metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla

METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

_______________________________

Muu5oliikkeen määrä ja rakenne metropolialueella 2000-‐luvulla

VTT Timo Aro & VTM Anna Laiho

3 1 Muu&oliikkeen ja metropolialueen erityispiirteet 2000-‐luvulla

2

3

4

5 Yhteenveto

Metropolialueen alueellinen kilpailukyky

Metropolialueen demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta 2000-‐luvulla

Metropolialueen demografinen kilpailukyky rakenteellisesta näkökulmasta 2000-‐luvulla

MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-‐LUVULLA 1 (2)

2000-‐luvun kolme keskeistä kehitystrendiä muu5oliikkeen näkökulmasta: 1. Keski&ymiskehityksen voimistuminen

2. Valikoiva muu&oliike suurten kaupunkiseutujen sisällä

3. Lisääntynyt maahanmuu&o.

1 Lähde: Timo Aro 2013

MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-‐LUVULLA 2 (2)

•  2000-‐luvulla on tehty noin 900 000 muu&oa vuodessa: neljä viidestä lähimuu&oja saman toiminnallisen alueen sisällä (so. kaupunkiseutu)

•  KunMen välillä ja sisällä on muute&u 2000-‐luvulla enemmän kuin koskaan aikaisemmin

•  Muu&oalNus on noussut kaikissa ikäryhmissä: erityisesM nuorissa ikäryhmissä

2

METROPOLIALUEEN ERITYISPIIRTEET ANALYYSIN

KOHDEALUEENA 1

Helsingin seudun keskeinen osuus koko kansantalouden ja hyvinvoinnin moo5orina: neljännes koko maan väestöstä (26,8 %), mu&a kolmannes BKT:sta ja 42 % T&K-‐menoista

2 Helsingin seudun väestönlisäys noin 200 000 henkilöä vuosina 2000-‐2013 eli keskimäärin noin 14 300 henkilöä vuodessa

3 Helsingin seudun vaikutus-‐alueen jatkuva laajeneminen vuosikymmen vuosikymmene-‐ltä: toiminnallisesU kiinteä alue noin 70-‐100 km Helsingin keskustasta

4 Kasvavana haasteena yhdys-‐kuntarakenteen hajautuminen maankäytössä ja asumisessa sekä eriytymiskehitys sekä metropoli-‐alueella e&ä Helsingin eri osa-‐alueiden välillä .

5 Onko hajautunut yhdyskuntarakenne jatkossa alueella suurempi ongelma kuin hajautunut kuntarakenne?

6 Asuntomarkkinoiden kehitys vaiku&aa keskeisesM muu&o-‐liikkeeseen: yhtäältä hidastaa potenUaalista tulomuu5oa ja toisaalta aiheu5aa valikoivaa muu5oliike5ä seudun sisällä

METROPOLIALUE SUHTEESSA SUURIMPIIN KAUPUNKISEUTUIHIN

Makrokehitystä kuvaava muu5uja

Metropolialue (Helsingin seutu)

Kuusi suurta kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion)

Muu Suomi (muut 62 seutukuntaa)

Väkiluku osuus 31.12.2013 (%)

26,9 26,7 46,4

Väestönlisäys abs. 2000-‐2012

182.000 160.000 -‐87.600

BKT-‐osuus 2011 (%)

35,5 24,5 41

Työpaikkojen osuus 2011 (%)

31,4 26,2 42,4

T&K –menojen osuus 2011 (%)

41,9 37,9 20,2

T&K –henkilöstön osuus 2011 (%)

42,8 37,1 20,1

4 Lähde: Tilastokeskus; alueMlinpito, väestöMlastot, tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenot ja työssäkäynMlastot

•  Metropolialue&a voi verrata elinvoimaan lii&yvien muu&ujien osalta kansallisessa konteksMssa vain korkeintaan kuuteen muuhun suureen kaupunkiseutuun (=kuusi suurta yhdessä)

•  Metropolialueella asuu neljännes väestöstä, mu&a siellä sijaitsee kolmasosa työpaikoista ja se tuo&aa kolmasosan BKT:sta ja yli 40 % tutkimus-‐ ja tuotekehitysvolyymistä.

•  Metropolialueella ja kuudella kaupunkiseudulla asuu enemmän kuin joka toinen suomalainen (53,7 %), sijaitsee yli puolet työpaikoista (57,6 %), tuo&aa lähes kaksi kolmasosaa BKT:sta (60 %) ja neljä viidesosaa T&K –menoista (79,8 %)

HELSINGIN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY 1 (3)

•  Helsingin seudun alueellista kilpailukykyä verraNin muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin

•  Kilpailukykyä verraNin kuuden makrokehitystä ilmaisevan muu5ujan avulla 2000-‐luvulla:

•  Aluetalousdynamiikka (BKT:n kehitys)

•  Työllisyysdynamiikka (työllisyys-‐ ja työ&ömyysaste)

•  Väestönkehitys ja muu&ovetovoima (väestönlisäys, muu&ovoi&oisuus)

