sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus

16.10.2012

1

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

Lappeenranta 17.10.2012

Projektipäällikkö Tanja KaarnaProjektipäällikkö Katja Klemola

Esityksen rakenne

• Taustaa• Tuottavuustarve• Tehdyt toimenpiteet ja saavutettu tuottavuus• Tulevat toimenpiteet ja niillä saavutettava

tuottavuus• Tulevaisuuden näkymät

16.10.2012

2

Tausta – Huoltosuhteen muutos

Tausta – Inflaation vaikutus

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1 200

M€

Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2040

Inflaatio

16.10.2012

3

Tausta- Ikääntyvän väestön vaikutus

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1 200

M€


Inflaatio

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1 200

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

M€


Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1 200

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

M€



Tuottavuustarve vuoteen 2040

4 mrd

300 milj.

16.10.2012

4

300

320

340

360

380

400

420

440

460

480

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€




240 milj.

48 milj.

Tehdyt toimenpiteet - Eksotenintegraatio

16.10.2012

5

Saavutettu tuottavuus

48

33

45

25

80

10

20

30

40

50

60

Nettotoimintamenot €/asukas

Tarvevakioidut nettotoimintamenot

€/asukasNettotoimintamenojen

kasvu-%

Eksoten sijoitus 60 suurimman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenojen vertailussa

Sijoitus 2010

Sijoitus 2011

2011: 1,4% alle keskiarvon

2011: 1,7%-yksikköä alle keskiarvon

Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2011 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihinKooste 59 suurimman kunnan, Eksoten ja Kainuun maakunnan ensitiedoista ja tilanteista / Heikki Punnonen / Kuntaliitto / 22.3.2012

Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat1. Ympärivuorokautinen hoito2. Vastaanottotoiminta

1. Avoterveydenhuolto2. Päivystys3. Sosiaalipalvelut

3. Erikoissairaanhoito

16.10.2012

6

Toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi

Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat

1. Ympärivuorokautinen hoito2. Vastaanottotoiminta



16.10.2012

7

TA-vastaanotto/

Päivystys

LYHYTAIKAINEN HOITO

PITKÄAIKAINEN HOITO / HOIVA

Kuntoutus

Pitkäaikainen laitoshoito

(TA-osasto /) Yle-osasto

Erikoissairaanhoito

KOTI / PALVELU-ASUMINEN

Ympärivuorokautinen hoito

Ympärivuorokautinen hoito -Tuottavuustoimenpiteet

TOIMENPITEET• Pitkäaikaisen laitoshoidon muuttaminen

tehostetuksi palveluasumiseksi• Terveysasemien erikoistuminen• Ensiarvioinnin ja kotiutuksen tehostaminen• Kotiutumista tukevat tietojärjestelmät

16.10.2012

8

TOIMENPITEET• Terveysasemien erikoistuminen• Henkilöstörakenne


TOIMENPITEET• Kotihoidon resurssien turvaaminen

- Henkilöstön yhteiskäyttö- Kotihoidon teknologia

• Toimintakulttuurin muutos• Liikkuvat palvelut• Sähköiset palvelut


16.10.2012

9

ARMILAEKKS

RUOKO-LAHTI

TAIPAL-SAARI

SAVI-TAIPALE

LUUMÄKI

RAUT-JÄRVI

PARIK-KALA

TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN- NYKYTILANNE

Erikoissairaanhoito

Ta-vuodeosasto

JOUT-SENO

ARMILAEKKS

RUOKO-LAHTI

TAIPAL-SAARI

SAVI-TAIPALE

LUUMÄKI

RAUT-JÄRVI

TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN- TILANNE 2020

JOUT-SENO

YLE

Erikoissairaanhoito

Pitkäaikainen hoito

Tehostettu palveluasuminen

Kuntoutus

Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito

PARIKKALA

16.10.2012

10





Avovastaanotto /

Päivystys

Kuntoutus



Erikoissairaanhoito


Vastaanottotoiminta- Tuottavuustoimenpiteet

3. AVOPALVELUT

TOIMENPITEET• Toimipisteverkosto / palveluvalikko• Henkilöstön työnjakomallit• Moniammatillisuus

- Lastentalo- Neuvolakeskus

16.10.2012

11





Avovastaanotto /

Päivystys

Kuntoutus



Erikoissairaanhoito


Keskussairaala integroituu osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta

3. ERIKOISSAIRAANHOITO

TOIMENPITEET• YLE-osasto• Päivystysratkaisut• Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan

kehittäminen• Sairaalan modernisointi

16.10.2012

12

300

320

340

360

380

400

420

440

460

480

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€




240 milj.

48 milj.

300

320

340

360

380

400

420

440

460

480

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€


Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus

Tuottavuusyhteenveto -Saavutettava tuottavuus vuoteen 2020

150 milj.

28 milj.

16.10.2012

13

300

320

340

360

380

400

420

440

460

480

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€


Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus

Tuottavuusyhteenveto -Tuottavuusvaje vuoteen 2020

90 milj.

20 milj.

300

350

400

450

500

550

600

650

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€



Tulevaisuuden näkymät• Suurin kasvu kysynnässä alkaa vasta vuodesta 2020.• Seuraavalla kymmenvuotiskaudella tuottavuustarve on edellistä kautta

suurempi.

50 milj.

290 milj.

Erikoissairaanhoidon tuottavuuskehitys Etelä-karjalassa

Jukka ToivonenJYL

17.10.2012

Kuka on kiinnostunut tuottavuusvertailusta ?

• Media• Kunnallispoliitikot

TUOTTAVUUS- JA CASEMIX-VERTAILU KESKUSSAIRAALOITTAIN 2011

0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40

Episodituottavuus

Hoitojaksotuottavuus

Casemix-indeksi

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALAVAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAKESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALASEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA KAINUUN KESKUSSAIRAALASATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA LAPIN KESKUSSAIRAALAMIKKELIN KESKUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALALÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAHYVINKÄÄN SAIRAALA POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA

Ekks 2007-2011

Vuosi

Episodituottavuus

Hoitojaksotuottavu

usPainotetut episodit

Painotetut avo- ja

laitoshoitojaksot

Painotetut

laitoshoitojaksot

Painotetut

päivystyskäynnit

Episodituotos

Hoitojaksotuotos

Deflatoidut kustannukse

t

Casemix-

indeksi

2007 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0,89

2008 96 98 98 101 95 105 98 101 102 0,86

2009 91 92 100 101 93 101 100 101 110 0,84

2010 92 95 105 109 101 101 105 109 115 0,87

2011 99 99 114 114 113 98 114 114 115 0,92

indeksi, lähtövuosi=100

EKKS tuottavuusindeksejä vuosilta 2007 - 2011, lähtövuosi = 100

0

20

40

60

80

100

120

140

Episodit

uottav

uus

Hoitojaks

otuott

avuu

sPain

otetut

episod

it

Painote

tut avo

- ja la

itosh

oitojak

sot

Painote

tut la

itosh

oitoja

ksot

Painote

tut päiv

ystys

käyn

nit

Episodit

uotos

Hoitojaks

otuoto

sDefla

toidu

t kusta

nnuk

set

2007 2008 2009 2010 2011

Casemix-indeksin kehitys

0,78

0,80

0,82

0,84

0,86

0,88

0,90

0,92

0,94

2007 2008 2009 2010 2011

Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä• 2007: päiväkirurgian laajennus,

diagnostiikkakeskus• 2008: mittavat investoinnit (G-siipi, Nova,

lineaarikiihdytin), yle-päivystys shp:lle• 2009: päiväkirurgian laajennus, Nova aloitti, uusi

iltapäivystäjä, uudet erikoisalat (lasten neurologia, hematologia)

Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä• 2010:

angiolaboratorio, vaativan kuntoutuksen yksikkö neurologiaan, apuvälinekeskus, Parikkalan liittyi Eksoteen, lääkärityöpanoksen osto mm kirurgiaan, rekkaPET-CT

Huomioita suoriteaineistosta

• Fysioterapeuttien vos-käynnit jääneet pois (noin 13 000 /v), vasta 2010 myös kustannukset pois

• Käynnin korvaavat hoitopuhelut (15000 /v)• Päivystyskäynnit synnytyksen takia jätetty pois• Dialyysitoimenpiteet kirjattu vasta 2012 (7000/v)• Nova-yksikön myötä kirjautumista

yleislääketieteeseen

Kustannuskehitys erikoisaloittain

• 2007-2008 ei merkittäviä poikkeamia• 2009 reilu nousu sisätaudeilla, kirurgiassa,

lastentaudeilla, KNK:lla, neurologiassa:- Nova, lasten neurologia, angiolaboratorio, päivystyksen vahvistaminen

• 2010: neurologia: vaativan kuntoutuksen osasto

Mikä on muuttunut erikoissairaanhoidossa?

• Lyhyet hoitoajat - nopea mobilisaatio ja kuntoutus

• Tutkimuksia ja hoitoja siirtynyt vuodeosastoilta poliklinikoille, päiväsairaalaan ja päiväkirurgiaan

• Akuutin hoidon osuus kasvaa jatkuvasti• Vaativien hoitojen budjettiosuus korkea

- 1% = 25%, 10% = 60%

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot, -päivät ja käynnit 2001-2010

Hoitopäivien määrän muutokset somaattisen erikoissairaanhoidon suurimmilla erikoisaloilla vuosina 2001-2010 (2001=100)

29.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 13

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Sisätaudit

kirurgia

neurokirurgia

Naistentaudit ja synnytykset

Lastentaudit

Silmätaudit

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Syöpätaudit ja sädehoito

Neurologia

Keuhkosairaudet

1950-luvun sairaalan tuottavuus

Kun nykyiset sairaalat rakennettiin…

• Hoidettiin yhden elimen sairauksia• Lepo oli tärkeä hoitomenetelmä• Hoitoajat olivat pitkiä• Potilaiden ikäjakauma nykyisestä poikkeava• Teknologiaa oli vähän• Tietojärjestelmiä ei ollut• Päivystys toimi ”sisäänheittopaikkana”

Keskeisiä (tila)ongelmia keskussairaalassa

• Ahdas päivystyspoliklinikka – Ensihoidon tilat puuttuvat

• Päivystysosasto (NOVA) on pieni• Tehovalvonta puuttuu ja muut valvontapaikat

hajallaan (CCU, Stroke,Teho)• Poliklinikat hajallaan• Leikkausosastolla tilanahtaus

– välinehuolto irrallaan• Eristystilojen puute

Lisärakentamista

• Päivystys ja vuodeosastot soveltuvat huonosti vanhuksille

• Tilat eivät tue kuntouttavaa hoitoa• Paljon aikaa kuluu potilaiden siirtelyyn• Potilaat, vierailijat ja henkilökunta samoissa

tiloissa• Logistiikassa tehottomuutta

EKKS: Poliklinikat ovat hajallaan

Potilaita hoidetaan käytävillä

Optimaalinen varastologistiikka?

