kunnossapidon erikoislehtikkkkuuunnnnnnooossssssaaapppiiiiddddooonnn eerriikkkoooiiisssllleeehhhtttiipromaint

1/2015 www.promaintlehti.fi

”Turvallisuus on asenne”Eforan Mika Immonen kuvaa toimintatapaansa. SIVU 26

2 promaint 1/2015

SISÄLTÖKATSAUS

Robottiavusteisia menetelmiä käytetään yhä enemmän apuna generaattoreiden ennakoivassa kunnonvalvonnassa.

KÄDESSÄSI on KunnossapitoForumin teemanumero. Tapahtuma kokoaa alamme osaajat yhteen Tampereelle jakamaan kokemuk-sia ja oppimaan uutta. Siellä saamme myös päivityksen Promaint ry:n tuoreisiin muutoksiin.

Energian varastointi on haaste. Uusiutuvat energialähteet, eri-tyisesti aurinko- ja tuulivoima, eivät ole yhtä helposti hallittavia kuin vesivoima. Niitä tuotetaan, kun olosuhteet sallivat, mutta käy-tettävissä ei ole säädeltäviä patoluukkuja, kuten vesivoimassa. VTT on pitkään panostanut aiheen tutkimiseen ja tien päässä näkyy jo valoa.

Kun tavoitteena on suorittaa suunnitellusti viimeisen viiden vuoden aikana havaitut ja ker-tyneet kunnostukset sekä tehdä ennakoivasti parantavia toimenpiteitä samaksi ajaksi eteen-päin, huoltoseisokki ei ole ainoastaan tuotannon keskeyttäminen. Käytännössä kymmenen vuo-den operatiivisen toiminnan kattava Neste Oil Oy:n Porvoon jalostamon seisokki on suunnitel-tava huolellisesti, sillä toimenpiteiden onnistu-nut rytmittäminen ratkaisee. Tuhansien ulkopuolisten työntekijöi-den saapuminen on myös turvallisuushaaste. Ennakkosuunnittelu, koulutus ja asenne ratkaisevat.

Asenne ratkaisee myös Eforalla. Mika Immonen työskentelee projektipäällikkönä Eforan liiketoiminnan kehityksessä. Hän puut-tui keskustelussamme välittömästi käyttämääni termiin työturval-lisuus. Mikan mielestä on käytettävä ainoastaan sanaa turvallisuus, joka on aina mukana, siis kotona, matkoilla, töissä ja vapaa-ajan harrastuksissa.

Eforalla on panostettu käyttäjäkunnossapidon kehittämiseen. Sen avulla on saavutettu uutta moniosaamista, jolle on selkeää kysyntää. Suomen teollisuus tarvitsee lisää onnistumisia.

Maaliskuinen KunnossapitoForum pyrkii kattamaan tärkeän aiheen kokonaisuudessaan kahdessa päivässä. Hoidathan kuiten-kin oman kunnossapitosi ympärivuotisesti? Sillä varmistat parem-man olon ja myös tehokkaammat työpäivät.

Teksti Martti Hakonen

Kaksi päivää kunnossapitoa

Tuhansien ulkopuolisten työntekijöiden saapu-minen on myös turvallisuushaaste. Ennakko-suunnittelu, koulutus ja asenne ratkaisevat.

ANTT

I VER

KASA

LO

33

TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2015

1/2015 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, toimitus@omnipress.fi, www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, martti.hakonen@omnipress.fi Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi Ulkoasu HANK, hank@hank.fi Aineisto, tiedotteet promaint@omnipress.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset toimitus@omnipress.fi Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Henry Mikkonen, Oy SKF Ab, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

18Keskikokoisen 1 000 celsiusasteessa käytettävän uunin energiakulut voivat nousta reilusti yli 100 000 euroon vuodessa.

22

Neste Oil Oy:n Porvoon jalostamon huoltoseisokki kestää neljä viikkoa. Sen suunnittelu on aloitettu kaksi vuotta sitten.

5 Minne menet, kunnossa- pitäjä, kysyy Promaint ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Palsola

6 Alan uutisia

12 Energiaverkot on yhdistettävä

18 Porvoon jalostamolla suoritetaan täyshuolto

22 Teollisuusuunien energia- tehokkuutta voidaan parantaa

26 Moniosaaminen kunniaan, muistuttaa Mika Immonen Eforalta

30 Elinjaksotuottolaskenta ohjaamaan kunnossapito- investointeja

33 Robotti tarkastaa generaattorin toimintakunnon

36 Kunnossapidossa tapahtuu

38 KunnossapitoForum, (Käännä lehti!)

KunnossapitoForumissa on useita työturvallisuusnäytöksiä.

http://promaintlehti.fi/tracker/?link=http://www.fuchs-oil.fi

NÄKÖKULMA

Mihin menet, kunnossapitäjä?

1/2015 promaint 5

Kunnossapitäjä on tänään erikois-osaaja ja samalla yleisosaaja.

TÄMÄN VUODEN huollot siirretään ensi vuoteen, investoinnit jäädyte-tään, vain välttämättömät työt tehdään, se on globaali markkinatilan-ne semmoinen, siinä liiketoiminnan budjettiohjeistus viime vuodelta. Ja sama tapahtui sitä edeltävänä vuonna. Mihin on unohtunut Life Cycle Cost – elinkaaren kustannukset – käyttöomaisuuden optimaa-linen hallinta strategisena johtamistapana? Näin on kunnossapitäjän rooli globaalissa kilpailussa heilahdellut, tuloksen tekijästä säästöjen mestariksi.

Millainen on teidän henkilöstön korvaussuunnitelma, miten olette varautuneet henkilöstön poistumaan? kuului auditoijan kysymys.

Mikä suunnitelma, rekrytointikielto ollut voimassa vuodesta 2008, eikä muuta ole näköpiirissä, oli vastaus siihen.

Kun ollaan tiukoilla, niin ollaan. Liikevaihdon sakatessa korjaus-toimia on tehtävä. Kaikenlaista säätöä on meneillään. Kun ollaan tosi tiukoilla, tyhjästä pitäisi nyhjäistä.

Miten suomalainen kunnossapitäjä on sitten pärjännyt tämän la-man aikana?

Taantuma ei tarkoita, että kaikilla menisi yhtä huonosti. Yksi suljettu tuotantolinja tarkoittaa toiselle linjalle kovempia käytettä-vyysvaatimuksia. Meillä on tuotantoyksiköitä, jotka tekevät uusia tuo-tantoennätyksiä. Hommat on hoidettu hyvin. Uutta teknologiaa on otettu käyttöön ja osaamista uudistettu, työpaikkojakin on syntynyt.

Tietotekniikan ja varsinkin mobiiliteknologian käyttösovellukset ovat lisänneet tuottavuutta. Kunnossapitäjä on tänään erikoisosaaja ja samalla yleisosaaja, hallitset vaativat ennakkohuollon mittausme-netelmät, analysoit hyvin ristiriitaista mittaustietoa ja samalla osaat asentaa ja vaihtaa laitteen kuin laitteen. Nuorilla kunnossapitäjillä on haastava ja mielenkiintoinen tekninen ura edessään. He ovat suoma-laisen teollisuuden tulevaisuuden tuloksen tekijöitä.

KunnossapitoForum 2015 tarjoaa meille ikkunan alamme tilaan tänä päivänä, tule siis Tampereelle.

Ilkka PalsolaKirjoittaja on kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen puheenjohtaja.

UUTISPUTKESTA

Promaint ry:n toiminnanjohtaja vaihtuuKUNNOSSAPITOYHDISTYS Promaint ry uudistuu edelleen. Uusi, kokenut alan ammattilainen on valittu toiminnanjoh-tajaksi ja nimitys julkistetaan KunnossapitoFoorumissa 25.–26.3.2015 Tampereella.

Tapahtumassa päästään myös tutustumaan uusittuun yhteistyömalliin Expomark Oy:n kanssa. Kunnossapitoalan messut ja kongressi on yhdistetty kokonaisvaltaiseksi, sisällöl-tään aiempaa korkealaatuisemmaksi ja kiinnostavammaksi tapahtumaksi.

Kuluvan vuoden alussa uudistettiin koulutustoiminta. Sii-nä päästiin uuteen alkuun tammikuussa 2015, kun Promaint ry:n koulutuspalvelut siirtyivät AEL:n vastuulle pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Matti Niemelän siirtyessä vetämään kunnossapidon koulutustoimintaa.

– Kumppanuusjärjestelyyn päädyttiin, sillä yhdistys haluaa voimakkaasti kehittää alan koulutusta tavoitteena kattava, tarpeita vastaava kokonaisuus, joka huomioi myös euroop-palaiset vaatimukset. Tähän työhön yhdistyksen omat resurs-sit eivät olisi riittäneet, joten kumppaniksi haettiin koulu-tukseen erikoistunut toimija, kertoo yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Tommi Karjalainen.

Promaint ry on parin viime vuoden aikana käynyt läpi mittavan muutosprosessin. Uuden toiminnanjohtajan nimi-tys on huipennus tälle prosessille.

– Muutosten tavoitteena on parantaa yritys- ja henkilöjä-senten palveluita rakentamalla yhteistyötä valittujen kump-paneiden kanssa. Osa uudistuksista on vasta alkuvaiheessa ja on odotettavissa, että tulokset tulevat näkymään jäsenistölle aiempaa laadukkaampina palveluina jo kuluvan vuoden aika-na. Kaikki tutut palvelut sisältyvät jatkossakin yhdistyksen yri-tys- ja henkilöjäsenyyksiin, täydentää Karjalainen.

Uudistusten johdosta kevään koulutustarjonta tulee pai-nottumaan loppukeväälle. Nämä koulutukset tulevat alkuun pääsynsä jälkeen löytymään jatkossakin Promaint-lehdestä ja nettisivuilta Promaint–AEL -koulutuksina.

Muutokset käynnistyivät yhdistyksen yritysjäsenyyden uudistamisella syksyllä 2012. Silloin yritysjäsenyyskonseptin sisältöä täydennettiin sisällyttämällä jäsenyyteen kustannus-tehokas kokonaispaketti yhdistyksen vanhoja ja uusia palve-luita.

Seuraavaksi Promaint- ja MaintWorld-lehtien kehittämi-seksi solmittiin yhteistyösopimus Keskisuomalainen-konser-niin kuuluvan Omnipress Oy:n kanssa, joka otti vastuulleen lehtien kustantamisen. Lehtiä tehnyt henkilöstö siirtyi yhdis-tyksestä Omnipress Oy:n palvelukseen.

– Tällä järjestelyllä lehtien sisältöä ja ulkoasua saatiin nopeasti muokattua entistäkin mielenkiintoisemmiksi ja luettavimmiksi positiivisin palauttein, toteaa Karjalainen.

Uudistusten myötä Promaintin ja yhdistyksen operatiivi-sen yhtiön, KP-Media Oy:n, henkilöstömäärä on vähentynyt merkittävästi.

– Promaint tuottaa jäsenistölleen kaikki samat palvelut, mutta aiempaa laadukkaammin ja tehokkaammin. Tämä on tehty mahdolliseksi yhdistämällä Promaintin henkilöstön pitkäaikainen kokemus ja osaaminen valittujen kumppanien erikoisosaamiseen omilla toimialoillaan, päättää Karjalainen.

Sovitaanko tapaaminen?

Hei!

”Alan ja seudun tärkeimmät ihmiset ja yritykset

yhdessä tilassa, yhdellä reitillä, yhdellä kertaa.”

Mikä ontoimialanne?

Huippuasiantuntija luennoi Tampereella

VÄRÄHTELY- ja äänimittauksen sekä signaalinkäsittelyn huip-puasiantuntija Robert Randall pitää luentopäivän Tampereen Teknillisellä Yliopistolla maa-nantaina 30. maaliskuuta, luen-tosalissa K1702. Luentopäivä käsittää kolme eriaiheista luen-toa, klo 11-12, klo 14-15 ja klo 15:30-16:30. Luentosali sijaitsee TTY:n Konetalon ala-aulassa, Korkeakoulunkatu 6, Tampere. Tilaisuus on maksuton.

Robert Randall on työskennellyt teollisuudessa, professo-rina useissa yliopistoissa sekä myös mittalaite- ja ohjelmisto-valmistaja Bruel & Kjaer:lla. Hän on myös kirjoittanut jo klas-sikoiksi muodostuneita värähtelysignaalin käsittelyn kirjoja.

Tilaisuuden järjestää TTY/Materiaaliopin laitos. Tieduste-lut ja ilmoittautumiset tilaisuuteen: juha.s.miettinen@tut.fi.

Windows Server 2003 -tuki päättyyALKAEN 14.7.2015 tietoturvakorjauksia ei enää toimiteta Windows Server 2003:n eri versioille. IT-infrastruktuurin tie-toturvan säilyttämiseksi ja nykyaikaisempien alustojen tarjo-amien hyötyjen saamiseksi, kannattaa viimeistään nyt ryh-tyä toimiin ja siirtää työkuormat tuetuille alustoille.

Tukemattomat ohjelmistot sisältävät vakavia liiketoimin-tariskejä. Yksikin päivittämätön palvelin voi haavoittuvuudel-laan vaarantaa koko infrastruktuurin. Lisäksi monet viran-omaiset edellyttävät ohjelmiston korjauspäivityksiä osana standardejaan. Tukemattomien ohjelmistojen käytöllä voi siten olla kalliita seurauksia.

Niin virtualisoidut kuin fyysiset Windows Server 2003 -rat-kaisut ovat haavoittuvia tuen loputtua eivätkä ne välttämät-tä läpäise eri palveluiden vaatimuksenmukaisuutta koskevia tarkastuksia. Päivittämättömien palvelinten pelkkä virtuali-sointi tai siirtäminen pilveen ei korjaa puutteita ja tietoturva-riskejä. Migraatio modernimpaan on ainoa ratkaisu.

