ptt2ennuste 0met sÄsektori - paperiliitto...suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia,...

PTT-ennusTe –MeTsÄseKTORI2/2013 (8.10.2013)

PTT-ennuste – metsäsektori 2/2013

Taloustilanne on jatkunut Euroopassa tänä vuonna epä-varmana. Paraneva talouskasvu kirkastaa osin metsäsek-torin näkymiä ensi vuonna.

Paperin kysyntä vähenee Euroopassa talouden elpymi-sestä huolimatta. Kapasiteetin lisäsulkemiset ovat mah-dollisia myös jatkossa Suomessa. Paperin vienti ja tuotan-to alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Keskimääräinen vientihinta laskee tänä vuonna, mutta nousee jälleen ensi vuonna, jos tarjontaa edelleen vähennetään Euroopas-sa. Kartongin vienti on kasvanut Suomessa tänä vuonna reippaasti. Vienti kasvaa myös ensi vuonna.

Sellun viennissä positiivinen vire jatkuu. Vienti kasvaa tänä vuonna liki 10 prosenttia. Koska huomattava osa tuotetusta massasta käytetään kotimaassa, kasvaa massan tuotanto kuitenkin selvästi vientiä vähemmän.

Rakentaminen Euroopassa näyttää vihdoin saavutta-van pohjakosketuksen tänä vuonna. Maltillinen talouskas-vu pitää rakentamisinvestoinnit kuitenkin edelleen varo-vaisina ensi vuonnakin. Rakentamisen viriäminen Euroo-pan ulkopuolisilla markkinoilla kompensoi osin kysynnän laskua kotimaassa ja muualla Euroopassa. Vientiä pysty-tään lisäämään parantuneen kilpailukyvyn turvin. Sahojen nousevaa kannattavuuskehitystä tukee myös sahatavaran hinnannousu. Ensi vuonna puutuotteiden kysyntä kasvaa lievästi myös Euroopassa, mutta painopiste säilyy Aasian kasvavilla markkinoilla.

Metsäalan tuloskunto kohenee

2013%-muutos

2014%-muutos

PuumarkkinatPuun tuonti 20 – 25 3 – 8Markkinahakkuut 2 – 5 1 – 3Puukaupat yksityismetsissä 12 – 14 1 – 3Puun nimellishinta2 tukki 3 – 4 0 – 3 kuitu 1 – 2 0 – 2Nimelliset kantorahatulot 7 – 9 1 – 32 pystykaupat

2013 %-muutos

2014%-muutos

VientimarkkinatPaperi määrä -4 – -3 -4 – -2

hinta -2 – -1 0 – 2Kartonki määrä 6 – 7 2 – 3

hinta 0 – 1 2 – 3Massa1 määrä 9 – 10 0 – 5

hinta 2 – 4 -5 – 0Sahatavara määrä 7 – 9 3 – 5

hinta 2 – 3 1 – 31 pääosin sellua

Keskeiset ennusteluvut vuosina 2013–2014

Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh. 040 592 6820, paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078, sahateollisuus: Jyri Hietala, puh. 040 164 8151, sähköposti: [email protected]

Metsäteollisuuden valoisammat näkymät lisäävät puun käyttöä tänä ja ensi vuonna. Käyttö heijastuu sekä tuon-nin että kotimaan hakkuiden kasvuna. Hakkuumäärät nousevat korkeimmiksi sitten vuoden 2007 ennätyshak-kuiden.

Puun kysyntä on vauhdittanut puukauppaa tänä vuon-na. Ensi vuonna kauppa käy edelleen vilkkaasti, mutta kasvuprosentti jää maltillisemmaksi kuin tänä vuonna. Tukin hinta nousee tänä vuonna hieman sahatavaran vientihintaa enemmän. Ensi vuonna puun hinta pysyy reaaliarvoltaan tämän vuoden tasolla. Alueellisesti puu-kauppa on käynyt tänä vuonna tavanomaiseen tapaan. Etelä-Savo, Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi ovat edel-leen vahvoja tukkipuun tarjoajia.

Puun hinnan nousu ja lisääntyvät hakkuut näkyvät metsätalouden kannattavuuden ja bruttokantorahatulo-jen selkeänä kasvuna. Ensi vuonna bruttokantorahatulot yltävät 1,5 miljardiin euroon. Myös metsätalouden kan-nattavuus paranee tänä ja ensi vuonna.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa kasvaa noin 9,1 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2014 käyttömäärä kasvaa edelleen ja yltää noin 10 miljoonaan kuutiometriin. Vuodelle 2015 asetettu käyttötavoite 10–12 miljoonaa kuutiometriä on siten jo hyvin lähellä.


2

Euroopan talous alkaa vihdoinkin elpyä

Taloustilanne on jatkunut Euroopassa tänä vuonna epävar-mana, mutta hidasta elpymistä on tapahtunut. PTT arvioi euroalueen talouden supistuvan tänä vuonna 0,2 prosent-tia viime vuoteen verrattuna, mutta kasvavan ensi vuonna 1,4 prosenttia. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 2,3 prosenttia. Koko maailman talous kasvaa Aasian vetämänä tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,9 prosenttia. Kiinan kasvu on edelleen vahvaa, noin seitsemän prosenttia kumpanakin vuonna. USA:n kasvu voimistuu ensi vuonna tämän vuo-den 1,7 prosentista 2,5 prosenttiin.

Euro on vahvistunut tänä vuonna hieman USA:n dol-lariin nähden. PTT:n arvion mukaan euro heikkenee ensi vuonna, mutta muutos ei ole suuri. Ruotsin kruunun keski-kurssi heikentyy hiukan euroon nähden ensi vuonna, mutta kruunu säilyy edelleen vahvana.

Paperin kysynnän nopea väheneminen on jatkunut EuroopassaPaperin kysynnän väheneminen on jatkunut Euroopas-sa voimakkaana tänä vuonna. Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan kysyntä on vähentynyt vuoden 2013 tammi-elokuussa lähes kuusi prosenttia vuoden 2012 vas-taavaan aikaan verrattuna. Kysynnän väheneminen on ollut erityisen voimakasta päällystetyssä hienopaperissa (CWF) ja päällystetyssä aikakauslehtipaperissa (LWC, MWC), mo-lemmissa noin kahdeksan prosenttia. Myös paperin toimi-tukset ovat vähentyneet Euroopassa kaikkiaan liki kuusi prosenttia viime vuodesta. Paperin kysynnän vähenemi-nen jatkuu myös ensi vuonna. Vaikka taloudellinen tilanne Euroopassa paranee, kysyntää heikentää paperin korvaa-minen muilla viestintävälineillä.