Aulatilat varastoina

Tekninen kerrokseen robotiikkaa?

Mitä etuja on yhden hengen huoneilla?

• Edellytys kuntoutuksen järjestämiselle• Vähemmän sairaalainfektioita• Vähemmän ongelmamikrobeja• Vähemmän antibioottihoidon tarvetta• Lyhyemmät hoitoajat• Parempi lepo/uni• Omaisten apu mahdollinen

Mitä jatkossa?

• Henkilöstön työpanoksen järkevämpi käyttö

• Logistiikaltaan paremmat tilat– potilasturvallisuus – Asiakaslähtöisyys

Mitä jatkossa?

• Uusien menetelmien kriittinen arviointi• Läpivietävä vertikaalinen ja horisontaalinen

integraatio• Prosessiajattelu yli erikoisalojen• Tietotekniikan hyödyntäminen• Tuottavuus- ja vaikuttavuusmittausten

hyödyntäminen

Tuottavuuseroja selittäviä tekijöitä, tuotantoteknologia

• Keskittäminen/skaalaedut• Erikoistuminen• Hoitolinjojen toimivuuden kehittäminen• Jatkohoidon järjestäminen• Palveluiden ulkoistaminen• Tietotekniikan hyödyntäminen• Uusien teknologioiden käyttöönotto• Optimaalinen työvoimapanosten allokointi

Onko sairaalapalvelujen ostot syytä irrottaa tuottavuuslaskelmasta?

Voiko kustannuksiin vaikuttaa?

• Hoitotarvikkeet:- Erityisesti kalliit ja kokeelliset

• LAB/RTG:- Päivystystutkimukset

• Henkilöstö:- Mitoitus vai hoitoisuus - Joustot yksiköiden välillä

Rekrytointiongelma = tuottavuusongelma

• Erikoislääkärivaje:– Paine kalliisiin ostopalveluihin– Toiminnan kehittäminen ja pitkäjänteisyys kärsii– Tuottavuus huononee

• Hyks-erva-alueen erikoislääkärit 2025 selvitys

Erikoislääkäriselvitys

• HUS rekrytoi – kaikki HY:sta valmistuvat– 20 % muista tiedekunnista valmistuvista

erikoislääkäreistä – lähes kaikki maahanmuuttajalääkärit

• Carealla ja Eksotella vaikea rekrytointiongelma• Carean ja Eksoten erikoislääkäreiden keski-ikä

korkeampi kuin HUS:ssa– eläköityminen 2025: Eksote 66%, HUS 53%

Tuottavuustiedot johtamisen välineenä ? (1) • Eksotessa niukalti käytössä, entä muualla?• Tietoa tuotettu jo vuosia• Valtion tuottavuusohjelma mielletään lähinnä

kysymykseksi henkilöstön määrästä • Terveydenhuolto tähtää kuitenkin

terveyshyötyyn; missä luuhaavat vaikuttavuusmittarit?

Tuottavuustiedot johtamisen välineenä ? (2)• Miksi tulkinta on niin vaikeata?• Painottuuko tuottavuus liikaa perinteiseen

osastohoitoon?• Miksi vain erikoissairaanhoito?• Raportointi organisaatioissa kehittymätöntä• Kirjaamiskäytännöt kirjavia• Asiakaspalveluiden ostot, tukipalvelujen

vyöryttäminen, organisaatiorakenne

Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (3)• Onko ylin johto kiinnostunut• Miten viestiä poliitikoille• Kansalaiset kiinnostuneempia hoidon laadusta• Pitkän aikavälin tuottavuus

Kiitos

Kirjaamisen laatu

Matti Liukko

MHL-Palvelut oy

[email protected]

+35850 5597850

mailto:[email protected]

MILLÄ KOKEMUKSELLA ?

• FCGn DRG auditointi hanke • Veli-Pekka Prinssi ja Matti Liukko • 7 keskussairaalaa • Yli 2000 potilaskertomusta

• Matti:

– WONCA luokituskomitea – ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM

– Laatujohtaminen – Kuntaliitto 95- 2003, Lahti toimialajohtaja 2003 – 2009 – Lääkäri ja vapaa taiteilija 2009 -

Kirjaamisen laatu – suhteessa mihin ?

• Terveydenhuollossa pyritään määrittämään ja kirjaamaan potilaan ongelma, toimintakykyä, tehtyjä toimenpiteitä

• Kirjausten perusteella pitäisi pystyä kuvaamaan potilaan hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve

• Asiantuntijan vapaa teksti ja arvio

• Luokitukset ja nimikkeistöt – yritys jäsentää potilaan ongelmaa ja hoitoa vertailtavaksi

Kirjaamisen laadun lähtökohdat ja virhelähteet • 1. Mitä asiantuntijat kirjaavat tapahtumasta

– Asiantuntijan kirjaaminen potilastietojärjestelmään – Eri asiantuntijoiden kirjaaminen ja sen merkitys, lääkärit + muut – Erilaiset potilastietojärjestelmät ja niiden välinen tiedon

yhteensovittaminen (Esim HUS – Miranda – Oberon ym spesifit ohjelat)

• 2. Miten kirjatusta kootaan tietoa – Hilmo – poiminta vaikuttaa työläältä ja hankalalta.

Tietopuutteita syntyy

• 3. Ovatko sairaanhoitopiirien toimintaa kuvaavat tiedot vertailukelpoisia – Eroja toimenpiteiden kirjaamisessa ja mitä pitäisi kirjata (tp –

tpn tekijä, kuvantaminen - kirjataanko kuvantaminen ja lisäksi toimenpiteeksi

– Ovatko kirjaamisen ja tiedon keruun ohjeet selkeitä ? Tulkinnanvaraisuutta on liikaa

diagnooseista

Päädiagnoosit

• 90 – 95 % oikein • Virhelähteitä

– Epikriisi tehdään jälkikäteen. Sihteeri tms joutuu arvaamaan dg:n koska kuntalaskutus tiedot pitää saada tehtyä

• Lääkärit eivät aina tule ajatelleeksi, mikä on juuri sen hoitojakson tärkein syy – ei välttämättä perussairaus – päädiagnoosi infektio – ei esim astma – Melena – esofagiitti – kumpi on päädiagnoosi ?

• Hoitajat: kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää ohjeistusta. Yli ja ali kirjaamista. Mikä on ensisijainen syy ?

Sivudiagnoosit - lääkärit

• Parhaimmilaan 40 – 60 % kirjataan

• Sivudiagnoosit kuvaavat potilaan tilaa ja monisairas potilas toipuu hitaammin

• Potilaan tila – hoitotyön merkinnät mahdolliset luokitukset – hyödyntämätön resurssi – kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää

ohjeistusta.?

• Muiden asiantuntijoiden luokitukset – tieto ?

• Toimintakyky – hoitoisuus ?

Diagnoosi – syy

• Pää diagnoosi on oire jota viereen koodattu syy koodi selittää

• Onko lääkäri miettinyt asiaa

• Pääsääntöisesti eivät päädy Hilmoon vaikka lääkäri olisikin tehnyt epikriisin oikein

• Miten kirjaantuu HILMOon – tietohallinnon osastoavustajien tai vastaavien

toimesta

• Kansallisesti ja paikallisesti tulisi ohjeistaa

sivudiagnoosit • Krooniset kansantaudit – jos sairastaa, vaikuttanee esim

infektioiden tms syntymiseen ja niiden sairastamiseen - toipumiseen

• Esimerkkejä puutteista – vai ovatko ? • Diabetes • ASO • Kolesteroli • Astma – COPD • Aiemmin sairastettu aivoinfarkti ja seuraukset • Alkoholi • Kaihi – sivudiagnoosit ? • Appendidektomia -- sivudiagnoosit ? • Sappikivet – glaukooma ?

Diagnoosi - sivudiagnoosi

• Sivudiagnooseihin suhtautumisessa moninkertaiset erot yksiköiden välillä ?

• Mikä on hoitavan lääkärin näkemys sivudiagnooseista ja koska potilaalla on terveysongelma – esim. patologinen sokerirasitus

• On yksiköitä joissa ei sairauskertomuksiin kirjata riittävästi potilaan muita/aiempia sairauksia. – Sairauskertomusten sisällön laatu on selvästi heikentynyt sitten

paperiaikojen. – Tekevät ja osaavatko lääkärit tehdä anamneesin ? – Sivudiagnoosien etsiminen auditoinnissa parhaimmillaan työlästä

(hoitotyön tekstit, muiden asiantuntijoiden kirjaukset jne)

• Todennäköisesti kyse on myös ohjauksesta - johtamisesta. Vaikka sivudiagnoosit huomioitaisiin, niitä ei kirjata.

• Kirjataanko sivudiagnoosit, jos niillä ei vaikutusta hoitoon (esim. harmaakaihileikkaus ?)

