työolobarometri 2012 osa 2
DESCRIPTION
Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoillaTRANSCRIPT
SAK:n työolobArometri 2012
SairaStavuuS ja työkyky
Sak:laiSilla työpaikoilla
1
SAK:n työolobArometri 2012
SairaStavuuS ja työkyky Sak:laiSilla työpaikoilla
2
ISBN 978-951-714-280-9Painokarelia Oy 2012Kannen kuva: Adam Haglund/Gorilla
3
SAK:n työolobArometri 2012
1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin 5Reilulla kolmanneksella SAK:laisista ei ole ollenkaan sairauspoissaoloja. Lyhyitä poissaoloja on vähän. Ongelma ovat pitkät sairauslomat, joihin ei vaikuteta ensimmäisen päivän palkattomuudella.
2. Lääkärintodistus tarvitaan 7Yli 40 prosentilla SAK:laisista ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa ilman lääkärintodistusta.
3. Lähes puolet ollut sairaana töissä 8Sairaana töissä olleista 52 prosenttia menee sairaana töihin, jottei työkaverien taakka lisääntyisi.
4. SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään 10SAK:laisista 60 prosenttia arvioi pystyvänsä terveyden puolesta jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua. Kaikista palkansaajista näin ajattelee 75 prosenttia.
5. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto 1136 prosenttia muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevistä pitää työmuotoa haitallisena omalle terveydelleen.
6. Henkistä väkivaltaa lähes puolella työpaikoista 14Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä on työhönsä, sitä harvemmin työpaikalla esiintyy henkistä väkivaltaa.
7. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla 1512 prosenttia SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan.
4
SAirAStAvuuS jA työKyKy SAK:lAiSillA työpAiKoillA
Sairauspoissaolot ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työ-kyvyttömyydestä.
SAK:n mielestä oleellista onkin puuttua työpaikoilla niihin tekijöihin, jotka ai heut-tavat työkyvyttömyyttä eikä miettiä ensimmäisen sairauslomapäivän palkatto-muutta tai muita karensseja.
Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi oikeudenmukainen johta-minen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. Jos työntekijän työkyky syystä tai toisesta alenee, työpaikalla pitäisi yhdessä työterveyshuollon kanssa miettiä keinoja työn muokkaamiseksi niin, ettei hänen tarvitse jäädä sai-rauslomalle.
SAK suosittelee työpaikoille käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuok-si poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epi-demia-aikana mahdollisesti viisikin päivää. Näistä käytännöistä on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi paperiteollisuudesta.
5
1. SAirAuSlomAt pAinottuvAt pitKiin poiSSAoloihin
Yli kolmannes SAK:laisista (35 %) ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi.
Kaksi viidesosaa (39 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on ollut oman sairauden vuoksi poissa töistä 1–10 päivää ja neljäsosa (26 %) enemmän kuin kymmenen päivää. Valtakunnallisen työolobarometrin tuloksiin verrattuna SAK:laisilla on sairauspoissaoloja saman verran kuin palkansaajilla yleensä.
Sairauspoissaolojen määrä on nyt jonkin verran pienempi kuin SAK:n baromet-rissa vuonna 2008, mikä myös vastaa valtakunnallisessa työolobarometrissa ha-vaittua sairauspoissaolojen yleistä vähenemistä.
SAK:laisten sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana (%)
26
21
18
35
31
21
17
31
22
21
18
39
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
yli 10 päivää
4-10 päivää
1-3 päivää
ei yhtään päivää
KaikkiNainenMies
SAK:laisten sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairauslomiin. Varovaisestikin arvioituna yli 10 päivää poissaolleiden työntekijöiden sairauspäivien määrä on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1-3 päivää poissa sairauden vuoksi.
Sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä.
