promaint 3/2014

kunnossapidon erikoislehtipromaint

TAITAJAT KOOLLA LAHDESSA SIVU 8 KIIRUNASSA GIGAWATIT KURIIN SIVU 22 AURINKOPROFESSUURI LAPPEENRANTAAN SIVU 42

3/2014 www.promaintlehti.fi

3D-tulostusta käytetään, kun tarvitaan nopeasti pitkän toimitusajan varaosia SIVU 39

01_Promaint_3-2014_Kansi.indd 1 5.5.2014 14.50

02-03_Promaint_3-2014_ilmot.indd 2 6.5.2014 9.43

http://www.inspecta.com

02-03_Promaint_3-2014_ilmot.indd 3 6.5.2014 9.43

4 promaint 3/2014

SISÄLTÖKATSAUS TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2014

– Nyt on aurinkosähkön aika, Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professoriksi nimitetty Christian Breyer sanoo.

VIIME VIIKKOJEN uutiset teollisuuden kotimaisista investoinneista ovat toivottavasti merkki taloustilanteen kohentumiselle. Kevään aikana on tilinpäätöksissä myös vahvistettu kannattavuuden pa-rantuminen useilla tuotantoaloilla. Toivottavasti tämä suotuisa kehitys jatkuu.

Teollisuutemme omistuspohjan ja toimintatapojen muutokset ovat esillä kolmella vuosikymmenellä suoritetus-sa pitkittäistutkimuksessa. Siinä havaittiin, että yritysosto ei aina ole askel eteenpäin, vaan se voi johtaa kannattavuuden heikkenemiseen ja liiketoi-minnan myyntiin.

Kevätkauden messut näkyvät sisällössä. Kädessäsi on Pohjoinen teollisuus -tapahtuman messuopas ja lehdessä käsitellään myös massa- ja paperiteollisuuden aiheita kesäkuun alun PulPaper 2014:n tiimoilta. Toukokuun alussa oli jo laaja teknisten messujen yhteistilaisuus Helsingissä. Olisiko messujärjestäjien aika istua yhdessä alas ja sovittaa aikataulut siten, ettei teknologia- ja palve-luyrityksillä ole kolmea messuviikkoa kuukauden sisällä?

Näkemyksen alamme tilanteesta ja kehitystarpeista tuo tällä kertaa nuoremman sukupolven edustaja Jani Markkanen. Palve-lujen tarjoajan ominaisuudessa hänelle on nopeasti vahvistunut näkemys, mitkä asiat tulisi hoitaa paremmin.

Uutena tekniikkana esitellään 3D-tulostus. Siihen liittyvää uutisointia tulee ovista ja ikkunoista. Luin juuri tiedotteen otsi-kolla ”Nykyteknologialla edistetään kestävää matkailua Egyptissä: Tutankhamonin hautajäljennös valmistui Luxoriin”. Tekstissä kerrotaan, että turisteille vappuna avatun kohteen suunnittelussa ja luomisessa on käytetty hyväksi 3D-teknologiaa. Lehdestä löytyy muutakin, jatka siis lukemista eteenpäin ja valmistaudu myös lä-hestyvään kesään.

Teksti Martti Hakonen

Elpyminen on alkamassa

Yritysosto voi johtaa kannattavuuden heikkenemiseen ja liiketoiminnan myyntiin.

ANTT

I VER

KASA

LO

4204-05_Promaint_3-2014_Paakkari ja sisis.indd 4 5.5.2014 14.10

SISÄLTÖKATSAUS TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2014

3/2014 promaint 5

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, [email protected], www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, [email protected] Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, [email protected] Ulkoasu HANK, [email protected] Aineisto, tiedotteet [email protected] Tilaukset, osoitteenmuutokset [email protected] Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

32

San Diegon SolidWorks 2014 -lehdistötapaami-sessa oli esillä hiilikuitulujittei-sia kappaleita val-mistava tulostin.39

– Rehellisesti sanottuna olen hieman huolestunut esimerkiksi voitelun ja kunnonvalvonnan tilasta Suomessa, toteaa SKF:n Jani Markkanen.

7 Osaava kunnossapito on kilpailutekijä

8 Alan uutisia

18 Yritysosto voi pilata kannattavan liiketoiminnan

22 Kiirunan kaivoksella energiansäästötalkoot

26 Pumppaustekniikan valinta sanelee käyttöveden tarpeen

29 Pakkausyritys laittoi trukkiasiatkin pakettiin

32 Perusasiat on hoidettava kuntoon, muistuttaa Jani Markkanen SKF:ltä

36 Puhdas ilma takaa tehokkaan tuotannon

39 3D-tulostus auttaa varaosapalvelussa

42 Lappeenrantaan professuuri edistämään aurinkoenergiaa

44 Suolanpoistoyksikön toiminnan varmistaminen

48 Teräsrakenteiden CE-merkintä- vaatimukset ovat muuttumassa

50 Käsimittalaitteet ennakkohuollossa

52 Kunnossapidossa tapahtuu

53 Kirje korjaamolle: Viekö automaatio leivän?

04-05_Promaint_3-2014_Paakkari ja sisis.indd 5 6.5.2014 9.30

Jos haluat parantaa tuotanto-omaisuutesi käyttö-varmuutta, tuottavuutta ja kokonaiskustannusten (TCO) hallintaa, ota yhteyttä [email protected]

www.skf.fi

06_Promaint_3-2014_ilmo.indd 6 5.5.2014 14.16

http://www.skf.fi

NÄKÖKULMA

Osaaminen on kilpailutekijä!

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

3/2014 promaint 7

MONEN PERUSTEOLLISUUDEN prosessin ongelmana on suurten ikäluokkien nopeatahtinen eläkkeelle siirtyminen. Samalla poistuu paljon teknistä osaamista, joka työnantajan on pystyttävä korvaa-maan. Mitä paremmat valmiudet uusille tulijoille on koulutuksen kautta onnistuttu rakentamaan, sitä lyhyempi on työssä oppimisen vaihe ja sitä nopeammin saadaan resurssit tehokkaaseen käyttöön.

TEKNILLISEN KOULUTUKSEN haasteena on teknologioiden nopea kehitys. Jos suurin osa koulutusvaiheesta käytetään syvällisen osaa-misen saamiseen johonkin tekniikan osa-alueeseen, perusopinto-jen vaihe jää pakostakin lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Teknisen koulutuksen painopistettä ohjataan tuleviin potentiaalisiin kasvu-alueisiin tai niihin teknologioihin, jotka tarjoavat riittävästi yhteis-työ- ja verkostoitumismahdollisuuksia, ja sitä kautta ulkopuolista rahoitusta. Se on pääasiassa hyvä asia, sillä koulutuksen tuleekin ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita. Huolestuttavaksi se muodostuu, jos keskitytään liikaa kapeisiin erikoisaloihin.

SUOMESSA ON paljon tuotantolaitoksia, jotka on rakennettu vuosia sitten. Ne ovat elinkaarensa osalta ylläpito- tai uusimisvaiheessa. Kunnossapidollisesti tämä on haaste. Ikääntyvien laitteiden toi-mintakunto pitää pystyä varmistamaan, jotta prosessit pyörivät su-juvasti. Ilmaantuneiden häiriöiden korjaaminen ei yksin riitä, vaan kunnossapidon tulee pystyä ennakoimaan ja painottua laitosten käytettävyyden ja luotettavuuden varmistamiseen. Hyvä kunnossa-pito on samalla teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä.

TÄSTÄ NÄKÖKULMASTA on riskialtista, jos muutamien vuosien pääs-tä valtaosa osaamisesta ja osaajista on suuntautunut erityisaloille. Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Teknillisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että yleinen kone- ja sähkötekniikka pysyvät edelleen opetuk-sen vahvana perustana. Lisäksi tarvitaan muun muassa diagnos-

tiikan ja automaatiotekniikan hallintaa. Vahvan yleisteknisen perustan päälle on helpompaa rakentaa kunnossapidon joh-

tamisen ja menetelmien osaaminen.

Kari OjalaKirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen

ja Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja.

TEIJA SALMELA

07_Promaint_3-2014_Kolumni.indd 7 5.5.2014 14.16

UUTISPUTKESTA

8 promaint 3/2014

Ammattiosaamista testattiin Taitajassa LahdessaTAITAJA on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, jonka ytimen muodostaa nuorten ammattitaidon SM-kilpailut. Lahden Urheilu- ja messukes-kuksessa pidetyt kolmipäiväiset kisat keräsi huikean yleisömäärän, yhteensä noin 41 000 kävijää. Kisojen päättäjäisissä ammattitaidon suomenmestaruusmitalin sai kaulaansa 44 eri ammattilajin taitajaa.

Automaatioasennuskilpailussa opiskeli-jat saivat eteensä haastavan, kolmipäiväisen tehtävän, jossa suorittaminen ja osaamisvaa-timukset jakautuivat kilpailupäiville hieman eri tavalla kuin aikaisemmin. Kokonaisto-teutus vaati usean osaamisalueen hallintaa ja tehtävien pisteytys muodostui kaikkien kolmen kilpailupäivän aikana. Asennukses-sa käytettiin ABB:n, Beamexin, Burkertin, ENSTO:n, Siemensin ja SKS:n tuotteita.

Kilpailun päätuomari Luksian eli Länsi-Uudenmaan ammattiopiston Jarmo Kainu-maa kertoi, että lajin kilpailutehtävät pohjau-tuivat sähkö- ja automaatiotekniikan perus-tutkinnon perusteiden kiitettävän tason (3) vaatimuksiin. Kilpailulajin tehtävät sijoittui-

vat sähkö-automaatioasentajan tehtäviin teollisuudessa.

Kilpailutehtävissä korostui dynaaminen osaaminen ongelmanratkaisun muodossa. Haasteet liittyivät materiaalin valintoihin, asennus-, käyttöönotto- ja tarkastustehtäviin seuraavilla osa-alueilla:

• teollisuuden sähköasennukset• sähkömoottori- ja jakokeskusasennukset• kenttälaiteasennukset• logiikka-asennukset ja kenttäväylät• säätöpiirien toiminnan ymmärtäminen ja säätöpiirien modifiointi• releohjausten ja analogisignaloinnin vianetsintä

Lisäksi korostuivat työsuojelutaidot, työ-turvallisuus, ergonomia, kestävä kehitys, toi-mintakyvyn säilyttäminen, vireystilan ylläpi-to/tauotus, terveellisten eväiden valinta.

Kilpailu oli hyvin tasaväkinen, eri moduu-lien tulosten mennessä kilpailijoiden osalta mukavasti ristiin ja mitalistien järjestys ratkesi vasta viimeisen moduulin arvioinnin jälkeen. Kärkikolmikko oli loppupisteissä kahden pis-teen sisällä. Kilpailun voittajaksi tuli Luksia, Länsi-Uudenmaan Ammattiopiston Jarno Pasonen Lohjalta, kakkoseksi Jesse Leskinen Savon Ammatti- ja Aikuisopistosta Varkaudes-ta ja kolmanneksi Ilkka Kuosmanen Pohjois-Karjalan Ammattiopistosta Joensuusta. Mitalis-tien palkintosponsorina toimi Klinkmann Oy.

Mitalistikolmikkoa yhdistävä tekijä oli intensiivinen kilpailua edeltävä harjoittelu. Finaalin kilpailulaitteista pidettiin 2 päivän koulutus tammikuussa, jonka jälkeen kilpaili-joilla oli mahdollista harjoitella pääosin oma-ehtoisesti vanhojen tehtävien avulla kilpailu-laitteiden sovellusmahdollisuuksia ja erilaisia säätöpiirikonfiguraatioita kilpailulaitteena käytettävän vesiprosessin kanssa.

Mitalistikolmikkoa yhdistävä tekijä oli kilpailua edeltävä harjoittelu.

Kevään Taitaja-kilpailu pidettiin huhtikuussa Lahden Urheilu- ja

messukeskuksessa. Kolmipäiväisessä tapahtumassa oli yli 40 000 kävijää.

(Alla) Jakokeskusasennus oli yksi kilpailutehtävistä.

08-09_Promaint_3-2014_Uutiset.indd 8 5.5.2014 14.17

UUTISPUTKESTA

3/2014 promaint 9

Koneenrakennuksen oppia käytännön kauttaSUOMEN ammatillisen koulutuksen huip-puosaajat, toisin sanoen Taitajat kokoontui-vat 8.-10.4.2014 Lahteen eri ammattialojen nuorten ammattitaidon SM-kilpailuihin eli Taitaja2014 -kisoihin. Taitaja-kisojen konkarin Würth Oy:n tuotepäällikkö Seppo Anttonen otti yhteyttä Schaeffleriin talvella. Näin Scha-effleristä tuli Koneenrakennus ja kunnossapi-to -lajin sponsori teknisen tuen sekä laakerei-den ja lämmittimien osalta.

Schaeffler Finland Oy:n myyntijohtaja Harri Kontio kertoi, että tämänkaltainen näkyvyys on markkinointia parhaimmillaan.

– Olimme mukana tulevien ammattilais-ten kanssa takaamassa Suomen kilpailuky-kyä. Laadukkaille tuotteille, erikoisosaamisel-le ja koulutukselle on aina tilaus ja sitä tarvit-semme kilpailukykymme säilyttääksemme.

Kontio totesikin, että vierailtuaan nyt ensimmäistä kertaa Taitaja-kisoissa hän oli yllättynyt kisojen laajuudesta. Osaamista testattiin niin eläinten koulutuksessa kuin ohjelmoinnissakin tai Schaefflerin sponso-roimissa teollisuuden koneenrakennuksen ja

kunnossapidon osa-alueissa. Kilpailijoita oli 44 eri lajissa yhteensä yli 400.

Keskustelussa Koulutuskeskus Salpauk-sessa opettajina toimivien teollisuuden kun-nossapidon lajivastaavien Anssi Mikkolan ja Tommi Backmannin kanssa kävi ilmi, että tämänvuotinen koneenrakennuksen ja kun-nossapidon tehtävä oli osallistujille erityisen haastava ja mielenkiintoinen. Kilpailijoiden tehtävänä oli asentaa sekä ottaa käyttöön teollisuusvaihteen ja vaihdemoottorin yhdis-telmä. Tehtävään kuului vaihdelaatikon kasa-us laakerointeineen. Tämän lisäksi jokainen kilpailupari joutui tekemään vianhaku- ja korjaus”keikan” teollisuusautomaatiolinjal-

le, jota simuloi robottilinja tehtäväalueella. Pohjois-Karjalan ammattiopiston opettajat, jotka seurasivat ja kannustivat omien koulu-laistensa suoriutumista kertoivat, että tämän kilpailun aikana oppilaat oppivat käytännön kautta erittäin nopeasti sen, minkä oppimi-seen kuluu koulunpenkillä pitkä aika. Monel-le kilpailijalle myös tarjotaan työpaikkaa jat-kona erinomaisesta suorituksesta. Eli mikä voisikaan olla parempi paikka osoittaa osaa-misensa kuin tämänkaltainen kilpailu.

Würth oli mukana Taitaja-kisojen pääyh-teistyökumppanina ja osallistui eri osalajei-hin. Vesa Lammia Würth Lahdesta kertoo, että Taitaja-kisojen järjestelyihin on kulunut käytännössä pari kilpailua edeltävää viikkoa kokonaan. Varsinaiset kolme kilpailupäivää ovat siis vain jäävuoren huippu siitä työs-tä, mitä valmisteluihin on mennyt häneltä ja muilta kisan järjestelyihin osallistuneilta. Harri Kontio toteaakin, että oli hienoa olla mukana kisoissa, vaikkakin pienellä osuudel-la, ja nähdä kuinka motivoituneita sekä jär-jestäjät että kisaajat olivat.

SCHAEFFLER FINLAND

Kilpailijoiden tuli asentaa sekä ottaa käyttöön teollisuusvaihteen ja vaihdemoottorin yhdistelmä. Würth oli Taitaja 2014 -kisojen pääyhteistyökumppani.

Monelle kilpailijalle tarjotaan työpaikkaa jatkona erinomaisesta suorituksesta.

08-09_Promaint_3-2014_Uutiset.indd 9 5.5.2014 14.17

10 promaint 3/2014

Nimityksiä VEM motors Finland Oy:ssäTRADENOMI Johan Enlund on nimi-tetty 8.4.2014 alkaen myynti-insinöö-riksi vastuualueenaan Ruotsin VEM-jälleenmyynti.

Koneautomaatioinsinööri Ron Tuppela on nimitetty 30.9.2013 alkaen myynti-insinööriksi vastuualueenaan Etelä-Suomi.

Tradenomi Aleksi Castagna (BBA) on nimitetty 14.10.2013 alkaen myynti-insinööriksi vastuualueenaan Baltia.

Sähkövoimatekniikan insinööri Janne Karjalainen on nimitetty 17.3.2014 alkaen vaihteista ja vaihdemoottoreista vastaavaksi tuotepäälliköksi.

UUTISPUTKESTA

valves • engineering • asset management • service • education

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200www.askalon.fi

Täyden palvelun venttiilitaloASKALON hallitsee kattavasti säätöventtiilien ja pyörivien koneiden

seurannan markkinoiden uusimmalla teknologialla.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota

yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi

huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan

dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden,

prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa.

He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

VENTTIIL IT

HUOLTO

ASKALON – Vahvaa ammattitaitoa säätöventtiilien mitoitukseen ja valintaan sekä venttiilihuoltoon.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden, prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa. He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200

ASKALON_ILMO_Promaint_3-2014.indd 1 4/30/14 12:21 PM

HAK

EMIS

TO V

EM

Tehovalvonta tuotti tulostaTURVALLISUUS- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti syksyllä 2013 tehostetun valvonnan kemikaali- ja räjähdelaitoksissa, joiden toi-minnassa oli havaittu puutteita määräaikais-tarkastuksissa. Tehovalvonta kohdistettiin 35 laitokseen, joista noin puolet on jo tähän mennessä korjannut puutteet.

– Kemikaalien määrästä ja vaarallisuudes-ta riippuen laitoksiin tehdään tarkastuksia normaalisti joko yhden, kolmen tai viiden vuoden välein. Tehovalvonnassa aikaistimme tarkastuksia ja tiukensimme valvontakeinoja: neljässä laitoksessa määräsimme uhkasakon vauhdittamaan korjauksia, kertoo yli-insinööri Leena Ahonen Tukesin Laitos- ja kaivosval-vontayksiköstä.

Tehovalvotuista laitoksista valtaosa oli

lupalaitoksia, eli kerran viidessä vuodessa tar-kastettavia laitoksia. Kolme laitosta kuului kol-men vuoden välein tarkastettavaan ryhmään ja kolme oli kaikkein tiukimmin valvottuja turvallisuusselvityslaitoksia. Suomessa toimii yhteensä noin 700 vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käyttävää ja valmistavaa tuotanto-laitosta sekä noin 350 pienempää räjähdeva-rastoa.

Valvonnan lisäksi Tukes on viime syksystä lähtien tehostanut kemikaali- ja räjähdelaitok-sille suunnattua koulutusta ja viestintää. Lain-säädäntöä ja sen muutostarpeita on kartoi-tettu, ja laitosten käyttöön on julkaistu uusia oppaita ja uutiskirjeitä.

Kemikaaliturvallisuuslain mukaan laitok-sen turvallisuus on aina yrityksen vastuulla.

Johdon tulee huolehtia siitä, että laitoksella on riittävästi osaamista ja resursseja vaarojen tunnistamiseen. Lisäksi johdon pitää olla tie-toinen laitoksella tapahtuvista muutoksista ja viranomaisten antamista vaatimuksista.

Vaarallisia kemikaaleja käyttäville ja varas-toiville pienyrityksille on tarjolla laaja tietopa-ketti kemikaaliturvallisuudesta ja riskienhal-linnasta. Tukes on uusinut pienyritysten kemi-kaali- ja turvallisuusriskien hallinta -oppaan päivittämällä säädösvaatimuksia sekä käytän-nön ohjeistusta. Oppaan liitteenä on tarkis-tuslistoja kylmälaitoksille, nestekaasulaitoksil-le, jakeluasemille, uimahalleille ja pintakäsit-telylaitoksille. Opas soveltuu hyvin sekä laitos-ten että pelastusviranomaisten käyttöön.

Lisätietoja: www.tukes.fi

AGA rakentaa uuden vedyn tuotantoyksikön Porvoon jalostamolleNESTE OIL ja Linde Groupiin kuuluva AGA ovat tehneet pitkäaikaisen vedyn-toimitussopimuksen Neste Oilin Por-voon jalostamolle. Sopimuksen myötä AGA investoi ja rakentaa Porvoon jalos-tamolle uuden vedyntuotantoyksikön. AGA vastaa rakennushankkeesta, ja Neste Oil rakentaa tarvittavat yhteydet laitoksen ja jalostamon välille. Kokonai-suudessaan kyseessä on noin 100 mil-joonan euron investointi.

Neste Oililla on ennestään Porvoon jalostamolla kaksi vedyntuotantoyksik-köä, joista vanhemman tuotanto on tarkoitus korvata AGAn rakentamalla tehokkaammalla yksiköllä. Uuden, vuon-na 2016 valmistuvan yksikön operoin-nista vastaa AGA.

Neste Oil hankkii jatkossa AGAn

rakentamalta ja operoimalta uudelta yksiköltä noin 20 prosenttia Porvoon jalostamolla tarvitsemastaan vedystä. Loput Neste Oil tuottaa edelleen pää-osin omissa tuotantolaitoksissaan.

Vety tuotetaan maakaasusta höyry-reformointiprosessilla ja sitä käytetään Porvoon jalostamolla monissa proses-seissa ja tuotteissa. Vedyn avulla valmis-tetaan muun muassa rikittömät diesel-tuotteet sekä korkealaatuiset perusöljyt.

Hankkeen rakennustyöt käynnisty-vät välittömästi, ja uusi vety-yksikkö on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 kesällä. Rakennustöistä saattaa aiheu-tua ajoittaista melua ja lisääntynyttä liikennettä Porvoon jalostamon lähialu-eella.

Lisätietoja: www-fi.aga.com

Porvoon jalostamo kesällä 2013, kuva Ismo Henttonen.

10-17_Promaint_3-2014_Uutiset.indd 10 5/5/14 3:24 PM

promaint 3/2014 11

Hyvien käytäntöjen kilpailu – Euroopan työpaikat stressiä vastaanEUROOPAN työterveys- ja työturvallisuus-virasto on käynnistänyt 12. kerran työtur-vallisuutta ja työterveyttä koskevan Euroo-pan hyvien käytäntöjen kilpailun. Kilpailu on osa Terveellinen työ – stressi hallinnassa -kampanjaa, ja siihen toivotaan ehdotuksia eurooppalaisilta yrityksiltä ja järjestöiltä, jot-ka toteuttavat toimenpiteitä stressin ja psy-kososiaalisten riskien hallitsemiseksi työpai-koilla. Voittajat palkitaan keväällä 2015 järjes-tettävässä palkintoseremoniassa.

Euroopan hyvien käytäntöjen kilpailu jär-jestetään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Tänä vuonna tuomaristo hakee ehdokkaita, jotka ovat sitoutuneet hallitsemaan menes-tyksekkäästi työperäistä stressiä ja muita psykososiaalisia riskejä työnantajien ja työn-tekijöiden yhteisten ponnistusten avulla.