Puuttuvia sivudiagnooseja esimerkiksi

• ST P INF CER I693, TIA G45, EPILEPSIA G409, • LIHAVUUS E66 • SYÖVÄT • ALKOHOLIN HAITALLINEN KÄYTTÖ F101 • DIABETES E10 – E11, KOLESTEROLI E78, HYPOTYR E03, HYPERLIP E785 • ASO I70, MCC I208, FA I48, INSUFF C I509, RR I10, ASTMA J459, COPD

J448, SYD TIH L I478 – R000 • ALZHEIMER F009, G309 • PARKINSON G20 • MUN INSUFF N19 • NIVELREUMA M069, OSTEOPOR M819, MONINIVELRIKKO M159,

PSYKOOSI F29 • MASENNUS F329, AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ F419, SKITSOFREN F209,

NEUROOTTINEN HÄRIÖ (määrittämätön) F489 • ETURAUH LIIKAK N40

Muuta mitattavaa - huomoitavaa • Toimintakyky

– Mittareita on: FIM, MMSE, RUGRAI JNE

• Koettu elämän laatu – 15D

• Severity of disease

• Jne

• Diagnoosi kuvaa rajallisesti potilaan ongelmaa ja hoidon tarvetta

• Vaikka mitattaisiin, ei ilmeisesti hyödynnetä tehdyissä vertailuissa

RAVAN KEHITYS LAHDESSA 2005-2007 HOIDON PORRASTUKSEN ERI TASOILLA

Keskiarvot 2005-2007

2,0

2,52,3

2,6

2,2

3,0

2,5

2,9

2,3

2,92,8

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

Kotihoito

Omaish

oito

Palvelut

alot

Ostopalve

luasu

min

en

2005

2006

2007

PALJON VERTAILULJA KUNTIEN VÄLILLÄ TEHTY

jatkohoito

• Päivystyksestä jatkohoitoon osastolle

• Osastojaksolle ei kirjaudu esim diagnostiikka vaikka oleellisesti liittyy ao hoitojaksoon (esim yhteispäivystyskeskus ja muukin päivystys

• Antaa väärän kuvan mm osastojakson kustannuksista

• Epikriisi koskee usein vain osastojaksoa

Hoitojaksoista

• Päivystyskeskus tuottaa suuren osan keskussairaalassa erikoissairaanhoitoa saavien potilaiden diagnostiikasta

– Keskussairaalan drg tai muu tuotteistus ?

– Full DRG – miten vertailtavissa perinteiseen ?

– Vertailtavuus muiden sairaanhoitopiirien toimintaan?

• Kirurgiassa diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen kattavaa ja hyvälaatuista

ERIKOISSAIRAANHOIDON POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET

Histogram (joesai2.STA 158v*828c)

y = 828 * 3857,5 * expon (x; 0,000369)

HINTA

No

of o

bs

80,8%

7,0% 6,8%2,4% 1,8% 0,4% 0,5% 0,4%

0

79

158

237

316

395

474

553

632

711

790

869

948

1027

1106

1185

<= 3857,5

(3857,5;7715]

(7715;11572,5]

(11572,5;15430]

(15430;19287,5]

(19287,5;23145]

(23145;27002,5]

> 27002,5

20 % potilaista käyttää 80 % resursseista – kuvaako drg Järjestelmä tätä ?

Episodit • Päivystysyksikkö + full drg.

• Episodi on potilaan tiettyyn ongelmaan liittyvä kokonaisuus – Nyt jokainen sytostaattihoito kerta on itsenäinen

hoitojakso. Voisiko episodi olla osastohoitojakso ja sen jälkeen toteutetut sytostaattihoidot seuraavaan osastohoitojaksoon tai polikliinisen kontrolliin asti

• Tulisiko määritellyn lääkärin määritellä tuleva episodi = hoitosuunnitelma

Havaintoja hoidetusta potilasta - hoitojaksosta

• Miten HILMO / DRG suhteutuu hoitojaksoon • Kuka päättää hoitojaksosta

– Päiväkirurgia, avohoito … – Lääkäri päättää potilaan ottamisesta hoitoon ja uloskirjoittamisesta. Lääkärillä

on hoitovastuu sairaalan sisään otetusta potilaasta – Tahdistin potilaan valmennuskurssi – hoitaja tekee diagnoosin ja toteuttaa

koko palvelun. Diagnooseissa virheitä, sivudiagnooseja ei kirjata lainkaan. – Sektioistakaan ei välttämättä epikriisejä. – Syöpäpotilaiden sytostaatti hoitokerrat – Hoito- kuntoutus suunnitelma hoitojakson määrittämisen perustaksi

• Synnytyksistä ei tehdä epikriisejä, hoitajakso kirjataan hoitotyön merkintöihin.

• Toimenpiteistä suuri osa koodaamatta – Onko yksikön tiedot poimittu kattavasti sairaalan HILMO pohja-aineistoon ? – Onko eroja FCGn ja THLn ohjelmien poiminta kyvyssä, sairaalan HILMO

aineistojen keruussa, sairaaloiden kyvystä kerätä tiedot hoitoyksikköjen tiedoista

– Miten sairaalan tietohallinto poimii tietoja efekon tai thln ohjelmiin ?

• Ovatko sairaaloiden hoidot vertailukelpoisia ?

Pohdintaa - parannusehdotuksia

• Kaikki keskeiset asiantuntijat käyttäisivät yhteistä käynnin syy luokitusta. Esim ICPC (toimii hyvin perusterveydenhuollossa)

• Erikseen omat asiantuntijuuteen perustuvat koodaukset - onko näiden osalta mahdollisuus konversioon – linkkaamiseen ICD10 – kuten ICPC:llä tehty ?

Kuntoutus ja terapiat

• Kuluttavat resursseja

• Miten koodautuu – koodautuuko lainkaan

• Tarjonta vaihtelee – kaikki eivät saa yhtä monipuolista

Kliinisen tutkimuksen ja hoidon sisällöstä • Erikoissairaanhoidossa teknologian käyttö moninkertaistunut 10 vuodessa

diagnostiikassa ja hoidossa – Kustannukset ? ESH – PÄIV KESKUS - PTH – Diagnostiikan tarkkuus parantunut – Ylidiagnostiikkaa ? Todetaan ja hoidetaan löydöksiä, jotka aiemmin olisi jätetty hoitamatta ja

joista osa paranisi ilman hoitoa ? – Potilasta säästäviä hoitoja, voidaan hoitaa hyvin huonokuntoisia. Vaikuttamatonta hoitoa ?

• Toimenpiteitä tehdään monilla erikoisaloilla – Kansalliset toimenpidekooditl laahaa jäljessä, uusia toimenpiteitä tulee jatkuvasti – Muilla kuin kirurgeilla ei perinnettä toimenpiteiden koodaamiseen ?

• Lääkäreiltä vaaditaan teknologian hallintaa ja osaamista – Onko vaikutusta lääkäriyteen ? Kohtaako ja hoitaako lääkäri enään ihmistä ? Jos ei niin jonkun

pitää. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ? Perusterveydenhuolto ?

• Samantyyppisten potilaiden diagnostiikka ja hoito vaihtelee paljon (tuskin muuttunut 10 vuoteen ts. 2-8 kertaiset erot edelleen yksiköiden välillä) – Kliinisen toiminnan johtaminen ja laadunvarmistus ?

• Kliininen tutkimus: anamneesi ja diagnoosi – On liian helppo jättää tekemättä ja luottaa teknologiaan – Osaavatko lääkärit tehdä anamneesin ja kliinisen tutkimuksen ?

HILMO / DRG koodaamisesta ja potilastietojen kirjaamisesta

• Selvästi tunnistettavissa yksiköt, joissa asiaan on paneuduttu

• Voidaanko oikeasti vertailla sairaanhoitopiirejä ? Suuret vaihtelut ja puutteet

• Mikä sairaala on Suomen paras kirjaamaan ? • Kirjatut tiedot ovat kliinisen terveydenhuollon

johtamisen työkalu – tai tulisi olla • Pitäisikö tutkia hoidon sisällön vaihtelua ja

tuloksia yksiköissä, jotka kirjaa ja koodaa hyvin verrattuna yksiköihin joissa ei niin kurinalaista

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Tervetuloa Lappeenrantaan

Markku Hupli, terveyspalvelujen johtajaFysiatrian el, LT, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Muutos: akuuttisairaanhoidon 10% vaadittava kustannuskehitys ratkaistaan tuottavuuden nostolla ja vanhushuollolla on nykyiset resurssit tai sinne satsataan erikseen, jotta kotiutusprosessi toimisi, RIITTÄÄKÖ SE?