6
”Hallitus ja työnantajat pyörittelevät sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi Ruotsin malliin. Toisin kuin on perusteltu, karens-si ei ole vähentänyt ruotsalaisten sairauspoissaoloja. Ruotsin malli ei tue sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkat-tomaksi, jos tavoite on vähentää sairauspäiviä. Näin toteavat 3T:n haas-tattelemat ruotsalaistutkijat. Uppsalan yliopiston professori pitää Ruotsin malliin vetoamista harhaanjohtavana. ”Sairauspoissaolojen määrän pienen-tyminen Ruotsissa ei liity karenssipäivään”, työterveyden alan professori Peter Westerholm sanoo. Karenssipäivä tuli Ruotsissa käyttöön jo vuonna 1993. Sairauspäivien määrä laski seitsemän vuoden ajan jo ennen muutosta, ja on sen jälkeen sekä las-kenut että noussut sykleittäin. ”
3T-lehti 16.3.2012
Sairauspoissaolojen vähentämisessä on SAK:n mielestä kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin, jotka ovat todellinen ongelma. Työpai-koilla on oleellista puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä eikä keskittyä miettimään karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseen, oikeudenmukainen johtami-nen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki.
SAK:laisten sairauspoissaolojen jakautuminen (%)
27
28
32
22
31
32
36
26
29
30
40
36
40
49
39
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
yli 10 päivää4-10 päivää1-3 päivää
7
2. lääKärintodiStuS tArvitAAn
Kahdella viidestä SAK:laisesta (41 %) ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta. Yksityisillä aloilla ja kuljetusalalla yli puolet ja teollisuudessa lähes puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä joutuu toimittamaan lääkärintodistuksen yhdenkin päivän poissaolosta.
Ilman todistusta saavat poissa olla yleisimmin julkisen alan työntekijät, joista lä-hes kolmella neljäsosalla on käytössä kolmen päivän sääntö. Muilla SAK:laisilla päätoimialoilla yleisintä on se, että erittäin lyhyisiinkin poissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus – tiukin käytäntö on kuljetusalalla.
”Työnantaja näkee ettei heidän pidä maksaa sairastamisesta mitään ja vastustaa sitä, että töistä saisi olla pois päivän tai kaksi omalla ilmoituksella.”
Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)
Se, voiko työntekijä olla pois pelkällä omalla ilmoituksella, ei näytä kasvattavan sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolojen määrä jakautuu lähes samalla tavalla niillä, joilla todistus vaaditaan heti ja niillä, jotka saavat olla vähintään kol-me päivää poissa ilman sitä.
Voiko olla poissa töistä omalla ilmoituksella? (%)
41
47
55
14
53
6
7
10
3
7
8
8
10
10
6
43
36
22
72
32
2
1
3
2
1
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
Ei yhtää päivää 1 päivän 2 päivää 3 päivää yli 3 päivää
Ei yhtään päivää 3 päivää1 päivä yli 3 päivää2 päivää
8
paperiliitto ja metsäteollisuus ry käynnistivät vuonna 2008 hankkeen, jos-sa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämiseen ja sairauspoissaolojen syi-hin. tutkimukseen osallistui kahdeksan tuotantolaitosta neljästä eri metsä-teollisuuskonsernista. hankkeen aikana paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin käytän-tö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoi-tuksella enintään kolme päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni hank-keen aikana merkittävästi.1
”Meillä kolmen päivän poissaolo-oikeus omalla ilmoituksella on johtanut sii-hen, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut merkittävästi. Yhdelläkään tehtaalla poissaolot eivät ole lisääntyneet.”
Paperiliiton edustaja (haastattelu, kesäkuu 2012)
3. läheS puolet ollut SAirAAnA töiSSä
Hieman alle puolet SAK:laisista (46 %) ilmoitti olleensa edellisen vuoden aikana sai-raana työssä, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Luku on hieman pienempi kuin aiemmissa SAK:n työolobarometreissa vuosina 2008 ja 2009 (molempina 50 %).