Hakemuksia toivotaan kaikilta työnan-tajilta, työntekijöiltä ja välityselimiltä (esi-merkiksi paikallisilta työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviltä ennaltaehkäisypalve-luilta) EU:n jäsenvaltioista, ehdokasmaista,

mahdollisista ehdokasmaista ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioilta. Organisaa-tioiden ehdotukset arvostellaan kansallisesti kahdessa alaluokassa: alle sadan työntekijän yritykset ja sitä suuremmat yritykset, ja kum-mankin luokan kansalliset voittajat lähete-tään eteenpäin eurooppalaiselle kierrokselle. Kilpailun voittajat ja pienen määrän ”kun-niamaininnan” saaneita ehdokkaita valitsee paneeli, johon kuuluu edustajia Euroopan

työterveys- ja työturvallisuusviraston hal-lintoneuvoston neljästä eturyhmästä (halli-tukset, työnantajat, työntekijät ja Euroopan komissio) sekä alan asiantuntija.

Kilpailun voittajat hyötyvät paitsi näky-vyyden lisääntymisestä tiedotusvälineissä ja Euroopan laajuisesti – Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ja jäsenvaltiot tie-dottavat niiden toimenpiteistä – myös etuoi-keutetusta yhteydestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoon ja verkottumis-mahdollisuuksista keskeisinä sidosryhminä.

Lisätietoja kilpailusta saa hyvien käytän-töjen esitteestä, ja sen lisäksi kaikki vuosien 2014–2015 kampanjan tiedot ovat saatavilla Terveellinen työ -kampanjan verkkosivus-tolla. Voit myös pysytellä ajan tasalla kam-panjan uusimmista tapahtumista seuraa-malla Twitterissä aihetunnistetta #EUmana-gestress.

Linkki kampanjasivuille: www.healthy-workplaces.eu/fi/

UUTISPUTKESTA

valves • engineering • asset management • service • education

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200www.askalon.fi

Täyden palvelun venttiilitaloASKALON hallitsee kattavasti säätöventtiilien ja pyörivien koneiden

seurannan markkinoiden uusimmalla teknologialla.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota

yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi

huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan

dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden,

prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa.

He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

VENTTIIL IT

HUOLTO

ASKALON – Vahvaa ammattitaitoa säätöventtiilien mitoitukseen ja valintaan sekä venttiilihuoltoon.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden, prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa. He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200

ASKALON_ILMO_Promaint_3-2014.indd 1 4/30/14 12:21 PM

Tuomaristo hakee ehdokkaita, jotka ovat sitoutuneet hallitsemaan menestyksekkäästi työperäistä stressiä ja muita psykososiaalisia riskejä.


http://www.askalon.fi

UUTISPUTKESTA

Uusi siirtoyhteys länsirannikolla tuotetulle sähköllePOHJANMAAN sähkönsiirtoverkossa on meneillään laajamittainen verkon investoin-tiohjelma. Ikääntynyt pääosin 1970-luvulla rakennettu ja siirtokyvyltään riittämätön 220 kilovoltin verkko korvataan kokonaisuudes-saan uudella verkolla. Kaiken kaikkiaan Poh-janmaalla valmistuu vuoteen 2017 mennessä 400 kilovoltin rengasverkko Porista Ouluun, viisi uutta sähköasemaa ja 350 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoja.

Vuonna 2007 alkanut Pohjanmaan säh-könsiirtoverkon kehittäminen muodostuu kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:

400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Sei-näjoelta Vaasaan ja uusi muuntoasema Niva-laan valmistuivat vuonna 2011. Parhaillaan rakenteilla oleva 400 kilovoltin voimajohtoyh-teys Porista Kristiinankaupunkiin valmistuu kuluvana vuonna. Viimeisenä on vuorossa 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Kokkolasta Muhokselle. Tuolloin länsirannikolla siirry-tään 400 kilovoltin jännitteen käyttöön.

Fingridin hanke tukee osaltaan Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Hankkeella luodaan edellytykset uuden tuuli- ja ydinvoi-man liittämiselle verkkoon. Uusi siirtoyhteys

parantaa myös Suomen pohjoisen ja etelän välistä kapasiteettia ja mahdollistaa Suomen säilymisen yhtenä hinta-alueena. Johtoyhteys tarjoaa joustavan mahdollisuuden liittää tuu-livoimaa verkkoon: Voimajohtoyhteyden var-relle Siikajoelle on päätetty rakentaa tuulivoi-man liityntäasema ja myös Kalajoen seudulle suunnitellaan uutta liityntäasemaa.

Suunnittelussa on otettu huomioon kulu-tus, uusi tuotanto, sähkömarkkinat ja nykyi-sen ikääntyneen verkon kestokyky. Pitkin län-sirannikkoa kulkeva reitti on valittu niin, että mahdollisimman moni osapuoli hyötyy siitä.

Faktoja hankkeesta:Voimajohdon kokonaispituus: 212 kilometriäKolmevaiheinen kokonaisuus:1. Hirvisuo Kalajoki,

79 kilometriä, valmis 20152. Kalajoki Siikajoki,

62 kilometriä, valmis 20163. Siikajoki Pyhäselkä,

71 kilometriä, valmis 2016 Lisäksi hankkeeseen kuuluu:• Hirvisuon 400/110 kV muunto- ja sarja-

kondensaattoriaseman rakentaminen• Tuovilan 400 kV kytkinlaitoksen laajennus• Pyhänselän 400 kV kytkinlaitoksen laa-

jennus• Pohjanmaan 220 kV johtojen käyttöönot-

to 110 kV jännitteelle Kokonaisuus valmistuu vuonna 2017.

Investoinnin kokonaiskustannukset 110 miljoonaa euroa, kaiken kaikkiaan Länsi-Suomen verkon kehittämiseen investoidaan 250 miljoonaa euroa. Hankekokonaisuuden sähköasemien ja voimajohtojen rakentami-nen merkitsee useiden satojen henkilötyö-vuosien panosta työmailla.

Affecto Finland Oy, Lupa N0148

Ulvila

Kristinestad

Tuovila

Ventusneva/Hirvisuo

Pyhänselkä

Nykyään 220 kV käytössä olevat 400 kV rakenteiset johdot

Seinäjoki

Hirvisuo – Pyhänselkä 400 kV voimajohto 400 kV voimajohdot Muut suunnitellut /rakenteilla olevat 400 kV voimajohdot Suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja

Pohjanmaan 400 kV verkon kehittämissuunnitelma

POHJANMAAN 400 KV VERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Rautaruukki kouluttaa uusia kunnossapitäjiä RaahessaRUUKIN Raahen tehtaalla alkaa syksyllä metallialan koulutus. Se tapahtuu pääasias-sa työssä oppimalla teräksen valmistukseen liittyvissä prosessi- tai kunnossapitotöissä Raahen terästehtaalla. Työn ohessa henki-löt suorittavat näyttötutkintona metallien jalostuksen, koneistuksen tai kunnossapidon ammattitutkinnon.

Koulutukseen otetaan 30 opiskelijaa. He perehtyvät tehtaan ja teräksenvalmistuksen

erityispiirteisiin. Koulutukseen voi hakea, jos on ammatillinen perustutkinto. Myös ylioppi-lastutkinnon suorittanut voi hakea, jos hänel-lä on lisäksi vähintään 1,5 vuotta metallialan työkokemusta.

Opiskelu tapahtuu tekemällä työtä ohja-tusti, lisäksi on opetuspäiviä. Opiskelijat pal-kataan määräaikaiseen työsuhteeseen ja opiskeluajalta maksetaan metallialan työeh-tosopimuksen mukaista palkkaa. Osaaminen

osoitetaan näytöillä todellisissa työtehtävissä.Edellinen vastaava koulutus on ollut

vuonna 2012. Koulutuksen toteuttaa Ruukin teollisuusoppilaitos, joka on yli 50 toimin-tavuoden aikana kouluttanut noin 3 000 metallialan osaajaa. Oppilaitos järjestää lisäk-si vuosittain runsaasti yhtiön sisäistä täyden-nyskoulutusta.

Lisätietoja: www.ruukki.com

12 promaint 3/2014


promaint 3/2014 13

UUTISPUTKESTA

Esineiden internet tuleeMAAILMAN datamäärän arvioidaan vuoteen 2020 mennessä kymmenkertaistuvan nykyi-sestä noin 4,4 biljoonasta gigatavusta 44 bil-joonaan gigatavuun. Suurin kasvuvauhtiin vaikuttava tekijä on esineiden internet, jon-ka myötä verkossa olevien laitteiden määrä kasvaa kymmeniin miljardeihin. Näin arvioi EMC:n julkistama Digital Universe -tutkimus.

Tutkimus toteutettiin nyt seitsemättä ker-taa ja jälleen ennusteita datamäärän kasvus-ta oli tarpeen rukata ylöspäin. Tutkimuksen toteuttaneen IDC:n mukaan maailmassa on nyt noin 200 miljardia laitetta tai esinettä, jotka ylipäänsä voidaan kytkeä internetiin. Näistä kuitenkin vain 7 prosenttia (noin 14 miljardia) on kytketty internetiin ja niiden

tuottama data vastaa vain noin 2 prosenttia maailman koko datamäärästä. Digitalisaa-tion ja esineiden internetin edetessä nämä määrät tulevat kasvamaan. IDC arvioikin, että vuoteen 2020 mennessä internetiin kyt-kettyjen laitteiden määrä on yli kaksinkertai-nen, noin 32 miljardia ja datasta jopa 10 pro-senttia on laitteiden ja esineiden anturien automaattisesti tuottamaa.

Tutkimuksen mukaan esineiden internet myös moninkertaistaa hyödynnettävissä olevan datan määrän. EMC:n ja IDC:n arvi-on mukaan vuonna 2013 noin 22 prosenttia kaikesta datasta on jollakin tavalla hyödyn-nettävissä tai jatkojalostettavissa, mutta käy-tännössä vain 5 prosenttia tästä hyödyllises-

tä datasta analysoidaan. Esineiden internet kasvattaa vuoteen 2020 mennessä hyödyn-nettävän datan osuuden jopa 35 prosenttiin kaikesta datasta. Etenkin yritysten kilpailu-kyvylle on jo nyt tärkeä kysymys, miten siinä onnistutaan.

Kasvava datan määrä ei myöskään hel-pota sen suojaamista. Tutkimuksessa IDC arvioi, että noin 40 prosenttia maailman datasta tarvitsee suojausta, mutta vain puo-let siitä on tällä hetkellä edes jollakin tavoin suojattu.

Tutkimukseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.emc.com/leadership/digital-universe/index.htm.

Lisätietoja: www.emc.fi

CollaXion™

Toimintopaikat ja laitevaatimustiedot

Toimittaja

ERP-, PDM-, valmistuksen-

ohjaus-, ja service-järjestelmät

Laitetoimittajat, valmistajat ja

palvelun tuottajat

Prosessisuunnittelu

Prosessisuunnit-telun järjestelmät

Käynnissäpito

Kunnossapito- ja ERP- järjestelmät

Prosessilaitokset

Laitehankinta

Palveluhankinta

Laitevaatimustiedot suunnittelusta ja alustavat laitetiedot suunnittelua varten

Uusi tiedonvaihdon malli tuo tehokkuutta ja säästöjäEFORA OY, Metso Endress+Hauser Oy ja Sulzer Pumps Finland Oy ovat solmineet ensimmäiset sopimukset Collaxion Oy:n kanssa laitehankintaan ja -palveluun liit-tyvän tiedon välittämisestä. Edellä mai-nittujen yritysten kanssa kehitetty Colla-Xion™ -tiedonvälityspalvelu tulee tarjo-amaan uuden tavan järjestää sujuva ja kustannustehokas tiedonvaihto laitehan-kintaan tarjouspyynnöstä toimitukseen sekä sopimuspohjaiseen laitepalveluun.

Yritykset odottavat uuden välityspal-velun alentavan tiedon käsittelyyn liit-tyviä kustannuksia, parantavan tiedon laatua ja sitä kautta myös tuotanto-omaisuuden käyttövarmuutta. Se mah-dollistaa myös kunnossapitojärjestelmän tietojen ja dokumenttien ajan tasalla pitämisen reaaliaikaisesti. Välityspalvelu otetaan ensin osapuolten väliseen koe-käyttöön.

Lisätietoja www.collaxion.com

Uuden tiedonhallintapalvelun tukemat osaalueet.

Kone huoltaa Heathrow’lla 2019 saakkaKONE on solminut viisivuotisen jatkoso-pimuksen hissien, liukuportaiden ja liu-kukäytävien kunnossapidosta Heathrown kaikissa lentoaseman terminaaleissa, mukaan lukien uudessa T2-terminaalissa. Ympärivuorokautinen palvelu auttaa var-mistamaan arviolta 72 miljoonan vuosit-taisen lentomatkustajan sujuvan ja tehok-kaan liikkumisen aseman terminaaleissa.

Kone vastaa yli 1 000 hissin, liukupor-taan ja liukukäytävän huollosta. Nyt sol-mittu kunnossapitosopimus jatkuu vuo-den 2019 loppuun asti. Heathrow Airport Limitedin mukaan valinta perustuu yhtiön kykyyn toimittaa laadukkaita palveluita. Laitteiden käytettävyyteen liittyviä tietoja julkaistaan kuukausittain eri puolilla lento-asemaa. Käytettävyys on tällä hetkellä 99,7 prosentin tasolla.

Kone on vuosien varrella modernisoi-nut olemassa olevaa laitekantaa sekä toi-mittanut uusia hissejä, liukuportaita ja liukukäytäviä Heathrow’n lentoasemalle. Yhtiö on tarjonnut kunnossapitopalveluita Heathrow’n lentoasemalle vuodesta 1990. Nyt sovitun viisivuotiskauden päättyessä KONE on toimittanut kunnossapitopalve-luita lentoasemalle 29 vuoden ajan.

Lisätietoja: www.kone.com


14 promaint 3/2014

UUTISPUTKESTA

JOHTAVA lämpö-, erotus- ja virtaustekniikan yritys Alfa Laval on valinnut PMC Polarteknik Oy Ab:n pääjälleenmyyjäkseen hydrauliikka- ja konepajateollisuuden lämmönvaihtimissa Suomessa. Sopimus astui voimaan 1. touko-kuuta 2014.

Alfa Lavalin lämmönvaihtimia käytetään hydrauliikkaöljyn ja muiden teollisuusnestei-den jäähdytykseen, mikä parantaa laitteiden suorituskykyä ja turvallisuutta sekä vähentää niiden kulumista.

– Meillä on merkittäviä asiakkaita hyd-rauliikka- ja konepajateollisuudessa, ja siksi halusimme vahvistaa läsnäoloamme Suo-messa. Arvostamme PMC Polarteknikin osaamista ja pitkää alan kokemusta. Alfa Lavalin laaja lämmönvaihdinvalikoima täy-dentää hyvin jo entisestään monipuolista PMC Polarteknikin tarjontaa, Alfa Laval Nor-dicin jakelupäällikkö Kristian Lernmark sanoo.

– Alfa Lavalin osoittama luottamus mer-kitsee meille paljon. Se myös auttaa meitä vahvistamaan markkina-asemaamme. Voim-me nyt tarjota entistä laajemman valikoi-man nykyisille asiakkaillemme ja sitä kaut-ta kasvattaa asiakassegmenttiämme, PMC Polarteknikin tuotehallintapäällikkö Jussi Ijäs toteaa.

Yhteistyösopimus kattaa sekä lämmön-vaihtimien myynnin että huoltopalvelun.

Lisätietoja: www.pmcpolarteknik.com

Alfa Laval yhteistyöhön PMC Polarteknik Oy:n kanssa

Amerikkalaisia siltoja seurataan suomalaistekniikallaYHDYSVALTOJEN rapautuvien siltojen modernisointihankkeet avaavat suomalaisil-le siltarakenteisiin ja siltojen monitorointiin erikoistuneille yrityksille uusia markkinoita. Useampi kuin joka kymmenes Yhdysvalto-jen silloista on perusteellisen korjauksen tar-peessa. Tiensä päähän tulleisiin siltoihin kai-vataan erityisesti valvontajärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa sillan kunnosta.

Yhdysvaltalaisen kuljetusalan etujärjestön arvion* mukaan Yhdysvaltojen yli 600 000 sillasta peräti 11 prosenttia on korjauksen tarpeessa.

– Tiesillat on rakennettu kestämään 50 vuotta. Tällä hetkellä ne ovat keskimäärin 43 vuotta vanhoja ja monet silloista ovat jo yli 65 vuoden ikäisiä, kertoo Finpron Pohjois-Amerikan aluemyyntipäällikkö Kimmo Aura.

Siltojen uudistushankkeisiin on budjetoi-tu 12,8 miljardia dollaria vuosittain, mutta kaikkien siltojen uudistamiseksi tarvittaisiin

yli 20 miljardia dollaria vuodessa. – Budjetti ei riitä kaikkien puutteellisten

siltojen vaihtamiseksi uusiin. Koska koko-naisen sillan sulkeminen ja uuden rakenta-minen on valtava kustannus, ja se aiheuttaa haittaa liikenteelle, on Yhdysvalloissa tarve erityisesti siltojen valvontajärjestelmille, Aura jatkaa.

Älykkäiden valvontajärjestelmien avulla pystytään arvioimaan ja valvomaan sillan kuntoa jatkuvasti. Uudistamistoimenpiteet pystytään kohdentamaan tarvittaviin osiin, ja lisäksi siltojen kunnostushankkeita voi-daan priorisoida.

– Kysyntää löytyy erityisesti langattomille valvontajärjestelmille, jotka keräävät ja ana-lysoivat dataa siltojen tilasta ja hälyttävät muutoksesta. Myös antureille ja maatutkille löytyy kysyntää sekä pinnoitteille, jotka estä-vät korroosiota, Aura listaa.

– Olemme arvioineet, että Suomessa on

noin 50–60 yritystä, joilla on tähän juuri tar-vittavaa osaamista. Ilmastomme ääriolosuh-teiden johdosta meillä on kestäviä huipputa-son ratkaisuja.

Pennsylvanian osavaltiossa, jossa on eni-ten korjattavia siltoja, on käynnistetty laaja uudistamishanke siltojen kunnostamiseksi. Sen tavoitteena on korjata ja korvata osa-valtion 614 siltaa seuraavan viiden vuoden sisään.

– Osavaltio kilpailutti neljä ryhmää vastaa-maan jättihankkeestaan. Voittajaorganisaa-tio varmistuu tänä keväänä ja rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna 2015. Kokonais-budjetin on arvioitu olevan 500 miljoonasta dollarista jopa miljardiin dollariin. Pennsylva-nian tapaisia hankkeita on alkamassa muu-allakin Yhdysvalloissa, Aura päättää.

Lähde: Transportation for America (2013): Bridge Report 2013

Lisätietoja: www.finpro.fi

Alfa Lavalin levylämmönvaihtimia.

PMC Polarteknik Oy tarjoaa laajan valikoiman Alfa Lavalin lämmönvaihtimia:⚫ BHE – juotetut levylämmönvaihtimet HEX-yhteillä⚫ DOC – Alfa Lavalin erityisesti hydrauliik-kajärjestelmille soveltuvat juotetut levy-lämmönvaihtimet

⚫ PHE – avattavat tiivisteelliset levyläm-mönvaihtimet eri materiaaleista⚫ Alfa Nova – markkinoiden ainoat sulajuo-tostekniikalla valmistetut rst-levylämmön-vaihtimet.

10-17_Promaint_3-2014_Uutiset.indd 14 5/6/14 9:29 AM

UUTISPUTKESTA

40 mm

Älykkäät laakerointiratkaisut ja 360° kunnonvalvonta

Schaeffler Finland OyLautamiehentie 3, 02770 EspooPuh. 0207 36 6204 • www.schaeffler.fi

Tervetuloa tutustumaan: Pohjoinen Teollisuus, Oulu 21.-22.5.2014, osasto 612 (Ahlsell)

ARCANOL-rasvat

Testatusti suorituskykyiset vierintä-laakerirasvat eri käyttökohteisiin

FAG CONCEPT8

Voitelukohteen tarpeen mukaan säädettävä tai ohjautuva monipisteannostelija

FAG Detector III

Monipuolinen mittalaite värähtelymittaukseen ja tasapainotukseen

FAG GreaseCheck

Sensori rasvan jatkuvaan kunnonvalvontaan

FAG SmartCheck

Älykäs mittalaite reaaliaikaiseen kunnonvalvontaan

FAG SNS-pystylaakeripesä

Optimoitu rakenne, jopa 50 % pidempi laakerin käyttöikä

FAG jaettu pallomainen rullalaakeri

Nopea laakerin vaihto,lyhyet seisokkiajat

FAG tiivistetty pallomainen rullalaakeri

Puhdas asennus vaativissakin olosuhteissa

Tamturbolle menestystä CleantechkilpailussaTAMPERELAINEN Tamturbo on valittu Nor-dic Cleantech Open -kilpailussa kymmenen lupaavimman pohjoismaalaisen cleantech-yrityksen listalle. Yritykset valittiin yli sadan ehdokkaan joukosta.

Vuonna 2010 perustettu Tamturbo kehit-tää öljytöntä paineilmaa tuottavia turbokom-pressoreita. Yrityksen mukaan sen vuonna 2013 esitelty turbokompressori on herättänyt runsaasti kansainvälistä kysyntää. Tamturbo onkin jo saanut ensimmäiset tilaukset, joil-la tähdätään pitkäaikaisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin.

Yrityksen myyntijohtaja Timo Pulkki uskoo, että Tamturbo on tekemässä maail-manlaajuista läpimurtoa miljardiluokan pai-neilmamarkkinoilla.

Lisätietoja: www.tamturbo.fi

Urakoitsija palkittiin hyvästä työturvallisuudestaUPM Kymin ja Kaukaan tehtaille pit-kään kunnossapitotöitä tehnyt Garan-ti Mekan Oy Kuusankoskelta vastaan-otti 23.4.2014 UPM:n palvelutoimit-tajan työturvallisuuspalkinnon. Se myönnetään UPM:n toimipaikoissa työskenteleville urakoitsijoille, joilla on hyvät turvallisuustulokset, ja jot-ka ovat sitoutuneet noudattamaan UPM:n työturvallisuusvaatimuksia.

Vuodelta 2013 UPM myönsi työtur-vallisuuspalkinnon yhteensä yhdelle-toista paikalliselle urakoitsijalle, joista yksi on Garanti Mekan. Urakoitsijoi-den turvallisuus on yksi UPM:n paino-pistealueista vuonna 2014, joten yhtiö tulee jatkossakin palkitsemaan ura-koitsijoita hyvistä suorituksista.

Työturvallisuudesta palkittavan palvelutoimittajan valitsivat Kymi ja Kaukas yhteisesti. Palkinnon luovutti Kymin tehtaanjohtaja Markku Laaksonen. Kymin ja Kaukaan tehdaspal-velun johtaja Aki Kohonen totesi,

että Garanti Mekan on erottunut sel-keästi edukseen työturvallisuudessa sadoista Kymin ja Kaukaan tehdas-alueilla aktiivisesti töitä tekevistä fir-moista.

– Hyvä valmistautuminen, ennak-kotutustuminen työhön ja sen riskei-hin sekä oikea asenne turvallisuuteen ovat tärkeitä, Korhonen sanoo.