•  Osaamisdynamiikka (tutkinnon suori&aneiden ja akateemisten osuus)

•  Yritysdynamiikan kehitys (yritysperustanta ja yritysten uusiutumisaste)

•  Kuntatalousdynamiikka (kunnallisverojen ja kuntalainojen määrä per asukas)

•  Tulokset esite&y muu&uji&ain analyysiraporMssa ja seuraavassa diassa yhteenvetokuviona

5


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 BKT

Työllisyysaste

Työ5ömyysaste

Väestönlisäys

Muu5ovetovoima

Tutkinnon suori5aneet Akateemisten osuus

Yritysperustanta

Yritysten uusiutumisaste

Kunnallisverojen määrä

Kuntalainojen määrä

2000-‐2006 2007-‐2012

6 Lähde: Tilastokeskus , alueMlinpito , väestöMlastot, yritysrekisteri; Kuntalii&o kunMen kuvaajat

Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon

2. Salon Salon Vaasan Vaasan

3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen

5. Porvoon Vaasan Salon Oulun

6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun

7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan

8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan

9. Raahen Kaakkois-‐Pirkanmaan Etelä-‐Pirkanmaan Turunmaan

10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐Pirkanmaan


-‐  Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tekee vuosi&ain seutukunMen kilpailukykyvertailun -‐  SeutukunMen kilpailukykyä vertaillaan kuuden muu&ujan avulla: työn tuo&avuus, työllisyysaste, innovaMivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus -‐ Kaikille seutukunnille lasketaan arvo sijoitusluvun perusteella ja lukua verrataan seutujen mediaaniin

7 Lähde: SeutukunMen kilpailukykymi&aristo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

METROPOLIALUEEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE 2000–2012 1 (2)

•  Metropolialueen väestönlisäys noin 180 000

asukasta vuosina 2000-‐2013: luonnollisen väestönlisäyksen osuus 49,5 %, kunMen välisen muu&oliikkeen 19,8 % ja siirto-‐laisuuden 30,6 %.

•  Jokainen metropolialueen kunta väestöllisellä kasvu-‐uralla kaikkien väestönkehityksen osatekijöiden osalta (!)

•  Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus väestönlisäyksestä 72,7 %: Helsingin kasvu perustuu ensisijaisesM siirtolaisuuteen ja Espoon ja Vantaan luonnolliseen väestön-‐lisäykseen. KehyskunMen väestönlisäys perustuu sekä luonnolliseen väestön-‐lisäykseen e&ä kunMen väliseen muu&o-‐liikkeeseen.

Kunta Luonnollinen väestönlisäys abs.

KunUen välinen ne5omuu5o abs.

Ne5omaahan-‐muu5o abs.

Yhteensä

Espoo 30347 7646 11448 49441 Helsinki 18477 8126 31648 58251 Hyvinkää 1604 1286 961 3851 Järvenpää 3375 347 695 4417 Kauniainen 155 122 204 481 Kerava 2435 1312 911 4658 Kirkkonummi 4257 3212 1012 8481 Mäntsälä 1409 2483 279 4171 Nurmijärvi 3860 4379 488 8727 Pornainen 559 511 32 1102 Sipoo 1111 2407 165 3683 Tuusula 3127 3157 542 6826 Vantaa 20964 131 9189 30284 VihU 2262 2519 528 5309 Metropolialue 93942 37638 58102 189682

8 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐MlastoMetokanta

•  Metropolialueen kolme keskuskaupunkia kasvoivat keskimäärin 9,8 promillea ja kehyskunnat 12,3 promillea vuodessa keskiväkiluvun tuha&a asukasta kohden

•  Väestönlisäys oli suurinta suhteessa asukaslukuun Kirkkonummella, Mäntsälässä Nurmijärvellä ja Pornaisissa sekä hitainta Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä

•  Kehyskunnat kasvavat kunMen välisen muu&oliikkeen ansi-‐osta ja kolme keskuskaupun-‐kia siirtolaisuuden ansiosta: kehyskunnat ja keskuskau-‐pungit hyötyivät luonnolli-‐sesta väestönlisäyksestä.

Kunta Luonnollinen väestönlisäys promillea

KunUen välinen ne5omuu5o promillea

Ne5omaahan-‐muu5o promillea

Yhteensä promillea

Espoo 9,2 2,3 3,5 14,9 Helsinki 2,3 1,0 3,9 7,2 Hyvinkää 2,6 2,1 1,5 6,2 Järvenpää 6,4 0,7 1,3 8,3 Kauniainen 1,3 1,0 1,7 4,0 Kerava 5,3 2,9 2,0 10 Kirkkonummi 8,9 6,7 2,1 17,7 Mäntsälä 5,4 9,5 1,0 15,9 Nurmijärvi 7,3 8,3 0,9 16,5 Pornainen 8,4 7,7 0,5 16,5 Sipoo 4,3 9,3 0,6 14,3 Tuusula 6,3 6,4 1,1 13,7 Vantaa 7,8 0 3,4 11,3 VihU 6,1 6,8 1,4 14,2 Metropolialue 5,2 2,1 3,2 10,4

METROPOLIALUEEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE 2000–2012 2 (2)


Maahanmuuton osuus metropolialueen väestönlisäyksestä viisivuoUsjaksoi5ain 1980-‐2012

9,1 % 1980-‐1984

9,5 % 1985-‐1989

26,7 % 1990-‐1994

7,4 % 1995-‐1999

18,5 % 2000-‐2004

41,4 % 2005-‐2009

57,4 % 2010-‐2012


HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2013

•  Helsinki sai muu&ovoi&oa kunMen välisestä muu&oliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-‐2013

•  Helsingin seudun muu5ovoitot maan sisältä ovat laskeneet astei5ain koko 2000-‐luvun ajan: vuosina 2012-‐2013 Helsingin seudun kunnat saivat yhteen-‐laske&una enää vain 300 henkilöä muut-‐tovoi&oa maan sisäisestä muu&oliik-‐keestä.

•  Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muu&o-‐totappiota kunMen välisistä muutoista vuosina 2002-‐2007, mu&a sen jälkeen muu&ovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta

•  Onko kyse pysyvästä kaupungistumi-‐seen, urbanisoitumiseen ja asumis-‐preferensseihin lii&yvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihteluihin lii&yvästä väliaikaisesta ilmiöstä?

-‐3500

-‐3100

-‐2700

-‐2300

-‐1900

-‐1500

-‐1100

-‐700

-‐300

100

500

900

1300

1700

2100

2500

2900

3300

3700

4100

4500

4900

5300

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä


•  Neljä viidestä muutosta kaupunkiseutujen sisäisiä muu5oja, joita ohjaavat ensisijaisesM asumis-‐ ja ympäristöpreferenssit

•  Kaupunkiseutujen kaikkien kun-‐Uen välillä on vahva toimin-‐nallinen yhteys ja kiinteys: heijastuu koko Uudenmaan ja osi&ain naapurimaakunMen alueelle

•  Toiminnallista yhtey&ä analysoiMin kolmesta näkökulmasta:

1.  Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden

2.  Työmatkaliikenteen eli pendelöinnin

3.  Muu&oliikenteen eli kaupunkiseudun sisäisten muu&ojen

METROPOLIALUEEN MUUTTOJEN SUUNTAUTUMINEN VUOSINA 2008–2012

12 Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE

KAUPUNKISEUTUPERUSTEIDEN TOTEUTUMINEN METROPOLIALUEELLA

Kunta PendelöinU keskuskun-‐taan % (Helsinki)

Työpaikka-‐omavaraisuus-‐ aste %

Keskus-‐ tai lähitaajama-‐alue

Tulo-‐ ja lähtömuu5ojen suuntautuminen keskuskunUin % (Helsinki, Espoo ja Vantaa)

Muu5ajien laskennallinen tulokertymä (€/as/vuosi)

Espoo 37,2 95,2 Kyllä 115 Hyvinkää 15,7 89,2 Kyllä 27,2 / 24,2 50 Järvenpää 28,1 62,2 Kyllä 39,5 / 30,1 80 Kauniainen 39,9 61,2 Kyllä 68,3 / 72,1 11 Kerava 31,9 67,1 Kyllä 45,7 / 35,8 105 Kirkkonummi 27,7 60,7 Kyllä 69,5 / 52,4 426 Mäntsälä 18 61,1 Kyllä 36,1 / 24,1 346 Nurmijärvi 28 58,9 Kyllä 63,4 / 43,0 300 Pornainen 22,7 39,3 Kyllä 38,6 / 27,0 360 Sipoo 33,9 58,7 Kyllä 64,1 / 46,1 395 Tuusula 28,1 75,5 Kyllä 47,2 / 31,1 296 Vantaa 40,0 102,8 Kyllä 43 VihU 20,3 60,4 Kyllä 51,5 / 38,7 312

•  Helsingin kehyskunnan työllisistä jopa 50-‐70 % käy työssä oman asuinkuntansa ulkopuolella: pendelöivien tulot ovat yli puolet suu-‐remmat (65 %) suuremmat kuin omassa asuinkunnassa työskente-‐levien ja verote&avat tulot kasvavat nopeammin kuin omassa asuin-‐kunnassa työskentelevien (Myrskylä 2008)

•  Vähintään neljä viidestä kaupunki-‐seutuperusteesta täy5ävät: Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo ja VihM

•  Toiminnallinen alue on noin 70-‐100 km Helsingistä työssäkäynnin, muu&oliikkeen, asioinnin ja saavute&avuuden perusteella

•  Muita metropolialueelle soveltuvia ”metropoliperusteita”: vieraskielisten osuus, pienituloisten osuus, toimeen-‐tulotuen saajien osuus, tulo-‐ ja lähtö-‐muu&ajien tulojen välinen erotus, sosiaalisen asuntotuotannon osuu, pitkäaikais-‐ ja nuorisotyö&ömyys jne.

