promaint 2/2014

56
2/2014 www.promaintlehti.fi kunnossapidon erikoislehti pro maint PROSESSIN TURVAEROTUS SIVU 33 SILTOJEN KUNNONVALVONTA SIVU 40 ELINKAARIKUSTANNUS RATKAISEE SIVU 32 Big Data kehittää kunnossapitoa SIVU 20 Riittää, että laitetaan arkiset asiat kuntoon, muistuttaa energia-alan professori Jarmo Partanen. SIVU 10 Energiansäästö alkaa perusteista Nanotimantit parantavat kestoa SIVU 17

Upload: promaintlehti

Post on 08-Apr-2016

336 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Promaint-lehti on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

TRANSCRIPT

2/2014 www.promaintlehti.fi

kunnossapidon erikoislehtipromaint

PROSESSIN TURVAEROTUS SIVU 33 SILTOJEN KUNNONVALVONTA SIVU 40 ELINKAARIKUSTANNUS RATKAISEE SIVU 32

Big Data kehittää kunnossapitoa SIVU 20

Riittää, että laitetaan arkiset asiat kuntoon, muistuttaa energia-alan professori Jarmo Partanen.SIVU 10

Energiansäästö alkaa perusteista

Nanotimantit parantavat kestoa SIVU 17

01_Promaint_2-2014_Kansi_B.indd 1 4.4.2014 13.12

2 promaint 2/2014

PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2014

Päätimme kokeilla nanotimanttien soveltuvuutta kultaukseen, sanoo Eforit Oy:n Lauri Virta.

PÄÄAIHEITA löytyy lehdestä useita. EuroMaintenance2014 näkyy monin tavoin. Se on niin lähellä, että innokkaimmat osallistujat odottavat tapahtumaa matkalaukku pakattuna. Tarkista, että ka-lenteristasi löytyy varaus vapun jälkeiselle viikolle.

Pääartikkelissa Lappeenrannan yliopiston professori Jarmo Partanen opastaa oikeaan asenteeseen energian säästössä. Lap-peenrannassa on saatu paljon aikaan rakenteellisilla parannuk-silla, valaistuksen uusinnoilla sekä erityisesti ennakkoluulottomalla panostuksella aurinko- ja tuulienergiaan. Mielenkiintoinen tutkimuskohde on kulutushuippujen tasaaminen käyttämällä ko-ko kampusta energiavarastona. Partanen nostaa esille myös rakennusten elinkaarikustannuksen kysymällä, mikä muuttuisi, jos kiinteistöjen raken-nus- ja käyttökustannuksia ei aina tarkasteltaisi erikseen.

Säästötalkoisiin on saatu mukaan myös alueen asukkaat, ja yliopisto auttaa yksityistalouksia ottamaan käyttöön aurinkosähköjärjestelmiä. Al-kuvuodesta pidetyn seminaarin jälkeen kahdeksankymmentä (!!!) uutta taloutta ilmoittautui hankkimaan aurinkopaneelit katolleen.

Elinkaarikustannuksiin palataan Kunnossapidon vaikuttaja -teeman yhteydessä. VR:llä on menossa suuria kalustohankintoja, joissa vuosikymmenien käyttö- ja ylläpitokustannukset merkitse-vät paljon. Aiheesta kertoo projektipäällikkö Risto Heinonkoski. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, jotka ovat suorittaneet Europe-an Maintenance Manager -pätevyystutkinnon. Hankintapäätök-sissä on siis elinkaarinäkökulma vahvasti mukana.

Tuttuun tapaan käsitellään kunnossapidon eri osa-alueita. Big data on tämän vuosikymmenen termejä. Asiantuntijat kertovat, mitä se tarjoaa alallemme. Kunnonvalvonnassa käytetään erilaisia menetelmiä. Elintarviketeollisuudessa lika on vika, joten puhtau-den varmistaminen on parasta kunnonvalvontaa. Suomessa on 800 siltaa peruskorjauksen tarpeessa ja terässiltojen keski-ikä on yli kuusikymmentä vuotta. Niiden kunnon jatkuva seuranta auttaa korjausten aikataulutuksessa.

Teksti Martti Hakonen

Energiansäästössä sanoista tekoihin

Alkuvuodesta pidetyn seminaarin jälkeen kahdeksankymmentä uutta taloutta ilmoittautui hankkimaan aurinkopaneelit katolleen.

ANTT

I VER

KASA

LO

1702-03_Promaint_2-2014_Paakkari ja sisis.indd 2 4.4.2014 13.20

PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2014

2/2014 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, [email protected], www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, [email protected] Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, [email protected] Ulkoasu HANK/Oona Kavasto, p. 040 538 9353, [email protected] Aineisto, tiedotteet [email protected] Tilaukset, osoitteenmuutokset [email protected] Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

10

”Life Learning” –periaate pitäisi kuulua kaikkien kunnossapito­ammattilaisten työkalupakkiin, muistuttaa VR:n Risto Heinon­koski.36

Professori Jarmo Partanen kiittää aurinkoa Lappeenrannan yliopiston parhaaksi energialähteeksi.

5 Yhdistyksen jäsenmäärä nousussa

6 Alan uutisia

10 Energiaa kannattaa säästää, mutta se ei saa olla itsetarkoitus

17 Nanotimantit varmistavat kestävämmän kultauksen

20 Big data tuo uutta kunnossapitoon

22 Tuotantolinjan puhtaus varmistetaan tähystämällä

25 EuroMaintenance2014:n ohjelma

33 Uusi PSK:n standardi turvaerotuksen hallintaan ja varmistamiseen

36 Elinkaaren hallinta mukana kalustohankinnoissa, kertoo Risto Heinonkoski VR:ltä

40 Kunnonvalvonta ohjaa siltojen ylläpitoa

44 FutIS-tutkimusohjelmassa haetaan uusia konsepteja palveluliiketoimintaan

47 Mitä öljyssä tulee seurata?

50 Korkeiden lämpötilojen erikoisvaatimukset voitelurasvalle

52 Kunnossapidossa tapahtuu

54 Kirje korjaamolle: Viinaa ei sitten juoda

02-03_Promaint_2-2014_Paakkari ja sisis.indd 3 4.4.2014 13.20

04_Promaint_2-2014_ILMO.indd 4 4.4.2014 13.21

Teksti Tommi Karjalainen Kuva Heikki Jokinen NÄKÖKULMA

Jäsenmäärä nousussa!KUNNOSSAPITOYHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ on ollut viime vuosien aikana laskussa. Eläköityviä jäseniä on poistunut listoilta samalla, kun liian harvat alan uudet ammattilaiset ovat olleet ylipäätään tie-toisia yhdistyksestä ja sen palveluista saatikka liittyneet jäseniksi. Tämän osalta syyllisten etsiminen on helppoa; yhdistys on ollut turhan passiivinen jäsenyyden ja palveluiden markkinoinnissa. Nyt tilanne on viimein muuttunut ja jäsenmäärä on lähtenyt jälleen nousuun. Käänne johtuu siitä, että yhdistys otti noin kaksi vuotta sitten työlistalleen yritysjäsenyyden uudistamisen, ja tämä työ on alkanut tuottaa tuloksia viimeisen vuoden aikana.

UUSIA YRITYSJÄSENIÄ on voitu toivottaa tervetulleeksi Kunnos-sapitoyhdistykseen yli 30 kpl ja kunkin yritysjäsenen mukana on tullut jäsenkonseptin mukainen määrä henkilöjäseniä. Lisäksi on ollut varsin positiivista, että monet tuotannolliset yritykset ovat liittyneet joukkoon. Jäsenmäärän kasvu tarkoittaa, että tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon haasteet ovat edelleen ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Suurimpana yksittäisenä motii-vina liittymisen takana yritysjäsenillä korostuu verkostoituminen. Vaikka tietoa on nykyisin saatavilla helposti, koetaan edelleenkin elävien ihmisten tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen omalla eri-tyisosaamisalueella yli organisaatiorajojen arvokkaaksi.

ANSAITAKSEEN JÄSENISTÖN luottamuksen jatkossakin yhdistyksen on jatkuvasti kehitettävä palveluitaan. Yritysjäsenyyden uudistami-sen lisäksi yhdistys päätti lähteä kehittämään ehkä tunnetuimpia palveluitaan, Promaint- ja MaintWorld-lehtiä yhdessä uuden yh-teistyökumppanin, Omnipress Oy:n kanssa. Toivommekin, että leh-tiä uudistamalla löydämme niin ikään uutta lukija- ja jäsenkuntaa. Kaiken kaikkiaan asioita on jatkuvasti kyseenalaistettava rakenta-vasti, jotta toiminta kehittyisi jatkossakin oikeaan suuntaan. Tässä auttaa myös jäsenistön palaute siitä, mitä yhdistykseltä odotetaan.

