some sapiens - wordpress.com...5 2 sosiaalinen media ja selfiet - ihminen profiilin takana...

21
SOME SAPIENS KUVATAIDEDIPLOMIPORTFOLIO JULIA KARJALAINEN 12B

Upload: others

Post on 04-Feb-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

S O M E S A P I E N S

KUVATAIDEDIPLOMIPORTFOLIO

JULIA KARJALAINEN 12B

2

3

SISÄLLYSLUETTELO

1 ALUKSI 4

2 SOSIAALINEN MEDIA JA SELFIET 5

3 TEOS JA SEN VAIHEET 7

3.1 Teoksen ensimmäinen osa, ”minuus” 8

3.2 Teoksen toinen osa, käsi ja kännykkä 11

3.3 Teoksen kolmas osa, kaunis kuori 12

3.4 Teoksen neljäs osa, valehtelija 14

3.5 Teoksen viides osa, hyväuskoinen 17

4. SELFIET 18

5. KERTTU HORILA 19

6. VIITTEET 20

7. LÄHTEET 20

8. KUVALÄHTEET 21

LIITTEET: TYÖ- JA AJANKÄYTTÖSUUNNITELMA

4

1 ALUKSI

Tämä portfolio käsittelee kuvataidediplomityötäni sekä ajatus-maailmaa sen takana. Aiheenani on ”Olen kuvassa – olen olemas-sa”, mikä jo itsessään herätti mielenkiintoni. Aihe käsittelee oma-kuvia eli selfieitä, joka on sosiaalisen median, eli tuttavallisem-min somen, myötä voimistunut ilmiö. Omassa työssäni pohdin, mitä selfie merkitsee yksilölle ja muille ihmisille, ja millaisia ih-misiä ylipäätään esiintyy sosiaalisessa mediassa. Pyrin avaamaan tekemiäni havaintoja sosiaalista mediaa käyttävistä ihmisistä.

Teokseni nimeämiseen kului tovi, ja aluksi kutsuinkin sitä työni-mellä Someihmisiä. Sitten mieleeni juolahti, että voisin hyödyn-tää ihmisen latinankielistä nimitystä homo sapiens. Siispä teok-seni nimeksi tuli Some sapiens, yhdistäen toisiinsa ihmisen ja sosiaalisen median, somen. Ihminen elää nykyään myös sosiaali-sen media kautta, joten nimi on varsin kuvaava. Somen voi tulkita tarkoittavan myös englannin kielen sanaa ”some”, joka tarkoittaa ”jotakin” tai ”jotakuta”. Tämäkin toisaalta sopii teokselleni hyvin, sillä teokseni ihminen voisi olla kuka vain, eli joku.

5

2 SOSIAALINEN MEDIA JA SELFIET

- Ihminen profiilin takana

Yksilökeskeisessä, yksilön suoritusta korostavassa yhteiskunnassamme oma-kuvien ottamisesta on tullut keino tar-kastella, millaisia olemme, kuinka ajan hermolla olemme, millainen elämänti-lanteemme on, olemmeko tyylikkäitä ja mitä omistamme. Näitä kuvia julkais-taan ympäri sosiaalista mediaa: Twit-terissä, Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa sekä muissa asialle pyhi-tetyissä sovelluksissa.

Eikä sosiaalinen media, some, päästä otteestaan. Kuvien julkaisemisesta teh-dään jatkuvasti yhä yksinkertaisempaa ja sosiaalisen median kautta yhteyden-pito ystäviin ynnä muihin ihmisiin on liiankin helppoa – joskus tuntuu kuin omaa rauhaa ja tilaa ei enää olisikaan. Uusia sovelluksia näihin tarkoituksiin kehitellään koko ajan, ja siksi älypu-helin on todellakin nykyihmisen paras kaveri. Älypuhelin tarjoutuu jopa au-tomaattisesti julkaisemaan kuvia, eikä itse tarvitse edes hipaista puhelimen näyttöä. Niin helppoa. Tarvitsee vain ot-taa itsestään edustava kuva, ja kohta se on kaikkien nähtävillä. Ja samalla aset-taa itsensä tarkan arvion kohteeksi.

