sak:n 16. edustajakokouskausi 2001–2006

SAK:n 16. edustajakokouskausi2001―2006

SAK · Edustajakokouskausi 2001-2006 1

SISÄLLYS

Tiivistelmä ................................................................................................... 3

1 Talouden kehitys ....................................................................................... 5

2 Työllisyys................................................................................................... 9

3 Sopimustoiminta ja ansiokehitys ............................................................. 113.1 Palkkaperusteinen sosiaaliturva....................................................... 14

4 Yhteiskuntavaikuttaminen ja lainsäädäntö .............................................. 164.1 Lainsäädännön kehitys .................................................................... 164.2. Vaikuttaminen julkiseen valtaan...................................................... 184.3. Eduskuntavaalit ja presidentinvaalit ................................................ 19

5 SAK:n sisäinen kehittäminen .................................................................. 205.1 Liitot.................................................................................................. 205.2 Järjestäytymisen edistäminen .......................................................... 20

Liitteet......................................................................................................... 22- Palkansaajien reaaliansioiden ja ostovoiman kehitys 2000-2006........ 22- Palkansaajien nimellis- ja reaaliansiot sekä kotitalouksienkäytettävissä oleva reaalitulo 1985-2006 ............................................... 23- Kokonaistuotanto (BKT) 1985-2006 .................................................... 24- Työllisyysaste 1985-2006 .................................................................... 25- Työttömyysaste 1985-2006.................................................................. 26- Valtion rahoitusjäämä 1985-2006 ........................................................ 27

SAK · Edustajakokouskausi 2001-20062


TIIVISTELMÄ1 Talouden kehitysVuonna 2001 talouskasvu lähes pysähtyi, ja kasvun käynnistyminen uu-destaan tapahtui verkkaisesti vuosina 2002— 2003. Vuonna 2004 kasvulähestyi 1990-luvun lopun lukuja, mutta vuonna 2005 talouskasvu kärsimetsäteollisuuden työsulusta.

2 TyöllisyysTyöllisyys parani hitaasti ja työttömyysaste oli yli 9 prosenttia vuosina2001—2002, ja painui 8,4 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Työllistenmäärä kasvoi viisivuotiskaudella noin prosenttiyksikön 68 prosenttiin. Työt-tömyysturvaa kohennettiin edustajakokouskaudella hieman.

3 Sopimustoiminta ja ansiokehitysKoko edustajakokouskauden voimassa olivat tulopoliittiset sopimukset, joitasolmittiin kolme: vuosille 2001—2002, 2003—2004 ja 2005—2007. Kokopalkansaajien reaaliansiotasoindeksin kasvoi kauden alussa 1,9% ja lopus-sa 2,5%, korkeimmillaan vuonna 2004 3,2 %. Metsäteollisuuden työnan-tajat jättäytyivät 2005—2007 tuporatkaisun ulkopuolelle ja alalla käytiinseitsemän viikkoa kestänyt työsulkukamppailu.

3.1 Palkkaperusteinen sosiaaliturvaVuoden 2001 syksyllä sovittiin työeläkkeiden ja työttömyysturvan uudista-misesta. Työeläkeuudistuksen avoimista kohdista sovittiin vielä syksyllä2002.

4 Yhteiskuntavaikuttaminen ja lainsäädäntö

4.1 Lainsäädännön kehitysUusi työsopimuslaki tuli voimaan kesäkuussa 2001. Uudistettu vuosiloma-lainsäädäntö astui voimaan huhtikuussa 2005 ja tasa-arvolaki kesäkuussa2005. Vuonna 2005 jätettiin eduskunnalle uusi työntekijöiden eläkelaki. Li-säksi edustajakokouskaudella uudistettiin henkilöstörahastolaki ja ulko-maalaislaki, sekä säädettiin laki yksityisyyden suojasta työelämässä, jakäynnistettiin yhteistoimintalain uudistus.

4.2 Vaikuttaminen julkiseen valtaanSAK julkisti syksyllä 2002 eduskuntavaalien alla tavoitteensa tulevalle vaa-likaudelle. Vaalien jälkeen niitä täsmennettiin odotuksiksi hallitusohjelma-neuvotteluille.

4.3 Eduskuntavaalit ja presidentinvaalitEduskuntavaaleissa keväällä 2003 SAK kampanjoi äänestysaktiivisuudennostamiseksi. Presidentinvaalikamppailua käytiin syksystä 2005 asti. SAKtuki valtuustonsa tekemän päätöksen mukaisesti presidentti Tarja Halosenuudelleenvalintaa.


5. SAK:n sisäinen kehittäminen

5.1 LiitotSAK:hon on edustajakokouskauden aikana liittynyt uusia liittoja toimihenki-lösektorilta. Myös liittofuusioita on ollut useita.

5.2 Järjestäytymisen edistäminenSAK on yhdessä liittojen kanssa toteuttanut järjestäytymistä edistäviäkampanjoita ja niitä tukeviä selvitystöitä.


1 TALOUDEN KEHITYS

Vuonna 2001 seitsemän vuotta peräkkäin jatkunut talouskasvu katkesi.Maailmantalouden heikkeneminen vei Suomen talouden jyrkkään las-kusuhdanteeseen ja odottamattomaan, talousennustajatkin yllättäneeseentaantumaan. Kansantalouden kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2001 vain0,6 prosenttia, kun talous oli kasvanut useiden vuosien ajan noin viidenprosentin vauhtia. Laskusuhdanne ja taantuma oli miltei pelkästään vienninsupistumisen seurausta. Vuoden alkupuoliskolla tuotanto supistui vienninvetämänä varsin voimakkaasti erityisesti sähköteknisessä teollisuudessa jametsäteollisuudessa.

Vuoden 2001 vaatimaton kasvu perustui yksityiseen kulutukseen ja palve-lujen lisääntymiseen. Inflaatio hidastui selvästi. Polttonesteiden maailman-markkinahinnat samoin kuin niiden kuluttajahinnat kääntyivät vuoden 2001syksyllä laskuun. Asuntojen hintataso pysyi keskimäärin ennallaan jaasunto- sekä kulutusluottojen korot alenivat loppuvuodesta. Yleisesti hi-dastuvasta inflaatiokehityksestä poikkeuksen muodostivat elintarvikkeidenhinnat, jotka kohosivat vuoden aikana voimakkaasti: erityisen jyrkästi nou-sivat lihan ja maitotaloustuotteiden hinnat. Silti kuluttajahinnat kokonaisuu-dessaan nousivat vuoden 2001 aikana vain 1,6 prosenttia eli lähes kaksiprosenttiyksikköä edellisvuotista vähemmän. Tulosopimuksen indeksiehtoei lauennut.

Suomen talouden kehitys oli vuonna 2002 odotusten mukaista. Taloudenkasvu jatkui edelleen vaimeana. Kokonaistuotanto lisääntyi silti edellisvuo-tista nopeammin eli 1,6 prosenttia. Ulkomaankauppa ja vaihtotase säilyivuonna 2002 tuntuvasti ylijäämäisenä. Myös julkinen talous muodostui yli-jäämäiseksi ja valtionvelka aleni edelleen hieman. Inflaatio hidastui tuntu-vasti vuoden alussa tapahtuneesta käteisen euron käyttöönotosta huoli-matta.