13 Lähde: Tilastokeskus, SYKE

METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA TOISIINSA 2000-‐2012

Kunta Espoo Helsinki H-‐kää J-‐pää Kaun i -‐ainen

Kerava K-‐nummi Mäntsälä N-‐järvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa VihU

Espoo 0 14481 -‐286 -‐565 35 -‐420 -‐4914 -‐336 -‐2081 -‐1 -‐310 -‐790 199 -‐2193

Helsinki -‐14481 0 -‐82 -‐1080 306 -‐698 -‐1547 -‐992 -‐2458 -‐196 -‐2223 -‐2335 -‐15871 -‐749 H-‐kää 286 82 0 388 6 119 72 165 1174 21 18 491 740 74 J-‐pää 565 1080 -‐388 0 2 376 74 -‐701 22 -‐215 -‐69 -‐150 1613 -‐43 Kauniainen -‐35 -‐306 -‐6 -‐2 0 -‐21 -‐63 -‐6 19 -‐3 6 -‐10 -‐4 -‐23

Kerava 420 698 -‐119 -‐376 21 0 51 -‐331 -‐30 -‐61 160 -‐40 1856 -‐17

K-‐nummi 4914 1547 -‐72 -‐74 63 -‐51 0 -‐57 -‐101 10 14 -‐14 518 -‐644 Mäntsälä 336 992 -‐165 701 6 331 57 0 57 94 26 332 1122 9 N-‐järvi 2081 2458 -‐1174 -‐22 -‐19 30 101 -‐57 0 1 7 201 3386 -‐213

Pornainen 1 196 -‐21 215 3 61 -‐10 -‐94 -‐1 0 106 102 437 10 Sipoo 310 2223 -‐18 69 -‐6 -‐160 -‐14 -‐26 -‐7 -‐106 0 54 1148 -‐3 Tuusula 790 2335 -‐491 150 10 40 14 -‐332 -‐201 -‐102 -‐54 0 3139 -‐48

Vantaa -‐199 15871 -‐740 -‐1613 4 -‐1856 -‐518 -‐1122 -‐3386 -‐437 -‐1148 -‐3139 0 -‐825

VihU 2193 749 -‐74 43 23 17 644 -‐9 213 -‐10 3 48 825 0


TYÖLLISTEN JA TYÖTTÖMIEN NETTOMUUTTO METROPOLIALU-‐EEN KUNNISSA 2000-‐2010

•  Muu&ajien työmarkkina-‐asema on tärkeimpiä indikaa5oreita ajan kanssa kumuloituvien kerrannaisvaikutusten vuoksi: a) työllisten ne&omuu&o indikoi alueen nykyistä menestymistä ja etenkin tulevaa menestymistä ja b) työllisten keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin työ&ömien tai työvoiman ulkopuolella olevien

•  Metropolialueen kunnat saivat noin 62000 henkilöä muu5ovoi5oa työllisistä ja samanaikaisesU pientä muu5o-‐tappiota työ5ömistä työnhakijoista vuosina 2000-‐2010: muu&oliike parantaa metropolialueen suhteellista asemaa.

•  Helsinki, Espoo ja Vantaa saivat työllisistä muu&ovoi&oa noin 40 000 henkilöä vuosina 2000-‐2010

-‐1000 -‐500

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 10500 11000 11500

2000-‐2004 2005-‐2010

15 Lähde: Tilastokeskus, muu&aneiden taustaMedot –MlastoMetokanta 2000-‐2011

METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN 2000-‐2011

Kunta Työlli-‐nen

Työtön Lapsi (0-‐14 v.)

Opiske-‐lija

Varus-‐mies

Eläke-‐läinen

Muu työvoimaan kuulumaton

Espoo 10876 -‐103 -‐102 5643 -‐147 -‐1597 2281

Helsinki 20161 1114 -‐14960 21440 1112 -‐5746 5704

Hyvinkää 1556 -‐106 402 -‐565 -‐4 182 179

Järvenpää 1577 -‐278 -‐330 -‐426 -‐5 -‐38 -‐17

Kauniainen -‐343 -‐70 662 66 -‐28 3 39

Kerava 2095 -‐324 243 -‐279 17 73 281 Kirkkonummi 3607 -‐164 1730 -‐992 -‐49 -‐270 330

Mäntsälä 2144 -‐209 1104 -‐623 -‐31 51 102

Nurmijärvi 3683 -‐247 2608 -‐1294 -‐43 -‐286 261

Pornainen 475 -‐33 364 -‐185 -‐4 -‐42 19

Sipoo 1748 -‐41 1279 -‐468 -‐13 -‐151 129

Tuusula 3031 -‐238 2027 -‐979 -‐32 -‐292 214

Vantaa 8879 -‐120 -‐2055 474 -‐47 -‐2415 1221

VihU 2678 -‐91 1182 -‐916 -‐28 -‐43 232

Metropoli-‐alue

62167 -‐910 -‐5846 20896 698 -‐10571 10975

•  Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muu5ovoi5oa noin 62 000 henkilöä, opiskelijoista noin 21 000 hlöä ja muista työvoimaan kuuluma&omista noin 11 000 henkilöä.