UPM:n vahva panostus työturvalli-suuden parantamiseen tuottaa tulok-sia. Tulosten takana on Työturvallisuu-den ryhtiliike 2012–2014 -ohjelma, jonka kautta työturvallisuuden paran-tamisen eteen työskentelee koko UPM:n organisaatio. Avainelementtejä ovat johdon sitoutuminen, henkilös-tön aktiivinen osallistuminen, yhteiset tavoitteet, toimintamallit ja kannus-taminen. Koko yhtiössä poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä väheni vuosina 2012 ja 2013 yhteen-sä 60 %.

Lisätietoja: www.upm.com


http://www.scaehffler.fi

16 promaint 3/2014

UUTISPUTKESTA

Kurssikokonaisuuden aikana kehitetty painevesimoottori

LAPPEENRANNAN teknillisessä yliopistos-sa (Lappeenranta University of Technology, LUT) on toteutettu ensimmäistä kertaa laaja poikkitieteellinen kurssikokonaisuus, jossa kauppatieteiden, tuotantotalouden ja kone-tekniikan opiskelijat ovat yhdessä tosielämä-tyyliin simuloineet yrityksen perustamista ja teknisen keksinnön kaupallistamista. Kurssi-kokonaisuuden aikana syntyi kuusi paineve-simoottoria, joista yhdellä on selkeät eväät oikeaksi patentiksi. Tieteenalarajojen yli ulot-tuva vuorovaikutus valmistaa opiskelijoita

oikeaan työelämään ja lisää heidän yrittä-jyysvalmiuksia.

– Tällä yhteistyökuviolla koko kurssiym-päristö on pyritty tekemään mahdollisim-man yritysmäiseksi. Kurssilaiset ovat tehneet minulle arvioitaviksi aidot kaupparekiste-ripaperit yhtiöjärjestyksineen ja solmineet tiloistaan vuokrasopimukset. Myös markki-nointikampanjan suunnittelua on ohjattu ja patentointia käyty yhdessä läpi, kertoo kauppatieteiden yliopisto-opettaja Antero Tervonen.

Poikkitieteellinen kurssikokonaisuus simuloi tosityöelämääViidestä eri tekniikan ja talouden kurssis-

ta rakennettu kurssikokonaisuus toteutettiin lähes koko lukuvuoden kestävänä projekti-opetuksena. Sen aikana opiskelijat perustivat virtuaalisen yrityksen, suunnittelivat sen toi-minnan ja tuotannon sekä laativat yrityksel-le liiketoiminta- ja taloussuunnitelman.

Noin 60 opiskelijasta muodostettiin kuusi ryhmää eli yritystä, ja heille annettiin tuotea-ihioksi painevesimoottori. Yritysten tuli etsiä tuotteelle sopivia sovelluskohteita ja poten-tiaalisia asiakkaita liiketoiminta- ja talous-suunnitelmansa perustaksi. Valmistettuja tuotteita eli painevesimoottoreita esiteltiin yleisölle viime viikonloppuna Lappeenranta GP:n yhteydessä.

– Opiskelijat siis oikeasti valmistavat tai valmistuttavat vesimoottorin yliopiston laboratorioissa, elleivät päädy ulkoistamaan tuotantoa. Ja asenne ei nyt enää voikaan olla pelkästään konepajalähtöinen, vaan on otettava huomioon myös liiketalouden läh-tökohdat. Todella hyvä oppimisen paikka, saadaan raha mukaan täydentämään tuo-tannon ja suunnittelun näkökulmaa, toteaa konetekniikan yliopisto-opettaja Kimmo Kerkkänen.

Nämä niin sanotut yrittäjät myös organi-soivat yrityksensä johdon ja eri toiminnot.

– Opiskelijoille annettiin tänä vuonna yrityksen organisaatiokaavio ja täytettävät paikat, mutta ensi kerralla voisi antaa ehkä enemmän vapautta ja vaatia vain toimitus-johtajan nimeämistä, muu organisaation rakenne saisi jäädä ryhmäläisten päätettä-väksi, pohtii Tervonen.

Virtuaaliyrityksillä oli myös hallituksen kokouksia. Osassa niistä olivat opettajien lisäksi mukana kokeneet yritysmentorit, Flowrox Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Vartiainen ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) toimitusjohtajana ennen eläköitymis-tään työskennellyt Pertti Simola. Mentorit sparrasivat opiskelijoita osin Leijonan luola -televisio-ohjelman tyyliin eli hyvinkin kovaa kritiikkiä ja kehitysehdotuksia antaen.

Opiskelijat saivat yrityksiinsä käyttöön Redmine-projektinhallintajärjestelmät, jotta keskinäinen kommunikointi ja projektiosioi-den suunnittelu helpottuisi ja tilanne matki-si tältäkin osin tosityöelämää.

Kurssikokonaisuus vaati opiskelijoilta noin 150−300 tuntia työtä. Opiskelijapalaute kokonaisuudesta on ollut positiivista. Palaut-teen mukaan kurssikokonaisuudella on onnistuttu radikaalisti uudistamaan perin-teistä ”luento ja sen perään tentti” -tyylistä opetusta.

Lisätietoja: www.lut.fi


UUTISPUTKESTA

Tervetuloa osastollemme 422 Pohjoinen Teollisuus –mes-suilla Oulussa 21.-22.5.2014.

Sulzerin lähellä asiakasta sijaitsevat nykyaikaiset huolto- ja varaosakeskukset ovat valmiina reagoimaan tarpeisiinne nopeasti. Tarjoamme pätevää ympärivuorokautista palvelua tuotteen koko elinkaaren ajan. Huollamme Sulzerin omien tuoteperheiden lisäksi myös Nash-tyhjöpumput, muiden val-

mistajien keskipakopumput ja sekoittimet sekä mekaaniset tiivisteet. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös turbiinien ja kompressorien huollot.

Toimintamme tavoitteena on tehostaa asiakasprosessi-en toimintaa, ja auttaa yritystänne saavuttamaan tavoitteenne niin suorituskyvyssä, luotettavuudessa, turvallisuudessa kuin kestävässä kehityksessäkin.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 KotkaPuh. 010 234 3333www.sulzer.com/ Sulzer-Pumps-Finland

Huippuluokan huoltopalveluita

Uusi pilvitukipalvelu markkinoilleSAP:N “Innovation Partner of the Year” ja Microsoftin kultakumppani Bilot sekä Micro-softin “Country Partner of the Year 2013” Sula-va ovat laajentaneet vuonna 2011 alkanutta yhteistyötään ja tuovat markkinoille uuden pilvitukipalvelun. Yritykset palvelevat nykyään yhteensä yli kahtasataa asiakasta.

Yritykset ovat rakentaneet erityisesti Micro-softin pilviympäristöihin soveltuvan modernin tukimallin, jossa Microsoft vastaa alustapalve-luista, palveluiden ylläpidosta sekä päivittämi-sestä ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Bilot ja Sulava vastaavat, että asiakas saa jatku-vasti täyden hyödyn tekemästään pilvi-inves-toinnista. Nyt lanseerattu tukipalvelu soveltuu jokaiselle Microsoftin pilvipalveluiden asiak-kaalle. Palvelu on suunniteltu auttamaan asia-kasta saamaan irti täyden hyödyn Microsoftin teknologioihin tekemistään investoinneista.

Bilot ja Sulava ovat jo aiemmin tehneet käyttöönottoja yhteistyössä. Laajasta asiakas-kysynnästä johtuen yhteistyötä on nyt laajen-nettu kattamaan jatkuvan tuen ketterät mallit.

– Perinteiset ylläpitomallit on suunniteltu ympäristöihin, joissa ylläpito keskittyy palvelu-tason takaamiseen, virheiden korjaamiseen ja

päivitysten asentamiseen. Pilvessä kaikki tämä on Microsoftin vastuulla ja sisältyy asiakkaan maksamaan kuukausimaksuun, toteaa Sulavan toimitusjohtaja Aki Antman.

– Me keskitymme mallissamme siihen, että autamme asiakkaitamme hyödyntämään tehokkaasti Microsoftin lähes 10 miljardin dol-larin vuosittaisen tuotekehitysbudjetin tulok-sia.

Yhteinen palvelumalli on rakennettu sovel-tuvaksi sekä suurille että PK-yrityksille, jollai-sista sekä Bilotin että Sulavan asiakaskunta koostuu.

– Bilot haluaa tarjota asiakkailleen ketteräs-ti parhaita mahdollisia SAP- ja Microsoft-rat-kaisuja. Sulava on vienyt ylivoimaisesti eniten suomalaisia asiakkaita pilveen ja levittämällä omaa kokemustamme sekä kapasiteettiamme edelleen Sulavan kanssa, parannamme enti-sestään omien asiakkaidemme palvelukoke-musta, sanoo Bilotin Productivity and Collabo-ration -liiketoiminnasta vastaava Ismo Piispa.

– Office 365 -pilvipalvelut tarjoavat asiakkail-lemme mahdollisuuden ottaa todella nopealla aikataululla käyttöön uusia tuottavuusratkai-suja, joista esimerkkinä yhdistetyn viestinnän

ratkaisut tulevat nopeasti liiketoiminnalle kriit-tisiksi. Tukipalveluiden tulee kehittyä jatkuvasti päivittyvän palvelun rinnalla. Siksi on tärkeää, että asiakkaillamme on asiantuntevia kumppa-neita, jotka aktiivisesti ja näkemyksellisesti aut-tavat heitä hyödyntämään uusia ominaisuuk-sia, kommentoi Microsoftin tuottavuusratkai-suiden liiketoimintajohtaja Jukka Veräväinen uutta palvelua.

Perinteiset tukipalvelut on tehty toimittaji-en ehdoilla lähinnä asiakkaan tietohallinnon käyttöön. Nyt lanseerattu tukipalvelu on tar-koitettu ketteräksi, kevyeksi ja kustannustehok-kaaksi lisäarvopalveluksi kaikille organisaatioil-le, jotka käyttävät Microsoftin pilvipalveluita. Mallissa yhdistyy Bilotin vahva kokemus jat-kuvien palveluiden tuotannosta, sovellusten elinkaaren hallinnasta sekä sovellusratkaisujen kehityksestä ja Sulavan globaalisti tunnustettu osaaminen pilvipalveluissa ja tietotyön kehit-tämisessä sekä mittaamisessa. Malli tarjoaa myös poikkeukselliset proaktiiviset palvelut Microsoftin pilvipalveluiden jatkuvasti kehitty-vän tarjoaman hyödyntämiseen sekä tietotyön tehostamiseen sosiaalisen teknologian avulla.

Lisätietoja: bilot.fi ja sulava.com


http://www.sulzer.com

18 promaint 3/2014

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Yritysosto voi pilata menestyjänSuomalaisen teollisuuden muutosta 90 -luvulta 2010 luvulle seurannut pitkittäistutkimus paljastaa, että uudet ”muoti-ismit” ovat koko ajan lyhytikäisempiä. Toinen havainto on, että menestyvän yrityksen kannattava liiketoiminta voi päättyä omistajan vaihtumiseen.

TEOLLISUUDEN JA koko yhteiskunnan on muututtava jatkuvasti säilyttääkseen halutun tai luvatun tasoisen palveluky-vyn. Jos organisaatio itse ei ole mukana luomassa muutosta, se on vähintäänkin muutoksen kohde, joka on ajopuun tavoin virran vietävänä. Muut tekevät päätökset sen puolesta. Välillä nämä pää-tökset ovat huomattavan kipeitä, mutta ne ovat välttämättömiä. Esimerkiksi käy kirurginen operaatio, jossa amputoimal-la voidaan säästää henki, vaikka jokin raaja menetetäänkin – kunhan pidetään huoli, että amputoidaan oikea raaja.

Olen tutkinut suomalaisen teollisuu-den muutosta vuosina 1993 - 2010 pitkit-täistutkimuksessa, jossa oli mukana alun perin 23 suomalaista teollisuuslaitosta. Tutkimus oli alun perin osa London Business Schoolin tekemää Made in Europe (MiE) hanketta, jossa tutkittiin parhaiden käytänteiden ja operatiivisen

suorituskyvyn välistä suhdetta. MiE hankkeessa oli mukana vuosina 1993 - 1996 yhteensä yli 600 teollisuuslaitosta Euroopan eri maista (Iso-Britannia, Saksa, Sveitsi, Hollanti ja Suomi). MiE hankkeessa vertailtiin mm. ulkomailta omistettujen yritysten ja kotimaisten yritysten suorituskykyä sekä parhaita käytänteitä.

MiE hankkeessa onnistuttiin osoit-tamaan parhaiden käytänteitten ja operatiivisen suorituskyvyn välinen yhteys useillakin eri alueilla kuten muun muassa laadussa. Oma tutkimukseni

- Made in Finland (MiF) oli aluksi osa MiE tutkimusta ja sen ensimmäinen Englannin ulkopuolella tehty. Se antoi osaltaan kimmokkeen MiE tutkimuksen laajemmalle kansainvälistymiselle. MiF tutkimus jäi elämään ja se toistettiin pit-kittäistutkimuksena vuonna 2004 sekä vielä kerran 2010 kohdistuen samoihin teollisuuslaitoksiin kuin alkuperäinen vuonna 1993 tehty tutkimus. MiF tut-kimus lienee ainoa tutkimus, jossa on seurattu samojen yritysten ja teollisuus-laitosten muutosta näin pitkän ajanjak-son aikana.

Uskoakseni MiF hanke on tutkimus Suomessa ja kenties koko maailmassa, jossa samoja teollisuuslaitoksia on seu-rattu yli 15 vuoden ajan. Syynä on ehkä se, ettei kukaan ole halunnut tehdä vas-taavaa. On myös vaikeaa löytää rahoitta-jaa, joka sitoutuu näin pitkäksi jaksolle. Omalla kohdallani tämä mahdollisuus

Antero Putkiranta, TkT, KTT, Metropolia Ammattikorkeakoulu, antero.putkiranta@

metropolia.fi

TUTKIMUS

18-21_Promaint_3-2014_Yritysosto.indd 18 5.5.2014 14.58

3/2014 promaint 19


tuli vahingossa. Kyselylomake, jota MiE -tutkimuksessa käytettiin, soveltui erit-täin hyvin pitkittäistutkimuksen tekemi-seen ja lisätyt jatkokysymykset yrityksen strategiasta ja toimitusketjusta mahdol-listivat hyvin muutoksen seurannan.

Tutkimuksen suoritusajankohtien välissä tapahtui suomalaisittain ja myös maailmanlaajuisesti merkittäviä rakenteellisia, teknologisia ja liiketoi-mintatapojen muutoksia, jotka vaikut-tivat selvästi teollisuuden muutokseen. Merkittävimmät toimintaympäristön muutokset olivat Suomen ETA jäse-nyys vuonna 1994 sekä sitä seurannut EU jäsenyys 1995. 90-luvun lopulla alkoi internet-boomi, joka sitten päätyi internet-kuplan puhkeamiseen 2000 -luvun alussa. Internet-boomi ja kiina-ilmiö sekä sitä kautta uudet liiketoimin-takäytänteet kuten ulkoistaminen olivat merkittäviä tekijöitä vuosien 1993 - 2010 välisenä aikana. Tämä heijastuu luonnol-lisesti tutkimusaineistoon.

Omistajuuden ja parhaiden käytänteiden muutosAlun perin tutkittavat teollisuuslaitokset olivat kaikki suomalaisessa omistuk-sessa. Ne olivat joko osia suuremmista yrityksistä tai perheyrityksiä. Vuoteen 2004 mennessä ensimmäisen ja toisen tutkimuksen välissä 12 yksikköä sai uuden omistajan, joista seitsemän oli ulkomaisia ja viisi suomalaisia. Kaikki yksiköt olivat edelleen olemassa (Kuva

1). Kuusi vuotta myöhemmin havaittiin, että muutokset olivat edelleen jatkuneet. Ehkä merkillepantavinta onkin, että suurimmat muutokset ovat ryhmässä ”uusi suomalainen omistaja”. Siinä ka-tegoriassa yksi oli lopettanut toiminnan ja kaksi myyty edelleen muualle. Uuden mielenkiintoisen tarkastelukulman asioihin saa tutkimalla, miten myydyt yritykset ovat muuttuneet myynnin jälkeen.

Muutosta voidaan tutkia yritysten operatiivisella suorituskyvyllä sekä kat-somalla niiden panostusta parhaisiin

käytänteisiin. Suorituskykyä mitattiin muun muassa varastojen kiertonopeu-della, toimitusajalla, läpimenoajoilla sekä esimerkiksi ”time-to-market” -ajalla, joka kertoo, kuinka nopeasti uudet tuotteet saatiin asiakkaille. Myös erilaisia suhteellisia mittareita käytettiin eli yrityksiä verrattiin niiden pahimpiin kilpailijoihin.

Suorituskyvyn kannalta on merkittä-vää todeta, että operatiivinen suoritus-kyky muuttui samalla tavalla ostetuissa ja vanhaan omistukseen jääneissä yri-

tyksissä. Toki muutoksia oli tullut pal-jonkin, sillä vuosien 1993 - 2004 välillä lähes kaikkien yritysten suorituskyky oli oleellisesti parantunut. Vain muutamal-la suorituskyky oli hieman pienentynyt tai pysynyt samalla tasolla. Nämä olivat yrityksiä, jotka olivat saaneet uuden suo-malaisen omistajan. Mikä tämän ryh-män alisuorittamiseen oli sitten syynä?

Tähän voi esittää arvion, että ympyrät Suomessa ovat ehkä liian pienet eikä merkittäviä muutoksia uskallettu tehdä. Vuosien 2004 ja 2010 välillä lähes kaik-kien tutkittujen yritysten operatiivinen suorituskyky myös putosi. Vain muuta-malla suorituskyky pysyi samalla tasolla tai parani. Tähän oli toki syynä talousti-lanne ja kiristyneet markkinat, kun asiaa mitattiin myös suhteellisesti. Eräs syy saattoi olla myös se, että lähtökohdasta, vuodesta 1993, parannettavaa oli paljon ja siksi suuria hyppäyksiä ei enää ollut mahdollista tehdä.

Toinen merkittävä havainto suori-tuskyvyn kannalta oli se, että uuteen suomalaisomistukseen myydyt yhtiöt olivat selkeästi huonompia operatiivi-sen suorituskyvyn kannalta verrattuna ulkomaiseen omistukseen myytyihin yksiköihin tai niihin yksiköihin, joita ei myyty ollenkaan. Havaitaanko tästä, että ulkomaiset omistajat tutkivat yrityk-set paremmin tai he kelpuuttavat vain elinvoimaiset yritykset? Tämä on ehkä ainakin osittain totta. Onko myös havait-tavissa, että ulkomaalainen omistaja on

Ulkomaiset omistajat tutkivat yritykset paremmin.

Omistajuuden muutokset vuosina 1993 - 2010 tutkituissa yksiköissä.

23

0

0

11

7

5

0

12

7

4

EI MUUTOSTA

MYYTY SUOMEEN

MYYTY ULKOMAISEEN OMISTUKSEEN

SUOMALAINEN

ULKOMAALAINEN

LOPETTANUT

11

5

7

1

1

2

5

2

1

2

9


20 promaint 3/2014

valmis luopumaan omistuksestaan, jos tavoitteet eivät täyty?

Parhaat käytänteet ja operatiivinen suorituskykyMiten uudet omistajat sitten alkavat kehittää ostamaansa yritystä? Siihen saa osittain vastauksen tutkimalla, kuinka niin sanotut parhaat käytänteet muut-tuvat yrityksessä (Kuva 2). Parhaita käytänteitä olivat muun muassa Just In Time tai LEAN -menetelmien kehittämi-nen, yhteistoiminnallinen suunnittelu tilaajan kanssa, laatupolitiikka, sertifi-oinnit, eräkoot, ennakoiva kunnossapito vain muutamia mainitakseni. Nämä käytänteet jaettiin kolmeen luokkaan. Ne olivat systeemiperusteiset käytänteet, esimerkiksi Benchmarking -vertailu, lii-ketoimintaprosessien kuvaaminen ja yli-päätään prosessiajattelu sekä standardit, johtamiskäytänteet kuten suunnittelu-horisontti sekä strategia, ja kolmantena henkilöstöperustaiset käytänteet, kuten kouluttaminen, työn joustavuus ja hen-kilöstön osallistaminen sekä ongelmien ratkaisumenettelyt.

Parhaat tai hyvät käytänteet ovat monesti aikansa lapsia, joilla on tietty elinkaari. Osa jää elämään ja osa niistä kuihtuu tarpeettomina tai jo aikansa pal-velleina pois. Schönberger totesi kirjas-saan ”Let’s fix it” (2001), että parhaiden käytänteiden elinikä puoliintuu tietyn ajan kuluessa. Samoin nopeutuu se aika, joka kuluu, kun edelläkävijät ja perässä kulkijat (early adaptors, laggards) ovat ottaneet jonkin käytänteen käyttöönsä.

Tieteellisen liikkeenjohdon käyttöikä oli noin 60 vuotta. Just in Time kesti noin 20 vuotta, Total Quality Manage-ment suunnilleen 15 vuotta, Benchamar-

king -lähetymistapa noin 10 vuotta. Uu-simpien ”muoti-ismien” kohdalla käyttö-ikä on enää viitisen vuotta, ennen kuin se unohtuu tai muuttaa muotoaan. Tällaisia uusia ajatuksia ovat muun muassa Activi-ty Based Management, Kaizen, Business Process Re-engineering, tasapainotettu tuloskortti (Balanced Score Cards), vain muutamia mainitakseni.

Yritysosto ei aina vie eteenpäinPitkittäistutkimus antoi hyvän mahdol-lisuuden seurata yritysten kehitystä ja muutosta suomalaisittain mielenkiintoi-

sella aikavälillä. Parhaimmillaan pääsin tapaamaan samoja ihmisiä kolmena eri tutkimuskertana ja kuulemaan heidän tuntojaan ja kokemuksiaan muutok-sessa. Seuraavassa esitellään kaksi ko-kemusta, jotka kuvaavat omistajuuden muutoksen vaikutuksia ja niiden seura-uksia.

Ensimmäisen aiheena on suomalai-nen konepaja, joka toimi strategisena alihankkijana globaaleilla markkinoilla. Alihankkija on oikeastaan väärä termi. Kuvaavampi on strateginen kumppani, joka myös osallistui tuotekehitykseen. Se oli kumppanina kilpaileville yrityk-sille, mikä ei sinällään tuottanut ongel-maa. Siihen ja sen osaamiseen luotettiin eikä pelkoa tiedon siirtymisestä vääriin käsiin ollut. Toinen sen asiakkaista muutti hieman strategiaansa ja halusi laajentua. Laajentuminen tarkoitti vertikaalista integraatiota lähemmäksi kohti materiaalitoimittajia. Samalla se toivoi, että integraatio johtaisi myös uu-teen liiketoimintaan. Kävin yrityksessä kuukausia sen jälkeen, kun se oli myyty asiakkaalleen – toiselle edellä mainituis-ta suurista globaaleista pelureista.