Paperikoneiden sulkemisesta on Euroopassa tullut arkipäivää Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime vuo-sina ja myös tänä vuonna. Sulkemisilla on pyritty vähen-tämään paperin tarjontaa ja siten parantamaan hintakehi-tystä ja tuotannon kannattavuutta kysynnän vähentyessä. Tänä vuonna on suljettu erityisesti sanomalehtipaperi- ja SC- paperikapasiteettia. Kapasiteetin vähentämisestä huo-limatta paperin hintakehitys on edelleen Euroopassa heik-koa. Paperintuottajat jatkavat Euroopassa ensi vuonna se-kä kapasiteetin vähentämistä että kustannusten karsimista.

Myös Suomessa on viime vuosina suljettu monia pape-rikoneita. Vuodesta 2008 kapasiteetti on vähentynyt noin kolmella miljoonalla tonnilla ja on noin neljänneksen pie-nempi kuin viisi vuotta sitten. Tälle vuodelle on syyskuu-hun mennessä ilmoitettu yhden paperikoneen sulkemi-

METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuuden vientitulot hivuttautuvat ylöspäin

nen. UPM sulki vuoden ensimmäisen puoliskon aikana SC-paperia tuottavan koneen Raumalla.

Vaikka Euroopan talous kasvaa, paperin tuotanto vähenee Suomessa Paperin vienti ja tuotanto Suomessa vähenivät tämän vuo-den ensimmäisen puoliskon aikana noin kolme prosenttia. Erityisesti aikakauslehtipaperien vienti on vähentynyt. PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin vähenevän Suomessa tänä vuonna 3–4 prosenttia kysynnän jatkuessa Suomen tärkeimmissä vientimaissa loppuvuonnakin vaimeana. Ta-loustilanteen lisäksi taloussuhdanteista riippumaton raken-teellinen kysynnän väheneminen vaikuttaa vientiin.

PTT:n arvion mukaan talouskasvu on ensi vuonna Euroopassa tätä vuotta parempaa. Paperiteollisuuden ra-


kenteellinen muutos kuitenkin jatkuu ja talouskasvusta huolimatta paperin kysyntä edelleen vähenee. Tuotanto Suomessa vähenee tästä vuodesta edelleen 2–4 prosenttia. Paperikoneiden lisäsulkemiset ovat mahdollisia.

Paperin vientihinnan kehitys nihkeää Paperin hintakehitys on jatkunut Euroopassa tänä vuonna heikkona. FOEX:n raportoimien paperilajien hinnat ovat laskeneet 1–6 prosenttia. Myöskään paperin keskimääräi-nen vientihinta Suomesta ei ole noussut, vaan oli vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla sama kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Paino- ja kirjoituspapereista ainoastaan päällystämättömän hienopaperin vientihinta oli hienoisesti viime vuotta korkeampi. Aikakauslehtipaperin vientihinta aleni kaksi prosenttia.

PTT arvioi Suomen keskimääräisen vientihinnan kehi-tyksen jäävän tänä vuonna useammasta aiemmasta vuo-desta poiketen negatiiviseksi. Keskihinta jää pari prosenttia viime vuotta alhaisemmaksi. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee hieman eli 0–2 prosenttia. Hintatason nostaminen edellyttää kuitenkin tarjonnan vähentämistä ja koneiden sulkemisia Euroopassa.

Kartongin vienti kasvanut reippaasti, vientihinnassa ei muutostaVaikka lama on tuonut haasteita myös kartongintuottajil-le, tilanne kartonkiteollisuudessa on huomattavasti pape-rintuotantoa valoisampi. Kartongin kysyntä kasvaa, eikä tuotannossa ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aika-na kartongin vienti Suomesta kasvoi noin kymmenyksen. Suurta prosentuaalista kasvua osin selittää viime vuosina toteutetut kapasiteetin laajennukset, mutta myös odotettua heikompi vertailujakso. PTT:n arvion mukaan kysyntä jat-kuu syksyllä hyvänä ja vienti Suomesta kasvaa tänä vuonna 6–7 prosenttia viime vuodesta. Taloustilanteen paranemi-nen lisää kartongin kysyntää edelleen ensi vuonna. Tuo-tanto ja vienti Suomesta kasvavat PTT:n arvion mukaan 2–3 prosenttia.

Vientihinnan kehitys on ollut vientimäärien nousua vai-meampaa. PTT:n arvion mukaan kartongin keskimääräinen vientihinta säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai nou-see korkeintaan prosentin. Vientihinta nousee ensi vuon-na hieman enemmän, 2–3 prosenttia, talouden kasvaessa ja kysynnän vahvistuessa.

Sellun hinta pysyy korkeanaSellun kysyntä on tänä vuonna jatkunut vahvana ja eri-tyisesti havusellun hinta on pysynyt korkeana. Pohjoisen havusellun dollarihinta lähti syyskuussa 2012 jälleen nou-suun ja nousi kesäkuuhun saakka. Hintataso on tämän jäl-keen säilynyt vakaana. Maailmanlaajuisesti sellun kysyntää on viime vuosina pitänyt yllä erityisesti Kiina.

Maailmalla on käynnistynyt tai käynnistymässä useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntyminen tuo painetta sellun hin-

toihin ensi vuonna. Lehtisellun tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa myös havusellun hintoihin.

PTT:n arvion mukaan havusellun kysyntä–tarjontatasa-paino säilyy tänä vuonna edelleen hyvänä. Sellun keski-määräinen vientihinta Suomesta on 2–4 prosenttia viime vuoden keskihintaa korkeampi. Globaalin kapasiteetin li-säyksen vaikutukset näkyvät Suomen vientihinnassa ensi vuonna. Hinnan aleneminen on kuitenkin vähäistä, 0–5 prosenttia.

Sellun vientimäärät poikkeuksellisen korkeita, massan tuotanto ei juuri muutuMassan vienti Suomesta oli jo viime vuonna poikkeuk-sellisen suurta viime vuosiin nähden. Tänä vuonna vienti on kasvanut entisestään ja sellutehtaiden käyntiasteet ovat olleet korkeat. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana mas-san vienti Suomesta kasvoi 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nousua selittää paitsi vahva kysyntä myös paperintuotannon väheneminen Suomes-sa. Kun kotimaassa tarvittavan sellun määrä on vähen-tynyt, markkinasellun määrä on noussut. PTT:n arvion mukaan vienti säilyy vahvana myös syksyllä ja vientimää-rä koko vuonna kasvaa 9–10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna vienti edelleen kasvaa hieman, 0–5 prosent-tia, paperintuotannon vähentyessä Suomessa ja kysynnän säilyessä vahvana.