Talouskehitys pysyi vuoden 2002 heikkona niin kansainvälisesti kuin koti-maassa. Yhdysvalloissa alkuvuodesta tapahtunut kasvu taittui ja jäi vuodenlopulla varsin hitaaksi. Koko vuoden keskimääräiseksi kasvuksi USA:ssamuodostui runsaat kaksi prosenttia. Euroalueella ja EU:ssa keskimääräinenkasvu jäi vielä vaatimattomammaksi, vain vajaaseen prosenttiin. Japanissatuotanto supistui. Suurista talouksista Kiina muodosti yhä selkeän poikke-uksen. Siellä talouskasvu jatkui nopeaa, yli seitsemän prosentin vauhtia.Kansainvälisen talouskehityksen näkymiä koko vuoden ajan leimasi huo-mattavan suuri epävarmuus, johon oman erityisen lisänsä loppuvuodestatoi uhka Irakin sodasta ja huoli sen arvaamattomista seurausvaikutuksista.

Vuoden 2002 alussa otettiin käyttöön käteinen euro eli setelit ja kolikot,vaikka varsinainen siirtyminen yhteiseen valuuttaan tapahtui jo vuoden1999 alussa. Siirtyminen sujui suunnitellusti eikä aiheuttanut Suomessa


hintatason nousua. Palkanmaksussa ei myöskään ilmennyt vaikeuksia.Vuoden aikana euron arvo suhteessa dollariin lähti nousuun, pudottuaansitä ennen vuodesta 1999 lähtien. Euron vahvistuminen heikensi inflaatio-paineita mutta samalla se vaikeutti euro-alueen maiden vientiä.

Taloudellinen kehtys jatkui Suomessa verkkaisena myös vuonna 2003. Ko-konaistuotanto lisääntyi runsaat kaksi prosenttia - silti selvästi euro-alueenkasvua enemmän. Viennin ja etenkin investointien kehitys oli heikkoa. In-vestoinnit supistuivat 3—4 prosenttia. Kokonaistuotannon kasvu perustuikinlähinnä paranevan ostovoiman tukemalle yksityiselle kulutukselle. Kansain-välisessä talouskehityksessä alkoi vuoden mittaan näkyä aiempaa myön-teisempiä merkkejä. Toisaalta suhdannekehitys eri alueilla eteni varsin eritahtiin. Talouskasvu oli ripeätä etenkin Aasiassa ja nopeutui myös Yhdys-valloissa, jossa mittavat veronalennukset ja julkisten menojen lisäyksetetenkin vuoden alkupuoliskolla vauhdittivat talouskasvua.

Vuoden lopulla kasvuvauhti tasaantui, kun lisätulot oli käytetty ja kulutusintoalkoi muutenkin vaimeta, varsinkin, kun työllisyys ei kasvun myötä alkanut-kaan odotetusti kohentua. Maailmantalouden ongelmat, etenkin Yhdysval-tain talouden tasapainottomuudet - syvenevä budjettivaje, mittava vaihtota-seen alijäämä sekä kotitalouksien korkea velkaantuneisuus – pysyivät yhäsuurina ja pitivät yllä tulevaan talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta. Eu-roalueella talouskasvu jäi heikoksi, vain muutamaan prosentin kymmenyk-seen.

Yksityinen kulutus oli laimeaa ja euron vahvistuminen haittasi vientiä.Heikko talouskasvu suurensi useiden maiden – etenkin kahden suuren eu-romaan Saksan ja Ranskan - budjettivajeet selkeästi EWU:n vakaus- jakasvusopimuksen edellyttämää kookkaammiksi. EMU ja siihen liittyvä talo-uspolitiikan koordinaatio sai uskottavuudelleen kovan kolauksen, kun Sak-sa ja Ranska eivät saaneet sopimuksen mukaisia sanktioita.

SAK vaikutti yhdessä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa globalisaation hal-lintaan liittyviin kysymyksiin. Tavoitteena on parempi työllisyys, kunnon työsekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikkialla maailmassa. VaikuttaminenILO:ssa ja työskentely VAKL:n kansainvälistä kauppaa, investointeja ja pal-kansaajapääomia koskevissa ryhmissä sekä kansainvälisen talouden peli-sääntöjen rakentaminen OECD:n neuvoa-antavassa ay-komiteassaTUAC:ssa rakensivat parempia edellytyksiä globalisaation kielteisten vai-kutusten torjumiseksi ja ay-liikkeen kasvu- ja työllisyystavoitteiden toteut-tamiseksi.

Vuonna 2004 Suomen taloudellinen kehitys oli suhteellisen suotuisaa. Ta-louskasvu oli euroalueen nopeimpia. Tuotannon kasvua tukivat sekä ulko-mainen että kotimainen kysyntä. Kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia elirunsaan prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2003. Työllisyys alkoi nä-kyvämmin parantua vuoden loppukuukausina. Maailmantalous kasvoivuonna 2004 nopeammin kuin miltei kolmeenkymmeneen vuoteen.


Globaalin kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja muut Itä-Aasianmaat, joiden taloudet jatkoivat nopeata, 7—9 prosentin kasvuaan, ja myösYhdysvallat, jonka kokonaistuotannon kasvu ylsi viime vuonna runsaaseenneljään prosenttiin. Raakaöljyn hinnan korkealla käynyt nousu vuoden jälki-puoliskolla sekä valuuttakurssimuutokset leikkasivat talouskasvua. Maail-mantalouden noususuhdanteen huipun arvioitiinkin ohitetun vuoden lopulla.

Myös euroalue pääsi vihdoin mukaan vahvaan kansainväliseen noususuh-danteeseen. Euroalueen kasvua hidasti mm. vahvistunut euro. Euroalueenyhteenlaskettu kokonaistuotanto kasvoi 1,8 prosenttia, kun alueen talous-kasvu vuonna 2003 jäi vain puoleen prosenttiin.

Vuonna 2005 Suomen kokonaistuotannon kasvu jäi 2,1 prosenttiin. Kasvuolisi ollut lähes prosenttiyksikön nopeampaa ilman metsäteollisuuden seit-semän viikkoa kestänyttä työsulkua kesällä. Työsulku leikkasi myös vienninkasvua. Investointien määrä kasvoi vain 1,7 prosenttia. Yksityinen kulutuskasvoi noin kolme ja puoli prosenttia suotuisan ansio- ja työllisyyskehityk-sen myötä.

Maailmantalouden kasvu jatkui nopeana vuonna 2005. Kasvun vetureinatoimivat yhä Yhdysvallat, Kiina ja joukko muita Aasian nopeasti kasvaviatalouksia. Kasvua ei hillinnyt edes syksyllä ennätyksellisen korkealle tasollenoussut öljyn hinta. Öljyn hinnan nousun taustalla oli kasvanut kysyntä,epävarmuudet tuotantoalueilla ja Yhdysvaltoja koetelleet hirmumyrskyt.Loppuvuodesta öljyn hinta hieman laski, mutta pysyi yhä selvästi korke-ammalla tasolla kuin vuonna 2004 keskimäärin. Vaikka öljyn hinnan nousuei leikannut maailman talouskasvua välittömästi, heikkenivät maailmanta-louden kasvunäkymät kuitenkin loppuvuodesta.