Muutos oli huomattava. Ensimmäi-sellä kerralla kaikkialla pystyi aistimaan kiireen ja tekemisen meiningin. Toisella kerralla meillä oli tuotantojohtajan kanssa aikaa juoda kahvia urakalla. Hän

Suomi tarvitsee investointeja teollisuuteenMaat, joista teollisuus on siirtynyt halvemman kustannustason maihin, ovat joutuneet tasapainottamaan velkaantumistaan vaikeiden päätösten kautta. Suomen talouden huolestuttava kehitys on noteerattu EU-komissiossa asti: se varoittaa Suomea viennin hiipumisesta ja kilpailukyvyn heikentymisestä, ja toteaa, että Suomi on menettänyt vii-me vuosina markkinaosuuksiaan nopeammin kuin mikään muu EU-maa.

Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä onkin alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin pahimmissa kilpailijamaissamme. Myös teollisuuden pääomakanta jatkaa kutistumis-taan ja pääoman kuluminen on tänäkin vuonna selvästi suurempaa kuin uudet inves-toinnit.

Suomen teollisuuden suurin huoli juuri nyt on sen kyky uudistua. Kun kysyntä pää-vientimarkkinoillamme vihdoin elpyy, emme ole riittävän kilpailukykyisiä säilyttääk-semme edes jo laskeneita markkinaosuuksiamme. Konekantamme ei ole uusiutunut ja monella kehittyvällä maallakin on uudempi ja tehokkaampi tuotantokoneisto.

Kysymys on tulevaisuuden hyvinvoinnin mahdollistamisesta. Siksi tarvitsemme kansallisen strategian, jossa nostamme keskiöön yksin-kertaisen tavoitteen – lisää investointeja Suomeen. Tämä on ainoa tapa varmistaa teollisen tuotannon jatkuminen, kansalaisten työlli-syys ja hyvinvointivaltion olemassaolon perusta.

Markku Uitto, Toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys

Parhaiden käytänteiden käytön muutokset vuosina 1993 - 2010 tutkituissa yksiköissä.

BanchmarkingABC laskenta Tasapainotettu tuloskortti (BSC)Laatu visio Liiketoimintaprosessit Työntekijöiden osallistuminen Työn joustavuus KoulutusOngelman ratkaisuJaettu suunta, tehtävä ja tavoitteet Tuotannon toimintatapa

2,74 3,39 2,56 11,25 1,86 2,06 2 1 3 1,89 33,52 4,09 3,72 42,78 3,57 3,39 51993 2004 20103,22 3,7 3,44 63,09 3,65 3,61 73,09 3,35 2,78 83,13 3,43 3,28 93,17 3,65 3,06 103,22 3,7 3,17 12AVERAGE SCORE OF COMPANIES

1993 2004 2010

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINENTUTKIMUS

18-21_Promaint_3-2014_Yritysosto.indd 20 5/6/14 9:43 AM

Pepperl+Fuchs, joka on perustettu 1945, on nykyään yksi maailman johtavista teknologiatoimittajista sekä teollisuus- että prosessiautomaatioon.

www.pepperl-fuchs.fi

Automaation Asiantuntijat

Prosessiliitynnät: Turvalliset Sovellukset

Teknologioita, joita käytetään räjähdysvaarallisilla alueilla, suunnitellaan myös teollisuusalakohtaisiin sovelluksiin. Kaiken tyyppisiin räjähdyssuojauksiin, korkean suorituskyvyn tuotteet ja asiakaskohtaiset ratkaisut ovat saatavilla monen tyyppisiin kohteisiin.

Pepperl+Fuchs:n johtavat teknologiat ovat nopeasti saatavilla joka puolella maailmaa.

Teollisuuden anturit: Keskitytään Asiakkaisiin

Teollisuuden antureiden kehitystä ohjaavat asiakkai-den vaatimukset. Induktiivisista ja kapasitiivisista valosähköisiin, Pepperl+Fuchs tuottaa antureita kaiken tyyppisiin toiminnallisuuksiin.

sanoi, että myynnin jälkeen kiire loppui. Pääkonttori vastasi tilauksista ja niitä tuli enää vain emoyhtiöltä. Kilpaileva globaali toimija ei jostain syystä enää tilannutkaan heiltä, kun uusi omistaja oli heidän pahin kilpailijansa. Aikaa oli. Reilu vuosi toisen käyntini jälkeen yri-tys myytiin edelleen, mikä ei sinällään ollut kenellekään yllätys.

Toinenkin kokemus kertoo suoma-laisesta menestyneestä kansainvälisestä konepajasta. Kuten edellinenkin, se oli alun perin täysin suomalaisessa omis-tuksessa ja menestyi hyvin. Siksi se kai ostettiinkin. Konepaja oli eturintamassa tuomassa Suomeen uusia toiminnanoh-jauksen tuulia, joten se oli haluttu tutus-tumiskohde niin yritys- kuin opiskelija-vieraillekin. Hiukan ennen toista käyn-tiäni kyseinen yritys myytiin ulkomaille. Samalla sen toiminnan roolia uuden yrityksen toimitusketjussa muutettiin, kuten tapana on. Samoin oli normaalia, että aivan aluksi kannettiin sisään uudet ohjausjärjestelmät, jotta uusi yksikkö

saatiin integroitua omistajansa verkos-toon ja raportointijärjestelmiin.

Mieleenpainuvaa tässä järjestelyssä oli se, kuten konepajan tuotantojohtaja totesi, että samalla, kun uudet järjes-telmät kannettiin sisään, jouduttiin luopumaan kauan kehitetyistä ja toimi-viksi havaituista lattiatason ohjausme-netelmistä. Niistä merkittävimpänä oli visuaalinen ohjaus, joka oli heidän toi-mintansa kulmakiviä. Mutta se ei vain mahtunut uuden omistajan ajatusmaa-ilmaan. Tämäkin yritys myytiin uudel-leen ennen kolmatta haastatteluani.

Mistä tämä kaikki kertoo? Miksi tie-tyt yritykset myytiin ja etenkin vielä uu-delleen myytiin? Mitään yksiselitteistä

vastausta en voi antaa. Yksi analyysi on, että hyvin menestyneet ostetaan, mikä on luonnollista. Yritykset, joilla oli jo jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla, olivat luonnollisesti houkuttelevia osto-kohteita. Samalla, kun niiden suoritus-kyky oli hyvä, niissä ilmeisesti nähtiin edelleen potentiaalia jatkokehitykseen. Jostain syystä se ei kaikissa tilanteissa onnistunutkaan.

Monissa tapauksissa hyvä suoritus-kyky oli nimenomaan hyvien työnteki-jöiden ja joustavuuden ansiota. Uudet ulkomaiset omistajat kantavat usein aluksi sisään omat systeeminsä, omat ohjausmenetelmänsä ja parhaat käytän-teensä, jolloin jotain menetetään. Ko-konaan suomalaisomistukseen jääneet yritykset ovat ansiokkaasti panostaneet henkilöstö- tai työntekijäperusteisiin käytänteisiin, tiedon jakamiseen ja yhteistoimintaan. Ne ovat perinteisiä suomalaisia arvoja, joilla on menty eteenpäin yli aikojen. n

Lähes kaikkien yritysten suorituskyky oli oleellisesti parantunut.



http://www.pepperl-fuchs.fi

KAIVOSTEOLLISUUS TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Kiirunassa gigawatit kuriin Kaivosjätti LKAB aikoo leikata energiankulutustaan viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Säästöhankkeen ytimenä toimii Suomen ABB:n kehittämä seurantajärjestelmä.

22 promaint 3/2014

Järjestelmän ansiosta näemme energiankulutuksen, syntyvät kulut ja hiilidioksidipäästöt.

Teksti Camilla Lehtinen Kuvat Fredric Alm

22-25_Promaint_3-2014_Kiirunassa.indd 22 5.5.2014 14.56


EUROOPAN YKKÖNEN rautamalmin tuotannossa löytyy Ruotsin Lapista, kuuluisalta Kiirunan ja Jällivaaran malmialueelta. Ykkössijalle kaivosyh-tiö LKAB nousee myös Ruotsin suu-rimpana yksittäisenä sähkönkäyttä-jänä. Se imaisee vuosittain puolitoista prosenttia koko maan kulutuksesta. Kaikkiaan energiaa kuluu kolmella kaivoksella reilun neljän terawatti-tunnin edestä.

Näitä lukuja ei enää kuuden vuo-

den päästä yhtiössä haluta kertoa: tavoitteena on massiivinen leikkaus energiankulutukseen ja viidenneksen tehokkaampi energiankäyttö vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2010.

– Kimmokkeena säästötalkoisiin ovat ennen kaikkea EU:n asettamat vaatimukset, kertoo LKAB:n energia- ja ympäristötoiminnoista vastaava Lars Erkki.

– Mutta kyllähän energiankulutus rasittaa ympäristön ohella kukkaroa

– suuri osa tuotantokustannuksis-tamme syntyy juuri energiankäytöstä, Erkki lisää.

Kaivostoiminnan lukuisten eri prosessien energiantarve vaihtelee paljon, minkä vuoksi säästöjä jyvite-tään eri tavoin. Säästöpaine on suurin energiaa eniten vievissä prosesseissa.

– Eniten energiaa meillä kuluttavat rikastus ja pelletointi, jopa puolet ko-konaiskulutuksesta, Erkki sanoo.

– Vastaavasti esimerkiksi lajittelu

Malmin kuljetus edellyttää erikoiskaluston käyttöä.

3/2014 promaint 23


vie vain noin kaksi prosenttia. Säästöjen suunnitteleminen valtavassa palapelissä vaatii kovia faktoja: mihin energiaa to-della kuluu?

Kaksitasoinen jatkuva seuranta– Todellista kulutusta on erittäin vaikea mitata, Erkki myöntää ykskantaan. Hän kertoo esimerkin.

– Miten mitataan todellinen ener-giankulutus, kun käytetään varastoituja polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä tai die-seliä? Niiden lämpöarvothan vaihtelevat

erästä toiseen, myös kuljetus- ja varas-tointihävikit vaikuttavat.

Energiankulutuksen määrittelyyn, seurantaan ja raportointiin LKAB otti ABB:n energianhallintajärjestelmän, cpmPlus Energy Managerin. Järjestel-män ytimessä on Suomen ABB:llä kehi-tetty tietojenkäsittelyalusta.

– Järjestelmä kerää hajallaan olevan tiedon yhteen. Sen avulla tarvittavaa tietoa voidaan jalostaa ja tunnusluvut saadaan seurantaan ja analysoitavaksi, ABB:n tehdastietojärjestelmien projek-titoiminnan johtaja Seppo Lahtinen kertoo.

– Lisäksi järjestelmän avulla voidaan asettaa energian kulutukselle tai tehok-kuudelle tavoitteita. Sen jälkeen voidaan suunnitella ja ennustaa kulutusta. Siten

päästään yhä paremmin käsiksi kustan-nustehokkuuteen, Lahtinen täydentää. Uuden järjestelmän myötä LKAB:ssa päästiin käsiksi myös pulmalliseen varastoitavan energian kulutusseuran-taan.

– Käytössä on nyt kaksi seurantamit-taria. Toinen on alustava, reaaliaikainen arvo ja toinen viiveellä saatava, toteu-tumaan perustuva luku. Näiden kahden mittarin tuloksien vertailun pohjalta tehdään suunnitelmat ja laskutus, Erkki sanoo.

Faktatieto auttaa kehittämäänJärjestelmän avulla kerätyn tiedon avul-la on pystytty osoittamaan asioiden yh-teyksiä, joista on saattanut olla aavistus, se tuttu ”mutu”.

– Energiaseurannan ansiosta tiedäm-me nyt tarkalleen esimerkiksi sen, kuka käyttää dieseliä ja missä, Erkki sanoo.

– Järjestelmän ansiosta näemme kootusti energiankulutuksen, syntyvät kulut ja hiilidioksidipäästöt. Tämän kokonaiskuvan perusteella voimme nyt optimoida prosesseja.

Erkki ja Lahtinen kertovat järjes-telmän tehostavan merkittävästi myös raportointia.

– Aiemmin saimme ympäristöraportit tehtyä noin kolmen viikon viiveellä, nyt aikaa kuluu vain kolmisen päivää, Erkki kertoo ja uskoo viiveen yhä pienevän.

LKAB:n energianhallintajärjestelmää kehitettiin tiiviissä yhteistyössä ABB:n kanssa.

– Rakensimme laitoshierarkiamallin

www.insta.�

KOKONAIS-

TOIMITUKSETSUUNNITTELU

KESKUS-

VALMISTUS

ASENNUS

KUNNOSSAPITO

AUTOMAATION

KOKONAISPALVELU

Kansankodin kaivoskonserni LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag on:l Ruotsin valtion omistamal Euroopan suurin rautamalmin tuottajal maailman suurimman maanalaisen rautakaivoksen omistajal käsittää myös muun muassa satama-, rautatie-, konepaja- ja kiinteistöyhtymiäl työllistää noin 4 200 henkeä.

Säästöjä on saatava energiahintojen noustessa.

Ilmakuva Kiirunan alueesta.


http://www.insta.fi

Kaivoksilla kuluu energiaaKaivostoiminta on erittäin energia-intensiivistä: keskimäärin 15 pro-senttia kaivosten tuotantokustan-nuksista lasketaan koostuvan ener-giasta.

Esimerkiksi LKAB:n kolmella kai-voksella kokonaisenergiakulutus nousi vuonna 2012 noin 4 390 giga-wattituntiin eli yli neljään terawat-tituntiin. Kokonaiskulutuksesta säh-köä on reilut puolet. Sen lisäksi kului hiiltä noin 4 090, dieseliä 245 ja polt-toöljyä 2 860 terajoulea.

Vertailuluvuksi voidaan ottaa Olkiluodon ydinvoimalan kahden reaktorin vuosituotannon, joka on noin 14 terawattituntia. Vaikka ener-giankulutus vaihtelee eri kaivoksilla, ollaan kaivosteollisuudessa ympäri maailman hankalan yhtälön edessä – säästöjä olisi saatava energiahinto-jen samalla noustessa.

Lisäksi ympäristönsuojelun vaa-timukset ohjaavat yhä vahvemmin kaivosteollisuuden energiavalintoja. Esimerkiksi LKAB:n tavoitteena on tulevaisuudessa päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista.

mallintamaan kerralla koko prosessin. Näin ohjelman käyttö eri osastojen välillä yksinkertaistui, uusien energiankäyttöyk-siköiden lisääminen helpottui ja samoja raportteja voitiin käyttää eri prosessin osille, Lahtinen poimii esimerkin.

Järjestelmää käytetään ensivaihees-sa Svappavaaran kaivosalueella. Sitä on tarkoitus laajentaa Kiirunan ja Malmber-getin kaivoksien kautta koko konserniin, satamia ja kiinteistöyhtymiä myöten aina Kreikan kaivoksille saakka.

Tavoitteena on saada ohjelmasta mo-biilisovellus jokaiselle LKAB:n työnteki-jälle, jotta he voivat seurata energiankulu-tusta reaaliajassa.

– On tärkeä voida osoittaa kaikille, että säästötoimet todella johtavat johonkin, Erkki sanoo. n

Kimmokkeena säästö- talkoisiin ovat EU:n asettamat vaatimukset.

Räjäytyksen valmistelu menossa.

Pelletointiuuni kuluttaa paljon sähköä.


http://www.mltfinland.fi

26 promaint 3/2014


Oikea pumpputekniikka säästää vesipulassaVeden niukkuus on joillakin maailman alueilla suurempi ongelma kuin toisilla. Kaikille prosessitoiminnoille on kuitenkin hyötyä siitä, että veden käsittelystä aiheutuvat kustannukset pienenevät valmisteltaessa vettä prosessin käyttöön, uudelleenkäsiteltäessä vettä prosessin jatkokäyttöön sekä käsiteltäessä jätevettä.

KAIVOSALALLA VEDEN käyttö on usein haastavaa. Useimmat kaivokset eivät sijaitse suurten vesistöjen lähellä, ja vesi onkin usein kallisarvoista kaivosalueilla. Oli vettä runsaasti käytettävissä tai ei, sekä uuden veden että asiakkaan pro-sesseissa käytetyn veden käsittelystä aiheutuu kuitenkin aina kustannuksia. Esimerkiksi tyypillisessä kaivosproses-sissa kivi louhitaan ja murskataan sitten kuulamyllyissä jauheeksi. Tämän jäl-keen jauheeseen lisätään vettä niin, että syntyy lietettä. Liete käsitellään useissa vaiheissa, jotta siitä saadaan erotettua arvokas metallirikaste. Käsittelyvaihees-sa kaivosyhtiöt käyttävät suuria sakeut-timia, joiden pohjalla voi olla käytössä useita pumpputyyppejä.

Keskipakopumput edustavat yleistä sakeutinten pohjalla käytettyä pump-putyyppiä. Ne eivät ole yleensä tavallisia pumppuja vaan niissä on tavallisesti kumivuoraus, joka suojaa niitä lietteen kulutukselta. Lisäksi kumivuoraus auttaa suojaamaan kemikaalien syövyt-tävältä vaikutukselta. Tyypillinen kes-kipakopumppu käsittelee lietettä, josta

30 prosenttia on kiintoaineita. Jos siis tavallinen kaivos käsittelee 100 tonnia rikastetta tunnissa, tarvitaan 233 tonnia vettä, jotta saadaan 30 prosenttia kiinto-ainetta sisältävää lietettä. Periaatteessa kaivos siis tarvitsee laitteita, jotka pys-tyvät käsittelemään 333 tonnia lietettä tunnissa.

Letkupumppu sakeille lietteilleKäytössä on myös toisenlaista pump-putyyppiä, letkupumppuja jotka aut-tavat vähentämään vedenkulutusta huomattavasti. Letkupumput pystyvät pumppaamaan 60 – 80 prosenttia kiin-toaineita. Niinpä samassa esimerkissä 100 tonnia rikastetta tunnissa tuottava kaivos tarvitsisi vain 54 tonnia lisää vettä lietteen käsittelyyn. Letkupumppu tar-vitsee vain noin 25 prosenttia vettä kes-kipakopumpun tarvitsemasta määrästä.

Jos siis kaivos käyttää keskipako-pumppua, rikasteen käsittelyyn tarvi-

taan noin 7,5 miljoonaa litraa vettä vuo-dessa. Letkupumppua käyttävä kaivos tarvitsisi vain noin 2 miljoonaa litraa vettä rikasteen käsittelyyn, jolloin syn-tyy noin 5,5 miljoonan vesilitran säästöt. Varovaisen arvion mukaan vähentynyt vedentarve toisi vuodessa yli 200 000 dollarin (145 000 euron) säästöt.

Jos letkupumpulla pumpataan 80 prosenttia kiintoaineita sisältävää nes-tettä, lisävettä tarvitaan vain 1,5 miljoo-naa litraa, ja tämän lisäveden käsittelyn tuomat säästöt voivat olla jopa 240 000 dollaria (174 000 euroa) vuodessa.

Tarvitun veden säästön lisäksi letku-pumpun valinnalla keskipakopumpun sijasta saavutetaan monia muita säästö-jä. Kun keskipakopumpulla pumpataan 333 tonnia lietettä tunnissa, energiaa tarvitaan noin kaksi kertaa niin paljon kuin 135 tonnin pumppaamiseen vuo-dessa letkupumpulla. Varovaisten arvi-oiden ja tehonkulutuksen mukaan letku-pumppua käytettäessä energiakuluissa syntyisi noin 35 000 – 40 000 dollaria (25 000 – 29 000 euroa) säästöä keskipa-kopumppuun verrattuna.

Kaksi muuta säästökohdetta syntyvät pienemmän lietemäärän käsittelyyn tar-vitun prosessilaitteiston koon pienene-misestä. Yhden suodatusvaiheen pois-jäänti enemmän kiintoainetta sisältävän lietteen ja vähentyneen kokonaisliete-määrän myötä vähentäisi kustannuksia vielä 50 000 – 100 000 dollaria (36 000

Todd LoudinFlowrox Inc

[email protected]

Letkupumppu voi olla erinomainen valinta syövyttävien aineiden pumppaukseen.

26-28_Promaint_3-2014.indd 26 5.5.2014 14.52


Kampiakselilla varustetussa letkupumpussa on epäkeskeinen rulla, joka puristaa letkun vain kerran jokaisen 360 asteen kierroksen aikana.

– 72 000 euroa) suodatuslaitetta koh-den. Letkupumpuissa ei ole myöskään akselitiivisteitä, ja siksi ne eivät tarvitse tiivistevettä eikä niitä käytettäessä pääse syntymään vuotoa pumpusta.

Letkupumppujen suosio lisääntyy kaivosalalla sekä monilla muilla aloilla useista edellä mainituista syistä etenkin paljon kiintoainetta sisältävien liettei-den pumppauksessa. Letkupumppujen etuna on se, että niissä vain yksi letku on kosketuksissa sekä syövyttävien että voi-makkaasti kuluttavien lietteiden kanssa. Kyseinen letku on yleensä pumpun ainoa kulutusosa. Niinpä letkupumppu on helpompi ja edullisempi korjata kuin keskipakopumput.

Kehitystä pumppujen kestoiässäTietyntyyppisten letkupumppujen akilleenkantapää on ollut suhteellisen lyhyt letkun kestoikä. Letkupumppuja on käytetty yli 80 vuotta. Sinä aikana ku-mitekniikka on edistynyt harppauksin. Viime aikoihin saakka letkupumppujen suunnitteluperiaate on pysynyt muuttu-mattomana.

Useimpien letkupumppujen raken-ne on suunniteltu niin, että pumpun pesässä on kiinteä pyörintäpiste. Tästä pisteestä kulkee kaksi vartta letkuun, ja varsien päissä on joko kengät tai rullat, joiden avulla letku puristetaan kasaan. Kenkiä tai rullia on aina kaksi, ja ne pu-

ristavat kumiletkua kahdesti jokaisella 360 asteen kierroksella. Tärkein tekijä letkupumpun letkun kestoiän määrit-tämisessä on se, kuinka monta kertaa kumiletkua puristetaan.

Viimeisin edistysaskel letkupumppu-jen alalla on pyörintäpisteeseen nähden epäkeskeisen kampiakselin ja rullan käyttö. Tässä mallissa on yksi rulla, joka puristaa kumiletkun kerran jokaisella 360 asteen kierroksella. Tästä seuraa, että letkun kestoikä yli kaksinkertaistuu jokaisessa käyttökohteessa. Usein saa-vutetaan jopa 3–5 kertaa pidempi letkun kestoikä kuin aikaisemmilla letkupum-pun rakenteilla.

Tämä uusi rakenne parantaa letkun kestoikää merkittävästi, koska se ehkäi-see muissa rakenteissa syntyvää kitkaa ja vähentää puristusten määrää puolella. Kiinteän kengän käytöstä syntyy mer-kittävää kitkaa, kun taas liukuva kenkä puristaa kumiletkun kulkemalla sen yli. Kenkämallisissa pumpuissa torjutaan kitkaa ja kuumuutta käyttämällä suuri

määrä glyseriiniä pumpun pesässä kuu-muuden johtamiseksi pois. Vaikka ken-kämallisen pumpun pesään asetetaankin suuri määrä glyseriiniä, kuumuus aihe-uttaa silti melko lyhyen letkun kestoiän. Epäkeskeisellä kampiakselilla varustettu letkupumppu käyttää vähän glyseriiniä voiteluun.