Käyttäjät, jotka siirtyvät nykyaikaisemmille alustoille, kuten Windows Server 2012 R2, Microsoft Azure, tai Office 365, hyötyvät paremmasta suorituskyvystä, kevyemmästä ylläpidosta sekä ketteryydestä. Uudemmat ratkaisut tarjo-avat tuoreimman teknologian hyödyt, kuten entisten manu-aalisten prosessien automati-sointimahdollisuuden, turvalli-semman alustan ja täysin uusia palveluita. Lisäksi hybridi-infra-struktuuri vähentää suoria kus-tannuksia tuottamalla palvelut siellä missä se on vaatimusten mukaista ja kustannustehokasta.

KÄYNNISSÄPITOtuotannon ja kunnossa pidon yhteistyötä

Suunnitelmallinen ja tehokas käynnissäpitotoiminta edellyt-

tää laitteiden kriittisyyden tuntemista sekä järjestelmällistä

vika- ja häiriöseurantaa. Huolto-ohjelmien vaatimien

hallittujen tuotantoseisokkien pitää perustua analysoituun

tietoon. Tiedon lähteinä toimivat mm. tuotantoraportit,

kunnonvalvontamittaukset, tiedot keskimääräisistä vikavä-

leistä ja vikojen luokittelusta. Tuloksellinen toiminta edel-

lyttää käytön ja kunnossapidon saumatonta yhteistyötä.

Tilaisuus antaa perustiedot ja valmiudet kunnossapi-

to- ja huolto-ohjelmien suunnitteluun ja päivittämiseen

tuotannossa ja kunnossapidossa toimiville henkilöille.

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

www.promaint.net > koulutus

(EFNMS: Maintenance Management)

Laitoksen käyttövarmuuden ylläpito ja kunnossapidon

kehittäminen vaatii syvällisiä tietoja useilta eri osa-alueilta.

Valmennusohjelman tavoitteena on, että osallistujat

pystyvät aikaisempaa paremmin kehittämään yrityksensä

tuotantotehokkuutta ja vastaamaan ikääntyvän laitekan-

nan ja yhä niukkenevien resurssien asettamiin haasteisiin.

Osallistuja saa myös hyvän valmiuden EFNMS:n kunnossa-

pidon johtamisen sertifiointikokeeseen.

Valmennus koostuu kolmesta lähipäivästä sekä niitä tuke-

vista e-learning-osuuksista. Ohjelma noudattaa EFNMS-

sertifioinnin taustalla olevia eurooppalaisen kunnossapidon

johtamisen osaamisvaatimuksia.

Robert Randall.

Migraatio modernimpaan on ainoa ratkaisu.

UUTISPUTKESTAUUTISPUTKESTA

Neste Oil toi bunkrauslaivan HelsinkiinBUNKKERILAIVA M/T Lotukselta voi tanka-ta keskitisle-laatuista polttoainetta laivasta laivaan Helsingissä. Neste Oilin tarjoama pal-velu on saatavilla Eteläsatamassa, Länsisata-massa ja Vuosaaren satamassa.

Polttoaine on Neste Oilin kehittämää DMB- meridieselöljyä, joka täyttää rikkidirek-tiivin vaatimukset. Tankkaus tapahtuu kylki kylkeen ajettujen laivojen välillä letkun avulla turvallisesti ilman vuotoja.

– Etuna on mahdollisuus tankata suuri määrä polttoainetta nopeasti. Kapasiteet-ti ei ole ongelma M/T Lotuksella. Alus käy täyttämässä varastonsa reilun viikon välein

Porvoon jalostamollamme. Mahdollisuus tankata laivasta korvaa myös lukemattomia säiliöautojen käyntejä, sanoo Neste Oilin suoramyynnin johtaja Olli Vesamo.

Neste Oil on aikarahdannut M/T Lotuksen ruotsalaiselta Sirius Shippingiltä. Alus aloitti bunkraustoiminnan vuodenvaihteessa. M/T Lotus on lähes 90 metriä pitkä kaksoisrunkoi-nen tankkeri, jonka lastikapasiteetti on yli 4 000 kuutiometriä.

Maailmalla hyödynnetään paljon laivasta laivaan tankkausta, mutta Suomessa käytän-tö ei ole aiemmin ollut yleinen.

Kauko-ohjattavat kopterit syntyvät 3D-tekniikalla 3DEXPERIENCE-YHTIÖNÄ tunnettu ohjelmistoyritys Dassault Systèmes ker-too Parrotin käyttävän SOLIDWORKS Industrial Design -ohjelmistoratkaisuaan kauko-ohjattavien helikoptereiden suun-nittelussa. Parrot kehittää ja myy langat-tomia tuotteita kuluttaja- ja ammattilais-käyttöön. Dassault Systèmesin tekniikka tarjoaa Parrotille loistavan, pilvipalvelui-hin pohjaavan suunnittelutyökalun, joka tekee suunnittelutiimien yhteistyöstä entistä saumattomampaa.

– SOLIDWORKS Industrial Design -sovellus edustaa suunnittelu- ja muotoi-lutyökalujen uutta sukupolvea. Sovellus auttoi meitä luomaan innovatiivisia rat-kaisuja koptereihimme ennätyksellisen nopeasti, kertoo Parrotin perustaja ja toi-mitusjohtaja Henri Seydoux.

SOLIDWORKS Industrial Design julkais-tiin SOLIDWORKS World 2015 -seminaa-rissa Yhdysvalloissa helmikuussa.

UUTISPUTKESTA

Tervetuloa osastollemme 520 KunnossapitoForum-

messuilla Tampereella 25.-26.3.2015.

Olemme kasvattaneet huoltopalvelutarjontaamme en-

tisestään. Sulzerin omien tuoteperheiden lisäksi huollamme

ammattitaidolla myös tyhjöpumput, muiden valmistajien

keskipakopumput ja sekoittimet, turbiinit, kompressorit sekä

mekaaniset tiivisteet. Suurnopeuskompressorien sekä keskipa-

ko- ja tyhjöpumppujen suorituskyvyn varmistamme moderneilla

koeajoasemillamme.

Nykyaikaiset huolto- ja varaosakeskuksemme ovat

aina lähellä vastaamassa tarpeisiinne nopeasti vuorokau-

den ympäri tuotteen koko elinkaaren ajan. Tavoitteemme

on tehostaa asiakkaidemme prosessien käytettävyyttä,

luotettavuutta ja turvallisuutta huomioimalla samalla myös

kestävän kehityksen periaatteet.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 Kotka

Puh. 010 234 3333

www.sulzer.com/

Sulzer-Pumps-Finland

Monipuolinen kumppani laitehuoltoon

Pulsaatiovaimennin tasoittaa painepiikkejä ja prosessivirtauksia

MODERNIEN prosessilaitosten tavoitteena on turvata sujuva toiminta ja välttää häi-riötilanteita. Yksi häiriöistä voi olla pump-paamiseen liittyvä pulsaatio, joka on syr-jäytyspumppujen yleinen ongelma ja voi aiheuttaa kovaa ääntä ja värähtelyä putkilin-jastossa. Ajan myötä tämä voi johtaa jopa putkirikkoon.

Flowrox Expulse™ on joustava, putkilin-jaan asennettava pulsaatiovaimennin, joka tasoittaa putkilinjastojen tärinää, proses-sin painehuippuja ja epätasaisia virtauksia. Tuotteessa on kaksinkertainen letkuraken-ne, joka koostuu joustavasta sisäletkusta ja vahvistetusta ulkoletkusta. Kerrosten välissä

on paineistettua ilmaa. Rakenteensa ansios-ta se absorboi jopa 90 prosenttia pulsaati-osta - tietyissä olosuhteissa vielä enemmän. Vaimennin säästää myös pumppausenergi-aa, kun tärinä vaimenee ja paine varastoi-tuu väliaikaisesti sisäletkuun.

Flowrox Expulsessa ei ole rikkoutuvia kalvoja tai sisäkumeja. Se kestää kulutusta, korroosiota ja useimpia kemikaaleja. Näi-den ominaisuuksien ansiosta vaimenti-men käyttöikä on pidempi kuin kilpailevilla ratkaisuilla. Se puhdistaa itsensä jokaisen sykähdyksen yhteydessä, joten se ei kerää saostumaa tai kiintoainetta itseensä. Jous-tavuutensa ansiosta Vaimennin kestää put-kiston pienet linjauspoikkeamat ja luo jous-tavan liitoksen pumpun ja putkiston välille.

Vaimennin vähentää myös hakkaavaa voimaa putkilinjastossa ja säästää näin pumpun laakereita ja vaihdelaatikkoa pidentäen niiden käyttöikää. Se on helppo asentaa kaikkiin pulsaatiota aiheuttaviin pumpputyyppeihin pumpun valmistajasta riippumatta.

Lisätietoja: www.flowrox.com

60Tanskassa noin

60 prosenttia talvikuukausien

energian- tuotannosta

saadaan tuulesta.

UUTISPUTKESTA

Teollisuushydrauliikan asiantuntemusta30 vuoden kokemuksella Suomessa.

www.hydac.fi

Asiakastyytyväisyys on tärkein tavoitteemme jasen toteutamme korkealaatuisilla tuotteilla,projektiosaamisella, jatkuvalla tuotekehitykselläsekä paikallisella ja globaalilla asiakaspalvelulla.

Suomessa palvelemme asiakkaitamme Vantaalla ja Tampereella sekä laajan HYDAC PARTNER –verkos-tomme kautta.

Suomi saa uutta kilpailua metalli- ja muovimaaleihinSHERWIN-WILLIAMS aloittaa metalli- ja muovimaalien myynnin teollisuudelle myös Suomessa. Se on toiminut tääl-lä puupuolella jo 50 vuotta Becker Acroma nimellä ja vuo-desta 2010 alkaen nykyisellä nimellä.

Yritys on perustettu vuonna 1866 ja se on Yhdysvaltalto-jen suurin ja maailman kolmanneksi suurin maalialan yritys. Sherwin-Williamsin palveluksessa on noin 40 000 ammatti-laista ympäri maapalloa kuudella mantereella.

Sherwin-Williamsilla on laaja tuotevalikoima ja monipuoli-nen tekninen palvelu. Käytettävissä on 150 vuoden kokemus, maailman laajuinen tuki ja tekninen tietämys niin pienem-mille verstaille kuin kansainvälisillä markkinoilla toimiville vientiyrityksille. Yhtiön Suomen toimipiste on hyvien liiken-neyhteyksien varrella Helsingissä lähellä Kehä III:sta.

www.sherwin-williams.eu

Joko luet uutiskirjettämme?SEKÄ Promaint-lehti että Maintworld-lehti julkaise-vat säännöllisesti uutiskirjeet. Oletko niiden tilaaja? Mikäli et ole seurannut niitä, mutta haluat saada ne jatkossa, käy suorittamassa tilaukset molempien leh-tien kotisivuilla, osoitteet siis www.promaintlehti.fi ja www.maintworld.com. Tilaus ei maksa mitään ja tarvittaessa se on helppo peruuttaa. Tee tilaus niin pysyt ajan tasalla alamme kuulumisissa.

Nortonilta uusi Vulcan-hiomatuotteiden valikoima teollisuudelleSAINT-GOBAIN Abrasivesin uusi Norton Vulcan -valikoima katkaisu-, hioma-, lamelli-, ja timanttilaikkoja tarjoaa ratkai-sun kaikkiin teollisuuden tarpeisiin. Vulcan on monipuolinen ratkaisu, joka tuo tehoa, käyttöarvoa ja -mukavuutta.

Uusi Vulcan lamellilaikkojen (R842) valikoima korvaa alku-peräisen tuotteen (R822), tarjoten metallin- ja purseenpois-toon, muotoiluun ja teroitukseen paremman tehon erittäin kilpailukykyisellä hinnalla. Sitä on saatavilla kartiomaisena ja tasaisena sekä kuitu- että muoviselällä koossa 115, 125 ja 180 mm ja usealla eri karkeudella.

Leikkaavat ja hiovat Vulcan-laikat asettavat suorituskyvyn standardin perinteistä alumiinioksidista jyvää käyttävälle teknologialle ja tarjoavat optimaalisen hinta-laatusuhteen kaikissa lentokoneteollisuuden, autotehtaiden, valimoiden, tuotannon, telakoiden ja rakennusteollisuuden teräs-, ruostu-maton teräs-, valuteräs- ja kivisovelluksissa.

Vulcan timanttilaikkojen valikoimassa tuotteilla on pitkä käyttöikä ja ne tarjoavat erinomaisen katkaisunopeuden kai-kentyyppisille rakennusmateriaaleille betonista asfalttiin ja kaakelilaatoista luonnonkiveen.

Lisätietoja: www.sgabrasives.com

Vulcan timanttilaikkojen valikoimassa tuotteilla on pitkä käyttöikä ja ne tarjoavat erinomaisen katkaisunopeuden.

12 promaint 1/2015

Jos ekonomistit olisivat saaneet päättää, asuisimme yhä luo-lissa ja heittelisimme jäniksiä kivillä, VTT:n johtava tutkija, dosentti Pasi Vainikka nau-rahtaa. Teekkarihuumori on

tallella, mutta mies vakuuttaa, että ei ole energia-asioissa friikki eikä yhden asian puolestapuhuja.

– Suhtaudun myötämielisellä uteliai-suudella moniin vaihtoehtoihin, mutta fakta on, että erityisesti aurinkoenergian osuus kasvaa maailmanlaajuisesti lähi-vuosina, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi Fortumin, jossa aurinkoenergia on jo nyt pääpainopistealueena.

– Erityisesti Aasiassa käynnistyy tu-hansien megawattien voimaloita.

