kunnossapidon erikoislehtipromaint

5/2014 www.promaintlehti.fi

ENER GIAA!UUSIUTUVAT ENERGIAT VALTAAVAT MARKKINOITA SIVU 12

S/S TURSON KESÄKAUSISIVU 7

TURBIINIÖLJYN TERVEYSTARKASTUS SIVU 28

HUKKALÄMPÖ ENERGIAKSI SIVU 34

ESINEIDEN INTERNET – OVI VIENTIMARKKINOILLE SIVU 40

2 promaint 5/2014

SISÄLTÖKATSAUS

Turbiinivaurio Hanasaaressa. TurboCare lupasi valmistaa segmentit ajoissa. Koneessa oli jo vaurion sattuessa saman valmistajan vetäytyvät harjatiivisteet.

ENERGIATEKNIIKASSA panostetaan tutkimukseen. Kohteina ovat esimerkiksi sähkön tuotannon eri ratkaisut, hyötysuhteiden paran-taminen, erilaiset talteenottomenetelmät ja energian varastointi. Energian ympärillä käydään laajaa keskustelua, sillä taustalla ovat myös poliittiset linjaukset. Ne vaikuttavat meihin pidempään kuin aiheesta päättävien poliitikkojen työurat kestävät. Keskustelua seuratessa saa vaikutelman, että liian usein tunne ohittaa tiedon, kuten pääartikkelissa alan tutkijat toteavat.

Energiaan liittyvät aiheet ovat vahvasti esillä tässä lehdessä. Sivuilta löytyy ratkaisuja teolli-suuden päättäjille tehostaa laitosten toimintaa ja kannattavuutta energiateknisten ratkaisujen avulla. Se on erittäin tärkeää, että saamme Suo-mi-laivan nousuun.

– Tuotteistamalla palvelut sanat muuttuvat teoiksi, toteaa kehitysjohtaja Jarmo Heinonen ABB:ltä. Palveluliiketoiminnan laajentaminen tasaa suhdannevaihteluja. Siinä on toinen alue, johon teollisuutemme kannattaa panostaa. Menestyminen palveluliiketoiminnan avulla näkyy, sillä tietyt yri-tykset keräävät koko ajan laajempaa osaajien joukkoa, kun osalla taas ovat yhteistoimintaneuvottelut viikoittainen puheenaihe.

Haastattelussamme Veli Lumme toteaa, että kunnonvalvonnas-sa ollaan menossa oikeaan suuntaan. Hän muistuttaa, että vielä 1990-luvulla alan henkilöstä pidettiin outona porukkana. Nykyisin heidän asiantuntijalausuntoja ei yleensä kyseenalaisteta. Teolli-suus on oppinut arvostamaan sitä, että viat havaitaan ennakoivas-ti, jolloin niihin voidaan valmistautua hyvissä ajoin.

Onko työpaikallasi sähkölaitteita? Lehdestä löytyy Sähköinfo Oy:n asiantuntijan antama selkeä ohjeistus, kuinka suorittaa säh-kökeskusten ja sähkölaitteistojen säännölliset toimintakunnon tar-kastukset. Niillä voi välttää tulipalon aiheuttaman vaaratilanteen ja tuotantokatkon.

Teksti Martti Hakonen

Energia on täynnä mahdollisuuksia

1970-luvulla, kun energiapoliittisia ensi-askeleita Suomessa otettiin, aurinko-sähkön hinta oli noin sata- ellei jopa tuhatkertainen nykyiseen verrattuna.

ANTT

I VER

KASA

LO

24

TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2014

5/2014 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, toimitus@omnipress.fi, www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, martti.hakonen@omnipress.fi Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi Ulkoasu HANK, hank@hank.fi Aineisto, tiedotteet promaint@omnipress.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset toimitus@omnipress.fi Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

45– Aktiivisen toimitus- valvonnan avulla vähen- netään tilaajan ja toimittajan välisiä eri- mielisyyksiä, muistuttaa kunnonvalvon- nan asiantuntija Veli Lumme.

36

Kaikkien hitsaajien ja hitsaus- operaattoreiden tulee olla pätevöitettyjä.

5 Omaisuudenhallintajärjestelmä tehostamaan toimintaa

6 Alan uutisia

12 Energia

18 Savukaasupesuri tuo kustannussäästöjä

22 Paineilman energiatehokkuus

24 Turbiinivaurio Hanasaaren voimalaitoksella

28 Turbiiniöljyn terveystarkastus

32 Teollisuus nousuun tuotteistamalla palvelut

34 Hukkalämpö talteen energiaksi

36 Kunnonvalvonta on laitoksen omaa ydinosaamista, kertoo Veli Lumme, alan johtava asiantuntija Suomessa

40 Esineiden Internet auttaa myös viennissä

42 Työkalupakki kunnossapitoverkoston johtamiseen

45 Uusia CE-merkintävelvoitteita voimassa

48 Keinovikojen erot näyttämissä

52 Sähkölaitteiston lämpökuvaus voi estää tulipalon

55 KunnossapitoFORUM yhdistää kunnossapitoalan

56 Kunnossapidossa tapahtuu

58 Kirje korjaamolle: Kyllä joku korjaa

Yksi kumppani – useita palveluitaTurvallisempaa, yksinkertaisempaa ja kannattavampaa

Inspecta, PL 1000, 00581 Helsinki

Inspecta tuntee valmistuksen ja kunnossapidon haasteita yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksel-la. Olemme kumppani, joka tarjoaa laajan valikoi-man turvallisuutta ja kannattavuutta lisääviä palve-luita saman katon alta.

Palveluidemme avulla voidaan tunnistaa piileviä ris-kejä ja valmistautua ennalta arvaamattomaan ennen kuin riskit muuttuvat turhiksi kustannuksiksi, toi-mintahäiriöiksi tai pahimmassa tapauksessa henki-lövahingoiksi.

Sovellamme ammattitaitoamme tarkastuksesta, tes--

tuksesta asiakkaidemme hyödyksi parhaalla mah-dollisella tavalla.

Palvelemme turvallisuuteen, laatuun ja elinkaareen liittyvissä kysymyksissä Suomessa, Ruotsissa, Nor-jassa, Tanskassa ja Baltian maissa.Yli 1400 asiantun-tijan voimin voimme tehostaa liiketoimintaanne ja mahdollistamme kestävämmät toimintatavat sekä turvallisemman työympäristön.

Tule tapaamaan meitä Energia- messuille Tampereelle 28.-30.10.2014, osastonumero A613

NÄKÖKULMA

Toiminnan tehostamista omaisuudenhallinta- järjestelmällä

5/2014 promaint 5

OMAISUUDEN HALLINTAAN liittyviä asioita on tehty jo vuosi-kymmeniä menestyksekkäästi ilman johtamisjärjestelmiä. Toimintatapojen ja menetelmien dokumentointi on usein ollut puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan. Tutkimusten mukaan työajasta keskimäärin 60 prosenttia on niin sanottua tehokasta työtä, 20 prosenttia lomia, opiskelua ja sairastelua ja jäljelle jäävä viidennes erilaista sähläilyä. Johtamisjärjestelmän avulla pyritään vähentämään sähläyksen osuutta ja siirtämään sääs-tyvä aika tuottavaan työhön. Kehitystyö ei ole pois tehokkaasta työstä vaan panostus tulevaisuutta varten.

Standardin mukaisella johtamisjärjestelmällä selkeytetään johtamisen eri osa-alueita. Järjestelmään laaditaan kirjatut, ko-ko organisaatiolle yhteiset toimintatavat. Kun dokumentit on tallennettu sovittuun paikkaan ja niitä on ylläpidetty määritel-tyjen periaatteiden mukaan, tarpeellinen ja ajankohtainen tieto on kaikkien käytettävissä ilman turhaa etsimistä ja miettimistä.

Omaisuuden hallinnalla pitää olla tavoitteet, joista on selkeä linkki liiketoiminnon tai tuotantoyksikön strategiaan. Pää-töksenteko on huomattavasti helpompaa, kun tiedetään, mitä omaisuudelta halutaan. Etenkin isossa organisaatiossa inves-tointien priorisointi yhteisen kriteerien avulla auttaa panosta-maan rajallisia resursseja kaikkein tuottavimpiin ja tehokkaim-piin investointeihin. Kirjattu muutostenhallintamenettely pie-nentää virheiden mahdollisuutta toteutettavissa muutoksissa. Osaamisen hallinnan avulla voidaan hyödyntää organisaation resursseja tehokkaammin ilman lisärekrytointeja.

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen on ensiarvoisen tär-keätä, jotta tiedetään kehitystyön vaikutusten suunta ja tehok-kuudelle voidaan asettaa tavoitteita. Usein jo pelkkä tavoitteista puhuminen parantaa tuottavuutta, kun tiedetään, mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Omaisuudenhallintajärjestelmä ei tuo uutta byrokratiaa organisaatioon. Se on vain parhaiden käytäntöjen kirjaamista organisaation yhteisiksi toimintamalleiksi ja kaikkien saavutet-tavaksi.

Jyrki HaniojaKirjoittaja on Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten päällikkö ja Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Johtamisjärjestelmän avulla pyritään vähentämään sähläyksen osuutta.

Kysymys lukijaltaMIKSI NG10 suuntaventtiilien 230V AC-ohja-ukset korvataan 205V DC-ohjauksilla?

Osa venttiilivalmistajista on ilmoittanut, että NG10 suuntaventtiilien 230V AC-ohja-ukset muuttuvat 205V DC-ohjauksiin. Miksi näin ja mitä tämän muutos merkitsee?

Teollisuudessa on rakennettu 1990-luvun puoliväliin saakka pelkästään 230V AC-ohja-uksia. Uusia kohteita on tullut vielä senkin jälkeen, aina tähän päivään saakka.

Nyt kuitenkin venttiilivalmistajat ovat tehneet päätöksen, että 230V AC-ohjauksilla olevia venttiileitä ei enää valmisteta. Vara-osatilauksiin tarjotaan uutta tyyppiä, jossa on 205V DC-ohjaus. Päätason ohjaussignaa-lia ei tarvitse muuttaa, koska tilaajalle toimi-tetaan uuden venttiilin mukana tasasuun-tauspistoke.

Mitkä ovat seuraukset kun jatkuvakäyn-tinen tuotanto yllättäen pysähtyy venttiilin vikaantumiseen? Uudentyyppisen venttiilin vaihto tulee kalliiksi välillisinä kustannuk-sina. Tuotannon menetykset rahaksi muu-tettuna voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Pistokkeiden vaihtaminen moninker-taistaa korjausajan verrattuna pelkän venttii-lin vaihtamiseen. Eikö valmistajalla ole huol-ta asiakkaastaan? Ensin myydään tuotanto-laitos täyteen venttiileitä ja sitten lopetetaan varaosien toimittaminen.

Teollisuudessa siirryttiin 1990-luvun puolivälin jälkeen käyttämään pääsääntöi-sesti 24V DC-ohjauksia. Tämä standardisoi-tiin yleiseksi ohjausjännitteeksi. Miksi nyt tarjotaan 230V AC-ohjausten tilalle 205V DC- ohjauksia? Onko 205V DC-venttiiliohja-uksilla oikeasti tulevaisuutta? Käytetäänkö

niitä myös uudiskohteissa vai ovatko niiden markkinat tarkoitettu ainoastaan varaosabis-nekseen?

Samassa venttiiliblokissa on lähes aina useita 230V AC-ohjauksella olevia venttii-leitä. Miksi ei päivitetä suunnitellusti koko venttiiliryhmää ja jännitelähdettä standardi-soituun 24V DC-ohjaukseen?

Vastaus maahantuojalta:Laitevalmistajan mielestä kaikki suun-

taventtiiliohjaukset pitäisi vaihtaa 24 DC:n jännitteeksi mahdollisimman nopeasti. Tasa-virtakelalla tulee vähemmän jännitepiikkejä, mikä lisää kelan käyttöikää. Jännitepiikkejä AC-kelalla tulee erityisesti tilanteissa, joissa venttiilin kara jumiutuu syystä tai toisesta.

Laitevalmistaja haluaa lisäksi pitää ison jännitteen sähkökaapissa ja pienen jännit-teen kentällä turvallisuuden lisäämiseksi. Kelojen venttiililiittimiä kytketään ja käsitel-lään joskus varsin huolimattomasti.

Laitevalmistaja haluaa siirtyä tekemään mahdollisimman isoja sarjoja samanlaisia tuotteita kustannustehokkaasti. Niistä hyö-tyy tyypillisesti hinnan muodossa sekä käyt-täjä että laitevalmistaja markkinatilanteen

mukaan.205 V DC jännitetaso on olemassa sen

takia, että tasasuuntaajapistokkeella tästä voidaan tehdä 230 AC syöttöinen kela. Lai-tevalmistaja haluaa palvella käyttäjiä, joilla on kentällä 230 AC keloja. Näiden hajotessa sähkökytkentöjä ei tarvitse modifioida niin paljoa. Tämä on tärkeää erityisesti tapauksis-sa, joissa koneen seistessä tulee välittömästi tuotantotappioita. Laitevalmistaja haluaa lisäksi palvella asiakkaita, jotka eivät laiteval-mistajan suosituksesta huolimatta suostu vaihtamaan kelojaan 24 DC-keloiksi.

205V DC venttiiliohjauksella tulevaisuus riippuu käyttäjien haluttomuudesta vaihtaa 24 DC ohjaukseen ja eräiden valmistajien halusta toimittaa 205V DC keloja. Tulevai-suus kuitenkin näyttää menevän 24 DC:n puolelle.

Tasasuuntauspistokkeet ovat varsin hyviä tänä päivänä teho-elektroniikan kehittymi-sen myötä. Erilaisia vaihtoehtoja on käytet-tävissä, jos halutaan optimoida energian kulutusta tai karan nopeutta. Laitevalmista-jilla on tyypillisesti vastaavuusohjelmat AC tuotteiden tilausnumeroille DC tuotteille ja tarvittavat ohjeet muutoksille.

UUTISPUTKESTA

6 promaint 4/2014

UUTISPUTKESTA

Kohti parempaa alihankintaa ja yhteistyötäULKOISTAMISEN onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa suoraan työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteis-työkumppaneihin. Uusi standardi ISO 37500 voi ratkaisevasti auttaa ulkois-tamisen onnistumisessa. Standardi auttaa ja tukee asiakkaita, palveluntar-joajia ja kolmannen osapuolen neuvon-antajia kuten lakimiehet ja konsultit, sillä standardin avulla erityisesti kom-munikaatio eri osapuolten välillä hel-pottuu terminologian ja menettelyta-

pojen yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi tar-kistuslistojen avulla vältetään pahim-mat virheet.

Standardi ISO 37500 Guidance on outsourcing on suunnattu alihankin-nan sekä ulkoistamisen osapuolille, niin palvelun tarjoajille kuin tuottajille. Toimialarippumaton standardi sisältää terminologian, ulkoistamisen elinkaa-ren ja siihen liittyvät olennaiset proses-sit sekä parhaita käytäntöjä, tarkistus-listoja eri vaiheisiin sekä esimerkkejä.

Standardi tarjoaa ohjeita pitkäjäntei-seen yhteistyöhön ja siten saavutetta-viin molemminpuolisiin hyötyihin.

Standardi edistää hyvää hallintota-paa sekä varmistaa ulkoistamisen jous-tavuuden sopeutettaessa muuttuvia vaatimuksia. Lisäksi ulkoistamisen ris-kit, kestävä kehitys sekä yrityssuhteet ovat standardin kantavia ajatuksia.

Lisätietoja: Kimmo Konkarikoski, Asiantuntija, TkT, METSTA, www.metsta.fi

NG10 suuntaventtiili

UUTISPUTKESTA

Sumu mukana Turson kesäkaudessaSATAMAJÄÄNSÄRKIJÄ S/S TURSOn kulu-neen kesäkauden päätapahtuma oli satavuo-tiaan Suur Tõllin onnittelumatka Tallinnaan. Suur Tõll on kokoluokassaan maailman van-hin jäänmurtaja. Syntymäpäivää juhlittiin Tallinnan meripäivien yhteydessä 18 − 20. heinäkuuta.

Perjantaiaamuna 18. heinäkuuta S/S Tur-so irrottautui Hietalahden laituripaikaltaan odottaen kaunista aurinkoista merimat-kaa. Hietalahdessa oli ohutta sumua, mutta merellä se tiivistyi aivan läpinäkymättömäksi. Tutkaa käyttäen Turso siirtyi omaa vakaata seitsemän solmun vauhtiaan rauhallisessa merenkäynnissä Tallinnaan, jonne se rantau-tui klo 15 kirkkaalla kelillä.

Lauantaina 19.7. käynnistyivät Tallinnan meripäivät. Turso oli valtavan suosion koh-teena ja kahdeksan open boat -tunnin aikana alukseen kävi tutustumassa noin 1200 hen-keä. Välillä oli jopa pakko annostella vieraili-joiden määrää. Illan ohjelmaan kuului tutus-tuminen jäänmurtaja Suur Tõlliin ja illallinen Raatihuoneentorin läheisessä ravintolassa.

Sunnuntaina palattiin takaisin Helsinkiin. Hietalahden sataman laituripaikkaan kiinni-tyttiin aikataulun mukaisesti klo 18 seitse-män tunnin purjehduksen jälkeen.

Kauden viimeisen kerran tulet sytytettiin höyrykattilaan Silakkamarkkinoiden aikaan lokakuussa. Alus siirtyi Hietalahdesta Pak-

kahuoneen laituriin Palacen edustalle. Per-jantaina 10.10. klo 14 se lähti kutsuvierasris-teilylle Helsingin edustalle ja palasi takaisin parin tunnin kuluttua. Mukana oli aluksen tukiyhdistyksen jäseniä ja muita yhteistyö-kumppaneita.

Heinäkuusta tuttuun tapaan jouduttiin kulkemaan välillä hyvinkin tiukassa sumussa, joten syksyisiä Helsingin edustan maisemia ei päästy ihailemaan. Risteilyn jälkeen Turso

yöpyi Pakkahuoneen laiturissa ja osallistui lauantain höyrylaivatapahtumaan avoimin ovin. Kesäkausi päättyi siirtymiseen talvehti-maan Hietalahden laituriin.

www.turso.fi

Olli Erkkilä lapioimassa hiiltä höyrykattilaan. Kattilahuoneen normaali lämpötila on käynnin aikana yli 60 °C.

Satamajäänsärkijä S/S Turso saapumassa Pakkahuoneen laituriin Kauppatorille loka-kuisena perjantai-iltapäivänä.

MARTTI H

AKON

EN

UUTISPUTKESTA

8 promaint 4/2014

Pry-Cam Grids kertoo energiaverkon kunnonPRY-CAM™ Grids mittaa sähköverkon komponenttien kuten kaapeleiden, jatkosten, päätteiden ja muuntajien osittaispur-kauksia (PD, Partial Discharge). Laite toimii itsenäisesti ja jat-kuvasti tehden poikkeamista ilmoituksen esimerkiksi verkonhallintajärjes-telmälle. Näin huollon tai korjauksen tarve havaitaan hyvissä ajoin, jolloin verkon yllättävät häiriöt kustannuksineen voidaan välttää.

Integroitu yksikkö mittaa kohdetta PD-antureilla (1-3 kpl, esim. Pry-Cam™ Wings), analysoi tulokset ja tallentaa ne omaan SSD-muistiinsa. Laite hälyttää poikkeamista LAN- tai GPRS-yhteyden välityksellä halutulle monitorointijärjestelmälle. Lisäksi mittaustuloksia voi tarkkailla ja laitetta etäohjata internetin kautta.

Pry-Cam™ Gridsin sisartuote Pry-Cam™ Drives on optimoitu pyörivi-en koneiden kuten moottoreiden ja generaattoreiden PD-mittaukseen. Laitteet ovat osa Prysmian Groupin kehittämää langatonta Pry-Cam-kon-septia, jossa mittalaitteita ei kytketä kohteeseen. Siksi mitattavan verkon, komponentin tai sähkömoottorin toimintaa ei tarvitse keskeyttää mitta-laitteiden asentamiseksi tai mittauksen suorittamiseksi.

Prysmian Group tarjoaa markkinoiden laajimman kaapelivalikoiman Suomessa. Prysmian Finland Oy:n henkilöstön määrä on 500, ja sillä on tehtaat Kirkkonummen Pikkalassa ja Oulun Ruskossa. Prysmian- ja Draka-tuotteet ovat luoneet yhtiölle edelläkävijän aseman korkean teknologian kaapeliratkaisujen tarjoajana.

Lisätiedot: www.prysmiangroup.fi

n kuten ttttaiaisppurur-rrsstiti jjaa jajatt-tt

PSK:n putkikannakkeiden standardisoinnin jättihanke PSK STANDARDISOINNIN työryhmä 73 teki 14.5.2013 kokouksessaan päätöksen, että SFS-käsikirjan 107 kannakestandardit kor-vataan PSK-standardeilla, jotka lähetetään lausunnolle keväällä 2014. Päätökselle oli saatu PSK:n hallituksen tuki. Näin työryhmä sitoutui jättihankkeeseen, jossa kannakkei-siin kohdistuvat kuormat laskettiin kolmeen eri suuntaan ja materiaalivaihtoehtojakin lisättiin. Standardisointityön ohella kehitet-tiin myös uusia rakenteita mm. energian-tuotantoon, joten todella suuria muutoksia on tullut.

Liukukannakkeet mallinnettiin kuvan mukaisesti Ansys ohjelmistolla. Lujuuslas-kennassa oletettiin, että sangat kestävät, koska niitä on testattu rikkovalla vetoko-keella. Kannake on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki, siksi myös tarkastelun piiriin kuului kaikenlaisia muitakin rakenteita.

Kannakkeiden lujuuslaskenta ostettiin, sillä näin suurta laskentatyötä ei voi olettaa

tehtäväksi PSK:n perinteisenä talkootyönä. Kiitokset PSK:n suurelle jäsenkunnalle, että tämä hanke pystyttiin myös taloudellisesti toteuttamaan. Kiitokset myös työryhmän asiantuntijoiden työnantajille, sillä talkoo-työn osuus standardisoinnissa on ollut merkittävä. SFS:n kan-nakestandardit on nyt kumottu ja korvaavat 48 PSK-standardia on julkaistu alkukesästä 2014. PSK:n jäsenkunta saa standardit veloituksetta PSK:n kotisivujen suojatulta osiolta ja muut voi-vat tilata niitä PSK:n kotisivu-jen www.psk-standardisointi.fi kautta.

Uusia kannakestandardeja on myös helpompi käyttää vientiprojekteissa, sillä ilmoitetut laitokset Inspecta Tarkastus Oy ja DEKRA Industria Oy ovat antaneet seuraa-van sisältöisen lausunnon vaatimustenmu-kaisuudesta: Me allekirjoittaneet ilmoitet-

tujen laitosten edustajat olemme osallistu-neet oheisen luettelon mukaisten kannake-standardien valmistelukokouksiin. Olemme todenneet, että niihin sisältyvien osien mitoituksessa ja materiaaleissa on käytetty

menettelyjä ja valintoja, jotka täyttävät yhdenmukaistetun standardin EN 13480 mukaisen vaatimustason.

Työryhmä PSK 73 jatkaa teh-täväänsä uusimalla mm. sekun-däärikannakkeiden standardit. Työryhmään kuuluu seuraavat asiantuntijat: puheenjohtaja Marko Hiltunen ORKP Oy:stä, Olli-Pekka Joronen Sweco

Industry Oy:stä, Valto Niskala ja Lasse Kuusijärvi Caverion Industria Oy:stä sekä ilmoitettujen laitosten edustajat Kari Palsa-mäki DEKRA Industrial Oy:stä ja Juha Purje Inspecta Tarkastus Oy:stä.

www.psk-standadisointi.fi

4 320 000Suomalaisen voimalaitoksen höyryturbiini tekee 4 320 000 kierrosta vuorokaudessa, jos käytössä on kaksi napainen generaattori.

Kannake on juuri niin vahva kuin sen heikoin

lenkki.

Tekniikka Esineiden Internetin taustallaSUOMEN AUTOMAATIOSEURAN OPC- ja Val-mistuksenohjausjaostot järjestivät yhteisen teemapäivän lokakuun alkupuolella Espoon Dipolissa teemalla Kohti älykästä tehdasta. Puhujia oli saatu Yhdysvalloista saakka, sillä riippumattoman OPC Foundationin johtaja Thomas J. Burke piti esityksen ensi vuonna 20 vuotta täyttävän OPC:n tilanteesta.

Burken esityksen nimi kertoi paljon. Vapaasti suomennettuna se oli OPC UA Esi-neiden Internetin mahdollistajana. Esineiden Internetin ohella hän nosti esille pääosin sak-salaisen kielialueen Industry 4.0 hankkeen, joka on nimetty meneillään olevan neljännen sukupolven teknologiamurroksen mukaan.

Aikanaan OPC perustettiin tuomaan pro-sessiautomaatioon helppokäyttöiset ja stan-dardisoidut menettelytavat siirtää tietoja eri sovellusten välillä. Burken mukaan siinä on onnistuttu, kuten järjestön reilut 400 jäsen-yritystä todistavat. Euroopan rooli havaitaan siinä, että siltä tulee lähes puolet jäsenyri-tyksistä.

OPC-toimikunnan ja Valmistuksenohjaus-

jaoston yhteinen tilaisuus on syntynyt niiden edustamien teknologioiden läheisestä suh-teesta. Aamupäivällä oli suuremmassa tilassa yhteisesityksiä. Iltapäivällä jakaannuttiin kah-teen tilaan, joista toisessa paneuduttiin syväl-lisemmin OPC:hen ja toisessa valmistukseno-hjaukseen. Teknologiat eivät kuitenkaan eron-neet iltapäivälläkään, sillä esimerkiksi Outotec Oyj:n edustajan esityksessä Valmistuksenoh-jaus tukemassa huoltopalveluliiketoimintaa nousi OPC taas kerran esille tiedonvaihdon mahdollistajana.SUOMEN Automaatioseuran toiminnanjoh-taja Antti Kuisma oli erittäin tyytyväinen tilaisuuteen.

– Vuosi sitten tilaisuus kokosi noin 110 osallistujaa Tampereelle. Reilun kolmenkym-menen nousu osallistujamäärässä on hyvä saavutus tällaisena ajankohtana. Esitysten sisältöä hän kommentoi seuraavasti.