1 Kokonaisvaltainen rakennemuutos:

Nykyinen henkilöstömäärä hoitaa

kaksinkertaisen määrän vanhuksia

(uudet tilat, itsehoitoisuuden tuki)

2.10% ratkaistaan

tuottavuuden nostolla ja kustannustehokkuuden

parantamisella (prosessit kuntoon)

Palve

lujär

jestel

män

KUST

ANNU

KSET

2005

Kustannuskehitys nykyisellä toimintamallillaJos mikään ei muutu

(vaatisi 2x henkilökuntaa – ei ole mahdollista)

Veronmaksukyvyn lasku: Vaadittava kustannuskehitys -10 %

2035

vanhustenhuolto

akuuttihoito 2

Lähteet: Eklund, Vauramo, Autio, Kjisik, TKK, 2007Autio & Vauramo, Aalto-yliopisto 2010


EKSOTE:n ydinprosessit

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI23.10.2012

4

KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu

KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu

TOIMITUSJOHTAJAPentti Itkonen

TOIMITUSJOHTAJAPentti Itkonen

SISÄINEN TARKASTUSSISSISÄÄINEN INEN

TARKASTUSTARKASTUS

HallintojohtajaVirpi Kölhi

HallintojohtajaVirpi Kölhi

YHTEISET PALVELUTTOIMITILA JA TUKIPALVELUT

YHTEISET PALVELUTTOIMITILA JA TUKIPALVELUT

PERHE- JA SOSIAALI-PALVELUT

PERHE- JA SOSIAALI-PALVELUT TERVEYSPALVELUTTERVEYSPALVELUT VANHUSTEN

PALVELUTVANHUSTENPALVELUT

JohtajaMarja Kosonen

JohtajaMarja Kosonen

JohtajaMarkku Hupli

JohtajaMarkku Hupli

Vt. JohtajaTuula Karhula

Vt. JohtajaTuula Karhula

ETELETELÄÄ--KARJALAN SOSIAALIKARJALAN SOSIAALI-- JA TERVEYSPIIRIN JA TERVEYSPIIRIN ORGANISAATIOORGANISAATIO

StrategiayksikköKehittämisjohtaja Merja TepponenStrategiayksikköKehittämisjohtaja Merja Tepponen


Terveyspalvelut tulosalueet ja tulosyksiköt

523.10.2012

Terveyspalvelutjohtaja Markku Hupli


Kuntoutus


ARMILA

EKKS

RUOKO-LAHTI

TAIPAL-SAARI

SAVI-TAIPALE

LUUMÄKI

RAUT-JÄRVI

PARIK-KALA

TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN- NYKYTILANNE

Erikoissairaanhoito

Ta-vuodeosasto

JOUT-SENO


ARMILAEKKS

RUOKO-LAHTI

TAIPAL-SAARI

SAVI-TAIPALE

LUUMÄKI

RAUT-JÄRVI

TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN- TILANNE 2015-2020

Erikoissairaanhoito



JOUT-SENO Kuntoutus

YLE


PARIKKALA


ARMILAEKKS

RUOKO-LAHTI

TAIPAL-SAARI

SAVI-TAIPALE

LUUMÄKI

RAUT-JÄRVI

TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN- TILANNE 2020

JOUT-SENO

YLE

Erikoissairaanhoito



Kuntoutus


PARIKKALA


ERIKOISSAIRAANHOITOPERUSTERVEYDENHUOLTO

Vanhustenhuolto92%

Vanhustenhuolto54% (TPA)

9% (PA)

Terveysasemien vuodeosastot, vanhainkodit

96%

KOTIHOITO

Avokäynnit760 000

Lääkärillä (24%)

PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN EKSOTESSA 2011, SEKÄ KUNOUTUS

JATKO-HOITO

Avokäynnit200 000

Lääkärillä (45 %)

Hoitopäivät86 000

Päivystys (41%)Ajanvaraus (44%)

Kotiutuu(85%)

Jatko-hoitoon(10%)

Erva5 000 (5%)

MTP+ päihde

2%

Vam-mais-

palvelut5%

Vammais-palvelut

3%

Asumispalvelut372 000 hp

MTP + päihde

32%

Kuntoutus 5%

Laitoshoito / hoitopäivät 305 000 Kotihoito

800 000(ka 0,5 käyntiä / potilas / vrk)

Vam-mais-pal-

velut3%

MTP +

muu5%

MTP5%

Neu-vola- ja lasten-suojelu

14%

Avo- ja suunterveydenhuolto81%

n. 1600 potilasta

0,2%

3,2%

4,6%

3,2%

0,05%

Kuntoutus-tavoite 10%?


Hyvää seminaaripäivää

18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 1

Sairaaloiden alustavat tuottavuustiedot 2011

Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaariLappeenranta 18.10. 2012

Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen


Tuottavuus

TuotoksetTuottavuus =

Panokset


Tuotokset

Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite• sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen

eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana

DRG –hoitojaksot = välisuoritetuotos• tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG –Full -

hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoito-jaksot että avohoitokäynnit

Tuotosten laskeminen

• Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg–hoito-jaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla.

• Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/DRG –hoitojaksojen määrät.


Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100


Painotetut episodit 2007 2008 2009 2010 2011

HYKS 100 99 104 104 110KYS 100 104 106 118 118OYS 100 102 106 110 106TAYS 100 105 107 112 119TYKS 100 100 104 107 107Sairaalat yht. 100 101 105 108 111

Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100


Painotetut episodit2007 2008 2009 2010 2011

Etelä-Karjalan keskussairaala 100 103 104 110 114Hyvinkään sairaala 100 101 107 109 114Kainuun keskussairaala 100 103 103 106 110Kanta-Hämeen keskussairaala 100 105 105 106 109Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 108 104 102 98Keski-Suomen keskussairaala 100 105 103 104 104Kymenlaakson keskussairaala 100 106 111 113 115Lapin keskussairaala 100 104 105 104 108Länsi-Pohjan keskussairaala 100 102 107 113 117Mikkelin keskussairaala 100 104 106 107 108Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 100 97 88 94Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 97 105 107Satakunnan keskussairaala 100 100 100 103 103Savonlinnan keskussairaala 100 96 96 89 86Seinäjoen keskussairaala 100 102 99 101 102Vaasan keskussairaala 100 104 105 103 103Sairaalat yhteensä 100 102 102 103 105

Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100


Painotetut episodit2007 2008 2009 2010 2011

Forssan sairaala 100 100 99 102 107Iisalmen sairaala 100 99 97 90 78Lohjan sairaala 100 98 115 125 132Loimaan aluesairaala 100 96 91 94 97Länsi-Uudenmaan sairaala 100 101 104 99 98Mäntän sairaala 100 89 96 82 65Oulaskankaan sairaala 100 103 103 102 99Pietarsaaren sairaala 100 107 106 103 108Pohjois-Kymen sairaala 100 102 98 105 -Porvoon sairaala 100 103 110 111 118Raahen sairaala 100 106 110 109 101Salon aluessairaala 100 98 99 98 99Turunmaan sairaala 100 103 106 111 114Vakka-Suomen sairaala 100 99 103 103 99Valkeakosken sairaala 100 105 102 101 109Vammalan aluesairaala 100 101 105 102 111Varkauden sairaala 100 82 74 58 59Sairaalat yhteensä 100 100 102 102 94

Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa

terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100


Painotetut episodit

2007 2008 2009 2010 2011Haminan seudun terveyskeskus 100 88 77 90 58Heinolan terveyskeskus 100 104 99 89 99Helsingin terveyskeskus 100 137 180 185 199Imatran terveyskeskus 100 108 159 215 226Kuopion terveyskeskus 100 - 34 42 58Kuusamon terveyskeskus 100 93 85 97 76Nokian terveyskeskus 100 96 91 92 89Oulun terveyskeskus 100 112 103 105 87Pieksämäen terveyskeskus 100 100 105 102 102Porin terveyskeskus 100 104 86 59 68Tampereen terveyskeskus 100 87 85 96 106Turun terveyskeskus 100 109 107 101 106Sairaalat yhteensä 100 100 108 112 115

29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9

Panokset

Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia


Kustannustiedot1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset

• kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi

• suoritteiden ja kustannusten kohdattava

2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaisetkustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin

3. Kustannustietojen keruuohje• Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa• Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla

ohjeistuksen mukaisesti

Deflatoitujen kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100


Deflatoidut kustannukset2007 2008 2009 2010 2011

HYKS 100 99 102 100 103

KYS 100 103 107 111 113

OYS 100 107 108 109 113

TAYS 100 105 107 112 118

TYKS 100 102 107 108 111

Sairaalat yhteensä 100 102 105 106 109

Deflatoitujen kustannusten kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100



Etelä-Karjalan keskussairaala 100 102 110 115 115Hyvinkään sairaala 100 104 107 104 112Kainuun keskussairaala 100 104 110 114 121Kanta-Hämeen keskussairaala 100 101 102 102 108Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 106 110 111 115Keski-Suomen keskussairaala 100 103 108 112 113Kymenlaakson keskussairaala 100 103 108 108 109Lapin keskussairaala 100 106 110 112 114Länsi-Pohjan keskussairaala 100 102 104 102 104Mikkelin keskussairaala 100 100 107 108 110Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 101 100 101 102Päijät-Hämeen keskussairaala 100 103 106 105 109Satakunnan keskussairaala 100 100 104 106 107Savonlinnan keskussairaala 100 100 100 98 96Seinäjoen keskussairaala 100 103 102 100 104Vaasan keskussairaala 100 101 103 104 108Sairaalat yhteensä 100 102 105 106 109

Deflatoitujen kustannusten kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100




Deflatoitujen kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa




Haminan seudun terveyskeskus 100 131 96 88 46Heinolan terveyskeskus 100 97 93 94 94Helsingin terveyskeskus 100 138 158 160 167Imatran terveyskeskus 100 125 127 158 172Kuopion terveyskeskus 100 - 11 16 18Kuusamon terveyskeskus 100 133 130 124 130Nokian terveyskeskus 100 106 96 93 89Oulun terveyskeskus 100 120 128 124 98Pieksämäen terveyskeskus 100 105 108 110 109Porin terveyskeskus 100 95 110 123 121Tampereen terveyskeskus 100 91 101 109 115Turun terveyskeskus 100 100 99 102 99Sairaalat yhteensä 100 106 114 117 117

Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100


Episodituottavuus2007 2008 2009 2010 2011

HYKS 100 99 103 104 107KYS 100 102 98 106 105OYS 100 96 99 101 94TAYS 100 100 100 100 101TYKS 100 98 97 99 97

Sairaalat yht. 100 99 100 102 102

Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100


EpisodituottavuusKeskussairaalat 2007 2008 2009 2010 2011Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 95 96 100Hyvinkään sairaala 100 97 100 105 102Kainuun keskussairaala 100 98 93 93 91Kanta-Hämeen keskussairaala 100 104 102 104 101Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 102 95 92 85Keski-Suomen keskussairaala 100 102 95 93 92Kymenlaakson keskussairaala 100 103 102 104 106Lapin keskussairaala 100 98 96 93 95Länsi-Pohjan keskussairaala 100 100 104 111 113Mikkelin keskussairaala 100 104 99 99 98Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 99 97 87 93Päijät-Hämeen keskussairaala 100 96 92 100 97Satakunnan keskussairaala 100 100 96 98 96Savonlinnan keskussairaala 100 96 96 91 89Seinäjoen keskussairaala 100 99 97 101 98Vaasan keskussairaala 100 104 101 98 96Sairaalat yhteensä 100 100 97 98 97

Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100




Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa




Haminan seudun terveyskeskus 100 67 80 102 128

Heinolan terveyskeskus 100 108 107 95 106

Helsingin terveyskeskus 100 99 114 116 119

Imatran terveyskeskus 100 86 125 136 132

Kuopion terveyskeskus 100 - 318 258 321

Kuusamon terveyskeskus 100 70 66 79 59

Nokian terveyskeskus 100 91 95 99 100

Oulun terveyskeskus 100 94 81 85 88

Pieksämäen terveyskeskus 100 96 97 92 94

Porin terveyskeskus 100 109 77 48 57

Tampereen terveyskeskus 100 96 84 88 92

Turun terveyskeskus 100 109 109 99 107

Sairaalat yhteensä 100 95 95 95 98

Episodituottavuus yliopistosairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100


98

98

98

100

110

93

98

99

101

111

0 20 40 60 80 100 120

TAYS

TYKS

OYS

HYKS

KYS

Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus

Episodituottavuus keskussairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100


87

89

91

94

94

96

97

98

100

101

102

104

105

109

114

119

0 20 40 60 80 100 120 140

Savonlinnan keskussairaala

Vaasan keskussairaala

Keski‐Pohjanmaan keskussairaala

Kanta‐Hämeen keskussairaala

Seinäjoen keskussairaala

Keski‐Suomen keskussairaala

Lapin keskussairaala

Etelä‐Karjalan keskussairaala

Satakunnan keskussairaala

Kainuun keskussairaala

Mikkelin keskussairaala

Länsi‐Pohjan keskussairaala

Kymenlaakson keskussairaala

Päijät‐Hämeen keskussairaala

Pohjois‐Karjalan keskussairaala

Hyvinkään sairaala

Episodituottavuus muissa sairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100


69

90

92

93

93

97

100

100

101

101

102

103

104

109

121

122

0 20 40 60 80 100 120 140

Mäntän sairaalaLänsi-Uudenmaan sairaala

Raahen sairaalaLohjan sairaala

Oulaskankaan sairaalaIisalmen sairaala

Turunmaan sairaalaPietarsaaren sairaala

Porvoon sairaalaVakka-Suomen sairaala

Salon aluesairaalaVarkauden sairaala

Loimaan aluesairaalaForssan sairaala

Valkeakosken sairaalaVammalan aluesairaala

DRG –pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa 2011


698 698 696

682

618

560

580

600

620

640

660

680

700

720

OYS TYKS TAYS HYKS KYS

DRG –pisteen kustannukset keskussairaaloissa 2011


740 737707

694 693677 669 667

652 644 636

615599 599

579

543

400

450

500

550

600

650

700

750

DRG –pisteen kustannukset muissa sairaaloissa 2012


923

619602 592 591 578 575 574 567 560

546 535 524496

465

300

400

500

600

700

800

900

Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohti ja kustannusten ero

maan keskiarvoon 2011


Shp nimi

Vakioidut episodit/ as, indeksi koko

maa=100

Vakioidut laskennalliset kustannukset/

as, indeksi koko maa=100

Kustannusten poikkeama yhteensä

€ / 10 000 as

Käytöstä johtuva kustannusten

poikkeama € / 10 000 as

Tuottavuudesta johtuva

kustannusten poikkeama € / 10

000 as

Oman sairaanhoitopiirin

osuus laskennallista

kustannuksista (%)

Muiden sairaanhoitopiirien

osuus laskennallista

kustannuksista (%)

Itä‐Savon shp 113 126 2 629 464 1 334 059 1 295 404 88,8 11,2

Länsi‐Pohjan shp 116 114 1 261 034 1 454 224 -193 190 80,6 19,4

Keski‐Pohjanmaan sh 101 110 924 943 71 672 853 271 80,4 19,6

Kainuun shp 109 109 882 304 850 645 31 659 79,2 20,8

Pohjois‐Pohjanmaan s 104 107 630 660 359 950 270 710 94,9 5,1

Vaasan shp 103 107 674 393 267 930 406 464 88,3 11,7

Varsinais‐Suomen shp 106 107 647 035 581 280 65 755 97,9 2,1

Pohjois‐Savon shp 116 106 550 489 1 463 025 -912 536 97,7 2,3

Pirkanmaan shp 97 106 505 053 -306 250 811 303 97,8 2,2

Lapin shp 101 103 239 574 48 802 190 772 80,6 19,4

Etelä‐Savon shp 104 102 163 080 440 843 -277 763 84,3 15,7

Kymenlaakson shp 112 102 150 917 1 102 936 -952 019 87,1 12,9

Kanta‐Hämeen shp 100 102 141 654 11 668 129 986 84,1 15,9

Porvoon sairaanhoito 110 101 63 028 840 188 -777 160 54,3 45,7

Lohjan sairaanhoitoal 104 100 5 368 384 340 -378 972 55,7 44,3

Etelä‐Karjalan shp 100 100 3 588 13 544 -9 956 89,1 10,9

Satakunnan shp 98 100 -29 136 -200 701 171 565 85,9 14,1

Etelä‐Pohjanmaan shp 90 94 -527 298 -902 339 375 041 87,0 13,0

HYKS ‐sairaanhoitoalu 90 92 -651 829 -842 442 190 613 98,2 1,8

Hyvinkaan sairaanhoit 101 92 -682 038 47 975 -730 012 60,4 39,6

Keski‐Suomen shp 90 88 -1 076 297 -942 614 -133 683 88,0 12,0

Päijät‐Hämeen shp 96 88 -1 151 070 -402 778 -748 292 88,4 11,6

Pohjois‐Karjalan shp 98 85 -1 449 184 -147 215 -1 301 969 88,1 11,9


Yliopistosairaalat 2011

SairaalaCasemix

(avo/laitos)Toimenpiteitä/

hoitojaksoDiagnooseja/

hoitojaksoPäädiagnoosi/hoitojakso (%)

HYKS 1,10 5,3 2,0 100

KYS 1,24 1,7 1,7 100

OYS 1,16 1.5 1,7 100

TAYS 1,05 1,0 1,6 100

TYKS 1,02 1,9 2,0 100


Yliopistosairaalat 2011

Sairaala Toimenpiteitä/käyntiDiagnooseja/

käyntiPäädiagnoosi/

käynti (%)

HYKS 1,2 1,2 99,9

KYS 0,4 1,2 99,9

OYS 0,6 1,2 94,9

TAYS 0,1 1,0 95,9

TYKS 0,2 1,3 99,9


Keskussairaalat 2011

SairaalaCasemix

(avo/laitos)Toimenpiteitä/



ETELÄ-KARJALAN KS 0,95 1,4 2,1 100HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,02 4,3 1,9 100KAINUUN KS 0,89 0,6 1,6 100KANTA-HÄMEEN KS 0,96 1,1 1,6 100

KESKI-POHJANMAAN KS 0,92 1,2 1,8 100KESKI-SUOMEN KS 0,87 0,7 1,4 100KYMENLAAKSON KS 0,83 0,9 1,4 100LAPIN KS 0,91 0,6 1,6 100LÄNSI-POHJAN KS 1,00 1,5 2,1 99,9MIKKELIN KS 0,97 0,7 1,6 100POHJOIS-KARJALAN KS 0,99 0,7 2,2 100PÄIJÄT-HÄMEEN KS 1,01 1,6 2,2 100SATAKUNNAN KS 0,88 1,2 1,4 100SAVONLINNAN KS 0,91 0,9 1,9 100SEINÄJOEN KS 0,94 1,8 2 100VAASAN KS 0,89 0,6 1,7 100


Keskussairaalat 2011

SairaalaToimenpiteitä/

käyntiDiagnooseja/


käynti (%)ETELÄ-KARJALAN KS 0,2 1,1 99,6HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,0 1,2 100,0KAINUUN KS 0,3 1,2 99,7KANTA-HÄMEEN KS 0,3 1,2 97,4KESKI-POHJANMAAN KS 0,2 1,2 99,0KESKI-SUOMEN KS 0,5 1,2 99,6KYMENLAAKSON KS 0,4 1,1 99,5LAPIN KS 0,2 0,9 75,0LÄNSI-POHJAN KS 0,6 1,0 76,3MIKKELIN KS 0,2 1,1 99,5POHJOIS-KARJALAN KS 0,1 1,1 66,3PÄIJÄT-HÄMEEN KS 0,5 1,2 99,7SATAKUNNAN KS 0,1 1,0 93,0SAVONLINNAN KS 0,1 1,2 99,6SEINÄJOEN KS 0,2 0,9 75,1VAASAN KS 0,6 1,1 89,8


Muut sairaalat 2011

Sairaala CasemixToimenpiteitä/



FORSSAN SAIRAALA 0,85 0,5 2,4 100,0IISALMEN SAIRAALA 0,83 0,4 1,8 100,0POHJOIS-KYMEN SAIRAALA - 0,6 1,8 100,0LOHJAN SAIRAALA 0,94 5,4 2,5 100,0LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,89 1,5 2,3 100,0LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,83 4,3 1,9 100,0MÄNTÄN SAIRAALA 0,80 0,9 1,7 100,0OULASKANKAAN SAIRAALA 1,07 1,2 1,5 100,0PIETARSAAREN SAIRAALA 0,91 0,6 2,2 100,0PORVOON SAIRAALA 1,04 3,6 2,3 100,0RAAHEN SAIRAALA 0,93 0,7 1,5 100,0SALON ALUESAIRAALA 0,93 1,4 2,0 100,0TURUNMAAN SAIRAALA 0,72 1,4 1,9 100,0VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,83 1,6 2,0 99,9VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,97 1,0 1,5 100,0VAMMALAN ALUESAIRAALA 1,07 0,9 2,4 100,0VARKAUDEN SAIRAALA 0,90 0,1 2,0 100,0