– Tiedossamme kuitenkin on, että aurinko- ja tuulienergiaa on saatavilla liki rajattomasti, hän sanoo, mutta huo-mauttaa, että pelkkä tietoisuus energia-lähteen riittävyydestä ei ole tarpeeksi. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa on osattava ottaa huomioon tuotannon epätasaisuus vuorokauden ja vuodenai-kojen vaihtelujen mukaan. On opetelta-va pistämään energiaa varastoon.

– Kun aurinkoa ja tuulta on vähintään

50 prosenttia järjestelmästä, tarvitsem-me isoja vuorokauden sisäisiä siirto-operaatioita ja kausisiirto-operaatioita, Vainikka sanoo ja toteaa, että esimerkik-si Suomessa kesällä syntyvää aurinko-energiaa voisi varastoida synteettiseen maakaasuun talvikuukausien varalle.

– Olemassa oleva kaasuverkko sopisi hyvin varastoksi, joka olisi integroitu muihin energiasektoreihin. Kausivaras-to olisi toiminnassa erityisesti vuoden ensimmäiset, pimeät kuukaudet.

Tarvittavat teknologiat ovat periaat-teessa olemassa, vaikka varastoja ei vielä olekaan valmiina. Niitä on kuitenkin tulossa.

– Rakenteilla oleviin LNG-termi-naaleihin on mahdollista varastoida merkittäviä määriä kemiallista energiaa, Vainikka sanoo.

Osa tuotannosta menee hukkaanTärkeintä Vainikan mukaan on ymmär-tää, mistä uusiutuvien energiajärjestel-mien hinta muodostuu.

– On poliittisesti tärkeää olla oma-varainen oman maan sisällä, hän sanoo huomauttaen, että sähkön lopullinen hinta, euroa per kWh, muodostuu nel-

jästä osasta. Primäärituotanto on laskel-massa ensimmäisenä.

– Kun investoit tuuliturbiiniin tai au-rinkovoimalaan ja lasket käyttöajan tuo-tannon, saat primaarituotantokustan-nuksen, Vainikka opettaa. Hän korostaa, että kustannusoptimointia tavoiteltaes-sa on hyväksyttävä, että osa tuotannosta menee hukkaan.

– On aikoja, jolloin syntyy paljon aurinko- ja tuulienergiaa yhtä aikaa. On myös aikoja, jolloin ei paista eikä tuule. Tuotanto on purskeista, mutta kaikkea ei kannata ostaa eikä ottaa varastoon, hän sanoo todeten, että hukkaan heite-tyn energian arvon voi laskea.

– Tuotannonleikkausta tarvitaan vähemmän maantieteellisesti isolla alueella. Tulee kalliimmaksi vaatia oma-varaisuutta yksittäiseltä maakunnalta kuin yksittäiseltä maalta tai maanosalta, Vainikka sanoo ja muistuttaa, että myös varasto-operaatioista tulee aina häviöitä. Myös varastoinvestoinnit maksavat.

– Varakapasiteetti on laskettava jär-jestelmään mukaan. Silloin puhutaan tilanteesta, kun ei tuule eikä paista. Varastoa ei kannata Vainikan mukaan mitoittaa yli tietyn raja-arvon.

Energian tuotantomuoto on arvovalinta

Uusiutuvan energian tuotanto on purskeista, joskus tuulee ja paistaa, joskus ei. – On hyväksyttävä, että osa tuotetusta energiasta menee hukkaan ja taivaan tuuliin,

dosentti Pasi Vainikka sanoo. Kaikkea ei kannata varastoida, mutta avointa kauppaa pitää tehdä. Ensiarvoisen tärkeää on energiaverkkojen rakentaminen.

Teksti ja kuva Hannele Koskinen

ENERGIATEKNIIKKA

Ihmiset päättävät itse

Pasi Vainikan mukaan on poliittisesti tärkeää olla omavarainen oman maan sisällä. – Varakapasiteetti on laskettava järjestelmään mukaan. Myös varastoinvestoinnit maksavat, hän sanoo.

– Tuulen ja auringon tuotantoa mal-linnetaan sääperustaisesti, mutta opti-miratkaisussa pyritään yleensä minimoi-maan energianvaraston koko.

Kustannuksia syntyy myös energian siirrosta, hän sanoo ja ottaa Suomen nä-kökulmasta esimerkiksi isot siirtoyhtey-det Ruotsiin ja Viroon.

– Ne maksavat, ja ovat osa sähkön lo-pullista kustannusta. Olen tavannut sa-noa, että koko järjestelmän kustannuksia energiavarastoineen voi yksinkertaistaa siten, että laskee auringon ja tuulen tuotantokustannusten päälle noin 30 prosenttia.

Vainikka muistuttaa, että uusimpi-en tutkimusten mukaan uusiutuvasta energiasta tulee halvin energiantuotan-tomuoto viimeistään kymmenen vuoden sisällä.

– Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä on mahdollinen. Edullista se näyttäisi olevan esimerkiksi Koillis-Aasiassa, hän siteeraa vastikään julkaistua selvitystä.

– Jos joku vielä hairahtuu sanomaan, että aurinko- ja tuulivoima eivät ole kus-tannustehokkaita, niin väittäisin, että puhujalla on vanhentuneet tiedot.

Halpenemisella on rajansaPasi Vainikan mukaan energianlähteellä on taloudellisesti huomattavasti enem-män merkitystä kuin asian tiimoilta käy-tävissä keskusteluissa usein annetaan ym-märtää. Hän toteaa, että laskennallinen totuus aurinkoenergian kohdalla on aika yksinkertainen: Kun kapasiteetti kaksin-kertaistuu, hinta putoaa 20 prosenttia.

– Käytössä on nyt noin 140 GW:n verran aurinkokennojen tuottamaa energiaa. Seuraavan paneelin valmista-minen maksaa jotakuinkin 50 senttiä per watti. Voidaan olettaa, että suunta jat-kossakin seurailee selkeää logaritmista asteikkoa, hän sanoo ja piirtää esimerkin fläppitaululle huitaisemaansa graafiseen kuvaajaan.

– Kun kapasiteetti oli sata, on hinta ollut 60-70.

– Jos vertailet esimerkiksi litteiden näyttöjen hintakehitystä, ’learning trate’ on 20 prosenttia tai vähän päälle. Kun ryhdytään massatuottamaan, tuotan-tolinjat automatisoituvat ja tuotantoon käytettävien materiaalien määrää opti-moidaan, hinnat halpenevat, Vainikka sanoo ja toteaa, että saman vertailun voi tehdä autojen valmistukselle.

Samoin perustein voidaan tarkastella myös aurinkosähkön tuotantoa. Vaini-

1/2015 promaint 13

kan mielestä on perusteltua olettaa, että hinta putoaa entisestään.

– On kuitenkin muistettava, että puo-let kustannuksista syntyy, kun joku vie laitteet katolle, värkkää kennot paikal-leen ja yhdistää järjestelmän verkkoon. Työkustannuksiin ei voi vaikuttaa, joten halpenemisella on rajansa.

Uutta on, että ihmiset itse päättävätJää nähtäväksi, voiko energia-asioissa tulla eteen samankaltainen brändi-ajattelu kuin on esimerkiksi autoalalla: yksi järjestelmä on toista imagollisesti arvokkaampi ja arvostetumpi.

– Uutta on, että päätöksen teko on siir-tymässä kunnallisilta monsteriyhtiöiltä ihmiselle itselleen. Siinä on puolin ja toi-sin sulattelemista, ja muutoksen myötä syntyy ongelma ja hassu tilanne uusiutu-ville energiajärjestelmille myönnettävien tukien suhteen, Pasi Vainikka sanoo.

– Tuista pitää puhua, jos katsot ny-kyistä kapasiteettia, hän sanoo ja viittaa Fingridin voimajärjestelmätilaa kuvaa-vaan sivuun.

– Sähkön kulutus on Suomessa tällä hetkellä keskimäärin 11, huippukulutuk-sen aikana 15, gigawattia. Ongelma on sähkön hinta, joka nykyisellään on enim-mäkseen alle 40 euroa MWh. Sillä rahal-la ei rakenneta yhtään uutta kapasiteet-tia, mutta silti Suomeen suunnitellaan ydinvoimaa, jonka sanotaan maksavan 60 euroa MWh, Vainikka ihmettelee.

– Miksi tehdään investointeja, joissa sähkön hinta on yli sen, mitä se sähkö-markkinoilla on?

Hän vastaa itse ja perustelee päätel-määnsä olemassa olevien energiajärjes-telmien rakenteella.

– Miten sotien jälkeen rakennettu vesivoima on syntynyt Suomeen? Kuka sen on rakentanut, kenen rahoilla? Jos harpataan nykypäivään ja ydinvoimaan;

mikä on ydinvoimalaitosten omistus-pohja, hän kysyy.

– Pyöritteleepä näitä miltä suunnalta tahansa, järjestelmistä on vähintään kaksi kolmasosaa ostettu verovaroin. Jos mennään yhteistuotantoon ja kau-kolämpöön, niin sielläkin laitokset ovat kunnallisten energiayhtiöiden omis-tuksessa. Ne tuottavat sähköä ja kauko-lämpöä. Sähkön hinnalla ei sinänsä ole merkitystä, koska kaukolämmön hinta on korkea. Puolet pientaloista investoi kaukolämmön sijasta nyt maalämpöön, hän sanoo.

– Mietipä miksi?Käytännössä jäljelle jäävät Vainikan

mukaan vain teollisuuden yhteistuotan-tolaitokset.

– Niistä voidaan sanoa, että siellä on markkinaperustainen ajattelu ja yksi-tyistä rahaa taustalla. Kyse on kuitenkin useimmiten metsäteollisuuden laitok-sista, jotka polttavat puuta, tuottavat lämpöä ja siinä sivussa sähköä omaan käyttöönsä, hän sanoo.

Vainikan mielestä on kummallista väittää, että Suomessa nyt, tuulesta ja

Työkustannuksiin ei voi vaikuttaa, joten halpenemi-sella on rajansa.

auringosta kun puhutaan, ensimmäistä kertaa tuotettaisiin energiaa yksityisellä rahalla.

– Kyllä aurinko- ja tuulivoima pitää saada julkisin varoin rakennettuun järjestelmään jollakin tavalla mukaan, Vainikka sanoo painokkaasti.

– Näissä tuotantomuodoissa on mer-kityksellistä se, että alkuinvestointi mak-saa mitä maksaa, käyttäminen ei maksa juurikaan. Verovaroilla ostetut vesivoi-ma- ja ydinvoimalaitokset ajavat nyt muuttuvia kustannuksia vastaan, ja sen perusteella on mahdollista, että järjes-telmässä on sähkön hinta, joka ei millään tavoin vastaa esimerkiksi uuden ydinvoi-malan tuotantokustannuksia, hän sanoo. Tämä pätee myös tuontisähköön.

Hinnasta on turha jupistaVainikka nostaa esille paljon julkisuutta saaneen VTT:n, Lappeenrannan tek-nillisen yliopiston ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yh-teishankkeen, jossa mallinnettiin täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaa jär-jestelmää Kiinalle, Koreoille ja Japanille.

Siinä laskettiin tuuli- ja aurinkovoima-järjestelmien hintaa, mutta on jätetty las-kematta vaihtoehtojen, hiilidioksidin tal-teenoton ja ydinvoiman, kustannukset.

– Kerropa, mikä noiden vaihtoehto-jen hinta on? Minä en sitä tiedä. Netistä tilattujen aurinkopaneelien hinnan tietää. Myös tuulivoiman syöttötariffille annettu, korotettu takuuhinta on tie-dossa. Se on seuraavat kaksi vuotta 105 euroa MWh, hän sanoo.

– Vuoden 2016 jälkeen rakennetun tuulisähkön takuuhinnaksi on laskettu 83,50 euroa megawattitunnilta. Kun tiedetään, että tuulivoiman tuotanto-kustannus on 70 euroa, niin ei muuta voi kuin ihmetellä jupinoita, jotka päivitte-levät tuulivoiman kallista hintaa.

Vainikka myöntää, että energian tuotantomuotoa valittaessa kyseessä on osin myös arvovalinta.

– Jos vertaat Kekkosen ajan inves-tointeihin ja veronmaksajien rahoilla tuolloin tehtyihin investointiostoihin, uusiutuvien energioiden vaivana on historiattomuus. Vainikan mukaan on kuitenkin tiedossa, että tuuliturbiinien

vuoden 2013 tilastojen mukainen hui-punkäyttöaika Suomessa oli 1600 tuntia.

– Jos mennään Kiinaan, niin siellä huipunkäyttöajat 150 metrin korkuises-sa tornissa ovat lähellä 3500 tuntia.

– Kiinalla on niin merkittävät tuuli- ja aurinkoenergian resurssit, että heidän uusiutuvan energian järjestelmänsä on jo nyt kannattava, Vainikka sanoo ja huomauttaa, että sikäläisillä markkinoil-la myös hinta on puolet alhaisempi kuin Suomessa.

– Pelkkä resurssi ei ole kuitenkaan asian ydin. Liiketalouden näkökulmasta kyse on tilannekuvasta ja tilannekuvan luomisesta. Kiinassa tehdään uusiutuvaa energiaa siksi, että se on edullista, hän sanoo ja muistuttaa, että uusien energia-järjestelmien myötä myös eri alueiden geopoliittinen merkitys muuttuu.

– Ja sen myötä muuttuu myös energiayhtiöiden liiketoiminta. Kun rakennetaan uusia voimalaitoksia, ja au-rinkopaneelit ovat ihmisten katoilla, on ymmärrettävä, missä on pihvi. Energia-yhtiöiden pitää keksiä itsensä uudelleen, Pasi Vainikka sanoo.

