkeä esimerkiksi koulutuksen, innovaa-tioiden sekä hyvinvoinnin ja rehellisyyden suhteen, Pantsarin mielestä meiltä puuttuu yhteinen visio.

– Juurettomuus ja populismi tuntuvat lisääntyneen viime vuosina, mutta hyvällä yhteistyöllä meillä on kaikki edellytykset olla ihan huippumaa. Nyt tarvitaan konkreet-tisia kokeiluja, joista saadut opit laajenne-taan koko Suomeen.

Pantsar uskoo nuoriin. Sitra tekee yh-teistyötä kaikkien kouluasteiden kanssa. Vuoden sisällä 60 000 koululaisen on tar-koitus käydä läpi kiertotalousopetus.

– Tarvitsemme uudenlaisia osaajia tule-vaisuudessa. Nuoret ovat ennakkoluulotto-mia ja kun heidät saa innostumaan, ideat leviävät heidän keskuudessaan nopeasti. He ymmärtävät kiertotalouden, maapallon kantokyvyn rajat ja tarpeen ilmastonmuu-toksen torjuntaan.

Sekä että, ei joko tai

Sitra kerää sadan kiinnosta-vimman kierto talouden bisnes-

mallin listaa, jonka tarkoitus on antaa innoitusta ja ideoita uusille suomalaisyri-tyksille. Yksi Pantsarin lista suosikeista on kajaanilainen Valtavalo, joka vei led-lamp-pujensa valmistuksen Kiinaan, mutta tote-si robotisaation myötä, että koko tuotan-to voidaankin palauttaa Suomeen. Yhtiö haluaa panostaa laatuun ja pitkäikäiseen tuotteeseen.

Siirtymävaiheissa on aina eturistiriitoja, ja tähän on toisinaan törmätty Sitrassakin. Pantsar kehottaa vastustamisen sijaan mukautumaan muutokseen.

– Kannattaa miettiä, miten siitä sai-si mahdollisimman paljon irti. Tämä ei ole joko tai -asia, vaan sekä että -asia. Hallin-not vaihtuvat ja poliittisia päätöksiä tulee ja menee, mutta yritykset alkavat lopulta tuottaa sitä, mitä kuluttajat haluavat.

Ratkaisevat vuodet ovat käsilläSuomalaisen cleantechin tulevaisuus riippuu Pantsarin mielestä lainsäädännös-tä ja kunnianhimoisesta kotimarkkinasta, jotka pakottavat yritykset keksimään toinen

Muutama kymmenen vuotta sitten esimerkiksi maataloudessa hyödynnettiin kaikki.

toistaan parempia ja puhtaampia teknolo-gioita.

– Tiukka lainsäädäntö luo mahdollisuuk-sia. Esimerkiksi Neste on sanonut, että sen ansiosta heillä lähdettiin voimallisemmin kehittämään tätä teknologiaa – ja nyt se on maailman suurin biopolttoainetuottaja.

Tärkeintä on, että kansalaiset ja ennen kaikkea päättäjät ymmärtävät kiireen.

– Ratkaisevat vuodet ovat käsillä. Nyt ilmasto on lämmennyt yhden asteen eikä tarvitse kuin katsoa viime kuukausien hur-rikaaneja ymmärtääkseen, miten kriittinen muutos kahden asteen ilmaston lämpene-minen on. Tätä menoa maapallon hiilibud-jetti on ylitetty 12–14 vuodessa.

Minkälaisen Suomen Pantsar haluaisi nähdä maan 125-vuotispäivänä?

– Edelläkävijämaan, joka voi ylpeänä kertoa tehneensä oman osansa kestä-vyyskriisin ratkaisemiseksi. Ja nykyistä yhteisöllisemmän Suomen. Asiat kehittyvät nopeasti, ja täytyy pitää huoli, että kaikki ihmiset pysyvät mukana. Käsillä olevista valtavista muutoksista pitäisi kertoa asial-lisesti, ei kauhukuvia maalailemalla mutta ei myöskään uskottelemalla että entiseen malliin voidaan porskuttaa maailman tap-piin. Eihän se niin ole.

Lue lisää:www.cgi.fi/blogi/innovation-day-miten-palvelu-pelaa-vuonna-2035

ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ

Pidä sormi päivän pulssilla ja seuraa asiantuntijoitamme osoitteessa www.cgi.fi/blogi

–Ota mukaan ajatuksia siitä, mil-laisena kansalaisena näet itse-si vuonna 2035 ja miten asioi-

sit mieluiten esimerkiksi viranomaisten kanssa. Tästä ajatuksesta lähdimme liikkeelle.