Kenkämallinen, 65 millimetrin pumppu käyttää noin 19 litraa glyse-riiniä, kun taas 65 millimetrin rullaava pumppu vain noin kymmenesosa siitä. Etenkin suuremman halkaisijan pum-puissa moottorin koko on myös pienem-pi ja epäkeisen kampiakselin ja rullan käyttö vähentää energiankulutusta.Kaikki nämä uudet toiminnot luovat merkittävää säästöä ja parantavat luotet-tavuutta käytössä.

Testeissä on havaittu, että rullaava 65 millimetrin letkupumppu tuottaa saman virtauksen kuin 80mm kenkämallinen letkupumppu. 65mm rullaava letku-pumppu pyörii 22 kierrosta minuutissa, kun taas 80 millimetrin kenkämallinen letkupumppu pyörii 10 kierrosta minuu-tissa.

Silti letkun kestoikä rullaavassa letku-pumpussa voi olla neljä kertaa pidempi kuin kenkämallisessa letkupumpussa. Lopputuloksena on, että yhden vuoden ajalta rullaavan letkupumpun käyttökus-tannukset voivat olla yli 11 000 dollaria (noin 8 300 euroa) pienemmät kuin ken-kämallisen. >>

3/2014 promaint 27

Letkupumppujen suosio lisääntyy kaivosalalla.

26-28_Promaint_3-2014.indd 27 5.5.2014 14.52

Yhteenvetona letkupumppuja pitäisi harkita vakavasti, kun pumpataan viskoottisia lietteitä. Letkupumppu voi olla erinomainen valinta syövyttävien aineiden pumppaukseen, koska letku on ainoa väliaineen kanssa kosketuksissa oleva osa. Erikoisten metalliseosten käyttö pumpun rakenteissa voidaan yleensä jättää kokonaan pois. Kun veden käytöstä syntyviä kustannuksia on syystä tai toisesta tarpeen sääs-tää, letkupumppu voi olla paras vaihtoehto. Uudemmat letkupumppumallit ovat auttaneet parantamaan pumpun luotettavuutta ja vähentämään käyttökustannuksia, jolloin ne ovat todennäköisempi valinta pumpattaessa lietteitä, joissa on paljon kiintoaineita. l

Lisätietoja osoitteesta www.flowrox.com


MIKÄ MINULLE NIMEKSI?Minut on tehty 1600 mm leveälle ja 4,5 sekuntia metrissä liikkuvalle kuljetinhihnalle. Pyörimis-nopeuteni on hydraulikäytöllä säädettävissä aina 150 rpm:n saakka. Harjaelementtieni liikettä puolestaan ohjaa hydraulisylinteri. Toimiakseni tarvitsen PLC-yksiköiden apua. Harjaosani koostuu 50:stä erillisestä elementistä, joiden halkaisija on 450 mm. Harjaelementtini ovat poly-propeenista, polyamidista tai teräksestä tai näiden yhdistelmistä valmistettuja. Elämäntehtäväni on pitää huolta kallisarvoisesta ystävästäni kuljetinhihnasta, sen puhtaanapidosta, että se jaksaisi hoitaa tärkeää tehtäväänsä mahdollisimman hyväkuntoisena, tehokkaana ja pitkäikäisenä. MUTTA jotakin minulta vielä puuttuu. NIMI! En haluaisi palvella asiakkaitani nimettömänä. Tule tutustumaan minuun lähemmin Oulun Pohjoinen Teollisuus 2014 -tapahtumaan Sandvikin osastolle 506, ja keksi minulle lyhyt ja ytimekäs nimi. Parhaat ehdotukset palkitaan!

Join the movement towards The Future of Mining. It’s This Way: mining.sandvik.com

OSASTO 506

A5 ProMaint ilmoitus 3-2014.indd 1 24.4.2014 14:04:51

Uudemmat letkupumppumallit ovat auttaneet parantamaan luotettavuutta ja vähentämään käyttökustannuksia.

26-28_Promaint_3-2014.indd 28 5.5.2014 14.52

h�http://www.hydac.fi

http://mining.sandvik.com

3/2014 promaint 29

LAITETEKNIIKKANOSTOLAITTEET

Pakkausyrityksellä ovat trukkiasiatkin

paketissa

ADARA ON itsenäinen suomalainen yritys, liikevaihto 42 miljoonaa euroa ja palveluksessa 160 pakkausalan am-mattilaista (2012). Valkeakoskella on aaltopahvitehdas ja Pirkkalaan nousi juuri uusi moderni pakkaamo. Adara on nimenä uusi, mutta yrityksen juuret ovat

vankasti valkeakoskelaisessa teollisuus-historiassa. Yrityksen edeltäjä perustet-tiin Walkiakoski-nimellä jo vuonna 1933. Monen muutoksen ja nimen – Paperi-tuote, Walki-Pack, Peterson – jälkeen tämä perinteikäs suomalainen aalto-pahvitehdas on nousemassa uuteen ku-

koistukseen uudella nimellä – ja ennen kaikkea uudella toiminta-ajatuksella.

Uusi toimintatapa tarkoittaa koko pakkausprosessin tarjoamista palve-luna. Ensimmäisenä Suomessa – ellei peräti koko maailmassa – Adara hoitaa asiakkaansa puolesta tarvittaessa koko pakkausketjun: pakkaussuunnittelun, pakkaukset, pakkauskoneet, konehuol-lon, varaosat ja varastoinnin, pakattujen tuotteiden logistiikan sekä itse pakkaa-misen. Uusi palvelukonsepti on osoittautunut niin menestykselliseksi, että yrityksen johto visioi rohkeasti liikevaihdon tup-laamisesta lähivuosien aikana!

– Yritysmaailma menee yhä enem-män siihen, että jokainen keskittyy entistä vahvemmin omaan ydin teke-miseensä, perustelee kehitysinsinööri Katja Niemi Adaran uutta liiketoimin-tamallia.

– Meidän liikeideamme on tarjota asi-akkaillemme pakkaamisen koko paketti, joten on luonnollista, että teetämme itsekin tukitoimintomme niillä, joille se puolestaan on ydinbisnestä. Tällaisia tukitoimia ovat esim. it, taloushallinto, siivous ja vartiointi, samoin trukkikalus-to huoltoineen.

Katja Niemi on kahden teini-ikäisen äiti, joka nuoresta iästään huolimatta on ehtinyt tehdä jo huikean uran pakkaus-alalla.

– Tulin taloon 90-luvun alussa Lo-

Valkeakoskelainen Adara Pakkaus Oy on pakkausalan nouseva tähti, joka tekee niin kuin opettaakin: yrityksen toimintaidea on tarjota asiakkailleen kaikki

pakkausketjun toiminnot palveluina. Niinpä se hankkii myös itse tukipalvelunsa.Teksti ja kuvat Tapani Paasimaa, copywriter, Hakaniemen viestintä

Kalmarin kääntyvää ohjaamoa esittelee Tapani Siren.

29-31_Promaint_3-2014_adara pakkaus.indd 29 5/5/14 2:52 PM

30 promaint 3/2014

tilan teollisuusoppilaitoksen kautta työhön koneille, pakkaamaan, trukki-kuskiksi ja lähettämöön. Opiskelin työn ohessa ensin automaatioteknikoksi ja myöhemmin tuotantotalousinsinöörik-si. Pakkaussuunnittelussa olin pitkään, minkä jälkeen siirryin logistiikan pariin ja suoritin Forssassa logistiikan johtami-sen erikoistutkinnon.

– Olin logistiikkapäällikkönä silloin, kun aloitimme yhteistyön trukkiasioissa Toyotan kanssa, osittain siitä syystä nä-mä trukit kiinnostavat yhä. Nykyään vas-tuualueeseeni kuuluvat mm. logistiikan ja varaston kehitystehtävät, sen sijaan päivittäiset trukkiasiat ja yhteydenpidon huoltomekaanikkoihin hoitavat työnjoh-tajat ja käyttöinsinööri, Niemi täydentää.

Hyvin pakattu on puoliksi myytyEtenkin kuluttajatuotteissa pakkauksen merkitys menekkiin on valtava. Se on oleellinen osa tuotetta, usein tärkeä osa myös muuta kampanjaa ja asiakkaan ensimmäinen konkreettinen kosketus tuotteeseen.

– Asiakaskuntamme on laaja, yrityk-siä laidasta laitaan Suomessa, Skandi-naviassa ja Baltian maissa. Toimialoista

olemme keskittyneet etenkin elintarvi-kepuolelle, Katja Niemi kertoo.

- Asiakkainamme on mm. suuria juo-ma-, ruoka- ja makeisvalmistajia, jotka ymmärtävät hyvin pakkauksen merki-tyksen brändilleen. Muita merkittävä toimialoja ovat mm. rakennusteollisuus ja paperiteollisuus.

Tehtaalta lähtevät pakkaukset ovat kokoamista vaille valmiita, asiakkaat ko-koavat ne käsin tai ne menevät sellaise-naan pakkauskoneisiin. Adaralla suunni-tellaan pakkausten rakenne ja painatus.

– Otamme huomioon koko ketjun: miten tuotteet mahtuvat pakkaukseen, miten pakkaus sopii kuormalavalle, mi-ten kuormalava rekkaan jne. Moni asia voi olla pienestä kiinni, joten ammatti-taitoisella suunnittelulla saadaan tila- ja kustannustehokkuus maksimoitua.

Adaran uuden toimintamallin yli-voimatekijä on siinä, että asiakkaan voi-mavarat vapautuvat omaan bisnekseen. Harvan yrityksen ydintoimintaa on pak-kaaminen. Lisäksi arvokkaat pakkausko-neet kunnossapitoineen vievät resurs-seja. Kun pakkaamisen kriittiset osat tai koko pakkausketjun ulkoistaa Adaralle, asiakas minimoi pakkausriskinsä, ja voi

suunnata investointinsa oman liiketoi-mintansa kehittämiseen.

Adaran lanseeraama Pakkaamme puolestasi -konsepti on herättänyt suurta kiinnostusta asiakaskunnassa. Pakkaustavaksi voi valita joko sopimus-pakkauksen Adaran tiloissa tai pakkaa-misen asiakkaan omissa tiloissa, jolloin palveluun kuuluvat koneet käyttäjineen. Adara huolehtii tarvittaessa asiakkaan koko materiaalivirrasta varastosaldon seurannasta lähetyksiin.

– Vaikka aaltopahvin kysyntä ei todennäköisesti ole kasvamassa, niin pakkauspalveluissa on suuremmat kas-vunäkymät, Katja Niemi korostaa. Uusi pakkaamo on eräs osoitus tästä strate-giasta, sillä Adaralla uskotaan, että tule-vaisuudessa entistäkin useampi yritys tulee tehostamaan omaa toimintaansa järkevöittämällä pakkausprosessejaan ja tehostamalla logistista ketjuaan.

Trukkikalusto tehokasta ja turvallistaKatja Niemen mukaan trukkikalusto on kriittinen tekijä Adaran toiminnassa.

– Tehdas pyörii kolmessa vuorossa ja ellei raaka-aine siirry koneille keskey-

LAITETEKNIIKKANOSTOLAITTEET

Katja Niemi, Jani Ahtikari ja Pekka Kiviaho tarkastelevat rullapihdein varusteltua Toyota-trukkia.

Uuden Kalmarin edessä Katja Niemi, Tapani Siren, Jani Ahtikari ja Pekka Kiviaho.

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.


LAITETEKNIIKKA

Toimintatapa tarkoittaa koko pakkausprosessin tarjoamista palveluna.

tyksettä, koko prosessi pysähtyy. Kol-metonnisia paperirullia ei siirrellä kuin trukeilla, pumppukärryistä ei ole apua. Sama juttu lastauspuolella, sillä meillä lastataan noin 20 rekkaa vuorokaudessa, eikä se ilman toimivia trukkeja ja am-mattitaitoisia kuljettajia onnistu.

– Adaran kalustoon kuuluu vajaat kolmekymmentä konetta, jotka on vuok-rattu täydellä ylläpidolla, kertoo Toyotan Pirkanmaan aluemyyntipäällikkö Jani Ahtikari.

– Tehdassalissa on parikymmentä BT-lavansiirtovaunua ja -pinontatrukkia, lähettämössä ja tavaran vastaanotossa puolisen tusinaa Toyota-vastapainotruk-kia sekä raaka-ainevarastossa pari järeää Kalmaria, Ahtikari listaa kaluston.

– Käytännössä koko kalusto on rää-tälöity jo tehtaalla Adaran tarpeiden mukaan, osa paali- ja rullapihdein ja kääntölaittein, osa erikoismitoitetuin haarukoin. Varustelu on laadukasta ja kaikissa polttomoottorisissa on pakokaa-sunpuhdistin, sanoo Ahtikari

– Tähänastisen urani ehdoton ykkö-nen, ylistää uutta 5,5-tonnista Kalmari-aan 30 vuotta talossa ollut Tapani Siren.

– Etenkin kääntyvä ohjaamo on ihan ehdoton, sillä se lisää ajamisen ergono-miaa ja työnteon turvallisuutta.

– Turvallisuutta lisäävät myös hyvin huolletut trukit, jatkaa Toyotan Keski-Suomen aluehuoltopäällikkö Pekka Kiviaho.

– Huoltoa varten meillä on tällä teol-lisuusalueella oma trukkikorjaamo, joka tarjoaa huoltomekaanikoille erinomai-set mahdollisuudet vaativiinkin huolto-, korjaus- ja varustelutöihin.

Kiviaho korostaa, että huolto on en-nakoivaa määräaikaishuoltoa ja toiminta on kokonaan sähköisessä järjestelmässä.

– Huoltomies saa työtiedot suoraan easy-päätteeseen ja sillä hän myös rapor-toi tehdyt työt.

– Aivan uutena työkaluna mekaani-koilla on T-smart-tabletit, joista löytyvät räjäytyskuvat sekä käsi- ja varaosakirjat. Niillä on mahdollista säätää jopa joiden-kin koneiden diagnostiikkaa. Sähköpos-tin ja kameran avulla kommunikointi esimerkiksi varaosapalveluun helpottuu ja tehostuu tuntuvasti, Sanoo Kiviaho.

– Turvallisuuteen olemmekin panos-taneet paljon, Katja Niemi vakuuttaa.

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.

– Ohjeistus on tiukkaa, varastoissa ei-vät ulkopuoliset saa liikkua, näkyvä vaa-tetus on pakollinen, samoin turvakengät, kattopeileillä lisätään näkyvyyttä ja suunnitteilla on myös liiketunnistimiin perustuvaa tekniikkaa. Jokaisella täytyy olla aina voimassa oleva työturvallisuus-kortti, ilman sitä ei meillä saa työsken-nellä. Isompia tapaturmia ei olekaan varastoissa sattunut, onneksi.

– Jokainen uusi kuljettaja saa työsuo-jeluvaltuutettu ja trukinkuljettaja Tapio Heikkiseltä perusteellisen ajo- ja turva-koulutuksen. Lisäksi nyt keväällä lähtee kymmenkunta kuljettajaamme Toyotan järjestämään turvakoulutukseen Nokial-le. Kertaus tekee hyvää kokeneemmalle-kin kuskille! n


http://www.boschrexroth.fi

SKF ON jo pitkään ollut yksi merkittävim-mistä käyttövarmuuden ja muun muassa kunnonvalvonnan palveluliiketoiminnan toi-mijoista niin maailmalla kuin Suomessakin. Jani Markkanen aloitti yhteistyön SKF:n kanssa jo opinnäytetyövaiheessa, jossa hänen aiheensa oli ODR (Operator Driven Reliabi-lity) -käyttäjätarkastustoiminnan käyttöön-otto ja sen edellyttämät muutokset organi-saatiossa sekä johtamisessa. Markkasen ny-kyinen vastuualue on avainasiakaspäällikkö, myyntivastuullinen määrätyille konserneille sekä yksittäisille tuotantolaitoksille. Valtaosa työtehtävistä liittyy palveluliiketoimintaan.

– Rehellisesti sanottuna olen hieman huolestunut esimerkiksi voitelun ja kunnon-valvonnan tilasta Suomessa. Monissa asi-akkuuksissamme on asian eteen tehty töitä pitkäjänteisesti ja joissakin paikoissa noiden toimintojen merkitys on onneksi osattu perustella hyvin silloinkin, kun kulukuuri raapii perustuksia. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuitenkaan tyypillisesti kuulu itsensä tai alaistensa ”jalustalle nostaminen”. Jos edellä mainittujen toimintojen merkitys halutaan

ymmärtää, niiden vaikutus tulee dokumen-toida riittävän ymmärrettävään muotoon.

– Duunareiden ja dirikoiden olisi siis hyvä löytää yhteisesti seurattavat mittarit esimer-kiksi käyttövarmuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden todentamiseksi, hän jatkaa.

– Viime vuosina olennaisena trendinä on ollut moniosaaminen sekä tuotannon ja kunnossapidon välisen yhteistyön paranta-minen. Nämä ovat luonnollisesti Suomen teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen perusedellytyksiä.

Kehitettävää löytyy ainaMarkkasen mukaan tärkeiden ja vähemmän tärkeiden käynnissäpidon tehtävien mää-rittämiseen ja varsinkin toimintatapamuu-tosten toteuttamiseen tarvitaan jatkossa panostamista, sillä yksi ihminen ei voi tehdä neljän edestä töitä. Pitää siis valita tärkeim-mät tehtävät ja tehdä ne hyvin.

– Epäolennaiseen on turha kuluttaa ener-giaa. Tekemisen sisältöä on siis muutettava, varmistettava, että uusien määritysten mu-kaan myös toimitaan ja että vaikutus on halu-

Perusasiat on saatava kuntoon

– Olen huolestunut käytettävyyteen olennaisesti vaikuttavien perusasioiden hoitamisesta Suomen prosessiteollisuudessa. Tekijöiden ja päättäjien tulee löytää

yhteisesti seurattavat tunnusluvut tekemiselle ja käyttövarmuuden todentamiselle, muistuttaa avainasiakaspäällikkö Jani Markkanen SKF:ltä.

Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

32 promaint 3/2014

ALAN VAIKUTTAJA

32-35_Promaint_3-2014_Alan vaikuttaja.indd 32 5/5/14 2:54 PM

asdfasdf

2/2014 promaint 33

Olen huolestunut voi-telun ja kunnonvalvon-nan tilasta Suomessa.

Kuntonyrkkeily on yksi Jani Markkasen urheiluharrastuksista ja sitä voi harrastaa ohimennen konttorin käytävälläkin.


Haluamme pitää asiak-kaidemme laitteet pyörimässä, muistuttaa Jani Markkanen SKF:ltä.

tunlainen. Johtamisen merkitystä ei voi ikinä korostaa liikaa, toteaa Markkanen.

Hänellä on myös käytännön ehdotus var-sinaiseksi parannukseksi.

– Jokaisella tehtaalla olisi hyvä järjestää vähintään yksi konkreettinen parantavan kunnossapidon palaveri kuukaudessa. Nämä palaverit alkavat varmistamalla, että edelli-sessä palaverissa päätetty asia on toteutettu maaliin asti. Lisäksi tulee varmistaa, että vai-kutus oli haluttu. Vasta sitten käsitellään yksi uusi parantava toimenpide toteutusta varten. Usein henkilöstöltä tulevat loistavat ja hel-posti toteutettavissa olevat kehitysajatukset makaavat pöydillä kuukausia tai vuosia ja sorrutaan olemaan tyytyväisiä nykytilaan.

Taloudellisesti kannattavampaan toimin-taan Markkasella on selkeät lääkkeet.

– Karsitaan epäolennainen tekeminen

pois ja parannetaan suunnitelmallisuutta. Pidetään lisäksi huoli siitä, että sovitut asiat tehdään kerralla kuntoon. Nämä ovat tehok-kuuden lähtökohtia.

Tietotekniikka toimii apuna kokemuksen hyödyntämisessä– Informaation laatu ja sen kulku organisaa-tioissa tuntuu olevan tämän päivän suurim-pia ongelmia joka paikassa. On muistettava,

34 promaint 3/2014

Duunareiden ja dirikoiden olisi hyvä löytää yhteisesti seurattavat mittarit.


Jani MarkkanenOy SKF Ab• syntynyt syntynyt vuonna 1982

Pieksämäellä• vuonna 2007 insinööri Jyväskylän AMK:sta, pääaineina paperikoneteknologia

ja kunnossapito• vuodesta 2007 alkaen eri tehtävissä SKF:llä• perheeseen kuuluu vaimo ja alle kuukauden

ikäinen tytär, asuu Jyväskylässä• harrastukset: liikunta eri muodoissa,

kalastus, sähkökitaroiden rakentaminen ja soittaminen

3/2014 promaint 35

että informaatiojärjestelmät ovat apuvälinei-tä päätösten tekemisessä. Yksi suurimmista haasteista onkin suurten ja eläköityvien ikäluokkien kokemuksen tallentaminen meille tietokoneajan jälkipolville. Olympia-laisissakin nähtiin, että parivaljakko Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen sekä Leijonat olivat hyviä esimerkkejä kokemuksen ja nuo-ruuden innon yhdistämisestä.

– Vikahistorian laadun merkitys on pa-rantavan kunnossapidon perusedellytys ja sen parantamisen voi aloittaa välittömästi. Näissäkin talkoissa tarvitaan juuri kokemuk-sen tuomaa osaamista sekä järjestelmäosaa-mista.

Osaamistason sertifiointi on tärkeääMarkkasen työnantaja SKF on mukana osaa-mistason sertifioinnissa teollisuusvoitelussa

ja kunnonvalvonnassa. Yritys järjestää yh-teistyössä AEL:n ja Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa voiteluhuollon pätevöintikoulutuk-sen sekä serfifiointikokeen ja Mobius Institu-ten kanssa vastaavat värähtelyanalysoinnin eri tasoille. Sertifiointeja Jani Markkanen kommentoi seuraavasti.

– Kunnossapidon osaamistason sertifi-oinnilla korostetaan muun muassa erikois-osaamisen sekä -kokemuksen arvostusta ja merkitystä. Sen avulla mahdollistetaan yksi-löllinen kehittyminen, joka osaltaan auttaa motivoimaan työntekijöitä. Päivittäisessä työssä joudutaan tekemään paljon päätöksiä itsenäisesti. Silloin pätevä ja kokenut kun-nossapidon osaaja nousee arvoonsa, muistut-taa Markkanen lopuksi. l

Leijonat olivat esimerkki kokemuksen ja nuoruuden innon yhdistämisestä.


36 promaint 3/2014

SUOMESSA ON runsaasti metsäpinta-alaa, joten sellu- ja paperiteollisuus kuuluu luonnollisesti maamme talouden tärkeimpiin osa-alueisiin. Runsaista luonnonvaroista huolimatta ei niitä hyö-dyntävän teollisuuden ole kuitenkaan syytä vähätellä toiminnastaan aiheutu-via ympäristövaikutuksia.

Kaikkien teollisuusalojen tapaan sellu- ja paperiteollisuudestakin syntyy haitallisia päästöjä. Tiedotusvälineitä ja yleistä mielipidettä eniten kiinnostavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi tuotan-toprosesseissa syntyy paljon muitakin mahdollisesti vaarallisia ja haitallisia kaasuja. Rikkivedystä, rikkidioksidiin ja klooriin monet sellu- ja paperiteollisuu-den prosesseista syntyvät kaasut ovat haitallisia sekä ihmisille että tuotanto-laitteistolle.