Sillat energiaverkkojen välilleUUSIUTUVAN ENERGIAN tarjoamat liike-toimintamahdollisuudet koostuvat Vaini-kan mukaan kolmesta, neljästä kategoriasta. Ensimmäisenä on tuotanto.

– Tässä voivat olla mukana myös vesivoi-ma ja biomassa, mutta lähdetään siitä, että on tuuli ja aurinko. Esimerkiksi Pohjoismais-sa tuulee talvella enemmän kuin kesällä. Tanskassa noin 60 prosenttia talvikuukausien tuotannosta tulee jo nyt tuulesta, hän sanoo ja pistää toiseen kategoriaan energiaverkko-jen yhdistämisen. Hän viittaa Tanskassa vast-ikään tehtyyn ratkaisuun, jossa kaukolämpö-verkkoa lämmitetään uusiutuvalla energialla.

– Tämä on hyvä esimerkki myös lämmi-tyssektorin päästöjen vähentämisestä, hän sanoo ja huomauttaa, että energiajärjestel-mistä ei voi puhua ilman, että puhuu myös hiilidioksidipäästöistä.

– Energian käyttö on metsäkadon ja maa-talouden ohella yksi merkittävimmistä ihmi-sen aiheuttamista kasvihuonepäästöjä lisää-västä tekijästä. Päästöt koostuvat sähköstä ja lämmityksestä, jäähdytyksestä ja teollisesta tuotannosta. Mukaan on laskettava myös

liikenne, Vainikka sanoo ja muistuttaa, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ei riitä, että on uusiutuva sähkö.

– Tämä tarkoittaa, että on rakennettava siltoja eri energiaverkkojen välille, hän sanoo.

– Nyky-yhteiskunnassa energiasta menee viidennes liikenteeseen. Tämä on fakta ja sektori, joka meidän on kyettävä dekarbonoi-maan jollakin tavalla, Vainikka jatkaa.

– Sanotaan, että sähköautot tulevat. Hyvä. Mutta mitä jos ei tulekaan käänteen tekevää akkua? Jäljelle jää mahdollisuus valmistaa uusiutuvalla sähköllä synteettistä polttoainet-ta ilman hiilidioksidia, hän sanoo.

Mitä pitää tehdä? Vainikan mukaan tutki-joilta pyydetään toteuttamiskelpoisia ehdo-tuksia.

– Meillä on aurinko ja tuuli, ja mahdol-lisuus kehittää tekniikat, joilla energiaver-kot yhdistetään. Tätä tutkitaan esimerkiksi Neo-Carbon Energy -hankkeessa, hän viittaa VTT:n, LUT:in ja Tulevaisuuden tutkimuskes-kuksen yhteishankkeeseen, jossa tarkastel-laan tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvaa tulevaisuutta ja ennakoidaan siihen liittyvää

yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta.Asian ydin on, että vuoteen 2050 mennes-

sä energiapäästöjen määrää on vähennettä-vä 90 prosenttia nykyisestä.

– Käytännössä on tähdättävä täysin pääs-töttömään järjestelmään, Vainikka sanoo.

Hän korostaa eri teknologioiden välillä ole-vien siltojen merkitystä.

– On kyettävä katsomaan, millainen on terästehdas, joka pyörii uusiutuvalla sähköllä. On tiedettävä, mitkä ovat liikenteen eri vaih-toehdot, jos mielitään muuta kuin vetyautoa tai täydellistä sähköautoa.

Miten lämpösektori hoidetaan, miten teh-dään päästötön sementtitehdas, hän luette-lee eteen putoavia kysymyksiä.

– Ja entä lannoiteteollisuus? Maailmassa käytetään 2000 TWh maakaasua vedyn tuo-tantoon. Hiilidioksidi menee taivaan tuuliin ja puolet vedystä typpilannoitteiden valmis-tukseen, hän pohtii.

– Käytännössä kemianteollisuus voisi kor-vata maakaasun uusiutuvalla sähköllä.

– Kun mennään todella uusiutuvaan jär-jestelmään, tarvitaan varasto-operaatioita,

Luotettavaa kunnostustaKoneosien vaativat kunnostukset pinnoittamalla ja koneistamalla paikan päällä tai konepajalla

Valitse Champion Door – saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pitkäikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.

cham

pion

door

.com

Vaivattomuutta ja pienempiä huoltolaskuja

Pasi Vainikka toteaa ja sanoo olevansa vakuuttunut, että kaikki kolme paalua tarvitaan järjestelmän raken-tamiseen: aurinko- ja tuulienergiaa, energiaverkkojen yhdistämistä sekä energiavarastoja.

Vainikan mukaan suomalaisista ei välttämättä tule johtavia aurinkopaneelien valmistajia, mutta hän kehot-taa keskittymään teknologioiden kehittämiseen.

– Tie siltojen rakentamiseen eri energioiden välille on auki. Kuka tekee, miten ja missä, on vielä päättämät-tä, hän sanoo ja korostaa, että on muodostettava näke-mys markkinoiden tarpeista.

– Toistaiseksi tulevaisuuden energiajärjestelmä on elossa vain simulointimalleissamme, jonka perusteella päättelemme, mitä teknologiaa pitää kehittää ja mitä palveluja tarvitaan. Voit kehittää tuotteet, vaikka valmis-tus ja käyttö ovat muualla kuin Suomessa. Globalisaatio on sitä, että mennään sinne, missä tuotanto on edullis-ta ja kannattaa.

Suomi voisi Vainikan mielestä hyvin olla ykkönen esi-merkiksi energiajärjestelmien kehityksessä.

– 90 prosenttia liiketoiminnasta on muualla kuin aurinkopaneeleissa tai tuuliturbiineissa, hän uumoilee.

– Liikenteeseen liittyvät innovaatiot ja ratkaisut liene-vät ensimmäisessä aallossa kiinnostavimpia ja kannat-tavimpia.

18 promaint 1/2015

KUNNOSSAPITO

PORVOON JALOSTAMO PYSÄHTYY VAAN

EI HILJENE

NESTE OILIN Porvoon jalostamo pysäy-tetään huoltotöitä varten 4-5 vuoden välein. Seisokkiväliin vaikuttaa muun muassa painelaitelaki, joka määrittelee painelaitteiden tarkastusvälin. Esi-merkiksi isot reaktorit ja kolonnit ovat painelaitteita, joita ei voida tarkastaa jalostamon käydessä normaalisti eikä myöskään yksikköseisokeissa, joita ja-lostamolla on vuosittain.

Öljynjalostus on jatkuvatoiminen prosessi, jota ei voida nopeasti pysäyttää. Porvoon jalostamon kokoisen laitoksen, jossa on noin 40 yksittäistä prosessiyk-sikköä, pysäyttäminen ja laitteiden tyh-jennys huoltotöitä varten kestää yhteen-sä noin kaksi viikkoa. Sama aika kuluu yksiköiden käynnistykseen huoltotöiden jälkeen.

Jalostamo huolletaan läpikotaisin keväällä 2015Seuraava iso huoltoseisokki Porvoon jalostamolla on keväällä 2015. Työt kes-

tävät noin neljä viikkoa. Ensimmäiset yksiköiden pysäytykset alkavat huhti-kuun puolivälissä ja takaisin käynnissä koko jalostamon odotetaan olevan viimeistään kesäkuun puolivälissä. Vuo-den 2015 jälkeen seuraava jalostamo-laajuinen pysäytys huoltoseisokkiin on odotettavissa 2019 - 2020. Viisivuotisen seisokkivälin aikana toteutetaan lisäksi vuosittain yksikkökohtaisia huoltosei-sokkeja.

Suunnittelu kevään seisokkia varten on alkanut jo pari vuotta sitten. Tässä vaiheessa suunnittelua mukana on ai-nakin osa-aikaisesti lähes koko 350 hen-kinen kunnossapito-osasto viidentoista

kokopäiväiseen suunnitteluryhmään kuuluvan lisäksi. Valmistelut teettävät töitä myös operoinnin puolella, jossa viime syksystä asti on suunniteltu yksi-tyiskohtaisesti yksiköiden alas- ja ylös-ajoja ohjeistuksineen.

Osa urakoitsijayrityksistä on jo viime keväästä ollut mukana seisokin suunnit-telussa. Yhteistyössä käydään ennakolta läpi muun muassa yksityiskohtaista töiden toteutuksen suunnittelua, töiden vaiheistamista, yhteensovittamista ja aikataulutusta.

– Eri työtehtävien sujuva yhteenso-vittaminen on olennaista koko seisokin

Öljynjalostamot toimivat muusta teollisuudesta poiketen pysähtymättä vuosia. Kun tuotanto keskeytetään, alkaa vuosia

valmisteltu täyshuolto, joka moninkertaistaa henkilöstön.

Marjaana Suominen

Neste Oil Oyj, marjaana.suominen

@nesteoil.com

Turvallisena seisokki-päivänä ei satu tapaturmia, syttymiä eikä vuotoja.

1/2015 promaint 19

TURVALLISUUS

onnistumiselle, turvallisuudelle ja aika-taululle, sanoo seisokin hankevastuulli-nen Antti Nissinen.

Turvallisuus tärkeä osa ammattimaista työskentelyäTurvallisena seisokkipäivänä ei satu tapaturmia, syttymiä eikä vuotoja. Työ-maalla myös havainnoidaan kattavasti niin olosuhteita kuin itse tekemistäkin.

– Turvallinen seisokkipäivä varmis-tetaan etukäteen, sanoo jalostamon kunnossapito-osaston päällikkö Vesa Moilanen. Työnsuunnittelu, riskitar-kastelut suunnitteluvaiheessa ja ennen töiden aloittamista, hän listaa varmis-tettavia asioita.

Työmaalle tulevat henkilöt käyvät kattavan koulutuksen, joka pitää sisäl-lään muun muassa kaikille pakollisen kulkulupakoulutuksen, seisokki-infon ja lisäksi työtehtäväkohtaisia lisävaa-timuksia ja koulutuksia. Myös työtur-vallisuuskorttikoulutus on edellytys

seisokissa työskentelemiselle.– Suurseisokki poikkeaa normaalista

kunnossapitotyöstä jalostamoympäris-tössä. Seisokin ajan jalostamo on viral-lisesti yhteinen työmaa, jolloin laki tuo Neste Oilille lisävelvoitteita töiden yh-teensovittamisen suhteen, eli työmaan luonne muuttuu olennaisesti, täydentää Moilanen.

Yli tuhannen ulkomaalaisen palvelu-toimittajan on tärkeää saada sujuvasti veronumerot, jotta työmailla päästään heti töihin. Verottajan kanssa tehdään-kin yhteistyötä käytännön järjestelyissä asian sujuvoittamiseksi.

Antti Nissinen kertoo, että myös sei-sokin aikana tehdään näkyvää yhteis-työtä usean viranomaistahon kanssa. Työmatkaliikenne Kilpilahden alueelle lisääntyy huomattavasti ja ainakin sei-sokin alkupäivinä poliisi ja alueen varti-ointi tekevät liikennevalvontaa alueelle tulevilla teillä. Alueella on myös laaja, tallentava kameravalvonta.

– Eri työtehtävien sujuva yhteensovit-taminen on olennaista koko seisokin onnistumiselle, turvallisuudelle ja aikataululle, sanoo seisokin hankevas-tuullinen Antti Nissinen.

Jalka luukun suulla kertoo, että reaktorissa on mies sisällä. Luukkuvahti valvoo työtä säiliön ulkopuolella vuoden 2010 huoltoseisokissa.

Neste Oilissa lanseerattiin viime vuonna viisi keskeistä turvallisuussään-töä. Käytännössä niiden tinkimätön noudattaminen tarkoittaa rikkomus-asioissa nollatoleranssia, eli lipsumista niistä ei sallita, muistuttaa Vesa Moila-nen. Näin halutaan varmistaa kaikille alueella työskenteleville turvallinen työympäristö.

Kymmeniä kansallisuuksiaPorvoon seisokkiin on tulossa noin tuhannen omaan henkilökuntaan kuuluvan lisäksi yli 3000 ulkopuolista

urakoitsijaa. Näistä reilu 1000 tulee ulkomailta ja he edustavat useita eri ammattialoja, joiden tekemiseen ei ko-timaasta löydy tekijöitä.

– Valtaosa tulee Euroopasta, mutta yksittäisiä asiantuntijoita tulee ympäri maailman, mukana on kymmeniä eri kansallisuuksia, sanoo Antti Nissinen.

– Seisokin kotimaisuusaste on kui-tenkin yli 70 prosenttia, hän laskeske-lee.

Töitä myös tehdään paikoin vuo-rokauden ympäri, etenkin kriittisissä kohteissa. Yöaikaan työmaan vahvuus voi olla noin 500 henkeä.

Töiden laajuudesta kertoo se, että kunnossapitotöistä tehdään yli 9000 työtilausta. Kuukauden seisokkirupea-man aikana tehdään reilusti yli 1 miljoo-na työtuntia, eli vuoden keskimääräi-nen työmäärä tehdään kuukaudessa.

Sata miljoonaa kunnossapitotöihinHuoltoseisokin kunnossapitotöiden kustannukset ovat pyöreästi 100 mil-joonaa euroa. Tämän lisäksi jalostamon neljälle tuotantolinjalle jakaantuu toistasataa erisuuruista investointihan-

ketta. Merkittävimpänä investointina voi mainita raakaöljyn tislausyksikkö RT3:n uunit, kustannustasona 43 mil-joonaa euroa. Uusien uunien hyödyt nä-kyvät energiatehokkuudessa ja ympä-ristöhyötyinä. Seisokissa tehdään myös erittäin mittavia automaatiouusintoja. Muun muassa jalostamon rikkilaitok-sella korvataan nykyiset järjestelmät Metson modernilla automaatio- ja vir-tauksensäätöteknologialla.