Järjestimme innovaatiopäivän CGI:n Future Talent -trainee-ohjelmassa työskenteleville nuo-rille osaajille. Halusimme kuulla heidän visionsa siitä, miten tulevaisuuden kyvyt näkevät ja miten he haluaisivat valtionhallinnon palveluiden toimi-van vuonna 2035.

Tilaisuus rakentui työpajoista, joiden aiheina olivat erilaiset elämäntilanteet, kuten opiskelu, muutto, avioliitto, syrjäytyminen, läheisen sai-raudet, tietosuoja sekä liikenne.

Työpajoja olivat sparraamassa CGI:n van-hemmat asiantuntijat. Mukana oli myös asiak-kaita sekä VTT:n tutkija Aki Aapaoja ja SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

Elina Jeskanen:

Näin data auttaa tunnistamaan syrjäytyviä nuoria

Pääsin edustamaan CGI:tä erityisen mielen-kiintoiseen ja merkitykselliseen projektiin. Kyse oli 100-vuotisen Suomen kunniaksi

järjestetystä maankoodauskurssista.Tavoitteemme nostettiin Opetushallituksen pää-

johtajan Olli-Pekka Heinosen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimesta alusta alkaen hyvin korkealle: meidän tuli selvittää, kuinka dataa voidaan hyödyntää koulutuksen keskeyttämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Nykyisin amma-tillisen koulutuksen keskeyttää jopa 17 % nuorista.

Toimme esiin haasteita, joita ratkomalla datan hyödyntämistä voidaan edistää. Kehitimme myös prototyypin, joka näytti, millaista informaatiota, herätteitä ja työkaluja eri päätöksenteon tasoille (valtakunta, kunta, koulu, opettaja) voitaisiin datalla ja analytiikalla tuottaa.

Dataa hyödyntämällä syrjäytymisen vaarassa olevia nuoria on mahdollista tunnistaa usean eri heikon signaalin tuomaa informaatiota yhdistämällä jo alkuvaiheessa, ja vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan voidaan puuttua ajoissa.

Lue lisää:www.cgi.fi/blogi/nain-data-auttaa-tunnistamaan-syrjaytyvia-nuoria

SH

UTT

ERST

OC

K

Anniina Hovi:

Voice of the Future Innovation Day – Miten palvelu pelaa vuonna 2035?


Yksinäisyyttä torjuvan HelsinkiMission sosiaalityölle on olemassa hälyttävän suuri tarve. CGI:n kehittämä HelpingApp auttaa yhdistämään vapaaehtoiset auttajat ja avun tarvitsijat.TEKSTI ARI RYTSY | KUVAT SAMPO KORHONEN JA SHUTTERSTOCK

EI JÄTETÄ

Helsingin Lauttasaaressa yksin asuvalle eläkeläiselle on saa-punut postipaketti, jonka noutaminen ei onnistu yksin. Reuman takia tavaroiden kantaminen on vaivalloista ja postiinkin on jonkin verran matkaa. Vanhus soittaa Hel-

sinkiMissioon ja pyytää apua. Ennen yksi vapaaehtoistyön koordi-naattoreista olisi aloittanut työlään puhelin- ja tekstiviestirumban sopivan vapaaehtoisen löytämiseksi. Tänä päivänä tilanne on toinen. Apu ja tehokkuus löytyvät digitalisaatiosta.

Nyt viesti koulutetuille vapaaehtoistyöntekijöille välitetään HelpingApp-mobiilisovellukseen, jonka CGI kehitti lahjaksi suomalaisille kansalaisjärjestöille. Koordinaattorin tarvitsee vain kirjata tarvittavat tiedot ja painaa nappia. Avuntarve tavoittaa vapaaehtoiset välittömästi.

Ensimmäisessä vaiheessa sovelluksen suora käyttöön-ottovalmius on toteutettu HelsinkiMission kehittämään

Clara-järjestelmään, jota hyödyntää useat vapaaehtoistyö-tä koordinoivat organisaatiot.

HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen on tyy-tyväinen saadusta lahjasta, joka helpottaa ja nopeuttaa va-paaehtoistyön koordinointia. HelpingAppin avulla vapaaehtoi-set voivan muun muassa ilmoittautua vapaisiin työtehtäviin, kertoa millaisissa tehtävissä ja milloin ovat käytettävissä sekä

viestitellä apua välittävän organisaation kanssa. CGI:n yritysvastuutyöhön liittyvästä innovaatiokilpailusta alku-

sysäyksen saaneeseen kehitysprojektiin osallistuivat HelsinkiMissio ja Tampereen mielenterveysseura.

KETÄÄN

Olli ValtonentoiminnanjohtajaHelsinkiMissio


– CGI on tehnyt suuren palveluksen suomalaisille kansalaisjärjestöille. Tällaisel-le ratkaisulle on käyttöä monissa vapaa-ehtoistoimintaan perustuvissa organisaa-tioissa, jotka hyötyvät nopeasta tiedon-kulusta, Valtonen kiittelee.

Yksinäisyydessä piilee kansanterveyspommiHelsinkiMissio on 140 vuoden ikäisenä yksi maamme vanhimmista sosiaalialan järjestöistä. Tänä päivänä tähtäimessä on yksinäisyyden vähentäminen. Kyseessä on yksi kehittyneiden länsimaiden suurim-mista sosiaalisista ongelmista.

– Jos kuvitellaan tilanne, missä kaksi-vuotiaan lapsen yksinhuoltajaäiti käy vain töissä ja viettää kaiken muun ajan lapsen-sa kanssa, niin kyllä siinä ennemmin tai myöhemmin tukea tarvitaan. Yhteiskun-nan puolesta ainoa vaihtoehto on tilapäi-nen huostaanotto, joka on radikaali toi-menpide. Siksi tarjoamme pienten lasten vanhemmille isä- ja äitimentoreita, kertoo Valtonen.

täneet tyttöjen iltoja kynsiä lakaten, Valto-nen myhäilee.

Terapeutit ja digikummit vanhusten tukenaKeskustelun kääntyminen vanhuksiin ve-tää Valtosen mietteliääksi.

– Yksinäisyys tappaa. Ikäihmisten kas-vavassa joukossa masennus on vakava ongelma, jonka hoitamiseen tarkoitettu terapia ei ole Kelan korvausten piirissä, Valtonen harmittelee.

Chicagon yliopiston sosiaalisen neuro-psykologian professorin John Cacioppon mukaan yksinäisyydellä on fysiologisia haittavaikutuksia. Nykytiedon valossa so-siaalinen eristyneisyys vaikuttaa ihmisen terveyteen yhtä tuhoisasti kuin tupakointi, liikunnan puute tai korkea verenpaine.

HelsinkiMission vanhuksille suunnatun ryhmäterapian päätyttyä HelsinkiMissio tarjoaa tukea vapaaehtoisten voimin, jot-ka voivat käydä vanhuksen kanssa vaikka kahvilla tai kampaajalla.

– Yksinäisyys on haastava vihollinen, sillä sitä on vaikea mitata. Sillä ei kui-tenkaan ole mitään tekemistä sosiaalis-ten kontaktien määrän kanssa. Kyse on ihmisen sisällään kokemasta tunteesta, Valtonen pohtii.

Digimaailmassa monet ikäihmiset tun-tevat olonsa epävarmaksi ja epävarmuus kasvaa helposti yksinäisyydeksi. Helsinki-Mission Digikummi-hankkeessa vapaa-ehtoiset toimivat yksinäisten senioreiden tukikummeina tietokoneiden maailmassa. Monet suuret yritykset ovat ilmaisseet ha-lukkuutensa antaa työntekijöitään kysei-seen hankkeeseen.

– Mukana on ollut ihan johtoryhmäta-son henkilöitä. He ovat päässeet henkilö-kohtaisesti kokemaan sen, kuinka kiitollis-ta työtä muiden auttaminen on, summaa Valtonen.

HelpingAppin avulla vapaaehtoiset voivat muun muassa ilmoittautua vapaisiin työtehtäviin.