– Olemme vuosi vuodelta saaneet yhä vaikuttavamman kansainvälisen luennoitsi-jajoukon paikalle. Erityisesti olen ilahtunut siitä, että alan järjestöjen ja toimittajien lisäk-

si meillä oli esityksiä teknologian soveltajilta kuten General Electriciltä. OPC ja MES edus-tavat tällä hetkellä Suomessa alueita, joissa tapahtuu paljon, koska niiden avulla voimme kohtuullisin kustannuksen parantaa kilpailu-kykyämme tuotannossa.

UUTISPUTKESTA

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

Valitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jako-seinät! Saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pit-käikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.

Hopeatie 2 85500 NivalaPuh. 08 445 8800 fax 08 442 956

info@championdoor.fi www.championdoor.fi

Varmat nosto-ovet

Foundationin johtaja Thomas J. Burke kertomassa teknologiasta Esineiden Internetin taustalla.

MARTTI HAKONEN

UUTISPUTKESTA

www.teknikum.com

JiPS.fi

Teknikumin palvelusegmentit ovat kulutuksen

ja korroosion suojaukseen liittyvät tuote- ja pal-

veluratkaisut, nesteiden ja muiden materiaalien

siirtoon suunnitellut teollisuusletkut ja letku-

asennelmat sekä asiakaskohtaisesti suunnitellut

ja valmistetut polymeerituotteet.

Teknikum-konserni on yksimerkittävistä polymeeriteknologian osaajista Euroopassa.

Luotettavin tekninen tukkuliike

Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013.

Tavaraa on ja palvelu pelaa.

Lahteen Suomen ensimmäinen kaupallinen metallien 3D-tulostinLAHTELAINEN startup-yritys AM Finland Oy tuo Suomeen ensimmäisen kaupalli-seen käyttöön tarkoitetun metalliesineiden tulostuslaitteen. Aikaisemmin metallien 3D-tulostimia on ollut Suomessa vain kou-lutus- ja opetuskäytössä ja tulostinvalmista-jilla itsellään.

Metallien 3D-tulostimella voidaan val-mistaa esineitä jalometalleista, kuten kel-takullasta, valkokullasta ja hopeasta, sekä pronssista, ruostumattomasta teräksestä ja kobolttikromista.

– 3D-tulostus soveltuu parhaiten moni-muotoisten yksittäiskappaleiden tai pien-ten sarjojen valmistukseen. Se tekee metal-lituotteiden räätälöinnistä aikaisempaa helpompaa, AM Finlandin toimitusjohtaja Timo Heikkinen kertoo.

3D-tulostuksella on kysyntää erityisesti koruvalmistuksessa, hammasproteesien val-

mistuksessa ja teollisuuden koneenosien prototyyppien valmistuksessa.

– Uskon tulostuksen yleistyvän metal-liesineissä, jotka on kallis tehdä käsityönä tai vaikea toteuttaa perin-teisillä tuotantomenetel-millä. Yhä useampi halu-aa uniikin korun, joka on helpoin toteuttaa tulosta-malla, Heikkinen toteaa.

Myös hammaskruu-nujen tekeminen voi hel-pottua huomattavasti. 3D-tulostuksella. Monilla hammaslääkäreillä on jo mahdollisuus skan-nata kruunua tarvitseva hammas suoraan suusta. 3D-suunnittelutiedosto lähetetään AM Fin-landille, joka tulostaa komponentin ohuesta

metallijauheesta parhaimmillaan vuorokau-dessa. Hammaskruunu on valmis laitetta-vaksi paikalleen hammasteknikon tekemien viime silausten jälkeen.

AM Finland on saa-nut paljon tukea alkuvai-heessa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ltä esimerkiksi laina- ja riski-pääomarahoituksen saa-misessa.

– On ollut hienoa teh-dä yhteistyötä yrittämi-sen opit jo tuntevan asi-akkan kanssa. Nyt ollaan luomassa aivan uutta Suomen markkinoille, LADECin asiakkuusjohta-

ja Risto Mauno hehkuttaa.www.amfinland.fi

3D-tulostus soveltuu parhaiten

monimuotoisten yksittäiskappaleiden tai pienten sarjojen

valmistukseen.

UUTISPUTKESTA

VÄRÄHTELYMITTAUS LASERLINJAUS TASAPAINOTUS 3D SKANNAUSMITTAUSPALVELUT ONLINE-JÄRJESTELMÄT KOULUTUKSET ETÄDIAGNOSTIIKKA

WWW.MLTFINLAND.FIPUH. 010 321 5580

Linjausta TABLETILLA : linjauslaite aina mukana!

Big data-ratkaisulla ydinreaktorin verran energiansäästöä– 4000 asuntoa mukana pilotissaVIIDEN suomalaisyrityksen yhteistyössä toteuttamassa Leanheat-konseptissa tavoitellaan 20 prosentin energiansäästöä ja parempaa asumismukavuutta Suomen kerrostaloissa. Konseptissa kerrostalo-jen jokaiseen huoneistoon asennetaan langattomat lämpötila- ja kosteusanturit. Kertyvän tiedon pohjalta tehdään automaattista data-analyysiä, jonka tuloksia hyödynnetään asumismukavuuden parantamisessa ja säästökohteiden löytämisessä.

Konseptia pilotoidaan vuosina 2014–2016 kaiken ikäisissä talois-sa ympäri Suomen. Pilotti kattaa 4000 asuntoa. Konsepti on ensim-mäinen laatuaan maailmassa. Sen erityispiirteitä ovat edullinen asennettavuus kaiken ikäisiin taloihin, kaikki asunnot kattava lan-gaton sensoriverkosto ja ennen kaikkea suurten tietomäärien auto-maattinen hyödyntäminen tiedonlouhinnan keinoin.

Konseptia kehittävät teknologiayritykset Pandia Oy ja Si-Tecno Oy yhteistyössä asuntoalan toimijoiden Avara Oy:n, TA-Asumisoike-us Oy:n ja Kotkan Asunnot Oy:n kanssa.

Tavoiteltavista säästöistä toinen puoli muodostuu huoneistokoh-taiseen lämpötilamittaukseen perustuvasta lämmityksen säädös-tä, joka paitsi säästää energiaa myös parantaa asumismukavuutta tasaisempien sisälämpötilojen kautta. Toinen puoli säästöstä perus-tuu automatisoituun tiedonlouhintaan.

– Kattavan ja jatkuvan mittaroinnin tuloksena syntyy valtava määrä tietoa. Aiemmin tällaista tietomäärää ei ole ollut saatavil-la, eikä sen louhintaan ole ollut käytettävissä tarpeeksi työvoimaa. Uudessa konseptissa kone hoitaa tiedon keruun ja louhinnan, jol-loin henkilöstön työksi jää päättää, mitkä automaattisesti havai-tuista säästökohteista toteutetaan., kertoo Olli-Pekka Piironen TA-Asumisoikeus Oy:stä.

– Kun tietoa kerätään jatkuvasti tuhansista asunnoista, eivät tulokset voi enää perustua sattumaan. Luotettavien tulosten ohel-la suuri skaala mahdollistaa myös uusien tiedonlouhintakeinojen käytön ja jatkuvat, automaatioon perustuvat säästöt. Suomen ohel-la konsepti on suoraan laajennettavissa muihin maihin, joissa on keskuslämmitettyä kerrostalokantaa. Tavoittelemmekin hankkeella

vahvaa kansainvälistä kasvua, kertoo Leanheat-konseptin kehityk-sestä vastaavan Pandia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aho.

SiMAP-tiedonkeruu- ja säätötekniikasta vastaavan Si-Tecno Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laineen mukaan potentiaali on merkittävä.

– Motivan mukaan jokainen ylilämmitetty lämpötila-aste nostaa energiankulutusta 5-8 prosenttia. Kun älykäs sensorointi ja läm-mönsäätö yhdistetään isoon skaalaan ja automatisoituun tiedon-louhintaan, vastaa säästöpotentiaali koko Suomen kerrostalokan-nassa yhden ydinreaktorin energiantuotantoa, jatkaa Seppo Laine.

Tekes on rahoittanut sekä Pandian että Si-Tecnon t&k-projekteja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi.

www.leanheat.com ja www.simap.fi

Jokainen ylilämmitetty lämpötila-aste nostaa energiankulutusta 5-8 prosenttia.

Alansa suurin

- Voitelujärjestelmät,

kehittyneintätekniikkaa.

Modulaariset annostelijat sähköisellä

toiminnan valvonnalla.

- Check Mate® suurtuottopumput

- Fire Ball® jaDynaStar® astiapumput

- HuskyTM kalvopumput

- Letkukelat, rasva

ja öljymittarit yms..¨

www.lubritec.fi

Varastointia vaille valmis

Aurinko on maailman demokraatti-simmin jakautunut energiaresurssi. Jos jaetaan eniten ja vähiten aurinko-energiaa saavien alueiden vuosittaiset säteilymäärät toisillaan, kertoimeksi saadaan noin 2,5. Energian varastointi haastaa tutkijoita. Teksti Hannele Koskinen

12 promaint 5/2014

ENERGIA

Energiakorttia on alettu vilautella.Pasi Vainikka kertoo vaikuttuneensa suuresti Kullervo Killisen 1960-luvulla kirjoittamasta Kansainvälinen politiikka -teoksesta. Valtiotieteilijä ja merivoi-mien kommodori Killinen kuvaa kan-sojen muodostamien valtioiden, niiden voiman ja maantieteen välisiä suhteita. Opuksen kantava teema on merellisen ja mantereellisen voiman merkitys ja tasapaino.

– Energiakorttia on alettu vilautella geopoliittisten pyrkimysten saavuttami-sessa, Vainikka lainaa omaa kolumniaan aiheesta.

– Luulen, että kortti lyödään pöytään jo ensi talvena, hän sanoo.

– Sitä on pidätelty viimeiseen asti, koska se on Point of no return. Paluuta ei enää ole.

Vainikka toteaa, että energiavarannot ovat kärjessä kun mietitään tekijää, joka voi muuttaa pysyvästi erilaisten alueiden

merkittävyyden. Mutta, Vainikka kysyy, mitä tapahtuu, jos ilmastonmuutokselle ryhdytään tekemään jotakin. Silloin 80 prosenttia tunnetuista fossiilisista ener-giavaroista on jätettävä käyttämättä.

– Tämä saa aikaan energiayhtiöiden taseiden romahduksen, mutta myös py-syviä muutoksia maailman eri alueiden voimasuhteissa, hän sanoo. Vainikan mukaan avainkysymys on, onko muu-toksen aika nyt alkamassa.

– Jos on, onko uusiutuvan energian mahdollista lipua pysyvästi kuvaan tässä kohtaa?

Paluuta ei oleAURINKOSÄHKÖN ENNUS-TETAAN olevan pääasial-lisin sähköntuotanto-muoto jo vuonna 2035.

– Jos näin tapahtuu, millaiset yhteiskun-nalliset muutokset meitä odottavat, Pasi Vainikka, Neo-Carbon Energy -projektin koor-dinaattori ja johtava tutkija VTT:llä kysyy tulevaisuuden tutkimus-ta luotaavaan Futuuri-lehteen kirjoittamassaan kolumnissa.

Mikä estäisi valtioita siirtymästä kohti tur-vallista, omavaraista, päästötöntä, kestävää ja ehtymätöntä energiajär-jestelmää?

Niin. Mikä?Onko nyt muutoksen aika? Lipuvatko uusiutuvat energiat mukaan kuvaan?

Aurinko mullistaa energiantuotannon

5/2014 promaint 13

Energiavallankumous on alkanutUusiutuvat energiat valtaavat markkinat.

AALTO YLIOPISTON teknillisen fysiikan professorin Peter Lundin mielestä on tärkeä tiedostaa, että energiajärjestelmät tulevat muuttumaan.

– Uusiutuvia energioita käytetään jatkossa paljon nykyistä enemmän, Lund sanoo ja toteaa, että ilmasto, ympäristö, energia ja ihmisten työpaikat kytkeyty-vät aina ja kaikkialla toisiinsa.

– Eivät ilmastokysymyksetkään rat-kea ilman uutta teknologiaa, hän sanoo ja peräänkuuluttaa energiavallan- kumousta. Sellainen on itse asiassa muualla jo alkanut tai ainakin alka-massa, Suomessa sitä ei kuitenkaan huomaa, räväköistä lausunnoistaan tunnettu Lund toteaa.

Suorien sanojen taustalla on Lundin johtama kansainvälinen, aurinkoener-gian mahdollisuuksia kaupunkiympä-ristössä tutkiva hanke, jota Suomen Akatemia rahoittaa. Lund vakuuttaa,

että energiavallankumouksen myötä uu-siutuvat energiat valtaavat markkinoita.

– Aurinko- ja tuulienergian osuus kas-vaa niin, että 60-70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneis-ta liittyy niihin. Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiu-kentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin, Lund sanoo. Hänestä on enemmän kuin sääli, että Suomessa ei satsata aurinkoenergiaan eikä sitä haluta hyödyntää.

– Meillä energiapolitiikassa vallitsee harvainvalta, ja poliittinen päätöksen-teko ja isot energiatoimijat ovat hyvin lähellä toisiaan, hän sanoo ja suomii teh-tyjä ratkaisuja bresneviläisyydestä.

– Aina vain mennään raskas teolli-suus kärjessä ja vuosikymmenien ta-kaisella mentaliteetilla. Päättäjät eivät halua nähdä, että ajat ovat muuttuneet, hän puuskahtaa.

– Energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisilla ehdoilla. On osattava ottaa monta tekijää huomioon yhtä aikaa.

Energiapolitiikka on elinkeinopolitiikkaaPeter Lundia harmittaa, että ennakko-asenteet aurinkoenergiaa kohtaan ovat Suomessa vahvat, eikä haluta ymmärtää, että aurinko-olosuhteet ovat vuositasolla samat kuin Keski-Euroopassa.

– Asioita ei osata nähdä kokonaisuu-tena, ja perinteisten energiamuotojen puhemiehille maksetaan siitä, etteivät he halua ymmärtää, Lund sivaltaa.

Hän muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomeen suunnitellaan valtiojohtoi-sesti kolmea uutta ydinvoimalaa, vahvis-tuu maailmalla kehitys, jossa kuluttajat halutaan tiiviiseen yhteistyöhön sähkö-markkinoiden ja -tuotannon kanssa.

– Puhutaan hajautetusta sähköntuo-tannosta.

Esimerkiksi Saksassa aurinkosähköä on lähes 40 000 megawattia, ja ala työl-listää noin 100 000 ihmistä. Uusien tek-niikoiden ympärillä on kaikkiaan noin 400 000 työpaikkaa.

– Enemmän kuin Suomessa työttö-

14 promaint 5/2014

ENERGIA

miä, Lund huomauttaa. Suomeen aurin-kosähköä on asennettu 6 megawattia, eikä alan työllistävää vaikutusta Lundin mielestä kannata tällä haavaa edes ottaa puheeksi.

– Meillä menee taloudessa huonom-min kuin koskaan, ja siksi energiapää-tökset ovat nyt elintärkeitä. Maahan pitäisi saada lisää työpaikkoja, talouskas-vua ja vientiä, Lund sanoo ponnekkaasti. Hän huomauttaa olevansa alun perin reaktorifyysikko ja tietävänsä ydinvoi-masta aika paljon.

– On lupa kysyä, mitä ydinvoimasta jää, kun voimala on rakennettu. Onko talouspoliittisesti järkeä tehdä kymme-nen miljardin investointi, joka tarjoaa työtä muutamalle tuhannelle. Sanotaan, että yksi uusi ydinvoimala tuo 500 työ-paikkaa voimalan yhteyteen. Ei se ole mitään. Pitäisi tuoda tuhansia, kymme-niä tuhansia, hän sanoo ja huomauttaa, että monessa maassa energiapoliittiset päätökset ovat myös elinkeinopoliittisia päätöksiä.

Tervetuloa joskus vuonna 2060Peter Lundin mielestä on selvää, että

kaikki nivoutuu nyt energiapoliittisiin linjauksiin. Hän ottaa esimerkiksi ydin-voiman investointipäätökset.

– Ne lukitsevat meidät ydinvoimaan noin 80 vuodeksi, hän sanoo ja katsoo painokkaasti silmiin.

– Kun ydinvoimalaan investoidaan vähintään seitsemän, jopa kymmenen miljardia, niin on selvää, että satsaus pi-tää sulattaa loppuun. – Kyse on tasapai-nosta, Peter Lund sanoo. Hän korostaa, että energian tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa. Kun puhutaan aurinko- ja tuulivoimasta, väliin tarvi-taan varastoksi black box, musta laatik-ko.

– Se on sitä, mitä me Aalto-yliopis-tossa kehitämme. Mustaa laatikkoa

rakennetaan Lappeenrannan teknil-lisessä yliopistossa, sitä jahdataan nyt kaikkialla maailmassa, hän jatkaa ja kertoo näkevänsä mielellään haaveunta, jossa jättimäinen energiavarasto hoitaa kaiken. Todellisuus on kuitenkin utopiaa karumpi, ja tarvitaan paljon enemmän.

– Puhumme systeemisistä innovaa-tioista, joissa käytetään energiajärjes-telmän ominaisuuksia hyväksi, jotta päästään energianvarastointiin liittyvän kysymyksen ja kynnyksen yli, Lund sa-noo ja ottaa esimerkiksi VTT:n ja LUT:n sähköstä kaasuun -teknologian.

– Me olemme selvittäneet myös säh-köautojen lataamista ja ylijäämäsähkön muuntamista lämmöksi. Lämpö on kuin iso nielu, johon ylimääräistä energiaa voidaan työntää ja tallentaa.

Peter Lund toteaa, että lähitulevai-suuden iso innovaatio on, miten energia-järjestelmä hallitaan.

– Tuuli- ja aurinkovoiman hallitse-miseen tarvitaan innovaatioita ja inno-vatiivisuutta. Nyt on aika, jos haluaa olla huomenna aktiivisesti mukana, miettiä uutta. Se voi poikia jopa uutta liiketoi-mintaa jonakin päivänä.

– Samaan aikaan kun maailmalla puhutaan hajautetusta sähköntuotannosta, Suomessa suunnitellaan kolmea uutta ydinvoimalaa, Peter Lund ihmettelee.

Energiapäätökset ovat nyt elintärkeitä. Iso

innovaatio on, miten järjestelmä hallitaan.

– Neo-Carbon Energy -hankkeessa arvioimme, minkä kokoinen energiavarasto tarvitaan kompensoimaan hetkiä, jolloin aurinko ei paista eikä tuulivoimaa ole tarjolla, Pasi Vainikka sanoo.

KUVA

T H

ANN

ELE

KOSK

INEN

5/2014 promaint 15

Älä veikkaa väärää hevostaJos tilannekuva on väärä, voi tehdä isoja virheitä.

ENERGIAN VARASTOINTIIN liittyvän ke-hityshankkeen tausta-ajatuksena on houkutella suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä pyörivään kansainväliseen yhteistyöhön.

Neo-Carbon Energy -hankkeen tavoit-teena on kehittää järjestelmä, joka perus-tuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa. Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin. Projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vai-nikka VTT:ltä toteaa, että tarkoituksena on luotsata suomalaisyrityksiä mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvan kansainvälisen kehitystyön piiriin.

– Aurinko- ja tuulienenergiaan pe-rustuva päästötön energiajärjestelmä on sellaisenaan haaste tuotantovaihte-luiden takia. Tuotanto myös hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksi-köihin; myös kotitaloudet voivat toimia energiantuottajina, Vainikka sanoo. Hän huomauttaa, että hajautettu tuotanto-malli asettaa näin omat vaateensa myös lainsäädännölle, energiamarkkinoille sekä -liiketoiminnoille.

Tärkeintä on oikea tilannekuvaKisaa käydään nyt Vainikan mukaan siitä, kuka parhaiten ymmärtää koko ketjun: varaston purkamisen, latauksen ja sähköverkon välisen kytkennän ja di-gitaalisen ohjauksen.

– Kyseessä on monitieteellinen tutki-mushanke. Perehdymme tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin ja teknologioihin, mutta tarkastelemme myös sen yhteiskunnalli-sia vaikutuksia, Pasi Vainikka sanoo. Hän korostaa, että asioista on muodostettava oikeanlainen tilannekuva, ja vanhana tiedustelu-upseerina avaa armeijater-miä.

– Tilannekuvan muutos on aika mie-lenkiintoinen nimenomaan energiapuo-lella: muutos kytkeytyy kaikkiin ajatel-tavissa oleviin liikkuviin osiin, Vainikka

sanoo ja huomauttaa, että liikennesekto-rilla akkuteknologia ja sähköinen liiken-ne ovat isoja kysymysmerkkejä.

– Muuttuviin ja liikkuviin osiin kuu-luvat myös kaasukysymykset ja energia-turvallisuus. Siinä samalla uusiutuvat energiat tulevat kilpailukykyisiksi ja selkä edellä vastaan.

Vainikka huomauttaa, että tutkijana hän ei halua ottaa kantaa energiapoliit-tisiin päätöksiin, mutta ei silti malta olla listaamatta muuttujiin myös ydinvoi-maan liittyviä ambitioita.

– Ne ovat aika mustavalkoisia; toi-set purkavat, toiset rakentavat lisää. Siinä välissä ei ole mitään, hän sanoo ja toteaa jo armeijassa opetetun, että jos tilannekuva on väärä, voi tehdä isojakin virheitä.

– En haluaisi olla päättäjien housuissa nyt, Vainikka toteaa.

Pasi Vainikan mukaan on mahdoton-ta sanoa, mikä on oikein, mikä väärin, mutta on aiheellista ja tarpeellista pe-räänkuuluttaa todellisia vaihtoehtoja.

– Suomessa ajatellaan usein, että uusiutuva energia on vain biomassaa, mutta eihän se ole kaikki. Vainikka mel-kein yllättää toteamalla, että Suomessa ongelmat voivat kasautua osin siksi, että kansallisesti biomassaa on paljon käytössä, ja kehityspanokset suunnataan tekniikkaan, jonka markkinat eivät glo-baalisti vedä.

– Jos veikkaat raveissa väärää hevos-ta, niin saattaahan se tuoda euron ja kak-sikymmentä senttiä, jos on lähdössään neljäs. Mutta onko sillä kamalasti merki-tystä, jos voittajahevonen saa kymmeniä tuhansia, hän kysyy.

Tilannekuvan muutos on Vainikan mukaan merkittävä myös hintatarkas-telun näkökulmasta. Hän huomauttaa, että 1970-luvulla, kun energiapoliittisia ensiaskeleita Suomessa otettiin, aurin-kosähkön hinta oli noin sata- ellei jopa tuhatkertainen nykyiseen verrattuna. Aurinkoenergian kehitystyön alku liittyi tiivisti avaruusteknologiaan.

– Sieltähän sitä säteilyä löytyi, ava-ruudesta. Realistinen vaihtoehto se ei silloin ollut, eikä siitä tarvinnut edes kes-kustella, hän sanoo.

– Nyt on break even -point, käänne-kohta, ja energiaan liittyvä päätöksen

teko on erityisen vaikeaa, hän sanoo.Tutkijana Vainikka on huolestunut

bioenergiatuotteiden viennistä ja jalos-tusarvosta. Hän perustelee asiaa totea-malla, ettei tarvitse muuta kuin katsoa tilannetta alalla toimivien konepajojen kantilta.

– Ne toimivat uusiutuvan bioenergian ympärillä, mutta tekevät juuri ja juuri positiivista tulosta. Aina eivät sitäkään. Tulos olisi varmasti toisenlainen, jos bioenergia ja -talous olisivat globaaleja trendejä. Tämä pitää ottaa tilanne- analyysissä huomioon.

Vainikan mukaan asiasta ei kannatta kinastella, mutta jos tulosta ja kasvua halutaan, on kehitettävä myös jotakin muuta energiatekniikan sektoria.

– Meillä kehitystyön saralla ja valmis-tuksessa on käynyt viime aikoina vähän niin, että jalokivet ovat lipumassa ulko-maiseen omistukseen. Niin sanottuja veturiyrityksiä tarvittaisiin Suomessa kipeästi.

Heikotkin signaalit kannattaa ottaa vastaan– Tutkijan roolissa minun tulisi pysyä valikoiduissa aihepiireissä, muodostaa tavoitetiloja ja esittää käyttökelpoisia tutkimusstrategioita tavoitteeseen pää-semiseksi. On yritettävä arvata, mitä tu-levaisuudessa tapahtuu ja löydettävä esi-merkiksi viisi skenaarioita ja mietittävä, miten käy, jos yksi tai useampi lähteekin viemään eri suuntaan, kun on oletettu, Vainikka sanoo.

Tutkimussuunnitelman liukuma on viidestä kymmeneen vuoteen. Sen ver-ran on oltava edellä.

– Silloin kun joku liiketoiminto kyp-syy, maturoituu, se ei ole meidän pihvi enää. On kyettävä katsomaan pitemmäl-le, hän sanoo ja korostaa, että armeijape-rua olevan tilannekuvan perusteella on hyvä tehdä tutkimusagendaa.

– Kun rockefellerit joku viikko sitten vetivät pois huikean viidenkymmenen miljardin investoinnin hiili- ja kaasute-ollisuudesta ja sijoittivat sen uusiutuviin energioihin, ei ollut vaikea päätellä, mitä klaanissa oli mietitty, Vainikka sanoo ja kertoo, että olivat juuri kollegaporukalla puhuneet brittiläisen tutkimusinstituu-tin julkaisemasta raportista.

– Siinä laskettiin, kuinka paljon nykyi-sistä fossiilisista varoista voidaan käyttää, jos ilmastonmuutosta todella halutaan torjua. Lopputulema oli noin 20 prosent-tia. Loput ovat hiili- ja kaasuyhtiöiden taseissa tuotantoreservinä, mutta käyttö-kelvottomina ne vievät tuon samaisen 80 prosenttia yhtiön taseen arvosta.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Pasi Vainikka tarkastelee asiaa taas tut-kijan näkökulmasta ja toteaa, että pienet, heikotkin signaalit maailmalta kertovat, mitä myös Suomessa tulisi tehdä. Kyse on siitä, seurataanko näitä viestejä ja millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään.

Kuin vertaisi omenoita ja appelsiineja– Oletko ikinä käynyt hiilivoimalassa, kysyi ydinvoimaa kannattava toimittaja kollegaltaan.

– Erittäin hyvä kysymys joka liittyy juuri oikeaan tilannekuvaan, Pasi Vai-nikka sanoo ja kaivaa kannettavastaan saksalaista energiantuotantoa esittele-vän graafisen esityksen vuoden takaa.

