sak:n työolobarometri 2012 - osaraportti 4
DESCRIPTION
Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoillaTRANSCRIPT
SAK:n työolobArometri 2012
Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja
koulutusmahdollisuudet sak:laisilla työPaikoilla
1
SAK:n työolobArometri 2012
Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja
koulutusmahdollisuudet sak:laisilla työPaikoilla
2
ISBN 978-951-714-283-0Painokarelia Oy 2012Kannen kuva: Tuomas Marttila/Gorilla
3
SAK:n työolobArometri 2012
1. Kolmanneksella mahdollisuus tulospalkkioihin 5Vain 36 prosentilla SAK:laisista on mahdollisuus saada tulos- tai voittopalkkioita. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla on tulospalkkioiden piirissä 65 prosenttia ylemmistä ja 49 prosenttia muista toimihenkilöistä sekä 41 prosenttia työntekijöistä. Vuonna 2011 tulospalkkioita maksettiin 26 prosentille SAK:laisista.
2. Naisten ja miesten välinen epätasa-arvo korostuu tulospalkkioissa 6Tulospalkkioiden summat eivät ole SAK:laisilla aloilla kovinkaan suuria. Tyypillinen SAK:laisen saama tulospalkkio tai bonus vuodessa on noin 500 euroa. Miesten yleisin palkkio on 900 euroa ja naisten 200 euroa.
3. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina 8SAK:laiset luottamushenkilöt eivät pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisina. Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työpaikkojen henkilöstö ei ole tyytyväinen palkitsemisjärjestelmiin.
4. Neljällä kymmenestä työpaikasta on havaittu syrjintää 1039 prosenttia SAK:laisista on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää.Eniten he ovat havainneet määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää.
5. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista 13Vaikka työurien pidentämistä pidetään yleisesti olennaisena ratkaisuna maamme hyvinvoinnin jatkumiselle, vain 45 prosenttia SAK:laisista kokee, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä pysymään työelämässä. Sen sijaan 20 prosenttia kokee, että esimerkiksi osatyökykyisille ei joko tehdä mitään erityisjärjestelyjä työssä jatkamiseksi tai että heistä pyritään suorastaan pääsemään eroon.
6. Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen 15SAK:laisista on vain 45 prosenttia päässyt viimeisen vuoden aikanatyönantajan kustantamaan koulutukseen. Valtakunnallisen työolobarometrinmukaan kaikista palkansaajista koulutukseen on päässyt merkittävästi useampi, 52 prosenttia.
4
PAlKitSeminen, yhdenvertAiSuuS jA KoulutuSmAhdolliSuudet SAK:lAiSillA työPAiKoillA
SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajous-toon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilös-töä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa.
Kaikkia tulokseen ja voittoon sidottuja palkanosia on kuitenkin jaettava oikeu-denmukaisesti koko henkilöstölle – ei vain esimiehille ja johtoportaaseen kuulu-ville. Tällä hetkellä SAK:laisilla on muita heikommat mahdollisuudet saada tulos-palkkioita ja silloinkin kun niitä saadaan, ovat ne huomattavasti pienempiä kuin muilla henkilöstöryhmillä.
Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin jul-kisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat.
SAK:n mielestä tulospalkkaukseen onkin saatava selkeät pelisäännöt, jotka koh-televat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti.
5
1. KolmAnneKSellA mAhdolliSuuS SAAdA tuloSPAlKKioitA
Reilulla kolmanneksella SAK:laisista (36 %) on mahdollisuus saada tulospalkkioita tai bonuksia. SAK:laiset saavat niitä hieman harvemmin kuin suomalaiset palkan-saajat yleensä. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 41 prosenttia palkan-saajista voi saada ”tulospalkkioita, bonuksia tai muita lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella”.
Vuonna 2011 tulospalkkioita sai neljännes (26 %) SAK:laisista.
Onko mahdollista saada tulospalkkioita ja saiko vuonna 2011? (%)
Mahdollisuus saada Sai vuonna 2011
1 TEM, Työolobarometri 2011
26
29
23
29
15
33
16
15
29
36
39
32
39
22
43
24
24
39
Kaikki
Mies
Nainen
Vakituinen
Määräaikainen
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Yksityinen palvelua
Miehillä on mahdollisuus tulospalkkioihin selvästi naisia useammin, joskin suku-puolten välinen ero on SAK:laisilla selvästi pienempi kuin palkansaajilla yleensä1. Mahdollisuus tulospalkkioon on myös nuorilla useammin kuin vanhoilla – vaikka toisaalta pitkä työkokemus samassa työpaikassa ja vakituinen työsuhde selvästi nostavat niiden osuutta, joilla on mahdollisuus saada tulospalkkioita. Tulospalkkioiden mahdollisuus ja niiden maksaminen ovat sitä yleisempiä, mitä isompi työpaikka on kyseessä. Tulospalkkiot ovat yleisimmin käytössä teollisuu-dessa ja yksityisillä palvelualoilla.