Sairaana töissä käyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Eurooppalaisen työolotutkimuksen2 mukaan suomalaisista noin 51 prosenttia ilmoittaa olleensa sairaana töissä, kun vastaava luku on muualla EU:ssa 39 prosenttia.
1 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos 2010 2 5th European Working Conditions Survey, 2010
Sairaana töissä olleet viimeisen vuoden aikana (%)
Kyllä Ei Ei osaa sanoa
1
46
53
9
Yleisimmin sairaana työskentelyyn on syynä solidaarisuus työtovereita kohtaan: yli puolet (52 %) oli sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi li-sääntynyt. Erityisesti yksityisen palvelualan (60 %) ja julkisen sektorin työntekijät (59 %) kokevat jättävänsä työkaverinsa pulaan, jos ovat sairauden vuoksi poissa töistä.
Kolmannes SAK:laisista kertoi sairaana töiden tekemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että töissä on mukavaa.
Taloudelliset syyt, pelko siitä että menettää työpaikan, jos on paljon poissa, ja työnantajan painostus ovat kohtuullisen harvinaisia perusteita sairaana työsken-telyyn. Huomattavasti yleisempi syy on pelko oman työtaakan kasaantumisesta (28 %), kun kukaan ei tekisi omia töitä sairasloman aikana.
Syyt sairaana töissä ololle (%)
Poissaolo lisäisi työkaverien taakkaa (%)
23
8
11
12
28
36
52
0 10 20 30 40 50 60
Joku muu syy
Pelko työpaikan menetyksestä
Työnantajan painostus
Taloudelliset syyt
Omat työt kasaantuisivat
Töissä on mukavaa
Poissaolo lisäisi työkaverien työtaakkaa
52
42
51
59
60
0 10 20 30 40 50 60 70
Kaikki
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
10
Ylitöitä tehneet ovat olleet jonkin verran muita useammin sairauden takia poissa, mutta vielä selvästi useammin sairaana töissä. Ainoastaan asianmukaisesti kor-vattua (joko vapaalla tai rahalla) ylityötä tehneiden ero muihin on kuitenkin hyvin pieni. Sen sijaan ilman korvausta ylityötä tehneet ovat olleet sairaana työssä sel-västi muita useammin (90 %).
”Pienet tapaturmat jäävät usein ilmoittamatta niin työnantajalle kuin vakuutukseenkin. Teurastajat saavat puukoista viiltohaavoja ja leipurit uuneista palovammoja – pyöritetään vähän laastaria päälle ja se on siinä.”
Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)
4. SAK:lAiSet KeSKimääräiStä epävArmempiA työKyvyStään
Kuusi kymmenestä SAK:laisten liittojen jäsenestä uskoo varmasti pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työkyvys-tään erittäin epävarmoja on vain seitsemän prosenttia.
Työkyvystään ainakin jossain määrin epävarmojen osuus kasvaa selvästi iän myö-tä, vaikka sairauden vuoksi poissa olleiden osuus onkin vanhemmilla ikäryhmillä pienempi. Yli 50-vuotiaista enää kaksi viidestä on aivan varmoja työkyvystään kahden vuoden kuluttua ja myös erittäin epävarmojen osuus on huomattavasti muita ikäryhmiä suurempi.
Valtakunnallisessa Työolobarometrissa on jossain määrin erilaiset vastausvaih-toehdot, mutta vaikuttaa siltä, että työkyvystään epävarmojen osuus on SAK:n jäsenistössä suurempi. Kaikista palkansaajista 75 % on aivan varmoja siitä, että jaksaa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua, SAK:n jäsenistöllä vastaava osuus on siis 60 %. Myös asteikon toisessa päässä SAK:n jäsenten työkyky on palkansaajien keskiarvoa jonkin verran heikompi.
Heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä epävarmuuteen työkyvyn suhteen.
11
35th European Working Conditions Survey, 2010
5. puolellA SAK:lAiSiStA erittäin KuormittAvA työmuoto
Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroo-pan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä3.
Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliiken-ne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä.
SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti yleisempää. Yli puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan erityisen kuormittaviin työmuotoihin (vuoro-, yö-, jakso-, periodi- ja matkatyö). Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides. Yötyö on kello 23-06 välisenä aikana tehtävää työtä.
Muu kuin säännöllinen päivätyö SAK:laisilla työpaikoilla (%)
39
22
18
15
40
13
20
9
39
29
16
21
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Vuorotyö
Yötyö
Jakso- tai periodityö
Matkatyö
KaikkiNainenMies
Vuoro- ja yötyö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä – suurim-milla työpaikoilla noin kaksi viidestä tekee yötyötä ja kolme viidestä vuorotyötä.
Naiset ja miehet tekevät vuorotyötä suurin piirtein yhtä usein, sen sijaan yö- ja matkatyö ovat miehillä paljon yleisempiä. Suurista toimialoista yötyötä tehdään eniten kuljetusalalla, jossa yli kolmannes vastaajista tekee yötöitä. Yötyötä tekee myös joka neljäs teollisuuden työntekijä.
12
Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla.
Ei mitään näistä 44 %
Vuorotyössä 39 %
Yötyössä 22 %
Jakso- tai periodityössä 18 %
Matkatyössä 15 %
Vuoro + yötyö 18 %
Vuoro + jakso- ja periodityö 11 %
Vuoro + matkatyö 5 %
Yötyö + jakso- ja periodityö 7 %
Yötyö + matkatyö 5 %
Jakso- tai periodityö + matkatyö 8 %
Vuoro + yö + jakso- tai periodi 6 %
Vuoro + yö + matka 3 %
Vuoro + jakso- tai periodi + matka 2 %
Yö + jakso- tai periodi + matka 2 %
Kaikki neljä 1 %
Noin puolet SAK:laisista (53 %) ei koe, että työ olisi kuormittava tai haitallinen terveydelle, perhe-elämälle, ihmissuhteille tai harrastuksille. Reilu kolmannes sen sijaan kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Ne, joilla oli epäsäännöllisiä työaikoja, kokevat työn muita useammin kuormitta-vaksi. Ero säännöllistä työaikaa tekeviin on pieni koetun terveysrasituksen koh-dalla, mutta muiden rasitustekijöiden osalta muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät kokivat selvästi muita enemmän haittoja.
13
5 Lähde: Työterveyslaitos
Kokeeko oman työn kuormittavaksi tai haitalliseksi? (%)
17
9
11
31
35
24
26
36
47
37
34
43
39
25
27
37
0 10 20 30 40 50
Harrastuksille
Ihmissuhteille
Perhe-elämälle
Terveydelle
Vuorotyö
Yötyö
Muu kuin säännöllinen päivätyö
Sännöllinen päivätyö
VuorotyöYötyöMuu kuin säännöllinen päivätyöSäännöllinen päivätyö
Kuormittavia työaikoja tekevät kokevat muita useammin, että työstä saatu palkka tai aikakorvaus ei korvaa työn kuormittavuudesta koettua haittaa.
Korvaako palkka koetun haitan? (%)
37
27
36
56
70
62
7
2
2
0 20 40 60 80 100
Säännöllinen päivätyö
Yötyö
Vuorotyö
Kyllä Ei Ei osaa sanoa
Työntekijän jaksamisen kannalta vuorojärjestelmiä olisikin muokattava vähem-män rasittaviksi. Esimerkiksi vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestel-män kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta.4
Suositukset perustuvat tutkimuksiin ergonomisten työvuorojärjestelyjen myön-teisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.