Muut sairaalat 2011


käyntiDiagnooseja/


käynti (%)FORSSAN SAIRAALA 0,2 1,1 90,8IISALMEN SAIRAALA 0,1 0,7 51,9

KUUSANKOSKEN AS. 0,2 1,1 99,4LOHJAN SAIRAALA 1,2 1,3 100,0LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,1 1,3 100,0LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,9 1,2 99,9MÄNTÄN SAIRAALA 0 1,6 92,8OULASKANKAAN SAIRAALA 0,6 0,9 77,2PIETARSAAREN SAIRAALA 1,1 0,3 91,8PORVOON SAIRAALA 1,4 1,2 100,0RAAHEN SAIRAALA 0,4 1,1 99,9SALON ALUESAIRAALA 0,2 1,1 100,0TURUNMAAN SAIRAALA 0,2 1,3 100,0VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,2 1,2 100,0VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,1 0,8 72,6VAMMALAN ALUESAIRAALA 0,1 1,2 100,0VARAKUDEN SAIRAALA 0 0,4 40,3


Terveyskeskussairaalat 2011

SairaalaCasemix

(avo/laitos)Toimenpiteitä/hoitojakso (%)

Sivudiagnooseja/ hoitojakso (%)

Päädiagnoosi/hoitojakso (%)

HAMINAN TERVEYSKESKUS 1,41 0 5 100HEINOLAN TERVEYSKESKUS 1,31 46 26 100HELSINGIN TERVEYSKESKUS 0,90 0 55 100IMATRAN TERVEYSKESKUS 0,82 0 58 100KUOPION TERVEYSKESKUS 0,43 0 86 100KUUSAMON TERVEYSKESKUS 3,05 0 27 100NOKIAN TERVEYSKESKUS 1,39 37 41 100OULUN TERVEYSKESKUS 5,05 0 81 100PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 0,70 52 24 100PORIN TERVEYSKESKUS 0,57 27 10 100TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 0,80 45 20 100TURUN TERVEYSKESKUS 0,59 8 78 100


Terveyskeskussairaalat 2011


käynti (%)Sivudiagnooseja/

käynti (%)Päädiagnoosi-

kirjauksia/käynti (%)HEINOLAN TERVEYSKESKUS 36 5 89,0HELSINGIN TERVEYSKESKUS 13 18 74,9IMATRAN TERVEYSKESKUS 9 11 45,2KUOPION TERVEYSKESKUS 0 5 30,3KUUSAMON TERVEYSKESKUS - - -NOKIAN TERVEYSKESKUS 55 6 90,6OULUN TERVEYSKESKUS - - -PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 14 4 22,7PORIN TERVEYSKESKUS 0 2 54TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 33 3 17,9

TURUN TERVEYSKESKUS 11 15 56,4

29.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 34

Hilmo -aineisto 2011Yliopistolliset sairaanhoitopiirit

• Varsinais-Suomen shp: Hyvä• Helsingin ja Uudenmaan shp: Hyvä• Pohjois-Savon shp: Omia koodeja, jotka jouduttu

poistamaan; korjattu aineisto• Pohjois-Pohjanmaan shp: Kolmas aineisto tulossa

ensi viikolla: puutteita toimenpiteissä, Z –koodeissa. Erillisinä kuvantamistiedot, jotka piti yhdistää THL:ssa Hilmo-tietueisiin.

• Pirkanmaan shp: Tietojen laatu parantunut.


Keskussairaalat ja muut sairaalat /Effica –sairaalat

• Toimenpidekohdentamisongelmia ja poimintaongelmia: sama toimenpide poimittu sekä käynnille että hoitojaksolle.

• Poimintaohjelmat erikseen avohoito- ja laitoshoitotapahtumille.

• Pohjois-Kymen sairaalan kustannustiedot puuttuvat.

Erikoislääkärijohtoiset terveyskeskus-sairaalat/ yksiköt

• Laitoshoito ok• Käyntitiedot eri formaateilla ja luokituksilla

– vaatii muuntotaulun• Puutteita kattavuudessa: Käyntitietoja puuttuu: Oulu ja

Kuusamo • Vaatii erillistä karhuamista THL:sta, ei ole osa prosessia• Rajanveto-ongelmia, mikä on erikoissairaan-hoitoa ja

mikä yleislääketiedettä.


Haasteita 2012• Datat, puuttuvat tiedot ja korjausajot, kustannusten

suoritteiden täsmäyttäminen• Kustannuspainot• Virhe 2006-2010 ajoissa, joka korjattu• Ennakkotietojen julkistaminen• Psykiatrian tiedot• Hyväksytty SVT –raportiksi (Suomen virallinen tilasto)• Tilastoraportti julkaistaan joulukuussa.



Vuoden 2013 haasteet• Episodialgoritmin kehittämistyö jatkuu

– uusien määrittelyjen mukainen algoritmi mahdollisesti tuotantokäyttöön

• Painojen laskenta: O -ryhmät• Benchmarking -ajovirtojen dokumentointi

– Dokumentti nettiin

Aikataulutuksen nopeuttaminen• Hilmot ehdottomasti maaliskuun loppuun mennessä

– Palautetiedot korjaamattomista aineistoista• Edellyttää Hilmo -aineiston korjauskierrosten

vähentämistä nykyisestä• Kustannustiedot ajallaanRaportoinnin kehittäminen


18.10.2012 1

Tuottavuuslaskennan kehittäminenPetri Matveinen

Kustannuspainojen vaikutus laskentaan

• Tuotoksen mittana toimii edelleen kustannuspainotetutpalveluiden kokonaismäärät

• Nykyiset tuottavuuslaskennassa käytettävätkustannuspainot pohjautuvat edelleen HUS:n aineistosta laskettuihin ”raaka-painoihin”

• Vuoden 2011 HILMO-aineiston mukana saatiinrivikohtaiset kustannustiedot saatu kolmelta SHP:ltä

Yleisimmät DRG-ryhmät

DRG11FYHT_DRGWG1

1F_RAAKAHUS_DRGWG11

F_RAAKAKYS_DRGWG11F

_RAAKAOYS_DRGWG11F

_RAAKAYHT_LKM_RAAKA

HUS_LKM_RAAKA

KYS_LKM_RAAKA

OYS_LKM_RAAKA

908O 0.26 0.26 0.24 0.28 223217 139057 38079 46081

903O 0.27 0.25 0.29 0.32 128816 91413 19341 18062

909O 0.20 0.22 0.16 0.15 113310 76097 19013 18200

906O 0.35 0.34 0.42 0.36 97710 75484 10852 11374

901O 0.37 0.37 0.35 0.38 97283 58668 17829 20786

905O 0.41 0.41 0.39 0.41 90982 62260 16147 12575

902O 0.20 0.22 0.15 0.16 88880 52514 16854 19512

904O 0.38 0.38 0.40 0.39 79688 59882 8222 11584

317O 0.39 0.38 0.42 0.52 69137 55828 6435 6874

910O 0.29 0.30 0.23 0.33 60246 38108 11261 10877

Kustannuspainojen väliset korrelaatiot

YHT_DRGWG11F_RAAKA

HUS_DRGWG11F_RAAKA

KYS_DRGWG11F_RAAKA

OYS_DRGWG11F_RAAKA

YHT_DRGWG11F_RAAKA 1

HUS_DRGWG11F_RAAKA 0.993463802 1

KYS_DRGWG11F_RAAKA 0.775651067 0.737911924 1

OYS_DRGWG11F_RAAKA 0.810965575 0.745037944 0.70035628 1

Vaikutus tuottavuuteen, YO-sairaalat

SairaalaEpisodi-

tuottavuus Hoitojakso-tuottavuus

Episodi-tuottavuus ,yhdistetyt painot

Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot

HYKS 1.01 1.00 1.01 1.00

TYKS 0.98 0.98 0.98 0.97

KYS 1.11 1.10 1.11 1.09

OYS 0.99 0.98 0.98 0.97

TAYS 0.93 0.98 0.94 1.00

Vaikutus tuottavuuteen, keskussairaalat

Sairaala Episodi tuottavuus

Hoitojakso-tuottavuus

Episodi-tuottavuus ,yhdistetyt

painot

Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt

painot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 0.98 0.97 0.97 0.95

KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 0.96 1.00 0.96 0.97

POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1.14 1.19 1.15 1.28

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 0.87 0.87 0.87 0.85

VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 0.89 0.91 0.89 0.92

KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 0.94 0.93 0.94 0.91

LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 1.04 1.05 1.04 1.09

LAPIN KESKUSSAIRAALA 0.97 0.95 0.98 1.02

MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1.02 0.99 1.02 0.96

SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 1.00 1.01 1.00 1.01

KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 1.05 1.08 1.05 1.05

KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 0.91 0.88 0.91 0.86

KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1.01 0.96 1.01 0.94

SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 0.94 0.93 0.95 0.99

PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 1.09 1.08 1.08 1.03

HYVINKÄÄN SAIRAALA 1.19 1.11 1.19 1.08

Vaikutus tuottavuuteen, muut sairaalat

Sairaala

Episodi-tuottavuus


Episodi-tuottavuus ,yhdistetyt painot

Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot

PORVOON SAIRAALA / BORGÅ SJUKHUS 1.01 0.99 1.00 0.97

LOHJAN SAIRAALA 0.93 0.96 0.93 0.94

LOIMAAN ALUESAIRAALA 1.04 1.04 1.03 1.01

MÄNTÄN SAIRAALA 0.69 0.62 0.70 0.63

SALON ALUESAIRAALA 1.02 0.99 1.02 0.97

VALKEAKOSKEN SAIRAALA 1.21 1.22 1.20 1.18

VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS / LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0.90 0.95 0.90 0.93