6
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisen sektorin yrityksissä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien piirissä on: - 65 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä- 49 prosenttia toimihenkilöistä- 41 prosenttia työntekijöistä
Lähde: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2011
Ero SAK:n ja EK:n tiedoissa työntekijöiden osalta selittynee sillä, että SAK:n työolobarometrissa on mukana myös julkinen sektori. SAK:n tiedustelussa on myös mukana enemmän pienten työpaikkojen työntekijöitä, kun taas EK:n tiedustelussa on mukana enemmän suurehkoja yrityksiä.
2. nAiSten jA mieSten välinen ePätASA- Arvo KoroStuu tuloSPAlKKioiSSA
Tyypillinen SAK:laisen vuodessa saama tulospalkkio tai bonus on 500 euroa. Tu-lospalkkiot eivät siis yleensä ole erityisen merkittäviä sen paremmin euroina kuin esimerkiksi kuukausipalkkoihin suhteutettunakaan. Niilläkin, jotka saavat suurim-pia tulospalkkioita, ovat palkkioiden määrät vuoden aikana selvästi pienempiä kuin yhden kuukauden palkka.
Naisilla on jonkin verran miehiä harvemmin mahdollisuus tulospalkkioon. Tätä epätasa-arvoa korostaa vielä se, että silloin kun palkkiota maksetaan, on miesten yleisin palkkio 900 euroa ja naisten vain 200 euroa. Teollisuudessa työskente-levistä kolmannes on saanut tulospalkkaa, julkisella alalla alle puolet tästä. Palk-kion yleisin suuruus on teollisuudessa 750 euroa ja julkisella alalla 250 euroa.
7
Pörssiyhtiön johtajalle 24 työntekijän palkkaIson pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla työllisti viime vuonna keskimäärin 24 rivityöntekijää. Helsingin Sanomien selvityk-sistä käy ilmi, että suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna 16 prosenttia ja pörssin ulkopuolisten valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset keskimäärin 9,8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaisten palkansaajien palkat ja bo-nukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia.
Helsingin Sanomat 4.6.2012
2 EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2011
Tyypillinen tulospalkkion/bonuksen määrä 2011 (mediaani)
500 €
900 €
200 €
500 €
200 €
750 €
250 €
300 €
400 €
Kaikki
Mies
Nainen
Vakituinen
Määräaikainen
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Yksityinen palvelua
Erityisesti työpaikan koon kohdalla palkkion suuruus korostaa eroja. Mitä suurem-pi työpaikka, sitä useammin vastaajat saavat tulospalkkioita, ja sitä suurempia ne myös ovat.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla tulospalkkiot voivat enim millään nostaa ylempien toimihenkilöiden vuosiansioita 19 prosenttia, mui-den toimihenkilöiden 11 prosenttia ja työntekijöiden vuosiansioita kuusi prosenttia. Vuonna 2011 toteutuneet tulos- ja voittopalkkiot olivat kaikissa henkilöstöryhmissä noin puolet maksimipalkkioiden määrästä.2
SAK:laisten työntekijöiden vuosiansioita tulospalkkiot nostivat vuonna 2011 kes-kimäärin 1,5 prosenttia.
8
3 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1 600 luottamushenkilöä SAK:laisista ammattiliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta.
SAK:laiset työntekijät ja tulospalkkaus:- mahdollisuus saada tulospalkkioita on muita henkilöstöryhmiä harvinaisempaa- tulospalkkioiden maksimimäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla henkilöstöryhmillä- toteutuneet tulospalkkiot nostavat vuosiansioita merkittävästi vähemmän kuin muilla henkilöstöryhmillä.
SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajous-toon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilös-töä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa.
Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin julkisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat.
SAK:n mielestä tulospalkkaukseen on saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohte-levat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti.