OSA JÄSENISTÖLLE tuotettavia palveluita ovat myös erilaiset alan kongressit ja tapahtumat. Näistä vuosikausiin merkittävimmän satsauksen yhdistys on tehnyt järjestäessään toukokuussa Helsin-gissä kansainvälisen EuroMaintenance2014-tapahtuman. Juuri nyt oikea aika rekisteröityä tapahtumaan ja yhdistää uusimmat tiedol-

liset näkökulmat koti- ja ulkomaiseen verkostoitumiseen. n

Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen ja Nab Labs Oy:n toimitusjohtaja.

Motiivina yritys-jäsenillä korostuu verkostoituminen.

2/2014 promaint 5

05_Promaint_2-2014_Kolumni.indd 5 4.4.2014 13.21

UUTISPUTKESTA

Tukesin uutiskirje opastaa sähkölaitteiden lakiviidakossaSÄHKÖLAITTEIDEN parissa työsken-televien on nyt entistä helpompi saa-da tietoa lainsäädännön vaatimuksis-ta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) uuden Ajankohtaista sähkö-tuotteista -uutiskirjeen kautta. Sähköi-sessä uutiskirjeessä kerrotaan muu-toksista lainsäädännössä, markkinaval-vonnan havainnoista, uusista oppaista ja julkaisuista sekä muista ajankohtai-sista asioista. Suomessa on kymmeniä tuhansia toimijoita, joiden työ liittyy sähkölaitteisiin.

– Vastuu lainsäädännön noudat-tamisesta on toiminnanharjoittajilla, kuten valmistajilla, maahantuojilla ja

jälleenmyyjillä itsellään, ja siihen sisäl-tyy myös vastuu pysyä ajan tasalla muuttuvista vaatimuksista. Neuvon-ta on iso osa Tukesin valvontatyötä ja haluamme osaltamme edistää tiedon leviämistä, ylitarkastaja Marika Keski-nen Tukesista sanoo.

Ensimmäisessä Ajankohtaista säh-kötuotteista -uutiskirjeessä käsitellään vuoden 2013 valvontatuloksia, kerro-taan akkujen ja paristojen muuttuvista vaatimuksista sekä uudistetuista pää-töksistä. Uutiskirjeitä on tarkoitus jul-kaista tarpeen mukaan, kolmesta nel-jään kertaa vuodessa.

Tilaa uutiskirje: tukes.mailpv.net

6 promaint 2/2014

VR:n Helsingin varikko isännöi Promaint ry:n jäsenpäivääPARIKYMMENTÄ Promaint ry:n yritysjäsen-tä osallistui maaliskuussa jäsenpäivään, joka järjestettiin VR:n Helsingin varikon tiloissa. Tilaisuuden avasi yritysjaoksen ohjausryh-män puheenjohtaja Pekka Nuutinen.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Nie-melä esitteli käytettävissä olevia jäsenetuja, joiden hän totesi tarjoavan jäsenmaksun ylittävät kustannussäästöt. Asian ovat jo havainneet myös alan yritykset, sillä vuosien 2013 ja 2014 aikana saatu yli 40 uutta yritys-jäsentä.

Niemelä esitteli myös täysin uuden jäsenedun, edullisen yhteisosaston Euro-Maintenance 2014 tapahtumaan. Yhdeksän nopeinta yritysjäsentä pääsee osallistumaan tapahtumaan edullisella henkilö+pöytä+tuoli -paikalla yhdistyksen osastolla. Tätä kirjoitet-

taessa paikkoja oli vielä vapaana, mutta ovat nopeasti täyttymässä.

Seuraavaksi oli vuorossa palkitsemisia. Isäntäyrityksen Risto Heinonkoski palkittiin kansainvälisellä kunnossapidon johtamisen pätevöintisertifikaatilla sekä Mikael Öhman Aalto yliopistosta ja Juha Junnonaho Oulun yliopistosta vuoden 2013 päättötyöpalkinnol-la. Päättötöiden erilaisuuden johdosta pää-dyttiin myöntämään varsinainen palkinto

Öhmanille ja kunniamaininta Junnonahol-le. Öhmanin työ valittiin ehdokkaaksi myös EFNMS:n Euroopan laajuiseen kilpailuun, jonka tulokset julkaistaan Euromaintenance kongressissa (5.–7.5.2014) Helsingissä.

Risto Heinonkoski kertoi puheenvuoros-saan eurooppalaisesta sertifiointi prosessista ja tentin vaatimuksista sekä kokemuksistaan itse tenttitilaisuudesta. Seuraava tentti pide-tään Vantaalla 24.4.2014. Mikael Öhman esitteli palkitun päättötyönsä, nimeltään Asennetun laitekantatiedon hyödyntäminen ennakoivan huollon kenttäpalveluprosessis-sa. Jatkona seurasi varsinaisen isännän, VR:n Kimmo Soinin puheenvuoro Helsingin vari-kon toiminnasta sekä kierros alueella. Pro-maint ry välittää kiitokset isännälle sekä aktii-visille yritysjäsenille.

Materiaalitekniikkaan tohtorikouluKONE- JA metalliteollisuuden strategisen huippu-osaamisen keskittymän (SHOK) FIMECC Oy:n mate-riaalitekniikan alalle luoma 22-paikkainen FIMECC Breakthrough Materials Doctoral School on maam-me suurin tavoitteellisesti johdettu teollisuuden toh-torikoulu. FIMECC Oy:n soveltavasta tutkimuksesta tuloksekkaasti alkanut työ laajenee nyt tutkijakoulu-tukseenkin.

– FIMECCissä on jo vuosia tehty tutkimusta ja väi-töskirjoja. Nyt teollisuuden sitoutuminen materiaali-tekniikan alalla on niin suurta, että saimme rahoituk-sen jo tutkijakoulutukseenkin. Tällä tohtorikoululla varmistamme, että tieteellisyys FIMECCin ohjelmissa edelleen lisääntyy, kertoo FIMECCin materiaaliteknii-kan tohtorikoulun johtaja tutkimusprofessori Ken-neth Holmberg VTT:ltä.

FIMECC Oy:n 22-paikkainen materiaalitekniikan tohtorikoulu on Suomen suurin teollisuuden rahoit-tama tohtorikoulutusohjelma. Tohtorikoulu toteute-taan FIMECCin BSA- ja Hybrids -ohjelmien yhteydes-sä, joissa kokonaispanostus materiaalitekniikan tutki-mukseen on yhtensä 80 M€.

FIMECC-hankkeet ovat panostusta innovaatio-prosessin alkupäähän, joka pohjustaa yritysten tuo-tekehitysprojekteja. FIMECCin tavoite on toiminta-tapojen kehittäminen ja erityisesti läpimenoajan lyhentäminen tuotekehitys- ja toimitusprojekteissa. Tuotekehitysprojektien laatu ja vaikuttavuus kehit-tyvät ottamalla tuotekehitysprosesseissa käyttöön FIMECC-hankkeissa luotua osaamista ja menetelmiä. FIMECC on saanut yli 50 M€ vuotuiseen ohjelmakan-taansa keskimäärin 58 % julkista rahoitusta Suomen valtion eri rahoituslähteistä, pääosin Tekesistä.

Lisätietoja: www.fimecc.com

Windows XP -tuki päättyiWINDOWS Update lähettää kaikkiin tavoittamiinsa Windows XP -laittei-siin ponnahdusikkunan, jossa ilmoitetaan tuen päättymisestä. Ilmoituk-sessa lukee: ”Windows-tuki päättyy 8. huhtikuuta 2014. Saat lisätietoja napsauttamalla tästä.” Jos jatkat Windows XP:n käyttämistä tuen päät-tymisen jälkeen, tietokoneesi toimii kyllä, mutta se saattaa altistua tie-toturvariskeille ja viruksille. Sitä mukaa kuin ohjelmisto- ja laitteistoval-mistajat optimoivat tuotteitaan uusimpia Windows-versioita varten, yhä harvemmat sovellukset ja laitteet toimivat Windows XP:n kanssa.

Lisätietoja: windows.microsoft.com

Promaint ry on saanut vuosina 2013 ja 2014 yli 40 uutta yritysjäsentä.

06-09_Promaint_2-2014_Uutiset.indd 6 4.4.2014 13.45

EUROOPAN talouden ja elinkeinoelämän kehittäminen on Euroopan Unionin tärkeä ja ajankohtainen tavoite. Sen saavuttamises-sa teollisuuden tehokkaalla ja laadukkaalla toiminnalla on merkittävä rooli. Talouden edistämiseen pyritään kestävin keinoin. Esi-merkiksi EU 2020 -strategia edellyttää koko Euroopan Unionin talouden kasvussa vas-tuullisuuden huomioon ottamista.