VAMMALAN ALUESAIRAALA 1.22 1.15 1.20 1.12

OULASKANKAAN SAIRAALA 0.93 0.96 0.92 1.00

VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 1.01 1.00 1.01 0.98

ÅBOLANDS SJUKHUS / TURUNMAAN SAIRAALA 1.00 1.02 0.99 0.99

PIETARSAAREN SOTE 1.00 0.99 1.02 1.03

VARKAUDEN TERVEYSKESKUS 1.03 1.07 1.08 1.27

FORSSAN SAIRAALA 1.09 1.09 1.10 1.10

RAAHEN SAIRAALA 0.92 0.92 0.91 0.90

IISALMEN SAIRAALA 0.97 0.96 1.02 1.11

Vaikutus tuottavuuten, ELJTK

Sairaala Episodi-tuottavuus


Episodi-tuottavuus ,yhdistetyt

painot

Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt

painot

HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSKESKUS 0.89 0.81 0.85 0.71

IMATRAN TERVEYSKESKUS 1.48 1.61 1.47 1.65

KUOPION SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS 2.82 3.88 3.38 5.51

KUUSAMON TERVEYSKESKUS 1.12 1.11 1.02 0.86

NOKIAN TERVEYSKESKUS 1.51 1.44 1.41 1.17

OULUN TERVEYSKESKUS 0.94 0.84 0.87 0.68

PORIN TERVEYSKESKUS 0.49 0.51 0.50 0.54

TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 0.99 1.02 1.07 1.14

TURUN TERVEYSKESKUS 1.10 1.22 1.12 1.31

HEINOLAN TERVEYSKESKUS 1.59 1.56 1.47 1.27

PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 1.22 1.46 1.29 1.69

HAMINAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ 1.15 1.10 1.15 1.09

Episodinmuodostuksen uudistaminen

• Nykyinen episodien muodostuminen arvioitiin asiantuntijaryhmässä (Linna & al, 2010)

• Nykyisessä episodin muodostamisessa potilaan hoitojaksojen ja käyntien yhistyminen tapahtuu sekä pää- että 1. sivudiagnoosin kolmen ensimmäisen merkin tarkkuudella

• Ryhmän keskeinen parannusehdotus oli väljentää em. ehtoa

Episodin muodostaminen kahden merkin tarkkuudella• Testattu tuottajaepisodien osalta 10/2012• Yhdistymistä tapahtuu huomattavasti enemmän

( 2 389 373 vs. 3 159 162, ~-25 %)• Tapahtuuko yhdistymistä hieman liikaakin?

- Voi olettaa toimivan esim. aivoverisuoniensairauksien osalta (ICD-10: I60-I69)

- Mutta toimiiko esim. iskeemisten sydänsairauksienosalta(ICD-10: I20-I25)? Yhdistyy keuhkosydän- jakeuhkoverenkierron sairauksien kanssa (ICD-10: I26-I28)

Episodin muodostaminen ICD-10 ryhmien perusteella

• Testattu tuottajaepisodien osalta 10/2012• Yhdistymistä tapahtuu jonkin verran enemmän

( 2 986 617 vs. 3 159 162, ~-5,5 %)• Nyt iskeemiset sydänsairaukset (ICD-10: I20-I25) ja

keuhkosydän- ja keuhkoverenkierron sairaudet (ICD-10: I26-I28) ryhmittyvät omiin episodeihinsa

Miten tästä eteenpäin

• THL toivoo, että sairaanhoitopiirit toimittaisivat enenevässä määrin rivikohtaisia kustannustietoja HILMO-tietojenkeruun yhteydessä.

• Tiettyjen DRG-ryhmien yhdistäminen tuottavuuslaskelmia varten (DRGn o-ryhmät)

• Episodimuodostuksen uudistamisen tarkempi auditointi • Puutteelliset diagnoositiedot episodienmuodostuksessa

1

Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset

Jutta Järvelin18.10.2012

2

Tausta

• Tarve kehittää kustannusvaikuttavuuden arviointia perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa

• Aiemmin CHESS:ssä:– PERFECT- ja BM-hankkeet (suorituskyvyn

mittaaminen)– Terveydenhuollon valtionosuuksien jakoperusteita,

maksukattoja, pääkaupunkiseudun erittäin kalliita potilaita sekä Sairaalasta kotiin asti (SAKOTA)-hankkeet (aineisto samantyyppinen)

• Pilotti, jonka perusteella arvioidaan hankkeen laajentamista muualle Suomeen

3

Hankkeen organisointi ja toteutus• Tutkimuskonsortio:

– Espoo, Helsinki, Kouvola, Vantaa, Kela, HUS/HYKS ja CHESS

– Ohjausryhmä• Toteutus

– Vetovastuu ja toteutus CHESS:ssä– Osahankkeet, joissa CHESS:n työntekijöiden lisäksi

substanssiasiantuntijoita– Vuosina 2010-2015

4

Tavoitteet• Tuottaa tietoa

– Palvelu- ja hoitoketjuista– Hoitokäytännöistä– Toimivuudesta– Vaikuttavuudesta– Kustannuksista

• Mittareita toimintayksiköiden ja alueiden vertailuun keskenään sekä ajan kuluessa; tavoitteena erityisesti jatkuva käyttö

• Tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä palvelujen toimivuuteen, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin

• Osoittaa rekistereissä olevia puutteita ja esittää niihin parannuksia

• Arvioida, mitkä tiedot peruspalvelujen taloudellisuutta koskevan tutkimuksen kannalta välttämättömiä

5

Aineisto (1/3)• Neljä kuntaa Espoo, Helsinki, Kouvola ja Vantaa• Tietoja em. kuntien asukkaiden kaikista sosiaali- ja

terveyspalveluista• Vuodet 2006-2013

6

Aineisto (2/3)• Kunnat: kuntien asukkaiden sosiaali- ja

terveyspalvelujen käyttöä koskevat tiedot• THL: hilmo, sosiaali-hilmo ja muut rekisterit (=

laitoshoitoa koskevat tiedot)• Kela: lääkkeitä ja yksityissektorin käyttöä sekä muita

kelan korvaamia etuuksia koskevat tiedot• Tilastokeskus: sosioekonomista asemaa ja

kuolleisuutta koskevat tiedot• THL:n RAI-tiedot• HUS/HYKS:n elämänlaatua koskevia tietoja eräiltä

osin

Aineisto (3/3)• Kuntien avohuollon aineisto yksilötasolla:

– Hetu– Käyntipäivämäärä– Tuottajayksikkö– Palvelun antanut ammattilainen– Muut tiedot (esim. käynnin syy)

• Liitännäissairauksia koskevat tiedot hilmosta ja kelan rekistereistä

7

8

Osahankkeet• Lapset• Vanhukset• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat• Diabetes-potilaat• Vammaiset ja työkyvyttömät henkilöt• Muut tutkimuskysymykset

9

Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä• Kuvataan asiakas-/ potilasryhmien palvelu- ja

hoitoketjuja sekä voimavarojen kohdentumista ketjun eri kohtiin

• Vanhusten laitostumiseen vaikuttavat tekijät• Päivystyksenä alkaneet hoitojaksot• Selvitetään potilaiden/asiakkaiden ohjautumista

erityyppisten palvelujen piiriin• Minkälaisissa avohoidon palveluissa (ml.

asumispalveluissa) potilaat ovat sairaalahoidon jälkeen?

• Selittyvätkö Perfect-hankkeessa havaitut erot avopalvelujen erilaisella tarjonnalla?

Haasteet sosiaalipalvelujen aineiston käsittelyssä• Yksittäisen kunnan tiedot eri tietojärjestelmissä• Tietojärjestelmien rakenne vaihtelee• Käsitteet vaihtelevat• Palvelujen tarjonta monimuotoista

→ tutkimuksen kannalta kiinnostavaa, mutta aineiston kokoaminen haasteellista

10

Tilanne lokakuu 2012• Terveyspalveluja koskeva aineisto valtaosin kerätty• Sosiaalipalvelujen aineisto yhdestä kunnasta ja

muiden osalta suunnittelutyötä tehty• Ensimmäiset kuvailevat raportit vuoden 2012

loppuun mennessä

11

12

Hankkeen tuotos ja hyödynnettävyys• Monipuolisesti peruspalveluja koskevaa tietoa

– Toimintayksiköiden vertailuun ja kehittämiseen– Parannustoimenpiteisiin kannustamiseen ja

vaatimiseen– Voimavarojen jakoa koskeviin päätöksiin

• Päätöksentekijät, tuottajat ja kuntien asukkaat • Laajentaminen muualle Suomeen?

OECD:n terveydenhuollon laatuosoittimet

Miten ne soveltuvat Suomeen?

Päivi Hämäläinen, osastojohtaja

18.10.2012 Päivi Hämäläinen, LT, VTM, terveydenhuollon erikoislääkäri 1

Tausta: OECD• Kehittämistyötä tehty 2002 alkaen• Tuloksista julkaistiin aluksi vain teknisiä raportteja.• Viiden vuoden työn jälkeen julkaistiin ensimmäiset 17

maa-tasoista laatuosoitinta:– OECD:n Health at a Glance 2007. – Sittemmin laatuosoittimista on tullut pysyvä osa tätä

julkaisusarjaa (2009 ja 2011), vaikkakin julkaistujen osoittimien määrä on hiukan vaihdellut.

• Ensimmäiset hankkeessa kehitetyt osoittimet on siirretty OECD:n perustilastotuotantoon, ja ne julkaistaan vuosittain OECD:n tilastotietokannassa (www.oecd.org/health/healthdata).

18.10.2012 2Päivi Hämäläinen, LT, VTM, terveydenhuollon erikoislääkäri

OECD HCQI- laatuosoitintyön ja EU-sairastavuustilasoinnin kansallinen soveltaminen

• OECD:n terveydenhuollon laatuosoitinhankkeen (OECD Health CareQuality Indicators) tavoitteena on ollut laatia ja käyttää mittareita, joilla voidaan seurata terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvyn ja laadun kehittymistä.