Euroalueen talouskasvu piristyi vuoden 2005 loppua kohti hieman kansain-välisen kysynnän ja heikentyneen euron vauhdittamana. Koko vuoden kes-kimääräinen kasvu jäi kuitenkin noin 1,3 prosenttiin eli selvästi hitaammaksikuin edellisenä vuonna. Euroalueen ongelmat liittyvät erityisesti Italiaan jaSaksaan. Pienissä maissa kehitys on ollut parempaa.

Vuosi 2005 oli ensimmäinen, jolloin Euroopan unioni toimi 25 jäsenvaltionkokoisena laajennuttuaan 1.5. 2004. Talouskasvu kymmenessä uudessajäsenmaassa ylitti selvästi entisten jäsenmaiden vastaavan, mutta monetsiirtymäkauden ongelmat koettelivat uusia jäsenmaita. Esimerkiksi uusistajäsenmaista selvästi suurimman, Puolan, työttömyys pysyi 20 prosentintuntumassa.

Globalisaatiokehitys ja yritysten tuotannon siirtyminen ns. halvan työvoi-man maihin on puhuttanut työelämää ja yhteiskuntaa. Vuoden aikana aloi-tettiin useita tuhansia työntekijöitä koskeneita yhteistoimintaneuvotteluja,jotka johtivat pääsääntöisesti myös irtisanomisiin. Merkillepantavaa on ollutse, että menestyneet ja Suomessa toimintaa harjoittavat, kannattavat yri-tykset ovat siirtäneet tuotantoa ns. halvan työvoiman maihin.


Pelkästään voittojen maksimointiin perustuvat tuotannon siirtämiset onkuitenkin koettu vastuuttomiksi ja moraalittomiksi. Erityisesti on arvosteltuyrityksiä joiden investointeihin sekä tutkimus- ja tuotekehittelyyn on käytettyyhteiskunnan varoja. Oikeutetusti on puhuttu yritysten yhteiskuntavastuunmurentumisesta. Myös muutamien isojen pörssiyhtiöiden johtajien palkkio-ja optio-ohjelmat herättivät keskustelua oikeudenmukaisesta tulonjaosta jayhteiskuntavastuusta.

Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa keskeinen toimijaon kolmikantainen Kansainvälinen työjärjestö ILO. ILO:n kansainvälinentyökonferenssi jatkoi vuonna 2002 kesäkuussa keskustelua globalisaationsosiaalista ulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportin esitystentoimeenpanosta.

Euroopan ay-liike ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY seurasivatedustajakokouskaudella tiiviisti palveludirektiivin käsittelyä unionin toimieli-missä. Koska palvelut muodostavat yli 70 prosenttia EU:n bruttokansan-tuotteesta, on vuoden 2005 aikana parlamenttikäsittelyyn menneellä direk-tiivillä suuri merkitys EU:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta.SAK:n kannanotoissa toistettiin tarve saada yhteiskunnallisesti vankka di-rektiivi voimaan.


2 TYÖLLISYYS

Vuonna 2001 työpaikkojen ja työllisten määrä lisääntyi, vaikka tuotannonkasvu miltei pysähtyi. Työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi edellisestävuodesta 32 000:lla. Työllisyyttä tuki kotimaisen kysynnän ja työvaltaisenpalvelutuotannon kasvu sekä se, että kannattavuuden heikentyminen eijohtanut laajoihin työvoiman vähennyksiin. Yrityksillä on taseissaan ollutkannattavuuspuskureita.

Osana sosiaalipaketista käytyjä neuvotteluja syksyllä 2001 sovittiin myöstyöttömyysturvan uudistuksista. Työryhmän esitykset merkitsivät ansiotur-valle pääsyn helpottamista. Työttömyysturvan paluu- ja nollausehto lyhenija alkuehdon tarkastelujakso piteni. Yhdistelmätuen työssäoloehtoa paran-nettiin. Soviteltua päivärahaa uudistamalla helpotettiin lyhytaikaisten töidentekemistä. Erorahan siirtäminen osaksi työttömyysturvaa merkitsi päivära-han tason korottamista pitempään työelämässä olleille. Neuvottelutuloksensynnyttyä hallitus päätti työttömyyspäivärahojen taso- ja indeksikorotuk-sesta. Samalla ansio-osaprosenttiin tehtiin tuloratkaisussa sovittu muutos,jolla ansio-osaprosentti palautettiin 45 prosenttiin. Merkittävää ratkaisussaoli myös se, että työttömyysturvaan esitetyt heikennykset torjuttiin. Muutok-set työttömyysturvaan tehtiin pääosin vuoden 2003 alusta lukien työttö-myysturvalain tullessa voimaan.

Vuonna 2002 aikana talouskasvu jatkui hitaana jo toista vuotta peräkkäin,mutta työllisyys ei vielä merkittävästi huonontunut. Työttömyysaste pysyisamana kuin edellisenä vuonna, 9,1 prosentissa. Työvoiman vähentämistähillitsivät yritysten vahvistuneet taseet, varautuminen uuteen nousuun työ-voimasta kiinni pitämällä ja emu-puskurien mahdollistama työnantajamak-sujen alentaminen.

Vuonna 2003 työvoimapoliittisen keskustelun painopiste oli työikäisen vä-estön ikääntymisessä ja työllisyysasteen nostamisessa. Uusi hallitus asettitavoitteekseen lisätä työllisyyttä vähintään 100 000 hengellä vaalikaudenloppuun mennessä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin seuraavan vaali-kauden loppuun mennessä. Vuoden aikana hallituksen tavoitteiden toteu-tuminen näytti vaikealta. Joulukuussa 2003 Tilastokeskuksen tilastojen mu-kaan työllisiä oli 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajan-kohtana ja työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin.

Työllisyyskeskusteluun vaikutti vuoden aikana voimakkaasti yritysten li-sääntyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämi-sestä ja irtisanomisilmoitukset.

Euroopan unionin työllisyysstrategia uudistettiin vuonna 2003. Suomalais-ten työmarkkinajärjestöjen vuonna 2002 yhteisessä kannanotossa esittä-mät tavoitteet strategian uudistamisesta toteutuivat osittain. SAK osallistui


aktiivisesti vuoden 2003 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmanvalmisteluun. Keskeisiä teemoja Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisestiolivat työllisyyden lisäämiseen ja työllisyysasteen nostoon tähtäävät toimet.SAK korosti valmistelussa väestön, erityisesti alhaisen koulutustasonomaavien osaamisen parantamista sekä sitä, että osa-aikatyön lisäämisenon oltava vapaaehtoista työntekijän elämäntilanteen mukaan.

Vuonna 2004 työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuon-na. Työllisyysaste oli 67,2 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli 67,3 pro-senttia. Työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyk-sikköä alempi kuin vuonna 2003. Suomalaisessa työelämässä käynnistyisuuri sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien alkaessa tulla eläkeikään.Suhdannenousun myötä työttömyys kääntyi lievään laskuun ja työlli-syysaste lievään nousuun.

SAK vaikutti monin eri tavoin maan hallituksen toimiin työllisyysasteennostamiseksi, rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi sekä hy-vinvointipalvelujen kehittämiseksi. Tasapainoisen talous- ja työllisyyskehi-tyksen edellytysten luomiseksi syksyllä solmittiin runsaan kahden ja puolenvuoden mittainen tulopoliittinen sopimus.