Lisäksi tehdään paljon tulevia in-vestointihankkeita koskevia liitäntöjä. Näistä voidaan mainita tuotantolinja 4:n syötön esikäsittely-yksikkö, ra-kenteilla oleva ja Agan operoima uusi vetylaitos sekä lähivuosina rakennetta-vat uudet voimalaitosyksiköt. Seisokin aikana jalostamolle pystytetään myös yksi uusi piippu.

Työmaajärjestelyt on iso palapeliLaajan jalostamoalueen eri puolille on rakennettu 16 pysäköintialuetta tulevaa seisokkia varten. Alueet numeroidaan sekä värikooditetaan ja henkilöt pyri-tään ohjaamaan aina oman työkohteen lähimmälle pysäköintipaikalle. Yksit-täisiä pysäköintipaikkoja on kaikkiaan

KUNNOSSAPITO

– Turvallinen seisokkipäivä varmistetaan etukäteen, sanoo jalostamon kunnossapito-osaston päällikkö Vesa Moilanen. Töitä tehdään monessa kerroksessa. Kuvaa vuoden 2010 seisokkityöskentelystä FCC-yksikössä jalostamon tuotantolinja 2:n alueelta.

20 promaint 1/2015

Laite Lukumäärä/kpllämmönvaihdin 709

kolonni 96

reaktori 49

uuni 48

säiliö 539

pumppu 86

kompressori 20

turbiini 8

varoventtiili 2113

Seisokissa huollettavien laitteiden määriä.

TURVALLISUUS

2750 autolle. Useat urakoitsijayritykset ovat varau-tuneet henkilöstönsä majoituspaikan ja jalostamon välisiin kuljetuksiin omilla bussikuljetuksilla. Tällä helpotetaan myös työmatkaliikenteen ruuhkaa.

– Seisokkialueelle ei sallita henkilökuljetuksia autoilla, ainoastaan huolto- ja tavarakuljetukset. Te-hokkain liikkumismuoto onkin kulkeminen jalan tai polkupyörällä, sanoo seisokin työmaajärjestelyistä

vastaava Teppo Luoto.Ruokahuoltoa varten

rakennetaan kaksi tila-päistä lounasravintolaa, joihin mahtuu yhtä aikaa ruokailemaan noin 700 henkeä, käytännössä ruokailijat jakaantuvat esimerkiksi lounaalle klo 10.30 - 13.30.

Olemassa olevien sosi-aalitilojen lisäksi hanki-taan noin 2000 hengelle

väliaikaiset sosiaalitilat jalostamon läheisyyteen. Alu-eella vakituisesti työskentelevillä urakoitsijayrityksil-lä on lähialueella omat kiinteät sosiaalitilansa.

Kierrätystä tonneittainSeisokin ajaksi otetaan käyttöön erillinen kierrä-tysalue. Alueelle viedään kaikki kierrätettävä sekä öljyinen jäte ja loppusijoitukseen siirtoa odottava vaarallinen jäte. Onkin tärkeä, että seisokkityömaalla oleviin jätepisteisiin lajitellaan jätteet jo oikein, jotta siirto kierrätysalueelle sujuu joustavasti.

Näitä kaikkia jalostamolla kierrätetään: metallit, kaapelit, betoni, tiili, sähkö- ja elektroniikkaromu se-kä suuret romumetallijätteet purkutöistä. Arviona on, että esimerkiksi kierrätettävää metallijätettä seiso-kissa tulee noin 800 tonnia, mikä vastaa lähes vuoden keskimääräistä metalliromun määrää jalostamolla.

Alueella on seisokin aikana lisäksi yli 30 erikseen määriteltyä aluetta esivalmistelua ja välivarastointia varten. Iso työmaa vaatii paljon ponnisteluja ja en-nakkojärjestelyjä myös kaikilta jalostamolle säännöl-lisesti ruokala-, siivous-, vartiointi-, tietotekniikka-palveluja ja jätehuoltoa toimittavilta tahoilta.

Neste Oilissa lanseerattiin viime vuonna viisi keskeistä turvallisuussääntöä.

Työmatka- liikenne Kilpilahden alueelle lisääntyy huomattavasti.

22 promaint 1/2015

ENERGIANSÄÄSTÖ

TEOLLISUUSUUNIEN TOIMINNAN ja käytön kokonaisvaltainen tarkastelu mittauksiin perustuen on kehittämi-sen lähtökohta. Yksittäiselle tehtaalle tehostamistoimet voivat tuoda useiden kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuodessa.

Teollisuusuunien tehtävä on kuu-mentaa, sulattaa, kypsyttää, kuivata tai kovettaa raaka-aineita ja tuotteita. Osaa uuneista käytetään yli 1 500 celsiusas-teen lämpötilassa, mikä kuluttaa hyvin paljon energiaa. Keskikokoisen 1 000 celsiusasteessa käytettävän uunin ener-giakulut voivat nousta reilusti yli 100 000 euroon vuodessa.

Uunit ovat joko jatkuvatoimisia tai panostoimisia uuneja ja ne voidaan ja-otella myös niiden hyödyntämien ener-giamuotojen perusteella seuraavasti: polttoainetta käyttävät, sähkölämmit-teiset ja höyryllä lämmitettävät uunit sekä lisäksi edellisten yhdistelmät.

Mittauksilla käsiksi merkittävimpiin kulutuskohteisiinLähtökohtana uunin energiatehokkuus-tarkastelussa on uunin energiatase ja sen asettamat vaatimukset mittauksille. Näiden lisäksi muun muassa palamisen hyötysuhdetta, lopputuotteen laatuvaa-timuksia sekä uunin säätöjen toimivuut-ta kuvaavat mittaukset ja havainnot ovat tärkeitä. Tyypillisesti teollisuusuuneissa on jo valmiina kiinteitä mittauksia,

joita voidaan hyödyntää tarkasteltaessa energiatehokkuuden tilaa. Kuva 1 esittää teollisuusuunien energiatehokkuusmit-tausten painopistealueet.

Uunin energiataseen määrittäminen onnistuu tyypillisesti hyödyntämällä uunin kiinteitä mittauksia sekä täy-dentäviä käsimittauksia. Tärkeintä on päästä käsiksi merkittävimpiin energia-virtoihin. Näiden määrittäminen vaatii yleensä kuvassa 2 esitettyjen materiaali-virtojen/tehojen selvittämistä.

Edellä mainittujen materiaalivirto-jen muuttaminen energiavirraksi vaatii muun muassa lämpötilojen sekä ilman-kosteuden mittauksia. Lisäksi tulee tuntea uunissa käsiteltävän materiaalin termodynaamiset ominaisuudet.

Savukaasumittauksia käytetään päästöjen ja palamisen puhtauden analysointiin. Teollisuusuunien tapa-uksessa tyypillisimmät hyödynnettävät mittaussuureet ovat jäännöshappi- ja hiilidioksidimäärät, joiden avulla voi-daan arvioida, miten lähellä ollaan opti-maalista paloilma-polttoainesuhdetta. Mittauskohta valitaan usein mittason-din kestävyyden/vaatimusten mukai-sesti, mutta mielellään mahdollisimman läheltä uunin palotilaa tai -kammiota vuotovaikutusten välttämiseksi.

Sähkötehon mittaukset ovat tärkeitä etenkin sähkölämmitteisissä uuneissa. Sähköisiä lisälämmittimiä, niin kutsut-tuja boostereita, saatetaan hyödyntää myös kaasu-uuneissa. Erilaiset ilma-puhaltimet esimerkiksi jäähdytykseen voivat olla merkittäviä sähkön käyttäjiä, jolloin niiden energiankulutus on tärkeä ottaa huomioon.

Tyypillisesti teollisuusuuneissa on jo valmiina mittauksia, joita voidaan hyö-dyntää myös energiatehokkuustarkas-telussa. Näitä ovat muun muassa uunin lämpötila, kappaleen lämpötila, uunin paine, palamisilman ja savukaasun lämpötilat sekä polttoaine-, höyry- ja

TEOLLISUUSUUNEISSA MILJOONIEN SÄÄSTÖPOTENTIAALI

Jussi JääskeläinenMotiva Services Oy, jussi.jaaskelainen@

motiva.fi

Teemu Turunen, Motiva Services Oy,

teemu.turunen@motiva.fi

Lauri Suomalainen, Motiva Oy, lauri.suomalainen@

motiva.fi

Teollisuus voisi säästää miljoonia tehostamalla tuotannossaan käytettävien uunien energiankäyttöä. Uunit ovat yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa ja niiden energiatehokkuudessa on vielä paljon parantamisen varaa.

YMPÄRISTÖ

1/2015 promaint 23

Sulzer Pumps Finland Oy:n Kotkan Karhulan valimo käyttää tuotannossaan useita uuneja, jotka muodos-tavat ison osan tehtaan energi-ankulutuksesta.

KIM

MO

HAI

MI)

Määrätietoinen energia-tehokkuustyö on vähentänyt kulutusta yli puolella gigawattitunnilla.

24 promaint 1/2015

palamisilmavirtaukset. Kiinteitä mitta-uksia hyödynnettäessä on syytä arvioi-da niiden luotettavuutta ja tarvittaessa tehdä tarkistusmittauksia, mikäli se on turvallisesti toteutettavissa.

Uunin käyttöparametrit määräyty-vät tuotteen laatuvaatimusten mukaan ja ne on hyvä tunnistaa jo kenttämitta-usten aikana. Tuotteen valmistus- tai pitoajat tulee tiedostaa sekä kiinnittää huomiota myös uunin täyttöasteeseen, -aikaan ja rakenteeseen. Tämän tiedon keräämisessä uunin käyttöhenkilöstön haastattelut ovat tärkeässä roolissa.

Säästöpotentiaali esiin mittaus-tulosten analysoinnillaMittaustulosten analysointi keskittyy taseen hahmottamiseen sekä käytön tehokkuuden arvioimiseen. Analysoin-tia helpottaa mittausten työstäminen tasekuviksi, kuten sankey-diagrammi, sekä tuotantoparametrien ja energi-ankulutuksen riippuvuussuhteiden analysointi. Uunin täyttöaikojen ja pitoaikojen esittäminen vuositasolla ovat hyödyllistä tietoa. Myös tuotteen lämpötilatiedon vertaaminen uunin lämpötilaan kuvaa hyvin lämmityspro-sessin tehokkuutta (Kuva 3).

Uunin energiatehokkuudelle kan-nattaa muodostaa myös vertailtava tunnusluku, joka tyypillisesti on koko-naisenergiamäärä tuotettua painoyk-sikköä kohden, esimerkiksi kWh/t. Ominaiskulutuslukuja vertailtaessa eri uunityppien välillä tulee ottaa huomi-oon, että uunien rakenteelliset erot vai-kuttavat merkittävästi kulutusarvoihin.

Vertailua tuleekin tehdä ensisijaisesti samantyyppisten uunien kesken.

Toimenpiteet uunien energian-kulutuksen vähentämiseksiTeollisuusuunin tyypillinen energiata-se on esitetty kuvassa 4. Sen avulla voi-daan uunien energiatehokkuustoimet jakaa seuraavasti:

• palamisen tai lämmityksen hyöty-suhteen parantaminen

• lämpövuotojen pienentäminen• palamis- tai poistokaasun lämpösi-

sällön hyödyntäminen • muut energiatehokkuustoimen-

piteetKaasukäyttöisissä uuneissa palami-

sen hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa eri poltintyypeillä sekä polttimien suuntauksen, palamisnopeuden ja ilma-kaasusuhteen säädöillä. Myös perintei-sen polttotekniikan korvaaminen happi-polttomenetelmillä parantaa palamisen hyötysuhdetta, koska tällöin vältytään ilman sisältämän typen lämmittämisel-tä. Helpoin keino ylläpitää palamisen korkeaa hyötysuhdetta on tarkistaa säännöllisin väliajoin polttimien kunto ja säätöjen paikkansapitävyys.

Uunien lämpövuotoja voidaan vä-hentää uunin sisä- ja/tai ulkopinnan eristyksen lisäämisellä tai pinnoittami-sella. Huolella suunniteltu lisäeristys tai pinnoitus vaikuttaa positiivisesti uunin lämpötilan tasaisuuteen ja pi-tolämpötilan saavuttamiseen. Uunin luukun eristäminen voi myös olla merkittävä yksittäinen toimenpide energiatehokkuuden kannalta. Luukut

ENERGIANSÄÄSTÖ

Uunin energiatehokkuuden mittaaminensavukaasumittaukset

uunin lämpötaseen vaatimat mittaukset

sähköä kuluttavat järjestelmät

lopputuotteen vaatumukset, pitoajat ja uunin täyttöaste

kiinteiden mittausten hyödyntäminen

Kuva 1. Uunin energiatehokkuuden mittaaminen, painopistealueet.

Kuva 2. Teollisuusuunin tyypillinen tase (sisään menevät ja ulos lähtevät materiaalit/energiat).

UUNI

Raaka-aineet

Lopputuote

Polttoaineet, muu lämpölähde (höyry)

Sivutuotteet

Paloilma, korvausilma

Savukaasut, poistoilma, höyry

Sähköteho

Lämpöhäviöt

Lämpöhäviöt uunin seinän läpi

Lämpöhäviöt uunin avoimien

pintojen läpi

Tuotteeseen jäänyt energia

Sitoutunut lämpö:– Jäähdytysveteen– Jäähdytysilmaan– Kuljettimeen

Lämpö uunin rakenteisiin

Polttoaineen kokonaisenergia Polttoaineen

nettoenergiaProsessiin käytettävissä

oleva lämpö

Savukaasun sisältämä

lämpö

Kuva 3. Esimerkki uunin lämpötilan ja tuotteen lämpötilan kehittymisestä.