Muiden omakuvista on ”tykättävä”. On lähestulkoon vaatimus, että ystävän jul-kaisemaan omakuvaan jätetään kehuja, peukut ja sydämiä vaikka se ei sitten vastaisikaan täysin omaa mielipidettä. On osoitettava omakuvan ottajan upeus

6

ja kuvan tyylikkyys. Kuvissa on yleensä pitkä liu-ta ulkonäköä kehuvia kommentteja. Mitä kuvan ottaja tästä saa? Hänelle osoitetaan, että hänet on nähty, ja hän on läpäissyt arvion. Hän pyrkii kuvassaan osoittamaan kauneutta ja kenties vau-rautta. Hänen on oltava parhaimmillaan ja kuvan ottamiseen onkin saattanut vierähtää muutama tovi. Kuva vastaa hänen statustaan ja määrittelee hänen arvoaan muiden silmissä.

Luonnollisesti tästä voidaan päätellä, että kuvan ottaja hakee itselleen hyväksyntää; hän odottaa muiden kertovan hänelle, että hän on osa tätä yh-teiskuntaa ja hän on olemassa muillekin. Yksilöt nostetaan nykyään jakkaralle, ja yksilönä nähdyksi tulemista pidetään tärkeänä – vaikka omakuvat osoittaisivatkin, ettei yksilö ole muihin nähden sen erityisempi. Yksilön merkitystä korostetaan ja yksilön suoritusta mitataan erilaisin keinoin. Jopa selfien ottamista voidaan pitää arvioitavana suo-rituksena; arvioitavana ovat niin vaatteet, hiukset kuin ympäristökin. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain ulkonäöllisiä seikkoja, mutta ulkonäöllä osoi-tetaan helposti menestys yksilönä. Ei siis mikään ihme, että tämä systeemi niin romuttaa kuin vah-vistaakin erilaisten ihmisten kuvaa itsestään. Viesti tuntuu nykyään olevan, että saa olla erilai-nen, mutta on kuitenkin vain yksi täysin hyväksyt-tävä tapa olla ja elää. Ristiriitaista? Ehkä.

Omakuvat harvoin kuitenkaan kertovat koko to-tuutta ihmisestä, tuskin edes puolta. Vaikka oma-kuvat saattavat antaa ulkopuolisille jonkinastei-sen täydellisyyden vaikutelman, ne voivat olla vain naamio, jolla maastoudutaan samaan taus-taan kuin muutkin ihmiset. Tätä diplomiteokseni käsitteleekin: sosiaalisessa mediassa ihmiset pii-leskelevät profiilien muodostamien naamioiden takana.

7

3 TEOS JA SEN VAIHEET

Teokseni koostuu viidestä osasta, joista neljä on ihmisen kas-voja ja yksi on käsi, joka pitelee älypuhelinta. Yksi kasvoista on ihmisen ”minuus”, ja kaikki muut ovat hänen itselleen luomia naamioita. Jokainen naamio kertoo eri tavasta käyttää sosiaalista mediaa.

Ensimmäinen ruutupa-perille tekemäni luon-nos.

Hahmotelma, josta tuli myös lo-pullinen versio. En tehnyt juuri ollenkaan luonnoksia, sillä olin ideaani varsin tyytyväinen alus-ta alkaen.

8

3.1 TEOKSEN ENSIMMÄI-NEN OSA, ”MINUUS”

Ensimmäisenä sain valmiiksi pohjana toimivat kasvot, eli ”mi-nuuden”. Nämä pohjakasvot, tai oikeammin pää, on ihmisen sisin olemus, joka saattaa olla yksin-kertaisempi ja tavallisempi kuin hän antaa naamioiden kautta ymmärtää. Pohjakasvojen ilme on murheellinen; hän saatta olla naa-mioidensa sitoma, ei koskaan täy-sin oma itsensä. Hänen on päiväs-tä toiseen pidettävä naamiotaan muiden ihmisten edessä, jotta hä-nen arvonsa säilyisi. Pää on ontto, ja sen voisi tulkita tarkoittavan ei vielä täysin muodostunut, koska pään pinta rikkoutuu ja takaraivoa

Tarkat hahmotel-mat naamioista ja niiden edustamis-ta asioista.