3. PAlKitSemiSjärjeStelmiä ei Pidetä oiKeudenmuKAiSinA
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa3 työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät eivät saaneet kovin korkeaa arvosanaa. Luottamushenkilöistä yli puolet on tyytymät-tömiä palkitsemisjärjestelmään – 24 prosenttia ei pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisena ja 30 prosenttia näkee siinä merkittäviä ongelmia. Oikeu-denmukaisina järjestelmiä pitää vain kuusi prosenttia luottamushenkilöistä ja osit-tain samaa mieltä oikeudenmukaisuusväitteen kanssa on alle kolmannes (28 %) luottamustehtävissä toimivista SAK:laisista.
9
Työpaikan palkitsemisjärjestelmä on oikeudenmukainen (%)
6
28
30
24
12
Täysin samaa mieltä
Osittain samaa mieltä
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
Ei osaa sanoa
Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työntekijät SAK:laisilla työpaikoilla ei-vät ole tyytyväisiä palkitsemisjärjestelmään. Ainostaan 15 prosenttia luottamus-henkilöistä on edes jonkin verran samaa mieltä siitä, että henkilöstö olisi tyytyväi-nen palkitsemisjärjestelmään. Lähes 70 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö ei ole järjestelmään tyytyväinen
“Henkilöstö on tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään” (%)
Täysin samaa mieltä
Osittain samaa mieltä
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
Ei osaa sanoa
2 13
32 37
16
10
4. neljällä KymmeneStä työPAiKAStA on hAvAittu Syrjintää
Neljä kymmenestä (39 %) SAK:laisesta on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää.
Syrjintää on havaittu sitä useammin, mitä isommasta työpaikasta on kyse. Syrjin-tää ovat havainneet muita harvemmin ne, jotka ovat olleet työpaikassaan vasta vähän aikaa. Nämä tulokset eivät ole yllättäviä: isommalla työpaikalla tapahtuu enemmän asioita ja on enemmän erilaisia ihmisiä, samoin vain vähän aikaa työ-paikalla ollut ei vielä ole ehtinyt havaita syrjintää vaikka sitä esiintyisikin.
Erityisesti se, miten työntekijät ovat kokeneet työnantajan suhtautumisen työn-tekijöihinsä, on vahvasti yhteydessä siihen, miten usein syrjintää on havaittu.
79 58
32 14
52 38 38
25
29 38
43 51
39
Heikko Kohtalainen Melko hyvä
Hyvä Työnantaja-arvosana
Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon
Paljon Vaikutusmahdollisuudet
1-9 10-49
50-249 250-
Työpaikan koko Kaikki
Eniten SAK:laisilla työpaikoilla on havaittu määräaikaisiin työntekijöihin kohdistu-vaa ja vähiten miehiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää. Ikäsyrjintä on kohdistunut yhtä usein nuoriin ja vanhempiin, mutta sukupuolisyr-jintä kohdistuu selvästi useammin naisiin
11
Syrjinnän syyt, (%)
On ehkä yllättävää, että ikään ja terveydentilaan perustuva syrjintä on huomatta-vasti yleisempää kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Terveydentilaan perustu-vaa syrjintää oli havainnut peräti 14 prosenttia SAK:laisista. Toisaalta esimerkiksi vammaisia ei löydy jokaiselta työpaikalta, joten heihin kohdistuva syrjintä on var-masti yleisempää kuin luvut osoittavat.
Niillä työpaikoilla, joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä, joka kymmenes on havain-nut ei-suomalaiseen syntyperään/etnisyyteen kohdistuvaa syrjintää.
Kaikkiin palkansaajiin verrattuna SAK:laiset ovat havainneet muita useammin erityisesti nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää, työsuhteen lajiin perustuvaa ja suku-puolisyrjintää (erityisesti miehiin kohdistuvaa). Ulkomaalaisiin kohdistuva syrjintä on aavistuksen harvinaisempaa SAK:laisilla työpaikoilla kuin suomalaisilla työpai-koilla yleensä.
Sukupuoleen, terveydentilaan, syntyperään tai ammattiyhdistysaktiivisuuteen perustuva eriarvoinen kohtelu on lähtökohtaisesti lainvastaista – siihen nähden sitä on havaittu yllättävän paljon.