•  Metropolialueen kunnat saivat muu&otappiota eläkeläisistä noin 10 500 henkilöä ja lapsista noin 6 000 hlöä.

•  Metropolialueen laskennallinen hyöty työllisten muu5ovoitosta noin 1,6 miljardia euroa vuosina 2000-‐2011 eli noin 133 miljoonaa euroa vuodessa

•  Työllisistä sai asukaslukuun suh-‐teute&una eniten muu&ovoi&oa Mäntsälä, VihM, Kirkkonummi, Pornainen ja Nurmijärvi


METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN 2000-‐2011

Kunta Lapset (alle 15-‐v.)

15-‐24 -‐vuoUaat





Yli 65-‐vuoUaat

AkUivi-‐ikäiset promillea per vuosi

Espoo -‐1016 8766 8006 1187 -‐469 -‐2371 -‐329 3,3 Helsinki -‐16267 64430 -‐8948 -‐12362 -‐796 -‐4481 -‐2010 -‐3,1 Hyvinkää 367 -‐377 893 362 61 -‐101 247 2,4 Järvenpää -‐393 -‐117 1037 -‐45 -‐86 -‐200 86 2,2 Kauniainen 608 -‐545 -‐134 399 -‐134 -‐106 35 2,6 Kerava 237 446 934 258 89 -‐174 211 3,1 Kirkkonummi 1670 -‐2005 3634 1046 -‐115 -‐263 -‐3 11,6 Mäntsälä 1082 -‐1180 1671 693 108 97 9 10,7

Nurmijärvi 2581 -‐2686 3819 1408 -‐182 -‐296 -‐107 11,7 Pornainen 356 -‐470 503 161 20 22 -‐19 11,8 Sipoo 1253 -‐1386 1657 992 26 -‐105 -‐74 12 Tuusula 1976 -‐2558 3387 1128 -‐47 -‐300 -‐31 10,7 Vantaa -‐2195 4035 6331 388 -‐354 -‐2561 -‐555 3 VihU 1128 -‐1419 2288 814 133 -‐86 18 10,5 Metropoli-‐alue

-‐8613 64934 25078 -‐3571 -‐1746 -‐10925 -‐2522 1,4

•  Muu5oliike eri5äin vali-‐koivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muu&ajasta alle 35-‐vuoMaita

•  Muu&oliike metropolialueen ja muun Suomen välillä työn-‐tää jatkuvasM nuoria metro-‐polialueelle: ensin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle ja sieltä edelleen valmistumisen ja perheen laajenemisen jälkeen muihin kunMin

•  Helsinki sai muu5ovoi5oa vain 15-‐24-‐vuoUaista ja kaikista muista ikäryhmistä muu5otappiota. Espoo ja Vantaa saivat muu&ovoi&oa sekä nuorista e&ä nuorista aikuisista

•  AkMivi-‐ikäisistä saivat suh-‐teessa asukaslukuun eniten muu&ovoi&oa Pornainen, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja VihM


MIKSI MUUTTAJIEN IKÄRAKENTEELLA ON MERKITYSTÄ KUNTATALOUDEN KANNALTA?

Ikäryhmä Kaikki tulo-‐muu5ajat euroa keskimäärin vuonna 2011

Työlliset tulomuu5ajat euroa keskimäärin vuonna 2011

Ei-‐työlliset muu5ajat euroa keskimäärin vuonna 2011

15-‐24 10.464 15.094 5.384

25-‐34 23.134 29.264 5.797

35-‐44 29.696 38.123 10.110

45-‐54 31.170 40.245 12.442

55-‐64 30.136 43.663 26.730

65-‐ 23.161 48.811 22.510

•  Kaikkien tulomuu5ajien kohdalla keskimääräiset tulot ovat korkeim-‐millaan 35-‐64-‐vuoUaiden ikäryhmissä

•  Työllisten ja ei-‐työllisten tulomuu&a-‐jien kohdalla tulot ovat korkeimmillaan vanhemmissa ikäryhmissä: työllisten kohdalla yli 65-‐vuoMaiden ja 55-‐64 vuoMaiden ikäryhmässä.

•  Metropolialueella esim. Helsinki saa muu&ovoi&oa ainoastaan 15-‐24-‐vuoMaista ja kaikista muista ikäryhmistä muu&otappiota ja kehyskunnat taas eniten muu&ovoi&oa 25-‐44-‐vuoMaiden ikäryhmässä

•  Muu5ajien ikärakenne vaiku5aa hyvin eri tavalla kunUen taloudelliseen perustaan