– Kunnossapito on tärkein tekijä teollisuu-den ikääntymisen hallinnassa. Siitä hyöty-vät myös uuden teknologian käyttäjät. Hyvä kunnossapito vähentää katkoja ja virheitä jo laitteiden elinkaaren alussa. Laitekan-nan vanhentuessa kunnossapidon merkitys korostuu. Tarpeisiin räätälöity, älykäs, riskit kartoittava ja ennakoiva kunnossapito pys-tyy saamaan aikaan ihmeitä ja todellisia taloudellisia hyötyjä, sanoo SafeLife-X -pro-jektin koordinaattori Aleksandar Jovanovic. Hän kertoo projektista ja sen saavutuksista puheenvuorossaan toukokuun 5.–7. päivä pidettävässä EuroMaintenance 2014 –kon-gressissa.

SafeLife-X on kansainvälinen EU-projekti, jonka tavoite on kehittää ikääntyvän laite-kannan hallintaa niin, että se toimii mahdol-

lisimman kestävästi, turvallisesti ja kustan-nustehokkaasti. Projektin työn tulokset ovat tulevaisuudessa Euroopan Unionin alueen yritysten avoimesti hyödynnettävissä. Pro-jekti kehittää eurooppalaisen standardin (ENFprEN 16286-1:2012) ikääntyvän laitekan-nan riskienhallintaan.

– Teollisuudessa standardia ja työmme tuloksia odotetaan. Ensimmäiset tulokset laajasta teollisuuden tarpeiden ja par-haiden käytäntöjen kartoituk-sesta ovat jo käytettävissä. Yri-tysten lisäksi myös yhteiskunta hyötyy tästä, erityisesti uudesta EN standardista. Monesti ikään-tyneen laitekannan käyttö on ainoa vaihtoehto. Usein teolli-suuden toimijat haluavat käyt-tää laitteita koko niiden elinkaaren loppuun. Käytön on oltava turvallista ja mahdollisim-man tehokasta. SafeLife-X antaa konkreet-tisia ratkaisuja vastuulliseen laitekannan ikääntymisen hallintaan, kertoo projektin koordinaattori Aleksandar Jovanovic.

SafeLife-X tuo yhteen kymmeniä projek-tihenkilöstön ulkopuolisia asiantuntijoita eri

tieteen- ja teollisuudenaloilta ja EU:n asian-tuntijaryhmistä (ECTP ja ETPIS). SafeLife-X:llä on vahva tahto käydä keskustelua kaikkien niiden toimijoiden kanssa, joita kysymykset ikääntyvästä laitekannasta koskettavat. Ryh-mä etsii ratkaisuja laitteiston ikääntymisen

avainkysymyksiin ja keinoja teollisuuden investointien koko elinkaaren mittaiseen tehok-kaaseen ja turvalliseen toimin-taan. Tavoite on tunnistaa par-haat käytännöt kunnossapidos-sa ja omaisuudenhallinnassa.

– Ainutlaatuinen projekti tuo EU:n tuella eri sidosryhmät saman pöydän ääreen, yhdis-tää erilaista osaamista ja tuo kunnossapidon alalle valtavia synergiaetuja. Teollisuuden

laitekannan elinkaaren pidentäminen, erityi-sesti suurissa ja pitkän aikajänteen vaativissa investoinneissa, on merkittävä liiketoimin-nallinen ja yhteiskunnallinen mahdollisuus. Kunnossapitoalan toimijat ovat tärkeitä Euroopan talouskasvulle, Jovanovic toteaa.

Lisätietoja: www.safelife.eu-vri.eu

Parhaat kunnossapidon käytännöt jakoon

UUTISPUTKESTA

NOSTO,- SIIRTO- JAMATERIAALINKÄSITTELYLAITTEETA M M A T T I L A I S I L L E

KETJU- JA VAIJERITALJAT • SIIRTOALUSTAT • TARRAIMETNOSTOPÖYDÄT • KETJURAKSIT • NOSTOSILMUKAT JNE.

Haklift ABT OyAsessorinkatu 3-720780 Kaarina

Puh. (02) 511 [email protected]

TERVETULOAEURO MAINTENANCE MESSUILLE HELSINKIIN 5-8.5TUTUSTUMAAN OSASTOOMME

6H108

Aleksandar Jovanovic

06-09_Promaint_2-2014_Uutiset.indd 7 4.4.2014 13.45

UUTISPUTKESTA

8 promaint 2/2014

Solteqilta järjestelmä huoltotoiminnan ohjaamiseenSOLTEQ OYJ ja Tampereen Energiantuotan-to Oy, joka kuuluu Tampereen Sähkölaitos -konserniin, ovat sopineet Solteq Solax -toi-minnanohjausjärjestelmän toimituksesta kaikkien voima-, vesivoima- ja lämpölaitos-ten huoltotoiminnan ohjaamiseen. Uudella järjestelmällä tavoitellaan työn tehokkuuden sekä laitosten käyntivarmuuden ja tuotanto-kyvyn lisäämistä. Nykyisin käytössä olevasta järjestelmästä siirrytään Solax-järjestelmän käyttöön hallitulla Solteq Silta -palvelumallil-la. Solteq Solax -järjestelmä tullaan integroi-maan mm. Tampereen kaupungin talouden-ohjausjärjestelmään sekä laitosten prosessi-automaatiojärjestelmään.

– Tampereen Energiantuotanto on kehit-tämässä toiminnan ohjausta. Yhtenä kehityk-

sen osa-alueena tavoitellaan kokonaisvaltai-sen ja ajantasaisen näkymän saavuttamista ennakkohuolto- ja kunnossapitotoimintaan. Ohjaustietoa voidaan tehokkaasti hyödyntää tulevissa huoltostrategisten ratkaisujen ja investointien päätöksissä, kertoo tuotanto-palvelupäällikkö Pentti Iso-Pietilä, Tampe-reen Energiantuotannosta.

– Haimme järjestelmää, josta löytyy laa-jat kunnossapidon ja huoltopalvelun ohjaa-miseen tarvittavat toiminnallisuudet myös mobiilisti. Näiden lisäksi tärkeinä toimintoi-na on työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden ohjaamisen työkaluja kuten tuntikirjausta, graafisten töiden ja resurssien hallintaa sekä henkilöiden osaamisenhallinnan toimintoja. Töidenhallinnan puolella tärkeitä toiminta-

kokonaisuuksia olivat joustavat työvaiheiden ketjuttamisrakenteet (workflow-toiminnalli-suus) sekä prosessi- ja sähköerotussuunnitte-lutoiminnallisuus.

Toimitettava Solteqin Solax-ratkaisu poh-jautuu Microsoft Dynamics AX2012 -teknolo-giaan. Ratkaisu on palvelujen ohjauksen toi-mialaratkaisu, joka on saanut ensimmäisenä Suomessa Microsoftin kaikkein korkeimman tason kansainvälisen Certified for Microsoft Dynamics® AX2012 -sertifikaatin (CfMD). Globaalisti tunnustettu CfMD-sertifiointi varmistaa sen, että tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet ovat huippuluokkaa.

Lisätietoja: solteq.com

OL3-automaation testaus on alkanutTEOLLISUUDEN Voiman OL3-laitosyksikön automaation testaukset ovat käynnistyneet laitostoimittaja Areva-Siemensin testiym-päristössä Saksassa. Testien tarkoituksena on todentaa automaation toiminta ennen sen tuomista laitospaikalle Olkiluotoon. Nyt käynnistyneissä testeissä automaatiojärjes-telmän toiminnot koestetaan vaiheittain. Testit alkavat prosessiautomaation toimin-tojen testauksella.

Automaatiota käytetään OL3-laitosyksi-kön valvontaan ja ohjaukseen. Automaatio-järjestelmät koostuvat ohjaus- ja säätöjärjes-telmistä, suojausjärjestelmistä, automaation käyttöliittymistä sekä kenttäinstrumentaa-tiosta. Ohjaus- ja säätöjärjestelmät on auto-matisoitu käyttäen digitaalitekniikkaa. Lisäk-si varmennuksena on erillinen digitaalisesta automaatiosta riippumaton järjestelmä.

Lisätietoja: www.tvo.fi

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.

KUVA

TVO

MAR

INA

GAL

KIN

-AAL

TO Ylhäällä vaaleaa teollisuus-pellettiä, alhaalla mustaa pellettiä: höyry-pellettiä (vas.) ja paahto-pellettiä (oik.).

Helsingin Energian polttoainetiedot hallitaan Protaconin järjestelmälläHELSINGIN Energia valitsi Protaconin ONCE- toiminnanohjausjärjestelmän polttoainetietojen hallintaan. Kokonai-suudessaan kyseessä on iso investointi Helsingin Energialle, joka on yksi Suo-men suurimmista energiayrityksistä. Toimituksessa Protaconin osaaminen energian toimitusketjussa liitetään osaksi hiilenkäsittelyn hallintaa. Once-polttoai-netietojärjestelmä mahdollistaa ajanta-saisen päästöjen seurannan, yhdenmu-kaistaa toimintoja, tehostaa viranomais-raportointia, ja sillä korvataan useampi erillinen järjestelmä Helsingin Energialla.