– Saksassa sähkö tehdään niin, että bio-massaa on pohjalla, sitten lähivuosina alas ajettava ydinvoima, ja sitten brown coal, saksalaisten oma ruskohiili. Kivihiiltä käytetään säätövoimana ja sen käyttö on lisääntynyt muutamana viimevuotena.

– Jos nyt joku sanoo, että Saksassa ki-vihiilen käyttö on lisääntynyt sitä mukaa kun aurinko- ja tuulivoimaa on tullut lisää, niin hän sujuvasti vertailee ome-noita ja appelsiineja.

Vainikan mukaan kivihiilen käytön lisäys johtuu päästökaupan toimimatto-muudesta, eli päästöoikeuden matalasta hinnasta, ja siitä, että USA:n liuskekaa-sutuotannosta johtuen kivihiilen maail-manmarkkinahinta on alhainen.

– Kun energiavarastoja ei ole, päivä-kohtainen piikki on napattava kiinni. Se tehdään toistaiseksi hiilellä tai kaasulla markkinatilanteen mukaan.

Vainikan mukaan omenat ja appelsii-nit ovat yhtä lailla vertailussa, jos puhu-taan veden tarjoamasta säätövoimasta.

– Huippukulutus on Suomessa talviai-kaan 15 gigawattia. Vesivoiman iso rooli on skandinaavinen erikoisuus ja sillä me balansoimme sähköverkkoa nytkin. Vesi-varastoja on, mutta ongelma tässä on se, että energiavarastomielessä olisi kyettä-vä erottelemaan energian teho ja tarjolla oleva energian määrä, hän sanoo. Kun säätövoiman muotoseikkoihin yhdistää kysymyksen hinnoista, on päästy Vaini-kan mukaan perusasioiden äärelle.

ENERGIA

Sähköntuotanto Saksassa viikolla 27 tänä vuonna. Pääosa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla (Uranium) ja ruskohiilellä (Brown Coal). Kivihiiltä (Hard Coal) käytetään säätövoimana kompensoimaan aurinkosähkön (Solar) suurta vaihtelua. Kivihiilen käytölle on selitys: säätövoimaa voitaisiin tehdä kaasullakin, mutta amerikkalaisen liuskekaasun hintapolitiikasta johtuen se on kiivihiiltä kalliimpi vaihtoehto.

LÄH

DE:

FR

AUN

HO

FER

INST

ITU

TE.

16 promaint 5/2014

ENERGIA

Saksan sähkön tuotannon absoluuttinen vertailu vuosien 2013 ja 2014 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Ydinvoima/Uraani (punainen), ruskohiili (ruskea), kivihiili (musta), kaasu (oranssi), vaalean vihreä (tuuli), aurinko (keltainen), bioenergia (vihreä), pumppu-/vesivoima (sininen).

LÄH

DE:

FR

AUN

HO

FER

INST

ITU

TE.

”Aurinkovoimaa tulee eniten silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tämä tarkoittaa, että sähkön hinta laskee, ja pumppuvoimaloilta katoaa liiketoiminta.”

Saksassa tehtyjen tilastojen mukaan sähkön hinnan vaihteluja voidaan suoraan verrata tuotetun aurinkoenergian määrään. Kun (keltainen) aurinko paistaa taivaan täydeltä, niiailee sähkön hinta (sininen ja vaalean sininen käyrä) sen tahdissa. Kuvan tilasto (graafinen kuvaus) on tämän vuoden viikolta 27.

LÄH

DE:

FR

AUN

HO

FER

INST

ITU

TE.

Energian varastoinnissa on kyettävä erottelemaan teho ja määrä

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

28.–30.10. Tamperewww.energiamessut.fi

Yhteistyössä: Energiafoorumi ry, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Bioenergia ryJärjestäjä

Mukana: EnergiaForum14 – Energiamessut I Energiapäivä I Energiakongressi I Seminaarit

SUOMEN SUURIN ENERGIATAPAHTUMA ODOTTAA SINUA

4 OHJELMA-AREENAA

120 ILMAISTA LUENTOA

350 NÄYTTEILLEASETTAJAA

Se päivä on nytJärjestelmän on oltava val-mis, kun tilanne tulee syliin.

PASI VAINIKKA on vakuuttunut, että jol-lakin tavalla varastofunktiosta tulee oma energiamarkkinansa.

– Joku elää sillä, että duunaa käpin, hän sanoo.

– Varasto-operaatio on valtava. Varas-totekniikan kehitystyö perustuu oletuk-seen, että viidentoista vuoden kuluttua aurinkoenergia on halvin tapa tuottaa sähköä. Kysymys on strategiasta. Järjes-telmän on oltava valmis, kun tilanne tu-lee syliin, hän sanoo ja huomauttaa, että kymmenen vuoden kuluttua on turha miettiä, mitä nyt olisi pitänyt tehdä.

– Now it’s some day, Vainikka siteeraa Financial Timesin päivän kulutuspiikkiä koskevaa uutista.

Pasi Vainikan mielestä asioita on mie-tittävä Suomen näkökulmaa laajemmin.

– Kun astut maamme rajojen ul-kopuolelle, huomaat, että uusiutuvaa energiaa on aurinko ja tuuli. Näiden

järjestelmien operaatiot ovat ne, joihin me keskitymme Neo-Carbon Energy -hankkeessa. Arvioimme, minkä kokoi-nen energiavarasto tarvitaan kompen-soimaan hetkiä, jolloin aurinko ei paista eikä tuulienergiaa ole tarjolla.

– On mallinnettava vähintään tun-tikeskiarvona, paljonko pitää laittaa aurinkoa ja tuulta purkkiin, Vainikka raottaa professori Cristian Beyernin tehtäväkenttää. Hän muistuttaa, että tilanteeseen oman mausteensa tuo lii-kenteen vaatima energia.

– Yksi skenaario on, että yhtenä päivä-nä joku keksii halvan akun. Me lähdem-me siitä, miten käy, jos näin ei tapahdu. Varasto-asiaa kytätään nyt globaalisti laajalla rintamalla, Pasi Vainikka sanoo.

– Hiilivetyjen valmistaminen voi olla siltavaihe, joka voi pitkittyä, ja jäädä jopa päälle, hän myöntää, mutta korostaa, että tutkijalle on tähän mennessä ollut selvää, että matka on kohti tuulta ja au-rinkoa.

– Kilpailu on käynnissä ja kello käy. Katsotaan, ketkä tulevat voittajina.

Osta oma aurinkopaneeliHELSINGIN SUVILAHTEEN valmistuu maaliskuussa 2015 Suomen suurin aurinkovoimala, josta voi hankkia nimi-koidun aurinkopaneelin neljän euron kuukausimaksulla. Ostaja saa kaiken paneelin tuottaman sähkön käyttöönsä ja se hyvitetään sähkölaskussa. Sähkö-aseman katolle tulee 1 188 aurinkopa-neelia. 285 watin yksikidepaneeli tuottaa parhaimmillaan sähköä yli 25 energi-asäästölampun verran. Voimalan tuotan-toa voi seurata verkossa. Livekamera ker-too, kuinka aurinko paistaa voimalaan ja se näyttää myös, kuinka tuotanto muut-tuu paisteen mukaan. MH

Aurinkosähkön tuotto Helsingissä eri kuukausina. Huhtikuun alun ja elokuun lopun välillä saadaan 75 prosenttia aurinkosähkön vuosituotosta.

HEL

SIN

GIN

EN

ERG

IA

18 promaint 5/2014

ENERGIANSÄÄSTÖ

Savukaasupesuri parantaa lämpöyhtiön kannattavuutta

KAUKOLÄMPÖMARKKINOIDEN MUUTOK-SET Euroopassa asettavat useat läm-pölaitosyhtiöt haasteelliseen asemaan. Muutosten taustalla olevat syyt ovat moninaiset. Kilpailu lämpöasiakkaista on koventunut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana vaihtoehtois-ten lämmitysmuotojen yleistyessä. Eri maiden kaukolämmöntuotannon polt-toainestrategiat ovat sidoksissa EU:n ja koko globaalin maailmantalouden ener-giavarantojen ja -tuotannon muutoksiin.

Kaukolämpöverkot ovat usein iäkkäi-

tä ja kuluttajapään lämmönvaihtimet se-kä niiden hyötysuhteet huonoja. Lisäksi tuotantolaitosten uudistaminen vastaa-maan nykyajan energiatehokkuus- ja päästövaatimuksia on usein kiinni

kuntien taloustilanteesta, mikä voi vii-västyttää tai jopa estää taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevien investointien läpiviennin.

Katseet kaukolämmöntuotannon uu-distamiseksi on suunnattava taloudelli-sesti järkeviin, riittävän pienimuotoisiin investointihankkeisiin, joilla pyritään erityisesti nostamaan lämmöntuotan-non energiatehokkuutta sekä rajoit-tamaan laitosten päästöt kustannus-tehokkaasti nykyvaatimusten tasolle. Moderni savukaasupesuri ottaa talteen

Juha Järvenreuna, Caligo Industria Oy, juha.jarvenreuna@caligoindustria.com

Savukaasupesuriteknologian käytölle on useita perusteluja, Yksi merkittävimmistä on sen tuoma liiketaloudellinen hyöty, sillä lämpölaitosten savupiipuista katoaa taivaalle edelleen suunnaton määrä hyödynnettävissä olevaa lämpöenergiaa.

Savukaasupesuri, joka sisältää savukaasujen pesun lisäksi lämmön talteenoton ja likaisen lauhteen puhdistuksen.

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

hukkalämmön ja lämpöyhtiöt saavat kaupan päälle hiukkasten tehokkaan suodatuksen.

Polttoöljy lämpöyhtiöiden talou-dellisena taakkanaSuuri osa lämpölaitosyhtiöistä käyttää edelleen polttoaineena myös raskasta polttoöljyä. Polttoöljyä kuluu erityisesti kovilla pakkasjaksoilla, kun päätuotan-tolaitoksen kapasiteetti ei riitä. Useissa tapauksissa lisälämmöntarve on merkit-tävä ja johtaa jo lyhyiden pakkasjaksojen aikana huomattavaan polttoöljyn kulu-tukseen.

Kokemuksemme mukaan tyypillinen polttoöljyllä tuotettu energiamäärä on 3500 - 6000 MWh vuodessa läm-pöyhtiöissä, joiden KPA-laitokset ovat kokoluokkaa 5-10 MW. Pääosa öljystä

kuluu talven pakkasjaksoilla. Tämän lisäksi raskaalla polttoöljyllä paikataan KPA-kattilan seisokki- ja huoltoajat. Kesäaikana KPA-laitokset toimivat sää-töalueensa alarajoilla, jolloin laitoksen operointi on vaikeaa. Tarvittava kauko-lämpö tuotetaan tällöin usein öljy- tai maakaasukattiloilla.

Lämpölaitosyhtiöt pyrkivät eroon raskaan polttoöljyn käytöstä. Syyt ovat liiketaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti järkeviä; raskaan polttoöljyn käyttö polt-

toaineena on liian kallista ja hiilidioksi-dipäästöt huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi paikallisilla biopoltto-aineilla toimittaessa.

Savukaasujen puhdistus ja hukkalämmön talteenottoSavukaasupesuri on niin kutsuttu mär-käpesuri, jonka kehitystyön tavoite oli savukaasujen hiukkaspäästöjen vähen-täminen. Nyt painopiste on siirtynyt yhä enemmän savukaasuissa olevan hukka-lämmön talteenoton tehostamiseen.

Perinteisen savukaasupesurin hiukkaspäästöjen suodatus sekä läm-mön talteenotto perustuvat kahteen peräkkäiseen prosessointivaiheeseen. Savukaasut johdetaan pesuvaiheeseen, jossa poistetaan pääosa pienhiukkasista. Samassa vaiheessa savukaasut jäähtyvät niin sanottuun märkälämpötilaansa (60 - 70 astetta) saakka. Pesuvaiheen jälkeen savukaasut johdetaan lauhduttimeen, jossa savukaasu luovuttaa lämpöener-giansa pääasiassa lauhtumalla vastavir-taan valuvaan kiertoveteen. Lauhtumi-nen tapahtuu täytekappalekerroksissa (yksi tai kaksi kerrosta), jotka toimivat prosessin lämmönsiirtopintoina. Kierto-vesi, joka on muodostunutta lauhdetta, johdetaan lämmönvaihtimelle.

Lämmönvaihtimella lauhteeseen siirtynyt lämpöenergia otetaan talteen kaukolämpöveteen kuvan 2 mukaisesti.

Oleellisinta on saavuttaa kastepistelämpötila lauhdutinvyöhykkeessäKastepiste on lämpötila, jossa savukaa-sun sisältämän vesihöyryn suhteellinen kosteus on 100 prosenttia. Jos lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle, alkaa savukaasussa oleva vesihöyry tiivistyä eli muuttua vedeksi. Tarkasteltaessa läm-pöenergian siirtymistä huomataan, että veden eri faasimuutosten yhteydessä entalpiamuutokset ovat huomattavasti suuremmat kuin yhden faasin sisällä tapahtuvissa lämpötilamuutoksissa. Niinpä esimerkiksi veden höyrystymi-sessä ja vesihöyryn tiivistymisessä läm-pöenergian siirtymät ovat merkittäviä (2350 kJ/kg).

Pesurin lämmön talteenoton kannal-ta oleellisinta on juuri tuon kastepiste-lämpötilan alittuminen, jolloin savukaa-sujen vesihöyry tiivistyy ja vapautuva lämpöenergia pääsee siirtymään tehok-kaasti kiertoveteen ja sitä kautta läm-mönvaihtimeen. Jos pesurissa jäädään huomattavasti kastepistelämpötilan

Pyritään nostamaan lämmöntuotannon energiatehokkuutta.

5/2014 promaint 19

(Yllä) Lämpöpumpulla varustellun pesurin laskennallinen vaikutus erään lämpölaitoksen lämmöntuotannon pysyvyyskäyrään.

(Oik.) Lauhteen lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimella kaukolämpöveteen.

Pesuri alkaa toimia pahimmillaan haihduttimena.

20 promaint 5/2014

yläpuolelle, lämmön talteenottokyky romahtaa ja pesuri alkaa toimia pahim-millaan haihduttimena. Pesurissa siis höyrystetään lisävettä savukaasuihin. (kuva 3.)

Miksi normaali savukaasupesuri ei toimi kovilla pakkasilla?Kastepistelämpötilan saavuttaminen tilanteessa kuin tilanteessa on pesurin lämmön talteenoton toiminnan kannal-ta oleellista. Pesurin lämmönsiirtimien toisiopuolelle johdetaan kaukolämmön paluuvesi, joka jäähdyttää savukaasut alle veden kastepistelämpötilan. Jäähdy-tys toimii ja kastepiste saavutetaan, kun kaukolämpöverkon paluuveden lämpö-tila pysyy selkeästi savukaasun kastepis-telämpötilan alapuolella.

Huipputehon aikaan pyritään usein käyttämään laadullisesti hyvää eli kuivaa polttoainetta. Kuivan polt-toaineen savukaasut ovat kuivia, eli savukaasujen kas-tepistelämpötila on matala. Huippukuorman aikana usein myös kaukolämpö-verkkojen paluulämpötilat nousevat. Suurin syyllinen löytyy kotitalouksissa käytettävistä kaukoläm-mönvaihtimista, joiden hyötysuhteet ovat heikot. Ne eivät yksinkertaisesti pysty siirtämään tarvittavaa lämpömäärää kotitalouksiin, vaan ylimääräinen lämpö kiertää takai-sin lämpölaitokselle.

Kun tämä ylijäämälämpö syötetään takaisin savukaasupesurin lämmönvaih-timiin, ei kastepistelämpötilaa saavuteta

ja lämmön talteenotto huononee mer-kittävästi. Voidaan puhua jopa pesurin LTO-kyvyn romahtamisesta. Puuttuva lauhtuminen johtaa helposti myös pesu-rin liete- ja tukkeumaongelmiin.

Lämpöpumppukytkennällä merkittäviä parannuksia lämmön talteenottoonLämpöpumppuja on käytetty teolli-suudessa jo vuosikymmeniä erilaisissa hukkalämmön talteenottoprosesseissa. Lämpölaitosprosessi on erikoistapaus, jossa oikealla lämpöpumppukytkennällä saadaan talteenottoa tehostettua jopa 4-8 -kertaiseksi perinteiseen pesuriin verrattuna.

Lämpöpumpulla säädetään pesurille menevää kaukolämpöveden paluuläm-pötilaa siten, että kastepistelämpötila saavutetaan riippumatta verkon kuormi-

tusasteesta. Perinteisessä pesurissa kaukolämmön paluulämpötila rajoittaa savukaasujen loppuläm-pötilan noin 3-5 °C paluu-lämpötilaa korkeammalle tasolle. Esimerkiksi jos paluulämpötila on 55 °C, savukaasujen minimi lop-pulämpötila voi olla 58 °C. Lämpöpumppukytkennällä kaukolämmön paluuläm-

pötilaa voidaan alentaa jopa 20 °C alem-malle lämpötilatasolle, eli edellistä esi-merkkiä noudattaen kaukolämpöveden paluulämpötila olisi 35 °C ja savukaasu-jen minimiloppuloppulämpötila 38 °C. Jäähdytys ei kuitenkaan hukkaa paluu-vedessä olevaa lämpöenergiaa, vaan se

siirtyy pumpun termoaineen välityksellä lauhduttimelle ja takaisin kaukoläm-pöverkkoon. Lämpöpumpulla siirretty energia ainoastaan ohittaa pesurikyt-kennän. Kehittyneimmissä sovelluksissa verkon paluuvettä johdetaan jäähdytyk-seen ainoastaan pesurin todellisuudessa tarvitsema määrä, jolloin lämpöpumpun koko voidaan mitoittaa investoinnin kannalta optimaaliseksi.

Edellä esitetyssä esimerkissä 20 asteen lisäjäähdytys on merkittävä energian talteenoton kannalta. Mikäli esimerkkitapauksen polttoaineena käy-tettäisiin turvetta, jonka kosteus on 35 prosenttia ja savukaasujen happipitoi-suus 5 tilavuusprosenttia, savukaasujen kastepistelämpötila olisi 57 °C. Silloin perinteisellä pesurilla ei saavutettaisi kastepistelämpötilaa vaan prosessissa tarvittaisiin lisävettä.

Edellä selostettu säätöpiiri ja lämpö-pumpun kytkemistapa mahdollistavat pesurin lämmön talteenoton merkittä-vän noston ja lämpölaitoksen energia-tehokkuuden parannuksen erityisesti kovilla pakkasjaksoilla. Raskaan poltto-öljyn käyttöä voidaan merkittävästi vä-hentää, mikä takaa lyhyen takaisinmak-suajan investoinnille. Tähän mennessä on saavutettu 2,5-3 vuoden takaisinmak-suaikoja investoinneissa, joissa raskas polttoöljy on korvattu lämpöpumppu-kytkentäisellä pesuriratkaisulla.

Caligo Industria OyCaligo Industria Oy:n järjestelmä edus-taa edellä selostettua uusinta savukaa-supesuriteknologiaa, jossa hyödynne-tään yhtiön patentoimaa lämpöpump-pukytkentää. Järjestelmää tarjotaan toimintavalmiina kokonaisuutena, joka sisältää kaikki pesurissa tarvittavat ominaisuudet savukaasujen pesusta lämmön talteenottoon ja likaisen lauh-teen puhdistukseen. Toimitus sisältää itsenäisen automaatiojärjestelmän tar-vittavine ohjauksineen sekä säätöineen ja järjestelmä on lähes huoltovapaa. Vakioyksikkö on mitoitettavissa 3 MW laitoskokoluokasta aina 30 MW laitos-kokoluokkaan asti.

Veden höyrystymisessä ja vesihöyryn tiivistymisessä lämpöenergian siirtymät ovat merkittäviä.

Painopiste on siirtynyt

hukkalämmön talteenoton

tehostamiseen.

ENERGIANSÄÄSTÖ

Järjestelmän käyttö kokonaan selainympäristössä Käyttö millä tahansa päätelaitteella Monipuolinen töidenhallinta ja suunnittelu click-drag-drop –toiminnalla Järjestelmän helppo personointi käyttäjän tarpeiden mukaiseksi Käyttömahdollisuus ARROW - pilvipalvelusta

Tervetuloa Energia-messuilla osastollemme A821!

WWW.ARROWENG.FI P. 020 755 9910 SALES@ARROWENG.FI

ARROW NOVI ON MARKKINOIDEN UUSIN JA MODERNEIN KUNNOSSA-PIDON TIETOJÄRJESTELMÄ

Mekaaninen kunnossapito• Venttiilien huolto, 5.–7.11.2014

• Hydrauliikan putkistopassin ylläpito, 10.11.2014

• Sähköturvallisuuskurssi 3, 10.–12.11.2014

• Korjaushitsaus, 10.–13.11.2014

• Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava koulutus – taso 1, 11.–13.11.2014

• SKF laakerien asennus ja huolto, 18.–20.11.2014

• Kunnossapito 3, 19.–21.11.2014

• Kunnonvalvonta 1, 9.–11.12.2014

• Vierintälaakereiden ABC, 9.12.2014

Sähkö- ja automaatiokunnossapito • Hydrauliikan ja työkoneiden sähkötekniikka 3

25.–27.11.2014• Profibus-kenttäväylä, 18.–19.11.2014• Sähkö- ja elektroniikkavikojen paikannus

koneenohjauksessa, 11.–13.11.2014• Taajuusmuuttajaviikko, 11.–14.11.2014• Koneautomaation anturit, 1.–2.12.2014• Elektroniikan mittaustekniikka ja vianpaikannus,

8.–9.12.2014• Sähkökunnossapidon perusteet automaatioasen-

tajille ja mekaanikoille, 27.–28.1.2015

Kunnossapidon tutkinnot • Kone- ja metallialan perustutkinto,

kunnossapitoasentaja – aloitteleville ja alanvaihtajille

• Kunnossapidon ammattitutkinto – ammattilaisille

• Kunnossapidon erikoisammattitutkinto – esimies- tai asiantuntijatehtävissä oleville tai niihin aikoville

TULOSSA 2015

Koneenrakennuksen komponenttien puhtaus, 28.–29.1.2015

KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUHELIN 09 530 71

TULE AEL:ään OPPIMAAN JA VERKOSTOITUMAAN – ET NUKAHDA PULPETTIIN

22 promaint 5/2014

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Energiatehokas paineilma haastaa tuotantolaitokset

KUN PNEUMAATTINEN toimilaite tekee työtä, suurin osa verkosta otetusta sähköenergiasta kuluu ilman kokoon puristamiseen, jäähdytykseen, kui-vaamiseen, suodattamiseen ja siir-tämiseen. Energia katoaa erilaisina painehäviöinä ja hukattuna lämpönä. Siksi valmis, kuivattu ja suodatettu paineilma on rahallisesti arvokasta kaasua. Paineilmaa tuhlataan kuiten-kin paljon, suurimpina syinä ovat liian suurien ilmamäärien käyttö ja paineil-maverkoston vuodot.

Loppukäyttäjän mielikuva lo-puttomasta ja ilmaisesta ilmasta on henkisenä haasteena paineilman energiansäästöstä puhuttaessa. Ilmaa ei tarvitse suoranaisesti ostaa mistään kuten esimerkiksi hydrauliikkaöljyä. Paineilman käytön kustannukset eivät sisälly monen ihmisen arkikäsitysten piiriin, päinvastoin kuin valojen kat-kaiseminen kotona tai lämmityksen vähentäminen sähkölaskun pienen-tämiseksi. Tästä syystä paineilmaa saatetaan puhallella välillä turhankin huolettomasti, eivätkä käyttäjät kiin-nitä juurikaan huomiota esimerkiksi hieman pihiseviin liittimiin tai vede-nerottimiin.

Kallista puhalteluaVuotoina kuluukin arviolta 20 pro-senttia tuotetusta paineilmasta. Sen tuottoon kuluva sähköenergian määrä on Euroopassa arvioitu olevan noin 80 TWh vuodessa. Pelkästään vuotoi-hin tästä kuluu siis 16 TWh, eli lähes 1,5 miljardia euroa. Taloudellisten

tappioiden lisäksi tällä hukatulla il-mamäärällä on suuri vaikutus myös päästöihin.

Motivan 2005 julkaistu PATE-raportti arvioi Suomen paineilmatuo-tantoon kuluvan tuolloin 1,5 TWh ja säästöpotentiaaliksi arvioitiin silloin 20 prosenttia. Tämän säästötavoitteen saavuttamiseksi on tosin tehtävä mui-takin toimenpiteitä kuin vain vuotojen minimointi.

PATE-projektiin osallistuneet yritykset säästivätkin tuhansista aina sataan tuhanteen euroon vuotuisessa pai-neilman kulutuksessa. Suomen teollisuudes-sa on kuitenkin vielä paljon yrityksiä, joissa paineilman kulutusta vähentäviin toimiin ei ole tartuttu.

Säästöjä sähkölaskuun pienillä muutoksillaMiten näitä säästöjä voi saada aikai-seksi, ilman että tuotannon tehokkuus kärsii tai investointikustannukset syö-vät niillä saavutetut edut? Paineilmaan erikoistuneet yritykset ovat tehneet vuosia töitä löytääkseen loppukäyttä-

jille toimivia energiatehokkaita ratkai-suja. Käymme seuraavassa läpi, mitä yrityksellämme on tarjottavana. Osa ratkaisuista voidaan ottaa käyttöön konekohtaisesti eli tehtaan koko pai-nejärjestelmää ei jouduta uusimaan.

Usein mennään harhaan ener-giansäästön kannalta heti suunnit-teluvaiheessa, kun komponentit ylimitoitetaan ilman hyviä perusteita. Asiantuntija havaitsee, että laitteessa on esimerkiksi liian iso sylinteri, joka kuluttaa myös enemmän ilmaa.

Jotta suuremman sylinterin liike-nopeus saadaan halutuksi, joudutaan asentamaan myös liian suuret vent-tiilit ja putket. Näin laitteen kuolleen tilavuuden osuus kasvaa ja ilmaa kuluu turhaan. Venttiilit saatetaan myös

joskus asentaa aivan liian kauas sylintereistä, jolloin kuollut tilavuus taas kasvaa ja putkissa oleva ilma menee huk-kaan. Toisaalta taas mo-nikaan ei tiedosta, että letkujen päissä olevat

pikaliittimet aiheuttavat suuria virta-ushäviöitä ja syövät tehollista painetta. Näihinkin on olemassa energiatehok-kaita vaihtoehtoja.