18 Lähde: Tilastokeskus, muu&aneiden taustaMedot –MlastoMetokanta 2000-‐2011; Timo Aro 2014

ESIMERKKILASKELMA METROPOLIALUEELLA 35-‐44-‐VUOTIAIDEN NETTOMUUTON OSALTA

Metropolialueen kunta

Ne5omuu5o 35-‐44-‐vuoUaiden ikäryhmässä vuosina 2000-‐2011

Laskennallinen hyöty tai rasite muu5oliikkeestä 2000-‐2011 (ne5omuu5o x kaikkien 35-‐44-‐vuoUaiden keskimääräiset tulot eli ne5omuu5o x 29.696 €)

Espoo 1187 35,2 miljoonaa euroa Helsinki -‐12362 -‐367,1 Hyvinkää 362 10,7 Järvenpää -‐45 -‐1,3 Kauniainen 399 11,8 Kerava 258 7,6 Kirkkonummi 1046 31,0 Mäntsälä 693 20,6 Nurmijärvi 1408 41,8 Pornainen 161 4,8 Sipoo 992 29,5 Tuusula 1128 33,5 Vantaa 388 11,5 VihM 814 24,2

•  Kyse on laskennallisesta esimerkki-‐laskelmasta muu5oliikkeen ikä-‐rakenteen ja keskimääräisten tulojen välisestä yhteydestä à luvut ovat eräänlaisia ”raakalukuja”, jotka kertovat mi&akaavan muu&oliikkeen taloudellisista hyödyistä ja rasi&eista yksi&äisen kunnan kannalta

•  Laskelman pohjaoletuksena on a) kunnan ne&omuu&o 35-‐44-‐vuoMaiden ikäryhmässä yhteensä vuosina 2000-‐2011 ja b) kaikkien vuonna 2011 tulomuu&aneiden keskimääräiset tulot (29.696 €)

•  Esimerkkilaskelma osoi&aa selkeäsM mi&akaavan metropolialueen osalta: Helsinki menei laskennallisesU -‐367 miljoonaa euroa kyseisen ikäryhmän muu5otappioiden vuoksi ja muut seudun kunnat hyötyivät yhteensä noin 261 miljoonaa euroa 19

Lähde: Tilastokeskus, muu&aneiden taustaMedot –MlastoMetokanta 2000-‐2011

METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO KOULUTUSRAKENTEEN MUKAAN 2000-‐2011

Kunta Perusaste abs.

Keskiaste abs.

Korkea-‐aste abs.

Korkea-‐aste promillea keski-‐ väkiluvusta per vuosi

Espoo 4490 3418 5192 2 Helsinki -‐1572 33780 -‐14285 -‐2,3 Hyvinkää 1305 -‐581 861 1,8 Järvenpää 92 -‐459 711 1,7 Kauniainen 515 -‐554 87 0,9 Kerava 1192 178 710 2 Kirkkonummi 1662 -‐620 3033 8,2 Mäntsälä 1140 241 1076 5,3 Nurmijärvi 2175 -‐305 2605 6,4 Pornainen 273 22 291 5,7 Sipoo 931 -‐236 1467 7,3 Tuusula 1618 -‐525 2303 6 Vantaa 1474 1002 2332 1,1 VihU 1460 -‐220 1614 5,6 Metropolialue 16755 35141 7997 0,6

•  Koulute&ujen muu&ovirroilla olennainen merkitys alueen olemassa olevan ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta

•  Helsinki sai muu&otappiota sekä perusasteen e&ä korkea-‐asteen tutkinnon suori&aneis-‐ta: muissa seudun kunnissa Mlanne täysin päinvastainen

•  Korkea-‐asteen tutkinnon suo-‐ri&aneista sai eniten märällistä muu&ovoi&oa Espoo ja Kirkkonummi sekä suhteessa asukaslukuun Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi ja Tuusula


MUUTTAJIEN TULORAKENNE METROPOLIALUEEN KUNNISSA 2000-‐2011

•  Jokainen muu5aja aiheu5aa sekä tulo-‐ e5ä menovaikutuksia niin luovu5avassa kuin vastaano5avassa kunnassa

•  Muu5ajien ikä ja työmarkkina-‐asema keskeisiä avaintekijöitä

•  Muu&ajien tulovaikutukset lii&yvät mm. lisääntyneisiin verotuloihin, verotulotasaukseen ja valMonosuuksiin. Muu&ajien menovaikutukset lii&yvät mm. verotulojen vähenemiseen, julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon ja investointeihin, asuin-‐ ja tonNMlan tarpeisiin jne.

•  Tulorakenne&a analysoidaan kolmesta näkökulmasta:

1.  Tuloryhmi&äin 2.  Keskimääräisten tulojen 3.  Laskennallisen tulokertymän kau&a

21

METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO TULORYHMITTÄIN VUOSINA 2000-‐2011