– Ajurina investoinnille oli Helsingin Energian kehitysohjelma, jolla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tavoit-teena on polttaa jatkossa pellettejä ja muitakin biopolttoaineita, ryhmäpäällik-kö Lauri Hiekkanen Helsingin Energiasta kertoo.

Pelletin käyttöön liittyy enemmän kul-jetettavia kuormia kuin kivihiileen, joten raportoitavien tapahtumien lukumäärä nousee jatkossa huomattavasti. Tyypilli-sesti energialaitos käsittelee raportoita-via asioita useita päiviä kuukautta kohti. Tarpeeton tiedon syöttäminen moneen eri järjestelmään vähenee Once-järjes-telmän myötä. Helsingin Energian toi-mitusketjussa on useita osapuolia, jotka pääsevät jatkossa käsiksi samaan tietojär-jestelmään.

Merkittävä osa Suomen polttoaine-kuormista kulkee Protaconin Once-jär-jestelmän kautta. Tammikuussa 2014 järjestelmässä käsiteltiin noin 38 000 rekkakuormaa. Tämä tarkoittaa yli 40 % kaikesta sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävästä kiinteästä polttoaineesta (metsäenergia, sivutuotteet ja turve).

Lisätietoa: www. protacon.com

06-09_Promaint_2-2014_Uutiset.indd 8 4.4.2014 13.45

Valmetin toimittama kaasutuslaitos vihittiin käyttöön Ruotsissa

VALMETIN Göteborg Energille toimitta-man GoBiGas-kaasutuslaitoksen (Gothen-burg Biomass Gasification Project) vihkiäi-siä vietettiin 12.3.2014 Göteborgissa. Vuo-den 2013 lopussa luovutettu laitos tuottaa kaasua metsätähteestä ja puupelleteistä. Laitoksen tuottama kaasu vastaa maakaa-sua ja sitä käytetään pääasiassa liikenne-sektorilla, jossa on tavoitteena siirtyä fos-

siilisista polttoaineista biopolttoaineisiin. Kaasutuslaitos on ensimmäinen laatuaan.

Biomassan kaasutukseen käytetään itävaltalaisen Repotec-yhtiön kehittämää epäsuoraa kaasutusmenetelmää. Valmet vastasi Göteborgissa sijaitsevan laitoksen suunnittelusta ja toimituksesta Repotecin lisenssioituun teknologiaan perustuen.

Kaasutus tapahtuu erillisessä reaktoris-sa, jonne lämpö siirretään kattilasta kier-tävän petimateriaalin mukana. Biomassaa syötetään kaasuttimeen, jossa se hajoaa lämpökemiallisesti joutuessaan kosketuk-siin kuuman petimateriaalin kanssa. Puh-distuksen ja metanoinnin jälkeen kaasu syötetään maakaasujakeluun ja käytetään Göteborg Energin voimalaitoksessa.

Hyvän laadun ansiosta biometaani voidaan syöttää olemassa olevaan jakelu-verkkoon, jossa se sekoittuu maakaasuun. Tämä biomassaa käyttävän kaasutuslai-toksen ja metanointilaitoksen yhdistelmä on ainoa laatuaan maailmassa.

Lisätietoja: valmet.fi

UUTISPUTKESTA

Rovaniemen Energia ulkoistaa kunnossapitonsaCAVERION ja Rovaniemen Energia ovat solmineet aiesopimuksen kunnossapi-topalveluiden liikkeenluovutuksesta tou-kokuun alussa. Caverionin palvelukseen siirtyisi vanhoina työntekijöinä kaksitois-ta Rovaniemen Energian työntekijää.

Rovaniemen Energia käynnisti syys-kuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on lisätä energiakon-sernin toiminnan tehokkuutta, parantaa toimintavarmuutta sekä saada aikaan kustannussäästöjä.

Yhtenä osana yhteistoimintamenette-lyä ja organisaatiomuutosta Rovaniemen Energia kilpailutti kaukolämpöverkon ja tuotantolaitosten kunnossapidon pal-velut. Kilpailutukseen ilmoittautui seit-semän kunnossapitopalveluita myyvää yritystä.

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.

GoBiGas kaasutuslaitos GoBiGas.

KUVA

TVO

06-09_Promaint_2-2014_Uutiset.indd 9 4.4.2014 13.45

10 promaint 2/2014

Matalalla roikkuvat hedelmät

poimitaan ensin– Ensimmäiset kymmenen prosenttia ovat aika piece of cake. Riittää,

että laitetaan arkiset asiat kuntoon ja opetellaan uusille tavoille, professori Jarmo Partanen sanoo. Hän toteaa, että Lappeenrannan teknillinen

yliopisto opastaa ja näyttää mallia energiankulutuksen vähentämisessä.– Elämme niin kuin opetamme.

Teksti ja kuvat Hannele Koskinen

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN yliopisto on viime vuosina opittu tuntemaan vihreän energian tyyssijana. Sen myötä kaupunki ja koko Suomen kaakkoinen rajapinta on lei-maantunut ympäristöystävälliseksi ja ennen muuta uusiutuvien energialähteiden käytölle myötämieliseksi kulmakunnaksi. On omaa tuulivoimaa, aurinkovoimaa sekä erilaisia, ympäristöystävälliseen ja tuotannollisesti mahdollisimman puhtaaseen energian käyt-töön suuntaavia järjestelmiä. On Green Cam-pus, Vihreä kampus, jossa professori Jarmo Partasen mukaan pyritään tekemään hyviä töitä: yliopisto pyrkii joka päivä vaikutta-maan piirun verran parempaa ja kehitty-neempää yhteiskuntaa.

– Elämme niin kuin opetamme, Jarmo Partanen sanoo.

– On hyvä, jos laitetaan tavoitteeksi selkeä prosenttiluku, Partanen silmäilee selvitystä Caverionin Siilinjärvellä toteuttamista ener-giatehokkaista kiinteistöistä ja niiden ener-giatalouteen liittyvistä tavoitteista.

– Tarkan luvun myötä syntyy aito sitoutu-minen, hän sanoo ja lisää, että koolla on tässä merkitystä.

– Jos luku on kaksi, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tavoitteena on kymmenen pro-sentin vähennys energiakustannuksissa seuraavan kahden vuoden aikana, on tehtävä jotakin ja ryhdyttävä toimiin.

Asioiden uusiksi ajattelua– Ensin poimitaan matalalla roikkuvat he-delmät.

Jarmo Partasen mukaan vanha sanonta on paikallaan myös energiankulutuksen säästö-toimissa myös isossa mittakaavassa.

– Ensimmäiset kymmenen prosenttia ovat itse asiassa aika piece of cake: riittää, että laitetaan kuntoon arkirutiineihin liit-tyvät, energiankulutukseen ja päivittäiseen käyttöön liittyvät, usein helposti korjattavis-sa olevat asiat. Rakenteellisia muutoksia ei tarvita.

Helposti korjattavien asioiden, tapojen ja tottumusten, muuttaminen ja kuntoon lait-taminen vaatii Partasen mukaan enemmän käytäntöjen ja arkirutiinien uusiksi ajattelua kuin investointeja.

– On helpompi päättää, että laitetaan sata-tuhatta euroa nyt tähän, kuin muuttaa sään-

ENERGIANSÄÄSTÖ

Elämä ei ole vain energian säästöä

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 10 4.4.2014 13.32

2/2014 promaint 11

nöksiä tai lähettää ihmiset energiaremontin alta evakkoon.

Energiatalkoiden tyyppisissä toimissa on ensimmäiseksi selvitettävä, mihin energiaa kuluu ja miten sitä käytetään. Analyyseja on Partasen mielestä helppo tehdä, kun tiede-tään, missä eurolla saa parhaan vaikutuksen.

– Action plan, toimintasuunnitelma, pitää olla, hän sanoo ja huomauttaa, että pienillä-kin arjen asioilla on merkitystä.

– Esimerkiksi toimitiloissa on hyvä var-mistaa, että näyttöpäätteet eivät ole turhaan päällä ja tulostimet eivät ole jatkuvassa val-miustilassa.

Ei ole yllätys, että Partanen ottaa malliksi oman työpaikkansa. Hän kertoo, että yliopis-tolla energiansäästötalkoot aloitettiin läm-pökamerakuvauksilla. Ilmeni, että viimei-simmänkin rakennusvaiheen kiinteistöissä oli huolimattomuusvirheitä. Ikkunan ulko-puolella oli plus-asteita, sisäpuolella mittaus näytti miinusta.

– Asiat korjaantuivat tiivistämällä.Partanen muistuttaa, että lämpökame-

rakartoitustakin yksinkertaisempaa on opetella tekemään asioita toisin. Hän neuvoo

sulkemaan turhassa toimintavalmiudessa nököttävät näyttöpäätteet ja tulostimet.

– Asioista tulee helposti opittu, hyvä tai huono tapa, hän muistuttaa todeten, että tapakoulutus on toisaalta hyvin kertaluontoi-nen keino säästää energiaa.