Sellun viennin ja kartongin tuotannon kasvaessa tuote-taan Suomessa massaa tänä vuonna viime vuotta enemmän, vaikka paperin tuotantomäärä väheneekin. Tuotantomäärä kasvaa 2–3 prosenttia. Massa sisältää kemiallisen massan eli sellun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan. Ensi vuonna massan tuotantomäärä säilyy likimain tämän vuo-den suuruisena.

Rakentaminen Euroopassa saavuttamassa pohjakosketuksenSuomen sahateollisuus on kärsinyt Euroopan alati jatku-vasta heikosta talouskehityksestä ja sen tuomasta vaisusta rakentamisaktiivisuudesta. Alueen osuus Suomen sahata-varan viennistä on laskenut enää kolmannekseen kaikes-ta viennistä.

Rakentamisen ennusteita on korjattu tänäkin vuonna alaspäin talouskasvun jäädessä monissa Euroopan maissa aiemmista arvioista. Euroconstructin ennusteen mukaan rakentamisen nousua Euroopassa saadaankin odotella ensi vuoteen. Vuodelle 2013 ennusteet povaavat 2,8 prosentin laskua rakentamisen volyymissa. Erityisesti uudisasunto-rakentaminen on jäänyt aiemmista ennusteista. PTT:n en-nusteen mukaan asuinrakentaminen laskee Suomessa tänä vuonna kolme prosenttia. Sahatavaran menekin kannalta erityisen haitallista on pientalorakentamisen väheneminen tänäkin vuonna.

Luottamusindikaattoreiden perusteella rakentaminen Euroopassa näyttäisi vähitellen saavuttavan käännepistet-tä. Sahojen ahdinko ei kuitenkaan helpotu saman tien, sil-lä maltillinen talouskasvu pitää rakentamisinvestoinnit va-


4

rovaisina. Vuodelle 2014 Euroconstruct ennustaa puolen prosentin lisäystä rakentamisen volyymiin Euroopassa. PTT arvioi talonrakentamisen kasvavan Suomessa lievästi ensi vuonna, vaikka asuinrakennuksissa investoinnit edel-leen vähenevät.

Epävarmuus kasvaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoillaPohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat lisänneet sahatavaran tuon-tia voimakkaasti viime vuosina. Toistuvat konfliktit ovat kuitenkin luoneet alueelle merkittävää epävarmuutta. Mark-kinatilanne näyttääkin olevan nyt tietynlaisessa murrospis-teessä. Egyptin yhteiskunnallinen epävakaus on vähentä-nyt turismia tänä vuonna ja maan bruttokansantuotteen kasvuvauhti on laskenut. Taloudellisen aktiviteetin hiipu-minen on johtanut maassa valuuttapulaan, mikä voi vai-keuttaa kaupankäyntiä. Syyrian konfliktin eskaloitumisella laajemmalle alueelle olisi vaikutuksia myös alueen muihin tärkeisiin sahatavaramarkkinoihin.

Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa rakentaminen nousussaJapanin valtion mittavat elvytystoimet yhdistettynä maas-sa vuosia patoutuneen rakentamistarpeen kanssa ovat li-sänneet asuinrakentamista vauhdilla tänä vuonna. Vuoden 2014 huhtikuussa voimaan astuvat arvonlisäverokorotuk-set ovat myös oletettavasti siirtäneet investointeja kuluvalle vuodelle. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa asuntoaloi-tukset nousivat vajaa kymmenen prosenttia, puurakenteis-ten jopa hieman enemmän. Suurten rakennusyritysten ti-lauskannat ovat myös kasvaneet voimakkaasti.

Kiinassa valtion tukema rakentaminen on jatkanut voi-makasta kasvua tänä vuonna. Kun samalla USA:n talous on kääntynyt kasvu-uralle ja rakentaminen lisääntynyt, ovat Kanadan tuottajat kääntäneet katseitaan Kiinasta en-tistä enemmän rajanaapurin suuntaan. Asuntoaloitukset USA:ssa olivat elokuussa lähes 20 prosenttia korkeam-mat edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrät ovat vielä kaukana huippuvuosista, mutta rakenta-misen arvioidaan jatkavan tasaista nousevaa trendiä myös tulevaisuudessa.

Suomen sahatavaran tuottajien markkinaosuus kasvanutSuomen sahatavaran tuotanto nousi viisi prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden vastaavaan ajan-kohtaan nähden. Kotimaan toimitukset vähenivät arviolta vajaa viisi prosenttia. Sahojen lopputuotevarastot laskivat viime vuodesta.

Sahatavaran tuotantoa nosti viennin kymmenen pro-sentin lisäys edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vienti lisääntyi sekä kuusi- että mäntysahatavarassa. Vien-ti Eurooppaan laski neljä prosenttia. Tähän vaikutti eri-tyisesti viennin voimakas vähennys Ranskaan. Euroopan ulkopuolisille markkinoille vientimäärä lisääntyi reilun vii-denneksen. Japaniin vienti lisääntyi puolella ja Kiinaan vien-timäärät kolminkertaistuivat.

Yleisesti viennin edellytyksiä Suomesta on lisännyt euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden. Puun saatavuu-dessa ilmenneet ajoittaiset ongelmat Ruotsissa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa ovat toisaalta häirinneet kilpailijamaiden sahatavaran tuotantoa. Näiden seurauksena suomalaiset sa-hatavaran tuottajat ovat onnistuneet lisäämään markkina-osuuksia päävientimarkkinoilla.

Viime vuoden lopussa toteutetut tuotannonrajoitukset Euroopassa lisäsivät kysynnän ja tarjonnan tasapainoa jo alkuvuodesta. Sahatavaran varastot ovat pienentyneet vii-me vuodesta, mikä on vahvistanut tuottajien neuvottelu-asemaa. Saavutettu markkinatasapaino on mahdollistanut noin kolmen prosentin korotuksen Suomen sahatavaran keskimääräiseen vientihintaan tammi-kesäkuussa. Kuusi-sahatavaran vientihinta on noussut suhteellisesti hieman enemmän kuin mäntysahatavaran.

Tänä vuonna sahatavaran tuotanto kasvaa viennin siivittämänäSahatavaran tuotanto kasvaa PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna neljä prosenttia. Kotimaan toimitukset jäävät edel-lisvuodesta muutaman prosentin. Sahatavaran viennin kas-vu tasoittuu loppuvuodesta ja yltää vuonna 2013 yhteensä 7–9 prosentin kasvuun.