Toinen paikka, missä energiaa usein hukataan, on virtausta kuristavat pai-neilmaverkon arkkitehtuuri. Paineil-maverkon oikeanlainen suunnittelu auttaa myös vuotojen mittaamisessa ja minimoimisessa. Tähän tarjoamme avuksi verkosta ladattavissa olevia EnergySaving ja ModelSelection ohjel-

Petri Keski-Honkola Tuotespesialisti,SMC Pneumatics

Finland Oy, petri.keski-honkola

@smc.fi

Paineilma on rahallisesti

arvokasta kaasua.

Pneumatiikan energiansäästöpotentiaalin ei pitäisi tulla uutisena enää juuri kenellekään automaation ja kunnossapidon parissa työskentelevälle. Paineilman käyttö energianläh-teenä tarjoaa monien ilmeisien etujen varjopuolena myös yhden huonoimmista hyöty-suhteista, tyypillisesti vain noin viisi prosenttia.

ENERGIANSÄÄSTÖ

mia, jotka auttavat käyttäjää mitoitta-maan järjestelmänsä oikein.

Paineet alas tai lepopaine käyttöönHelpoin tapa hakea säästöjä on pudot-taa koko järjestelmän painetta. Tämä vaikuttaa kahdella tavalla. Paineen pu-dotus pienentää merkittävästi vuotoja ja parantaa yleensä paineilman tuoton hyötysuhdetta. Myös sylinterien ku-luttama ilmamäärä pienenee.

Usein järjestelmäpaine onkin pu-dotettu pienimpään mahdolliseen ta-soon, jossa jonkin yksittäisen laitteen raja tulee vastaan. Jos korkeampaa painetta tarvitsevia kohteita ei ole ko-vin paljon, yksittäiset laitteet voidaan varustaa paineenkorottajilla eli buus-tereilla. Laite käyttää toimiakseen vain paineilmaa ja pystyy korottamaan pai-netason jopa kaksinkertaiseksi syöttö-paineeseen nähden.

Toinen merkittävä tapa vähentää vuotoja on sulkea yksittäisiä osia paineverkosta paineettomaksi, kun siinä olevia koneita ei käytetä. Tässä tulee haasteeksi se, että moni kone vaatii paineen myös lepotilassa var-mistamaan, ettei se mene häiriötilaan. Kalliin modernisoinnin vaihtoehtona toimii usein ns. stand by -paine. Tällä ratkaisulla voidaan koneen painetasoa pudottaa, kun sitä ei käytetä.

Käyttämällä toimintoon suunni-teltua venttiiliä ja virtausmittaria voidaan järjestelmä saada itse ha-vaitsemaan, milloin sen tulee toimia täyspaineella ja milloin mennään

lepopaineeseen. Järjestelmä on suh-teellisen helppo asentaa useimpiin sovelluksiin myös jälkikäteen. Esi-merkkinä mainittakoon että 400 litraa minuutissa vuotavan koneen paineen pudotus 0,7 MPa:n käyttöpaineesta 0,3 MPa:n Stad-by paineeseen 12 tunniksi vuorokaudesta säästää vuodessa 1750 euroa. Kyseinen vuotomäärä toteutuu helposti jopa vain hieman pihisevässä koneessa.

Vuodot saa kuriin kulutusta mittaamallaPaineen pudotus toimii vain ensiapuna vuotaviin järjestelmiin. Varsinaisena tavoitteena tulisi olla vuotojen poista-minen niiden ilmaantuessa. Vuotojen

paikallistaminen kuulomääräisesti tai esimerkiksi ultraäänianturilla on kuitenkin tyypillisesti työläs prosessi ja siihen ei aina huomata edes ajoissa ryhtyä.

Sylinterin männän tiivisteen yli ta-pahtuvia vuotoja ei aina edes huomata, sillä varsinainen vuoto tapahtuu vent-tiilin poistoportin kautta. Se on usein kaukana toimilaitteesta. Venttiilin poistoportti on voitu myös putkittaa johonkin, missä sen aiheuttamaa ääntä ei normaalisti huomata.

Ratkaisu vuotojen ilmenemisen havaitsemiseen on normaali ilman-virtausmittaus tai yrityksemme pa-tentoima ALDS-ratkaisu (Automatic Leak Detection System). Seuraamalla laitteiden ilmankulutusta voidaan vuotojen lisääntyminen havaita ajois-sa, ja varaosien hankkiminen sekä huoltojen ajoitus suunnitella etukä-teen. Tällä vältytään ainakin osin myös yllättäviltä laitteiden vikaantumisilta ja säästytään sitä kautta merkittävältä määrältä stressiä ja kuluja.

ALDS yhdistää edullisen ja tarkan virtausmittarin sekä sähköisen vent-tiilin, jolla virtausmittaus kytketään päälle. Laitteen ollessa pysähdyksissä voidaan testata jokainen toimilaite erikseen ja tarkistaa, vuotaako se vai ei. Se voidaan suorittaa ilman putkien irrotuksia tai koneen sisuksissa ryö-mimistä. Paras toteutus saadaan, kun ALDS on yhdistettynä logiikkaan, joka ohjaa automaattista säännöllisesti suoritettavaa vuodontestaussekvens-siä.

5/2014 promaint 23

ALDS (Automatic Leak Detection System) on kehitetty paikallistamaan vuodot paineilmalinjoissa.

Paineenkohotin auttaa nostamaan paineen ylös juuri siellä missä sitä tarvitaan.

24 promaint 5/2014

VOIMALAITOSTEN KUNNOSSAPITO

Turbiini vaurioitui HanasaaressaTiistain, 12. marraskuuta 2013, piti olla aivan tavallinen päivä Hanasaaressa. Ohjelmassa oli kolmosblokin ylösajo. Yhdeksän vuorokautta aikaisemmin vaurioitunut generaattorin virtamuuntaja oli vaihdettu uuteen ja koneisto oli valmis käynnistettäväksi talven pakka-sia varten. Aluksi normaalilta vaikuttanut käynnistys päätyi lähes kolme kuukautta kestä-neeseen korjausseisokkiin.

TULET KATTILAAN oli sytytetty edellisenä iltana. Kello 13 turbiini käynnistettiin lämmityskierroksille. Puolen tunnin kuluttua jatkettaisiin kierrosten nos-tolla tuhannesta kolmeen tuhanteen, verkkoon tahdistuksella ja tehon nos-tolla. Hiilimyllyt käynnistettäisiin yksi kerrallaan. Kolmannen myllyn jälkeen sammutettaisiin öljytulet, käynnistettäi-siin neljäs mylly ja rikinpoistolaitos. Niin se menisi, kuten aina ennenkin. Ajoa oli luvassa seuraavat puolisen vuotta, kun-nes kevät vähentäisi lämmöntarvetta Helsingissä niin, ettei Hanasaaren läm-pöteho olisi enää tarpeen.

Klo 13:30 kaikki muuttui. Turbiinin kierrosten nosto jouduttiin keskeyttä-mään äkillisen, valvomoon asti kuulu-neen tärinän takia. Roottori pysähtyi kahdessa minuutissa, normaalisti siihen menee puoli tuntia. Sen jälkeen roottori oli jumissa, ”yhtä puuta” niin sanotusti. Puolen tunnin kuluttua roottori vapau-tui niin, että paaksi (roottorin pyöritys-laite) jaksoi pyörittää sitä. Alkoi ihmet-tely, mitä oikein tapahtui. Useita kertoja vuodessa toistuva rutiinitoimenpide oli muuttunut joksikin aivan muuksi.

Heti alusta oli selvää, että oireet viit-tasivat turbiinin roottorin ja staattorin väliseen kiinniottoon, jota seuraa aina roottorin taipuma. Missä kohdassa, min-

kä takia, ja kuinka vakavasta viasta oli kyse, sitä ei aluksi tiedetty.

Hankaus aiheuttaa kuuman pisteen roottorin pintaan. Siitä seuraa paikal-linen lämpölaajeneminen, puristus-jännitys ja edelleen akselin taipuma. Lievä taipuma oikenee ajan kanssa. Jos kuumeneminen on niin voimakasta, että akselin pintaan muodostuva puristus-jännitys ylittää teräksen myötörajan, syntyy pysyvä muodonmuutos.

Päätös turbiinin avaamisestaIllalla kone pyöri paaksilla, lämpöjä pidettiin yllä tiivistehöyryllä. Korkeapai-nepesän takapäästä katsottuna rootto-rissa oli silminnähden heittoa. Mittakel-lo paljasti heiton suuruudeksi 0,7 milli-metriä, mikä on todella paljon. Paaksa-usta (roottorin pyöritystä) jatkettiin yön yli, muutakaan ei ollut tehtävissä. Välillä roottoria seisotettiin taipuma ylöspäin toivoen, että roottorin oma paino saisi sen oikenemaan. Tämä oli turbiinival-

mistajan Skodan ehdotus. Vaikka tilanne näytti pahalta, kaikkea kannatti tietysti yrittää ennen koneen avaamista.

Torstaina 14.11. elvytys päätettiin lopettaa tuloksettomana. Kone oli avat-tava. Mittaukset osoittivat korkeapai-neroottorin taipuneen. Asia varmistui akselikytkimien avaamisen jälkeen. Ulkopesän eristeet oli purettuna perjan-taina. Ulkopesän kansi nostettiin pois seuraavan viikon tiistaina, tasan viikko vaurion jälkeen. Todella ammattitaitois-ta toimintaa HelenSerciveltä! Tämä on yksi oman kunnossapidon vahvuuksis-ta. Toimeen päästään heti, ja hommat osataan kerralla oikein. Odottaminen ja hidastelu vauriotapauksissa tulevat kalliiksi.

Turbiinin korjaus käynnistyy nopeastiSisäpesä saatiin auki seuraavana päivä-nä, jolloin vaurion laajuus oli nähtävillä. Roottorin kaulat olivat leikanneet kiinni tiivistesegmentteihin melkein koko mat-kalta. Sen sijaan siivet ja pannat olivat ehjiä, mikä oli hyvä uutinen. Tästä sel-vittäisiin roottorin oikaisulla, puhtaaksi koneistuksella ja labyrinttisegmenttien uusimisella. Tarvittaisiin alikokoiset segmentit, joita ei tietenkään ollut ole-massa, vaan ne piti tilata.

Kaj LuukkoKunnossapito-

insinööri, Helsingin Energia,

kaj.luukko@helen.fi

KORJAUSTEKNIIKAT

Häiriö kesti 81 vrk 22 h 40 min, mikä tekee siitä yhden Hanasaaren historian pisimmistä ja kalleimmista häiriöistä.

5/2014 promaint 25

(Ylinnä) Turbiinin korkeapainepesä avattuna ennen korjauksia. (Vas.) Korkeapaineroottorin nosto. (Yllä) Kiinnileikkautumisen jälkiä roottorin pinnassa tiivistepesän kohdalla.

26 promaint 5/2014

Skoda kävi tutkimassa roottorin tode-ten sen korjauskelpoiseksi, mutta se olisi toimitettava tehtaalle Plzeňiin oikaista-vaksi. Samalla uusittaisiin johtosiipikan-nakkeissa olevat hunajakennotiivisteet. Perjantaina 22.11. osat olivat jo matkalla Plzeňiin. Hanasaaressa alkoi muiden osien tarkastus ja valmistautuminen kunnostetun roottorin saapumiseen ta-kaisin virkamatkaltaan.

Vaurion syy selviääVaurion syy oli vielä tässä vaiheessa täysi mysteeri. Mitään ylimääräistä rojua tai irronneita osia ei koneesta löytynyt. Syy löytyi lopulta sisäpesää ja sisäpesän tii-vistettä tutkimalla.

Tiivistepesän kiinnityskohdissa oli jälkiä liikkumisesta. Lisäksi sisäpesästä löytyi muodonmuutosta, joka oli kallis-tanut tiivistepesää niin, että akselitii-visteen käyntivälys 0,4 mm oli mennyt nollaan. Tiiviste ja sisäpesä koottiin yhteen turbiinihallin lattialla ja todettiin tiivistepesän liikkuvan 0,4 mm, kymme-nen kertaa yli sallitun. Tämä tulkittiin varmaksi syyksi tiivisteen ja akselin kiinniottoon. Sisäpesä on uusittu mo-dernisoinnissa 2005. Valukappaleiden vanhennuskäsittelyt tehtaalla tehdään nykyään nopeasti aikaa säästäen, ja ovat sen takia vähän mitä ovat. Kappaleet

asettuvat lopulliseen muotoonsa vasta käytön aikana. Tämä selittää pesän muo-donmuutokset.

Korjaukset etenevät laitoksella ja tehtaallaSisäpesän muoto korjattiin koneistamal-la jakotaso sekä tiivistepesän sovitteet. Jakotasosta lähti ainetta pois noin yksi millimetri. Samaan aikaan tehtaalla oikaistiin roottoria. Siihen oli asennettu induktiokuumentimia ja jäähdytysvesi-putkistoa, jonka jälkeen koko paketti oli kääritty eristeen sisään. Tämä on Skodan tapa oikaista roottori. Hanasaaren root-tori oli oikaisusta vastanneelle, 45-vuo-tisen uran Skodalla tehneelle herrasmie-helle, järjestyksessä 107. oikaisu, joista vain yksi oli epäonnistunut. Silloinkin syyksi paljastui materiaalivika. Oikai-suun tarvittavien lämpökäsittelykerto-jen määrää ja tarvittavaa aikaa ei kukaan pystyt varmuudella sanomaan. Heittoa oli 1,9 mm, joka on melko paljon.

Yksi käsittelykerta kesti kolme vuo-rokautta, jonka jälkeen tulos mitattiin. Näitä käsittelyjä tarvittiin kaikkiaan kahdeksan. Sen jälkeen roottorille tehtiin stabilointikäsittely. Taipuma pa-lautui hieman stabiloinnissa, joten tar-vittiin vielä yksi lämpökäsittely. Lopuksi kiinnileikanneista kohdista koneistettiin 3 mm pois pinnan korjaamiseksi. Tasa-painotuksen ja ylikierroskokeiden jäl-keen roottori oli valmis toimitettavaksi Hanasaareen.

Hämminkiä varaosistaPullonkaulaksi uhkasivat muodostua labyrinttisegmentit, joiden toimitusai-ka oli pidempi kuin roottorin oikaisun. TurboCare lupasi valmistaa segmentit ajoissa. Koneessa oli jo vaurion sattuessa TurboCaren vetäytyvät harjatiivisteet. Alkuperäistoimittaja ei luonnollisesti ol-lut kovin innostunut ajatuksesta käyttää kolmannen osapuolen varaosia, mutta

VOIMALAITOSTEN KUNNOSSAPITO

Pullonkaulaksi uhkasivat muodostua labyrintti- segmentit.

(Vas.) Roottorin oikaisua Skodan tehtaalla Plzenissä. (Ylinnä) Korkeapainepesän kokoonpanoa. Kuvassa säätöakseli, jonka avulla turbiinin osat linjataan. (Yllä) TurboCaren valmistamia vetäytyviä harjatiivisteitä.

omistaja päättää, mitä hänen koneeseen-sa asennetaan.

Alkuvaikeuksien jälkeen Skodan ja TurboCaren asentajien yhteistyö sujui ongelmitta. Roottori saapui Hanasaa-reen tammikuun 20. päivä. Sitä päästiin heti asentamaan paikoilleen. Tasan vii-kon kuluttua korkeapainepesän kannen pultit oli kiristetty paikoilleen. Ulkopuo-lisen putkiston, eristyksen ja instrumen-toinnin asentamiseen ja kalibrointiin

tarvittiin vielä viikko.Sunnuntaina 2.2.2014 klo 12:11 tur-

biini tahdistettiin verkkoon. Tärinät ja muut arvot olivat erinomaisella tasolla. Häiriö katsottiin päättyneeksi ja kone oli jälleen normaalissa kaupallisessa käytössä. Häiriö kesti 81 vrk 22 h 40 min, mikä tekee siitä luonnollisesti yhden Hanasaaren historian pisimmistä ja kal-leimmista häiriöistä.

Kattilaa käytettiin kaukolämmön tuo-

KORJAUSTEKNIIKAT

tantoon korjaustöiden aikana, eikä Hel-singin lämmitys ollut missään vaiheessa uhattuna.

Vahingosta viisastutaanJotta samanlainen vaurio ei toistuisi, turbiinien suojausta parannettiin. Au-tomaatio ei enää anna käynnistyslupaa, mikäli akselivärähtelyt eivät ole normaa-lilla tasolla. Normaalia korkeampi väräh-telytaso olisi nytkin ollut nähtävissä jo ennen kierrosten nostoa, mutta se kuva, joka valvomossa käynnistyksen aikana pidettiin esillä, ei sisältänyt riittävästi tietoa värähtelyistä.

Reaaliaikaisen kunnonvalvonnan merkitystä ei turbiinien kohdalla näin ollen voi liiaksi korostaa. Tärkeintä on seurata akselivärähtelyä jokaisen laake-rin kohdalta. Laakeritärinät reagoivat hitaammin, eivätkä ne anna koneen kunnosta läheskään yhtä tarkkoja tietoja kuin akselivärähtely.

Punaisella sisäpesän tiiviste, jonka liikkuminen aiheutti vaurion. Vikakohta nuolen osoittamassa paikassa.

28 promaint 5/2014

VOIMALAITOSTEN KUNNOSSAPITO

Turbiiniöljyn te IKÄÄNTYMINEN ON useimmiten ikävää ja alentaa suorituskykyä. Suorituskyvyn laskusta huolimatta riittävä toiminta-kyky voi säilyä pitkäänkin. Tämä pätee myös voimalaitosten turbiiniöljyihin. Säännöllisillä testeillä voidaan seurata, milloin suorituskyky on alentunut liikaa eikä öljy pysty enää täyttämään tehtävi-ään eli se on lopullisesti poissa pelistä.

Turbiiniöljyjen oletetaan kestävän pitkään, joten niiden kunnon seuran-taan on myös keskityttävä tavallista teol-lisuusöljyä tarkemmin. Voiteluaineen suorituskyvyn on oltava riittävä, jotta öljy suoriutuu tehtävistään ja palautuu vaikka öljytilavuudet ja välykset ovat pienentyneet, lämmöt ja paineet kasva-neet, komponenttien materiaalit ja usein jopa perusöljyn laatu ja lisäaineistus

ovat muuttuneet parin vuosikymmenen aikana.

Teollisuusöljyille suunnatut öljyana-lyysit eivät anna riittävää tietoa turbii-niöljyjen suorituskyvystä, vaikka niiden avulla saadaankin tärkeää tietoa öljyn peruskuntoon liittyvistä osa-alueista: 1) öljyn kunnosta, 2) öljyn puhtaudesta ja 3) kulumametallien määrästä. Turbii-niöljyille hyvin tärkeä ominaisuus, öljyn suorituskyky, jää tällaisessa testipaketis-

sa mittaamatta. Öljyn suorituskykyteste-jä ovat muun muassa ilmanerotuskyky, vedenerotuskyky, vaahtoamistaipumus, hapettumiskestävyys ja korroosionsuo-jakyky.

Toinen oleellinen tutkittava asia öljyn suorituskyvyn lisäksi on submikroninen sakka eli hartsimaiset ja lakkamaiset ainekset, jotka voivat vaivata erityisesti turbiinikohteita ja jonka määrää tai muodostumisriskiä ei teollisuusöljyille suunnatuissa analyysipaketissa välttä-mättä tutkita. Aiemmin turbiineissa oli käytössä pääosin API ryhmän I öljyjä, kun taas nykyään API ryhmän II öljyjä. Niissä on huomattavasti kompleksisem-pi lisäaineistus, joka yhdessä ankarien käyttöolosuhteiden takia on lisännyt sakkaongelmia voimalaitoksissa.

Mika VesalaLaboratorio-

päällikkö, Fluidlab Oy,

mika@fluidlab.fi

Turbiinit ovat voimalaitosten sydämiä ja niiden toiminnan varmistaminen pitäisi olla voi-maloissa kaiken toiminnan keskiössä. Turbiiniöljyjen säännöllinen analysointi on yksi tär-keä osa tätä riskien hallintaa. Se on kuin terveystarkastus, ettei sydän pettäisi yllättäen.

KUNNONVALVONTA

rveystarkastusPelkällä hiukkaslaskimella ei sakkaa

yleensä havaita. Hyvin hienojakoinen sakka kertyy metallipinnoille pienen-täen välyksiä, nostaen lämpötiloja, ai-heuttaen venttiilien jumiutumisia sekä aiheuttaa muita haittoja.

Suorituskyvyn mittaaminenVaikka öljy läpäisisi pari kertaa vuodessa peruskuntotestin, on enemmän kuin suositeltavaa tehdä tarkempi öljyn ter-veystarkastus kerran vuodessa. Siinä mi-tataan öljyn suoritus- eli toimintakyky.

Öljyssä oleva vaahto ja ilmakuplat ei-vät juuri voitele. Tämän takia öljyn vaah-toamistaipumus pitää olla mahdolli-simman alhainen ja ilman on erotuttava öljystä riittävän nopeasti. Ilmakuplien poistumisnopeus riippuu mm. kuplan koosta, öljyn viskositeetistä, lämpötilas-ta, tiheydestä ja perusöljyn laadusta.

Edellä mainitun voitelukyvyn heiken-tymisen lisäksi öljyn huono ilmanerottu-

miskyky voi aiheuttaa muutakin haittaa kuten kavitointia, dieselöinti-ilmiötä sekä heikentää muita öljyn ominaisuuk-sia. Vaahtoaminen ja ilman erottuminen ovat toisistaan riippuvia. Mitä nopeam-min ilma erottuu, sitä suurempi riski on vaahdon muodostumiseen. Öljyn valmistaja onkin kehittänyt turbiiniöljyn omien tuotekehitystulosten perusteella niin sanotuksi parhaimmaksi kompro-missiksi.

Muita tärkeitä öljyn toimintakyvyn varmistavia analyysejä ovat veden erot-tuminen, hapettumiskestävyys ja ruos-teensuojakyky. Veden erottuminen on hyvin tärkeää, sillä vesi on öljyn pahim-

pia epäpuhtauksia. Vesiturbiineissa ve-den erottumistesti kannattaa tehdä ve-dellä, mutta höyry- ja kaasuturbiineissa vesihöyryllä, jotta testissä simuloidaan mahdollisimman tarkasti käyttöolosuh-teita. Vedenerotuskykyä heikentävät muun muassa vääräntyyppinen lisä-aineistus, eri öljyjen sekoittuminen kes-kenään, hapettuminen ja epäpuhtaudet.

Testaus, jossa tarkastellaan öljyn kykyä vastustaa hapettumista eli hapen liittymistä öljyyn, kutsutaan hapettu-miskestävyystestiksi. Analyysi tunnet-tiin aiemmin lyhenteellä RBOT (Rota-ting Bomb Oxidation Test), mutta nimeä pidettiin liian negatiivisena, joten testi tunnetaan nykyään nimeltä RPVOT (Ro-tating Pressure Vessel Oxidation Test).

Korroosionsuojatestissä tarkastellaan nimensä mukaisesti öljyn suojauskykyä joko teräskorroosiota tai kuparikorroo-siota vastaan. Teräskorroosiotestissä katalyyttinä toimivat lämpö ja vesi, joko tislattu tai synteettinen merivesi.

Sakan raskaimmat ainekset voivat laskeutua öljysäiliön pohjalle.

5/2014 promaint 29

30 promaint 5/2014

Epäitsekkäät uhrautujatTurbiiniöljyissä tapahtuu kemiallisia ja fysikaaliset muutoksia tavallisimmin ilman (hapen), lämmön ja mekaanisen rasituksen johdosta. Kun olosuhteet ovat riittävän rajut ja pitkäkestoiset, öljyn stressinsietokyky ja puskuroin-tikyky ankaria olosuhteita vastaan vähitellen alentuu ja ensimmäiset huo-lestuttavat merkit alkavat näkyä öljyn kunnossa.

Antioksidantit eli hapettumisenes-toaineet uhrautuvat öljyn puolesta suo-jaten perusöljyä taistelussa hapettavia aineita ja olosuhteita vastaan. Antiok-sidanttipitoisuudet liittyvät läheisesti hapettumiskestävyyteen, vaikka myös perusöljyn laadulla on merkittävä vaikutus. Öljyn makeuttamista eli lisä-aineiden lisäämistä jälkikäteen pitäisi monen tahon mielestä välttää. Sen te-hokkuudesta ja välttämättömyydestä on kiistelty.

Mittaustulosten perusteella jälki-käteen lisätty hapettumisenestoaine kasvattaa hieman RPVOT-arvoa. Kään-töpuolella voi olla muun muassa geelin tai sakan muodostumista ja täten suo-

dattimien tukkeutumista. Öljy-yhtiöt ja laitevalmistajat ovat pääosin jälkikäteen lisättävien aineiden käyttöä vastaan. Jos voimalaitoksen kunnossapito ha-luaa niitä lisätä, pitää olla varma öljyn sisältämien ja uusien antioksidanttien

sopivuudesta keskenään. Lisäksi tulee muistaa, että amiiniset lisäaineet muo-dostavat kuluessaan yleensä enemmän sakkaa kuin fenoliset.

Kuten aiemmin mainittiin, öljyjen lisäaineistus on aina öljyn valmistajan näkemys parhaasta mahdollisesta komp-romissista. Jos jotain öljyn ominaisuutta parannetaan, joku muu ominaisuus lähes väistämättä heikkenee. Laboratorio ei voi antaa mitään yksiselitteistä vastausta tähän usein kyseltyyn asiaan.

Öljyn suorituskykynä voidaan pitää myös lianpidättämiskapasiteettia eli öl-jyn kykyä liuottaa ja pidättää lisäaineista sekä perusöljystä muodostuneet sub-mikroniset epäpuhtaudet eli pehmeäksi tai puolikiinteäksi liaksi luokiteltavat ai-nekset liukoisessa muodossa. Ongelmat ilmenevät yleensä seisokeissa tai muissa tilanteissa öljyn jäähtyessä, jolloin jäähtynyt öljy purskauttaa liuenneessa tai lähes liuenneessa muodossa olevia aineksia jähmettäen ne sakaksi, joka polaarisena tarttuu metallipinnoille tai kevyenä nousee öljyn pinnalle.