Hänen mukaansa on olennaista, että matalan kynnyksen tukea on saatavilla mahdollisimman helposti ja nopeasti. Esi-merkiksi HelsinkiMission Nuorten kriisipis-teessä tarjottavan lyhytkestoisen keskus-telu- ja kriisiavun ansiosta 85 prosenttia asiakkaista selviää elämässä eteenpäin ilman jatkohoitoa. Keskustelukumppanin kasvavasta tarpeesta kertoo kriisipistees-tä apua hakeneiden nuorten määrä, joka on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

– Toisaalta on ollut positiivista huoma-ta, kuinka paljon opiskelijoita hakeutuu HelsinkiMission vapaaehtoistyöntekijöiksi. Sieltä löytyy hienoja tarinoita siitä, kuinka nuori vapaaehtoinen ja yksinäinen vanhus ovat käyneet yhdessä teatterissa ja viet-

Strategista palvelukehitystä Liiketoimintaa ei voi olla ilman asiakkaille tuotettavaa arvoa – siksi asiakkaiden tarpeet on tunnettava. TEKSTI JAAKKO LIIKANEN | KUVA CGI

Markku MyllylahtiDirectorCGI Service Design Studio

Miksi palvelumuotoilu on tärkeä puheenaihe? – Koska palveluita käyttävät ihmiset, on heidän tarpeidensa ymmärtämisen oltava ohjaava tekijä palveluita kehitettäessä. Ja koska koko arvoket-jukin koostuu lähes aina ihmisistä, on pystyttävä ymmärtämään syvällisesti sitä, miten ketjun eri toi-mijoille tuotetaan arvoa.

Onko väärin puhua digitaalisesta palvelumuotoilusta? – On, sillä sellaista ei ole olemassakaan. Palvelu-muotoilu katsoo koko palveluketjua eikä sinällään voi koskettaa pelkästään digitaalista kanavaa. Jotta voidaan tuottaa erinomaisia asiakaskoke-muksia, pitää eri kanavien toimia saumattomasti yhteen.

Mitä digitaalisuus tuo mukanaan? – Teknologia on mahdollistaja. Se tuo mukanaan vaihtoehtoja siihen miten asiakkaita pystytään pal-velemaan sekä keinoja siihen miten eri osapuolille voidaan tuottaa arvoa. Pitää pystyä ymmärtämään teknologian mahdollisuuksia jotta voidaan suunni-tella ja saattaa käytäntöön toimivia palveluita.

Miten määrittäisit kokonaisuuden? – Palvelumuotoilu tulee nähdä kokonaisvaltaisena asiakas- tai työntekijäkokemuksen suunnitteluna. Sen avulla pureudutaan myös palvelun tuotta-misen näkökulmiin. Tunnusomaisia piirteitä ovat osallistaminen, kokemuksen tekeminen näkyväksi sekä toimintojen kehittäminen nopeiden kokeilu-jen avulla. Ideasta toimivaan palveluun voi päästä jopa muutamissa kuukausissa. Ja parhaimmillaan pystytään kehittämään myös uutta liiketoimintaa, koska palvelumuotoilu tuo konkreettiset työkalut myös liiketoimintainnovaatioiden kehittämiselle.

Millainen on palvelumuotoilun vaikutus konsultointiin? – Muuttamalla strategioiden laadintaa, muutok-sen johtamista sekä toimintamalleja ja -kulttuuria se osaltaan syrjäyttää perinteistä konsultointia. Emme voi enää toimia tavalla, jossa ihmisille tar-koitettuja, ihmisten tuottamia palveluita ja ihmisten johtamaa liiketoimintaa kehitetään vain teknologi-sista tai puhtaasti organisaation omista lähtökohdista.

Miten CGI auttaa asiak-kaitaan palvelumuotoilun haasteissa? – Service Design Studiomme auttaa asiakkaitamme luo-maan parempia kokemuksia, uudenlaisia palveluita sekä myös uusia liiketoimintoja. Kanssamme voi keskustella siitäkin, kannattaako panostaa talon sisäiseen osaa-miseen asiassa vai kääntyäkö kump-panin puoleen.

Lisätietoa Tero Laitila Mukana-mobiiliratkaisut 050 592 9540

[email protected]


Pääkumppanimme

#Ratkaisu18ratkaisu.cgi.fi

25.1.2018, Finlandia-talo

Sanotaan, että tieto on tulevaisuuden öljy. Jatkossa markkinoita johtavat ne, joilla on kyky hallita ja

hyödyntää tietoa toiminnan muutosvoimana ja kasvun ajurina.

Ratkaisu18-tapahtumassa 25.1.2018 jaamme näkemyksiä ja kokemuksia, miten data ja uudet teknologiat valjastetaan

toiminnan tehostamiseen, muutokseen ja kasvuun.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu nyt: ratkaisu.cgi.fi

cgi:n asiakas- ja sidosryhmÄlehti 03€¦ · cgi:n asiakas- ja sidosryhmÄlehti 03.2017 muutos on...

Documents