9

ei ole. Pohjakasvot ovat myös erinäköiset kuin naamiot, sillä ta-panahan on julkaista ainoastaan parhaimpia kuvia ja siloteltuja tarinoita itsestä, eivätkä nämä anna aina ihmisestä totuuden-mukaista kuvaa. Toisaalta pohjakasvot ovat myös kasvoista rea-listisimmat, sillä ne kuvaavat totuutta ihmisestä itsestään.

Kuvissa on pohja-kasvojen pienten yksityiskohtien, ku-ten korvan, muotoi-lua. Pään onttous ja takaraivon puuttu-minen näkyy myös hyvin.

10

Pää valmiina ja pol-tettuna. Tästä tulikin ainoa työn osa, jota en maalannut ollen-kaan. Lisäksi tämän tekemiseen kului ylivoimaisesti eniten aikaa.

Yksinkertainen val-koinen väri sopii tälle päälle täydellisesti. Pään reuna on takaa rosoinen.

11

3.2 TEOKSEN TOINEN OSA, KÄSI JA KÄNNYKKÄ

Aluksi tarkoitukseni oli, että käsi olisi pidellyt jotakin naamioista. Sittemmin osoittautui, ettei se jaksaisi kannatella sellaista tuke-vasti. Hiukan myöhemmin keksin, että pieni suorakaiteen muotoi-nen käsipeili muistuttaa kännykkää. Ja mikä parasta, peili toimii kännykän näyttönä, ja siinä näyttää ikään kuin olevan etukamera päällä. Valmiina selfietä varten siis! Kiinnitin peilin tukevasti kä-teen kiinni ja maalasin sen taakse Applen logon, jotta vertaus älypuhelimeen ymmärrettäisiin.

1. Apple, logo

12

3.3 TEOKSEN KOLMAS OSA, KAUNIS KUORI

Kolmantena osana valmistui naamio, joka edustaa kaunista ulkokuorta. Itse miellän tämän naamion olevan monil-la ihmisillä olemassa, koska sen avulla on helpompi tulla hyväksytyksi ja sen avulla saadaan jonkinlaista tunnustus-ta siitä, että on jonkin arvoinen. Tämä naamio on sosiaalisessa mediassa julkinen ”minä”. Se edustaa siis itseä kutakuinkin totuudenmukaisesti, mut-ta sillä erotuksella, että nimensä ve-roisesti kaikkea on kaunisteltu. Tämä naamio on niin kaunisteltu, ettei se näytä enää kirkkaine väreineen luon-nolliselta. Kauniit kuoret muistuttavat varsin paljon toisiaan, ja antavat ehkä muille kaikessa täydellisyydessään jopa kuvan vaikeasti saavutettavasta. Todellisuudessa kukaan ei ole täydelli-nen, ja toisaalta ulkomuodosta riippu-matta ihmiset tapaavat ajatella yllät-tävän samalla tavalla.

Maalasin tämän naamion varsin kirkkaan sävyi-sillä akryylimaa-leilla. Ihonvärin sekoittaminen vei suurimman osan maalauk-seen kuluneesta ajasta...

13

Maalattuani naamion liimasin sen silmiin tekoripset. Mielestäni tekoripset ksruunasivat naamion ja siitä tuli sen näköinen kuin oli alun perin tarkoitus.

14

3.4 TEOKSEN NELJÄS OSA, VALEHTELIJA

Tämä naamio edustaa valehtelijaa. Sen saattaakin arvata naa-mion pitkästä nenästä, joka on tuttu Pinokkio-sadusta. Lisäksi naamio on mustavalkosävyinen, sillä arvelin mustan ja valkoisen olevan valheille ominaiset värit. Valehtelija-naamio on kauniista kuoresta poiketen tuttu ainoastaan naamion luojalle, sillä tar-koitus on levittää väärää tai muunneltua informaatiota itsestä tai muista asioista. Ihminen, joka on kokenut tarpeelliseksi luoda tämän naamion, ei halua paljastuvansa. Ja tuskin paljastuukaan, onhan kyse sosiaalisessa mediassa esiintymisestä. Kaiken voi muuttaa vääräksi, valheelliseksi: profiilikuvan, nimen, tausta-tiedot, ominaistiedot, asuinpaikan, kansalaisuuden… On todella vaikea tietää varmasti, ovatko ihmiset internet-ympäristössä aina sitä, mitä väittävät olevansa. Valehtelija-naamio on mielestäni olemassa, koska ihminen haluaa huomiota tai arvostusta eikä koe pystyvänsä ansaitsemaan sitä muullakaan tavoin.