Sakan raskaimmat ainekset voivat myös laskeutua öljysäiliön pohjalle. Öljyn hartsipotentiaalia, eli sen riskiä tuottaa sakkaa, voidaan mitata joko MPC-testillä tai vastaavalla membraa-nisuodatuksella. Siinä öljynäytettä suodatetaan tiheän kalvosuodattimen eli membraanin läpi vakio-olosuhteissa. On muistettava, että myös vaahtoami-nen sekä ilman että veden erottuminen riippuvat myös öljyn kunnosta eli ne korreloivat osaltaan riskiä submikroni-sen sakan muodostumiseen.

(Ylinnä) Infrapunaspektri, joka havainnollistaa fenolisen antioksidantin vähentynyttä määrää neljässä tutkitussa turbiininäytteessä. Vertailupiikkinä on referenssiöljy eli tuore, käyttämätön öljy.

Vasemmalla kirjoittaja Mika Vesala ja oikealla kollega Tuomas Leonsaari, taustalla metallien röntgenanalysaattori.

Jos jotain ominaisuutta parannetaan, joku muu ominaisuus heikkenee.

Laitoksen käyttövarmuuden ylläpito ja kunnossapidon kehittäminen vaativat syvällisiä tietoja ja taitoja useilta eri osa-alueilta. Tämän valmennusohjelman tavoitteena on, että osallistujat pystyvät jatkossa aikaisempaa paremmin kehittämään yrityksensä tuotantotehokkuutta ja vastaamaan niihin haasteisiin, joita ikääntyvä laitekanta ja yhä niukkenevat resurssit asettavat. Valmennusohjelma antaa osallistujille myös hyvän valmiuden EFNMS:n kunnossapidon johtamisen sertifiointikokeeseen.

Valmennus koostuu kolmesta lähipäivästä sekä niitä tukemaan rakennetuista e-learning-osuuksista. Lähipäivien teemat noudattavat EFNMS-sertifioinnin taustalla olevia eurooppalaisen kunnossapidon johtamisen ja kehittämisen osaamisvaatimuksiin nojaavia osa-alueita.

11.–12.11.2014 ja 19.11.2014 Rantasipi Airport, Vantaa

KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN – Maintenance Management

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.promaint.net/mm

Kunnossapidon johtaminen ja organisointi Tavoitteet, strategiat, tulokset Organisaatio, osaaminen Palveluiden hankinta ja myynti Kokonaistehokkuus (OEE) Kunnossapidon konseptit (TPM, RCM, Lean, OM,…) Elinkaariajattelu, LCC; LCP Turvallisuus, ympäristö, henkilöstö

Tuotantolaitoksen käyttövarmuus Käyttövarmuuden määritelmät Prosessin vaatimukset käyttövarmuudelle Käyttövarmuuden osa-alueet ja mittarit (MTTF; MTTR, MWT,…) Riskienhallintamenetelmät ja -työkalut

Kunnossapidon menetelmät ja tekniikat Vikaantumismekanismit Systemaattinen vianetsintä Kunnonvalvonta Aikapohjainen ennakkohuolto Korjaava ja parantava kunnossapito

Kunnossapidon informaatiojärjestelmät Kunnossapidon suunnittelu, aikataulutus ja raportointi Dokumentointijärjestelmät Prosessijärjestelmät Turvallisuus- ja riskienhallinta

Kertaus ja yhteenveto Keskeisimpien teemojen kertaus Etäjaksojen yhteenvetoa ”Harjoitustentti”

E-learning-osuudet on rakennettu tukemaan osallistujien aktiivista oppimista ja verkostoitumista muiden opiskelijoiden kanssa. E-learning-jaksoilla täydennetään ja laajennetaan osallistujien näkökulmia keskeisimpiin aihealueisiin. Olennaisessa osassa ovat myös vertaisoppiminen ja muiden kokemusten hyödyntäminen. E-learning toteutetaan KMC-työkalulla. E-learning kattaa myös ennakkotehtävän jo ennen varsinaisen koulutuksen alkua.

Päivä 1, tiistai 11.11.2014

Päivä 2, keskiviikko 12.11.2014

Päivä 3, keskiviikko 19.11.2014

E-learning- osuudet

Valmennuksen asiantuntijana toimii Maintenance Coach Kari Mäki, karimaki coaching Oy

Kuva

: M

cKle

in

Päivä 3 – Ke 19.11.Informaatio järjestelmät

ja kertaus

To 11.12.EFNMS-

tentti

Päivä 2 – Ke 12.11.Käyttövarmuus ja kun-nossapidon menetelmät

Päivä 1 – Ti 11.11.Johtaminen

ja organisointi

Ennakko-tehtävä

e-learning/e-coaching

32 promaint 5/2014

PALVELULIIKETOIMINTA

TEOLLISUUDEN TUSKA taantuvilla koti-markkinoilla ja kilpailluilla vientimark-kinoilla jatkuu jatkumistaan. Mikäli aiomme korjata teollisuusyritysten menestymisen edellytyksiä, meidän on muutettava suhtautumistamme pal-veluliiketoimintaan. Se ei voi olla suh-dannekuopan täyttävä sulava lumikasa tai tuoteliiketoiminnan jatke, minkä

avulla pidetään yllä asiakassuhdetta projektien välissä. Palveluista voidaan tehdä aito liiketoiminnan osa seuraavin teesein:

1. Palvelu on tuotteistettu.Palvelutuote ei saa olla pelkästään hie-no nimi ja esite, vaan palvelukuvauksen perusteella asiakas tietää tarkalleen, mitä ostaa ja palveluntoimittaja tietää mitä tekee.

2. Palvelu vastaa asiakkaan tarpeita.Asiakkaan on voitava valita juuri sel-lainen palvelu, mikä sopii hänen stra-tegiaansa ja tilanteeseensa ja prosessin

Teollisuus nousee palveluilla– viisi teesiä tuotteistamisesta

Pitkään on ollut puhetta, että palveluliiketoiminta tasaa suhdanteita ja vie

yli laskusuhdanteen. Tuotteistamalla palvelut sanat muuttuvat teoiksi.

Jarmo Heinonenkehitysjohtaja, ABB

Oy, Service

elinkaareen. Hyvällä toimittajalla tuot-teistetut palvelut muodostavat palvelu-portfolion, josta voi valita.

3. Palvelu on helppo ostaa ja vaivaton myydä.Kauppa siirtyy kivijalasta verkkoon. Vuonna 2020 yli 70 prosenttia myös teollisista palveluista ostetaan verkos-ta, ilman myyjän maagista kosketusta itse kaupalliseen transaktioon. Jos me emme pysty tai halua viedä tuotteistus-ta näin pitkälle, joku muu kyllä tekee niin. Onko meidän palvelumme jul-kaistu webissä? Onko meillä sähköisen liiketoiminnan konseptia palveluille? Onko edes tuotteille?

4. Palvelu on tehokasta.Vastaammeko jokaiseen asiakkaan yhteydenottoon minuuteissa? Onko palvelu tuotteistettu niin pitkälle, että paras vapaana oleva asiakkaan haluama osaaja on kaikissa tapauksissa liikkeellä

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Vuonna 2020 yli 70 prosenttia myös teollisista palveluista ostetaan verkosta.

vuorokauden sisällä, materiaalit mat-kalla, laitteiden nykytila ja historia tiedossa, alihankkijat mukana junassa ja asiakas informoitu? Tarjoaako pal-veluntuotantoprosessi työnohjauksen, asennetun laitekannan ylläpidon, työ-raportoinnin ja laskutuksen ohjauksen tekijälle saitille reaaliaikaisesti siten, että lasku ja raportti ovat asiakkaalla viikon kuluessa siitä, kun asiakasta on informoitu tehdystä työstä?

Yllä olevat haasteet ovat isoja mah-dollisuuksia suomalaisille kone- ja laitetoimittajille, jotka ovatkin ko-koamassa voimiaan yhteen FIMECC Oy:n kanssa laajassa palvelukehitys-projektissa. Kun saavutamme asetetut tavoitteet, luomme uutta kilpailukykyä ja olemme oikeasti teollisen internetin eturintamassa.

5. Lupasin otsakkeessa viisi teesiä. Viides on aivan oleellinen. Mikä tekee teollisuusyrityksestä palveluyrityksen – ihmiset ja asenne!

www.vaisala.fi/HMT330 myynti@vaisala.com09 8949 3000

Vaativien olosuhteiden kosteusmittaukset kannattaa tehdä mittalaitteella, johon voit todella luottaa. Vaisala HUMICAP® kosteus- ja lämpötila- lähetinsarja HMT330 on tinkimätön mittalaite, joka toimii ääriolosuhteissakin moitteettomasti useita vuosia.

• lähes 80 000 laitetta asennettuna ympäri maailmaa• 10 vuoden takuu, mikäli kalibroidaan vuosittain• runsaasti vaihtoehtoja ja lisäoptioita • suunniteltu kestämään ääriolosuhteita• asiantuntevaa palvelua ja asiakastukea

Omat asiakkaasi valitsevat parasta. Miksi itse tyytyisit vähempään?

Kun mittausten virheettömyys on välttämätöntä

34 promaint 5/2014

ORC-MATALALÄMPÖTEKNIIKKA mah-dollistaa vihreän sähköntuotantopo-tentiaalin ja se parantaa teollisuuden energiantuotantoa sekä käytön kustan-nustehokkuutta. Se tukee myös kestävää kehitystä.

ORC muodostuu sanoista Organic Rankine Cycle, joka sai nimensä skot-lantilaisen insinöörin John Macquorn Rankinen mukaan. Vielä suhteellisen tuntematon tekniikka perustuu jäteläm-mön talteenottoon ja tätä kautta vihreän hajautetun sähkön tuotantokonseptiin. Matalalämpövoimalaitoksen etuja ovat helppo ja yksinkertainen käytettävyys, pitkä käyttöikä sekä alhaiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset.

Teknologian perustana on perin-teisen höyryturbiinin toiminta. Siinä korkeapaineisen vesihöyryn entalpia muutetaan mekaaniseksi voimaksi, joka turbiinin avulla pyörittää generaattoria. ORC-tekniikassa käytetään orgaanista väliainetta, jonka höyrystymislämpötila on vettä alhaisempi. Näin energianläh-teeksi on valjastettu teollisuudessa syn-tyvä alhainen hukkalämpö.

Matalalämpövoimalaitoksen polt-toaineina voivat toimia biomassat, jät-teet, eri prosessien hukkalämpö kuten matalapainehöyry ja maalämpö sekä muut riittävän lämpötilatason omaavat lämmönlähteet. Lämpötilatasot ovat artikkelin sovelluksessa suuruusluokkaa 70 – 150 °C.

Orgaaninen väliaine, joka kiertää sul-jetussa järjestelmässä, on ympäristölle vaaraton, palamaton sekä myrkytön. Väliaine ei myöskään aiheuta ongelmia turbiinissa. Muista ominaisuuksista voidaan mainita, että se kuluttaa vähem-män mekaanisia osia ja voitelee liikkuvia kohteita paremmin kuin vesi.

ORC-moduulilla tuotettava sähkö voidaan joko käyttää itse tai myydä pai-kalliseen sähköverkkoon. Koska tekniik-

ka tukee uusiutuvan energian tuotantoa, energian säästöä ja vähentää energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja, julkinen sektori (Työ- ja elinkeinominis-teriö) voi myöntää energiatukea hank-keelle. Käytetyt ratkaisut minimoivat prosessien ekologisia haittavaikutuksia. Teknologia ei tuota haittapäästöjä, joten

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Kai Heinänenvaratoimitusjohtaja,

Oy Konwell Ab, kai.heinanen @konwell.fi

Muuta hukka-lämpö energiaksiMotivan tutkimusten mukaan teollisuuden energian käytöstä karkaa hukkalämpönä ympäristöön noin 37 prosenttia. Tästä hukkalämmöstä on mahdollista hyödyntää 4 TWh, joka teollisuuden vuotuisissa energiakustannuksissa vastaa yli 200 miljoonaa euroa.

ORC-moduuli asennettuna konttiin.

sen avulla luodaan pohja kestävälle ym-päristöystävälliselle kehitykselle.

Esimerkkejä käyttökohteistaORC-moduulilla voidaan tuottaa lisä-sähköä jo olemassa olevassa voimalai-toksessa. Se voidaan kytkeä esimerkiksi biomassa- tai jätevoimalaitoksen kau-kolämpö- tai vastapaineverkostoon lisä-lämpökuormaksi. Näin olemassa olevan voimalaitoksen investoinnista saadaan merkittävä hyöty, sillä laitosta on mah-dollista ajaa suuremmalla keskiteholla.

Moduulina toimitettavan matalaläm-pölaitoksen avulla saadaan esimerkiksi kaukolämpölaitoksen verkostoon lisä-kuormaa täydentämään kesäajan mini-mikuormaa. Näin voimalaitos saadaan pidettyä kesäajallakin käytössä, kun kau-kolämmön kulutus on alhaisimmillaan. Moduuli on mahdollista kytkeä myös kaukolämpöverkoston paluupuolelle ennen savukaasulauhdutinta, mikäli ver-koston paluulämpötila on riittävän kor-kea talviaikaankin. Moduulilla voidaan jäähdyttää paluuvettä ja tuottaa samaan aikaan lisäsähköä. Talvella tämä voi te-

hostaa merkittävästi savukaasulauhdut-timen lämmön talteenottoa.

Jätteenpolttovoimalaitoksessa jätettä poltetaan ympäri vuoden, myös kesäaika-na. Jätteen polttotehoa voidaan hyödyn-tää ORC-tekniikalla ja tuottaa lisäsähköä. Tämän ansiosta jätteenpoltossa syntyvää lämpöä ei tarvitse ohjata vesistöön tai ilmaan.

Matalalämpövoimalaitoksen hyöty-suhde on suhteellisen alhainen, 6 – 12 prosenttia, kuten alhaisilla lämpötiloilla on odotettavissa. ORC-moduulia voidaan käyttää kaikissa teollisuuden kohteissa aina missä ilmenee hukkalämpöä, eikä pelkästään esimerkin CHP ja jätteenpolt-tolaitoksissa.

Matalalämpövoimalaitoksen toimitus ja käyttöönottoModuulivoimalaitos on helppo kytkeä olemassa olevaan teollisuuslaitokseen. Kytkeminen voidaan suorittaa monilla eri konsepteilla. Moduulit tarvitsevat lai-toksen kylkeen pienen lisärakennuksen tai siirrettävän uloslaitettavan kontin. Sille voi myös löytyä sopiva tila olemassa

olevista rakennuksista.Sähköautomaatio- ja mekaaniset

liitännät ovat yksinkertaiset eikä tarvita varsinaisia lisälaitteita. Moduulissa on oma paikallislogiikka, joka voidaan kyt-keä olemassa olevan laitoksen automaa-tiojärjestelmään. Laitteisto on pitkäikäi-nen ja käyttö- sekä ylläpitokustannukset ovat pienet.

Esisuunnitteluvaiheessa selvitetään ORC-laitoksen optimikoko ja kytkentä. Prosessitoimitus tehdään tapauskohtai-sesti ja se voidaan toteuttaa avaimet kä-teen -periaatteella. Projekti koostuu esi-suunnittelusta tarvittavine tase- ja kan-nattavuuslaskelmineen sekä tarjous- ja sopimusaineistoineen. Projektin johtoon kuuluvat suunnittelut, hankinnat, toimi-tus- ja asennusvalvonta sekä koulutus.

Matalalämpövoimalaitoksilla on yhteiskunnallinen hyöty teollisuuden hukkalämmön talteenoton sekä vihreän energian tuotannon ansiosta. Talteen-ottoon perustuvat ympäristöä säästävät ratkaisut ovat merkittävä energiatekni-nen mahdollisuus, joka täydentää perin-teistä energiantuotantoa.

ENERGIANSÄÄSTÖ

5/2014 promaint 35

ORC– matalalämpövoimalaitoksen toimintaperiaate

Lämmönvaihdin

Jäähdytys

Höyrystin

Lauhdutin

Dieselgeneraattori

130 °C

35 °C

20 °C

Orgaaninen väliaine

Jäähdytysväliaine 60 °C

110 °C

510 °C pakokaasu

GeneraattoriTurbiini

ORC

Pumppu

90 °C

– SUOMESSA ollaan edistyksellisiä. Uusia lait-teita ja tekniikoita on otettu jatkuvasti käyt-töön tehostamaan kunnonvalvontaa, sanoo kunnonvalvonnan asiantuntija Veli Lumme.

– Niihin tutustutaan omalla porukalla ja tukena käytetään ulkopuolisia asiantunti-joita.

Melko yleistä on, että tuotantolaitoksen kunnossapito on ulkoistettu, mutta kunnon-valvonnan hoitaa oma henkilöstö.

– Kunnonvalvonta on laitoksen omaa ydinosaamista. Toisaalta kunnonvalvonnan ulkoistus voi tuoda yrityksen käyttöön eri-tyisosaamista ja laajempaa kokemuspohjaa. Kunnossapidon ulkoistaminen on ollut joskus edestakaista. Toimintoja annetaan ulkopuolisten hoidettavaksi, mutta niitä saatetaan eri syistä palauttaa takaisin omalle organisaatiolle, toteaa Veli Lumme.

Suomi on kunnon- valvonnan eturivissäKunnonvalvonta on ollut tiiviisti mukana koko Lummen työuran ajan. Hän toi Suomen markkinoille ensimmäisenä tietokoneohja-tut tiedonkeruujärjestelmät jo 1980-luvun puolivälissä. Nykyään nämä ovat yleistyneet laajalti. Hänen omistamansa yrityksen kaut-ta voi hankkia pätevyyden värähtelymitta-usten ja diagnostiikan alalla. ISO standardi

18436-2 määrittelee neljä kategoriaa, joista kolmessa alimmassa voi suorittaa näyttöko-keen tällä hetkellä suomen kielellä.

Lumme itse hankki ylimmän IV-tason pätevyyden kuluvana kesänä Saksassa järjes-tetyn koulutuksen jälkeen. Osallistujia oli 17, joista 8 läpäisi pätevyystutkinnon. Mobius In-stituten myöntämiä IV-tason pätevyyksiä on vain reilulla kymmenellä alan ammattilaisella maailmanlaajuisesti, joten Lummen tasoisia asiantuntijoita ei tule kovin usein vastaan.

Yleisellä tasolla tilanne on Suomessa hyvä. Sertifiointi nähdään tärkeänä osana yritysten laatujärjestelmiä. Täällä toimii jo noin 150 eri tasoille sertifioitua värähtelyanalyysin ammattilaista ja määrä on edelleen kasvussa. Tällä lukumäärällä Suomi on selvästi edellä muun muassa Ruotsia ja Norjaa.

Ilmeisesti organisaatioiden keveneminen on vaikuttanut siihen, että alan arvostus on nousussa.

– Kunnonvalvontahenkilöstöä pidettiin vielä 1990-luvulla outona porukkana. Tällä vuosituhannella vastuu ja arvostus ovat kasvaneet. Asiantuntijalausuntoja ei enää ky-seenalaisteta ollenkaan samassa määrin kuin aikaisemmin, Lumme toteaa. Teollisuus-laitokset siis arvostavat sitä, että tuotanto pyörii ilman yllätyksiä ja alkaviin ongelmiin osataan valmistautua ajoissa.

Toimintavarmuus kunniaan

– Laitteet täytyy tuntea itse, muistuttaa kunnonvalvonnan asiantuntija Veli Lumme. Hän on seurannut alan kehittymistä useita vuosikymmeniä ja suunta on oikea. Eteenpäin meno

edellyttää jatkuvaa panostusta osaamistasoon. Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

36 promaint 5/2014

ALAN VAIKUTTAJA

5/2014 promaint 37

Kunnonvalvonnan asiantuntija Veli Lumme toi Suomen markkinoille ensimmäisenä tietokoneohjatut tiedonkeruujärjestelmät jo 1980-luvun puolivälissä.

”Kunnonvalvonta on laitoksen omaa ydinosaamista.”

– Kunnon-valvonta-henkilöstöä pidettiin vielä 1990-luvulla outona poruk- kana. Tällä vuosi-tuhannella vastuu ja arvostus ovat kasvaneet, toteaa Veli Lumme.

Vientiteollisuuden toimitusvalvontaaNykyisin suuren osan Veli Lummen työpäi-vistä vie toimitusvalvonta. Se käsittää valmis-tuksen seurannan sekä erityisesti toiminta-kokeiden valvonnan.

Kohteiksi hän listaa muun muassa pum-put, hissit, nosturit, painelaitteet ja venttiilit. Valvonta käsittää myös laitteiden materiaalit käyttäen PMI-, radiografia- ja ultraäänime-netelmiä.

– Aktiivisen toimitusvalvonnan avulla vä-hennetään tilaajan ja toimittajan välisiä eri-mielisyyksiä. Ongelmat on helpompi ratkais-ta, kun laite on vielä valmistavalla tehtaalla, Lumme muistuttaa.

– Yleisimpiä, vaikkakin toki harvinaisia, ongelmia ovat puuttuvat tai virheelliset materiaalitodistukset tai jopa väärät raken-nemateriaalit. Myös toiminnallisia puut-teita, kuten venttiilien vuodot, on tullut vastaan.

Oma pelikenttänsä ovat takuun aikaiset laitteet, jotka joko vikaantuvat tai epäillään vikaantuneen. Näissä tapauksissa tarvitaan usein ulkopuolisen asiantuntijan lausunto siitä, onko kyseessä väärä käyttötapa vai val-mistukseen liittynyt virhe.

– Riitatapauksissa on tärkeää, että lausun-non antaja voi todentaa oman pätevyytensä, sanoo Lumme.

Elämä on ikuista opiskeluaLumme valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1980. Tämän jälkeen hän on toiminut kunnon-valvontaan liittyvissä tehtävissä Suomen teollisuutta palvelevissa yrityksissä. Toissa vuonna hän väitteli tohtoriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa. Väitöskirja Intel-ligent Interpretation of Machine Condition Data käsitteli neuroverkon käyttämistä ko-neiden kunnonvalvonnassa ja ehkäisevässä kunnossapidossa.

Väitöskirjan erityishavainto oli se, että kunnonvalvonnan mittauksissa on otettava huomioon ympäristöolosuhteiden muut-tuminen. Mittaustietoja ei siis aina kannata laittaa samalle viivalle. Tämä tuli hyvin esille väitöksessä, jonka käytännön kohteena olivat tuulivoimaloiden vaihteistojen värähtelymit-taukset ja niiden avulla suoritetut päätelmät toimintakunnosta. Merkittävimmät ulkoiset muutokset olivat tuulen nopeus ja suunta.

Kunnonvalvonta on kehittynyt merkittä-västi siitä, kun tiedonkerääjät tulivat mark-kinoille. Ennen sitä diagnosointi perustui pääosin pyyhkivien suodattimien käyttöön vi-koihin liittyvien taajuuksien tunnistamisessa.

– FFT-analysaattoreitakin oli jo käytös-sä, mutta vielä 1980-luvun alussa ne olivat tyyppiä ”raahattava” eli reittimittauksissa melko kömpelöitä. Jonkin verran myös dataa

38 promaint 5/2014

Veli LummeNeurovision Oy

• syntynyt vuonna 1955 Vaasassa• 1980 DI, Teknillinen korkeakoulu, konetekniikka• 1980 alkaen kunnonvalvontaa ja koulutusta eri yrityksissä• 2012, tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto• Naimisissa, asuu Lohjalla• Harrastus: Sammatin kesämökki

5/2014 promaint 39

kerättiin nauhureiden avulla myöhemmin toimistolla suoritettavaa analyysiä varten, muistelee Lumme.

– Vaikka ensimmäiset tiedonkerääjät oli-vat nykyisiin verrattuna melko vaatimatto-mia, ne todella mullistivat kunnonvalvonnan tiedonhallinnan. Mittaustulokset saatiin helposti talteen myöhempää vertailua ja ana-lysointia varten. Näiden järjestelmien käyt-töön koulutettiin tuolloin satoja henkilöitä Suomessa, sanoo Lumme.

Myöhemmin 1990-luvulla markkinoille ilmaantui tiedonkerääjien kanssa yhteenso-pivia kiinteitä mittausjärjestelmiä. Samaan aikaan kehiteltiin myös diagnostiikan asian-tuntijajärjestelmiä, jotka aluksi perustuivat tunnettuihin diagnostisiin sääntöihin, mutta myöhemmin kokeiltiin ja kehiteltiin ratkai-suja, joissa järjestelmä oppii sääntöjä mita-tusta tiedosta.

– Tiedonkerääjät ja analysaattorit ovat viime vuosina kehittyneet ominaisuuksiltaan valtavasti. Niiden tekniset ominaisuudet riit-tävät mainiosti erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Lisäksi niillä voi suorittaa monia kunnonvalvontaan läheisesti liittyviä toimenpiteitä, kuten tasapainotusta.

– Monet värähtelyvalvonnan vaihtoeh-toiset tekniikat (esimerkiksi ultraääni, akus-tinen emissio, lämpökuvaus, virta-analyysi, jne.) tuovat lisää luotettavuutta oikeiden

johtopäätösten tekemiseen. Tämä aiheuttaa lisää koulutustarvetta mittaajille ja analysoi-jille. Interaktiivinen koulutus simulaatto-reiden ja käytännön esimerkkien avulla avaa mittalaitteiden ja vikojen diagnosoinnin sa-loja helpommin ymmärrettävään muotoon, muistuttaa Lumme.

Kehitys ei saa pysähtyäLummella on selkeä näkemys, mihin suun-taan kannattaa jatkossa panostaa.

– Suuri etu saadaan, kun kehitetään oppi-via ja älykkäitä järjestelmiä.

Niihin kuuluvat hänen väitöskirjansa kohde neuroverkot ja myös paljon puhuttu Big data. Jälkimmäisessä ollaan edelleen Lummen mukaan liiaksi kiinni perinteisessä lähestymistavassa.

– Ainoastaan murto-osa arvokkaasta teh-dastiedosta hyödynnetään. Mukaan tarvitaan paljon lisää adaptiivisuutta. Järjestelmän täy-tyy sopeutua olosuhteisiin ja uusiin tilanteisiin.

– Eteenpäin päästään uusilla innovaatioil-la ja automaatiotason kohottamisella. Oppi-vat järjestelmät auttavat kehittymään. Uudet tekniikat, kuten langaton etädiagnostiikka, auttavat tehostamaan kunnonvalvontaa. Myös robotiikka tarjoaa uusia mahdolli-suuksia, kuten Uudenkaupungin autotehdas on menestyksellään osoittanut, muistuttaa Lumme lopuksi.

Monet värähtely-valvonnan tekniikat tuovat lisää luotet-tavuutta.

ISO 18436-2Värähtelymittausten ja diagnostiikan ISO standardi 18436-2 määrittelee neljä kategoriaa.