Uunin lämpötila

Läm

pöti

la [c

]

Aika

Tuotteen lämpötila

Kuva 4. Periaatekuva teollisuusuunin energiataseesta (U.S. Department of Energy: Energy Efficiency and Renewable Energy).

YMPÄRISTÖ

ovat tyypillisesti rakenteeltaan muuta vuorausta ohuempia.

Palamis- tai poistokaasun lämpöä kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää esi-merkiksi palamisilman, raaka-aineen, lämmitettävien tilojen tai prosessivesi-en (esi)lämmityksessä. Korkean lämpö-tilan prosesseissa voi olla kannattavaa hyödyntää myös ORC-tekniikkaa säh-köntuotantoon.

Panostoimisilla uuneilla prosessin tarkempi seuranta antaa työkaluja uu-nin käyttöajan tehostamiseen. Prosessi-aikaan voidaan vaikuttaa myös tuotan-non järjestelyillä, jolloin seuraavat asiat ovat tärkeitä:

• Uunissa olevien kappaleiden yhtä-läiset käsittelyajat

• Selvittää kuinka pitkään uuni kan-nattaa pitää peruslämmöllä tuotannon välisinä aikoina

• Selvittää mikä on pienin kuormako-ko, joka kannattaa valmistaa jatkuvatoi-misesti.

Uuniin ei pidä laittaa samaan aikaan ohuita ja paksuja tuotteita tai pyöreitä ja särmikkäitä tuotteita, sillä niiden käsit-

telyajat eroavat toisistaan.Edellä kuvatuilla mittaus- ja analyy-

simenetelmillä on tarkasteltu useita eri-laisia teollisuusuuneja ja poikkeuksetta joka kohteesta on löydetty säästöpo-tentiaalia. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut energiatehokkuuslaki vaatii suu-rilta yrityksiltä pakollisen energiakat-selmuksen, johon tulee sisällyttää myös tarkempia kohdekatselmuksia. Uunien energiatarkastelu on erinomainen vaih-toehto vaadituille kohdekatselmuksille.

Uunin tarkastelun yhteydessä on olennaista tutkia uunin toimintaym-päristöä, jotta sen lämpövirrat saadaan hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin. Energiatehokkuuden kannalta on tär-keää kiinnittää huomiota myös kiinteän mittaamisen kehittämiseen ja henkilös-tön koulutukseen.

Meesauuni pyörii suomalaisella sellutehtaalla.

TEOLLISUUSUUNIT eroavat toisistaan niin rakenteeltaan kuin olosuhteiltaan. Merkittävimmän eron uunien välille aiheuttaa kuitenkin niissä prosessoita-vien tuotteiden ominaisuudet. Tyypilli-simpiä uuneja eri teollisuudenaloilta:

Konepajateollisuus lämpökäsittelyuunit, pinnoitteiden ja maalien kovetusuunit

Metalliteollisuus ja valimot sulatusuunit, lämpökäsittelyuunit

Muovi- ja kemianteollisuus kovetusuunit, haihdutusuunit, raaka-aineen tai välituotteen lämmitysuunit

Metsäteollisuus meesauunit, kuivatusuunit

Sementti- ja betoniteollisuus poltto-, kovetus- ja kuivatusuunit

Lasiteollisuus sulatus- ja lämpökäsittelyuunit

Tiili- ja keramiikkateollisuus poltto, kovetus ja kuivatusuunit

Elintarviketeollisuus lämmitys-, kuivatus- ja kypsytysuunit

Mukana myös

Täyden palvelun PMC-huoltoTule tutustumaan täysin varusteltuun huoltoautoomme, joka ehtii paikalle ennen kuin on myöhäistä.Tervetuloa osastolle 314!

Voiman hallintaa.

K äyttäjäkunnossapidon avulla tuotannon henkilöt ymmärtävät paremmin laitteiden toiminta-periaatteita, toteaa Mika Im-monen, joka toimii projektipääl-

likkönä liiketoiminnan kehityksessä. Hänen tehtävänään on muun muassa käyttäjäkun-nossapidon kehittäminen Efora Oy:ssä, jonka vastuulla on Stora Enson tuotantolaitosten kunnossapito kuudella paikkakunnalla Suo-messa.

– Oman käyttäjäkunnossapitäjän tukema-na tuotanto oppii ymmärtämään mahdollisia vika – syy -yhteyksiä, joista voi joissain tilan-teessa syntyä vaurioita laitteelle, vaikka se ei näkyisi vielä lainkaan tuotannossa, muistut-taa Immonen.

– Käyttäjäkunnossapidon avulla saadaan tuotantoon kunnossapidon osaamista. Toi-saalta myös kunnossapitäjät saavat osaamis-ta, kun tuotannon henkilöt osaavat parem-min kuvata vian, mitä se aiheuttaa laitteille

ja miten se näkyy varsinaisessa tuotannossa. Jos sanotaan yhdellä lauseella, käyttäjä-kunnossapito tulee vähentämään häiriöitä, lyhentämään vikakorjausaikoja ja lisäämään osaamista puolin ja toisin. Varsinkin näinä aikoina nuo moniosaajat ovat erittäin toivot-tuja. Yhdessä tekemällä saadaan paras hyöty, täydentää Immonen.

Turvallisuus on mukana koko toiminnassaTyönantajan luomaan turvallisuuskulttuu-riin Immonen on omien sanojensa mukaan kasvanut sisään. Turvallisuusajattelun tulee olla mukana sekä työssä että vapaa-ajalla.

– Puhdistan taloni räystäskourut normaa-listi kaksi kertaa vuodessa. Putoamisvaljaat ovat silloin aina käytössä, sillä töissäkin niitä käytetään vastaavissa tilanteissa, hän toteaa.

– Turvallisuus on asenne, joka lähtee omi-en korvien välistä. Autoilemaan lähdettäessä kannattaa miettiä, aiheuttavatko olosuhteet

Teollisuus tarvitsee moniosaajia

– Käyttäjäkunnossapito kehittää tuotannon ja kunnossapidon yhdessä tekemistä, muistuttaa Mika Immonen Efora Oy:stä.– Sen avulla voidaan vähentää häiriöitä, lyhentää vikakorjaus-

aikoja ja saada lisää osaamista puolin ja toisin.Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

26 promaint 1/2015

ALAN VAIKUTTAJA

1/2015 promaint 27

– Käyttäjäkunnossapito tuo uutta osaamista, sanoo Efora Oy:n Mika Immonen.

Turvallisuus-koulutuksia Eforassa pide-tään jatkuvasti. Vaaran arvioin-nin muistilista on Immosella töissä aina mukana.

erikseen varottavia uhkatekijöitä. Tien päällä tulee seurata muiden toimintaa ja varautua odottamattomiin tilanteisiin.

Immonen aloitti vuonna 1998 Stora En-son Varkauden yksikössä ja on uransa aikana ehtinyt tehdä töitä kunnossapidossa eri yk-siköissä ja tehtävissä. Turvallisuuslähtöinen toimintatapa on hänelle itsestään selvää.

– Turvallisuuskoulutuksia Eforassa pide-tään jatkuvasti. Vaaran arvioinnin muistilista on töissä aina mukana. Lisäksi selkeät ohjeet esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden rapor-tointiin ja käsittelyyn auttavat turvallisuu-den jatkuvassa kehittämisessä, muistuttaa Immonen.

Kunnossapito on jatkuvaa parantamistaEforan rooli kunnossapitäjänä kattaa laitos-ten kunnossapidon sekä suorituskyvyn ja luotettavuuden kehittämisen. Yhtiön Engin-eering -palveluihin kuuluu projektien suun-nittelun ja projektinjohdon tehtäviä, joilla kehitetään tuotantotehokkuutta, -kapasi-

teettia tai laitoksen elinkaarta. Efora käyttää palvelustaan nimitystä älykäs kunnossapito.

– Meidän tulee jatkuvasti varmistaa, että ohjeet on ymmärretty. Väärinkäsitykset ai-heuttavat aina turhaa työtä, ja usein niiden korjaaminen vie enemmän aikaa kuin varsi-nainen toiminta, Immonen muistuttaa.

Työnantajan tarjoama Lean-koulutus aut-toi häntä ymmärtämään paremmin, kuinka omaa työtä pystytään tehostamaan.

– Kaikki pääsevät helpommalla ja halvem-malla, kun asiat tehdään kerralla oikein, hän toteaa.

Immosen mukaan alalle kehitetään koko ajan uutta tekniikkaa ja ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa. Niitä on seurattava ja otettava käyttöön. Toiminnan kehittämisen mittareita löytyy kaikkeen tarpeelliseen. Niitä voivat olla esimerkiksi työturvallisuus, kustannukset, henkilöstötyytyväisyys, tuo-tantotehokkuus ja ajankäyttö vain muutama mainiten.

– Kunnossapito-osaamista meillä Suo-messa on riittävästi, mutta muualla maail-

28 promaint 1/2015

Mika ImmonenEfora Oy• syntynyt 1975 Varkaudessa• 1998 teknikko• 2001 insinööri• 2010 DI, Lappeenrannan teknillinen yliopisto• toiminut vuodesta 1998 alkaen eri kunnossapitoalan tehtävissä Varenso Oy:ssä ja Efora Oy:ssä• Naimisissa, 3 tytärtä• Harrastukset: kesäisin moottoripyöräily ja valkoisten pallojen hukkaaminen, talvisin pallopelit ja muu kuntoilu

1/2015 promaint 29

massa tehtyä alan kehitystyötä tulisi meillä hyödyntää paremmin. Eri koulutustaustojen ja työvastuiden kokemukset, tiedot ja taidot yhdistelemällä saadaan lisäetuja. Osaamisen perustaso on hyvä, mutta jatkuvaa kehittä-mistä tarvitaan lisää, toteaa Immonen.

– Ulkomailta kannattaa ottaa oppia, kun otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. On oltava avoimempia kokeilemaan uutta, sillä aina voi – ja kannattaakin – palata takaisin, jos muutos ei tuo haluttuja tuloksia.

– Toimintatapoja tulee pystyä kehittä-mään systemaattisesti. Suuntina ovat tur-vallisemmin, tehokkaammin, paremmin ja laadukkaammin, hän täydentää.

Osaamistason sertifiointi on tärkeääOsaamistason sertifiointia voidaan lähes-tyä tilaajan ja toimittajan näkökulmista. Immosen mukaan tilaajan puolelle tämä tuo varmuutta siitä, minkälaisia resursseja ollaan hankkimassa. Tärkeää on myös se, että voidaan luottaa toimittajan osaamiseen vaa-tivissa kunnossapitotöissä.

Toimittajan puolelle sertifiointi tuo var-muutta rekrytoinneissa. Varmasti siitä on hyötyä, kun haetaan uusia henkilöitä yrityk-seen.

– Kannattaa muistaa, että toimittajan henkilöstö on yrityksen käyntikortti tilaajal-le. Lisäksi toimittajan roolissa tiedetään, että ollaan lähettämässä ammattilaisia kohtee-seen. Uskon myös, että kunnossapidon ser-

tifiointi tulee auttamaan yrityksiä, kun men-nään Suomen rajojen ulkopuolelle. On myös helpompi lähestyä mahdollisia asiakkaita, kun riittävät sertifioinnit ovat jo olemassa, sanoo Immonen.

Verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksiaMika Immonen on toiminut jo pitkään Promaint ry:n Kunnonvalvonta- ja diagnos-tiikkatoimikunnan jäsenenä ottaen puheen-johtajan eli veturin vastuun kuluvan vuoden alussa. Toimikunta kokoontuu normaalisti kolme kertaa vuodessa, ja läsnä on silloin merkittävä määrä alan ammattiosaamista. Toimikunnan kokoukset ovat hyvä foorumi jakaa kokemuksia alan menettelytapojen ja tekniikan kehittymisestä.

– Minulla on kokemusta kunnonvalvon-nasta vuodesta 1998 saakka. Tällä hetkellä toimin pääosin muissa tehtävissä, mutta opi-tut taidot eivät häviä, toteaa Immonen.

– Toimintatapoja voidaan tehostaa ja asiat tehdä uudella tavalla. Uutta osaamista kan-nattaa hakea toimintaympäristöstä. Verkos-toituminen kannattaa ja avaa uusia mahdolli-suuksia toimia paremmin ja tehokkaammin, hän toteaa lopuksi.

Turvallisuus on asenne, joka lähtee omien korvien välistä.

Turvallisuusilmoitukset vs. poissaoloon johtaneet tapaturmat

Työtapaturmista johtuneet poissaolot (LTA, Lost Time Accident) ovat selvästi alentuneet Eforalla, kun läheltä piti -tilanteiden (SN, Safety Notice) raportointia on parannettu.

LÄH

DE

EFO

RA

OY

30 promaint 1/2015

KUNNONVALVONTATEKNOLOGIOIDEN kehitys on mahdollistanut vikatapah-tumien ennakoinnin, sillä sopivalla anturoinnilla voidaan todeta vikame-kanismin alkaminen jo ennen kuin se on toiminnallisesti tai aistinvaraisesti havaittavissa. Kunnonvalvontajärjestel-mien käyttöönotto onkin monissa tapa-uksissa vähentänyt ennakoimattomien vikojen esiintymistaajuutta.

Anturoinnin määrä on nopeassa kasvussa, sillä anturitietoja hyödyn-netään myös Internet of Things (IoT) -sovelluksissa, joissa koneet ja laitteet kommunikoivat keskenään itsenäisesti vaihtaen esimerkiksi tilaansa ja kun-toonsa liittyvä informaatiota.