– Asiat voi oppia vain kerran, sillä toisaal-ta kyse on viitseliäisyydestä, hän sanoo ja huomauttaa, että energiansäästöön tähtäävä tapakoulutus ei missään tapauksessa saa olla ihmistä syyllistävää tai työllistävää.

– Jos pitäisi toistuvasti tehdä jotakin energiatehokkuutta edistävää, luonnolliseen päivärytmiin kuulumatonta, niin muistat homman ensimmäisenä ja toisena, ehkä vielä kolmantenakin päivänä. Muistat viikonkin kuluttua vielä, mutta puolen vuoden kuluttua ei ole ajatustakaan, mitä olisi pitänyt tehdä, Partanen sanoo.

Kampus on valtava energiavarastoJarmo Partanen muistuttaa, että oli taustalla mikä tuotantotapa tahansa, energian tehtävä on helpottaa ihmisen elämää ja luoda hyvin-vointia.

– On pidettävä mielessä, että elämä ei ole

Aurinko- ja tuulienergia ovat Lappeenrannan yliopiston Vihreän kampuksen energialähteitä.

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 11 4.4.2014 13.32

12 promaint 2/2014

energiansäästöä varten, hän sanoo ja huo-mauttaa, että ei ole kovin kauan siitä, kun energia oli niukkuushyödyke.

– Kun sitä nyt on tarjolla melkein mielin-määrin, kustannukset marginaaliset, ja elä-mä useimmilla muutenkin aika helppoa, ei energian säästö ole päällimmäisenä mielessä ainakaan kaikilla, Partanen korostaa näkö-kulmaa, mistä energiapolitiikkaa pitäisi viedä eteenpäin.

– Pitäisi antaa kannusteet siihen, että ihmiset saavat asioita aikaiseksi, hän sanoo ja muistuttaa, että teknistieteellisessä tut-kimuksessakin tulokulma voi joskus olla vaatimaton.

– Meidän tutkimuskysymyksemme on, miten tasakatoille asennetaan aurinkopa-neelit niin, että ne eivät riko rakenteita. Kun saamme tämän selville, kerromme yhteis-kunnalle, Partanen sanoo. Hän korostaa, että yliopiston kampus on kuin pieni kaupunki. Sen kaltaisessa suuressa kokonaisuudessa on paljon mahdollisuuksia energiantuotannon

ja siihen liittyvien järjestelmien näkökul-masta.

– Tämä on valtava energiavarasto, jonka ylläpitoon liittyvät haasteet kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän tuulta ja aurinkoa käytetään energiatason ylläpitoon. Myös va-rastointipuolelle tarvitaan uusia ratkaisuja.

´Vihreän kampuksen´ tutkimuksen ja ra-kentamisen kohteina ovat Partasen mukaan omaa ja paikallista tuotantoa koskevat yksi-tyiskohdat.

– Koko valtava kiinteistö on meillä energia-varastona ja kuormituksia voidaan ohjata kul-loisenkin tarpeen mukaan, hän sanoo. Koko-naisuutta peilataan vallitseviin markkinoihin ja tarpeisiin. Partasen mielestä ei ole tarpeen tarkastella, onko kyseessä sähkö vai lämpö.

– Kokonaisoptimoimmilla selvitämme, miten varantoja käytetään niin, että tuotto on mahdollisimman suuri, hän sanoo ja pal-jastaa, että näkemys markkinoista on yliopis-tolla varsin kokonaisvaltainen.

– Tavoitteenamme on esimerkiksi leikata huipputehoja lämmön ja sähkön puolelta sellaisissa ajan hetkissä, jotka ovat energia-yhtiölle siinä mielessä kriittisiä, että niiden tulisi tuolloin investoida enemmän.

Kulutuspiikit leikataan poisJarmo Partanen toteaa, että järjestelmän näkökulmasta on etenkin isossa kiinteistössä tärkeää tarjota uusia mahdollisuuksia. Hän korostaa energiatekniikkaan erikoistuneen yliopiston merkitystä Lappeenrannan kaltai-sella paikkakunnalla.

– Paikallisen teollisuuden kanssa on syn-tynyt paljon hyvää yhteistyötä, kun toisella puolella on yliopiston osaaminen ja toisella paikallisen teollisuuden pitkät perinteet, hän

Aurinkosähköä yksissä tuumin– VIIME VUOSI oli tavallaan lähtölaukaus aurinkosähkölle Suomessa, lappeenranta-lainen diplomi-insinööri Vesa-Matti Puro sanoo.

– Energiateollisuus ry hyväksyi saksalai-sen mikrotuotantonormin suojausasetusten mukaiset laitteet kytkettäväksi suomalai-seen sähköverkkoon ja useat sähköyhtiöt alkoivat ostaa mikrotuottajien aurinkosäh-köä, hän luettelee ja lisää listaan omasta näkökulmastaan ehkä merkittävimmät koh-dat: Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloitti 220 kWp:n voimalan rakentamisen, ja myös yksityistaloudet havahtuivat hank-kimaan kotiinsa 2-20 kWp:n piensähkövoi-maloita.

Vesa-Matti Puro kertoo nettisivuillaan, että häntä ajaa eteenpäin kysymys, kuinka saavutetaan 4TWh aurinkosähköä tuottava miljoonan aurinkosähkövoimalan Suomi.

– En ole vielä löytänyt vastausta, 4TWH on viisi prosenttia Suomen sähköntuotan-nosta, Puro sanoo ja kertoo, että innokkai-den kanssaetsijöiden ja aurinkosähköstä kiinnostuneiden määrä kasvaa huikeaa vauhtia.

– Viime vuonna yliopiston kanssa yhteis-työssä järjestetty aurinkosähköluento veti paikalle kuusikymmentä kiinnostunutta; heistä kaksikymmentä tilasi keskimäärin 5kWp:n aurinkosähköjärjestelmän. Rahta-simme ne yksissä tuumin suoraan Saksasta

Lappeenrantaan, Puro kertoo. Yleisöluennos-ta päätettiin tehdä perinne, ja se järjestet-tiin tänä vuonna uudelleen.

– Muutama viikko sitten järjestettyyn seminaariin osallistui 135 ihmistä. Heistä kahdeksankymmentä ilmoitti, että ovat kiin-nostuneita hankkimaan 1,5-49 kWp:n aurin-kosähköjärjestelmän.

Puro kertoo innostuneena, että viime vuoden vaihteessa Lappeenrannan sähkön-siirron alueella oli aurinkosähkökapasiteettia 252 kWp.

– Näyttää uhkaavasti siltä, että 500 kWp menee rikki ensi vuoteen mentäessä.

(Vas.) Yliopisto on sitoutunut vähentämään sähkön koko-naiskulutusta merkittävästi. Jarmo Partanen ja Kati Koikkalainen kertovat, että säästöt ovat Vihreän kampuksen parhaaksi.

(Yllä) Lappeen-rannan tek- nisessä yliopis- tossa selvite-tään, miten aurinkopaneelit asennetaan tasakatolle rakenteita rikkomatta.

HAN

NEL

E KO

SKIN

EN

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 12 4.4.2014 13.32

Kampus on valtava

energia-varasto

sanoo ja huomauttaa sivulauseessa, että risti-riitojakin saattaa helposti syntyä.

– Mitään ei tapahdu yhdessä yössä, mutta kun joka päivä tehdään, niin huominen on aina pikkuisen eilistä parempi.

– Katsohan tätä, Partanen sanoo.– Meillä on tässä sähköverkko, kaukoläm-

pö- ja vesiverkko, hän esittelee yliopistokam-puksen karttaa.

–Tuossa on pieni tuuliturbiini, jolla ei sinänsä ole kokonaisuuden kannalta merki-tystä. Aurinkosähkön tuotannolla sitä vas-toin on, ja tavoitteemme on rakentaa entistä isompia akkuja.

Partanen kertoo, että yksi verkkoon syöt-tävä sähköauto jo on, ja alueelle liikennöi lähitulevaisuudessa myös sähköbussi.

– Kiluja ja kaluja täällä on. Ne ovat siinä mielessä helppoja, ettei tarvitse muuta kuin mennä kauppaan ja ostaa, hän sanoo.

Haasteeksi Partanen määrittelee oikean-laiseen hyödyntämiseen liittyvän problema-tiikan. Hän korostaa, että kaikki informaatio pitäisi kyetä integroimaan suhteessa mark-kinoihin.

– Olisi ymmärrettävä, mitä käytännössä tarkoittaa, että meillä yliopistolla jyllää läpi vuoden 500 kilowatin sähkökuorma. Kun

työpäivä alkaa, se hyppää liki 1,5 megawattia ylöspäin, mutta on taas viikonloppuisin pal-jon pienempi.

– Meidän tavoitteenamme on hakea ener-giatehokkuutta sähkön osalta niin, että kaikki isot piikit leikataan pois kuormia ohjaamalla, varastoimalla energiaa akkuihin tai muuten, hän sanoo ja kiittää aurinkoa yliopiston par-haaksi energialähteeksi.