18
14
11
11
10
9
7
7
3
3
2
Määräaikaisuus
Terveydentila
Osa-aikaisuus
Ikä, erityisesti vanhempi
Ikä, erityisesti nuoriin
Syntyperä
Ay-toiminta
Sukupuoli, erityisesti naiset
Sukupuoli, erityisesti miehet
Vammaisuus
Seksuaalinen suuntautuminen
12
Havaittu eriarvoista kohtelua (%) sektoreittain
4
14
7
5
1
15
17
7
4
8
7
4
15
11
4
2
12
22
8
3
10
6
0
12
7
10
2
9
15
7
4
13
13
3
14
9
8
2
8
16
7
2
12
14
Vammaisuuteen
Terveydentilaan
Syntyperään, joka ei suomalainen
Ay-toimintaan
Seksuaaliseen suuntautumiseen
Osa-aikaisuuteen
Määräaikaisuuteen
Naisiin
Miehiin
Ikään, vanhempiin
Ikään, nuoriin
Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksit. palvelut
Ikäsyrjintää esiintyy muita enemmän teollisuudessa ja kuljetusalalla. Sukupuo-leen kohdistuvan syrjinnän osalta sektoreiden välillä on varsin vähän eroja. Mää-räaikaisten syrjintä on tavallisinta julkisella alalla, jolla työskenteleekin eniten määräaikaisia. Osa-aikaisten eriarvoinen kohtelu on puolestaan yleisintä yksityi-sellä palvelualalla, jolla myös on eniten osa-aikaisia työntekijöitä.
Terveydentilaan perustuva syrjintä on varsin yleistä kaikilla päätoimialoilla, sa-moin syntyperään perustuva, joskin ei-suomalaisten syrjintä on hieman muita yleisempää teollisuudessa ja julkisella alalla. Ay-toimintaan perustuvaa syrjintää vastaajat ovat havainneet eniten kuljetusalalla ja toiseksi eniten teollisuudessa.
13
5. työurien jAtKAmiSeen KAnnuStetAAn Alle PuolellA työPAiKoiStA
Eläkeikää lähestyvien osalta viidennes SAK:laisista ei osannut arvioida työnanta-jan suhtautumista. Vajaa puolet arvioi, että heitä kannustetaan jatkamaan työelä-mässä ja reilu kymmenesosa, että heistä pyritään pääsemään eroon. Viidennek-sen mukaan suhtautuminen vaihtelee työntekijästä riippuen.
Suhtautuminen eläkeikää lähestyviin työntekijöihin (%)
45
22
13
20 Kannustetaan pysymään työelämässä
Toisia kannustetaan, toisista pyritään eroon
Ikääntyvistä pyritään pääsemään eroon
Ei osaa sanoa
Miesten ja naisten tai eri toimialoilla työskentelevien arvioiden välillä ei ole eroa. Ikäryhmittäiset erot ovat nekin pieniä. Kaikkein pisimpään samassa työpaikassa olleet kokevat muita harvemmin, että työnantaja kannustaa ikääntyviä jatkamaan työssä.
Työpaikan koolla on suhteellisen suoraviivainen, joskin melko lievä vaikutus asi-aan. Mitä isompi työpaikka, sitä harvemmin vastaajat kokevat että ikääntyviä kan-nustetaan jatkamaan työelämässä.
14
Ikääntyviä kannustetaan pysymään työelämässä (%)
Suhtautuminen osatyökykyisiin työntekijöihin (%)
17 38
66 77
44 58
56 72
62 58
54 49
56
Heikko Kohtalainen Melko hyvä
Hyvä Työnantaja-arvosana
Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon
Paljon Vaikutusmahdollisuudet
1-9 10-49
50-249 250-
Työpaikan koko Kaikki
Suhtautumista osatyökykyisiin lähes kaksi viidestä SAK:laisesta joko ei osannut arvioida tai totesi, ettei se ole hänen työpaikallaan ajankohtainen. Lähes yhtä moni arvioi, että osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus. Viiden-nes SAK:laisista on kuitenkin sitä mieltä, että osatyökykyisien työntekijöiden työssä jatkamiseksi ei tehdä erityisiä järjestelyjä tai että heistä suorastaan pyri-tään pääsemään eroon.
41
11 9
29
9 Räätälöidään mielekästyökokonaisuus
Ei tehdä erityisiä järjestelyjä
Pyritään pääsemään eroon
Ei osaa sanoa
Asia ei ajankohtainen
15
Osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus (%)(ei osaa sanoa - ja ei ajankohtainen –vastaukset poistettu)
Teollisuudessa työkokonaisuuksien räätälöinti on harvinaisempaa kuin muilla toi-mialoilla. Kaikkein isoimmilla työpaikoilla räätälöinti on puolestaan tavallisempaa kuin pienemmillä.