Vuonna 2005 keskimääräinen työttömyysaste oli noin 8,4 prosenttia, mikäon 0,4 prosenttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna. Työttömyysastelaski viimeisellä vuosineljänneksellä 7,6 prosenttiin, mikä oli 0,3 prosent-tiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyysastekehittyi myönteisesti. Neljännellä vuosineljänneksellä työllisiä oli 48.000enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyys paranikaikilla muilla päätoimialoilla paitsi liikenteessä. Erityisen merkille pantavaaoli, että myös teollisuuden työllisyyden useita vuosia jatkunut heikkenemi-nen kääntyi nousuun.

Työllisyysaste nousi 68,0 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 67,2prosenttia. SAK julkisti kesällä 2005 työllisyyspoliittisen puheenvuoron”Paremman työllisyyden puolesta”. Puheenvuorossa esitettiin 30 toimenpi-dettä työvoiman kysynnän parantamiseksi, työvoiman tarjonnan lisäämi-seksi sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi.


3 SOPIMUSTOIMINTA JA ANSIOKEHITYS

Syksyllä 2000 tehdyn kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuksen mukaisetensimmäisen vuoden palkankorotukset toteutettiin helmikuun 2001 alussa.Palkankorotusten kustannusvaikutus oli yhteensä 3,1 prosenttia. Palkan-saajien nimellinen ansiotaso nousi kaikkiaan 4,5 prosenttia vuodesta 2000vuoteen 2001. Kun kuluttajahinnat nousivat vastaavasti vuositasolla keski-määrin 2,6 prosenttia, reaaliansioiden nousuksi muodostui vajaat 2 pro-senttia. Palkansaajan ostovoima lisääntyi erityisesti verokevennysten vai-kutuksesta selvästi reaaliansioita enemmän. Työllistä palkansaajaa kohtilaskettu ostovoima nousi 3,5 prosenttia ja palkansaajien yhteinen, myöstyöllisyyden paranemisen lisäämä ostovoima kasvoi noin 4,5 prosenttiavuonna 2001.

Vuonna 2001 sopimustoiminta painottui tulopoliittisessa sopimuksessa so-vittujen työryhmien työhön ja hankkeiden toteuttamiseen. Työryhmiä jahankkeita oli noin 20 ja jatkuvan neuvottelumenettelyn piiriin liittyneitä toi-meksiantoja seitsemän. Osa näistä työryhmistä tai hankkeista valmistuivuoden 2001 aikana, osan toiminta siirtyi seuraavalle vuodelle. Eteneminenpalkansaaja- ja työnantajapuolen yhteisissä työryhmissä oli hidasta. Par-haiten edettiin kolmikantaisissa yhteistyöelimissä. Syksyllä sovittiin sosiaa-lipaketin yhteydessä työeläkelakien kehittämisestä ja työttömyysturvan uu-distamisesta, perhevapaiden kehittämisestä ja isyysloman pidentämisestäsekä työsuojelupiirien valvonnan kehittämisestä.

SAK:n ja TT:n välinen irtisanomissuojasopimus ja yleissopimus uudistettiinvuonna 2001 vastaamaan uutta työsopimuslakia. Vastaavat muutokset teh-tiin myös SAK:n ja TT:n väliseen luottamusmiessopimukseen ja yhteistoi-mintasopimukseen. Luottamusvaltuutetun erityissuoja liikkeen luovutukses-sa ulotettiin sopimuksissa myös pääluottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuu-tettuihin. Sopimusmuutokset tulivat voimaan kesäkuussa samaan aikaanuuden työsopimuslain kanssa

Tulopoliittinen sopimus vuosille 2003—2004 allekirjoitettiin 2.12.2002. So-pimuksen kattavuus oli hyvä ja kaikki keskusjärjestöt olivat mukana sopi-muksessa. Neuvotteluja edelsi laaja selvitysvaihe niin SAK:n sisällä kuinmuiden palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen kanssa. Maan hallitusosallistui aktiivisesti sopimuksen synnyttämiseen muun muassa työllisyyttäedistävillä lisätoimilla ja ostovoimaa vahvistavilla veronkevennyksillä.

Sopimuksella tavoiteltiin työllisyyden turvaamista, inflaation hallintaa, va-kaata ostovoiman kehitystä, sekä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Tulosopimuk-sessa sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2003 oli yh-teensä 2,9 prosenttia. Palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaanlisääntyneen lähes kolme prosenttia. Toisena vuonna kustannusvaikutus on2,2 prosenttia. Tulopoliittiseen sopimukseen sisältyy myös palkkojen indek-


siehto ja ansioiden kehitystä koskeva tarkastelulauseke. Työnantajat vas-tustivat solidaarista palkkaratkaisua.Palkkaratkaisun perusta säilyi solidaarisena sisältäen niin sanotun sekalin-jaisen yleiskorotuksen sekä ensimmäiselle vuodelle 0,3 prosentin tasa-arvoerän, joka perustuu alan matalapalkkaisuuteen ja naisvaltaisuuteen.Liittoerä oli aikaisempiin ratkaisuihin verrattuna suurempi mahdollistaennäin paremmin alakohtaisen soveltamisen. Liittoerän kustannusvaikutus onensimmäisenä vuonna 0,8 prosenttia ja toisena 0,5 prosenttia. Uusi tauluk-ko- ja ohjepalkkoja koskeva kirjaus antoi liitoille paremmat mahdollisuudetvälttää palkkarakenteiden vääristymisen.

Työelämän laadullisissa parannuksissa olivat tavoitteet korkealla ja erilais-ten asioiden kirjo laaja. Lopputulos sisälsi lukuisia pieniä parannuksia myöstyöelämän laatuun. Suurin yksittäinen muutosturvaan liittyvä tavoite olinostaa irtisanomiskynnystä erityisellä muutosturvarahalla, mutta tämä jäisaavuttamatta.

Tuloratkaisun yhteydessä hyväksyttiin työmarkkinajärjestöjen yhteinenkannanotto työllisyys- ja työvoimapolitiikasta. Kannanotossa asetettiin ta-voitteeksi työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden alen-taminen viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Työllisyysasteen nos-taminen edellyttää kannanoton mukaan kasvuhakuista talouspolitiikkaa se-kä työvoimapolitiikan tehostamista ja sen tarvitsemien riittävien voimavaro-jen turvaamista.

Tulopoliittisessa sopimuksessa päästiin eteenpäin luottamusmiesmäärä-ysten parantamisessa. Ratkaisun yhteydessä sovittiin pääluottamusmiehenja työsuojeluvaltuutetun ammatillisen osaamisen ja urakehitysmahdolli-suuksien kehittämisestä. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetullevarmistettiin myös oikeus käyttää ajanmukaisia yrityksen käytössä oleviatyövälineitä kuten atk-laitteet ja –ohjelmat, internet ja sähköpostiyhteys.Luottamusmiessopimuksien pääluottamusmiehen vähimmäiskorvaus nos-tettiin 48 euroksi kuukaudessa.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön osalta uudessa tuloratkaisussa sovittiinkriteereistä, jotka on otettava huomioon vapautuksen määrää laskettaessa.Keskusjärjestöt asettivat työryhmän laatimaan uutta ajankäyttötaulukkoakaikilla aloilla sovellettavan yhtenäisen minimiajan pohjalta. Työryhmänesittämät muutokset tulivat voimaan 1.1.2004.