Kategoria Ihenkilö osaa suorittaa tavanomaisia reittimittauk-sia ja suorittaa niiden perus-teella hälytystarkastelun.

Kategoria II henkilö kykenee suoritta-maan analyysejä mittaustu-losten perusteella ja suorit-tamaan erikoismittauksia.

Kategoria IIIhenkilö tekee vaativia mit-tauksia ja toimii asiantunti-jana ja neuvoo mittaajia ja analysoijia työssään.

Kategoria IV henkilö toimii asiantuntija-na erityisesti roottoridyna-miikan alalla

Kunnonvalvontaa on suoritettava myös hämärässä ja korkealla.

40 promaint 5/2014

KUNNONVALVONTA

TÄHÄN ASTI Esineiden Internet ja sen mahdollistamat palvelumallit ovat olleet suurten yritysten puuhakenttää. Suo-messa erityisesti Kone ja Konecranes ovat onnistuneet tehokkaan palvelu-verkoston luomisessa. Kehittyneet teknologiat ovat nyt myös suomalaisten PK-yritysten ulottuvilla.

Teollisuuden ylläpitopalveluissa avainasemassa on reaaliaikainen tieto ja sen käyttö ylläpidon apuna. Loppu-asiakkaalle etuna on tuotantolinjojen suurempi käyttöaste ja ylläpitopalvelun tuottajalle mahdollisuus tuottaa ylläpi-topalvelu kustannustehokkaasti.

Nyt Esineiden Internet on kaikenko-koisten yritysten ulottuvilla Suomessa. Koneisiin kerääntyvän tiedon saattami-nen ylläpidon tueksi on aiemmin vaati-nut suuria investointeja. Suomalainen Oy Delta-Enterprise Ltd pystyy koosta-maan tarvittavan palvelun valmiilla tek-nologialla kustannustehokkaasti myös suomalaisille PK-yrityksille.

Kaptas laajentaa vientiin Esineiden Internetin avullaJoensuulainen Kaptas Oy on yksi roh-keita avauksia tekevä suomalainen laitevalmistaja. Yritys valmistaa tuo-tantosoluja teollisuuteen. Käytännössä toimitukset ovat valmiita tuotantolinjan osia, jotka toimitetaan asiakkaille.

Tämän vuoden aikana yritys laajentaa palveluliiketoimintaansa proaktiivisen ylläpidon konseptilla, joka perustuu Del-ta-Enterprisen toimittamaan pilvipalve-luun. Käytössä oleva tieto mahdollistaa tehokkaan ylläpidon ulkomailla.

– Etäisyyden kasvaessa korostuu tiedon osuus. Tiedämme mitä tapahtuu emmekä lennätä huoltomiehiä edesta-kaisin turhan takia, kertoo Kaptas Oy:n toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen.

Tuotantolinjojen laitteet keräävät tietoa ja lähettävät sen suojattuun pil-vipalveluun lähes reaaliajassa. Kerätty tieto on Kaptaksen ja sen asiakkaiden käytettävissä. Ulkomaisille asiakkaille tehokas huoltopalvelu tuo uskottavuutta ja auttaa Kaptasta näin myyntiponniste-luissa Euroopassa.

Proaktiivisella huollolla suuri käyttöasteKaptaksen proaktiivinen ylläpitopalvelu nostaa tuotantolinjojen käyttöastetta.

– Meillä on uusi proaktiivinen tapa seurata asiakkaidemme linjojen toi-mintaa, käyttöastetta ja ongelmia. Nyt voimme ajoittaa huoltotoimenpiteitä sen mukaan, ettei katkoksia tule juuri ollenkaan, selventää Tykkyläinen.

Oma osansa on myös ylläpitotoimen-piteiden kohdistuksella. Reaaliaikaisen tiedon avulla huoltomiehet pääsevät

suoraan kiinni siihen, mitä tuotannossa oikeasti tapahtuu. Huoltotoimenpiteet kohdistetaan niihin kriittisiin pisteisiin, jotka eniten hyödyttävät kokonaisuutta.

– Asiakkaamme arvostavat sitä, että kone toimii jatkuvasti, Tykkyläinen to-teaa.

Järjestelmän keräämät tiedot ovat pääasiassa kolmen tyyppistä raportoin-tia: käyntiaikatietoja, tuotantotietoja ja

virheseurantaa. Tuotantotiedoista laske-taan tunnuslukuja, joista selviää tehok-kuus. Virheseuranta kerää monipuolista tietoa virhetilanteista.

Laitevalmistajille tasainen kassavirta palveluistaKaptaksen kaltaisille laitevalmistajille palveluliiketoiminnan kasvattaminen hyödyttää yrityksen taloutta monella tavalla.

Juho PentikäinenOy Delta-

Enterprise Ltd, juho.pentikainen

@d-e.fi

Otto AaltoOy Delta-

Enterprise Ltd, otto.aalto

@d-e.fi

Yritys laajentaa palveluliike-toimintaansa proaktiivisen ylläpidon konseptilla.

Esineiden Internet avaa vientimarkkinatSuomalainen Kaptas Oy laajentaa vientiin Esineiden Internetin ja proaktiivisen ylläpitopalvelun avulla. Syntyvän tiedon avulla huoltomiehiä ei lennätetä ulkomaille turhaan ja linjojen käyttöasteet pysyvät korkeina.

KÄYTTÖVARMUUS

Esineiden Internetin avulla Kaptas Oy:n huoltomiehet eivät matkusta turhaan. Vakuuttava huoltopalvelu mahdollistaa myynnin Keski-Eurooppaan. Kuvassa Pekka Juvonen.

– Palvelutoiminnan kassavirta keven-tää käyttöpääoman tarvetta, samalla liike-vaihdon ja kassavirran suuret heilahtelut tasaantuvat. Näin ennakointi helpottuu ja pääomarakenteesta voidaan suunnitella tehokkaampi, kertoo lukuisissa yrityskau-poissa mukana ollut Broadius Partners Oy:n toimitusjohtaja Sami Sairanen.

Hänen mukaansa jo 20 prosentin osuus yrityksen liikevaihdosta palve-luina tekee yrityksestä kiinnostavam-man kohteen sijoittajille, mahdollisille yritysostajille ja omistajille. Tällainen palveluiden osuus liiketoiminnasta ta-soittaa myös merkittävästi kassavirran vaihteluita.

– Palveluliiketoiminnassa kassavirta on aina positiivista, Sairanen muistut-taa.

– Kun yritys saavuttaa tilanteen, jossa palveluiden osuus liiketoiminnasta on 50 prosenttia tai yli, on tilanne erittäin hyvä.

Palveluliiketoiminta sitoo laite-toimituksia vähemmän pääomaaLaitetoimituksissa valmistavan yrityk-sen täytyy ensin ostaa tarvikkeet, valmis-taa laitteet ja lopuksi toimittaa valmiit tuotteet, jonka jälkeen päästään vasta laskuttamaan asiakasta.

Palvelutoiminnassa taas kulut syn-tyvät käytännössä samalla kuin palvelu toimitetaan. Pienemmät välivarastot ja lyhemmät toimitusajat tarkoittavat pienempiä varastoihin sitoutuneita pääomia ja sitä kautta tehokkaampaa pääoman käyttöä.

Pidemmän päälle ei pelkkä pilvipal-velu riitä Sairasen mukaan. Tehokkuus syntyy siitä, että pilvipalvelu tukee huoltotoiminnan tarpeita. Kokonaisuu-den suunnittelussa apuna on hyvä olla kumppani, joka on tehnyt saman asian ennenkin.

Pilvipalveluiden lisäksi perusasioiden täytyy olla edelleenkin kunnossa. Huol-tomiehet täytyy palkata, kouluttaa ja organisoida työ tehokkaasti.

5/2014 promaint 41

YKSINKERTAISIMMILLAAN Esineiden Internetissä kyse on siitä, että laitteissa ja auto-maatiojärjestelmissä lepäävä tieto tuodaan reaaliajassa raportoinnin ulottuville.

PK-yrityksille nämä investoinnit ovat aiemmin olleet suhteellisen suuria. Laiteraja-pinnat ovat perinteisesti olleet suhteellisen hankalia toteuttaa edullisesti ja uudet pil-vipalvelut on nähty konservatiivisessa teollisuudessa lähinnä riskinä. Molemmat asiat ovat menneet valtavasti eteenpäin 2000-luvun aikana.

Nykyisin laiteliitynnät ovat saatavilla melkein mihin tahansa tuotantokoneeseen ja tiedonkeruu automaatiosta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös tiedon raportoin-ti pilvessä on nykyisin tietoturvallista ja luotettavaa.

Enää Esineiden Internetin pilvipalveluun tarvitaan vain kumppani, joka hallitsee lai-teliityntöjen lisäksi Internet-tekniikat. Tällaisia yrityksiä on Suomessa vähän. Suomalai-nen Oy Delta-Enterprise Ltd lanseerasi oman Asioiden internetin palvelunsa PK-yrityk-sille Teknologia ’14 -messuilla syyskuussa.

– Suomalaiset laitevalmistajat ovat heränneet pilvipalveluiden mahdollisuuksiin. Vii-meisen kuukauden aikana olemme edenneet usean asiakkaan kanssa tarjousvaiheesta toteutusvaiheeseen, kertoo Oy Delta-Enterprise Ltd:n operatiivinen johtaja Antti Varis.

– Esineiden Internetillä on ylläpitopalveluissa hyvä liiketoimintamahdollisuus. Suo-men ketterille PK-yrityksille käytössä oleva tieto mahdollistaa kilpailijoita nopeammat reagointiajat.

KAPL

AS O

Y

Esineiden Internet kohtuullisella hinnalla

Hyvin yksinkertainenkin häiriötieto kertoo huollon ammattilaiselle paljon. Esineiden Internetissä oleellista on tunnistaa tar-peellinen tieto ja tuoda se saataville etänä.

Tieto mahdollistaa tehokkaan ylläpidon ulkomailla. Tehokas huoltopalvelu tuo uskottavuutta.

42 promaint 5/2014

TUTKIMUS JA KOULUTUS

Työkalupakki kunnossapitoverkoston johtamiseenTEOLLISUUDEN ULKOISTAMIS- ja ver-kostoitumiskehitys on synnyttänyt uudenlaisia johtamishaasteita organi-saatioihin, sillä perinteisten, yksittäisen yrityksen näkökulmasta luotujen, me-netelmien ja työkalujen on huomattu soveltuvan heikosti monimutkaisiin verkostoympäristöihin. Täysin uuden-laisessa asetelmassa joudutaan niin tie-teentekijöiden kuin ammattilaistenkin parissa pohtimaan sitä, kuinka teollisen kunnossapitopalvelun luomaa arvoa voidaan tunnistaa, mallintaa ja johtaa yritysten välisessä rajapinnassa.

Lappeenrannan teknillisellä yliopis-tolla tartuttiin edellä mainittuun haas-teeseen parisen vuotta sitten. Saaduista rohkaisevista tuloksista ja kehitetyistä malleista huolimatta verkostomaailmas-sa riittää tulevaisuudessakin lukuisia kipupisteitä, joista tuskin vähäisimpänä on vaatimus tiedon avoimuuden lisään-tymisestä. Tämän lisäksi yritysten nykyi-set tietojärjestelmät asettavat haasteita tiedon saatavuudelle.

Kunnossapitoverkostoiden ja erityi-sesti teollisten kunnossapitopalveluiden arvonmuodostusta on tutkittu vuodesta 2012 alkaen Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla Tekesin Serve-ohjelmaan lukeutuvan tutkimushankkeen Teolli-set kunnossapitopalvelut uudistuvassa yritysverkostossa: Tunnista, mallinna ja johda arvoa -parissa. Lempinimen Mai-SeMa saaneessa hankkeessa selvitetään teollisen kunnossapidon toteuttamista niin, että tuotettujen palveluiden arvo

kyettäisiin maksimoimaan kullekin verkosto-osapuolelle, joita ovat kun-nossapidon asiakas, palveluntarjoaja ja laitetoimittaja.

Hankkeen lähtökohtia sekä tutkimus-asetelmaa ja -konsortiota on esitelty täs-sä samaisessa lehdessä aikaisemminkin (Promaint 2012), kuten myös sen puit-teissa toteutettua laajahkoa arvokyselyä, joka suunnattiin suomalaisille kun-nossapidon ammattilaisille (Promaint 2013). Tällä kertaa vuorossa ovat hank-keen tulokset, jotka esiteltiin MaiSeMa-yrityksille Lappeenrannassa syyskuussa 2014 järjestetyssä tu-losseminaarissa.

Tunnista, mallinna ja johda arvoa: tulosseminaarin antiaMaiSeMa:ssa teollisen kunnossapi-topalvelun arvoa tarkastellaan lähtö-kohtaisesti kolmesta tulokulmasta. Kokonaisvaltaisessa arvoajattelussa arvo tulee ensin tunnistaa, jotta sitä voidaan mallintaa ja edelleen johtaa tätä arvoa luovaa kunnossapitoverkostoa tarkoi-tuksenmukaisesti.

Arvon tunnistamisessa käytetään niin sanottua arvoanalysaattoria, jossa eri-laisista arvoelementeistä koostuva arvo-profiili määritetään hämähäkkimallilla sekä kunnossapitoasiakkaalle että tämän palveluntarjoajalle (tai vaihtoehtoisesti laitetoimittajalle). Arvoanalysaattoril-la palvelun arvon käsitteestä saadaan konkreettinen ja sillä voidaan myös havainnollistaa visuaalisesti toimijoiden välisiä arvostuseroja.

Menetelmä on käyttökelpoinen esimerkiksi kunnossapitosopimuksia laadittaessa tai uudelleen arvioitaessa, jolloin sillä luodaan uudenlaista kes-kustelupintaa organisaatioiden välille. Arvoprofiilin määrittäminen sai tulos-seminaarin osallistujilta kiitosta, joskin palvelun hinnan nähtiin painivan eri sarjassa suhteessa muihin arvoelement-teihin (kuten käytettävyys, luotettavuus, työturvallisuus). Viesti olikin sen suun-tainen, että asiakkaan ja palveluntarjo-ajan valitsemille arvoelementeille saa-dut arvostuserot voisi aina lopulta pukea rahaksi, yrityselämän kieleksi, juuri hintadimension kautta.

Kehitetty palvelutarjooma-viitekehys täydentää arvon tunnistamisen osa-aluetta, sillä erilaiset toimintamallit ja toimijoiden roolit (esimerkiksi integ-raattori, osallistuja) teollisen kunnos-sapidon järjestämisessä tulee pystyä tunnistamaan, jotta kulloinkin tarkastel-tavan verkoston dynamiikkaa voitaisiin ymmärtää mahdollisimman hyvin.

Vaikka kunnossapidon palvelutarjoo-ma-tutkimus onkin vielä osittain kes-keneräinen, kirvoitti aihepiiri seminaa-rissa vilkasta keskustelua. Mielenkiin-toisena koettiin erityisesti se, että millai-nen optimaalinen palvelutarjooma olisi erilaisissa toimintaympäristöissä, sillä pitkälle verkottunut malli, jossa kaikki osapuolet puhaltavat yhteen hiileen, ei sovellu läheskään aina reaalitilanteisiin. Kaikissa yrityksissä ei ole aitoa tahtoa syvään yhteistyöhön, jolloin oikeiden

Antti Ylä-Kujala Nuorempi tutkija, DI,

antti.yla-kujala @lut.fi

Maaren Ali-Marttila Nuorempi tutkija, DI, maaren.ali-

marttila@lut.fi

Salla Marttonen Tutkijatohtori,

TkT, salla.marttonen

@lut.fi

Juhani Ukko Professori, TkT,

juhani.ukko @lut.fi

Teollisuuden dream team taklaa verkostohaasteet. Kuinka muodos- tetaan yhteen hiileen puhaltava usean osapuolen toimintaympäristö?

KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN

partnereiden löytäminen korostuu.Kunnossapitopalvelun arvon mal-

lintamiseksi on puolestaan luotu jo kol-manteen kehitysversioonsa edennyt lai-tetason elinkaarimalli, joka on Microsoft Excel -pohjainen pitkän aikavälin kun-nossapidon päätöksenteko- ja suunnit-telutyökalu. Tapauskohtaisesti mallissa voidaan käyttää perspektiivinä niin ver-kostoa kuin yksittäistä yritystäkin, jos-kin laskennan logiikka perustuu pitkälti nimenomaan verkostoajatteluun. Toisin kuin edellä mainittu arvoanalysaattori, jolla mitataan lähtökohtaisesti aineet-tomia arvoja, perustuu elinkaarimallin toiminta puhtaasti yrityksen kunnossa-pidon tai ostetun kunnossapitopalvelun rahallisen arvon määrittämiseen valitul-la aikajaksolla.

Mallin laskentalogiikka on esitetty kuvassa 2, josta nähdään, kuinka mallin päätulokset, elinkaaren kumulatiivinen nettotuottojen nykyarvo ja vuosikoh-tainen hyötykustannussuhde, muo-dostuvat. Elinkaarimallin suurimmat vahvuudet ovat sen monipuolisuus sekä yleistettävyys erilaisiin kunnossapidon laskentatilanteisiin, mitkä voidaan osit-tain myös nähdä pieninä heikkouksina.

Yritysten viesti tulosseminaarissa olikin, että mallista pitäisi tehdä riisuttu versio riittävällä käyttöohjeistuksella, jotta sen mahdollinen käyttöönotto hel-pottuisi. Lisäksi tarvittavien syöttötie-tojen saatavuus on keskeinen ongelma, sillä riittävän yksityiskohtaista dataa vaikkapa kunnossapitokustannuksista ei

yksinkertaisesti ole yritysten nykyisistä järjestelmistä saatavilla.

Edelleen kunnossapitoverkoston joh-tamiseen rakennetut työkalut, suoritus-kykymittaristo ja FAM-malli, lähestyvät verkoston johtamisen problematiikkaa kovin erilaisista näkökulmista. FAM-malli (Flexible Asset Management) on yksinkertainen, strategiseen omai-suudenhallintaan suunnattu, analyyt-tinen työkalu, jolla voidaan osoittaa käyttöomaisuuden, käyttöpääoman ja näiden muutosten vaikutukset sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin yritys- tai verkostotasolla.

Etenkin verkostoympäristössä se kuitenkin toimii lähinnä hyvänä keskus-telunavaajana, sillä mallin tarvitsemat tiedot, kuten käyttökate, ovat tyypilli-sesti mielletty erittäin arkaluontoiseksi ja pelkästään yrityksen sisäiseksi infor-maatioksi.

Toisin kuin FAM-mallissa edellä, suo-rituskykymittaristossa liikutaan lähem-pänä verkostoiden operatiivista johta-mista. Sitä voidaankin pitää eräänlaisena

sapluunana, jolla kunnossapitoverkosto pystyy tekemään tarvittavat alkumääri-tykset ja rakentamaan itselleen toimivan suorituskykymittariston. Mittariston rakentamisprosessi nähdään viisivaihei-sena, joissa muun muassa tunnistetaan verkostoyhteistyön tila kypsyysmallilla, määritetään toimijoiden arvoelementit sekä rakennetaan itse mittaristo mitta-reineen ja tavoitetasoineen.

Yritysedustajat pitivät tätä niin sa-nottua prosessimallia hyvänä viiteke-hyksenä, jonka käytännön toteutuksen suurimmat kompastuskivet löytyvät eittämättä prosessin alku- ja loppupääs-tä. Roolituksen, tavoiteasetannan ja yritysten yhteisen sävelen löytämisen merkitys korostuu erityisesti rakenta-misprosessin alkupäässä, kun puoles-taan loppupäässä on mittariston jatkuva kehittäminen tärkeää, jotta mittaamisen fokus pysyy aina oikeissa asioissa. Kun-nossapidon mittariston kytkeminen osaksi yrityksen päämittareita ja -mit-taristoa nähtiin verkostomittaamisen kohdalla todella kriittisenä, jotta osaop-timointia voitaisiin välttää johtamalla koko verkostoa yksittäisen yrityksen kunnossapidon sijaan.

Verkostomallien käyttöönotto: realismia vai utopiaa?Niin seminaarin loppukeskusteluissa kuin aikaisemminkin hankkeen varrella on tullut useasti esille, että verkostomal-lien vieminen käytäntöön on, ainakin nykykäsityksen mukaan, monistakin syistä erittäin haastavaa. Jokainen kah-denvälinen verkostosuhde tai laajempi verkostokokonaisuus tulee nähdä uniik-kina ympäristönä, johon yleispäteviä johtamisohjeita on mahdotonta antaa.

MaiSeMa-yrityksissä oltiinkin vah-vasti sitä mieltä, että organisaatioiden rajapinnan parempi ymmärtäminen on avain yhteistyön tiivistämisessä. Käytännössä tämän toteuttaminen vaa-tiikin vahvan ”verkostopuhemiehen” eli vetovastuunottajan löytymistä, mikä kunnossapitokontekstissa tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että asiakasyritys omaksuisi kyseisen roolin.

Vetovastuunottajan kontolla olisi oikeanlaisen dream teamin kasaami-nen sekä verkoston kokonaisvaltainen koordinointi kohti yhteisiä tavoitteita ja verkostoarvon maksimointia. Yh-teisymmärryksen löytämiseen liittyvät keskeisesti myös avoimuus ja luottamus, joiden puuttumisen on havaittu olevan merkittävä verkostoyhteistyön jarru.

5/2014 promaint 43

Elinkaarimallin perusperiaate ja laskentalogiikka:

Arvoanalysaattorilla palvelun arvon

käsitteestä saadaan konkreettinen.

Verkostopuhemies-järjestelyllä saatai-siin lisättyä avoimuutta, joka pitkällä ai-kavälillä ruokkisi myös organisaatioiden välistä luottamusta.

Edelleen keskeisenä tekijänä verkos-toyhteistyön ja etenkin verkostomal-lien käyttöönotolle yritykset näkivät ohjelmistointegraation lisääntymisen tulevaisuudessa, sillä laadukkaan ja oikea-aikaisen datan saaminen nykyi-sistä tietojärjestelmistä on toisinaan hankalaa. Teollisen internetin (Internet of Things, IoT) kehittyminen tuleekin hämärtämään organisaatiorajoja su-lautettujen järjestelmien lisääntymisen kautta, mikä hurjimmissa visioissa luo edellytykset uuden aikakauden verkos-toteolliselle vallankumoukselle. Tällöin esimerkiksi kunnossapidon dataa on yritysten saatavilla lähes rajattomasti ja tekoäly mahdollistaa myös informaation tehokkaan hyödyntämisen.

Niin ikään verkostoavoimuuden kan-nalta teollisen internetin kehittyminen voisi oikein kanavoituna olla erityi-sen hedelmällistä, sillä tällöin ainakin osa

verkostorajapinnassa tarvittavasta avoi-mesta datasta, kuten vaikkapa koneen käytettävyystiedot, olisi jo valmiiksi neutraalissa ympäristössä eli pilvessä. Vaikka teollinen internet luokin uuden-laisia edellytyksiä verkostoitumiselle, on kysymys kuitenkin lähtökohtaisesti organisaati-oiden ja niiden päätöksen-tekijöiden tahdosta syventää yhteistyötä arvoketjunsa molempiin suuntiin. Näin ollen oikeanlaisella teollisuuden dream teamilla voidaan käytännön yrityselä-mässä taklata jo pitkä liuta erilai-sia haasteita.

Näin lopuksi on vielä hyvä hieman pohtia hankkeen tulevaisuutta ja otolli-sia jatkotutkimuskohteita. Tulevan vuo-den kuluessa MaiSeMa-tutkijat tulevat vielä testaamaan ja hiomaan kehitettyjä kunnossapitotyökaluja, sovittamaan ne mahdollisimman yhtenäiseksi ja käyttökelpoiseksi työkalupakiksi sekä julkaisemaan hankkeen tuloksia niin akateemisilla kuin käytännönläheisillä-kin foorumeilla.

Näiden askelmerkkien jälkeen

horisontissa siintää helppolukuisen valmentajan käsikirjan julkaiseminen eräänlaiseksi kunnossapitoverkostoiden yleisohjeistukseksi. Vaikka MaiSeMa-hanke tuleekin päättymään elokuussa 2015, yritysten verkostoituminen tulee haastamaan kunnossapitäjiä myös jat-kossa. Mielenkiintoisina jatkotutkimuk-sen aihepiireinä Lappeenrannan teknil-lisellä yliopistolla pidetään esimerkiksi kunnossapitoverkostojen liiketoiminta-malleja, datan hallintaan ja analytiikkaa, tiedon jakamista ja luottamusta verkos-toissa sekä kunnossapitosopimuksia ja tietoturvaa. Jatkossakin halutaan olla vahvasti mukana selättämässä kunnos-sapitokentän uusia haasteita yhdessä teollisuuden dream teamien kanssa.

Lähteet: Ali-Marttila, M., Marttonen, S., Sinkkonen, T. & Kärri, T. (2013). Palvelun arvo näkyväksi – Tie-dätkö mitä yhteistyökumppanisi arvostaa?, Pro-maint, vol. 27, no. 4, p. 10–13, ISSN 1797-2000.Sinkkonen, T., Marttonen, S., Ukko, J. & Kärri, T. (2012). Tunnista, mallinna ja johda arvoa – teolliset kunnossapitopalvelut uudistuvassa yritysverkostossa, Promaint, vol. 26, no. 7, p. 12–15, ISSN 1797-2000.

TUTKIMUS JA KOULUTUS KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN

Tervetuloa osastollemme A914 Energia –messuilla

Tampereella 28.-30.10.2014. Nykyaikaiset huolto- ja varaosakeskuksemme Kotkassa,

Helsingissä, Raumalla, Mäntässä ja Oulussa ovat valmiina rea-

goimaan tarpeisiinne nopeasti vuorokauden ja vuoden ympäri

tuotteen koko eliniän ajan. Huollamme ammattitaidolla Sulzerin

omien tuoteperheiden lisäksi myös Nash-tyhjöpumput, muiden

valmistajien keskipakopumput ja sekoittimet sekä mekaaniset

tiivisteet. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös turbiinien ja

kompressorien huollot.