25 53
76 85
53 70
66 77
66 65 66
72
66
Heikko Kohtalainen Melko hyvä
Hyvä Työnantaja-arvosana
Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon
Paljon Vaikutusmahdollisuudet
1-9 10-49
50-249 250-
Työpaikan koko Kaikki
6. Alle Puolet PääSee työnAntAjAn KuStAntAmAAn KoulutuKSeen
SAK:laiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen varsin vähän. Suurin osa ei ole osallistunut koulutukseen edeltävän vuoden aikana lainkaan. Osuus on melko merkittävästi pienempi kuin kaikilla palkansaajilla - SAK:laisista osallistunut 45 % vs. kaikista palkansaajista 52 %4. Valtakunnallisen työolobaro-metrin mukaan erityisesti ylemmät, mutta myös alemmat toimihenkilöt ovat osal-listuneet koulutukseen SAK:laisia useammin.
Kolutukseen osallistuneilla SAK:laisilla oli vuoden 2011 aikana keskimäärin viisi koulutuspäivää, mikä on kutakuinkin saman verran kuin palkansaajilla yleensä.
Yli viisi päivää koulutuksessa olleita on joka kymmenes ja yli 10 päivää vain noin neljä prosenttia vastaajista. Pitkät työnantajien maksamat koulutukset ovat erit-täin harvinaisia: kuukauden tai pidempään koulutuksessa olleita on noin prosent-ti vastaajista.
4 TEM, Työolobarometri 2011
16
Osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen viimeisen vuoden aikana, %
4
7
15
20
55
Yli 10 päivää
6-10 päivää
3-5 päivää
1-2 päivää
Ei lainkaan
Miehet ja naiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen suurin piirtein yhtä usein, mutta miesten koulutus on keskimäärin kestänyt hieman pi-dempään. Ero on kuitenkin varsin pieni.
Vähiten työnantaja kouluttaa yli viisikymppisiä. Myös nuorissa on osallistuneita tavallista vähemmän, samoin määräaikaisessa työsuhteessa olevissa. Pääsääntöi-sesti koulutusmahdollisuudet ovat suurilla työpaikoilla paremmat kuin pienillä.
Osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, %
47 51 51
41
40 52
50 43
45 46
50 29
36 45
50 56
Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus
Yli 50 v. 41-50 v.
30-40 v. Alle 30 v.
Nainen Mies
Vakituinen Määräaikainen
Työpaikan koko 1-9
10-49 50-249 yli 250
17
Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa koulutukseen osallistuneita on hieman vähemmän kuin julkisella ja kuljetusalalla, mutta vastaavasti koulutusten pituus on teollisuudessa ja palveluissa keskimäärin jonkin verran pidempi. Vain vähän aikaa työpaikassa olleita on koulutettu selvästi muita harvemmin.
Noin seitsemän kymmenestä SAK:laisista kokee, että ainakin osaa koulutuksen tuloksista voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa eikä vain nykyisessä. Neljä kymmenestä puolestaan ajattelee, että ainakin osa koulutuksesta oli sellaista, että siitä on hyötyä vain nykyisessä työpaikassa.
Miesten saama koulutus on naisia hieman naisia useammin yleispätevää ja harvemmin työpaikkaan sidottua. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä useammin koulutus koetaan nykyiseen työpaikkaan sidotuiksi. Julkisella alalla ja pienimmissä työpaikoissa on myös muita useammin arvioitu, että tuloksia voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa.
Koulutuksen hyödyllisyys, %
33
46
33
36
47
35
37
31
43
34
73
64
67
69
60
69
70
78
66
71
5
4
6
6
5
5
5
4
5
5
Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Yli 50 v.
41-50 v.
30-40 v.
Alle 30 v.
Nainen
Mies
Voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa
Voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa
Ei voi hyödyntää mitenkään
18
Naisia koulutetaan vähemmän kuin miehiä, ja heidän saamansa koulutus on lisäk-si useammin nykyiseen työpaikkaan sidottua. Toisaalta nuoria koulutetaan muita harvemmin, mutta koulutus on vastaavasti useammin luonteeltaan yleispätevää. Reilu kymmenesosa SAK:laisista kertoo, että koulutus tähtäsi jonkinlaiseen tut-kintoon. Tutkintoa suorittavien osuus on varsin pieni, mikä ei toki ole yllätys, kun tyypillisesti koulutusta saatu vuoden aikana vain muutama päivä, jos lainkaan.
Mihin koulutus liittyi? (%)
9
10
13
13
7
15
9
16
10
13
80
82
80
80
88
76
80
76
82
79
12
10
9
8
6
11
12
9
10
10
Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Yli 50 v.
41-50 v.
30-40 v.
Alle 30 v.
Nainen
Mies
Ei osaa sanoa Täydennyskoulutukseen Tutkinnon suorittamiseen
SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 4
Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012.
Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun-naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koos-tumusta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.