Tulopoliittiseen sopimukseen saatiin SAK:n aloitteesta kirjaus, jonka mu-kaan jäsenliittojen tulisi liittokohtaisissa neuvotteluissa arvioida sopi-musalan työ- ja virkaehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutus suhteessanaisten ja miesten asemaan. Aloite perustuu tasa-arvodirektiivin vaatimuk-seen, että työehtosopimukset eivät saa sisältää välitöntä eikä välillistä su-kupuoleen perustuvaa syrjintää.

Talvella 2003 SAK suoritti jäsenliitoilleen kyselyn miten tulopoliittisessa so-pimuksessa sovitut asiat toteutuivat liittokohtaisissa sopimuksissa. Kyselysisälsi useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vastauksista il-


meni mm., että joka viidennellä sopimusalalla oli sovittu jatkotyöstä vuoden2003 aikana liittyen sukupuolivaikutusten arviointiin. Tasa-arvoa edistäviäkirjauksia sopimuksiin saatiin 13 prosentilla sopimusaloista.

Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulos syntyi 29.11.2004. Se hyväksyt-tiin SAK:n hallituksessa samana päivänä ja lähetettiin hyväksymissuosituk-sin liitoille. Liittojen soveltamisneuvottelujen tuloksena sopimus sai 81 pro-sentin kattavuuden. Ennätyspitkä ja kolmas perättäinen tulopoliittinen so-pimus allekirjoitettiin 16.12.2004. Sopimuskausi on 16.2.2005—30.9.2007.Sopimus jatkaa vuonna 2001 alkanutta yhtäjaksoista tupo-sopimustenajanjaksoa. Yhteensä seitsemälle vuodelle ulottuva periodi on ainutlaatui-nen tupojen 35 vuoden historian aikana.

Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutuk-set voimaantuloajankohtinaan ovat 2,5 prosenttia (1.3.2005) ja 2,1 prosent-tia (1.6.2006). Ne sisältävät kumpanakin vuonna yleiskorotuksen, liittoeränja toisena vuonna toteutettavan tasa-arvoerän. Inflaation kiihtyminen jäiodotettua hitaammaksi ja käytettävissä olevien tulojen kasvua tuki työ-panoksen kasvun nopeutuminen.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2005 keskimäärin 3,6 pro-senttia ja reaaliansiot 2,7 prosenttia, kun inflaatio oli 0,9 prosenttia. Öljy-tuotteiden hintojen nousu kiihdytti inflaatiota noin prosentilla. Viestintään jatietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut puolestaan halpenivat tuntuvasti jahidastivat kuluttajahintaindeksin nousua lähes puolella prosenttiyksiköllä.Valtion investointipaketilla tuettiin työllisyyttä. Vaikka verotusta kevennet-tiin, veroaste ei laskenut, koska samanaikaisesti keskimääräinen kunnallis-veroaste nousi. Neuvottelutulosta toteutetaan mm. 23 työryhmässä jahankkeessa. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta kolmivuotisella verokeven-nysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin.

Heinäkuun alussa 2005 tuli voimaan tulopoliittisessa sopimuksessa sovittumuutosturvan toimintamalli, mikä parantaa työntekijöiden asemaa irtisano-mistilanteissa. Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa uudelleen työllisty-mistä. Vuoden loppupuoliskolla tehtiin noin 6 000 työpaikkansa menettä-neelle työllistymisohjelma. Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa sovittu työllisty-mistä edistävä muutosturva toteutettiin useassa eri työryhmässä ja yhteis-toimintalakia uudistavassa komiteassa ennätysajassa kevään 2005 aikana.Sopimusperusteinen muutosturvan osa tuli voimaan jo 16.2.2005 lähtien jajärjestelmä kokonaisuudessaan 1.7.2005 yhteistoimintalain, työsopimus-lain, työttömyysturvalain ja työvoimapalvelulain muutosten myötä. Muutok-sen toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita seuraa kaksikantainenseurantaryhmä.

Työantajien uudenlaisia otteita kuvaa tupon ulkopuolelle jääneen Metsäte-ollisuuden huononnusesitykset paperiteollisuuden työehtosopimukseen.Paperiliitto oli valmis tupon mukaiseen ratkaisuun. Työnantajan otteet johti-


vat työselkkaukseen alalla, ja tavoitteidensa läpiviemiseksi metsäteollisuustoteutti seitsenviikkoisen työsulun.

Edustakokouskauden merkittävimpiä työmarkkinapolittisia linjauksia oli Te-ollisuuden Työnantajien ja Palvelutyönantajien yhdistyminen. Työnantajienuuden keskusjärjestön toiminta käynnistyi vuonna 2005 nimellä Elinkei-noelämän keskusliitto EK, johon teollisuuden ja yksityisten palvelualojentyönantajaliitot järjestäytyivät. Uuden järjestön voimin elinkeinoelämä il-moitti haluavansa tehostaa edunvalvontaansa sekä kotimaassa, Euroopas-sa että kansainvälisesti.

Työmarkkinajärjestö EK:n lisäksi työnantajapuoli tehosti myös yhteiskun-nallista vaikuttamistaan aktivoimalla Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:ntoimintaa. EVA alusti julkista keskustelua useilla ay-vastaisilla raporteilla janäkyvillä puheenvuoroilla, mikä herätti keskustelua tarpeesta koota voimiaja tuottaa keskustelun avauksia myös palkansaajapuolelta.

3.1 Palkkaperusteinen sosiaaliturvaTyöeläkeuudistus hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2003 alussa ja se tulivoimaan vuonna 2005. Uudistus oli laajin muutospaketti työeläkejärjestel-mään sen perustamisen jälkeen. Uudistuksen tavoitteena oli työeläkelain-säädännön uudistaminen työelämän ja yhteiskunnan muutosten mukaises-ti. SAK:n tavoitteiden mukaisesti eläkettä kertyy nyt kaikesta työstä jo 18ikävuodesta alkaen. Eläke määräytyy koko työuran ansioiden mukaan. Elä-kettä kertyy myös perhevapailta, työttömyysajalta ja opiskeluajalta. Jousta-va eläkeikä merkitsee työntekijöille mahdollisuutta valita eläkkeelle siirty-misajankohtansa, jos työkykyä on jäljellä.

SAK korosti uudistuksen yhteydessä, että eläkeuudistuksen lisäksi tarvi-taan työolojen ja työ hyvinvoinnin parantamista sekä hyvää johtamista, jottaikääntyneet työntekijät pysyvät mukana työelämässä.

Työttömyysturvan ansiopäivärahoihin lamavuosina tehty leikkaus poistettiinvuoden 2002 maaliskuussa, kun ansio-osan määrätymisprosentti palautet-tiin entiselleen. Vuoden 2003 työttömyysturvauudistuksessa helpotettiin an-sioturvalle pääsyä, lyhytaikaisten töiden vastaanotto tuli kannattavammaksija työttömyysturvan toimivuus parani ilman uusien leikkauspakettien laati-mista.

Työttömyysturvan paluu- ja nollausehto lyheni 10 kuukaudesta 8 kuukau-teen. Myös alkuehdon kertyminen helpottui, kun tarkastelujakso piteni 28kuukauteen.

Sovitellun päivärahan maksamista muutettiin siten, että yli kahden viikonkokoaikatyön jälkeen päivärahaa maksetaan ilman sovittelua. Sovitellunpäivärahan maksamista ilman enimmäisaikaa jatkettiin useaan otteeseenaina vuoteen 2007 asti. Lomakorvausten jaksottamista muutettiin oikeu-denmukaisemmaksi ja päivärahan määräytymistä parannettiin siten, ettämyös useamman osa-aikatyön palkka voidaan ottaa huomioon.


Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus eläketukeen toteutettiintoukokuun alusta 2005. Pitkään työttömänä olleille vuosina 1941 – 47 syn-tyneille suotiin mahdollisuus työmarkkinatukea pysyvämpään toimeentu-loon. Etuuteen oikeutettuja oli yhteensä noin 4000. SAK osallistui lainmuu-toksen valmisteluun.

Perhevapaaoikeuksia parannettiin vuonna 2003 isälle maksettavan bonus-vapaan avulla. Työntekijöiden perhevapaakorvauksia ja perhevapaista ai-heutuvien kustannusten kompensaatiota parannettiin työmarkkinajärjestö-jen sopimuksella vuonna 2006. Uudistuksessa korotetaan muun muassaisien ja äitien päivärahoja, parannetaan perhevapaalainsäädäntöä ja työn-antajien kustannusten tasausta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaanvuonna 2007.

Sairausvakuutuslaki uudistettiin vuonna 2005 ja sairausvakuutuksen ra-hoitusuudistus toteutettiin vuoden 2006 alusta. SAK osallistui uudistustenvalmisteluun. Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta ei kuitenkaan saatuaikaan sopimusta.

Tapaturmavakuutuksessa toteutettiin niin sanottu täyskustannusvastuu,jonka mukaan julkiselle terveydenhoidolle korvataan työtapaturmapotilaidenhoidosta aiheutuneet kustannukset.


4 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN JALAINSÄÄDÄNTÖ

4.1 Lainsäädännön kehitysEduskunnan kesäkuussa hyväksymä uusi laki yksityisyyden suojasta työ-elämässä tuli voimaan lokakuussa 2001. Edellisen lakiesityksen eduskuntaoli hylännyt ja edellyttänyt, että yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssavalmistellaan uusi hallituksen esitys. Uusi laki täydentää henkilötietojen kä-sittelystä erikseen säädettyjä yleislain säännöksiä. Laki sääntelee mm.työntekijän henkilötietojen ja terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä,työntekijöiden testaamista ja soveltuvuuden arviointia, terveydentilaa kos-kevien tarkastusten ja testausten suorittamista, geneettisen tutkimuksenkieltoa sekä teknistä valvontaa ja tietoverkkojen käyttöä työpaikalla. Lakiauudistettiin huumetestausta ja kameravalvontaa koskien vuonna 2004.

Uusi työsopimuslaki tuli voimaan kesäkuun alusta 2001. Työsopimuslaki toiepätyypillisiin työsuhteisiin useita parannuksia. Määräaikaisten työsopi-muksien edellytykseksi on lakiperusteluissa asetettu se, että kyse on työ-voiman tilapäisestä tarpeesta. Jos tarve on pysyvää, on työ teetettävä py-syvällä työvoimalla. Työvoiman tasapuolisiin kustannuksiin vaikuttaa sään-nös, jonka mukaan työsuhteen etuudet kertyvät vaikka työtä on tehty useis-sa peräkkäisissä, keskeytymättömissä tai lyhytaikaisin keskeytyksin jatku-vissa määräaikaisissa työsopimuksissa. Laki sisältää monia muitakin tois-taiseksi voimassa olevia ja määräaikaisia työsopimuksia lähentäviä sään-nöksiä, joista osa perustuu EY-direktiiveihin.

Yleissitovuuden kehittäminen oli työsopimuslain uudistamisessa keskeinenkysymys. Työsuhteen vähimmäisehdot on turvattava kattavasti riippumattasiitä onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Uuden lain myötä työehtosopi-muksien yleissitovuus selkiytyi ja oikeusvarmuus lisääntyi. Valtioneuvostoasetti huhtikuussa 2002 uuden työehtosopimuksen yleissitovuuden vah-vistamislautakunnan. Nimensä mukaisesti lautakunnan tehtävä on selvittääja vahvistaa noin 300 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuus.

Vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 180valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovuutta vaillaon tällä hetkellä 32 valtakunnallista sopimusta. Työtuomioistuin ratkaisivuoden 2003 aikana lautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset kumotenlautakunnan päätöksen kuuden työehtosopimuksen kohdalla ja vahvistaenne yleissitoviksi. Liitot voivat myöhemmin käynnistää uudelleen nyt ei-yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mi-käli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Valituslautakunnanpäätökset ja kaikki yleissitovat työehtosopimukset ovat maksutta saatavillainternetin välityksellä.

Tulopoliittisessa sopimuksessa 2001—2002 sovittiin kolmikantaisesta työ-ryhmästä, jonka tehtävänä oli selvittää tietyt henkilöstörahastolain muutos-


tarpeet ja tehdä ehdotukset lainmuutoksiksi. Työryhmän työn perusteellahenkilöstörahastolakia muutettiin 1.7.2002 lukien ehdotusten mukaisestisiten, että lisättiin rahaston jäsenen oikeutta siirtää tietty käteinen voitto-palkkio rahastoon. Lain muutoksen yhteydessä eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta edellytti selvitettäväksi, voitaisiinko lakia edelleen kehittääsiten, että saman konsernin sisällä tietyissä tapauksissa yksittäinen työnte-kijä saisi oikeuden liittyä rahaston jäseneksi. Tämä selvitystyö jatkui vuoden2003 puolelle.

Uusittu työterveyshuoltolaki tuli voimaan tammikuussa 2002 ja työturvalli-suuslaki tammikuussa 2003.

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kirjattiin vaalien jälkeisen uuden halli-tuksen ohjelmaan. Ohjelman mukaan yt-lain kokonaisuudistus toteutetaanaidon neuvottelun ja tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien toteuttami-seksi. Tavoitteena on sisällyttää nykyistä laajemmin yhteistoiminnan piiriintyöpaikan kehittämiseen ja toimintaan sekä työn organisointiin liittyviä ky-symyksiä kuitenkin työnantajan työnjohto-oikeuteen puuttumatta työn orga-nisointiin liittyvissä kysymyksissä. Tarkoitus on myös selvittää kunta-alanyhteistoiminnan lakitasoinen järjestäminen. Lakia uudistavan kolmikantai-sen komitean työ käynnistyi syksyllä 2003.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lakia uudistettiin vuonna 2001 ja 2006.Uudistusten myötä ulkomaisen yrityksen tilapäisesti Suomeen lähettämäntyöntekijän asemaa parannettiin merkittävästi.

Ulkomaalaisiin työntekijöihin sovellettavia työehtoja selvittävä työministeri-ön työryhmän (ULTEVA) loppuraportti valmistui maaliskuussa 2003. Tulo-poliittiseen sopimukseen kirjattujen periaatteiden mukaisesti työryhmä esittiyksimielisesti eräitä tarkennuksia rikoslakiin, työsuojeluviranomaisten toimi-valtuuksiin sekä ulkomaalaislain työlupajärjestelmään. Nämä yksimielisetesitykset saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi ulkomaalaislakia täydentävä-nä hallituksen esityksenä, jonka eduskunta hyväksyi vähäisin muutoksin.Uusi ulkomaalaislaki tulikin voimaan 1.5.2004. Työryhmässä erimielisiksijääneet kysymykset siirrettiin jatkoselvittelyyn (ULTEVA II), joka koskeemyös laajemmin harmaan talouden torjuntaa.

Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan helmikuun alussa 2004. Lain tarkoitukse-na on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tehostaasyrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa syrjintätilanteissa. Laissa onkielletty syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden,kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuu-den, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syynperusteella.

Kolmikantainen vuosilomalakikomitea sai maaliskuussa 2004 valmiiksi eh-dotuksensa vuosilomalain kokonaisuudistukseksi. Vuonna 2001 käynnisty-nyt komiteatyö osoittautui yhtä vaikeaksi kuin aikaisemmat lomalain uudis-


tamishankkeet. Komitea kuitenkin kykeni löytämään ratkaisun, jolla saate-taan erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijätvuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilo-maetuuksia heikentämättä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin edus-kunnalle marraskuussa 2004. Vuosilomalaista aiheutuvat muutokset tehtiinmyös STK:n (nykyisen EK:n) ja SAK:n väliseen vuoden 1990 lomapalkka-sopimukseen. Muutokset liittyvät myös sopimuksen soveltamisalan säilyt-tämiseen uuden EK:n tilanteessa. Uudistetun sopimuksen nimi on”Lomapalkkasopimus 2005”.

SAK vaikutti aktiivisesti tasa-arvolain uudistukseen, joka tuli voimaan1.6.2005. Laki edellyttää tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laa-dintaa sakon uhalla. Lain tunnetuksi tekemiseksi ja tasa-arvosuunnittelunedistämiseksi tuotettiin työpaikkojen käyttöön julkaisu ”Luottamushenkilöntasa-arvo-opas. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki työpaikalla”. Yhden-vertaisuuslaki tuli voimaan jo vuonna 2004”.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaista laadittiin koulutusmateriaalia ja järjes-tettiin runsaasti koulutusta sekä SAK:n toimesta että yhteistyössä liittojen jaKiljavan opiston kanssa. SAK osallistui myös sosiaali- ja terveysministeriönkolmikantaisessa työryhmässä lokakuussa 2005 valmistuneen tasa-arvo-oppaan ”Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten?” laadintaan ja levityk-seen työpaikoille. Syksyn aikana useilla työpaikoilla käynnistettiin palkka-kartoitusten ja tasa-arvosuunnitelmien laadinta yhteistyössä henkilöstönedustajien kanssa.

4.2. Vaikuttaminen julkiseen valtaanSAK:n tavoitteet tulevalle vaalikaudelle hyväksyttiin SAK:n hallituksen ko-kouksessa lokakuussa 2002. Tavoitteita valmisteltiin jo keväällä yhdessäjäsenliittojen kanssa. Painopisteenä tulevalla vaalikaudella on SAK:n mie-lestä suureen sukupolvenvaihdokseen varautuminen, työllisyyden ja osaa-misen parantaminen, muutoksen ja turvallisuuden yhdistäminen globalisoi-tuvassa maailmassa, työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen se-kä sopimiseen, yhteistyöhön ja luottamukseen perustuvan Suomen mallinjatkaminen. Vaalikeskustelua varten tehtiin myös aluepoliittinen aineistosekä ryhdyttiin valmistelemaan SAK:n työllisyys- ja veromuistioita.

Loppukevättä 2003 hallitsivat hallitusohjelmaneuvottelut, hallituksen muo-dostaminen ja hallituksen pikainen vaihtuminen vielä ennen juhannusta.SAK oli asettanut hallitusohjelmalle omia tavoitteitaan, joissa korostuivattyöllisyyden parantaminen, suureen sukupolvenvaihdokseen varautuminensekä hallituksen sitoutuminen työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseenkolmikantaperiaatetta noudattaen. SAK:n tavoitteet oli melko hyvin huomi-oitu pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa. Matti Van-hasen vaihduttua pääministeriksi hallitusohjelma säilyi entisellään.

Matti Vanhasen hallituksen keskeiset painopisteet, hyvinvointiyhteiskunnankehittäminen ja työllisyyden parantaminen, olivat hyvä lähtökohta hallituk-sen yhteistyölle työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK:n puheenjohtajan


aloitteesta vuoden 2004 aikana käynnistyi toimialakohtainen vuoropuhelu,joka liittyi hallituksen käynnistämään Suomi maailmantaloudessa-hankkeeseen. Kaikkiaan 23 eri toimialaa laatikin suositukset alan työlli-syyden, investointien ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Hallitus otti vahvastikantaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun puolesta ja myötävaikutti sen syn-tymiseen merkittävillä veropäätöksillä sekä lisäpanostuksilla mm. liikenne-väylien kehittämiseen. Näin hallitus lunasti kolmikantayhteistyötä koskeneetlupauksensa.

SAK vaikutti aktiivisesti talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden vä-hentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi sekä kehysneuvotteluissa ettävuoden 2006 budjettineuvotteluissa. Budjettivaikuttamisessa panostettiinerityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamiseen ja siihen, että tarvitta-viin toimiin varataan riittävästi rahaa. Lisäksi tuettiin liikenneinvestointienlisäämistä budjettiesityksessä.

4.3. Eduskuntavaalit ja presidentinvaalitVuoden 2003 alkupuolella yhteiskunnallista keskustelua leimasi maalis-kuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Keskeiseksi vaaliasetelmaksi muo-dostui kysymys seuraavan hallituksen pääministeristä. Vaalikeskustelussaoli vahvasti mukana puolueiden ja pääministeri ehdokkaiden suhtautuminensuomalaiseen sopimusyhteiskuntaan työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtä-vään kolmikantayhteistyöhön ja työntekijöiden perusoikeuksiin.

Palkansaajaväestön äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi toteutettiin tie-dotuksellisia ja järjestöllisiä toimia yhdessä jäsenliittojen kanssa. Keskeisinhaaste oli äänestysaktiivisuuden kohottamiseen tähtäävät toimet. Toinentavoite oli nostaa julkiseen keskusteluun teemoja ja aihepiirejä, jotka olivatpalkansaajan kannalta merkityksellisiä äänestyspäätöstä tehtäessä. Ää-nestysaktiivisuuskampanjointia voidaan pitää onnistuneena ja se huomattiinvarsin hyvin. Vuoden 2003 vaaleissa 82 prosenttia SAK:laisten liittojen jä-senistä kertoi äänestäneensä. Eduskuntavaaleissa 1999 luku oli 75 pro-senttia.

Loppuvuodesta 2005 käynnistyi presidentinvaalikampanja. Kampanjan ai-kana erityisesti Keskusta ja Kokoomus paheksuivat SAK:n roolia ja asettu-mista valtuuston päätöksellä tukemaan Tarja Halosta presidentiksi. Kam-panjan aikana käsiteltiin monia palkansaajille tärkeitä kysymyksiä, kutenkolmikantayhteistyön merkitystä ja tulevaisuutta, yleissitovien työehtosopi-musten oikeutusta sekä työhyvinvointiin ja työn- ja perhe-elämän yhteenso-vittamiseen liittyviä kysymyksiä.