– Kapasiteettitehokkuuden kannalta au-rinko on hyvä energian lähde, sillä energiaa syntyy silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Yhteistyötä teollisuuden kanssa on Parta-sen mukaan todella paljon.

– Yliopiston 80 miljoonan suuruisen bud-jetin rahoituksesta noin 45 miljoonaa tulee OKM:ltä ja loppuosa, 35 miljoonaa euroa yri-tyksiltä ja monista muista lähteistä, Partanen sanoo ja huomauttaa, että professorin työ on nykypäivänä suurelta osin rahoituksen hankkimista.

– Yliopiston jokainen professori ikään kuin pyörittää pientä, liikevaihdoltaan parin miljoonan suuruista yritystä, hän sanoo ja toteaa kontaktin yrityksiin olevan joka päi-väistä.

Partanen ei halua verrata yliopistopaikka-kuntia toisiinsa. ➜

HAN

NEL

E KO

SKIN

EN

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 13 4.4.2014 13.32

14 promaint 2/2014

– Yksi on toista vaatimattomattomampi, toinen rönsyilevämpi, hän sanoo. Lappeen-rannan Partanen toteaa olleen erityis- asemassa kaupungin ”venäläistymisen” myötä.

– Alueelle on tullut rahaa merkittävästi ja talousluvut ovat toisenlaisessa asennossa kuin monessa muussa maakunnassa.

Uusille tuulille myötämielistä väkeäJarmo Partasen mielestä yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tekijöistä myös energiajärjes-telmien kehittämisessä on välittää asianmu-kainen tieto myös rakentajille ja rakennut-tajille. Partanen näet vähän moitiskelee sekä rakennuttajia että rakennusliikkeitä, ja sanoo niiden joskus olevan vanhanaikaisia.

– Tehdään julkinen rakennus, ja laitetaan vaatimukset tähän hetkeen, hän päivittelee.

– Pitäisi katsoa vähintään viiden vuoden päähän. Mieluusti paljon pitemmälle.

Partasen mielestä on tyypillistä, että ra-

kentajat kauhistelevat omavaraisen, suurin piirtein 0-energiatalon hintaa.

– Kukaan ei lupauksista huolimatta ole kuitenkaan tehnyt laskelmia, mitkä raken-nuksen todelliset elinkaari- ja käyttökustan-nukset ovat suunnittelu- ja rakennuskustan-nuksiin verrattuina.

Rakennuttaja ei perinteisesti ole vastan-nut rakennuksen käyttökustannuksista, missä professori Partasen mielestä piilee ongelman ydin. Niin kauan kun rakennus- ja käyttökustannukset pidetään erillään, teh-dään niin kuin on sata vuotta tehty: mahdol-lisimman halvalla.

– Suunnittelijan ja rakentamisesta päättä-vän ei tarvitse kantaa huolta siitä, mitä ovat kustannukset tulevaisuudessa.

Maailma ei tältä osin ole lähimainkaan valmis, vaikka eteenpäin on menty.

– Meillä olisi valmiutta tarkastella erilaisia vaihtoehtoja ja käsitellä energiatehokkuutta hyvin laajasti, eikä pelkästään laskeskella käytetyn sähkön tai lämmön määrää, Jarmo Partanen sanoo ja palaa Lappeenrantaan.

– Muutin tänne vuonna 1994 ja huimasti täällä on edetty. Ihan konkreettisesti, hän miettii ja huomauttaa, että Lappeenrannan kupeeseen rakennettu Muukon tuulipuisto on yksi harvoja Suomessa, jonka tiimoilta ei ole tullut yhtään valitusta: väestö on ollut uuden rakentamiselle myötämielistä. Paikal-linen lehdistö on Partasen mukaan koittanut löytää selitystä myönteisyydelle siitä, että vä-ki on tottunut infrastruktuurirakentamiseen.

– Täällä on tehtaiden piippuja, ja silhuetis-sa erottuvat rakennelmat aivan kuin kuulu-vat ympäristöön.

HAN

NEL

E KO

SKIN

EN

TERVETULOAPOHJOISEN TEOLLISUUDENSUURTAPAHTUMAAN Kunnossapito-messut kutsuu alan toimijat Ouluun!

Mukana myös ajankohtaiset seminaarit mm. kunnossapidosta jakaivosteollisuudesta sekä pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa mukana:Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama

REKISTERÖIDYMESSUILLE

VELOITUKSETTANETISSÄ!

KUNNOSSAPITOPOHJOINEN TEOLLISUUS

Järjestäjä: Yhteistyössä:

21.-22.5.2014, Ouluhalliwww.pohjoinenteollisuus.fi

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

Huom! Lehden liitteenä messukutsu.

Energiaremontti voi tuoda jopa 50 prosentin säästötSIILINJÄRVEN kunta on EU-määräysten ja Motivan kanssa tehdyn energiatehokkuusso-pimuksen mukaisesti sitoutunut yhdeksän prosentin energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä. Kumppaniksi siilinjärveläisille löytyi Caverion. Hankkeen tavoitteena on merkittävä sähkö- ja lämmityskustannusten vähentäminen. Myös hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 450 tonnia vuodessa.

Caverionin myyntipäällikkö Teppo Man-nisen mukaan energiaremontissa useimmi-ten on kyse siitä, että rakennuksen talotek-niikka tuodaan tähän päivään.

– Siilinjärvellä kunta valikoi hankkeeseen yhdeksän kiinteistöä, joiden remontissa oli mahdollista keskittyä taloautomaatioon. Kolmessa kiinteistössä muutettiin myös lämmitystapaa, hän sanoo.

– Yhdessä oli sähkö-, kahdessa öljylämmi-tys. Ne muutettiin maalämpöratkaisuiksi.

Saneerattuja kohteita oli kaikkiaan yhdek-sän: viisi koulua, kaksi päiväkotia, kunnan kirjasto ja paloasema.

– Ilmanvaihtokoneisiin asennettiin taa-juusmuuttajia ja järjestelmien ohjaustapoi-hin tehtiin muutoksia, Manninen tiivistää tehdyt toimet. Hän huomauttaa, että työt pyrittiin toteuttamaan niin, että kiinteistö-jen normaalia arkikäyttöä häirittiin mahdol-lisimman vähän.

– Esimerkiksi maalampökaivojen porauk-set tehtiin kesällä koulujen loma-aikana.

Säästötoimet ja megawattituntien lasken-ta käynnistyivät tämän vuoden alussa.

– Jo nyt tiedämme, että Siilijärvellä remontoiduissa kohteissa päästään yhdek-

sää prosenttia suurempiin säästöihin, Teppo Manninen sanoo.

Siilinjärven kunta rahoittaa energiahank-keen sopimusaikana syntyvillä säästöillä. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokummun mukaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parannustöiden käynnistämiseksi tehtiin pitkään töitä.

– Kunnan näkökulmasta erityisen myön-teistä on, että hankkeeseen ei tarvitse sijoit-taa rahaa, vaan se rahoitetaan syntyvillä säästöillä. Investoinneille haettiin myös Ely-keskuksen 25 prosentin energia-avustusta. Siilinjärveläiset ovat tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen, ja mittaustuloksia energian-käytöstä odotetaan suurella mielenkiinnolla.

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 14 4.4.2014 13.32

Energian tehtävä on

helpottaa ihmisen elämää.

Pienistä puroista suuret säästöt– Lappeenranta on ainoa suomalainen kau-punki kansainvälisessä Earth Hour City Chal-lange -kilpailussa, yliopiston ympäristöpääl-likkö Kati Koikkalainen sanoo. Kisaan on valittu mukaan kaikkiaan 34 päästöjä kuriin laittanutta kaupunkia eri puolilta maailmaa. Ne kaikki ovat päästöjään pienentämällä hil-linneet osaltaan ilmastonmuutosta.

– Yliopisto on sitoutunut vähentämään sähkön kokonaiskulutustaan kymmenen prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoite on merkittävä, ja koituu myös omaksi parhaakseemme: yliopisto maksaa itse sähkölaskunsa, joten kaikki säästyvät eurot tulevat omaan pussiin, Koikkalainen sanoo.

Kyse ei ole pelkästään päivittäisiin toimin-toihin liittyvistä yksityiskohdista ja rutiineis-ta; myös rakennusten omistaja, Suuomen yliopistokiinteistöt Oy, edistää energiatehok-kuutta esimerkiksi kiinteistöjen talotekniik-kaan tehtyjen parannusten avulla.

– Yliopiston kakkosrakennus on koko-naan peruskorjattu. Sen yhteydessä muun muassa eristepaksuuksia on lisätty ja ikkunat vaihdettu. Myös valaistus ja sen ohjaus on

käytännössä kokonaisuudessaan uusittu, Koikkalainen sanoo.

– Pieniä puroja yhdistämällä voidaan myös isoissa yksiköissä saada aikaan huo-mattavia säästöjä.