Toimintamme tavoitteena on tehostaa asiakkaidemme

prosessien käytettävyyttä, luotettavuutta ja turvallisuutta

huomioimalla samalla myös kestävän kehityksen periaatteet.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 Kotka

Puh. 010 234 3333

www.sulzer.com/

Sulzer-Pumps-Finland

Luotettava partneri laitehuoltoon

5/2014 promaint 45

TERÄS- JA alumiinikokoonpanojen CE-merkintä SFS-EN - 1090-1+A1 -standar-din siirtymäajan päätyttyä tuli pakol-liseksi 1.7.2014 alkaen. Kyseisen stan-dardin mukaisen merkinnän on voinut ottaa käyttöön aiemmin, jos esimerkiksi asiakkaat ovat edellyttäneet. Suomessa CE-valmiuksiin sertifioituja konepajoja on jo muutama sata.

CE-merkinnällä valmistaja osoittaa tuotteen ja valmistustoiminnan täyttä-vän rakenteellisille teräs- ja alumiiniko-koonpanoille eurooppalaisissa harmoni-soiduissa standardeissa SFS - EN 1090-1, 1090-2 ja 1090-3 asetetut vaatimukset. Vaatimukset koskevat muun muassa tuotesuunnittelua, materiaaleja, valmis-tustoleransseja, hitsausta, pintakäsitte-lyä, laadunvalvontaa ja dokumentointia. Merkinnän toteuttamista valvoo Turval-lisuus- ja kemikaalivirasto TUKES.

CE-merkintävaatimus koskee 1090-1 -standardin soveltamisalan mukaan

rakennustuotteina ja tuotejärjestelminä toimitettuja rakenteellisia teräs- ja alu-miinikokoonpanoja. Näitä ovat esimer-kiksi:

• Rakennusten rakenteelliset kanta-vat rungot

• Pilarit, palkit, ristikot, tukiranteet, kannattimet, orret

• Sillat• Tornit, mastot• Rakenteelliset siilot, putkilinjat,

kuljetinsillat, teollisuuslaitteiden tuki-rakenteet

• Tietyt muut rakenteelliset osatTeräs- tai alumiinikokoonpanojen

valmistajalta edellytetään yrityksen toi-minnan ja tuotteen luonteesta riippuen lisää tuoteominaisuuksien tarkastelua ja testaamista, henkilöstön osaamista/pätevöintiä (suunnitteluasiakirjat, hit-saukset) sekä tehtaan sisäistä laadunval-vontaa (FPC). CE-merkintäjärjestelmä edellyttää näissä tuotteissa ulkopuolista ilmoitetun laitoksen toteuttamaa tar-kastusta ja hyväksymistodistusta (serti-fiointia).

Kuka laittaa merkinnän ja mitä se sisältää?CE-merkinnän kiinnittää valmistava yritys itse tai valmistajan valtuuttama

HITSAUS

Esa TikkaTWM - Tikka Welding

Management, esa.tikka@twm.fi

Paavo MarkkanenAkilles Oy,

paavo.markkanen@akilles.com

LAITETEKNIIKKA

Vaatimuksia hitsaustoiminnoille

CE-merkintävelvoite astui voimaanKantavien teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintävelvoite astui voimaan 1.7.2014. Suurelle osalle rakennustuotteita merkintävelvoite tuli pakolliseksi Euroopassa jo 1.7.2013 rakennustuoteasetuksen (EU 305/2011) astuttua voimaan kaikissa EU- ja ETA-maissa.

46 promaint 5/2014

dokumentit. Hanke vie kokonaisaikaa helposti useita kuukausia.

Vaatimuksia hitsaustoiminnalleVaatimukset EN 1090 -mukaisille hit-saustoiminnoille määrittyvät suoraan hitsauksen laatustandardin EN ISO 3834 (Metallien sulahitsauksen laatu-vaatimukset) mukaisesti. Sovellettava EN ISO 3834 -standardin osa riippuu suoraan valitusta toteutusluokasta. Eri toteutusluokat ja EN ISO 3834 -standar-din osat vastaavat toisiaan seuraavasti:

• EXC1 – EN ISO 3834-4 Peruslaatu-vaatimukset

• EXC2 – EN ISO 3834-3 Standardi-laatuvaatimukset

• EXC3 ja EXC4 – EN ISO 3834-2 Kattavat laatuvaatimukset

Näiden standardien mukaan mää-räytyvät vaatimukset hitsaustoiminnan laadunhallinnalle: muun muassa hit-saushenkilöstön pätevyyksille, hitsaus-ohjeille ja niiden hyväksynnälle, hitsien tarkastamiselle sekä materiaalien tun-nistettavuudelle ja jäljitettävyydelle. Li-säksi EN 1090 - 2 (teräkset) ja EN 1090 - 3 (alumiini) määräävät omia lisävaati-muksiaan: muun muassa hitsauskoordi-noijien pätevyystaso toteutusluokan ja käytettävän aineenpaksuuden mukaan, uuden hitsausohjeen käyttöönotto ja kuumilla oikaisun menetelmäkokeet (EXC3 ja EXC4).

Hitsaushenkilöstö ja sen pätevyydetKaikkien EN ISO 3834 -vaatimustasojen mukaan sekä siten myös kaikissa nel-jässä toteutusluokassa (EXC1 – EXC4)

yhteisenä vaatimuksena on, että kaikki-en hitsaajien ja hitsausoperaattoreiden tulee olla pätevöitettyjä. Vaatimus kos-kee myös silloitushitsejä, jos ne jäävät pysyvinä rakenteisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös siltahitsejä hitsaavien tulee olla asianmukaisesti pätevöitettyjä. Hit-saajien pätevyyksien tulee olla kunnossa standardien (teräkset) EN 287-1 (myös ISO 9606-1) ja ISO 9606-2 (alumiini) mukaisesti ja hitsausoperaattoreiden standardin EN 1418 (tai ISO 14732) mu-kaisesti.

Hitsaustoiminnoista vastuulli-sen henkilön eli hitsauskoordinoijan pätevyysvaatimukset vaihtelevat eri toteutusluokissa. Toteutusluokassa EXC1 vaatimuksia hitsauskoordinoijan pätevyydelle ei ole. Toteutusluokasta EXC2 ylöspäin vaatimuksena on, että yrityksellä tulee olla riittävät pätevyydet omaava hitsauskoordinoija. Vaadittava pätevyys riippuu toteutusluokan lisäksi yrityksen käyttämistä materiaaleista ja niiden ainevahvuuksista.

Hitsausohjeet ja niiden hyväksyminenEN 1090 tuo myös vaatimuksen hyväk-syttyjen hitsausohjeiden (WPS, Welding Procedure Specification) käytölle. To-teutusluokassa EXC1 ei vaatimusta ole hitsausohjeille, mutta toteutusluokasta EXC2 ylöspäin tulee kaikkiin tuotannos-sa käytettäviin hitseihin olla virallisilla menettelytavoilla hyväksytyt hitsaus-ohjeet. Vaatimus hitsausohjeista koskee myös kokoamisessa käytettäviä silloitu-shitsejä.

Kolmessa vaativammassa toteu-tusluokassa on siis kaikissa käytettävä tuotannossa virallisesti hyväksyttyjä hitsausohjeita. Näiden kolmen eri toteu-tusluokan välillä on kuitenkin eroa siinä, millä hyväksymistavalla hitsausohje tulee hyväksyä. Hyväksymistavan vaati-

edustaja, kuten maahantuoja, tuottee-seen, pakkaukseen ja/tai kaupallisten asiakirjojen yhteyteen saatuaan siihen ilmoitetun laitoksen antaman oikeutuk-sen ja todistuksen.

Varsinainen merkintä sisältää tun-nuksen CE ja sen yhteydessä lisäksi tietoa tuotteesta, valmistajasta, valmis-tusvuodesta, suunnitellusta käyttötar-koituksesta, kokoonpanoeritelmästä, toteutusluokasta, olennaisista ominai-suuksista, laadunvalvontatodistuksesta. Yrityksen tulee laatia ja allekirjoittaa tuotteesta lisäksi niin sanottu suoritus-tasoilmoitus (aiempi vaatimustenmu-kaisuusvakuutus). Standardi SFS - EN 1090-1 määrittelee merkinnän ja suori-tustasoilmoituksen yksityiskohdat.

Mitä hyötyä CE-merkinnästä ja -valmiudesta on?Yritystasolla CE-merkintä kuuluu nähdä tällaisena aikana positiivisena ja hyödyllisenä asiana, ei mörkönä, sillä merkintävalmius vahvistaa tuote- ja yritysimagoa sekä parantaa mahdolli-suuksia vastata vaativien rakenteiden tarjouspyyntöihin. Merkintä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa sekä varmistaa tuotteen täyttävän mer-kinnässä ilmoitetut ominaisuudet.

1.7.2014 alkaen CE-merkintävalmi-udet ovat edellytyksenä ylipäätään olla mukana tarjoamassa ja valmistamassa asetuksen piiriin kuuluvia kantavia teräs- ja alumiinirakenteita. Vertaus-kuvallisesti se on ajokortti rakennuste-ollisuuden rakenteellisten tuotteiden valmistukseen. Valmiuden hankinta ajoissa on varmistanut monelle hyvän tilauskannan ja työllisyyden.

Yleisempänä hyötynä voidaan nähdä rakennustuotteiden turvallisuuden ja laadunvarmistuksen paraneminen sekä rakentamisen vaatimusten yhdenmu-kaistuminen, jonka tuotestandardisointi ja harmonisointi tuovat mukanaan. CE-merkinnän tavoitteena on lisätä tuottei-den vapaata liikkuvuutta EU:n alueella.

Mikäli yritys haluaa valmistaa CE-merkittyjä teräs- tai alumiiniko-koonpanoja, on hyödyllistä toteuttaa alkuselvitys, jossa arvioidaan nykyinen tilanne sekä määritetään tavoitetaso ja alustava valmistuksen toteutusluokka (EXC1, EXC2, EXC3, EXC4) SFS EN - 1090-standardien mukaan. Tämän jäl-keen tehdään toteutusluokan mukaan toimenpiteet, laatujärjestelmä, hanki-taan ulkopuolisen ilmoitetun laitoksen todistus ja laaditaan CE-merkinnän

CE-merkinnän kiinnittää valmistava yritys.

HITSAUS

5/2014 promaint 47

SFS-EN 1090-3: Alumiini

RAKENNUSTUOTEASETUS 305/2011

SFS-EN 1090-1Harmonisoitu EN-standardi, jonka siirtymäaika päättyi 1.7.2014

SFS-EN 1090-2: Teräs

FPC esim. ISO 9001 pohjana

Lähes 200 viitestandardia

EXC1

Esivalm.

3834-4

EXC2

Hitsaus

3834-3

SFS-EN 1090-2: Hitsaus

Pätevöitetyt hitsaajat, NDT-tarkastajat

Hitsauksen koordinointi: SFS-EN 14731: IWE, IWT, IWS

Hyväksyttyjen hitsausohjeiden (WPS) käyttö

Ilmoitetun laitoksen alkutarkastus

Ilmoitetun laitoksen myöntämä sertifikaatti

Suoritustasoilmoitus

CE-merkintä

Vaatimusten ja tekninen katselmus

Alihankinta Hitsaushenkilöstö: hitsaajat, operaattorit ja koordinoijat

Tarkastus- ja testaushenkilöstö

Laitteet Hitsaustoiminnot Hitsausaineet Perusaineen varastointi

Hitsien jälkilämpökäsittely

Tarkastus ja testaus Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet

Kalibrointi ja kelpuutus

Tunnistus ja jäljitettävyys

Laatuasiakirjat

+ EN 1090-2 lisävaatimukset

EXC3

Mek.liitt.

3834-2

EXC4

Asennus Pintakäs. TarkastusHitsiluokat

Teräsrakenteiden uudet vaatimukset (SFS-EN 1090) ja CE-merkintä.

hyväksymistapaa, mutta niiden käytölle on asetettu rajoituksia. Aikaisempaa ko-kemusta tai testattuja lisäaineita voidaan käyttää hyväksymistapana ainoastaan teräksille lujuuteen S275 asti.

Suomessa käytetään kuitenkin pää-asiassa lähes aina vähintään lujuuden S355 teräksiä. Tämän vuoksi aikaisem-paa kokemusta ja testattuja lisäaineita ei voida juurikaan käyttää hyväksymis-tapana.

Toteutusluokkaan EXC2 saakka on standardimenetelmä erittäin hyvä me-nettely hitsausohjeen pätevöintiin. Me-nettely tarkoittaa, että jokin yritys tekee hyväksytyn menetelmäkokeen ja antaa sen tulokset ja hyväksymispöytäkirjan (WPQR) kirjallisella luvalla toisen yri-tyksen käyttöön. Tämä toinen yritys tekee asiakirjojen pohjalta itselleen hitsausohjeen. Standardimenettelyllä hyväksyttyjä hitsausohjeita ovat tehneet lukuisat laitevalmistajat (kuten Kemppi, Fronius, Migatronic) ja niiden tekemien hitsausohjepakettien hankinta onkin useasti kustannustehokkain tapa hank-kia hitsausohjeet. Standardihitsausoh-jeita hankittaessa on syytä kuitenkin selvittää myös niiden käytön rajoitukset etukäteen, etteivät ne tule esille yllätyk-senä (muun muassa teräksen lujuus

S355, EXC2 (ei EXC3 tai EXC4)).Yllä olevassa on tuotu esille muuta-

mia vaatimuksia hitsaustoiminnoille. Lisäksi on huomioitava vaatimukset muun muassa hitsauksen esivalmistuk-selle (terminen leikkaus), materiaalien ja lisäaineiden tunnistettavuudelle ja jäljitettävyydelle, uuden hitsausohjeen käyttöönotolle, kuumilla oikaisun mene-telmäkokeille (EXC3 ja EXC4) ja hitsien tarkastukselle sekä hitsiluokille.

Tarvitaanko konsulttiapua?Isompi yritys voi ratkaista omin voimin CE-merkinnän valmiuden saavuttami-sen. Aihe on kuitenkin melko laaja ja se sisältää uusia käsitteitä, joiden vaati-mustaso voi olla hyvä varmistaa. Pulma-kohtiin on saatavissa selkeää käytännön opastusta.

Akilles Oy ja TWM - Tikka Welding Management toimivat yhteistyössä tarjoten apua yrityksille EN 1090 CE -merkintävalmiuksiin. Yhteistyökump-panit tekevät ja auttavat tarvittaessa yritykselle sertifiointivalmiin järjestel-män ja auttavat myös itse sertifiointi-tilaisuudessa. Konepajan henkilöstöltä tarvitaan omaa osallistumista myös kaikissa tapauksissa.

LAITETEKNIIKKA

vuus kasvaa toteutusluokan myötä.Hitsausohjeiden hyväksymiseksi

virallisia standardien mukaisia hyväksy-mistapoja on viisi erilaista, jotka ovat:

• testatut lisäaineet EN ISO 15610• aikaisempi kokemus EN ISO 15611• standardimenetelmä EN ISO 15612• esituotannollinen koe EN ISO 15613• menetelmäkoe EN ISO 15614

Hyväksymistavoista kaksi vaativinta ja kalleinta, eli menetelmäkoe ja esi-tuotannollinen koe, kelpaavat kaikissa kolmessa toteutusluokassa ja kaikille materiaaleille. Toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 muita hyväksymistapoja ei voi-da käyttää lainkaan. Toteutusluokassa EXC2 on tietyissä tapauksissa mah-dollista käyttää myös kolmea muuta

48 promaint 5/2014

VÄSYTYSSÄRÖJÄ VOIDAAN nykyisin val-mistaa termisellä tai mekaanisella väsy-tyksellä. Termisen väsytyksen säröjen valmistuksessa särön koko ja avauma saadaan kontrolloitua hyvin ja tämän-tyyppiset säröt vastaavat hyvin todelli-sia käytönaikaisia säröjä. Mekaanisen väsytyksen säröjen valmistus on hyvin tunnettu ja yleisesti käytetty menetelmä, jolla saadaan myös aikaan todellisia vi-koja hyvin vastaavia säröjä.

Ultraäänitarkastuksessa saataviin näyttämiin vaikuttavat paljon heijasta-jan ominaispiirteet, kuten pinnankar-heus, särön avauma, kallistuskulma ja haarautuminen [1]. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on verrata erityyppisiä keinovikoja sekä tutkia niiden eri omi-naisuuksien vaikutuksia rikkomattoman aineenkoetuksen (NDT) näyttämiin. Tarkoituksena on myös tuottaa uutta dataa keinovioista niin pätevöinnin kuin

tarkastusmene-telmien kehittämisen tarpeisiin.

Tutkimuksessa valmistettiin sa-mankokoiset termisen ja mekaanisen väsytyksen säröt sekä kipinätyöstöura kahteen erilliseen koekappaleeseen. Nä-mä keinoviat tarkastettiin vaiheistetulla

ultraäänellä, akustisella mikroskoopilla (scanning acoustic microscope, SAM) sekä TOFD-menetelmällä (kulkuaika-tekniikka). Lisäksi säröjen tutkimiseen käytettiin digitaalista radiografiaa. Tutkimus on osa kansallisen ydinvoima-laitosten turvallisuustutkimusohjelman (SAFIR2014) MAKOMON-projektia [2].

Koejärjestely 1: VäsytyssärökappaleetTutkimuksessa käytettiin kahta erilaista väsytyssärökappaletta. Molemmat kap-paleet valmistettiin austeniittisesta ruos-tumattomasta teräslevystä 316L (ASTM) hitsaamalla päittäisliitoksella kaksi 25 mm paksua levyä yhteen. Sekä juuri- että pintapalot hiottiin pinnan tasoon. Säröt valmistettiin juuren puolelle hitsin suun-taisesti sularajalle, joka on tunnetusti todennäköisin käytönaikaisen väsymis-särön ydintymiskohta (kuva 1a).

TARKASTUS JA TESTAUS

Esa LeskeläDI, erikoistutkija, Esa.Leskela@vtt.fi

Ari KoskinenDI, tutkimustiimin

päällikkö, Ari.Koskinen@vtt.fi

Keinovikojen erot näyttämissä 1/2Ydinvoimalaitosten komponenttien rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöin-nissä käytetään erityyppisiä keinovikoja. NDT-tarkastusten luotettavuuden arvioimiseksi keinovikojen tulee vastata riittävän hyvin todellisia käytön aikana syntyneitä vikoja.

TUTKIMUS

Toiseen koekappaleeseen valmis-tettiin termisen väsytyksen särö (TF) ja kipinätyöstöura (EDM) sekä toiseen kaksi mekaanisen väsytyksen säröä (MF A ja MF B). Tunkeumanesteellä saadut näyttämät termisen väsytyksen säröstä ja toisesta mekaanisen väsytyksen särös-tä on esitetty kuvissa 1 b) ja c). Kuvasta nähdään termisen väsytyssärön olevan haarautunut molemmista päistään.

Kaikkien vikojen suunniteltu pituus oli 15 mm ja korkeus sisäpinnasta mitat-tuna 5 mm. Nämä mitat varmistetaan rikkovalla testauksella myöhemmin tänä vuonna osana kansallista ydinvoimalai-tosten turvallisuustutkimusohjelmaa (SAFIR2014).

Koejärjestely 2: Vaiheistettu ultraäänitarkastusVaiheistetussa ultraäänitarkastuksessa käytettiin UltraVision-ohjelmalla varus-tettuun kannettavaan tietokoneeseen kytkettyä OmniScan 16/128PR -laitetta. Kuvaukset eri tarkastustekniikoista on esitetty taulukossa 1 ja luotainparametrit taulukossa 2.

Kuva 1. a) Koekappaleen suunnittelu piirustus sekä tunkeumanestenäyttämät b) termisen väsytyksen säröstä ja c) mekaanisen väsytyksen säröstä.

50 promaint 5/2014

TRS- ja TRL-tekniikoiden skannauk-sessa käytettiin manuaalista skanneria (Zetec MPS) ja muissa tekniikoissa auto-maattiskanneria (Phoenix ISL SPIDER). Jotta kaikki viat tulivat luodatuiksi sekä vian puolelta että hitsin läpi, skannaus tehtiin molemmin puolin hitsiä. Kaikki luotaukset tehtiin hitsin ulkopinnalta (kuva 2). Data analysoitiin UltraVision-ohjelmalla.

Koejärjestely 3: SAM-tarkastusAkustisella mikroskoopilla (scanning acoustic microscope, SAM) tehdyssä tar-kastuksessa käytettiin Panametricsin 5 MHz luotainta. Luotaimen fokus vedes-sä on 3 tuumaa (76,2 mm) ja luotaimen halkaisija 0,5 tuumaa (12,7 mm). Vikojen arviointiin valittiin 45° poikittaisaalto. Kyseinen aalto saadaan syntymään teräkseen, kun luotain asetetaan 19° kul-maan Snellin lain mukaisesti:

v2/v1 =sin( 1)/sin( 2) (1)jossa v1 on pitkittäisaallon nopeus

vedessä (1485 m/s), v2 poikittaisaallon

Keinoviat tarkastettiin vaiheistetulla ultraäänellä.

Tekniikka Kuvaus

TRSTRL

Sektoriluotaus kaksoismatriisiluotaimella. 2–3 hitsin suuntaista skannauslin-jaa hitsin molemmin puolin manuaalisella skannerilla, jossa enkooderit X- ja Y-suunnille. Tekniikka on pätevöity ydinvoimalaitosten putkistohitsien mää-räaikaistarkastuksiin USA:ssa. Tarkastusohje: Zetec OmniScanPA01 rev. C.

Sectorial 2Sectorial 5

Sektoriluotaus lineaariluotaimella. Rasteriskannaus 1 mm resoluutiolla auto-maattiskannerilla.

45° SW55° SW70° SW

Lineaarinen luotaus lineaariluotaimella. Rasteriskannaus 1 mm resoluutiolla automaattiskannerilla.

MCAaltomuodonmuutostekniikka, jossa sektoriluotauksella pitkittäisaallon avulla synnytetään sisäpinnan ryömintäaalto. Rasteriskannaus 1 mm reso-luutiolla automaattiskannerilla.

Taulukko 1. Vaiheistetussa ultraäänitarkastuksessa käytetyt tekniikat.

TARKASTUS JA TESTAUS

Kuva 2. Koekappaleen skannaus vaiheistetulla tekniikalla.

nopeus ruostumattomassa teräksessä (3150 m/s), 1 poikittaisaallon kulma ruostumattomassa teräksessä (45°) ja 2 pitkittäisaallon kulma (ts. kulma, johon luotain asetetaan) vedessä.

Koejärjestely 4: TOFD-tarkastusKulkuaikatekniikka- eli TOFD-tarkas-tuksessa käytettiin standardinmukaista [3] 60° TOFD-asetelmaa 2,25 MHz ja 5 MHz:n pitkittäisaaltoluotaimilla, joiden halkaisija oli 0,25 tuumaa (6,35 mm). Tarkastuksessa käytettiin OmniScan 16/128PR -ultraäänilaitetta ja Olympus HST-Lite käsiskanneria.

Koejärjestely 5: Digitaalinen radiografiaDigitaalinen radiografia sisällytettiin tutkimuksiin lisäinformaation saami-seksi säröjen koosta, kallistuskulmasta, mahdollisesta haarautumisesta jne. Var-sinaiset tarkastukset tehtiin Berliinissä Federal Institute of Material Research and Testing (BAM) -tutkimuslaitoksella, radiologisten menetelmien tutkimus-osastolla (Division 8.3).

Käytetyt laitteet olivat tasomainen Vidisco Rayzor -levydetektori ja rönt-gentomografiaan käytettävä TomoCAR [4]. TomoCAR-järjestelmällä on ENIQ-

5/2014 promaint 51

Tekniikka Luotain Kiila Aaltomuoto Kulmat Taajuus (MHz) Fokus (mm)

Aktiivinen alue (mm)

TRS 1.5M5x3E17.5-9 ADUX576A Poikittainen 40° - 70° 1,5 25 TD1 2x(9x17,5)

TRL 1.5M5x3E17.5-9 ADUX582A Pitkittäinen 40° - 70° 1,5 25 TD 2x(9x17,5)

Sectorial 2 2L16A10 SA10-N55S Poikittainen 40° - 70° 2,25 25 TD 9,6x10

Sectorial 5 5L32A11 SA11-N55S Poikittainen 40° - 70° 5 25 TD 9,6x10

45° SW55° SW70° SW

5L32A11 SA11-N55S Poikittainen 45°, 55°, 70° 5 25 TD 9,6x10

MC 5L16A10 SA10-N60L Pitkittäinen 60° - 89° 5 50 HP2 9,6x10

1 true depth 2 half path

Taulukko 2. Vaiheistetussa ultraäänitarkastuksessa käytetyt luotaimet.

sertifiointi säröjen etsimiseen seinä-mänpaksuudeltaan 25 mm putkissa. Sillä saavutettava kokonaistunkeumasyvyys on 50 mm. Sertifioitu särön avauma on vähintään 100 m ja särön korkeuden määrityksen toleranssi on ±1 mm.

Tarkastuksessa röntgenputki liikkui suoraa kiskoa pitkin koekappaleen yli ottaen samalla 400 kuvaa eri kulmista. Laitteessa käytettävän kadmiumtelluri-didetektorin on valmistanut suomalai-nen Oy AJAT Ltd. Detektorin koko on

100 mm x 25 mm ja pikselikoko 0,1 mm. Tomografiadata käsiteltiin ja analysoi-tiin Analytical RT Inspection Simulation Tool (aRTist) -ohjelmalla.

Tutkimuksen tulokset ja pohdinnat esitetään Promaint-lehden seuraavassa numerossa 6/2014 artikkelissa ”Keinovi-kojen erot näyttämissä, osa 2/2”.

LÄHDEVIITTEET1. Koskinen, A., Haapalainen, J., Virkkunen, I. & Kemppainen, M. Differences in Ultrasonic Indica-tions – Thermal Fatigue Cracks and EDM Notches.

TUTKIMUS

18th World Conference on Nondestructive Testing, 16-20 April 2012, Durban, South Africa.2. Jäppinen T., Koskinen A., Leskelä E., Tuhti A., Haapalainen J. & Sandlin S. Monitoring of the Struc-tural Integrity of Materials and Components in Reac-tor Circuit (MAKOMON), SAFIR2014 The Finnish Research Programme on Nuclear Safety 2011-2014, Interim Report, Kaisa Simola (Ed.), Espoo 2013, s. 292-301.3. SFS-EN 583-6. Non-destructive testing. Ultraso-nic examination. Part 6: Time-of-flight diffraction technique as a method for detection and sizing of discontinuities. Suomen standardisoimisliitto SFS 2009.4. Redmer, B. & Ewert, U. Mobile X-Ray Computed Tomography for Nuclear and Aviation Industry. Ma-terials Testing: Vol. 55, No. 10, 2013, s. 760-764.