On yleisesti tiedossa, että tuotannosta syntyvät kaasut on poistettava ilmasta puhtaasti turvallisuussyistä, sillä ne ovat ihmisille vaarallisia, mutta vähemmän tunnettua on se, että ne vaikuttavat huo-

mattavasti myös tuotantoprosessin te-hokkuuteen. Sellu- ja paperiteollisuuden tuotantolaitosten automaatiossa käyte-tään nykyään huomattavan paljon herk-kää elektroniikkaa, jota tuotantoproses-sin sivutuotteina väistämättä syntyvät kaasut pääsevät helposti syövyttämään.

Sellun ja paperin tuotannossa ylei-simmin syntyviä haitallisia kaasuja ovat rikkivety, rikkidioksidi, muut rikin ok-sidit, typpioksidit, kloori, ammoniakki, formaldehydi, hiilivedyt, tiolit, pienmo-lekyyliset orgaaniset hapot ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC).

Ne kaikki ovat haitallisia ihmisen ter-veydelle, mutta saattavat myös aggressii-visesti kuluttaa herkkää elektroniikkaa,

sekä valvomoiden, prosessien ohjausjär-jestelmien ja kompressorien piirilevyjä sekä kupari- ja hopeakomponentteja. Siitä aiheutuu tuotantoprosessin te-hokkuuden laskua, kunnossapidon lisäkustannuksia, kalliita korjauksia ja odottamattomia tuotantoseisokkeja joi-den syiden paikantaminen on haastavaa ja aikaa vievää.

Ratkaisuna kemiallinen suodatusSuomalainen lateksituotteiden valmista-ja Eka Synthomer Oy oli hyvin tietoinen näistä vaaroista ja pyysi kemiallisen suo-datuksen asiantuntijalta apua pätevän ratkaisumallin löytämiseen. Heidän asi-antuntijansa aloittivat projektin analy-soimalla tarkasti Eka Synthomerin käyt-tämät suodatusjärjestelmät. Todettiin, että ne eivät riitä kaikkien haitallisten kaasujen tehokkaaseen poistamiseen, joita ympäristössä on.

Projektitiimi analysoi sen jälkeen haitallisten kaasujen koostumuksen ja pitoisuudet Nuottasaaren teollisuus-

PAPERI- JA SELLUTEOLLISUUS TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Markus Keskitalo, Freudenberg

Filtration Technologies Finland Oy,

[email protected]

Puhdas ilma takaa tehokkaan

tuotannon

Kemiallinen suodatus tarjoaa tehokkaan ratkaisun poistaa prosessissa syntyvät haitalliset kaasut. Paperikemian kohteissa ratkaisut toteutetaan käyttäjäkohtaisesti.

36-38_Promaint_3-2014_puhdistus.indd 36 5/5/14 3:08 PM


Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyvät haitalliset kaasut syövyttävät piirikortteja.

3/2014 promaint 37

alueella, jossa Eka Synthomerin tuotan-tolaitos sijaitsee. Tulosten mukaisesti suunniteltiin kohteeseen sopiva sekoitus kemiallisten suodattimien pellettejä tar-kasti paikallisten olosuhteiden mukaan. Helppokäyttöiset ja tehokkaat pelletit poistavat haitallisia kaasuja adsorption, absorption ja kemisorption kautta. Ne toimivat loistavasti myös uudessa jär-jestelmässä. Kun pelletteihin perustuva suodatusjärjestelmä otettiin käyttöön, Eka Synthomerin tuotantoprosesseista on saatu poistettua huomattavasti enem-män haitallisia kaasuja kuin koskaan ennen.

Palveluja suunnittelusta jatku-vaan prosessinvalvontaanEka Synthomerille tehty projekti on tyypillinen esimerkki palveluista, joita Freudenberg Filtration Technologies tarjoaa. Se on erikoistunut erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin mittatyönä tehtyihin kemiallisiin suoda-tusjärjestelmiin. Projektit kattavat kaik-

Freudenberg Filtration TechnologiesFreudenberg Filtration Technologies kuuluu kansainväliseen Freudenberg-moniala-konserniin ja sen pääkonttori sijaitsee Weinheimissa Saksassa. Yrityksessä on yli 1700 työntekijää ja se kuuluu maailmanlaajuisesti ilman ja nesteiden suodatuksen teknolo-giajohtajiin.

Pitkä kokemus ilmansuodatuksesta yhdistettynä vankkaan kemiallisen suodatuksen asiantuntemukseen takaa sen, että pystytään kehittämään kaikille tuotantolaitoksille juuri heidän tarpeisiinsa optimoidut kokonaisratkaisut. Palvelu sisältää kaiken tarpeel-lisen järjestelmäsuunnittelusta tuotteen valmistukseen ja suunnittelu- ja asennuspa-ketin luomiseen sekä ilmansuodatusjärjestelmien uudistamisen tai rakentamisen, aina niiden jatkuvaan seurantaan saakka.

Lisätietoja: www.freudenberg-filter.com

36-38_Promaint_3-2014_puhdistus.indd 37 5/6/14 9:44 AM

Jatkuvatoimiset Harsonic® äänijärjestelmät estävät:⚫ Biologisten (levät, bakteerit, ym.) kertymien muodostumisen ⚫ Mineraalisten (kalkki, ruoste, ym.) kertymien muodostumisen

Harsonic® hyödyt:⚫ Tehostaa tuotantoa minimoimalla puhdistuksiin tarvittavat seisokit ⚫ Parantaa energiatehokkuutta pitämällä prosessilaitteet puhtaana ⚫ Poistaa kertymien aiheuttamat laitteistoviat ⚫ Parantaa lämmonvaihtimien tehokkuutta estämällä kertymien muodostumisen

Agnico Eaglen Kittilän kaivok-sella kalkkilinjastossa järjestelmä maksoi itsensä takaisin 2 viikos-sa poistamalla putkiston puhdistustarpeen koko-naan!

Harsonic® ääniratkaisu on myös palkittu useissa kansainvälisissä innovaatiokilpai-luissa, kuten voittajaksi INNOVA Brussels 2013 tapahtumassa.

Lisätietoja: www.harsonic.comBo Malmberg: +358 40 515 6373 tai [email protected] Tainela: +358 40 55 32 777 tai [email protected]

ki sellu- ja paperiteollisuuden tuotantoprosessin alueet ligniinin poistosta ja valkaisusta lopulliseen jätevesien käsittelyyn.

Suodatinvalmistajan kokonaispalvelu ulottuu paikan päällä suoritetusta hankeen esianalyysistä ja projektin rajauksesta valmiin järjestelmän rakentamiseen ja asennukseen ja tarvittaessa myös projektin jatkuvaan seurantaan. Järjestelmän osat on tarkoin valittu tuotan-tolaitoksen erityistarpeiden mukaan käsittäen käyttö-kohteeseen sopivista kemiallisista pelleteistä niitä sisäl-tävien suodatinmoduulien kokoon ja muotoon saakka.

Ilman ja nesteiden suodatuksen asiantuntemuksensa ansiosta suodatinvalmistaja voi myös integroida kemial-lisen suodatuksen jo olemassa oleviin ilma- ja nestesuo-datusjärjestelmiin. Yrityksen suunnitteluosasto tarjoaa täydet suunnittelu- ja rakennuspalvelut, mukaan lukien olemassa olevien laitosten päivitykset, sekä täysin in-tegroitujen ilma-, neste- ja kemiallisen suodatuksen tarpeet täyttävien järjestelmien toimittamisen. n

Yleisin kemiallinen suodatinmoduuli.

36-38_Promaint_3-2014_puhdistus.indd 38 5/5/14 3:08 PM

http://www.puwimex.fi

http://www.harsonic.com

3/2014 promaint 39

KORJAUSTEKNIIKKA KÄYTTÖVARMUUS

3D-TULOSTUS palvelee jo kunnossapitoa

Kolmiulotteinen mallintaminen ja tulostaminen on jo laajasti käytössä prototyyppien valmistuksessa. Sitä voidaan soveltaa myös silloin, kun

tarvitaan äkkiä hankalasti saatavia varaosia. Monessa tapauksessa korjauksen nopeutumisesta ja varaosavaraston pienenemisestä kertyy mittavat säästöt.

Lauri Lehtinen, [email protected]

HANKALAN OSAN hajotessa on ollut ta-vanomaista tilata se koneen valmistajan lähimmästä toimipisteestä tai valmis-tuttaa se esimerkiksi lastuamalla ja hit-saamalla. Joskus kuitenkin toimitusajat ovat toivottoman pitkiä tai valmistaja on saattanut kadota kokonaan markki-noilta.

Tietokone on tuonut osaratkaisun pulmaan. Kehittynyt digitaalikuvaus auttaa luomaan kappaleesta tarkan kol-

miulotteisen mallin. Se voidaan syöttää jälleen tulostukseen, joten korvaava osa on parhaimmillaan hyvinkin nopeasti käytössä. Menetelmää voisi kuvata kään-teissuunnitteluksi (reverse engineering), jolloin uuden kappaleen valmistukseen tarvittavat tiedot saadaan jo olemassa olevasta osasta.

Käänteinen suunnittelu on erityisen sopiva kunnossapidon tarpeisiin, kun pitää mitata kappale kolmiulotteisesti ja

Nopeimmillaan asiakas saa valmiin osan kolmessa päivässä.

Katosiko alkuperäinen

koneen valmistaja Neuvostoliiton

mukana? Ei hätää, rikkoutunut

tai kulunut osa voidaan skannata kolmiulotteisesti

ja sen pohjalta syntyy valumuotti

keernoineen hiekkatulostusta

käyttäen.

39-41_Promaint_3-2014_3D.indd 39 5/5/14 3:04 PM

40 promaint 3/2014

kyetä sitten kopioimaan se. Tulostami-nen olisi vielä helpompaa, jos koneen tai laitteen valmistaja suostuisi jakamaan kuluvien tai rikkoutumisalttiiden eri-koisosien 3d-mallit, mutta mittatarkka kuvaus saadaan myös kuvaus- ja mitta-usmenetelmin.

Ajan mittaan yrityksille kertyy huomattavaa säästöä siitä, että niiden varaosaluettelot siirtyvät sähköisiksi kir-jastoiksi. Kun osien geometria on kolmi-ulotteisena mallina ja sen lisäksi kenties valmiina valu- ja työstötiedostoina, fyy-sisesti säilytettävien osien määrä, arvo ja tila karsiutuvat olennaisesti.

Vaihtelevat materiaalit Tulostuksessa voidaan käyttää lukuisia eri menetelmiä ja materiaaleja. Muoveja voidaan kovettaa nesteestä laserin tai uv-valon avulla ja samoin laserilla voidaan sintrata metallijauhetta kiinteäksi me-talliksi. Tulostusmateriaaliksi soveltuu

myös vaikkapa sokeri tai betoni. Myös numeerisesti ohjattua lastuamista voi-daan pitää 3D-tulostamisena, joskaan sitä ei yleensä mielletä sellaiseksi.

Kiinalaiset ovat kohonneet kolmi-ulotteisen tulostamisen eturiviin. He ovat valmistaneet esimerkiksi yhtenä tulostuksena kuusimetrisen titaanise-oskappaleen lentokoneteollisuudelle. Osan hinta putosi kahdesta miljoonasta kymmenesosaansa, ja valmistusaika kahdesta vuodesta 55 päivään. Laser-kasvatuksella kyettiin puolestaan val-mistamaan titaanista matkustajakoneen

viisimetrinen keskisalko, jonka paino putosi taotun osan yli 1600 kilosta 136 kiloon samaan aikaan kun mekaaniset ominaisuudet paranivat.

Kustannusten puolesta kaksi tulos-tusmenetelmää on tullut viime aikoina suosituiksi. Ensinnäkin muovitulostus, jossa muovilankaa sulatetaan kerrok-sittain, kunnes haluttu muoto on saavu-tettu. Toisaalta hiekkatulostuksella on huomattava valmistustekninen merki-tys, sillä näin saadaan tietokonekuvasta suoraan valumuotteja ja keernoja.

Muovilankaa kuumailmalla tulosta-vat laitteet ovat olleet erityisen edullisia, ja niiden kohdalla voidaan puhua kus-tannuksiltaan jo koti- tai konttoriteknii-kasta. Tällaisia pientulostimia valmistaa esimerkiksi helsinkiläinen Suomen Laatujälki; yrityksen päätoimiala on laatu- ja vauriotarkistukset esimerkiksi elektronimikroskopian keinoin.

Soveltuvien muovilaatujen kirjo kas-

KORJAUSTEKNIIKKA KÄYTTÖVARMUUS

Tulostamisen mahdollisuuksia lisää monivärisyys. Lisäksi pyöräilykypärä voidaan tulostaa lujitetusta materiaalista ja rakennetta voidaan parantaa piiloon jäävien hunajakennojen tapaisilla ratkaisuilla. Kunnossapidon kannalta oleellinen parannus on, että yhä suurempi osa varaosavarastosta siirtyy digitaalisiksi tulostus- ja työstömalleiksi. Se säästää tilaa, rahaa ja usein myös aikaa.

Teollisuuden edellyttämät lujuusominaisuudet saavutetaan.


vaa nopeasti, ja San Diegon SolidWorks 2014 -lehdistötapaamisessa oli esillä myös hiilikuitulujitteisia kappaleita val-mistava tulostin. Samoin esiteltiin myös monivärisiä kappaleita ja monia eri ma-teriaaleja sisäkkäin tulostavia laitteita.

Ratkaisussa oli kaksi tulostuspäätä, joista toinen tuotti tavallista, toinen yhtenäisellä lasi- tai hiilikuitulujitteella vahvistettua nylonia. Ratkaisu antoi mahdollisuuden optimoida lujuuden suunta sekä lopullisen kappaleen hinta. Taitava suunnittelija kykenee muiden muassa valmistamaan suljettuja hunaja-kennorakenteita syntyvän osan sisälle. Myös hiilinanoputkilla lujitettua materi-aalia voi käyttää, mikäli se kustannuksiin nähden on perusteltua.

Valmis valu muutamassa päivässäValkeakoskelainen Hetitec on hank-kinut valumuottien ja keernojen tu-lostamiseen vaadittavan laitteiston. Metallivalulla on mahdollista valmistaa

mutkikkaita muotoja, joiden sisäraken-teita ei voi lastuamalla toteuttaa. Koska metalliseosten mekaaniset ominaisuu-det kattavat laajan alueen, teollisuuden ja kunnossapidon edellyttämät lujuus- ja kulumisominaisuudet saavutetaan niis-säkin kohteissa, joissa muovien kesto loppuu.

– Nopeimmillaan asiakas saa valmiin osan kolmessa päivässä siitä, kun me saamme halutun kappaleen geometrian.

Keskimääräinen muotin toimitusaika on yhdestä kahteen viikkoa, joka on selvästi nopeampaa toimintaa kuin pe-rinteellisellä valimotekniikalla tehtynä, sanoo Hetitecin toimitusjohtaja Ville Moilanen.

Hän kertoo, että valmistusprosessi on jaettu eri osaajien kesken. Yksi yritys hoitaa kappaleen mittaamisen ja sen geometrisen muodon määrittämisen, toinen taas vastaa valuteknisestä teori-asta ja valun simuloinnista. Muotin ja keernojen valmistuksen lisäksi tarvitaan valimo ja kenties koneistamo, joka vii-meistelee lastuamista tai hiomista vaati-vat pinnat.

Mielenkiintoinen piirre on, että hiekasta muovattu muotti sopii myös laminoinnin alustaksi. Se voidaan vii-meistellä epoksilla, jolloin se kestää pie-nen tuotantosarjan valmistuskerrat. Jos muotti on kertakäyttöinen, siinä voi olla myös negatiivisia päästöjä, sillä hiekka-muotti on helppo hajottaa laminoinnin jälkeen. n

Ota yhteyttä! koulutusasiantuntija, näyttelyvastaava Hannu Vartiainen, puh. 050 5539 286, [email protected]

tervetuloa ainoaan Suomessa järjestettävään mittaus- ja testausalan näyttelyyn elokuussa!

Jo 23. kerran toteutuva tapahtuma on tarkoitettu automaatio- ja elektroniikka- alan, sähkövoima-, tietokone- ja tieto- liikennetekniikan mittaus- ja testaus- ammattilaisille sekä kunnonvalvonnan ammattilaisille.

MITTAUS & testaus 2014 -näyttelyssä 27.–28.8.2014 on esillä uusia, innovatii-visia komponentteja, huippumittalait-teita ja -järjestelmiä. Näyttelyssä pääset tutustumaan keksintöihin, sovelluksiin ja kehitystrendeihin. Näyttelyssä luot parhaat kontaktit asiantuntijoihin!

Näyttelyn ohessa järjestetään Mittaavan kunnossapidon -näyttely, jossa on esillä mm. automaattista kunnonvalvontaa, värähtelymittalaitteita, antureita, tiedon- keruulaitteita, voiteluanalysaattoreita.

Näyttelyn ohessa pidetään kaksi- päiväinen seminaari automaatiotekniikan menetelmät ja sovellukset – diplomi-töiden purkupäivät 2014. • esittelyssä alan viimeisimmät

diplomityöt• bonusaiheena Mittaava

kunnossapito.

tietoiskutoriVoit varata yrityksellesi 20 minuutin tietoiskuajan. Tietoiskut sisältyvät näyttelypaikan hintaan.

Näyttelyn järjestää AEL. Näyttely on kävijöille maksuton ammattilaisten kutsuvierasnäyttely. Se toteutetaan pöytänäyttelynä, jossa tuotteet ja palvelut ovat pääosassa.

Näyttelypaikan hinta on koosta riippuen vain 930–1 480 €.

Tule näyTTeille- aseTTajaksi, varaa osasTopaikkasi heTi!

Lue lisää ja tulosta kutsuwww.MittauSteStauS.fi

27.–28.8.2014, ael, helsinki

KÄYTTÖVARMUUS

Kiinalaiset ovat valmistaneet yhtenä tulostuksena kuusimetrisen titaaniseoskappaleen lentokoneteollisuudelle.


http://www.ael.fi

42 promaint 3/2014

TUTKIMUS JA KOULUTUS TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

AURINKOISIN TERVEISIN, päättää saksa-laissyntyinen Christian Breyer sähkö-postiviestinsä, kun selvitämme haastat-telun aikatauluja. Suomen kieli ei vielä ole aivan hallussa, mutta vuoden päästä kuulemma on.

– Opiskelemme vaimoni kanssa hyvin intensiivisesti, sanoo vasta kevään kor-valla Suomeen ja Lappeenrantaan per-heineen muuttanut Breyer iloisesti. Hän kertoo, että parin vuoden ikäinen tytär on ensimmäisenä integroitunut uuteen maahan.

– Hän osaa jo ensimmäisen suomen-kielisen laulun; i-ha-haa, hepo hirnahtaa, ja tapailee joitakin puheen sanoja ensin suomeksi, ylpeä isä sanoo ja on yhtä hymyä.

LUTissa esitetään koko näytelmäAurinkoisin terveisin -loppukaneetti luontuu Christian Breyerille osuvammin kuin monelle muulle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden ja tulevaisuuden energiajärjestelmän professuuri on niin ikään LUT:n pro-fessorin Jarmo Partasen mukaan jopa maailmanlaajuisesti tarkastellen poik-keuksellinen.

– Christian on yksi maailman ensim-mäisistä aurinkotalouteen liittyvien

markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen keskittyvistä professoreista.

Breyer tietää myös itse virkansa ai-nutlaatuisuuden. Hän työskenteli aiem-min saksalaisen Reiner Lemoine Institut gGmbH:n toimitusjohtajana ja tieteelli-senä johtajana. Työ oli mielenkiintoista, mutta mies ei empinyt, kun hyvä ystävä kertoi kaakkoissuomalaisessa yliopistos-sa avoinna olleesta virasta.

– He etsivät sinua, ystäväni sanoi, Breyer kertoo ja vakuuttaa olleensa enemmän kuin innoissaan ja onnellinen, kun kuuli tulleensa valituksi. Muutto Kaakonkulmalle ei hirvittänyt. Päinvas-toin.

– LUT on kuin koroke, jossa esitetään nyt koko näytelmä. Olen onnellinen, että osaamiseni ja ammatillinen profiilini täyttävät vaatimukset ja sopivat ilmei-sesti lähes täydellisesti annettuun tehtä-vään, hän sanoo.

– Täällä minulla on kaikki. Voin jat-kaa tutkimustyötäni yhdessä loistavien kollegoiden kanssa. Minulla on mahdol-lisuus keskittyä ydinosaamiseeni ja koen tehtäväni enemmän kuin mielenkiin-toiseksi. Se on monessa mielessä hyvin tärkeä, Breyer sanoo. Hän kertoo, että on saanut paljon palautetta, kuinka monet yliopistot monissa maissa haluaisivat

Paistetta riittää Pohjan perukoillekin

AURINKO ON EHTYMÄTÖN VOIMAVARA

– Nyt on aurinkosähkön aika, Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professoriksi nimitetty Christian Breyer sanoo.

Markkinat uusiutuvien energioiden varastointiin ovat juuri avautumassa.– Siinä on suomalaisille näytön paikka.

Teksti Hannele Koskinen Kuva Teemu Leinonen

Auringon voima on lähes käsittämätön.

ja tarvitsisivat vastaavan professuurin yksinomaan aiheen ja asian ainutlaatui-suuden takia.

– On ymmärrettävä tekniikkaa ja käsitettävä talouden lainalaisuuksien ratkaisevat vaikutukset, jotta kokonai-nen järjestelmä kaikin osin olisi toimiva ja tuottava, Breyer sanoo ja markkinoi luontevasti itärajan tuntumassa sijaitse-vaa opinahjoa.

– LUT on hyvin kansainvälinen, ja tarjoaa myös opiskelijoille kattavan ja kokonaisvaltaisen näkymän tulevaisuu-teen energiajärjestelmien ja -tuotannon kehitykseen. Energiavallankumoukseksi sen voisi joku määrittää, hän sanoo ja käyttää rinnan sanoja energy evolution ja energy revolution.

Aurinkosähkön kyytiin ehtii vielä– Nyt on aurinkosähkön aika, Christian Breyer sanoo ja huomauttaa, että busi-neksen teon näkökulmasta tuulienergia-

42-43_Promaint_3-2014_aurinkoproffa.indd 42 5/5/14 2:55 PM

3/2014 promaint 43


2/2014 promaint 43

juna meni jo: suuret yritykset on perus-tettu. Aurinkosähkön kyytiin ehtii vielä.

– Kiinalaiset ovat viisaalla taktikoin-nillaan valloittaneet aurinkoenergia-markkinoita, mutta sektorilla on silti vielä tilaa, hän jatkaa.

– Markkinat uusiutuvien energioiden varastointiin ovat juuri käynnistymässä. Siinä Suomella voisi olla loistava paikka asettautua maailman kärkeen.

Christian Breyerin mukaan uusiutu-van energian tuotantoteknologian taus-talla on aina historia ja sen heijastumat. Nykytilanne sanelee omat vaatimuksen-sa ja viitoittaa myös tulevaisuustutki-muksen tietä. Yhtä lailla merkitystä on ”hintalapulla”.