Koikkalainen toteaa, että yliopiston säh-köenergian kuukausikulutuksessa oltiin jo melkein kymmenen prosentin säästötavoit-teessa. Loppuvuonna kulutus kuitenkin nou-si ja ”söi” kokonaistulosta.

– Tämän vuoden alku vaikuttaa taas hyväl-tä. Tavoite on asetettu ja sen saavuttamiseksi olemme valmiita tekemään töitä.

Koikkalainen nostaa professori Jarmo Partasen tavoin esiin Lappeenrannan kau-pungin ja yliopiston välisen yhteistyön. Hy-vänä esimerkkinä yhteistyöstä hän kertoo, että kaupunginlahden venelaituriportteihin on osana Green-Marina -hanketta asennettu aurinkopaneelit.

– 5,5 kW:n aurinkovoimala on yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunna-tun suunnittelukilpailun tulosta. Kilpailussa ideoitiin vihreää huvivenesatamaa ja sen jär-jestivät Wirma Lappeenranta Oy, Lappeen-rannan satamalaitos, Lappeenrannan Ener-gia Oy ja LUT, Kati Koikkalainen sanoo. n

TERVETULOAPOHJOISEN TEOLLISUUDENSUURTAPAHTUMAAN Kunnossapito-messut kutsuu alan toimijat Ouluun!

Mukana myös ajankohtaiset seminaarit mm. kunnossapidosta jakaivosteollisuudesta sekä pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa mukana:Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama

REKISTERÖIDYMESSUILLE

VELOITUKSETTANETISSÄ!

KUNNOSSAPITOPOHJOINEN TEOLLISUUS

Järjestäjä: Yhteistyössä:

21.-22.5.2014, Ouluhalliwww.pohjoinenteollisuus.fi

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

Huom! Lehden liitteenä messukutsu.

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 15 4.4.2014 13.32

Jos haluat parantaa tuotanto-omaisuutesi käyttö-varmuutta, tuottavuutta ja kokonaiskustannusten (TCO) hallintaa, ota yhteyttä [email protected]

www.skf.fi

10-16_Promaint_2-2014_Energiansäästö.indd 16 4.4.2014 13.32

2/2014 promaint 17

Nanotimanteilla kestävämpi kultaus

KEMIALLISELLA PINNOITUKSELLA syn-tyvä kerrospaksuus on ohut, vain noin 0,1 μm, joten sen soveltuvuus muuhun käyttöön on rajallinen. Fysikaalisia pinnoitusmenetelmiä (PVD, fysikaali-nen tyhjiöpinnoitus) ovat tyhjiöhöy-rystys ja sputterointi. PVD:llä voidaan pinnoittaa myös sähköä johtamatto-mia esineitä, kuten muovia, mikä on tietysti varsin suuri etu sähkökemialli-seen kultaukseen verrattuna.

Haittapuolena on laitteistojen kal-leus ja varsinkin tyhjiöhöyrystyksessä pinnoitteen huono peittokyky kat-vealueilla. Myös ylläpitokustannukset ovat suurehkot. Eniten käytetty ja tär-kein kultausmenetelmä on sähköke-miallinen eli elektrolyyttinen kultaus. Elektrolyyttisesti kultaa on pinnoi-tettu jo ennen 1800-luvun puoliväliä, mutta teollisessa mittakaavassa vasta sähkögeneraattorin keksimisen jäl-keen 1800-luvun loppupuolella.

Kullalla on monia erinomaisia omi-naisuuksia, minkä takia sitä käytetään sekä teknisissä sovellutuksissa että koristekäytössä. Kulta on jalometalli, joten sen korroosion kesto on hyvä. Sillä on myös hyvä sähkön- ja läm-mönjohtavuus.

Kullan heijastuskyky infrapuna-alueella on liki hopean luokkaa, mutta etuna hopeaan verrattuna on, että se säilyttää tämän ominaisuuden, kun taas hopean heijastuskyky huononee tummumisen takia. Kulta soveltuu myös pehmytjuottamiseen erittäin hyvin ja säilyttää juottumiskykynsä,

minkä johdosta se on paljon käytetty metalli elektroniikkateollisuudessa.

Kehitettävää kulutuksen kestossaKullan suurin heikkous teknisissä so-vellutuksissa on sen huono hankaavan kulutuksen eli abraasion kesto. Tätä heikkoutta on yritetty parantaa useilla eri tavoilla. Yleisimmin käytetty me-netelmä on pinnoittaa kulta seostettu-na eli lejeerattuna muiden metallien kanssa. Näin saavutetaankin selvä pa-rannus abraasion kestoon, mutta silti kulutuksen kesto on heikohko.

Myös dispersiopinnoitusta on käy-tetty parantamaan tilannetta. Kulta-matriisiin on kerasaostettu kovia par-tikkeleita, kuten karbideja tai timant-teja. Nämä pinnoitteet parantavatkin abraasionkestoa, mutta samalla ne huonontavat pinnoitteen muita omi-naisuuksia, kuten korroosionkestoa,

Lauri Virta, Eforit Oy,

lauri.virta@ eforit.fi

KÄYTTÖVARMUUS

Kultaa pinnoitetaan sekä koriste- että teknisiin sovellutuksiin. Pinnoitusmenetelmiä on useita; kemiallisia, sähkökemiallisia ja fysikaalisia. Kemiallisesti kultaa pinnoitetaan tänä päivänä erityisesti piirilevyteollisuudessa.

PINTATEKNIIKKA

17-19_Promaint_2-2014_nanotimantit.indd 17 4.4.2014 13.44

18 promaint 2/2014

sähkönjohtokykyä ja pinnoitteen duk-tiliteettia eli kimmo-ominaisuuksia. Lisäksi näiden elektrolyyttien ylläpito on ollut ongelmallista, joten kyseiset pinnoitteet eivät ole saavuttaneet laa-jempaa teollista käyttöä.

Eforit Oy:ssä, joka on erikoistunut jalometallien, erityisesti kullan pin-noittamiseen, on tiedostettu tämä kul-tauksen heikkous jo kauan. Kun mark-kinoille ilmaantui nanotimantteja, joiden koko on vain 2 - 6 nanometriä eli 15 - 50 kertaa pienempiä kuin aiem-mat markkinoilla olleet nanotimantit, päätettiin kokeilla näiden soveltu-vuutta kultaukseen. Normaalilla ta-savirtapinnoituksella saavutettiinkin noin 30 prosentin kasvu kulutuksen kestossa. Tämä tulos ei kuitenkaan tyydyttänyt.

Nanotimantit ja pulssipinnoitusTiedossa oli, että pulssipinnoituksella saadaan tiiviimpiä pinnoitteita kuin tasavirralla, joten päädyttiin kokei-lemaan pulssittamisen soveltuvuutta nanotimanttidispersiopinnoitukseen. Lisäksi päätettiin hakea kehitystyö-hön Tekesiltä avustusta, koska pienel-lä yhtiöllä on varsin rajalliset resurssit näinkin mittavan kehitystyön suorit-tamiseen.

Vuonna 2010 käynnistettiin Tekes-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää nanotimantteja sisältävä kultapin-noite. Lisätavoitteena oli myös saada pinnoitteesta tiiviimpi ohuemmalla kerrospaksuudella kuin tasavirtaa käyttäen. Pinnoitteen tiiviydellä on oleellinen merkitys sen antamalle korroosiosuojalle. Koska tasavirralla pinnoitettu kulta on huokoseton vasta noin 2,5 μm:n kerrospaksuudella ja kullan varsin korkeasta hinnasta joh-tuen pinnoitteesta tulee melko kallis.

Varsin mittavan kirjallisuussel-vityksen jälkeen todettiin, että näin pienten nanotimanttien käytöstä kultaukseen ei ollut kokemusta. Tes-tejä varten hankittiin pieni laborato-riotason pulssivirtalähde, mutta sen säädettävyys todettiin pian liian rajal-liseksi, joten ostettiin toinen tietoko-neohjattu laite, jonka pulssimuotojen säätely oli selvästi parempi. Lisäksi se soveltuu myös teolliseen käyttöön isomman tehonsa ansiosta.

Kultauselektrolyytiksi päätettiin valita niin sanottu kovakulta, koska se jo itsessään kestää kulutusta parem-min kuin ”normaali” kultaus. Elektro-

lyytin pH arvoa jouduttiin jonkin ver-ran säätämään, jotta timanttidispersio säilyisi. Suurimmat työt jouduttiin suorittamaan pulssimuotojen ja elekt-rolyytin nanotimantti-pitoisuuden hakemisessa.