Euro on vahvistunut lievästi kruunuun nähden alkuvuo-den arvosta, eikä siten nosta suomalaisten viejien kilpai-lukykyä vuoden toisella puoliskolla. Vientiä ylläpitää lop-puvuodesta vahva kysyntä Aasiassa. Japanin sahatavaran tuonti on alkuvuodesta kasvanut huomattavasti nopeam-min kuin rakentaminen, ja tämän seurauksena PTT arvioi viennin kasvuvauhdin tasaantuvan vuoden jälkipuoliskolla. Kuusisahatavaran vientiä pitää yllä myös vahvana pysyttele-vä kysyntä Kiinassa ja Lähi-idässä. Pohjois-Afrikan mark-kinatilanteeseen PTT ei ennakoi muutoksia vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta. Euroopan vientimarkkinat säilyvät haasteellisina myös loppuvuodesta.

Kausitasoitetun kysynnän lievä hiljeneminen vuoden toisella puoliskolla sekä kilpailijamaiden lisääntynyt tarjonta luo PTT:n arvion mukaan laskupainetta sahatavaran keski-hintaan. Sahatavaran keskimääräiseen vientihintaan vaikut-taa olennaisesti myös muutokset viennin suuntautumisessa. Verrattuna edellisvuoteen kuusisahatavarasta yhä suurempi osa viedään Kiinaan ja Lähi-itään, missä keskihinta ei usein-kaan yllä Euroopan markkinoilla saatuun hintaan. PTT en-nustaa Suomen sahatavaran keskivientihinnan jäävän silti 2–3 prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeammaksi.

Ensi vuonna vientinäkymät kohenevat entisestään PTT ennustaa sahatavaran tuotannon lisääntyvän kolme prosenttia vuonna 2014. Kotimaan toimitukset pysyttele-vät kuluvan vuoden alentuneissa määrissä. Viennin PTT ar-vioi kasvavan ensi vuonna 3–5 prosenttia. Painopiste säilyy Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla.

Vientiä saadaan PTT:n näkemyksen mukaan lisättyä Aasiaan ja Lähi-itään. Lisääntyvä rakentaminen USA:ssa tuo entisestään tilaa Kiinan sahatavaramarkkinoille. Menek-kiä Pohjois-Afrikkaan avittaa osaltaan euron arvioitu heik-keneminen dollariin nähden. Sahatavaran kysyntä ei enää Euroopassa laske ensi vuonna. Suomen päävientimarkki-noilla kysyntä kasvaa muuallakin kuin Saksassa. Esimer-kiksi Iso-Britanniassa asuntorakentamisen aloitukset ovat nousussa. Ranskassa sen sijaan aloitukset ovat laskeneet. Lisäksi rakentamisen luottamusindikaattori on heikentynyt jo toista vuotta peräjälkeen.

Lisähelpotusta Ruotsin kruunun vahvistumisesta PTT ei ennusta ensi vuodelle. Sen sijaan kruunun ja euron hei-kentymiset dollariin nähden voivat lisätä vientiä Ruotsista ja Saksasta USA:han. Merkittävää vaikutusta tällä ei kui-tenkaan arvioida vielä olevan kilpailutilanteeseen muilla markkinoilla.

Edelleen jatkuva ylikapasiteetti sahatavaran tuotannos-sa ei PTT:n arvion mukaan ennakoi merkittäviä lisäkoro-tusmahdollisuuksia vientihintaan keskipitkällä aikavälillä. Sahatavaran kokonaiskysynnän kasvun myötä Suomen sa-hatavaran keskihinta nousee 1–3 prosenttia vuonna 2014. Kuusisahatavaran vientihintaan PTT ennustaa kohdistuvan suuremmat korotuspaineet.

Myös vanerin menekki kasvussaVanerin tuotanto nousi tämän vuoden ensimmäisen vuosi-puoliskon aikana yhteensä viisi prosenttia. Euroopan heik-ko rakentamisaktiivisuus painoi edelleen vanerin kysyntää. Toimituksia pystyttiin lisäämään etenkin Euroopan ulko-puolisille markkinoille. Havuvanerin menekkiä on tuke-nut Chilestä vähentynyt havuvanerin tuonti Eurooppaan. Koivuvanerin vientiä on edesauttanut jossain määrin pa-rempi kysyntätilanne teollisuuden loppukäyttösektorilla. Tuotannon kannattavuutta vuoden ensimmäisellä puolis-kolla laski vanerin keskimääräisen vientihinnan parin pro-sentin pudotus.

Viimeisimmät tiedot markkinoilta kertovat, että Suo-mesta vietävän vanerin tilaukset loppuvuodelle ovat säily-neet vahvoina. Saadut hinnankorotukset sekä koivu- että havuvaneriin lisäävät tuotannon kannattavuutta. PTT en-nustaa tuotannon ja viennin kasvuvauhdin silti tasoittuvan loppuvuodesta ja päätyvän koko vuoden osalta 4–6 pro-senttia edellisvuotta korkeammaksi. Vanerin keskihinnan ennustamme jäävän 0–1 prosenttia viime vuodesta.

Vanerintuottajien näkymät parantuvat entisestään ensi vuonna. PTT ennustaa vanerin tuotannon ja viennin kas-vavan Suomessa 1–3 prosenttia vuonna 2014. Ensi vuo-delle ennustettu rakentamisen vähäinen lisäys Euroopassa tar joaa lievää piristystä markkinoille. PTT arvioi Chilestä tuotavan havuvanerin kasvavan ensi vuonna, mutta ole-

Metsäteollisuuden tuotanto

PaperiMilj. t.

MassaMilj. t.

KartonkiMilj. t

SahatavaraMilj. m3

VaneriMilj. m3

2005 9,8 11,1 2,5 12,2 1,32006 11,2 13,1 3,0 12,1 1,4

2007 11,3 12,9 3,1 12,4 1,42008 10,2 11,6 2,9 9,8 1,32009 8,1 8,8 2,5 8,0 0,82010 8,9 10,5 2,8 9,4 1,02011 8,6 10,4 2,7 9,7 1,02012 7,9 10,2 2,8 9,3 1,0

% % % % %

2013e -4 – -3 2-3 6 – 7 4 – 5 4 – 5

2014e -4 – -2 0 2 – 3 3 – 4 2 – 3Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT


6

PUUMARKKINAT JA METSÄTALOUS

Metsäteollisuuden puun käyttö lisääntyy

Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta noin 61,5 mil-joonaa kuutiometriä. Yhdessä energiateollisuuden kulutuk-sen kanssa raakapuun käyttö on suurin piirtein 2000-luvun alun lukemissa, noin 70 miljoonassa kuutiometrissä.

PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön lisäänty-vän tänä vuonna noin kolmella prosentilla vuodesta 2012. Taustalla on lisääntynyt lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten reilu 63 miljoonaa kuutiometriä. Massa-teollisuuden osuus käytöstä on noin 60 prosenttia.

Vuonna 2014 metsäteollisuuden puun käyttö nousee edelleen vajaalla miljoonalla kuutiometrillä tästä vuodesta eli noin prosentilla.

Puun tuontia lisätään varovaisestiVenäjän WTO-jäsenyys ei ole vielä juurikaan muuttanut puun tuonnin rakennetta. Tämän vuoden alkupuoliskolla puun tuonti nousi neljänneksellä viime vuoden vastaavas-ta jaksosta. Runsaimmin tuodaan edelleen tullittomia puu-tavaralajeja eli koivukuitupuuta ja haketta, jotka yhdessä vastaavat yli kahdesta kolmasosasta kokonaistuontia. Koi-vu- ja kuusitukin tuonti on kuitenkin lisääntynyt selvästi viime vuodesta.

PTT arvioi puun tuonnin tänä vuonna kasvavan reilulla miljoonalla kuutiometrillä viime vuoteen verrattuna. Tuon-ti nousee noin 12 miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuonna puun tuonti nousee edelleen hieman.

Markkinahakkuut kasvussaMarkkinahakkuut olivat vuonna 2012 noin kolme prosent-tia pienemmät kuin vuonna 2011 eli 53 miljoonaa kuutio-metriä. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa hakkuut ovat yltäneet jo ennätykselliseen 30 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuisiin ovat myötävaikuttaneet koko vuoden kestäneet

Tukin kysyntä ollut vilkasta koko Euroopassa

erinomaiset korjuukelit. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut ovat kasvaneet kahdeksan prosenttia: Kuitupuun hakkuukertymä on jopa 10 prosenttia viimevuotista suu-rempi, tukkipuun kertymä on noussut neljä prosenttia vii-me vuoden vastaavasta jaksosta.

Tänä vuonna hakkuukertymä tulee olemaan PTT:n arvion mukaan kaiken kaikkiaan vajaa 55 miljoonaa kuu-tiometriä. Nousua viime vuoteen on noin kolme prosent-tia. Tänä vuonna yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna 5–7 prosenttia enemmän pystykauppaleimikoi-ta ja 3–5 prosenttia vähemmän hankintaleimikoita. Yksi-tyismetsien hakkuut ovat siten hieman vajaa 43 miljoonaa kuutiometriä.

Ensi vuonna kotimaan puunkorjuu edelleen vilkastaMarkkinahakkuut nousevat PTT:n ennusteen mukaan hie-man ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäytön lisään-tyessä tämän vuoden lukemista. Puutuoteteollisuus nostaa tuotantoaan muutamalla sadalla tuhannella kuutiometrillä, kun taas massantuotanto pysyttelee tämän vuoden lukemis-sa. Vuonna 2014 markkinahakkuut lisääntyvät 1–3 prosen-tilla reiluun 55 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ylittävät 43 miljoonaa kuutiometriä.

Puukaupassa ei markkinahäiriöitäTämän vuoden tammi-heinäkuussa pystypuukauppa kävi viime vuotta selvästi vilkkaammin. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli lähes 16 prosenttia. Mänty- ja koivutukkia sekä koivukuitua meni kaupaksi yli neljännek-sen viimevuotista enemmän.

Hankintakaupoissa trendi vaihteli selvästi puutavarala-jeittain. Koivupuuta myytiin hankintakaupoin selvästi viime vuoden alkupuolta enemmän, mutta erityisesti kuusikaupat laskivat huomattavasti. Hankintakaupat kokonaisuudes-

tettavasti Etelä-Amerikan tuottajat kääntävät katseitaan entisestään myös USA:n kasvaville rakennusmarkkinoil-le. Kokonaisuudessaan haasteellisena jatkuva taloustilanne päämarkkina-alueella Euroopassa pitää korotukset vanerin keskihintaan ensi vuonna maltillisina.

Metsäteollisuuden kannattavuus nousee tänä vuonna toista vuotta peräjälkeenTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen met-säteollisuuden liiketulos nousi viime vuonna noin neljään prosenttiin. Massa- ja paperiteollisuuden voittoprosentti nousi edellisvuodesta, kun euromääräinen liikevoitto kas-

voi liikevaihdon laskusta huolimatta. Puutuoteteollisuus puolestaan pystyi lisäämään myyntituloa, mutta tulos jäi niukasti tappiolliseksi.

Metsäteollisuuden tuloksentekoon tuo tänäkin vuonna haasteita heikko talouskehitys useimmilla päämarkkinoilla. Massa- ja paperiteollisuuden tulosta nostaa markkinasellun ja kartongin viennin arvon nousu. Paperintuotannon kan-nattavuus sen sijaan heikkenee viime vuodesta paperin hin-nan laskiessa ja vientimäärän vähentyessä. Saha teollisuus nousee voitolliseksi käyntiasteiden nousun myötä. Puu-tuoteteollisuuden tulosta nostaa myös vanerintuotannon positiivinen tulos.


roa. Keväällä keskihintoja nostaa kauppojen painottuminen kesäkorjuuleimikoihin. Kesällä hinnat kääntyivät laskuun, joka taittui elokuussa. PTT arvioi loppuvuoden hintojen säilyvän tasaisina lopputuotteiden hintojen vanavedessä.

Ennusteen mukaan koko vuoden nimellinen keskihinta havutukkeilla on 55–56 euroa kuutiometriltä. Nousua viime vuoden keskikantohintaan on 3–4 prosenttia. Tukin hinta nousee siten hieman sahatavaran vientihintaa enemmän.

Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan PTT ennustaa nousevan noin prosentin viime vuodesta. Tarjonnan voi odottaa pysyvän tasaisena metsänhoidollisten tarpeiden vuoksi. Mäntykuitupuun hinta on noussut jonkin verran kuusikuidun hintaa enemmän. Puun keskikantohinta on tukki- ja kuitupuun hintojen nousua suurempi eli noin 4–5 prosenttia, koska tukkipuun osuus puukaupoista kasvaa.