Kunta Tulot 2-‐11 999

Tulot 12 000-‐ 21 999

Tulot 22 000-‐ 31 999

Tulot 32 000-‐ 41 999

Tulot yli 42 000

Tulot yli 32 000 euroa promil-‐lea per vuosi

Espoo 13678 2632 1382 1005 2262 1,2

Helsinki 61468 14219 -‐7339 -‐8415 -‐8217 -‐2,4

Hyvinkää -‐18 433 678 248 241 0,9

Järvenpää -‐219 313 695 329 -‐13 0,7

Kauniainen -‐34 -‐210 -‐66 -‐74 344 2,6

Kerava 540 704 644 211 2 0,6 Kirkkonummi -‐840 422 1122 865 1352 5,5

Mäntsälä -‐642 262 901 592 473 4,8

Nurmijärvi -‐1356 308 1364 1055 1076 4,8

Pornainen -‐259 14 220 178 130 5,5

Sipoo -‐635 2 606 527 878 6,4

Tuusula -‐1197 11 1277 990 978 4,7

Vantaa 5382 2218 1685 816 -‐368 0,2

VihU -‐627 273 1104 684 661 4,6

Metropoli-‐alue

75241 21601 4273 -‐989 -‐201 -‐0,1

•  Helsinki sai muu&ovoi&oa pieni-‐tuloisista tuloryhmistä ja muu&o-‐tappiota keski-‐ ja hyvätuloisista muu&ajista

•  Espoo sai muu&ovoi&oa kaikkien tuloryhmien muu&ajista ja Vantaa kaikista muista kuin hyvätuloisista muu&ajista

•  KehyskunUen Ulanne oli opUmaa-‐linen: muu5otappiota pienituloi-‐sista muu5ajista ja muu5ovoi5oa keski-‐ ja hyvätuloisista

•  Keski-‐ ja hyvätuloisista saivat eniten muu&ovoi&oa suhteessa asukas-‐lukuun Sipoo, Pornainen, Kirkko-‐nummi, Mäntsälä ja Nurmijärvi


METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRÄISTEN TULOJEN MUKAAN VUOSINA 2000-‐2011

•  Metropolialueen tulomuu&ajien keskimääräiset tulot olivat 23 606 euroa ja lähtömuu&ajien 24 152 euroa vuosien 2000-‐2011 välisenä aikana. Tulomuu&a-‐jan tulot olivat keskimäärin 546 euroa pienemmät kuin lähtömuu&ajan.

•  Keskuskaupunkien tulomuu5ajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 4000 euroa alhaisemmat kuin lähtö-‐muu5ajien

•  Kunni&ain tarkasteltuna tulomuu&ajien keskimääräiset tulot olivat ylivoimaisesM korkeimmat Kauniaisiin ja sen jälkeen Sipooseen ja Kirkkonummeen tulo-‐muu&aneilla henkilöillä.

•  Helsinkiin tulomuu&aneilla henkilöillä oli ylivoimaisesM alhaisimmat keskimääräi-‐set tulot

15000

17000

19000

21000

23000

25000

27000

29000

31000

33000

35000

37000

39000

41000

Tulomuu&ajien keskimääräiset tulot

Lähtömuu&ajien keskimääräiset tulot


METROPOLIALUEEN TULO-‐ JA LÄHTÖMUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISTEN TULOJEN VÄLINEN EROTUS (€/MUUTTO) VUOSINA 2000-‐2011

•  Metropolialueen kunMen tulo-‐ ja lähtömuu&ajien tulojen välinen erotus oli sekä posiMivinen e&ä negaMivinen seitsemässä kunnassa.

•  Muu&ajien keskimääräisten tulojen

välinen erotus oli suurin Sipoossa, Pornaisissa ja Mäntsälässä: tulo-‐muu&ajien tulot olivat keskimäärin 3000-‐4000 euroa korkeammat kuin lähtömuu&ajan yhtä muu&oa kohden.

•  Muu&ajien keskimääräisten tulojen välinen erotus oli negaMivisin Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä ja Keravalla: Helsingin erotus oli noin 5600 euroa negaUivinen yhtä muu5oa kohden!

*Huom!: Kauniaisten lukuihin sisältää vuoden 2004 osalta merki&ävä poikkeama lähtömuuton osalta, joka vääristää kunnan Mlanteen.

-‐3761

-‐5645

-‐1908

-‐2643

-‐5298

-‐2604

717

3262

1362

3968 3991

1535

-‐2599

1980

-‐546

-‐6000

-‐5500

-‐5000

-‐4500

-‐4000

-‐3500

-‐3000

-‐2500

-‐2000

-‐1500

-‐1000

-‐500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500


METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ (MILJOONAA EUROA) VUOSINA 2000-‐2011

•  Muu&ajien laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen jokaisen tulo-‐ ja lähtö-‐muu&ajan yhteenlaske&uja tuloja kalenterivuoden aikana. Tulo-‐ ja lähtö-‐muu&ajien tulojen välinen erotus voi olla joko posiMivinen tai negaMivinen. Tuloissa huomioidaan kaikki vero&ajan Medossa olevat tulot (valMonveron-‐ ja kunnallis-‐veron alaiset tulot, yri&äjätulot, pääoma-‐tulot, muut tulot).