52 promaint 5/2014

TARKASTUS JA TESTAUS

Sähkölaitteiston lämpökuvaus voi säästää tulipalolta Sähkölaitteiston lämpökuvauksen avulla on mahdollista huomata paloriskejä, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat aiheuttaa mittaviakin kustannuksia ja liiketoiminnan keskeytymisiä. Teksti Henrik Rousku

TEOLLISUUSLAITOKSEN SÄHKÖKESKUK-SESSA rätisee. Huonosti kiristetty liitos on vuosikausien kuluessa löystynyt niin, että liitoksessa on alkanut kipinöidä. Kuu-muudessa haurastunut johdineristekin on jo osin rapissut pois. Kohta komponentin päälle kertynyt pöly jo kytee… Merkittävä osa tulipaloista saa alkunsa sähköasen-nuksista tai sähkölaitteista.

Rakennusten rakenteiden lämpö-kuvausta on tehty jo vuosia. Sähkölait-teistojakin on kuvattu, useimmiten rakennusten kuvauksiin keskittyneiden henkilöiden toimesta, mutta yleisty-neet sähköpalot ovat lisänneet tarvetta kuvauksille, joissa on otettu huomioon sähkölaitteiston lämpenemisen erityis-piirteet.

Sähkölaitteiston lämpökuvaus on rakennusten kuvaukseen nähden hyvin erilainen toimenpide. Vaikka itse ku-vausvälineistö on käytännössä samaa, kuvaajan on tunnettava sähkölaitteiston toimintaa ja eri komponenttien sallittuja lämpenemiä.

Lämpökuvassa ympäristöään kuu-mempana näkyvä kohde ei sähkölait-teistossa välttämättä ole viallinen ja toi-saalta esimerkiksi kiiltävästä liittimestä saatu lämpötila-arvo ei välttämättä vastaa todellisuutta. Lämpökuvaa on aina osattava tulkita ja erityisesti tämä korostuu sähkölaitteistoja kuvattaessa.

Sähkö on yleinen tulipalon syySähkö on suurin yksittäinen syy palova-hinkoihin Suomessa ja Pohjoismaissa. Sähkölaitteistoissa syttyvät palot etene-vät usein siten, että ylikuumeneminen ai-heuttaa eristeiden vaurioitumisen, josta seuraa valokaari. Se johtaa tulipalon syt-tymiseen. Vajaa puolet sähkölaitteisto-paloista saa alkunsa huonoista liitoksista jako- tai pääkeskuksissa, jakorasioissa tai kojerasioissa. Palamaan voi syttyä säh-kölaitteen tai -asennuksen vikaantunut komponentti. Sähköinen vika voi myös tuottaa niin paljon lämpöä, että lähellä olevat palavat aineet syttyvät. Ensimmäi-sestä viasta voi seurata tapahtumaketju, joka johtaa muiden komponenttien vi-kaantumiseen ja palon syttymiseen.

Lämpökuvaus on kunnossapidon väline Tyypillisesti sähkölaitteissa ja -laitteis-toissa paloon johtaneiden teknisten vikojen taustalta on löydettävissä puut-teellista tai jopa kokonaan laiminlyötyä kunnossapitoa.

Sähköturvallisuuslain mukaan säh-kölaitteiston haltijan on huolehdittava laitteiden kunnosta. Tässä ovat apuna määräaikaistarkastukset, kunnossapito-tarkastukset sekä huolto- ja kunnossapi-to-ohjelmat. Apuvälineenä näissä voi ol-la laitteiston säännöllinen lämpökuvaus. Normaalista poikkeavat lämpötila-arvot voivat paljastaa päällepäin näkymättö-miä vikoja, jotka muuten voisivat aiheut-taa suurempia vahinkoja.

Lämpötilapoikkeamia sähköjärjestel-

Lämpökuva paljastaa vikapaikan: Kytkinvarokkeen lähtöpuolella on suurempi lämpötilaero vaiheiden välillä kuin tulopuolella. Kuvan kuumin kohtakin on liitoksen lähellä.

KUNNONVALVONTA

missä voivat aiheuttaa esimerkiksi huo-not liitokset, erilaiset komponenttiviat, eristysviat, johdotusvirheet, alimitoite-tut komponentit sekä harmoniset yliaal-lot. Lämpeneminen voi johtua useasta eri syystä, ja siksi on sähkölaitteiston lämpökuvauksia tekevän henkilön käy-tännössä välttämätöntä tuntea termo-dynamiikan perusteet sekä laitteiston toiminta. Syyn selvittämiseksi on tehtä-vä muitakin mittauksia, joista tärkein on kuormituksen (virran) mittaaminen.

Lämpökuvausten suoritus- ajankohdat kunnossapidossaKunnossapidon lämpökuvausta täytyy suorittaa säännöllisesti. Kuvausväli riippuu kuvattavasta laitteistosta. Se tulisi kuvata ensimmäisen kerran heti käyttöönoton yhteydessä siten, että se on kuormitettuna. Tämän jälkeen lämpökuvauksia tehdään esimerkiksi 3 vuoden välein. Jos laitteiston ympäristö-olosuhteet ovat vaativat, voi olla järkevää tehdä kuvauksia useamminkin, jopa 6 kk välein.

Kriittiset kohteet, kuten suurivirtai-set keskukset tai lähdöt, pääkytkimet, kompensointiparistot, AL-liitokset, IV-keskukset ja muut vastaavat on syytä ku-vata useammin. Myös käytön keskeytys-ten kannalta merkittävät kohteet, kuten kriittisten lääkintätilojen sähkösyötöt

olisi hyvä kuvata useammin. Kuvattavat kohteet ja kuvausvälit kirjataan huolto- ja kunnossapito-ohjelmaan.

Sähkölaitteiston lämpökuvaus vaatii ammattitaitoaSähköjärjestelmiä kuvattaessa tärkeim-mät huomioitavat asiat ovat sähkötyö-turvallisuus, kuormitustasot sekä mi-tattavan kohteen emissiivisyys eli kyky säteillä lämpösäteilyä.

Sähkölaitteiston lämpökuvauksessa tutkittavat kohteet käydään järjestel-mällisesti läpi ja etsitään mahdollisia lämpötilapoikkeamia. Kun havaitaan on-gelmakohtia, kuten suuria lämpötilaero-ja samanlaisten komponenttien välillä, niihin tutustutaan tarkemmin.

Esteetön mittausnäkymä kohteeseen on lämpökameralla kuvattaessa tärkeää. Keskusten ja koteloiden ovet on avatta-va ja mitattavien kohteiden suojukset (kosketussuojat, pleksilasit ja muut vastaavat) on poistettava. Jos kohdetta kuvataan usein esimerkiksi kunnossapi-don seurannan vuoksi, suojiin voi porata pienet reiät, jonka kautta kohde saadaan kuvattua ja mitattua. Turvallisuuden li-säämiseksi sähkökeskuksiin on mahdol-lista asentaa myös lämpösäteilyä läpäi-seviä ikkunoita, jolloin lämpökuvauksen voi suorittaa ilman suoraa mahdollisuut-ta koskea jännitteisiin osiin.

Koska sähkökomponenttien lämpö-tilat ovat sidoksissa niiden kuormitus-virtaan, kuormitustilan määrittäminen on ensiarvoisen tärkeää suoritettaessa lämpötilojen tulkintaa. Kuvattavalla lait-teistolla tai laitteella tulisi olla normaa-likuormitus. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että sähkölaitteen lämpökuvauk-sessa tulisi kuormituksen olla vähintään 40 prosenttia maksimikuormituksesta ja sen tulisi olla ollut päällä vähintään puoli tuntia ennen kuvausta.

Parhaita mittaustuloksia sähkölait-teistossa saadaan heijastamattomista pinnoista kuten kumista, posliinista, useista eristeistä sekä maalatuista pin-noista. Alumiinikisko, kupari ja ruostu-maton teräs ovat suuren heijastuvuuden takia huonoja pintoja lämpötilan mitta-usta varten.

Lämpökamera mittaa kohteen lähet-tämää lämpösäteilyä ja kiiltävä pinta heijastaa kameraan myös muita ympä-ristön lämmönlähteitä. Mittaustulos ei siis tässä tapauksessa olekaan mitatta-van kohteen lämpötila.

Jos kuitenkin halutaan mitata esi-merkiksi keskuksen kiskoston lämpö-tilaa, mittaus voidaan tehdä sopivaan kohtaan liimatusta heijastamattomasta tarrasta. Kuvauskohtien lisäykset on luonnollisesti syytä tehdä jännitteettö-mänä revisiohuollon aikana.

5/2014 promaint 53

Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Vitikan mukaan lämpökuvauksen sertifioinnin avulla halutaan erityisesti karsia pois kuvien vääränlainen tulkinta. – Kuvaamisen voi suorittaa moni, mutta kuvien tulkinta vaatii erityisosaamista. Siinä moni tekee virheitä, vaikka suorittaakin kuvauksia.

ARI U

USI

TALO

54 promaint 5/2014

HENKILÖ- ja yritysarviointi SETI Oy on aloittanut sähkölaitteistojen lämpökuvaajien pätevyyden arvioinnin ja lämpökuvauspalveluja tarjoavien yritysten rekisteröinnin. Pätevyysluokkia on kaksi: LK 1 luokan pätevyystodistuksen omaava henkilön tulee olla itsenäiseen sähkötyöhön kykenevä sähköalan ammattilainen (KTMp 561/1996 11§). Hän voi suorittaa sähkölaitteiden lämpökuvausta itsenäisesti.

LK 2 luokan pätevyystodistuksen omaava henkilö ei ole sähköalan ammattilainen eikä näin ollen voi tehdä itsenäisesti sähkölaitteiden lämpökuvauksia. Hänellä tulee olla tarvittava tietotaito sähkölaitteistojen lämpökuvauksesta ja hänen tulee tehdä lämpö-kuvaus aina yhteistyössä sähköalan ammattilaisen kanssa.

Kyetäkseen tekemään luotettavia lämpökuvauksia ja lämpökuvien tulkintoja sähkö-laitteiston lämpökuvaajan tulee hallita useita eri asioita. Pitää ymmärtää termodyna-miikkaa ja lämmön siirron fysiikkaa puhumattakaan yleisestä sähkötekniikan ja säh-köteknisten järjestelmien tuntemuksesta. Pelkkä lämpökameran hankkiminen ei tee kenestäkään sähkölaitteiston lämpökuvaajaa.

Sähköinfo järjestää sähkölaitteistojen lämpökuvaajan koulutuksia. Seuraavien koulu-tusten ajankohdat ovat:

- Lämpökuvaajien sähkötyöturvallisuus 27.10.2014 ja 9.3.2015- Lämpökuvaustutkinto ammattilaisille 28.10.2014- Sähkölaitteiston lämpökuvaajan koulutus 24.2.2015

Sähkölaitteiston lämpökuvaajan pätevyydet

ENSIMMÄINEN lämpökuvan analysointi tehdään jo kuvaustilanteessa. Useimpien lämpökameroiden kuvat ovat myös siirret-tävissä tietokoneelle, jossa niitä voidaan käsitellä kameran ohjelmiston avulla. Kuvan tulkintaan ei voi antaa yleispätevää sääntöä; jokaisen lämpötilaeron syy on selvitettävä tapauskohtaisesti. Pienikin lämpötilaero voi kertoa mahdollisesta ongelmasta.

Kuvan tulkintaan on paneuduttava huo-lella. Vaarana on tehdä kalliiksikin tulevia vääriä johtopäätöksiä: Kuvan väriskaalan valinnasta johtuen saattaa normaalissa käyttölämpötilassaan oleva komponentti hehkua lämpökuvassa punaisena. Väri ei kuitenkaan itsessään kerro mitään kohteen lämpötilasta. Kuvassa (alla vas.) kuumim-pana näkyvä kohde on vain kyseisen kuvan

kuumin kohta, ei välttämättä ylikuumen-tunut!

Samoin saattaa ympäristöä korkeampi lämpötila olla laitteen ominaisuus, eikä vika (esimerkiksi lämpörele tai kontaktorin kela). Tästä syystä sähkölaitteistoja kuvaa-van henkilön onkin tunnettava sähkölait-teiston eri komponentit ja niiden sallitut lämpötilat.

Lämpökuvan analysointi on kuvauksen tärkein vaihe

Kirjoittaja on Sähköinfo Oy:n tekninen asiantuntija.

Kuvattavat kohteet ja kuvausvälit kirjataan huolto- ja kunnossapito- ohjelmaan.

(Vas.) Lämpökuvasta voi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä. Kuvassa vaiheen L1 suurempi kuormitusvirta näkyy johtimen ja sulakkeen lämpenemisenä. Lämpötilaero ja lämpenemä ovat silti sallituissa rajoissa, eivätkä vaadi toimenpiteitä.

(Oik.) Lämpökuvassa ympäristöään kuumempana näkyvä kohde ei sähkölaitteistossa välttämättä ole viallinen.

FLU

KE

5/2014 promaint 55

KUNNOSSAPITOFORUMIN JUURET juon-tavat 80-luvulle, jolloin Tehdaspalvelu-messujen kävijät täyttivät hallit. Messu-osastoille tuoduilla koneilla ja toiminnal-lisuudella haluttiin tehdä vaikutus niin tehtaiden työnjohtajiin kuin työnteki-jöihin. Vuosikymmenten kuluessa mes-sujen luonne on muuttunut enemmän verkostoitumistapahtumaksi ja vaikutus tehdään eri tavalla kuin ennen.

– Joka toinen vuosi järjestettä-vä KunnossapitoForum 2015 jatkaa Tehdaspalvelu-messujen perinteitä, mutta keskittyy vieläkin tiiviimmin kunnossapitoalan ytimeen ja asiantun-tijuuteen. Messutapahtuma rakentuu kolmen kattoteeman alle: tehokkuus, tieto ja turvallisuus. Luvassa on kuumia puheenaiheita ja paljon uusia innovaati-oita, muun muassa teollisen internetin ja mobiiliteknologian alueilta. Ennen kaikkea se on verkostoitumistapahtuma, jossa tavataan kollegoita ja vakuutetaan ostopäättäjät asiantuntijuudella, kuvaa tapahtumajärjestäjä Expomarkin myyn-tipäällikkö Juha Nyholm.

Suomen tärkein kunnossapidon ammattitapahtumaErityisesti prosessi- ja metalliteollisuu-den kilpailukyvyn parantamiseen kes-kittyvällä tapahtumalla halutaan nostaa kunnossapito esiin yhtenä teollisuuden kustannustehokkuuden merkittävimpä-nä tekijänä. Kunnossapitoon käytetään koko Suomen kansantaloudessa rahaa noin 24 miljardia euroa vuodessa. Kun-

nossapitoForum tuo saman katon alle tuhansia ostopäättäjiä, mikä tarkoittaa näytteilleasettajille paljon laadukkaita myyntitilaisuuksia ja kuumia liidejä jat-kojalostettaviksi. Viime tapahtumassa tehdyn kyselyn mukaan hankintapää-töksiin osallistuvista noin 8 prosenttia oli tehnyt messuilla ja 55 prosenttia aikoi tehdä päätöksen messujen perusteella. Nyholm kehottaakin näytteilleasettajia valmistautumaan tapahtumaan huolella.

– Hyvä ennakkomarkkinointi omalle verkostolle, messuosaston vetonaulan idearikas toteutus, aktiivinen messu-käyttäytyminen ja nopea jälkikontak-tointi ovat tärkeitä asioita onnistumisen kannalta.

Lisäarvoa tapahtumaan tuo Kunnos-sapitoyhdistys Promaint ry:n samaan ai-kaan järjestämä Tuotanto ja kunnossapi-to -kongressi, jossa huippuammattilaiset jakavat asiantuntijuuttaan ja kehittävät alan tulevaisuutta.

Ammattitaito ja asiantuntijuus esiinKunnossapitoForum2015 -tapahtu-massa nähdään ensi vuonna täysin uu-

denlainen messukattaus, johon kuuluu perinteisten messuosastojen lisäksi tuhti messuohjelmisto. Näytteilleaset-tajien ammattitaito ja asiantuntijuus nostetaan valokeilaan mahdollisimman tehokkaasti.

– Olemme halunneet uudella messu-kokonaisuudella tarjota vieläkin enem-män hyötyä niin messukävijälle kuin näytteilleasettajille mahdollistamalla asiantuntijuuden esiintuomisen parem-min ja tehostamalla myyjän ja ostajan kohtaamisia. Esimerkiksi meeting point -ennakkovaraustyökalulla voi sopia etu-käteen tapaamisia messualueelle. Asian-tuntijuus pääsee esille neljällä messu-halliin sijoitettavalla seminaarilavalla. Näytteilleasettajat voivat vaikuttaa osto-päättäjiin myös tietoiskuilla, työnäytök-sillä, uutuustuotteiden kujalla ja match making -tilaisuudessa. Perinteisen mes-suosaston lisäksi vaikuttamistilaisuuksia on nyt paljon enemmän ja niistä voi räätälöidä omanlaisensa kokonaisuuden, sanoo Nyholm.

KunnossapitoForum 2015 -tapah-tuman tavoitteena on yhdistää teolli-suuden eri toimialat ja kunnossapidon ammattilaiset. Tervetuloa!

Lisätietoja:Expomark OyJuha Nyholmkehityspäällikköpuh. 010 830 0802, gsm 050 585 4727juha.nyholm@expomark.fiwww.kunnossapito.fi

Uudistunut KunnossapitoForum yhdistää

kunnossapitoalan Kunnossapito on tärkeä tehokkuustekijä ja energiansäästäjä suomalaisessa teollisuudessa.

Suomessa käytetään kunnossapitoon kaikkiaan noin 24 miljardia euroa vuodessa. Alan tärkein ammattitapahtuma KunnossapitoForum2015 järjestetään Tampereella

25. - 26. maaliskuuta. Teollisuuden kunnossapidon uudistunut suurtapahtuma tarjoaa aitiopaikan verkostoitumiseen ja mahdollisuuden osallistua alan uudistukseen.

KunnossapitoForum tuo saman katon alle tuhansia ostopäättäjiä.

TAPAHTUMAT

MILLOIN MITÄ MISSÄ28.–29.10. Energiapäivä ja Energiakongressi 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus28.–30.10. Energia 2014 -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus11.–12.11. Kunnossapidon johtaminen ja kehittäminen (3 päivää) Rantasipi Airport, Vantaaja 19.11. - EFNMS tenttiin valmentava koulutus25.11. Painelaitetoimikunnan kokous Messukeskus, Pasila27.11. Tuotanto- ja kunnossapitojohdon Messukeskus, Pasila ajankohtaistilaisuus (Jäsenpäivä) 11.12. EFNMS:n kunnossapidon johtamisen sertifiointikoe Rantasipi Airport, Vantaa - (European Maintenance Management, Exam)

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

European Expert in Maintenance Management, Exam11.12.2014 Rantasipi Arport, Vantaa

Ohjelma8:15 Ilmoittautuminen ja kahvi8:50 Osa 1: Management and organization and Maintenance information systems (40/55 p)12:50 Lounastauko14:00 Osa 2: Reliability Performance of Production Plants and Methods and Techniques (30/45 p)17:30 Osa 3: Maintenance terms in the English language 1 hour18:30 Tilaisuus päättyy

Suorittaakseen kokeen hyväksytysti täytyy kukin osa läpäistä hyväksytysti vuoden aikana. Tenttejä järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja käytännössä on mahdollisuus osallistua kolmeen tenttitilaisuuteen ennen kuin ensim-mäisen tentin suoritukset vanhenevat. Osien 1 ja 2 kysymykset ovat suo-meksi. Osassa 3 on selvitettävä englanninkielisen tekstin sisältö ja perusaja-tus suomeksi. Osallistumismaksu on 500 €, EFNMS:n sertifikaatti 150 €.

Lisätiedot: matti.niemela@kunnossapito.fi

Muista!seuraava lehti (6/2014)

ilmestyy 9.12.,

aineistopäivä 25.11.

Erikoisteemoina:

- Tutkimus, koulutus

& tuotekehitys

- Tietojärjestelmät

- Pumput ja pumppaaminen

- Teollisuusputkistot

KUNNOSSAPITO FORUM

TEHOKKUUS • TIETO • TURVALLISUUS

2015TAMPERE 25.–26.3.2015

KUNNOSSAPITOFORUM 2015WWW.KUNNOSSAPITOFORUM.FI

KU PI

ILMOITTAUDU VIP-KLUBIIN NETISSÄ LOKAKUUN LOPPUUN MENNESSÄ!

Alan huiput kokoontuvat!

TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPIDON UUDISTUNUT SUURTAPAHTUMA.

TULE MUKAAN!

val

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200www.askalon.fi

ASKALON hallitsee kattavasti säätöventtiilien ja pyörivien koneiden

seurannan markkinoiden uusimmalla teknologialla.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota

yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi

huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan

dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden,

prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa.

He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

VENTTIIL IT

HUOLTO

ASKALON – Vahvaa ammattitaitoa säätöventtiilien valintaan ja venttiilihuoltoon

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin Engineering- kokonaisratkaisuihin.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden, prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa. He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

Olemme mukana Energia 2014 –messuilla Tampereella 28.-30.10.2014: tervetuloa ständillemme A600!

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200

58 promaint 4/2014

KIRJE KORJAAMOLLE Piirros Timo Mikama

Kyllä joku korjaa

Kukaan paikalla ollut ei tiennyt varavoimayksikön sijaintia.

JOKU HOITAA tämän. Joku korjaa pois. Joku siivoaa paikan. Onko Joku siis suomalainen nimi? Näin ei ole, mutta alussa olleet lauseet kuuluvat jokapäiväiseen toimintaamme. Työpaikallamme on yhteisiä tiloja, joiden kunnosta me kaikki olemme vastuussa. Tämä vastuu kannetaan kuiten-kin eri tavoilla.

Yleistä on, että työyhteisössä on tarkkoja ja huolellisia ihmisiä, jotka toiminnassaan ottavat kaikki muut huomioon. Mutta löytyy myös vä-hemmän tarkkoja ja vähemmän huolellisia, jotka eivät pidä esimerkiksi yhteisten työvälineiden varastoa järjestyksessä. Vaihdetun varaosan pak-kaus saattaa jäädä myös ajelehtimaan, eli odottamaan, että se mystinen joku korjaa roskat pois.

Yhteinen työväline jää käytön jälkeen pöydälle, vaikka sille on varattu oma säilytyspaikka. Kun tuli tuo puhelu, jossa pomo komensi hoitamaan heti toisen homman. Uutta tekemistä riittää, joten työkalun palauttami-nen paikalleen jää muiden hoidettavaksi.

Sama pätee myös työporukan yhdessä käyttämiin autoihin. Niihin tu-lee hiljakseen naarmu sinne ja lommo tänne, mutta kaikki käyttäjät ovat yksimielisiä, että niiden aiheuttaja on aina se kuuluisa joku.

Oma pelikenttänsä ovat Suomessakin yleiset vuosikymmeniä vanhat tuotantolaitokset. Niihin on tehty vuosien varrella erilaisia muutoksia, joiden dokumentointi on ajan saatossa jäänyt enemmän tai vähemmän rempalleen. Kohteiden ylläpitotoimenpiteet ovat olleet kokeneiden ka-verien muistin varassa. Niinpä ei ole yllätys, että vanhoilta laitoksilta löy-tyy mittauksia, joiden tarkka sijainti ei ole tiedossa. Se tiedetään, mistä putkesta mittausarvo tulee, mutta itse laite ei enää löydy, kun se Eikkakin lähti vuosi sitten eläkkeelle.

Tärkeämmillä tuotantolaitoksilla on varavoimayksikkö. Jos kaikki su-juu hyvin, sitä käytetään ainoastaan kerran vuodessa määräaikaisen toi-mintatestauksen yhteydessä. Testaus on nimetyn henkilön vastuulla. Jos kyseinen henkilö joutuu pidemmälle sairauslomalla tai vaikkapa avus-tamaan oman konsernin toisen yksikön investoinnissa, on pakko olla se joku, joka oman toimensa ohella hoitaa myös nimetyn henkilön tehtävät.

Niinpä ei ole ollenkaan ainutkertaista, että varavoimayksikön mää-räaikaistestaus on jäänyt suorittamatta useampanakin perättäisenä

vuotena. Lisäksi huhut kertovat, että huoltopalvelujen tarjoajia on käännytetty pois tehtailta, kun kukaan paikalla ollut ei tiennyt vara-

voimayksikön sijaintia.Myös normaaleissa toimisto-olosuhteissa kummittelee se joku.

Tyypillinen menettely on, että viimeinen poislähtijä sam-muttaa valot ja kahvinkeittimen, jos sellainen ylellisyys on

käytettävissä. Mutta mitä tapahtuukaan, jos aamun ensim-mäinen tulija löytää tilat valaistuna ja päälle jääneen kah-vinkeittimen kannusta pohjaan palanutta tervaa? Syyllistä etsittäessä kaikki vastaavat:

– En ollut viimeinen, kyllä sinne vielä joku jäi!Onko siis parasta aloittaa jokainen työviikko valitsemalla

viikon Joku?Tarkkailija

KONETEKNINEN KUNNOSSAPITO• Höyry- ja kaasuturbiinit • Energia- ja prosessiteollisuuden pumput SÄHKÖTEKNINEN KUNNOSSAPITO• Sähköasemat• Käyttöönotto- ja testauspalvelut

OTA YHTEYTTÄ, ME PALVELEMME!HENRY SOLLMANKonetekninen kunnossapitoPuhelin 09 617 3855henry.sollman@helen.fi

KARL-GUSTAV PHILSähkötekninen kunnossapitoPuhelin 09 617 5712karl-gustav.phil@helen.fi

KUNNOSSAPIDONHUIPPUOSAAMISTA.

PARASTA PALVELUAKONETEKNISEEN JA SÄHKÖTEKNISEEN KUNNOSSAPITOON.

LUBRICANTS.

TECHNOLOGY.

PEOPLE.

Täydellinen ratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin.

jäähdytyskompressoriöljyt

Vahva tutkimuksemme ja tuotekehityksemme, läheinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ja RENISO-kylmäkoneöljyjen erinomaiset ominaisuudet tarjoavat yhden parhaimmista ja kattavimmista tuotevalikoimista, josta löytyy mahdollisimman sopiva voiteluaine eri käyttöolosuhteisiin. Fuchs Oil Finland Oy, Wolffintie 36, 65200 Vaasa Puh. 020 7459 660, sähköposti: fuchs@fuchs-oil.fiwww.fuchs-oil.fi