Puukauppa käy ensi vuonnakinPTT:n ennusteen mukaan puun ostot yksityismetsistä li-sääntyvät edelleen ensi vuonna noin prosentilla sahatava-ran kysynnän nousun seurauksena. Uusista puukaupoista

saan vähenivät lähes seitsemän prosenttia viimevuotisesta. PTT:n ennusteen mukaan puukauppa jatkuu loppuvuo-

den vilkkaana, vaikkakin kasvuvauhti hiipuu. Puukaupoista kertyy hieman yli 43 miljoonaa kuutiometriä. Uusia pysty-kauppoja solmitaan 12–14 prosenttia viimevuotista enem-män eli reilun 35 miljoonan kuutiometrin edestä. Hankin-takauppojen määrä laskee hieman viime vuodesta. Vakaa-seen kaupankäyntiin vaikuttavat tasainen kysyntä ja häiri-ötön toimintaympäristö. Useina viime vuosina verotuksen muutokset tai myrskyt ovat aiheuttaneet tarjontapiikkejä tai markkinoilta vetäytymistä puukaupassa. Tänä vuonna vain kirjanpainajahyönteisten tuhot ovat tuoneet jonkin verran kuusileimikoita ennenaikaisesti tarjolle.

Puun hintakehitys vakaataAlkuvuoden hinnat olivat huomattavasti viime vuoden al-kua korkeammat johtuen viime vuoden myrskypuiden tar-jonnasta. Havupuun kanto- ja hankintahinnat nousivat vuo-den alusta aina toukokuulle saakka, jolloin kuukauden kes-kihinta oli mäntytukilla 56,71 euroa ja kuusitukilla 57,68 eu-


8

yksityismetsissä kertyy noin 44 miljoonaa kuutiometriä. Metsänhoitoyhdistyslain ja metsälain muuttuminen vai-kuttaa jonkin verran puukaupparakenteeseen, mutta vai-kutus näkynee selvemmin pidemmällä aikavälillä. Vakaa ja toimiva puukauppa saattaa kuitenkin häiriintyä ohjauskei-nojen muutoksesta tai hyönteistuhojen lisääntymisen seu-rauksena.

Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee 0–2 prosenttia vuonna 2014. Siten puun reaalihinta pysyttelee suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Muutos on lähes yh-tä suuri kaikilla puutavaralajeilla. Havutukin hintaa tukee vientisahatavaran hienoinen hinnannousu. Paperin ja kar-tongin vientihinnoissa on PTT:n mukaan odotettavissa kas-vua, mutta sellun hinta on laskussa ja tuonti korvaa hieman kotimaista kuitupuun tarjontaa.

Yksityismetsien bruttokantorahatuloissa nousuaViime vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot jäivät viime kevään ennakkotietoja alhaisemmiksi eli 1,37 mil-jardiin euroon. Vuonna 2012 kantorahatuloja pienensivät sekä puun hintojen lasku että vähentyneet hakkuumäärät.

Tänä vuonna PTT ennustaa yksityismetsien puunmyyn-titulojen nousevan yli kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Nimelliset bruttokantorahatulot ovat tällöin noin 1,48 mil-jardia euroa. Kantorahatuloja nostavat tänä vuonna puun nimellisen keskihinnan nousu sekä kasvaneet hakkuumää-rät. Ensi vuonna kantorahatulot nousevat edelleen pari pro-senttia tästä vuodesta hakkuiden lisääntymisen sekä puun hintojen hienoisen nousun myötä. Nimelliset bruttokan-torahatulot yltävät ensi vuonna yli 1,5 miljardiin euroon.

Vilkastunut hakkuutoiminta lisää metsänuudistamis-kustannuksiaYksityismetsien nimelliset metsänhoito- ja perusparannus-kustannukset nousevat PTT:n arvion mukaan tänä vuonna hieman vuodesta 2012. Kustannuksia nostaa etenkin li-sääntyneiden hakkuiden kasvattama metsänuudistamistar-

ve. PTT arvioi kustannusten nousevan tänä vuonna noin 217 miljoonaan euroon.

Vuonna 2014 PTT arvioi kustannuksiin jälleen nousua edelleen vilkastuvien hakkuiden seurauksena. Metsätalou-den kustannukset yksityismetsissä ovat tällöin yli 220 mil-joonaa euroa.

Kemera-varoja yksityismetsien metsänhoito- ja perus-parannustöihin varattiin valtion budjetissa tälle vuodelle runsaat 61 miljoonaa euroa eli likimain saman verran kuin vuonna 2012. Lisäksi energiapuun korjuuseen tarkoitettua tukea on ollut käytettävissä tänä vuonna kaikkiaan 18 mil-joonaa euroa.

Vuodelle 2014 yksityismetsien metsänhoito- ja perus-parannustöihin ehdotetaan valtion talousarvioesitykses-sä lähes 60 miljoonaa euroa. Määrä on siten likimain yhtä suuri kuin tälle vuodelle budjetoitu tuki. Pienpuun ener-giakäytön edistämiseen ehdotetaan ensi vuodelle tukea 20 miljoonaa euroa.

Metsätalouden kannattavuus nousussaViime vuonna hehtaarikohtainen liiketulos yksityismetsäta-loudessa heikkeni lähes 10 prosenttia puun hinnan laskun ja kohonneiden kustannusten myötä. Tänä vuonna PTT ennustaa yksityismetsien hehtaarikohtaisen nettokantora-hatulon nousevan noin kymmenyksen viime vuodesta eli noin 89 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna hehtaarikohtainen nettokantorahatulo nousee edelleen 2–4 prosenttia tämän vuoden lukemista.

Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat2012€/m3

2013e€/m3

2013e %

2014e%

Mäntytukki 53,6 55,2 3– 4 0 – 3Kuusitukki 53,9 56,0 3 – 4 0 – 3Mäntykuitu 15,7 15,9 1 – 2 0 – 2Kuusikuitu 17,5 17,6 0 – 1 0 – 2Koivukuitu 15,5 15,7 1 – 2 0 – 2Lähde: Metla, ennuste PTT


Etelä-Savo edelleen merkittävä puukauppa-alueAlueelliset osuudet koko Suomen yksityismetsien pystypuukaupoista vaihtelevat kymmenvuotisjaksoilla melko vähän. Lyhytaikaisia tarjontapiik-kejä aiheuttavat muun muassa myrskytuhot. Esimerkiksi vuoden 2012 alkukuukausina Lounais-Suomen osuus havupuiden tarjonnassa nousi lä-hes viidesosaan koko maan pystykaupoista. Vuoden 2010 kesän myrskyt nostivat erityisesti Etelä-Savon puukauppojen osuutta muutaman kuu-kauden ajan. Tarjontapiikit kuitenkin lähes häviävät koko vuoden tilastossa, saati pidemmän aikavälin tarkastelussa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueellinen osuus koko maan yksityismetsien pystypuukaupoista on laskenut Suomen Metsäkeskuksen alu-eista Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikolla. Nousua on ollut itäisessä Suomessa eli Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Poh-jois-Karjalan alueilla. Siten itäisessä Suomessa 2000-luvulla tapahtuneet paperintuotannon kapasiteetin leikkaukset eivät ole laskeneet alueen osuutta puukaupoista. Viime vuosina lisääntynyt sellun vienti paikkaa osittain paperintuotannon vähenemistä, mikä vaikuttaa myös kuitupuun kysyntään. Muilla alueilla puukauppaosuudet ovat pysyneet melko tasaisina kymmenen viime vuoden aikana.

Tukkikaupoista suurin osuus on ollut Etelä-Savolla. Alueelta ostettiin viime vuonna neljännes koivutukeista ja kuudennes mäntytukeista. Suurin kuusitukin toimittaja oli Häme-Uusimaa noin 18 prosentin osuudella. Kaakkois-Suomessa tehtiin merkittävä osa, kaikkiaan yli kymmenesosa, koko Suomen yksityismetsien tukkikaupoista.

Kuitupuun – erityisesti männyn – tarjonta jakautui vuonna 2012 tasaisemmin eri alueille. Suurin tarjoaja oli Etelä-Savo, josta tulee merkittävä osa kaikkien puulajien kuitupuusta. Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala tuottivat yhdessä yli kolmasosan koivukuitupuun koko-naistarjonnasta. Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi kattoivat reilun viidesosan kuusikuidun tarjonnasta. Alueet ovat merkittäviä puuntarjoajia myös muiden puulajien osalta.

Luvut koskevat vain yksityismetsien pystykauppoja. On huomattava, että Metsähallituksen hallinnoimat talousmetsät sijaitsevat suurelta osin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Siten näiden alueiden osuudet yksityismetsien pystypuukaupoista eivät kuvasta niiden tärkeyttä puun tarjonnasta kokonaisuudessaan. Rannikon alueen osuudet (Pohjanmaa ja Etelärannikko) on yhdistetty.

Alueelliset osuudet yksityismetsien pystypuukaupoista puutavaralajeittain vuonna 2012

Lähde: Metla


10

Metsämaan hintamuutos alueellisesti eriytynytTänä vuonna metsämaan mediaanihinnan nousu näyttäisi jäävän muutamaan euroon eli prosenttimuutoksena nol-laan. Alueellisesti metsämaan mediaanihinta on kuiten-kin noussut tai jopa laskenut. Eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa metsätilojen hinnat ovat nousseet vuoden alku-puoliskolla kolme ja viisi prosenttia. Väli-Suomessa met-sätilojen mediaanihinta on sen sijaan hieman laskenut vii-me vuodesta. Koska Väli-Suomessa tehdään lähes puolet kaikista metsäkaupoista, sen vaikutus mediaanihintaan on myös suurempi.

Ensi vuonna PTT arvioi metsätilojen hintojen nousevan 2–4 prosenttiyksiköllä puun hinnan tämän ja ensi vuoden nousun myötä.

Pienpuun osuus metsähakkeesta jo lähes puoletMetsähakkeen energiakäyttö Suomessa lähestyi vuonna 2012 jälleen sille asetettuja tavoitteita: kokonaiskäyttö nousi viime vuonna 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Määrästä val-taosa eli noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä käytettiin lämpö-

ja voimalaitoksissa. Nousua edellisestä vuodesta oli noin 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 11 prosenttia. Alueellisesti metsähaketta käytettiin eniten Keski-Suomessa, missä sen kokonaiskäyttö kasvoi kymmenyksen ja ylsi miljoonaan kuutiometriin.

Tänä vuonna metsähakkeen kokonaiskäyttö energian-tuotannossa kasvaa PTT:n arvion mukaan noin 9,1 mil-joonaan kuutiometriin. Vuonna 2014 käyttömäärä kasvaa edelleen ja yltää noin 10 miljoonaan kuutiometriin.

Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa met-sähakkeen kokonaiskäyttö 10–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on saavutettavissa vajaan miljoonan kuutiometrin vuotuisella lisäyksellä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin, eli 12–13 miljoo-naan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä, tarvitaan noin 0,5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu. Nykyinen kasvuvauhti on siten riittävä tavoitteiden saavuttamiseen.

Metsähakkeen raaka-aineista pienpuuta oli viime vuon-na hieman vajaa puolet ja hakkuutähteitä noin kolmannes. Pienpuun käyttö kasvoi edellisvuodesta noin kuudenneksen ja hakkuutähteiden käyttö lähes saman verran.

TNS Gallup Elintarviketiedon syyskuun alussa 2013 te-kemän Metsätutka-kyselyn mukaan alle 10 prosenttia met-sänomistajista tarjosi energiapuuta markkinoille vuonna 2012. Kaikkiaan energiapuuta oli korjannut noin kolman-nes metsänomistajista, mutta kolme neljännestä heistä oli käyttänyt korjaamansa energiapuun itse. Lähes puolet oli saanut energiapuusta korvauksen kiintokuutiometrikohtai-sesti. Kahdella kolmanneksella saatu korvaus oli alle viisi euroa kuutiometriltä. Ainespuukertymään korvaus oli si-dottu joka kuudennella metsänomistajalla. Energiapuun tarjonta-aikeita tälle vuodelle oli vielä noin joka viidennel-lä metsänomistajalla.

Havutukin saatavuudessa ongelmia sekä Ruotsissa että VirossaRuotsissa kuusitukin tilastoitu koko maan keskihinta nousi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi


toisella neljänneksellä laskuun. Mäntytukilla hintakehitys oli koko ensimmäisen vuosipuoliskon aleneva. Danske Bankin katsauksen mukaan taustalla oli sahatavaran vahva kysyntä Kiinassa alkuvuonna ja sitä seurannut kysynnän hiipumi-nen kevään mittaan. Lisäksi sahatavaran kysyntä Ruotsissa ja muualla Euroopassa jatkui vaimeana koko vuoden al-kupuoliskon, mikä heijastui tukkimarkkinoille. Havutukin hinnanlasku hiljensi puolestaan tukin tarjonnan, mikä on johtanut puupulaan useilla Ruotsin sahoilla. Tästä huoli-matta sahat ovat pyrkineet DB:n mukaan välttämään ha-vutukin hintojen korotuksia.