Tässä vaiheessa huomasin saavuttaneeni eräänlaisen ”rutiinin” kasvojen muotoilussa. Kehityksen myös huomaa, ja edellinen naamio näyttääkin mitoiltaan epäluonnollisemmalta kuin olisin halunnut. Tämä puolestaan on mielestäni naamioista onnistu-nein.

15

Onnistuin vangitse-maan tämän naamion kasvoille ilkikurisen ilmeen. Pidän realisti-suudesta, joten taval-laan minua harmitti tehdä naamiolle pitkä nenä. Nenä tosin välit-tää varsin tehokkaasti naamion viestin, mikä saattaisi muuten jää-dä hämäräksi.

Kuvissa maalaamisen jälkei-nen naamio. Huulet näyttävät sinisiltä vaikka maalasin ne tosiasiassa harmaalla, mut-ta mikäpä siinä. Tähän naa-mioon ei tarvinnut onneksi sekoittaa ihonväriä, joten maalaaminen sujui kohtalai-sen nopeasti.

16

17

3.5 TEOKSEN VIIDES OSA, HYVÄUSKOINEN

Tämä naamio, joka edustaa hyväuskoisuutta, ei niinkään ole jul-kisesti olemassa. Ihminen, joka tahtoo uskoa internetissä luke-maansa ja näkemäänsä – tahtoo uskoa muihin ihmisiin – elää kenties tiedostamattaan tämän naamion alla. Vaikka tämä ihmi-nen aavistaisikin, että jokin asia ei todennäköisesti pidä paik-kaansa, hän vakuuttuu kyllä sen todenmukaisuudesta viimeis-tään muiden ihmisten vakuutellessa asiaa hänelle. Hyväuskoi-suus ei ole profiili; se on enemmänkin tapa havainnoida somea ja muuta internetiä anonyyminä. Hyväuskoisuus esiintyy naamiona suljetuin silmin, sillä naamio saa ihmisen niin sanotusti sulke-maan silmänsä tai katsomaan asioita varsin kapeasti. Hyväuskoi-sen naamion värit ovat kutakuinkin realistiset, vaikka sekään ei ”minuuden” kasvoihin verrattuna riitä antamaan todenmukaista vaikutelmaa. Näistä naamioista hyväuskoinen on kenties lähinnä omaa itseä, sillä se ei ole olemassa muita varten, jolloin ei ole tarvetta tehdä siitä ketään miellyttävää.

18

4 SELFIET

Selfie tarkoittaa henkilön itsestään ot-tamaa valokuvaa, joka otetaan yleensä älypuhelimen etukameralla, eli suomalai-sittain omakuvaa. Nykyään selfie voidaan ottaa joko yksin tai yhdessä; se voidaan ottaa oman käden etäisyydeltä, mikä on tavanomaisinta, tai esimerkiksi selfiekepin päästä, jolloin kuvaan mahtuu enemmän ihmisiä. Selfie on ollut mediassa esillä jo pari vuotta, joten kellekään ei liene jäänyt epäselväksi sanan merkitys. Sana selfie itsessään on lyhenne englannin kielen sa-noista ”self portrait”. Suomessa yritettiin vakiinnuttaa sanan ”selfie” tilalle ”meitsie”, mutta sana ei juurtunut puheeseen. Ajatel-tiin, että meitsi, joka on hiukan itseironinen ja itsekehuva sana, sopisi täydellisesti sel-fien suomenkieliseksi vastineeksi. (1)