Kunnonvalvontalaitteistotkaan eivät kuitenkaan aina paranna tuotanto-järjestelmän kokonaisluotettavuutta. Järjestelmien monimutkaistuessa ja laajentuessa luotettavuus pyrkii luon-taisesti heikkenemään, koska osien määrä kasvaa (vertaa parts-count -luo-tettavuuslaskennan periaate). Kunnon-valvontaan liittyvä anturointi voi siten aiheuttaa uusia vikamuotoja, joiden ilmeneminen voi vähentää tehdyn jär-

jestelmäinvestoinnin kannattavuutta tai heikentää sen jopa tasolle, joka on tuottavuudeltaan alkuperäistä järjestel-mää heikompi.

Kunnonvalvontaa tarvitsevien kohteiden tunnistaminenKunnonvalvontainvestoinnin kohde voidaan tunnistaa monin eri tavoin. Jos tuotantojärjestelmästä on olemassa käyttökokemusdataa, kunnonvalvon-nan tarve voidaan osoittaa data-ana-lyysin avulla. Toisin sanoen analyysillä voidaan osoittaa, että joku osajärjes-telmä aiheuttaa merkittävän määrän tuotantokatkoksista.

Uuden tuotantojärjestelmän koh-dalla voidaan käyttää RCM-analyysia (Reliability-Centered Maintenance) kunnonvalvontatarpeen selvittämiseen. RCM:n perustana toimii vika-analyysi, joka yleisimmin tehdään vika-vaikutus-analyysimenetelmän (VVA) avulla.

Kunnonvalvontatarpeen täsmen-nyttyä tehdään kunnonvalvontamene-telmän valinta. Toteutusvaihtoehtoja voi kohteesta riippuen olla yksi tai useita. Näille menetelmille tulee tehdä

TUTKIMUS

LCP-LASKENTA ohjaa kannattavuuden arvioinnissa

Tero Välisalotutkija, VTT,

tero.valisalo@vtt.fi

Jere Jännestutkija, VTT,

jere.jannes@vtt.fi

Kunnonvalvonta-investointien

kannattavuus ei ole itsestäänselvyys. Kannattavuuden

arvioinnissa voidaan käyttää apuna

Life Cycle Profit (LCP) -laskentamenetelmää.

1/2015 promaint 31

käyttövarmuusanalyysi, joilla tunnis-tetaan kunnonvalvontajärjestelmän vikamahdollisuudet, arvioidaan niiden esiintymistodennäköisyys ja määrite-tään vikojen aiheuttamat vaikutukset tuotantojärjestelmässä.

Life Cycle Cost ja Life Cycle Profit -laskentaInvestoinnin kannattavuutta voidaan tutkia elinjaksotuotto (LCP, Life Cycle Profit) -laskennan avulla. Elinjakso-tuottolaskennassa tunnistetaan sekä kohteena olevan järjestelmähankin-nan suunnitellun elinjakson aikana aiheutuneet kustannukset että sen avulla syntyneet tuotot. Elinjaksotuo-tot ovat kunnonvalvontasovelluksilla usein välillisiä, toisin sanoen tuotot kertyvät vältettyjen seisokkien aikana saavutettujen laskennallisten tuottojen kautta sekä säästettyinä materiaali- ja työkustannuksina. Yleinen kunnon-valvontainvestoinnin kannattavuuden arvioinnissa käytettävä prosessi on esi-tetty kuvassa 1.

LCP-laskelmassa tarvitaan mm. seu-raavat tiedot:

• hankinta- ja asennuskustannukset• vuotuiset laitteiston vaatimat käyt-

tö- ja kunnossapitokustannukset• vuotuiset kiinteät kustannukset• muut kulut, esimerkiksi tarvittava

koulutus• vuotuiset tuototEräs kustannustekijä on myös käy-

tön aikaiset epäkäytettävyyskustannuk-set, mikäli laskennan kohteena oleva osajärjestelmä on sellainen, että sen vi-kaantuminen voi aiheuttaa varsinaisen tuotantojärjestelmän epäkäytettävyyttä vikaantumisen kautta. Vuotuiset tuotot voidaan laskea esimerkiksi lisääntyneen tuotantoajan tai -nopeuden kautta tuo-tantojärjestelmän katetuottohintaan perustuen.

Case-esimerkki: suunniteltu kunnonvalvontainvestointiVTT:llä tutkimustoimintaa tehdään useissa laboratorioissa, joissa käsitel-lään myös haitallisiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja. Tällaisia kemi-kaaleja käsitellään vetokaapeissa, joihin järjestetyllä imulla vaarallisten aineiden kaasumaiset päästöt johdetaan ulkoil-maan. Työturvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta vetokaappien ilmanvaihdon toimintavarmuuden pitää olla erityisen hyvällä tasolla.

Vetokaappien ilmanvaihtojärjestel-mään kuuluvat yleisesti seuraavat osat:

• vetokaappi moottoripelteineen• imuputkisto (vetokaapilta poistoil-

mapuhaltimelle)• poistoilmapuhallin moottoreineen• säätöpellit• ilmanvaihdon valvontajärjestelmä

(osa taloteknistä järjestelmää)Ilmanvaihtojärjestelmälle tehtiin vi-

ka-vaikutusanalyysi, jossa tunnistettiin järjestelmän osien erilaiset normaaliti-

lanteessa mahdolliset vikamuodot sekä määritettiin niiden keskinäinen kriitti-syysjärjestys. Vikamuodoille määritet-tiin RCM-päätöslogiikan avulla sopiva kunnossapitotapa. Poistoilmapuhallin määritettiin vetokaappien ilmanvaihto-järjestelmän kriittisimmäksi laitteeksi. Tyypillinen poistoilmapuhaltimen vika on puhallinmoottorin vikaantuminen, jota voidaan ennakoida esimerkiksi moottorin tärinämittauksella ja lämpö-tilaseurannalla.

Kunnonvalvontainvestoinnin kan-

OMAISUUDENHALLINTA

Kuva 2. Vetokaappi, jonka ilmanvaihdon kunnonvalvontaa tutkittiin.

Tuotantojärjes-telmän vikojen tunnistaminen ja kriittisyyden arviointi

Investointi-päätös

Tuotantojärjestelmän kunnonvalvon tatarpeen tunnistaminen käyttökokemustiedon avulla

Kunnossapito-strategian valinta (RCM-päätöskaavio)

Tutkittavien kunnonvalvonta-menetelmien valinta

Valittujen menetelmien käyttö varmuus-analyysi

LCP-analyysi

UUSI JÄRJESTELMÄ

VANHA JÄRJESTELMÄ

KUVA 1. KUNNONVALVONTAINVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTIPROSESSI

nattavuutta arvioitiin määrittämällä laboratoriossa tehtävälle työlle keski-määräinen katetuntihinta ja laskemalla sen avulla menetetyn tuotannon arvo poistopuhaltimen vikatilanteessa. Las-kelmissa oletettiin kunnonvalvontalait-teiston poistavan kaikki puhaltimesta johtuvat toiminnan ennakoimattomat keskeytykset, mutta arvioitiin myös, että kunnonvalvontalaitteistosta itsestään aiheutuu muutamia virheellisiä häly-tyksiä. Näiden keskeytysten arvioitiin olevan lyhyempiä kuin varsinaisissa vikatilanteissa.

Henkilöturvallisuutta ei pyritty arvottamaan LCP-laskelmissa. Varsi-naisesta ilmanvaihtojärjestelmästä eril-liset instrumentit varmistavat sen, että ilmanvaihdon vikatilanteessa laborato-riossa työskentelevä henkilöstö poistuu muihin tiloihin eikä vaaratilannetta pääse syntymään.

Case-esimerkissä laboratorioiden kunnonvalvontalaitteistoinvestointi ei LCP-laskelman perusteella ollut kan-nattava, koska takaisinmaksuaika olisi pidempi kuin poistoilmapuhaltimen

oletettu käyttöikä. Edullisempi ratkaisu olisi vaihtaa poistoilmapuhallin määrä-välein kokonaan uuteen, jolloin vian to-dennäköisyys pienenisi oleellisesti eikä valvontalaitteistoa tarvittaisi.

Kunnonvalvontainvestointien kan-nattavuuden arvioinnissa LCP-laskenta on toimiva työkalu. Investoinnin kan-nattavuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon mahdolliset valvontajär-jestelmästä huolimatta esiintyvät viat, valvontajärjestelmän käyttö- ja huoltokustannukset sekä mahdollisten virheellisten hälytysten aiheuttamat tuotannon menetykset.

Näiden, usein investointilaskelmissa sivuutettavien kustannustekijöiden merkitys voi olla lopulta ratkaiseva, kun kunnonvalvontainvestointia yli-päätään tehdään tai tehdään valintaa

mahdollisten vaihtoehtoisten menetel-mien välillä.

Kirjallisuutta: IEC 60300-3-11. 2009. Dependability management - Part 3-11: Application guide - Reliability centred maintenance. International Electrotechnical Com-mission.IEC 60300-3-3. 2004. Dependability management – Part 3-3: Application guide – Life Cycle Costing.Järviö, J. 2000 (toim.). Luotettavuuskeskeinen kun-nossapito. KP-Tieto Oy, Rajamäki. 192 s. Kunnossa-pidon julkaisusarja n:o 4. ISBN 951-97101-4-0Marquez, F.P.G; Lewis, R.W.; Tobias, A.M.; Roberts, C. 2008. Life cycle costs for railway condition monitoring. Transportation Research Part E, ss. 1175-1187. MIL-HDBK-217F. 1995. Reliability predicti-on of electronic equipment. Notice 2. US De-partment of Defence, Washington D.C., USA. Saatavissa: www.everyspec.com/MIL-HDBK/MIL-HDBK-0200-0299/MIL-HDBK-217F_NOTI-CE-2_14590/ Panarese, D.; Schaeperkoetter, C.; Raukola, J.; Kunt-tu, S.; Reunanen, M.; Macchi, M.; Rana, P.; Sergent, N. 2014. Demonstration of SustainValue outputs in different environments. Project 7th Framework Programme NMP-SMALL-4 FP7-262931. European Commission, Deliverable D5.3. 68 p. Saatavissa: www.sustainvalue.eu/publications/D5_3_Final.pdf .Peltonen, M.; Kortelainen, H.; Kuukkanen, R.; Vir-tanen, I. 2002. Life decisions. A special tool for life cycle cost and profit analysis can be an invaluable support for investment decisions. Pulp & Paper Eu-rope, vol. 7, 1, ss. 14 -15.

TUTKIMUS OMAISUUDENHALLINTA

RCM:n perustana toimii vika-analyysi.

1/2015 promaint 33

KUNNONVALVONTA

Robotti tarkastaa generaattorin kunnonSäännölliset tarkastukset lisäävät generaattoreiden käyttövarmuutta. Robottiavusteisia menetelmiä käytetään apuna generaattoreiden ennakoivassa kunnonvalvonnassa. Alsto-min DIRIS- ja TurboRotoscan-roboteilla saadaan nopeasti tärkeää lisätietoa generaattorei-den kunnosta.

PERINTEISESTI GENERAATTOREIDEN kuntoa isojen, avaavien huoltojen välillä on tutkittu sähköisin mittauksin ja ra-jatuin visuaalisin tarkastuksin. Vaikka näillä menetelmillä saadaankin paljon tietoa generaattorin kunnosta, ei kaik-kia kohteita, varsinkaan generaattorin levypaketin ja roottorin osalta, pystytä tarkastamaan.

Jo vuosikymmenien ajan tätä aukkoa paikkaamaan on käytetty erilaisia robot-tiavusteisia menetelmiä varsinkin gene-raattoreissa, joiden käytettävyyden tulee olla erittäin korkealla tasolla. Generaat-toreiden toiminnalla on tärkeä rooli häiriöttömän sähkönjakelun varmista-misessa ja niiden suunnittelemattomat seisokit voivat tulla erittäin kalliiksi.

Robottien koko pieneneeRobotisoiduilla tarkastuslaitteilla pystytään laajentamaan rajoitetuissa tarkastuksissa tehtävien tarkastusten määrää, koska näillä tarkastuslaitteilla päästään roottorin ja staattorin väliseen ilmaväliin ilman aikaa vievää roottorin ulosvetoa. Olemassa olevien robottien suurimpana ongelmana on ollut niiden suuri koko, jolloin niiden käyttäminen pienemmissä generaattoreissa on ollut mahdotonta. Ilmavälin koon lisäksi rajoittavana tekijänä on ollut staattorin levypaketin ja roottorin kapparenkaan välinen kohta, josta robotti on saatava mahdutettua ilmaväliin.

Tekniikan kehittyminen on mahdol-

listanut yhä pienempien tarkastuslait-teiden kehittämisen. Alstomin ja sveit-siläisen teknillisen korkeakoulun, ETH Zürichin, yhteisyritys Alstom Inspection Robotics Ltd. on kehittänyt robotisoidun tarkastuslaitteen, DIRIS-robotin (Diag-nostic Inspection with Rotor in Situ), joka mahdollistaa yhä pienempien ge-neraattoreiden tarkastamisen roottorin ollessa asennettuna. Kyseisellä robotilla tarkastus voidaan suorittaa lähes kai-kenkokoisille, niin Alstomin kuin myös muiden valmistajien generaattoreille, joiden roottori on varustettu kapparen-kailla ja joiden ilmaväli on vähintään 10 mm.

DIRIS-robotilla tehtävää tarkastusta varten generaattoria on purettava vain sen verran, että roottorin kapparenkaal-

le on vapaa pääsy. Robotti kiinnitetään kapparenkaan ympärille. Tietokoneoh-jattujen moottorien avulla robotti voi pyörähtää kokonaisen kierroksen kap-parenkaan ympäri.

Ulostyöntyvän ohjauskiskon ansiosta ilmavälin läpi ei tarvitse vetää erillisiä ohjausvaijereita. Pienemmille koneille, joiden levypaketin pituus on korkein-taan noin neljä metriä, tarkastus voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yhdestä päädystä. Tätä pidemmille koneille tar-kastus tehdään kahdesta suunnasta.