Virossa kuusitukin hintakehitys on ollut nouseva lähes kaksi vuotta. Myös mäntytukin hinta on noussut viime vuo-den heinäkuusta lähtien selvästi. Virossa sahatuotanto kas-voi EUWID-julkaisun mukaan tämän vuoden alkupuolella tuntuvasti kysynnän lisääntyessä erityisesti Euroopan ulko-

puolisilla markkinoilla. Tämä kasvatti havutukin kysyntää ja nosti hintoja. Hinnankorotukset eivät kuitenkaan ole kas-vattaneet tukin tarjontaa riittävästi, vaan Viron sahoilla on Euwidin mukaan ongelmia tukin saatavuudessa. Puupula on myös johtanut tuotannon vähennyksiin monilla sahoilla.

Havutukin kysyntä ylittää tarjonnan Keski-Euroopassa Saksassa kuusitukin hinnat nousivat koko alkuvuoden 2013 ja olivat toukokuussa lähellä vuoden 2011 lopun huippu-hintoja. Mäntytukin hintakehitys oli alkuvuonna maltilli-sempi, ja paikoitellen sahat korvasivat kalliimman kuusi-tukin mäntytukilla. Korkeiden puunhintojen taustalla oli-vat talven vaikeat korjuuolosuhteet, jotka rajoittivat tukin saatavuutta. Tämän lisäksi vähäinen hakkuutoiminta yksi-tyismetsissä vähensi puun tarjontaa teollisuudelle. Havutu-kin kysyntä on pysynyt vahvana Saksan sahateollisuudes-

(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja. Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro)

Tekijät: Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö Kuviot on tehty Macrobondilla

PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet.

34. vuosikertaJulkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT

Päätoimittaja: Pasi HolmToimitussihteeri: Anneli Hopponen

Painopaikka: Punamusta OyISSN 1799-9332 (painettu)

ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu)

Tilaushinta: 50 euroa/vuosikertaTilaukset ja osoitteenmuutokset:

Santra-Mari Salonen/Pellervo-SeuraSimonkatu 6, 00100 Helsinki

puh. (09) 4767 5570faksi (09) 694 8845

Sähköposti: [email protected]


sa myös loppukesällä ja Holz Journal -julkaisun mukaan puuntarjontaa on pyritty lisäämään tukin hinnankorotuk-sin. Kuusitukin kysynnän HJ arvioi vahvistuvan edelleen syksyn aikana, mutta puuntarjonta ei kaikkialla riitä tyydyt-tämään kysyntää.

Itävallassa mänty- ja kuusitukin koko maan keskihinnat jatkoivat hienoista nousuaan tämän vuoden alkupuoliskol-la. EUWID-julkaisun mukaan hakkuut ja tukin tarjonta vilkastuivat hetkellisesti touko- ja kesäkuussa, kun puuta korjattiin lumi- ja myrskyvaurioiden jäljiltä, jolloin hinnan-nousu taittui. Kesällä sateet ja niiden pehmittämät metsä-tiet rajoittivat jälleen puun saatavuutta. Lisäksi yksityisten metsänomistajien puuntarjontahalukkuus on ollut vähäistä Itävallassa. Tämän seurauksena havutukin kysyntä on ollut kesäkuun jälkeen tarjontaa suurempaa.

Koko maan nimelliset keskihinnat olivat etenkin kuusi-tukilla hyvin korkeat elokuun alussa.

Havukuidun kysyntä vilkasta Euroopassa – hintakehitys maltillistaMänty- ja kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa vuodenvaihteessa ja pysyivät melko vakaina ke-vään ajan. Havukuidun vilkkaana jatkunut kysyntä ei siten heijastunut puun hintoihin. Alueellisesti hinnoissa oli kui-tenkin vaihtelua. Alhaisimmat hinnat olivat Keski-Ruot-sissa. Myös havukuitupuun tarjonta vaihteli alueellisesti: Danske Bankin katsauksen mukaan teollisuus sai Etelä-Ruotsissa havukuitua riittävästi, mutta muualla maassa ky-syntä ylitti tarjonnan. Havukuidun kysyntä säilynee vilkkaa-na sellun hyvän markkinatilanteen vedossa myös syksyllä,

mutta puunhintoihin ei edelleenkään ole DB:n mukaan odotettavissa muutoksia.

Virossa havukuitujen koko maan keskihinnat pysyivät tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla likimain viime vuoden lopun lukemissa. EUWID-julkaisun mukaan Skan-dinavian selluteollisuuden puuntarve kasvatti havukuidun vientiä Virosta vuoden alkupuolella, mutta kesällä kysyntä hiljeni. Havukuitujen hinnoissa tämä ei aiheuttanut kuiten-kaan merkittäviä muutoksia.

Saksassa sekä mänty- että kuusikuidun koko maan kes-kihinnat olivat melko vakaat tämän vuoden alkupuoliskol-la. Kesällä havukuidun kysynnän kasvu sekä sahahakkeen vähäinen tarjonta lisäsivät EUWIDin mukaan kilpailua kui-tupuusta metsäteollisuuden ja energiateollisuuden kesken. Tämä käänsi puunhinnat hienoiseen nousuun. Havukuitu-jen tarjonta oli kesällä niukkaa hiljaisen hakkuutoiminnan seurauksena yksityisissä ja kuntien metsissä. Lisäksi havu-kuidun tarjontaa vähensivät kuitupuun kuljetusvaikeudet tienvarsivarastoilta tehtaille riittämättömän kuljetuskapasi-teetin vuoksi. Holz Journal-julkaisun mukaan havukuidun kysyntä jatkunee vilkkaana syksyn aikana ja hinnat saatta-vat nousta hieman.

Itävallassa mänty- ja kuusikuidun koko maan keskihin-nat ovat olleet melko vakaat jo noin vuoden verran. Ha-vukuidun kysyntä on ollut vilkasta koko alkuvuoden 2013, mutta puun hintoihin tämä ei ole tuonut juurikaan koro-tuksia. Merkittäviä syitä kysynnän taustalla ovat vilkkaana jatkunut tuotanto massa- ja levyteollisuudessa sekä saha-hakkeen vähäinen tarjonta, ilmenee Itävallan metsäviran-omaisten katsauksista.

ptt2ennuste 0met sÄsektori - paperiliitto...suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia,...

Documents