•  Metropolialueen laskennallinen tulo-‐kertymä oli yhteensä 930,5 miljoonaa euroa vuosina 2000-‐2011: Helsinki oli ai-‐noa alueen kunnista, jossa muu5o-‐liikkeen tulokertymä oli negaUivinen

•  Espoon, Kirkkonummen ja Nurmi-‐järven tulokertymä oli määrällisesM suurin: yli 100 miljoonan euron tulokertymään ylsivät em. lisäksi Tuusula ja Vantaa sekä VihM oli lähellä rajaa

326,4

-‐294,6

25,9 33,9 8,4

34,9

162

75,6

131

19,2

87,2

123,6 100,6 96,4

-‐300 -‐280 -‐260 -‐240 -‐220 -‐200 -‐180 -‐160 -‐140 -‐120 -‐100 -‐80 -‐60 -‐40 -‐20 0 20 40 60 80

100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340


METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ (euroa asukasta kohden per vuosi) VUOSINA 2000-‐2011

•  Metropolialueen kaikkien kunMen muu&oliikkeen tulokertymä oli keski-‐määrin 60 euroa asukasta kohden vuo-‐dessa: kolmessa keskuskaupungissa tulokertymä oli +11 €/as./v ja kehyskunnissa +226 €/as./v.

•  KehyskunUen muu5oliikkeen tulo-‐kertymä oli asukasta kohden 20 kertai-‐nen verra5una alueen kolmeen keskuskaupunkiin

•  Muu&ajien tulokertymä oli asukasta kohden laske&una korkein Kirkko-‐nummella, Sipoossa, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Vihdissä.

•  Kaupunkiseutuperusteissa olevan 150 euron raja-‐arvon yli&ää kahdeksan metropolialueen kuntaa.

117

-‐43

49

75 81 90

400

342

293

341

396

294

44

327

60

-‐100

-‐50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450


ESIMERKILASKELMA MUUTTAJIEN LASKENNALLISEN TULOKERTYMÄN MERKITYKSESTÄ ALUEEN KANNALTA?

Kunnan asukasluku/tulokertymä per vuosi

10.000 asukasta

20.000 asukasta

30.000 asukasta

40.000 asukasta

100.000 asukasta

50-‐99 € 500.000-‐ 990.000

1.000.000-‐ 1.980.000

1.500.000-‐ 2.970.000

2.000.000-‐ 3.960.000

5.000.000-‐ 9.900.000

100-‐149 € 1.000.000-‐ 1.490.000

2.000.000-‐ 2.980.000

3.000.000-‐ 4.470.000

4.000.000-‐ 5.960.000

10.000.000-‐ 14.900.000

150-‐199 € 1.500.000-‐ 1.990.000

3.000.000-‐ 3.980.000

4.500.000-‐ 5.970.000

6.000.000-‐ 7.960.000

15.000.000-‐ 19.900.000

200-‐249 € 2.000.000-‐ 2.490.000

4.000.000-‐ 4.980.000

6.000.000-‐ 7.470.000

8.000.000-‐ 9.960.000

20.000.000-‐ 24.900.000

250-‐299 € 2.500.000-‐ 2.990.000

5.000.000-‐ 5.980.000

7.500.000-‐ 8.970.000

10.000.000-‐ 11.960.000

25.000.000-‐ 29.900.000

300-‐349 € 3.000.000-‐ 3.490.000

6.000.000-‐ 6.980.000

9.000.000-‐ 10.470.000

12.000.000-‐ 13.960.000

30.000.000-‐ 34.900.000

350-‐399 € 3.500.000-‐ 3.990.000

7.000.000-‐ 7.980.000

10.500.000-‐ 11.970.000

14.000.000-‐ 15.960.000

35.000.000-‐ 39.900.000

400-‐449 € 4.000.000-‐ 4.490.000

8.000.000-‐ 8.980.000

12.000.000-‐ 13.470.000

16.000.000-‐ 17.960.000

40.000.000-‐ 44.900.000

450-‐499 € 4.500.000-‐ 4.990.000

9.000.000-‐ 9.980.000

13.500.000-‐ 14.970.000

18.000.000-‐ 19.960.000

45.000.000-‐ 49.900.000

•  Muu&ajien tulokertymä on raaka-‐ tai pohjaluku ennen valMon suori&amia tasaus-‐toimenpiteitä (valMonosuudet, verotulotasaukset). Tulokerty-‐mäMedot eivät ole Mlinpäätök-‐seen tulevia lopullisia lukuja, mu&a niiden avulla voidaan suuntaa antavasM osoi&aa, kuinka paljon alue hyötyy taloudellisesM muu&ajien rakenteesta (tulolisäys) tai kuinka paljon alue mene&ää muu&ajien rakenteen vuoksi (menorasite).

•  Esim. jos 30 000 asukkaan kunnan tulokertymä on keskimäärin 300 euroa asukasta kohden vuodessa, niin kunta saa yhteensä noin 9 miljoonan euron tulokertymän vuodessa, josta kunnallisveron-‐alaisia tuloja on keskimäärin noin viidennes.

27 Lähde: Timo Aro 2014

KIITOS! 045 657 7890 [email protected] www.Mmoaro.fi

metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla

News & Politics