• Työllä tuetaan eri maiden palvelujärjestelmien kehittämistä siten, että maat voivat kansainvälisin vertailuin seurata omaa toimintaansa suhteessa muiden vastaavan kaltaisten maiden terveydenhuollon toimintaan.

• Osoittimet kertovat maiden keskinäisestä suhteesta arvioituna valitulla mittarilla, mutta ne eivät kerro erojen taustalla olevia syitä.

• EU Eurostat taas etsii sairastavuustietojen saamiseksi Eurooppa-tilastoihin menetelmiä, joilla eri maat voisivat parahiten tuottaa tiedot.

18.10.2012 3Päivi Hämäläinen, LT, VTM, terveydenhuollon erikoislääkäri

Osoittimien viitekehys ei siten ole suoraanmaan sisäisessä aluetason tarkastelussa

OECD HCQI- laatuosoitinyön ja EU-sairastavuustilasoinnin kansallinen soveltaminen• Sekä Eurostatilla että OECD:llä oli tiedonkeruu 2009 datasta.

THL päätti kokeilla samalla löytyisikö niistä kansallisella tasolla aluetarkastelussa hyödyllistä seurattavaa.

• Sairaanhoitopiirikohtaiset tiedot laskettiin joko yhdeltä vuodelta (2009) tai viideltä vuodelta (2005-2009).

• Laskennassa käytettiin samoja OECD:n kehittämiä menetelmiä, joita käytettään Suomen toimittaessa tiedot joka toinen vuosi tehtävään OECD:n Health at a Glance –julkaisuun.

• Soveltuvista osoittimista tuotettiin shp-tason tiedot. Tuloksia esiteltiin shp-edustajille 19.3. 2012. Kokouksessa ei nähty esitettä laatuosoittimien julkaisemiselle shp-nimillä. 19.4. 2012 raporttiluonnos lähetettiin vielä shp-arvioitavaksi. Nyt raportti on julkaistu.

4.5.2012 4Päivi Hämäläinen/THL Morbidity statistics työryhmä

OECD laatuosoittimien tarkastelunäkökulmat• Kroonisten sairauksien hoito (perusterveydenhuolto ja pth-esh yhteistyö)

”avoidable admissions”

• Erikoissairaanhoidon toiminta kroonisten sairauksien akuuttien tilanteiden hoidossa

• Potilasturvallisuus

• Mielenterveyspalvelut

• Syöpäsairauksien seulonta ja hoito

• Tarttuvien tautien ehkäisy


Krooniset sairaudet; vältettävissä olevat vuodeosaston hoitojaksot sairaalassa


-Astma-Keuhkoahtaumatauti-Diabetes-Sydämen vajaatoiminta-verenpainetauti

Filosofia : Jos perusterveydenhuolto ja hoito-ketjut toimivat hyvin, on sairaalaan joutuminennäiden tautien vuoksi harvinaista.

Lähde: Hilmo, päädiagnoosi

Arvio: tautien yleisyys ja diagnoosin kirjaaminenriittäviä alueelliseen vertailuun

Sairaanhoitopiirien välillä on eroja joista osassaheijastuu taudin esiintyvyyserot, osassa ei

Perusterveydenhuoltoa tarkastellaan sairaalan kautta


Astma on krooninen sairaus, joka on mahdollista hoitaa perusterveydenhuollossa siten, että ei jouduta vuodeosastohoitoon. Astman onnistunut hoitaminen perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

ikävakioitu 15 vuotta täyttäneiden sairaalahoito astman vuoksi 2009, 1/100 000

OECD: Health at a Glance, 2011

Kroonisten sairauksien akuutinpahenemisen hoito

• Sydäninfarkti 30-päivän kuolleisuus• Aivoinfarkti 30-päivän kuolleisuus• Aivoverenvuoto 30 päivän kuolleisuus


Määrittelyssä jkv eroa ja Suomen Perfect tuotantoon, joka on yksityiskohtaisemaa. Ei ollut tarvetta toistaa shp-tasolla OECD-määritelmien mukaisena.

Mielenterveyspalvelut

• Sikitsofreniapotilaiden uusintakäynti sairaalassa, 30 pv

• Mielialapotilaiden uusintakäynti sairaalassa 30 pv



Yhteensä Miehet Naiset

Norja 28,9 30,5 27,7

Ruotsi 24,4 23,2 25,7

Tanska1 24,0 23,2 24,4

Suomi 19,3 18,2 20,7

OECD‐maat 16,9 17,1 16,7

Kanada2 11,1 11,3 10,9

Iso‐Britannia 8,1 8,4 7,8

Uusi hoitojakso 30 päivän kuluessa

Ikä- ja sukupuolivakioitu skitsofrenian uusintakäyntien osuus samassa sairaalassa joissakin OECD-maissa vuosi 2009, %

Potilasturvallisuus

• Toimenpiteiden sekä postioperatiiviset komplikaatiot• - keuhkoembolia tai laskimotromboosi• - sepsis• - pistohaava tai laseraatio• - vierasesine• - katetrointiin liittyvä infektio

• Synnytystraumat• - 3-4 asteen repeämä tavallisessa alatiesynnytyksessä• . 3-4- asteen repeämä imukuppi ja pihtisynnytyksissä



Synnytyksen aikaiset 3. tai 4. asteen repeämät joissakin OECD-maissa 2009, %

Spontaani alatiesynnytys

Pihti‐ tai imukuppisynnytys

Suomi 0,6 3,4

Alankomaat 2,1 3,6

Norja 2,0 3,8

OECD‐maat 1,6 5,5

Iso‐Britannia 2,2 6,3

Tanska 3,1 6,6

Ruotsi 3,1 11,1

Yhdysvallat 2,1 12,5

Kanada 2,7 13,7


Huom; tapausten pienen määrän vuoksi käytössä vuosien 2005-2009 tieto

Syöpäsairaudet• Kohdunkaulan syöpäseulonnan peitto• Mammografiaseulonnan peitto• Kohdunkaulasyöpä, eloonjäämisluvut• Rintasyöpä, eloonjäämisluvut• Paksunsuolen syöpä, eloonjäämisluvut


Tarttuvien tautien ehkäisy• Lasten rokotusten peitto• Vanhusten influenssarokotusten peitto

Näitä tietoja julkaistaanaluetasoisina myös muualla

Osoitinten tarkastelussa esiin tulleita seikkoja I• Toimenpideluokituksen käytön vaihtelut ja vakioinnin

valinta ongelmia kv-vertailussa, huomioitava myös kansallisesti vaikka pienempi ongelma yhdenmukaisemman toimintaympäristön takia.

• Vakiointi OECD 2005 väestöön hankaloittaa vertailua muuhun tietoon (voidaan tuottaa muillakin, mutta kv-tasoon vertailu häviää)

• Osa sairaanhoitopiireistä on tuotantovolyymiltään liian pieniä hyödyntämään osoittimia (luottamusvälit liian suuret, vain 5-v yhteisdata riittää analyysin, sekin vain heikosti ja liian hidasta dataa kehittämistoimiin)

• Suomesta puuttuu tulosyyn dg, sivudiagnoosien tuottaminen hilmoon on puutteellista.


Osoitinten tarkastelussa esiin tulleita seikkoja II• Kirjaamisen laadun erot ovat hyvin tärkeitä erityisesti

potilasturvallisuusosoittimien osalta. Mitä suurempi shp(tai maiden välinen) vaihtelu sitä todennäköisempää että kyse on kirjaamisen ongelmista kuin itse toiminnan eroista.

• Potilastiedot tulevat analyysiin kotipaikan mukaan –liikkuvuuden kasvaessa tarvitaan hoitopaikkakohtainen data.

• Päiväkirurgia/poliklinikka versus hoitopäivä kirjaamisen käytännössä on eroja, jotka pitäisi tarkastella tarkemmin ja yhtenäistää.


Pohdinta• Onko OECD-menetelmällä tuotetuilla luvulla mitään

kansallisen tason käyttöä?• Syöpä- ja synnytysrekisteristä otetun tiedon laatu parhainta,

vertailukelpoista• Perusterveydenhuollon suuria volyymejä kuvaava data

käyttökelpoista, huomioitava kuitenkin etäisyyden vaikutus hoitopäätöksiin

• Niistä asioista joista tehdään Perfect-menetelmillä tai syöpä-ja tartuntatauitoiminnan puitteissa aluevertailutietoa, ei kannata rinnakkain tuottaa erikseen kansallisen tason OECD-osoitintietoa

• Muidenkin osoittimien kohdalla datan tekemistä näkyväksi ja arviointia kannattaa jatkaa


LOPUKSI

• Yksi laatuosoittimien kehittämistyön nyrkkisääntö on se, että osoittimia muodostettaessa käytettävän tiedon laatu paranee, kun osoittimia aletaan julkaista. Terveydenhuollon laatuosoittimien käytön kehittämistä voidaan haasteista huolimatta viedä eteenpäin siten, että osoittimia julkaistaan ja tuloksista sekä osoittimien käyttömahdollisuuksista keskustellaan tiedon toimittajien, tässä tapauksessa sairaanhoitopiirien kanssa.

• THL julkaisee jatkossa voimavarojensa puitteissa sairaanhoitopiiritasoiset osoitinluvut kahden vuoden välein tapahtuvan OECD:n laatuosoitintiedonkeruun yhteydessä.



Lisätietoja raportissaja [email protected]@thl.fi

KIITOS!


Sairastavuustilastoinnin kehittäminen ja OECD:n laatuindikaattorit Suomessa (pdf 7,31 Mt)http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-710-3Julkaisu on saatavissa THL:n kirjakaupastawww.thl.fi/kirjakauppa

Health at a Glance 2011. OECD Indicators.http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-2011_health_glance-2011-en

sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus

Health & Medicine