– Energiaratkaisuja tulee tarkastella myös taloudellisesta ja liiketoiminnalli-sen tuottavuuden näkökulmasta.

Christian Breyer naurahtaa ja muis-tuttaa, että koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Hän miettii, ovatko aurinko ja tuuli lopulliset ratkaisut ihmiskunnan energiakysymyksiin ja -ongelmiin.

– Tosiasia on, että vain aurinkoa ja tuulta on rajattomasti saatavilla. Eri-tyisesti aurinkoenergian tuotantokus-tannukset halpenevat vuosi vuodelta, Breyer sanoo. Hän uskoo, että esimerkik-si aurinkopaneeleiden hyötysuhde vain

paranee ja hinnat halpenevat jatkossa, vaikka järjestelmät jo nyt ovat kehitty-neitä ja edullisia. Kehitystyön nykyti-lannetta ja kiihtyvää vauhtia voisi hänen mielestään hyvin verrata siihen, mitä au-tolla ajaminen oli 1930-luvulla. Kehitys on ollut huimaa.

– Paljon parannuksia on tehty siitä huolimatta, että perusopeilla ja tietä-myksillä saattoi matkata ihan mukavasti, hän sanoo.

– Kyllä. Kyllä minä sanon, että aurin-ko- ja tuulienergia ovat tämän vuosisa-dan sähköntuotannon ratkaisut. Kovin mielelläni näkisin ne ratkaisuina myös kaukana tulevaisuudessa. Kyse on teolli-sesta ja tieteellisestä mullistuksesta, joka on kaikin puolin verrattavissa puolijoh-teiden aikanaan aiheuttamaan.

Breyer muistuttaa, että auringon voi-ma on lähes käsittämätön. Kuusi tuntia sen säteilyä kattaa koko ihmiskunnan vuoden energiatarpeet. Silti maailman sähköstä alle prosentti tuotetaan aurin-kovoimaloilla. Suomessa lukema on tällä

haavaa alle promille koko sähköntuotan-nosta, mutta sen on ennakoitu nousevan prosenttiin tämän vuosikymmenen lopussa.

Suomi heräämässä Lappeenrannan vedossa– Paikallisella energiantuotannolla on edessään huikeat kasvunäkymät, Breyer sanoo ja toteaa jo oppineensa, että suo-malaiset suhtautuvat hyvin myötämieli-sesti aurinkosähköön ja sen tuotantoon.

– Mitä kaipaan, on lainsäädännölli-nen kehys nopeasti kasvavalle teknolo-gialle. Suomessa ei ole syöttötariffia sen enempää kuin hyvin suunniteltua verk-komittaristoakaan. Myös investointituki olisi paikallaan onnistuneen liiketoi-minnan varmistamiseksi, hän sanoo ja vähän huolestuneena toivoo, ettei tulisi ymmärretyksi väärin.

– Miksi emme korvaisi fossiilisten ja ydinenergian raaka-aineiden hupe-nemisen, ilmastonmuutoksen ympä-ristövaikutusten sekä kansainvälisten energiakriisien sekä terveydelle vaaral-listen järjestelmien aiheuttamia haittoja uusiutuvilla, vaihtoehtoisilla ja eettisesti kestävällä aurinkoenergialla ja -järjes-telmillä, Breyer kysyy ja muistuttaa, että aikataulut kansainvälisessä kisassa ovat tiukat. Alkaa olla kiire.

Breyer on yksi viisi vuotta sitten pe-rustetun Desertec-säätiön perustajista. Hän toimi neuvonantajana monikansal-lisessa yhteenliittymässä, joka suunnit-teli aurinkosähkön siirtämistä Saharasta Eurooppaan. Huima hanke pantiin tois-taiseksi jäihin viime vuonna.

– Saudi Arabiassa on täydellinen ymmärrys aurinkoenergian tarjoamasta potentiaalista, mutta kehitys on hidasta. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin suuret voimalahankkeet siellä käynnis-tyvät, Breyer sanoo. Hän murehtii Suo-men surullisena pitämäänsä tilannetta.

– Suomi on peränpitäjä EU-alueella asennettujen aurinkoenergiajärjestel-mien ranking listalla. Eikä kyse Breyerin mukaan ole todellakaan siitä, etteikö aurinko paistaisi Pohjolan perukoillekin. Etelä-Suomessa paistetta on jopa enem-män kuin Hampurissa tai Berliinissä.

– Kyse on enemmänkin siitä, että Suo-messa ei ole tiedostettu aurinkoenergian arvoa sähkön tuotannossa, Breyer sanoo. Hän ei pikkumoitteista huolimatta kuu-losta lainkaan toivottamalta.

– Dynamiikka ja tahtotila ovat ole-massa, joten asiat voivat muuttua hyvin nopeasti. n

Christian Breyer aloitti keväällä Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professuurin.

42-43_Promaint_3-2014_aurinkoproffa.indd 43 5/5/14 2:55 PM

44 promaint 3/2014

IONINVAIHTO ON monen muun käyttö-sovelluksen lisäksi vedenkäsittelytek-niikka, jolla valmistetaan suurin osa teollisuuden käyttämästä suolattomasta ja pehmennetystä vedestä. Teknologia perustuu ioninvaihtohartsiin, jolla on kyky oman kemiansa kautta. Siinä vaih-detaan käsiteltävässä vedessä olevat kationit ja anionit hartsiin regeneroin-nissa ladattuun ioniin. Ajojakson aikana regeneroinnissa hapolla ja emäksellä elvytetyt hartsit vaihtavat kapasiteet-tinsa verran ioneja ja tekevät prosessin mitoituksen mukaisen määrän suola-tonta vettä seuraavien pääreaktioiden mukaisesti:

kationinvaihtohartsi (R-)R-H+ + Na+ + Cl- ➔ R-Na+ + H+ + Cl-anioninvaihtohartsi (R+)R+OH- + H+ + Cl- ➔ R+Cl- + H2OIoninvaihtoprosessin erittäin tärkeä

ominaisuus on sen jaksollisuus. Ajojak-sot ja regeneroinnit seuraavat toisiaan. Kyseessä on panosprosessi, jossa käy-tössä pidettävyys on toiminnan perus-edellytys.

Tästä tuotantoon kuuluvasta nor-maalista toiminnasta voidaan ja pitää erottaa määräajoin tehtävät kunnossa-pitotoimet tai paremminkin ennakko-huoltotoimet, joissa pätevät samat lai-nalaisuudet kuin missä tahansa muussa

kokonaisuudessa: kriittiset kohteet tulee olla luokiteltu, huollon suunnit-telua tehdään lyhyellä, mutta myös pi-demmällä aikavälillä ja toimenpiteiden sekä huomioiden kirjaaminen tehdään sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Hartsien kunnosta on pidettävä huoltaHartseilla on tärkein osa ioninvaihtoon perustuvassa suolanpoistossa. Niiden kunnosta huolehtiminen ja kunnon-muutoksen ennakointi on prosessin toiminnan kannalta keskeistä. Ionin-vaihtohartsit ovat kulutustavaraa, ja niiden käyttöikä vaihtelee hartsityypistä sekä käsiteltävästä vedenlaadusta toi-seen. Käyttöiän ja tuotetun vedenlaa-dun kannalta erityisen haastavia ovat kationihartseille vedet, joissa on suuret kiintoaine-, rauta-, alumiini- ja kovuus-suolapitoisuudet. Lisäksi rasvat ja öljyt ovat myrkkyä hartsien kinetiikalla.

Anioninvaihdin sijoitetaan proses-

sissa kationinvaihtimen jälkeen. Näin se on suojassa mekaanisesti ja kemialli-sesti kationinvaihdinta likaavilta kom-ponenteilta. Anionihartsin käyttöikää ja toimintaa vaarantaa käsiteltävän veden suuret orgaanisten aineiden pitoisuudet, jotka lähes poikkeuksetta ovat luonteeltaan anionisia ja suurimo-lekyylisiä. Orgaaninen likaantuminen on tapahtuma, jossa hartsin ajojakson aikana vedestä poistama aines ei rege-neroinnissa ehdi poistua hartsista vaan jää sinne. Jaksottaisesti toistuva ilmiö likaa vähitellen anionihartsin. Ratkai-suna on määräajoin tehtävä erityispesu suolalla ja natriumhydroksidilla (kuva 1). Käsiteltävän veden korkea silikaatti-pitoisuus saattaa myös liata anionihart-sin. Silikaatin taipumus polymeroitua hartsin sisään on estettävissä oikein toteutetulla regeneroinnilla.

Ioninvaihtohartseista tulee pitää huolta jatkuvasti. Muutokset niiden kunnossa havaitaan vertaamalla ajojak-sossa läpi ajettua vesimäärää ja laatua. Tästä käytössäpidettävyydestä erotet-tavalla ennakkohuollolla tarkoitetaan hartsien kohdalla tyypillisesti vuosittain tehtäviä erityispesuja, tuplaelvytyksiä ja rikkoutuneen hartsin poistoa.

Erityispesuilla tarkoitetaan jo ai-emmin mainitun suolapesun kaltaisia

ENNAKKOHUOLTO KÄYTTÖVARMUUS

Jani Vuorinen, Asiantuntija,

vesi-ihminen.fi

IONINVAIHTOPidetään suolanpoisto kunnossa

Suurin osa veden sisältämien suolojen poistosta teollisuudessa tehdään joko ioninvaihdolla tai käänteisosmoosilla. Kaksiosaisessa artikkelissa käydään läpi

keskeisiä ennakkohuollon piiriin kuuluvia prosessinosia ja toimenpiteitä, joilla näiden teknologioiden käyttövarmuutta ja käsitellyn veden laatua voidaan parantaa.

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti [email protected]

Hyvät paketit kunnossapitoa ja hitsausta SFS-käsikirjoissa

SFS-käsikirja 55 Kunnossapito ja kunnonvalvonta

Osa 2: Kunnonvalvonnan perusteet1. painos, 2013. A5-koko. 309 sivua. 200 €

Osa 3: Kunnonvalvontatekniikat1. painos, 2013. A5-koko. 200 sivua. 151 €

SFS-käsikirja 66 Hitsaus

Osa 3: Hitsausaineiden luokittelu. Teräksen MIG/MAG-TIG- ja jauhekaarihitsaus8. painos, 2013. A5-koko. 566 sivua. Hinta 252 €

Osa 13: Hitsausaineiden luokittelu. Puikko- ja kaasuhitsaus sekä juotto1. painos, 2013. A5-koko. 322 sivua. Hinta 233 €

Osa 7: Hitsausaineiden testaus 2. painos, 2014. A5-koko. 440 sivua. Hinta 208 €

Hintoihin lisätään arvonlisävero 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti.

44-47_Promaint_3-2014_ioninvaihto.indd 44 5/5/14 3:18 PM

KÄYTTÖVARMUUS

toimia. Kationihartseille tehtäviä eri-tyispesuja ovat raudan ja alumiinin pois-tamiseen tarkoitettu suolahappopesu, kovuuden aiheuttaman likaantumisen pesu suolahapolla sekä typpihapolla tai tehokkaimmillaan kompleksinmuo-dostajilla. Öljylikaantuneen hartsin kunnon voi palauttaa ainakin osittain ionisoitumattomalla pinta-aktiivisella pesuaineella.

Hartsivalmistajat ovat kehittäneet

tähän käyttötarkoitukseen erityistuot-teita. Tuplaelvytyksessä normaali rege-nerointiohjelma ajetaan läpi siten, että kemikaalimäärä tuplataan pidentämällä kemikaalisyötön aikaa. Hartsin ja elvy-tyskemikaalin kontaktiaikaa pidentä-mällä tehostettu regenerointi on tehtävä aina, kun hartsi poistetaan vaihtimesta tai sille on tehty jokin muu kuin elvyttä-vä erityispesu.

Ioninvaihtoprosessista on olemassa

muutama toisistaan poikkeava sovellus. Yhteistä kaikille on, että ne tavoittelevat parempaa kemikaalitaloutta, hyvää kä-sitellyn veden laatua sekä mahdollisim-man pientä jätevesimäärää.

Käytännössä merkittävimmät erot prosesseissa ovat seuraavat:

• Ajetaanko käsiteltävä vesi vaihti-meen alhaalta vai ylhäältä?

• Ajetaanko elvytyskemikaalit samas-ta suunnasta (myötävirtaprosessi) vai eri suunnasta (vastavirtaprosessi) kuin käsiteltävä vesi?

• Tarvitaanko prosessiin minimikier-topumppua?

• Onko vastavirtahuuhtelu vaihtimis-sa mahdollista?

Hartsien kannalta suurin merkitys on siinä, saadaanko käytön aikana pie-nemmiksi partikkeleiksi hajonnut hartsi

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti [email protected]

Hyvät paketit kunnossapitoa ja hitsausta SFS-käsikirjoissa

SFS-käsikirja 55 Kunnossapito ja kunnonvalvonta

Osa 2: Kunnonvalvonnan perusteet1. painos, 2013. A5-koko. 309 sivua. 200 €

Osa 3: Kunnonvalvontatekniikat1. painos, 2013. A5-koko. 200 sivua. 151 €

SFS-käsikirja 66 Hitsaus

Osa 3: Hitsausaineiden luokittelu. Teräksen MIG/MAG-TIG- ja jauhekaarihitsaus8. painos, 2013. A5-koko. 566 sivua. Hinta 252 €

Osa 13: Hitsausaineiden luokittelu. Puikko- ja kaasuhitsaus sekä juotto1. painos, 2013. A5-koko. 322 sivua. Hinta 233 €

Osa 7: Hitsausaineiden testaus 2. painos, 2014. A5-koko. 440 sivua. Hinta 208 €

Hintoihin lisätään arvonlisävero 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti.

Vähitellen tapahtuva ilmiö likaa vähitellen anionihartsin. Ratkaisuna on määräajoin tehtävä erityispesu suolalla ja natriumhydroksidilla.


http://www.sfs.fi

46 promaint 3/2014

Kun vuokraat trukin jää rahaa muuhunkin käyttöön!

• Vuokratrukki on turvallinen, tehokas ja tuottava• Mahdollistaa suurenkin kaluston uusinnan

kerralla ilman isoja investointeja• Trukit on räätälöity tarpeesi mukaan• Kulujen ennustettavuus helppoa• Ratkaisu nopeaan tarpeeseen• Päiväksi, kuukausiksi tai vuosiksi• Ei aina vaadi pitkäaikaista sitoutumista

Meiltä myös käytettyjen trukkien vaivaton vuokraus ja leasing; kysy lisää myynnistämme!

www.toyota-forklifts.fi www.toyota-hyllyt.fi

Myynti 010 575 700

poistettua normaalien regenerointien yhteydessä tapahtuvilla vastavirtahuuh-teluilla. Erillistä pesusäiliötä voi suosi-tella kaikille prosesseille, mutta ehdot-toman tärkeää se on prosesseille, joissa vastavirtahuuhtelu ei ole mahdollista. Hajonnut hartsi, kuten muukin kiinto-aine, aiheuttaa painehäviön kasvua ja kanavoitumista vaihtimessa heikentäen prosessin toimintaa. Pesusäiliössä tehty paineilmalla tehostettu vastavirtahuuh-telu mahdollistaa hajonneen hartsin poiston.

Mittalaitteiden toiminta on varmistettavaVedenkäsittelyä ei voi hallita ilman mit-talaitteita. Ioninvaihtoprosessia valvo-taan ja ohjataan virtausmittauksien, pai-nemittauksien, lämpötilamittauksien ja veden puhtautta mittaavien mittalaittei-den sekä analysaattoreiden avulla.

Painetta ja erityisesti painehäviötä vaihtimien yli mitataan hartsipatjan ja itse vaihtimen fysikaalisen kunnon seuraamiseksi. Lämpötilan mittauksella on erityinen rooli anioninvaihtimen regeneroinnissa, sillä siinä natriumhyd-roksidiliuoksen (NaOH) lämpötila nos-tetaan 40 asteeseen silikaatin liukoisuu-den lisäämiseksi. Lämpötilamittaukses-sa oleva 20 – 25 prosentin virhe johtaisi joko heikkoon regenerointitulokseen tai virheen ollessa alaspäin hartsin eliniän lyhenemiseen noin 10 – 8 vuodesta 6 vuoteen.

Virtausmittauksen rooli korostuu prosesseissa, joissa hartsi pakataan vaihtimen yläosaan ajojakson aikana. Hartsipatjan pudotessa tai pyörähtäessä vedenlaatu heikkenee välittömästi. Mi-

Hartseihin saadaan pieni väriero esimerkiksi suolahappopesulla, jolloin alhaalla oleva kationihartsi tulee H+ muotoon ja anionihartsi vaalenee.

nimivirtausta pidetään tarvittaessa yllä kiertopumpulla. Pumppu saa ohjaustie-tonsa virtausmittauksesta, joka vaikut-taa suoraan prosessin toimintaan.

Edellä esitellyille mittalaitteille määräajoin tehtävä puhdistaminen riittää ennakkohuolloksi, mutta veden puhtautta mittaavien analysaattoreiden ennakkohuolto on perinteisesti erit-täin suunnitelmallista ja määrävälein tapahtuvaa toimintaa. Ioninvaihdosta mitataan jatkuvatoimisesti veden säh-könjohtokykyä sekä silikaatti- ja natri-umpitoisuutta. Silikaatti- ja natriuma-nalysaattorihuollot voidaan ulkoistaa laitetoimittajalle, mutta prosessin tär-keimpänä mittauksena toimiva sähkön-johtokyky jää yleensä vaille huomioita.

Veden sähkönjohtokyky kuvaa vedes-sä olevien liuenneiden aineiden koko-naispitoisuutta ja kertoo suoraan ionin-vaihdon toiminnan. Sähkönjohtokyky on luotettava mittaus. Mittaustulos riip-puu lämpötilasta ja vaikka mittareissa onkin sisäänrakennettu lämpötilakom-pensointi, lämpötila-anturi on se, jonka toiminta tulee säännöllisesti tarkistaa. Anturien puhdistaminen tulee kuulua ennakkohuolto-ohjelmaan. Mikäli re-generoinnissa käytetään johtokykymit-tausta oikeiden elvytysliuosten pitoi-suusprosenttien varmistamiseksi, nämä mittarit tulee kalibroida vuosittain.

Yhteenveto prosessin toiminnastaKuten muissakin vedenkäsittelypro-sessissa, ioninvaihtoprosessissa on venttiileitä, pumppuja ja toimilaitteita, jotka varmistavat prosessin toiminnan. Erityishuomio ioninvaihtoprosessissa

tulee kohdentaa mahdolliseen esisuo-dattimeen, minimikiertopumppuun, vaihtimien sisäpuoliseen kuntoon, hartsinpidättimiin sekä välipohjiin ja suuttimiin.

Aina kun vaihdin on tyhjä, sinne kannattaa kurkata. Tarkastettavia ja huollettavia kohtia ovat mahdollinen pinnoitus, näkölasit ja jakotukit. Jako-tukkien kunnon voi todentaa ajamalla vettä niistä läpi ja kumioidun vaihtimen pinnoitusta voi ohentuneista kohdista tarkistaa magneetilla. Vaihtimen sisältä käsin tulee tarkistaa myös välipohjien kannakoinnit sekä suuttimet ts. ”tatit”. Erityyppisissä prosesseissa suuttimien rakenteet vaihtelevat jonkin verran toi-sistaan.

Yhteistä näille kaikille on se, että mikäli ne on kiinnitetty kierteillä itse välipohjaan tai vastakappaleeseen, ne tulevat löystymään jollain aikavälillä. Tattien kiristys takaa sen, että hartsia ei karkaa pois vaihtimesta. Hartsinpidätin on erityinen putkeen asennettava suo-datinverkko, joka estää karanneen hart-sin kulkeutumisen eteenpäin proses-sissa toiseen vaihtimeen tai käsiteltyyn veteen. Hartsinpidättimet tulee huoltaa vuosittain. Puhdistus ja silmäkoon tarkistus tulee kuulua perustoimenpi-teisiin.

Sekavaihdin on erityinen osa ionin-vaihdon suolanpoistoprosessissa. Tässä vaihtimessa kationi- ja anionihartsi sijoitetaan samaan vaihtimeen. Ajo-jakson aikana hartsit ovat sekoitettuna optimaalisen käsittelytuloksen aikaan-saamiseksi, mutta regenerointia varten hartsit tulee erottaa toisistaan. Hartsit erotetaan toisistaan oikein mitoitetun

Tarkastettavia kohteita ovat yhteet, materiaalipaksuudet ja kosteuden tai huurujen poistoon käytetyt laitteet.

ENNAKKOHUOLTO KÄYTTÖVARMUUS


Kun vuokraat trukin jää rahaa muuhunkin käyttöön!

• Vuokratrukki on turvallinen, tehokas ja tuottava• Mahdollistaa suurenkin kaluston uusinnan

kerralla ilman isoja investointeja• Trukit on räätälöity tarpeesi mukaan• Kulujen ennustettavuus helppoa• Ratkaisu nopeaan tarpeeseen• Päiväksi, kuukausiksi tai vuosiksi• Ei aina vaadi pitkäaikaista sitoutumista

Meiltä myös käytettyjen trukkien vaivaton vuokraus ja leasing; kysy lisää myynnistämme!

www.toyota-forklifts.fi www.toyota-hyllyt.fi

Myynti 010 575 700

vastavirtahuuhtelun avulla. Erotuksen tuloksena kationihartsi jää vaihtimen alaosaan ja anionihartsi kerrostuu ylä-osaan.

Oikein mitoitetussa sekavaihtimessa hartsien rajapinta asettuu elvytyskemi-kaalien keräilytukin kohdalle. Käsitellyn veden laatu heikkenee samassa suhtees-sa, missä hartsit ylittävät keräilytukin. Perinteisesti sekavaihtimeen tarkoitetut hartsit erotetaan toisistaan hartseihin lisättävän värikomponentin ansioista. Tällöin rajapinta on helppo tarkistaa vaikka jokaisen elvytyksen yhteydessä. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan, jos haluaa lähes samanväristen hartsien rajapinnan näkyviin. Tällaisessa tapauk-sessa hartseihin saadaan pieni väriero esimerkiksi suolahappopesulla, jolloin alhaalla oleva kationihartsi tulee H+ muotoon ja anionihartsi vaalenee, kun OH- ryhmät poistuvat siitä.

Elvytyskeskuksessa on muistetta-va kemikaaliturvallisuusKemikaaliturvallisuuden korostuminen on lisännyt huomiota kemikaalien-käsittelyyn liittyvissä toimenpiteissä sekä prosessien käytössä ja huollossa. Ioninvaihtoprosessin toiminnan kan-nalta regenerointi tai kotoisasti elvytys on vaihe, jossa prosessin toiminta lähes aina ratkaistaan. Usein ioninvaihtoon liittyvät toimintaongelmat liittyvät on-gelmiin elvytyksessä.

Elvytyskeskus koostuu useimmiten kemikaalien varastosäiliöistä, sulku-venttiileistä, annostelupumpuista, virtausmittauksista, laimennusveden putkistosta venttiileineen ja toimilait-teineen sekä sekoittimesta. Virtausmit-tauksista ja laimennusveden eli elvytys-liuoksen lämmittämisestä on mainittu jo aikaisemmin. Muita erityishuomion arvoisia ja siten ennakkohuolto-ohjel-

maan mukaan otettavia kohteita ovat annostelupumput, varastosäiliöt ja sul-kuventtiilit.