Omakuvia, siis selfieitä, on otettu jo kauem-min kuin olettaisi. Ensimmäisenä selfienä pidetään yhdysvaltalaisen Robert Corne-liuksen vuonna 1839 ottamaa kuvaa itses-tään. Myöhemmin 1900-lukua lähestyttäes-sä omakuvia saatettiin ottaa esimerkiksi peilin kautta heijastuksena, mutta harvi-naista se silti oli. Myös selfie-sanan käytön ilmaantumista on yritetty jäljittää, ja arvel-laan, että sitä käytettiin ensimmäisen ker-ran vuonna 2002 eräällä internetfoorumilla. (2)

Selfieiden ilmaantumisen myötä yhä use-ammat ovat kokeneet ulkonäköpaineiden kasvaneen varsinkin nuorten keskuudessa. Selfiet ovat omiaan rakentamaan itsetun-toa, sillä sosiaalinen media on osa sosi-aalista vuorovaikutusta. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei tärkeintä ole somessa levi-tetyt kuvat ja niiden kautta eläminen, vaan myös se, mitä tosielämässä tapahtuu.

3. Woman taking her picture in a mirror, 1900

2. First known sel-fie, Robert Cornelius 1839

19

5 KERTTU HORILA

Kerttu Horila on suomalainen ku-vanveistotaiteilija, jonka töihin olen aiemmin tutustunut ja joka osittain innoitti minua teokseni suunnittelussa. Varsinkin Horilan veistosten ilmeikkyys ja realistiset värit innoittaneet minua. Horila syntyi vuonna 1946 ja hän asuu miehensä kanssa Raumalla. Horilal-la on työtilat aivan kotiaan vasta-päätä. Horila tutkii naisten elämää ja hänen teoksensa käsittelevät naisia ja naiseutta, joskus myös miehiä. (3)

Horila on tunnettu luonnollisen kokoisista savesta valmistetuista ihmisfiguureistaan. Hänen jokai-nen näyttelynsä perustuu aina eri juoneen ja teemaan, ja teokset puhuttelevat ja ottavat kantaa niin yhteiskunnallisiin kuin yksit-täisiinkin asioihin. Teokset ovat ilmeikkäitä ja realistisia maalattua pintaa myöten, mikä tekee niistä vaikuttavia. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Rauman kanaalissa olevat kolme kylpevää naishahmoa ja Porin eräälle aukiolle sijoitettu Maire-veistos. (4) Varsinkin Mai-re-veistos on saanut huomiota: sitä on kuvattu paljon ja sen kanssa on otettu selfieitä. Maire ei valitet-tavasti ole säästynyt ilkivallalta, mutta sitä on pyritty puhdistamaan tarpeen tullen.

4. Maire, Kerttu Horila

5. Kerttu Horila ja Maire

6. Kolme kylpevää naista, Kerttu Horila

20

6 VIITTEET

(1) http://fi.wikipedia.org/wiki/Selfie

(2) http://en.wikipedia.org/wiki/Selfie

(3) http://www.kerttuhorila.com/henkilo.html

(4) http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Horila

7 LÄHTEET

1. Selfie, Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Selfie

2. Selfie, Wikipedia (eng) http://en.wikipedia.org/wiki/Selfie

3. Kerttu Horila http://www.kerttuhorila.com/henkilo.html

4. Kerttu Horila http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Horila

21

8 KUVALÄHTEET

1. Apple, logo http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Apple_logo_black.svg

2. First known selfie, Robert Cornelius 1839http://redwood.colorado.edu/almo9029/dm1/images/first_self.jpg

3. Woman taking her picture in a mirror, 1900 http://en.wikipedia.org/wiki/Selfie#mediaviewer/File:Unidenti-fied_woman_taking_her_own_photograph_using_a_mirror_and_a_box_camera,_roughly_1900.jpg

4. Maire, Kerttu Horila https://pekkakononen.files.wordpress.com/2011/07/maire-veis-tos.jpg

5. Kerttu Horila ja Mairehttp://files.kotisivukone.com/lupaus.julkaisee.fi/.al-bum/1303415882068_1_orig.jpg

6. Kolme kylpevää naista, Kerttu Horila http://www.raumantaidemuseo.fi/julkiset/sulotar/02.jpg