5 SAK:N SISÄINEN KEHITTÄMINEN

5.1 LiitotEdustajakokouskauden aikana SAK:n jäseneksi liittyi Suomen Lentoemän-tä- ja Stuerttiyhdistys SLSY 3.6.2002.

Liittofuusioita oli edustajakokouskaudella useita. Auto- ja KonekaupanUnioni liittyi Metallityöväen liittoon 1.6.2003. Tekstiili- ja vaatetustyöväenliitto liittyi Kemianliittoon 28.5.2004. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU rysyntyi 1.6.2005 kun Postiliitto ja Postin Toimihenkilöliitto PVL (liittyi SAK:njäseneksi 9.6.2003) muodostivat uuden liiton. Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL aloitti toimintansa 22.11.2005 kun Kunta-alan ammattiliitto KTV,Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ja Valtion yhteisjärjestö VTYmuodostivat yhteisen liiton. Sen yhteisöjäseniä ovat Merivartioliitto, Tulliliittoja Vankilavirkailijain liitto.

SAK tilasi VTT, dosentti Pentti Puoskarilta vuonna 2005 selvityksen siitä,miten toimiala- ja ammattirakenteiden muutokset vaikuttavat sopimustoi-mintaan ja järjestörakenteisiin. Selvityksen pohjalta on käyty keskusteluaSAK:n hallituksessa ja valtuustossa. Keskustelu on jatkunut SAK:n 17.edustajakokouksen valmistelujen yhteydessä.

Puoskarin selvityksen mukaan ay-liikkeen organisaatiossa tapahtuu lähi-vuosina muutoksia jo pelkästään järjestöllisten tekijöiden takia. Muutoksiaaiheuttavat mm. sukupolvenvaihdos ja ammattiliittojen kiristyvä kilpailu jä-senistä. Järjestörakenteen kehittämissuuntia määriteltäessä on huomioonotettava myös mm. toimiala- ja yritysrakenteen kehitys. Tuotantorakenteenmuuttuessa palveluvaltaisemmaksi joudutaan pohtimaan, millainen toimin-taorganisaatio ja sopimusrakenne tukevat parhaalla mahdollisella tavallajärjestäytymisasteen nostamista.

5.2 Järjestäytymisen edistäminenEdustajakokouskaudella 1996—2001 käynnistynyt Liikkeessä! -kampanjamuotoutui kuluneella kaudella Liikkeessä! –toiminnaksi; kiinteäksi ja pysy-väisluonteiseksi järjestäytymistä edistäväksi ja omia rakenteita kriittisestikintarkastelevaksi SAK:n ja jäsenliittojen yhteishankkeeksi. Liikkeessä! -toiminnan avulla on haettu keinoja mm. siihen, miten uudet jäsenet tavoi-tetaan ja kuinka heitä palvellaan mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti.Erityistä huomiota on kiinnitetty opiskelijajäsenten jäsenhankintaan ja hei-dän jäsenkiinnittymiseensä. Myös vastavalmistuneet ja kesäduunarit otet-tiin toiminnan keskiöön Kesäduunarit liikkeessä – kiertueen muodossa, jokaon jatkunut joka keväisenä kesäduunarineuvontakiertueena ammatillisissaoppilaitoksissa. Lisäksi käynnistettiin 2005 kesällä neuvontapuhelinpalvelukesätyöntekijöille.


Järjestäytymisen edistäminen oli vuonna 2005 järjestötoiminnan keskeisiäpainopisteitä. Kevään aikana toteutettiin SAK:n ja liittojen yhteistyönä jä-senhankintakampanja ”viikko 5 vuonna 5”. Kampanjan tunnus oli ”Viidakonlait eivät enää ole voimassa”. Kampanjan pääkohderyhmänä olivat työelä-mään tulossa olevat ja juuri tulleet nuoret. Muita kohderyhmiä olivat pätkä-työntekijät ja maahanmuuttajat. Kampanjan päätavoitteena oli tavoittaatyötekijät työpaikoilla. Tätä tavoitetta tukivat erilaiset mediakampanjat. Ko-ko maassa toteutettiin viidakko-teemaan liittyen tori- ja kauppakeskusta-pahtumia.

Järjestäytymisasteen pitäminen korkeana on ammattiyhdistysliikkeen kes-keisiä haasteita edelleen. Nuorten ja pätkätyöläisten järjestäytymisen edis-tämiseksi on löydettävä uusia keinoja. SAK:n 17. edustajakokouksen oh-jelma-asiakirjassa esitetään, että SAK käynnistää edustajakokouskaudenkestävän sukupolvenvaihdoshankkeen, joka tukee liittojen toimintaa.

Vuonna 2005 toteutettiin SAK:n viides järjestötutkimus. Raporttien julkai-seminen siirtyi vuoden 2006 puolelle ja niitä on hyödynnetty edustajako-kousvalmisteluissa. Tutkimuksia on tehty noin viiden vuoden välein 1980-luvun puolivälistä alkaen, ja edellisen vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen tu-lokset julkaistiin edustajakokouksen alla vuonna 2001. Järjestötutkimuksetantavat hyvän kuvan SAK:laisten liittojen jäsenten asemasta ja odotuksistasekä järjestöorganisaation tilasta.

SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisenä hankkeena toteutettiin Työn puolesta –mielenilmauspäivä perjantaina 12.12. 2003. Päivän järjestämisen taustallaolivat lisääntyneet irtisanomiset sellaisissakin yrityksissä, joiden tulos onhyvä, ja jotka jakavat osinkoja osakkeenomistajilleen. Mielenilmauspäiväntavoitteena oli synnyttää keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ja yri-tysten tarpeesta pitää irtisanomisten sijasta huolta henkilöstöstään.

Palkansaajien reaaliansioden, ostovoiman jatyöttömyyden kehitys 2000 2006

Muutos edellisestä vuodesta

5.5.2006/TL LÄHDE: Tuposeto ja Tilastokeskus

00 01 02 03 04 05* 06**

0

2

4

6

8

10

2

%

ReaaliansiotOstovoima

Palkansaajien nimellis ja reaaliansiot sekä kotitalouksienkäytettävissä oleva reaalitulo1985 2006

**

* **

**

*

**

*

* *

**

*

*

* *

**

*

&

&

& &

& & &

&

&

&

&

&&

&

&&

&&

&& & &

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05*

0

2

4

6

8

10

2

4

6

Muutos, % NimellisansiotReaaliansiotKotital. ostovoima

&

*

22.05.2006/SAK /TL Lähde: Tilastokeskus,VM

Kokonaistuotanto (BKT)* 1985 2006

))

) )

))

)

))

)

) )

)

) ) )

)

)) )

))

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05**

0

2

4

6

8

2

4

6

8

Määrän muutos, %

SuomiEU15EU25

)

22.5.2006/SAK /TL Lähde:Tilastokeskus, Eurostat

'

'

'

'' ' ' ' ' '

,

,

,,

,,

, ,,

, , , , ,,

,,

, , , , ,

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05**50

55

60

65

70

75

80%

SuomiEU15EU25

,

'

Työllisyysaste 1985 2006Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

20.3.2006/SAK /TL Lähde: European Commision, European Economy

Työttömyysaste 1985 2006

'

'

' '' '

' ' ' ' ' '

)

)

) ))

)) )

)

) ) ) ) ))

)) ) ) ) ) )

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03* 05**0

5

10

15

20%

SuomiEU15EU25

)

'

22.5.2006/SAK /TL Lähde: European Commission, European Economy

0,1 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05*

0

2

4

2

4

6

8

10

12

% BKT:sta

Valtion rahoitusjäämä 1985 2006

21.3.2006/SAK /TL Lähde: Tilastokeskus, VM

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

sak:n 16. edustajakokouskausi 2001–2006

News & Politics