Annostelupumput saavat harvoin sen huomion, minkä ne ansaitsisivat. Isompien siirto-, paineenkorotus- tai syöttöpumppujen tavoin niille tulee rakentaa huolto-ohjelma, jossa annoste-lupäät ja mahdolliset kalvot tai männät tarkistetaan. Varastosäiliöiden kuntoa valvotaan yleensä riittävästi kemikaali-turvallisuusohjelmien puitteissa. Tar-kastettavia kohteita ovat yhteet, materi-aalipaksuudet ja kosteuden tai huurujen poistoon käytetyt laitteet. Sulkuventtii-lien vuodot ovat erityisen vahingollisia elvytyskemikaalilinjoissa. Käytännössä kemikaalit ovat aina kahden venttiilin takana itse vedenkäsittelyprosessista. On kuitenkin hyvä muistaa, että jo pie-nikin kemikaalivuoto saattaa sekoittaa ioninvaihdon ajojakson toiminnan. n

KÄYTTÖVARMUUS


http://www.toyota-hyllyt.fi

48 promaint 3/2014

METALLIRAKENTEET UUDET STANDARDIT

Siirtymäaika teräsrakenteiden CE-merkinnälle lähenee loppuaan

KESTÄVYYS JA laatu ovat olennaisia jokai-selle kantavalle teräsrakenteelle. Näitä rakenteita löytyy kaikkialta rakennetus-ta ympäristöstä aina taloista, torneihin ja siltoihin asti.

Eurooppalaisen tuotehyväksynnän osoittava CE-merkintä kantavina raken-teina käytettäville teräs- ja alumiiniko-koonpanoille sekä tuotejärjestelmille tulee Suomessa pakolliseksi 1.7.2014 alkaen. Siirtyminen yleiseurooppa-laiseen käytäntöön, joka määrittelee rakentamisen vaatimukset aina teräsra-kennekokoonpanojen suunnittelusta ja valmistuksesta näiden kokoonpanojen tarkastukseen, on ollut pitkä matka.

Takana pitkä työ, edessä kestävät rakenteetEN 1090 -standardien laatiminen käyn-nistyi jo 1988. Ensimmäiset standardit julkaistiin esistandardeina 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Näistä Suo-messa hyödynnettiin erityisesti stan-dardin ENV 1090-1 sisältämää laajaa toleranssitapausten kokoelmaa. Me-tallirakenteiden toteutuksen teknisten vaatimusten yhdenmukaistamisen vai-keutta kuvaa hyvin se, että ensimmäises-sä vaiheessa laadittujen vapaaehtoisten esistandardien ENV 1090 käyttöaikaa

jatkettiin kertaalleen viidellä vuodella.Kaiken tarkoituksena on ollut helpot-

taa ja yhtenäistää rakennusteollisuuden käytäntöjä sekä ennen kaikkea varmentaa rakenteiden ja liitosten laatua sekä kestä-vyyttä kaikkialla Euroopassa. Standardin avulla määritellään yksiselitteisesti ne vaatimukset, joita teräsrakenteiden ja valmistajilta edellytetään. Pitkä prosessi tulee tiensä päähän pian, kun siirtymäai-ka rakenteiden ja tuotteiden valmistajille päättyy 1.7.2014. Kiire on näkynyt serti-fiointiyrityksissä vuoden alusta alkaen. Tuotesertifioinnin tuotepäällikkö Unto Kalamies Inspectasta kertoo, että vasta pieni osa yrityksistä on sertifioitu.

– Lähestyvän takarajan paine näkyy kyllä kentällä. Tarjouskyselyitä tulee päivittäin.

Uuden standardin sovellusalatStandardisarja EN 1090 käsittää kolme osaa. EN 1090-1 koskee kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden CE-merkintää ja on ns. harmonisoitu tuotestandardi. EN 1090-2 sisältää teräsrakenteiden toteu-tusta koskevat tekniset vaatimukset ja EN 1090-3 alumiinirakenteiden toteut-tamista koskevat tekniset vaatimukset sisältäen siten myös hitsausvaatimukset.

– EN 1090-1 ja EN 1090-2 ovat

yleisstandardeja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rakenteellisille teräsko-koonpanoille silloin, kun ei ole olemassa kyseiseen käyttökohteeseen tarkoitettua erityisstandardia. Ne on tarkoitettu EN 1993 -standardin mukaan suunnitel-tujen teräskokoonpanojen ja EN 1994 -standardin mukaan suunniteltujen teräs-betoni liittorakenteiden teräsosien toteuttamiseen. EN 1993 käsittelee te-räsrakenteiden suunnittelua talonraken-tamiseen, siltoihin, torneihin, mastoihin ja savupiippuihin, paineettomiin säiliöi-hin, siiloihin ja putkilinjoihin, paaluihin ja nosturiratoihin, selventää Kalamies.

– EN 1090 -standardit eivät koske esimerkiksi off-shore -rakenteita eivätkä alaslasketuissa katoissa ja rautatiejär-jestelmien kiskoissa tai ratapölkyissä käytettäviä kokonpanoja. Teräskokoon-panoja käytetään paljon myös muiden direktiivien piiriin kuuluvissa käyttö-kohteissa. Tällöin joudutaan pohtimaan, minkä direktiivin mukaan kokonpanot CE-merkitään, Kalamies tarkentaa vielä.

– Laadunvarmistuksen kannalta mer-kittävä muutos edelliseen on riippumat-toman valvonnan lisääntyminen sellais-ten teräskokoonpanojen valmistuksessa, joita käytetään kantavissa rungoissa ja jäykistävissä rakenteissa, kertoo Inspec-

Uusi yleiseurooppalainen EN 1090 -standardisarja toi yhteiset pelisäännöt standardin piiriin kuuluville rakenteille ja tuotteille 1.1.2011. Pitkä, yli kolmen vuoden siirtymäaika on nyt päättymässä.Teksti Karin Metsäpelto, Tiedottaja, Inspecta, [email protected] Kuvat Inspecta

48-49_Promaint_3-2014_terasrakenteet.indd 48 5/5/14 3:27 PM

promaint 3/2014 49

UUDET STANDARDIT

tan aluejohtaja Jukka Virtanen.Lisäksi erityisesti hitsausohjeiden

hyväksyntään ja hitsauskoordinoijan pätevyyteen liittyvät vaatimukset ovat tiukentuneet, sillä hitsaajilla ja hit-sausoperaattoreilla tulee olla todettu asianmukainen pätevyys. Materiaalien tulee myös olla jäljitettävissä sekä mm. hitsauksen laadunhallinnan olla toteu-tusluokan vaatimusten mukainen ja pe-rustua standardin soveltuvaan osaan.

Asiantuntijuudelle ja koulutukselle on tarvettaEN 1090 -standardit sisältävät laajan joukon viitestandardeja, joiden tuntemi-nen ja tulkinta ovat selkeästi keskeisessä osassa uusien vaatimusten mukaiseen

toimintaan siirryttäessä. Standardiviida-kossa seikkailtaessa asiantuntija-apu on tarpeen. Tukea ja koulutusta standardin soveltamisessa niin teräsrakenteiden ylläpidossa kuin uudisrakentamisessa on ollut tarjolla jo pitkään.

Inspecta on esimerkiksi järjestänyt asiakkailleen avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia standardimuutoksista ja nii-den vaikutuksista jo useamman vuoden ajan. Kalamies kertoo puhuneensa uusis-ta vaatimuksista syksystä 2010 lähtien.

– Olen kertonut uusista vaatimuksista kymmenissä tilaisuuksissa viimeisten vuosien aikana. Mikäli koulutuksille on syksyllä 2014 vielä kysyntää, esimerkiksi uusien yritysten joukossa, voitaneen nii-tä vielä silloinkin järjestää.

Kantavien metallirakenteiden stan-dardienmukaisen CE-merkinnän edelly-tyksenä esimerkiksi on, että rakenteiden valmistaja osoittaa valmistamiensa rakenteiden vaatimustenmukaisuuden alkutestauksella. Lisäksi valmistajalla tulee olla laadunvalvontajärjestelmä, jota noudattamalla varmistetaan, että valmistettavat rakenteet ovat jatkuvasti vaatimustenmukaisia. Laadunvalvon-tajärjestelmän tulee siis olla ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja lisäksi ilmoitetun laitoksen jatkuvassa valvonnassa. Ilmoi-tettu laitos on tässä yhteydessä yleiseu-rooppalaisten pelisääntöjen mukaisesti pätevyytensä osoittanut sertifiointielin, jolla on yksilöivä numerotunnus.

CE-merkintä on heinäkuun 2014 jälkeen ainoa virallisesti hyväksytty tapa osoittaa kantavien metallirakenteiden vaatimustenmukaisuus Suomessa ja suu-ressa osassa Eurooppaa. Viranomaisten lisäksi CE-merkintää vaativat myös ra-kenteita ja tuotteita käyttävät asiakkaat. Heinäkuun alun jälkeen markkinoille toimitetut rakenteet ja tuotteet, joista merkintä puuttuu, ovat siten laittomia.

– Yritys, joka jättää sertifiointihake-muksensa viimetinkaan, ottaa suuren liiketoiminnallisen riskin, Kalamies toteaa. n

Hitsausohjeiden hyväksyntään ja hitsauskoordinoijan pätevyyteen liittyvät vaatimukset ovat tiukentuneet, sillä hitsaajilla ja hitsausoperaattoreilla tulee olla todettu asianmukainen pätevyys.

Tarkoituksena on ollut helpottaa ja yhtenäistää rakennusteollisuuden käytäntöjä sekä ennen kaikkea varmentaa rakenteiden ja liitosten laatua sekä kestävyyttä kaikkialla Euroopassa.

Rakenteet ja tuotteet, joista merkintä puuttuu, ovat laittomia.

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

48-49_Promaint_3-2014_terasrakenteet.indd 49 5/5/14 3:27 PM

http://www.teboil.fi

50 promaint 3/2014

TÄMÄN PÄIVÄN vianetsinnässä ja en-nakkohuollossa ei riitä enää pelkästään painemittari ja aistinvaraiset havainnot. Ongelmien paikallistamiseen tarvitaan mittalaitteita usean eri mitattavan suu-ren yhtäaikaista mittausta varten sekä nopeita mittauksia havaitsemaan paine-piikit.

Hydrauliikan painepiikit voivat olla erittäin nopeita, nopeampia kuin silmä tai normaali painemittari ehtii reagoi-maan. Tällöin tarvitaan mittalaite, joka kykenee tallentamaan muistiin myös erittäin nopeat paineen muutokset.

Toisinaan häiriötilanne tulee satun-naisesti, jolloin mittalaitteet on oltava valmiina mittamaan joko ulkoisen käyn-nistyssignaalin tai mitattavan kanavan antaman käynnistyskäskyn jälkeen. Se voi olla esimerkiksi jonkin raja-arvon ylitys tai alitus. Käsimittalaitteen si-säänrakennettu liipaisutoiminto täyttää tämän tarpeen, jolloin laite voi olla pitkiäkin aikoja mittausvalmiudessa ja

aloittaa mittauksen vasta määritellyn käynnistystilanteen toteutuessa.

Useita suureitaVianetsinnässä ja ennakkohuoltomitta-uksissa on tärkeä saada mahdollisimman kattavasti eri mitattavat suureet samalle aika-akselille samanaikaisten tapahtu-mien selvittämiseksi. Mitataan esimer-kiksi paine-, lämpötila- ja virtaustietoa samanaikaisesti ja kaikki tiedot tallenne-taan muistiin. Useiden eri mittaussuu-reiden sekä jopa kymmenen mittauska-navan samanaikaisen käytön on oltava nopeata, helppoa ja tehokasta.

Käsimittalaitteen tunnistaessa auto-

maattisesti käytettävät lähettimet ja nii-den mitta-alueet sekä asetukset vähenee inhimillisen virheen mahdollisuus. Näin käyttö helpottuu. Tarkat ja luotettavat mittaustulokset ovat pakollisia, joten käytettävien mittalaitteiden ja mittaus-lähettimien tulee olla korkealaatuisia ja käyttöön soveltuvia niin tarkkuuden, mittausnopeuden kuin EMC suojauk-senkin osalta.

Mittauksen lähtöarvot tulee voida tal-lentaa jo ennen mittauksen käynnistys-tapahtumaa, jolloin saadaan tärkeää tie-toa tapahtumista ennen häiriötilannetta. Laitteesta riippuen on mahdollista myös ohjelmoida useita eri liipaisutoimintoja toisista riippuvaisiksi, jolloin usean eri asian on tapahduttava samanaikaisesti, jotta mittaus käynnistyy.

Käsimittalaitteilla suoritettavissa ennakkohuoltomittauksissa seurataan tyypillisesti esimerkiksi hydraulipump-pujen ja -venttiilien kuntoa, öljyn puh-tautta ja vesipitoisuutta. Tämän päivän

KUNNONVALVONTA ENNAKKOHUOLTO

Kimmo Heikkinen, teknologia

koordinaattori, Hydac Oy,

[email protected]

Käsimittalaitteet voivat estää vauriotHydraulijärjestelmien vianetsinnässä ja ennakkohuollossa tarvitaan asianmukaiset laitteet varmistamaan tarkat ja luotettavat mittaustulokset sekä vähentämään inhimillisen virheen mahdollisuutta. Nopeat painepiikit vaativat erikoisratkaisuja.

Monipuolinen käsimittalaite vaativiin mittauksiin.

Helppokäyttöinen käsimittalaite nopeisiin tarkistuksiin.

50-51_Promaint_3-2014_kasimitta.indd 50 5/5/14 3:13 PM

ENNAKKOHUOLTO

käsimittalaitteilla on mahdollista mitata esimerkiksi seuraavia suu-reita: paine, virtaus, lämpötila, pyörimisnopeus, öljyn puhtaus (ISO -puhtausluokka), öljyn vesipitoisuus (suhteellinen kosteus), venttiilin kelalle tuleva jännite sekä ohjaus-kortilta tuleva jännite.

Yksinkertaisimmat käsimittalait-teet näyttävät lähettimien mittaa-mat arvot ainoastaan näytöllä eikä tietoa voida siirtää esimerkiksi tie-tokoneelle tai tulostimille. Saman-aikaisesti käytössä olevia mittauska-navia on yleensä kaksi sekä sisään-rakennettu erokanava esimerkiksi paine-eron mittaamiseen.

Kehittyneempien mitta-anturei-den eli niin sanottujen SMART-sen-sorien mittaustulosten lukeminen ja asetusten päivittäminen on mah-dollista osalla helppokäyttöisistä käsimittalaitteista. Lisäksi mitatta-vien kanavien huippuarvot jäävät muistiin, joten esimerkiksi erittäin nopeat painepiikit, joita ei normaa-lilla painemittarilla voida havaita, havaitaan käsimittalaiteella.

Mittaustiedot talteenMonipuoliset käsimittalaitteet näyt-tävät lähettimien mittaamat arvot näytöllä, tallentavat tiedot laitteen muistiin ja mahdollistavat mitta-ustiedon siirron tietokoneelle. On-line -mittaus voidaan käynnistää ja pysäyttää suoraan tietokoneelta. Vianetsinnässä ja ennakkohuolto-mittauksissa on myös tärkeä saada mahdollisimman kattavasti eri mitattavat suureet yhteiselle aika-

akselille samanaikaisten tapahtumi-en selvittämiseksi. Silloin voidaan seurata eri mittaussuureiden arvoja esimerkiksi ennen häiriötilannetta ja sen jälkeen. Näin saadaan katta-vaa tietoa, mitä tapahtuu ”putken sisällä” sekä mitä venttiileillä ja oh-jainkorteilla.

Mittauskanavia ja eri mittaussig-naaleja voi olla jopa 10 kanavaa tai enemmänkin. Mittaussignaaleina voi olla laitteesta riippuen esimer-kiksi CAN, HSI sekä perinteiset mA, jännite, taajuussisääntulo. Muita valmistajakohtaisia vaihtoehtoja on myös käytössä. Mittataajuudet jopa 0,1 millisekuntiin saakka mahdollis-tavat todella nopeiden painepiikki-en löytymisen.

Riittävän suuri muisti varmistaa suuren mittaustietomäärän tallen-nuksen laitteen omaan muistiin sekä tarvittaessa kuukausienkin yhtämittaisen mittauksen ja tieto-jen tallennuksen, tietenkin mitta-usnopeudesta riippuen. Laitteeseen integroitu värillinen näyttö mah-dollistaa mittaustietojen käsittelyn sekä numero- että käyrämuodossa ilman tietokonetta. n

Valitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jako-seinät! Saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pit-käikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.

Hopeatie 2 85500 NivalaPuh. 08 445 8800 fax 08 442 956

[email protected] www.championdoor.fi

Varmat nosto-ovet

Mittauksien tallennus laitteen sisäiseen muistiin.

Hydrauliikan painepiikit voivat olla erittäin nopeita.

On-line -mittauskäyrä tietokoneella auttaa mittaustietojen tarkemmassa analysoinnissa ja raportoinnissa.

Hetkelliset arvot laitteen näytöllä.

Mittauskäyrä laitteen näytöllä.

50-51_Promaint_3-2014_kasimitta.indd 51 5/5/14 3:13 PM

http://www.championdoor.fi

52 promaint 3/2014

Syksyn lehdet 2014Numero 4 ilmestyy 10.9., aineistopäivä 25.8.

Erikoisteemat:• Alihankinta• Ympäristötekniikka• Yhdyskuntatekniikka• Energiansäästö

Syksy alkaa monille vuoden tärkeimpänä messutapahtumana: Alihankintamessut Tampereella 24.-26.9.2014.Alihankintamessut näkyvät myös Promaint-lehden teemoissa: alihankintanumero ilmes-tyy pari viikkoa ennen messutapahtumaa. Aineistopäivä tähän numeroon on elokuun lopussa, joten muistathan aktivoitua ajoissa kesän jälkeen! Lisäjakelu myös Helsingin messuilla 1.-3.10.2104: Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri, Jäte ja Kierrätys.

Numero 5 ilmestyy 22.10. aineistopäivä 6.10.

Erikoisteemat:• Energia • Voimalaitosten kunnossapito• Tarkastus ja testaus• Hitsaustekniikka

Promaint-lehden suosittu energianumero! Lisäjakelu Tampereen Energiamessuilla 28.-30.10. sekä Nordic Weldingissä 5.-7.11.2014. Edellisvuosina Energia-tapahtuma on ollut loppuunmyyty, ja tänä vuonna tapahtuma saa lisänäyttelytilaksi uuden hallin. Siellä esil-lä mm. FutureCity –teema, joka esittelee tule-vaisuuden energiaratkaisuja.

Numero 6 ilmestyy 9.12. aineistopäivä 25.11.

Erikoisteemat:• Tutkimus, koulutus, tuotekehitys • Tietojärjestelmät • Pumput ja pumppaaminen • Teollisuusputkistot

Vuoden viimeisessä numerossa luodaan kat-saus alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Erikoistarkastelussa on hydrauliöljyjen ja -komponenttien puhtauden vaikutus toimin-nan luotettavuuteen.

promaint

MILLOIN MITÄ MISSÄ21.–22.5. POHJOINEN TEOLLISUUS -messut Ouluhalli23.5. Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikunnan kokous 2/2014 Promaint ry, Messuaukio 1, Pasila2.9. Tutkimus ja koulutus -toimikunnan kokous 2/2014 Promaint ry, Messuaukio 1, Pasila24.–25.9. Käynnissäpidon perusteet -koulutus Rantasipi Airport, Vantaa1.–2.10. Höyryturbiinien kunnossapito -koulutus Holiday Inn Tampere28.–29.10. Energiapäivä ja –kongressi 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus28.–30.10. Energia 2014 -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuslokakuu EFNMS Maintenance Management Exam Rantasipi Airport, Vantaa

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

Ilmoituksenne ProMaint-lehdessä tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

52_Promaint_3-2014.indd 52 5/5/14 3:13 PM

promaint 3/2014 53

Piirros Timo Mikama KIRJE KORJAAMOLLE

Viekö automaatio leivän?

On asioita, jotka automaatio hoitaa paremmin kuin ihminen, vaikka ihminen tekeekin niissä käytettävän automaation.

AUTOMAATIO ON kuin kunnossapito. Se tulee vastaan kaikkialla. Auto-maatiolla korvataan ihmisen tekemää työtä. Suomeenkin ollaan teke-mässä täysautomaattisia metrojunia ja myös miehittämättömistä rahti-laivoista on visioitu teknisissä lehdissä.

Usein uutisoidaan, että automaatioasteen lisäämisen ansiosta hen-kilöstötarve väheni tuotantolinjan uusinnan yhteydessä. Onko auto-maatio siis työntekijän pahin vihollinen? Niin voisi olla, jos Oy Suomi Ab olisi suljettu talous, eli muu maailma ei vaikuttasi toimintaamme. Nykytilanteessa asia on toisin.

Oletetaanpa, että maassamme aloitettaisiin ryhtiliike työpaikkojen säilyttämiseksi. Ensimmäinen vaihe olisi panna kaikki automaatiouu-distuksia sisältävät investoinnit jäihin. Samaan aikaan rajojemme ul-kopuolella tuotantoprosessien uudistaminen ja automatisointi jatkuisi normaalisti.

Kymmenessä vuodessa teollisuutemme kilpailukyky alenisi huo-mattavasti, mikä näkyisi eniten vientiteollisuudessa. Maassamme val-mistetut laitteet ja tuotteet olisivat joko liian kalliita tai laadultaan hei-kompia kuin kilpailijoilla. Vientimme alkaisi siis laskea, jolloin myös maahamme tuleva maksuliikenne ulkomailta alenisi. Niinpä meillä olisi vähemmän rahaa ostoksiin ulkomailta. Suomen hankintalistalla on muun muassa elintarvikkeita, polttoaineita, raaka-aineita ja korke-an teknologian tuotteita.

Polttoaineiden hinnan nousu kolmin- tai viisinkertaiseksi alkaisi vaikuttaa normaalin liikkumisen ohella myös tavaraliikenteeseen. Tämä heijastuisi teollisuuteen raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden materiaalivirtoihin, jolloin koko teollinen liiketoiminta maassamme alkaisi taantua. Seurauksena olisi taloudellinen syöksykierre, josta ir-tautuminen olisi käytännössä mahdotonta.

”Automaattimetrolla en ikinä matkusta” -tyyppiset kommentit ovat vaarallisia, sillä maailma muuttuu ja meidän tulee muuttua mukana.

Itse olen matkustanut kuljettajattomalla junalla jo kymmenen vuotta sitten Pariisis-sa. Pääsin perille ja kyydissä ei ollut mitään valittamista. Suosittelen mieluummin hyväksymään seuraavan ajatusmallin: ”On asioita, jotka automaatio hoitaa paremmin kuin ihminen, vaikka ihminen tekeekin niissä käytettävän automaation.” Ja meidän kunnossapidon ammattilaisten ilona on se, että alallamme automaatio tulee pysymään rengin roolissa.

Tarkkailija

53_Promaint_3-2014_Kirje korjaamolta.indd 53 5/5/14 3:12 PM

promaint 3/2014

Documents