14
5 Lähde: Työterveyslaitos
7
6
8
9
8
40
40
38
40
40
52
54
53
51
52
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
Jatkuvasti
Joskus
Ei ollenkaan
Ergonomisen työvuorojärjestelmän pääpiirteet ovat:- työvuorojen ennakoitavuus- nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä (aamu-ilta-yö-vapaa)- 8–10 tunnin vuorot - 10–12 tunnin vapaa vuorojen välillä - peräkkäisiä yövuoroja mahdollisimman vähän (1–2 kpl) - yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin “Terveet työajat” -hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden kokemusten mukaan ergonomiset työaika-järjestelyt paransivat jaksamista ja vireystilaa, unihäiriöt vähenivät, hyvin-vointi työssä ja vapaa-aikana lisääntyi ja työ koettiin fyysisesti kevyempänä.5
6. henKiStä väKivAltAA hAvAittu läheS puolellA työpAiKoiStA
Henkinen väkivalta työyhteisössä on tässä tutkimuksessa määritelty eristämi-seksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostamiseksi. Kuvatunlaista henkistä väkivaltaa on työpaikallaan havainnut lä-hes puolet SAK:laisista työntekijöistä. Seitsemän prosenttia ilmoitti, että henkistä väkivaltaa esiintyy heidän työpaikallaan jatkuvasti.
Onko työpaikalla henkistä väkivaltaa? (%)
Ei ollenkaanJoskusJatkuvasti
15
Henkistä väkivaltaa havainneiden osuus on varsin suuri ja SAK:n jäsenten kes-kuudessa selvästi yleisempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sekä asiakkaiden että työtoverien taholta tullut henkinen väkivalta lasketaan mukaan, oli kaikista suomalaisista palkansaajista 38 % vuonna 2010 havainnut henkistä väkivaltaa työpaikallaan (Työolobarometri 2010, 182). Osuus on siis kymmenen prosent-tiyksikköä pienempi kuin SAK:n jäsenten keskuudessa. Myös jatkuvaa henkistä väkivaltaa raportoineiden osuus näyttäisi olevan SAK:n jäsenillä suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin.
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat systemaattisesti yhteydessä tähän-kin osuuteen. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet, sitä harvemmin henkilö raportoi henkisestä väkivallasta työpaikallaan.
7. väKivAllAn uhKA yleiSintä julKiSellA AlAllA
Reilu kymmenesosa (12 %) SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työ-paikallaan. Noin viisi prosenttia kertoi näin tapahtuneen vuoden kuluessa kerran, vajaa seitsemän prosenttia oli todistanut tällaista tilannetta useamman kerran. Henkilökohtaisesti väkivallan kohteeksi joutuneita oli tästä määrästä noin puolet eli viisi prosenttia. Heistä kolme viidesosaa oli joutunut kohteeksi kerran, loput useammin.
Väkivaltaiset tilanteet ja etenkin tilanteet, joissa vastaaja itse on joutunut väki-vallan tai sen uhan kohteeksi, ovat julkisella alalla selvästi muita aloja yleisempiä. Julkisen alan työntekijöistä kuusi prosenttia oli edellisen vuoden aikana joutunut itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi useamman kerran – tämä on moninker-tainen osuus muihin toimialoihin verrattuna. Teollisuus on päätoimialoista tässä suhteessa selvästi turvallisin.
16
Koettu väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla (%)
12
6
14
17
15
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Kaikki
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 17 prosenttia kaikista palkansaajista oli vuonna 2010 havainnut, että työpaikalla joku oli joutunut väkivallan kohteeksi (Työolobarometri 2010, 184). SAK:n jäsenistä noin 12 prosenttia kertoi, että väki-vallan tai sen uhan kohteeksi oli joutunut joku heidän työpaikallaan. Vastaavasti itse oli väkivallan kohteeksi vuoden 2010 valtakunnallisessa barometrissa joutu-nut seitsemän prosenttia kaikista palkansaajista – SAK:laisista väkivallan tai sen uhan kohteena oli ollut noin viisi prosenttia.
SAK:n työolobArometri 2012
SairaStavuuS ja työkyky
Sak:laiSilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 2
Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012.
Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun- naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koos-tumusta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.