Robotilla useita erilaisia tarkastuksia Robottiin on saatavilla erilaisia mittaus-päitä, joilla voidaan tehdä generaatto-rille erityyppisiä tarkastuksia. Kaikissa

Juha RönkköProjektipäällikkö,

Alstom Power, juha.ronkko@

power.alstom.com

KÄYTTÖVARMUUS

Tarkastus voidaan suorittaa DIRIS-robotilla lähes kaikenkokoisille generaattoreille, joiden roottori on varustettu kapparenkailla ja joiden ilmaväli on vähintään 10 mm.

mittapäissä on videokamera ja käänty-vän peilin avulla saadaan näkymä sekä staattorille että roottorille. Antureilla ja mittalaitteilla tehtävien havaintojen li-säksi aistinvaraiset havainnot ovat edel-leen tärkeässä roolissa generaattorin kuntoa arvioitaessa.

Staattorin levypaketin kunto saadaan selvitettyä mittauspäällä, joka mittaa levypaketin sähkölevyjen välisiä oiko-sulkuja matalan vuontiheyden menetel-mällä. Korjaamattomina levyjen väliset oikosulut aiheuttavat levypaketin pai-kallista lämpenemistä ja voivat pahim-millaan johtaa staattorin maasulkuun.

Kiihtyvyysanturilla ja vasaralla va-rustetulla mittapäällä voidaan tarkastaa

staattorikiilauksen tiukkuus ja roottoril-le asennettujen tasapainopalojen kiinni-tys. Lämmön ja sähköisten purkausten lisäksi liike on yksi merkittävimmistä staattorikäämien eristyksiä ikäännyttä-vistä tekijöistä. Staattorikiilauksen teh-tävänä on pitää käämit, joita roottorin magneettikenttä pyrkii liikuttamaan, tiukasti urissa koneen käydessä. Perin-teisin menetelmin tehtynä kiilauksen tiukkuuden tarkastus vaatii aina rootto-rin ulosvetämisen.

DIRIS-robotilla tehtävä tarkastus kohteessa kestää yhden mittausinsinöö-rin toimesta tehtynä noin kaksi päivää. Kun tähän lisätään vaaditut purku- ja asennustyöt, tarkastus vaatii kokonai-

suudessaan noin 3-7 päivää. Kokonais-kestoa voidaan vielä lyhentää työskente-lemällä useammassa vuorossa.

Roottorin kapparenkaiden tarkastuksetGeneraattorille tehtävää rajoitettua tarkastusta voidaan täydentää root-torin kapparenkaille tehtävillä NDT-tarkastuksilla. Generaattorin osista juuri kapparenkaat altistuvat kaikkein suurimmille mekaanisille rasituksil-le koneen käydessä. Aina 80-luvulle asti kapparenkaissa käytettiin ylei-sesti 18Mn-4Cr -materiaalia, jonka myöhemmin havaittiin olevan altis stressikorroosiolle. Stressikorroosiota

Generaattoria tarkastetaan käyttämällä DIRIS-robottia, jolloin roottori voi olla asennettuna.

Aistinvaraiset havainnot ovat edelleen tärkeässä roolissa.

paremmin kestävä 18 Mn-18Cr -mate-riaali korvasikin nopeasti herkemmän materiaalin. Erityisesti vanhemmasta materiaalista valmistettujen kappojen määräajoin tehtävät tarkastukset ovat tärkeitä, vaikkakin myös uudesta mate-riaalista valmistetut kapat tulee määrä-ajoin tarkastaa.

Alstomin kehittämällä TurboRo-toscan-robotilla voidaan tehdä kappa-renkaiden särötarkastus ultraääni- ja pyörrevirtamenetelmillä vetämättä roottoria ulos. Tarkastuksella pys-tytään tarkastamaan kapparenkaat, joiden halkaisija on 625 – 1740 mm. Yh-den kapparenkaan tarkastus robotilla vie aikaa yhden normaalin työpäivän verran.

Robottitarkastusten hyödytEtuna robottien suorittamissa tarkas-tuksissa on myös tulosten toistettavuus. Robotti suorittaa tarkastukset aina sa-malla tavalla, antaa niistä yksiselitteiset numeeriset tulokset ja näin mitattavi-en suureiden kehittymistä on helppo

seurata. Robottitarkastukset ovat siis varteenotettava vaihtoehto perinteisille menetelmille myös avaavan huollon yh-teydessä.

Yhdistettynä muihin visuaalisiin ja mekaanisiin tarkastuksiin sekä sähköi-

siin mittauksiin antaa roboteilla tehtävä tarkastus arvokasta tietoa generaattorin kunnosta. Tarkastuksella voidaan havai-ta alkavat viat ja reagoida niihin ennen kuin ne pääsevät kehittymään pidem-mälle ja aiheuttavat mahdollisesti suun-nittelemattoman huoltoseisokin.

Vaikka robotein suoritetuista tarkas-tuksista ei olekaan vielä ison avaavan huollon korvaajaksi, antavat ne kuiten-kin generaattoreiden kunnossapidosta vastaaville henkilöille tietoa koneen toimintakunnosta. Rajoitettujen tar-kastusten tulosten tätä tukiessa voidaan isomman avaavan huollon suoritusta lykätä eteenpäin.

Tulosten perusteella voidaan myös varautua isompiin korjaus- ja huolto-töihin avaavan huollon yhteydessä. Jos näiden korjaustöiden tarve tulisi ilmi vasta huollon yhteydessä, riskinä olisi aikataulun venyminen suunnitellusta varaosatoimitusten ja työn laajuuden muutosten johdosta. Näin isojen huolto-jen aikataulutus ja budjetointi on entistä tarkempaa.

DIRIS-robotti Generaattorin staattorin ja

roottorin tarkastus nopeasti ja luotettavasti ilman roottorin ulosvetoa

Staattorin ja roottorin visuaalinen tarkastus

Urakiilauksen tiukkuuden tarkastusMatalalla vuolla tehty levypaketin

tarkastusMahdolliset viat havaitaan aikaisinEi vaaraa roottorin vahingoittumi-

sestaRaportit roottorin kunnostaSoveltuu lähes kaiken kokoisille ja

kaikkien valmistajien generaatto- reille

Hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet, 17.–19.3.2015 Hitsauksen perusteet, 20.–22.5.2015Kunnossapito 2, 18.–20.3.2015 Kunnossapito 3, 20.–22.5.2015

Kunnonvalvonta 1, 6.–8.5.2015 Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto, 21.–24.4.2015 Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava koulutus – taso 1, 17.–19.3.2015, Muurame SKF-laakerien asennus ja huolto, 8.–9.4.2015 Vierintälaakeroinnin suunnittelun perusteet, 12.5.2015

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOKUNNOSSAPITO

Sähkö- ja elektroniikkavikojen paikannus koneenohjauksessa, 17.–18.3.2015 Taajuusmuuttajaviikko, 24.–27.3.2015 Profibus-kenttäväylä, 26.–27.3.2015 Tehonsiirtolaitteiden huolto, 11.–13.5.2015 Elektroniikan mittaustekniikka ja vianpaikannus, 19.–20.5.2015 Taajuusmuuttajien huolto ja vianpaikannus, 11.–13.5.2015 Taajuusmuuttajien perusteet ja käyttöönotto, 13.–14.4.2015

TUTKINNOT

Kunnossapidon ammattitutkinto, jatkuva haku, kesto 1,5–2 vuottaKunnossapidon erikoisammattitutkinto, jatkuva haku, kesto 1,5–2 vuotta

KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUS

Työskentely säiliöissä ja suljetuissa tiloissa, 26.3.2015 Koneistajan turvapassi, 13.4.2015 Työtelineiden valinta, käyttö ja tarkastukset, 24.4.2015

SEMINAARIT

Painelaitteet 2015 – viimeistä tietoa: Refresh Your Expertise, 14.4.2015 Big Data ja teollinen internet – teoriasta käytäntöön, 21.–22.5.2015 Prosessiventtiilit, 22.–23.4.2015

MEKAANINEN KUNNOSSAPITO

KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71

ILMOITTAUDU www.ael.fi

KEVÄT TULEE, LUMI SULAA JA AEL:ssä KOULUTUS SKULAA

Tavataan 25.–26.3.2015 KunnossapitoForumissa Tampereella!

MILLOIN MITÄ MISSÄ10.3.2015 Hydrauliteknisen toimikunnan kokous Jyväskylä10.3.2015 Tutkimus ja koulutus -toimikunnan kokous Messukeskus, Pasila25.–26.3.2015 KunnossapitoForum 2015– messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus14.–15.4. ja 7.5. Kunnossapidon tehokkuus (3 päivää) Rantasipi Airport, Vantaa21.–22.4. Käynnissäpito– tuotannon ja kunnossa pidon yhteistyötä Holiday Inn Airport, Vantaa21.5.2015 Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikunnan kokous Messukeskus, Pasilakeväällä Hydrauliikan turvaerottaminen ja turvallisuuskeväällä Höyryturbiinien kunnossapito

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

www.insta.fi

KOKONAIS-TOIMITUKSET SUUNNITTELU

KESKUS-VALMISTUS

ASENNUS

KUNNOSSAPITO

AUTOMAATION KOKONAISPALVELU Ill

ustra

tion:

Via

Nova

/Nor

weg

ian

Road

Dep

artm

ent

Turun Messu- ja Kongressikeskus

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Koko ala yhdess ä tapahtumass a!

Ennakkorekisteröidy kävijäksi:

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Avoinna:

• ke 20.5. klo 9–19 • to 21.5. klo 9–15

Seuraava numero 2/2015promaintPromaintin seuraava numero ilmestyy 28.4. ja aineistopäivä tähän on 14.4.

Lisäjakelu seuraavilla messuilla:• 6.-7.5. Stop+Go Teollisuus ja Tekniikka, Vaasa

• 20.-21.5. Yhdyskuntatekniikka, Turku

• 20.-21.5. EuroMining, Tampere

Yhdellä mainoksella tavoitat siis suuren joukon teollisuuden ammattilaisia. Muista myös kuukausittainen uutiskirjeemme, johon voit lähteä bannerilla mukaan!

kunnossapidon erikoislehtipromaint

6/2014 www.promaintlehti.fi

TEOLLINEN INTERNET TULEE SIVU 26 KIINTEISTÖN SÄHKÖLASKU PIENEKSI SIVU 30 DYNAAMINEN TUOTANNONSUUNNITTELU SIVU 44

MATERIA

ALIEN

DIGITALISOINTI

AVAA U

USIA

MAHDOLLISUUKSIA SIVU 12

kunnossapidon erikoislehti

kunnossapidk nnossapidkunnossapidkunnossapidon erikoisl

on erikoislon erikoislehtehtiehtipromaint1/2015 www.p

romaintlehti.fi

”Turvallisuus on asenne”Eforan Mika Immonen kuvaa toimintatapaansa. SIVU 26

15 Kansi.indd 1

27.2.2015 10.24

Ilmoituksenne ProMaint- lehdessä tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

Suomen korroosioyhdistys ry (SKY) järjestää koulutustilaisuuden: Köyhällä ei ole varaa halpaan – Materiaalivalinta ja korroosioympäristöt.

Kohderyhmä: konepajat, rakennusteollisuus, infratoimiala, maalausurakoitsijat, pintakäsittelyn suunnittelijat ja asiakkaat.

Koulutuksen ajankohta on 12.5.2015 klo 9.00–16.30

Paikka: Gasum Oy, Miestentie 1, Otaniemi, 02150 ESPOO

OHJELMA JA AIKATAULU

8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 – 9.10 Tilaisuuden avaus, Janne Lumme, Gasum Oy

9.10 – 9.50 Korroosion perusteet, Olof Forsén, Aalto-yliopisto

9.50 – 10.30 Hiiliterästen jännityskorroosio, Esa Virolainen, SSAB

10.40 – 11.10 Mikrobikorroosio (MIC), Leena Carpén

11.10 – 11.40 Pinnoitteet upotusrasituksissa ja erityisrasituksissa, Tero Ojala, Teknos Oy

11.40 – 12.30 Lounas

12.30 – 13.15 Vaurioanalyysi – VTT:n ratkaisumenetelmät, Antero Pehkonen, VTT

13.15 – 14.15 Ryhmätyö korroosio-case, Jari Aromaa ja Antero Pehkonen

14.15 – 14.30 Kahvi

14.30 – 15.00 Ruostumattomien terästen haasteet, Mika Mäkinen, Savonia ammatti-

korkeakoulu Oy

15.00 – 15.30 Lujitemuovit teollisuudessa (case), Mari Lindgren, Outotec

15.40 – 16.00 Retrowrap-tekniikka, Marcus Hede

16.00 – 16.20 Kaasufaasi-inhibiitit, Kari Saarinen, Zerust Oy

SKY KOULUTTAAKöyhällä ei ole varaa halpaan – Materiaalivalinta ja korroosioympäristöt

Aikatauluun ja ohjelmaan voi tulla pieniä

muutoksia.

IlmoittautuminenIlmoittautuminen koulutustilaisuuteen

Olof Forsénille 5.5.2015 mennessä:

p. 050 514 8398,

olof.forsen@aalto.fi

Hinta SKY:n jäsenet 160 €,

ei jäsenet 185 €,

opiskelijat 20 €.

Hinta sisältää lounaan, kahvit ja

luentoaineiston.

SKY:n jäseneksi voit liittyä

ilmoittautumisen yhteydessä.

Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 €/vuosi,

opiskelijat 10 €/vuosi. Jäsenmaksun

yhteydessä voit tilata Promaint-lehden

edulliseen jäsenhintaan 35 €. Tutustu

yhdistyksen toimintaan osoitteessa

www.korroosioyhdistys.fi.