Pinnoitteen kulumisenkestoa mi-tattiin Taber 3151 -abraasiolaitteis-tolla. Mittausmenetelmä perustuu painohäviöön. Testattava kiekko pun-nitaan 0,1 milligramman tarkkuudella ennen koetta. Sen jälkeen pyöritetään koekappaletta kahden hankaavan kie-kon alla tunnettu määrä kierroksia ja punnitaan uudelleen. Painohäviö mer-kitään ylös. Tämän jälkeen jatketaan hankaustestiä jälleen tunnetulla kier-rosmäärällä ja punnitaan uudelleen. Painohäviö kirjataan taas. Tuloksia verrattiin samanlaisella kultause-lektrolyytillä ilman timantteja sekä tasavirralla että pulssittamalla pinnoi-tettuihin näytekappaleisiin.

Koekappaleiden pinnoituspaksuu-

det mitattiin ennen abraasiotestejä röntgenfluoresenssi-spektrometrillä, jotta voitiin varmistaa pinnoitepak-suuksien olevan suurin piirtein sama kaikilla testikappaleilla. Peruslähtö-kohdaksi otettiin tasavirralla ilman timantteja pinnoitettu kultapinnoite. Pelkällä pulssipinnoituksella saatiin noin 3-5 prosentin kulutuksenkeston parannus verrokkiin nähden. Puls-sipinnoituksella ja nanotimanttien määrällä elektrolyytissä oli suuri mer-kitys muodostuvan pinnoitteen kulu-misenkestokykyyn.

Pääkohteena sähköiset liittimetPääkäyttäjiksi arveltiin elektroniik-kateollisuutta, erityisesti liittimien valmistajia. Näin ollen pinnoitteen sähkönjohtokyvyllä on suuri merkitys. Testejä varten hankittiin nelipiste pintavastusmittari, jolla tehtiin pin-noitteiden vastusmittaukset. Kokeissa todettiin nanotimanttikultauksen vastusarvojen olevan sama kuin tavan-omaisen kultauksen, joten sähkönjoh-tavuuden kannalta uusi pinnoite on tasaveroinen.

Pinnoituskylpy on osoittautunut myös stabiiliksi. Huolimatta siitä, että elektrolyytti on ollut pitempiäkin ai-koja käyttämättömänä, timantit eivät ole ilmeisesti muodostaneet isompia ryppäitä, sillä pinnoitustulokset ovat

Kulta on jalometalli, joten sen korroosion- kesto on hyvä.

Suurennos NanoDAu™ -pinnoitteesta.

VINJETTIPINTATEKNIIKKA KÄYTTÖVARMUUS

17-19_Promaint_2-2014_nanotimantit.indd 18 4.4.2014 13.44

2/2014 promaint 19

säilyneet samanlaisina. Pinnoitteen huonoin puoli on elektrolyytin korkea hinta, sillä nanotimantit ovat varsin arvokkaita. Lisäksi ainakin vielä pin-noite ei sovellu koristekäyttöön, sillä sen kiilto ei ole yhtä hyvä kuin koru-kultauksen. Myös hinta voi olla rajoit-tava tekijä.

Teknisessä mielessä uudella kulta-pinnoitteella on huolimatta sen korke-ammasta hinnasta varmasti käyttäjän kannalta merkittävää tuotteen huol-totarpeen pieneneminen ja luotetta-

vuuden kasvu. Esimerkiksi tutkaliu-kurenkaiden huoltovälit pidentyisivät ainakin kaksinkertaiseksi. Samoin elektroniikkateollisuuden testaus- ja vanhennuspiirikorttien liittimien, joi-ta jatkuvasti irrotetaan ja kytketään, elinikä pitenisi huomattavasti.

Tekes-projektin aikana saatiin ke-hitettyä pinnoite, jonka abraasiokesto on kaksi kertaa parempi kuin verrok-kipinnoitteen. Pinnoite on rekisteröi-ty nimellä NanoDAu™. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa projektin aikana syntyneiden ajatusten perusteella se-kä itse pinnoitusprosessin kuin myös pinnoituslaitteistoon liittyvien asioi-den pohjalta. Tutkimustyötä on tehtä-vä myös varsinaisen pinnoitteen osal-ta, jotta saadaan määritettyä nanoti-manttien jakaumaa pinnoitteessa sekä selvitettyä, mikä vaikutus timanteilla on myös pinnoitteen kovuuteen. n

Kultapinnoitettu kuparilevy.

Pinnoitteiden kulumiskeston tulokset. Keltainen käyrä on DC-pinnoitettu kultaus ilman timantteja, musta on pulssipinnoitettu nanokultaus.

KÄYTTÖVARMUUS

TABERLAITTEEN KIERROKSIA

PAINOHÄVIÖ (MG)

25242322212019181716151413121110

987654321

100 200 300 400

Pinnoitteen tiiviydellä on oleellinen merkitys.

17-19_Promaint_2-2014_nanotimantit.indd 19 4.4.2014 13.44

20 promaint 2/2014

KUNNOSSAPITO TIETOJÄRJESTELMÄT

Big datasta puhutaan paljon ja sen hyötyjä spekuloidaan monissa eri sovelluskohteissa. Onko kyseessä vain uusi hypesana, joka ei lunasta

lupauksiaan vai voiko big data aidosti kehittää liiketoimintaa?

DATAN KERUU ei ole kunnossapidolle vierasta, joten lähtökohtaisesti sillä on suuret mahdollisuudet hyötyä datamas-sojen paremmasta ymmärtämisestä. Big data on jo käsitteenä epämääräinen. Ei siis ole ihme, että big datan mahdol-lisuuksia myös epäillään. Kolmea V:tä käytetään usein kuvaamaan big datan osa-alueita: datan monimuotoisuus (va-riety), datan käsittelyn nopeus (velocity) ja datan määrä (volume).

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin melko yksinkertaisesta asiasta. Monen yrityksen data ei ole enää perinteisin keinoin hallittavissa siten, että siitä voi-daan jalostaa kaikki merkityksellinen tieto liiketoiminnan päätöksentekoa tukemaan. Syvällinen, yrityksen omaan, monista muuttujista ja parametreista koostuvaan dataan pohjautuva tieto voi auttaa yritystä ymmärtämään parem-min omaa ja asiakkaan toimintaa. Tästä big datan hyödyntämisessä on kyse.

Datan evoluutioAikaisemmin huoltoa ja kunnossapitoa tehtiin lähinnä korjaavana toimenpi-teenä sen jälkeen, kun jokin ei enää toiminut kuten piti. Tällöin datan ke-ruun merkitys ei ollut erityisen suuri. Myöhemmin, yritysten siirtyessä kohti

ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa, datan keruun rooli kasvoi huomattavas-ti. Enää ei riittänyt tehtyjen korjaavien huoltojen ylös kirjaaminen. Lisäksi oltiin kiinnostuneita myös siitä, kuinka kone-rikot voitaisiin estää etukäteen. Datan käsittelyn osalta tämä tarkoitti tiedon jalostamista liittyen tuhansien laitteiden ja niiden osien vikaantumisaikoihin sekä huollon suunnittelua datasta johdettujen keskilukujen pohjalta.

Datan keruu on kuitenkin kehittynyt yhä pidemmälle. Nykyisin kunnossapi-toon liittyvää dataa on paljon esimerkik-si huoltokirjoissa, mutta vielä suurempi

määrä dataa löytyy laitteiden käyttöda-tasta ja prosessidatasta, joita kuitenkin hyödynnetään kunnossapidossa vielä hyvin rajallisesti. Kunnossapidon nä-kökulmasta suuri osa yrityksen datasta voidaankin nähdä ainakin osittain hyödyntämättömänä resurssina, jonka keräämiseen on investoitu, mutta käyttö on jäänyt puolitiehen.

Konkreettiset hyödyt kunnossapitoonMyös huollossa ja kunnossapidossa big datan hyödyntäminen on ennen kaikkea tiedon jalostamista yrityksen olemassa olevista datalähteistä. Tämän tiedon lupaavimpia sovellusalueita on juuri ennakoiva kunnossapito, joka ei perustu ainoastaan huoltokirjoista johdettuihin vikaantumisaika-arvioihin vaan todel-liseen huollettavan laitteen kuntoon ja käyttödataan.

Esimerkiksi tehtaan tuotantokoneen tai maailmalla olevan liikkuvan työko-neen huoltotarve vaihtelee paljon riip-puen eri tekijöistä, kuten mitä materi-aaleja työstetään, miten konetta ajetaan ja missä konetta käytetään. Näiden teki-jöiden huomioon ottaminen yksittäisen koneen huollon suunnittelussa onnistuu tehokkaammin yhdistettäessä prosessia

Emil Ackerman toimitusjohtaja,

Quva Oy, emil.ackerman

@quva.fi

mullistaa kunnossapidon

Pekka Ruusuvuori tutkimus- ja

tuotekehitysjohtaja, Quva Oy, pekka.

[email protected]

BIG DATA

20-21_Promaint_2-2014_Big data.indd 20 4.4.2014 13.36

TIETOJÄRJESTELMÄT

ja käyttöä mittaavien antureiden data ja huoltokirjadata.Eri lähteistä peräisin olevien datojen käsittely yhdessä

edellyttää usein monimuuttuja-analyysia ja riippuvuus-suhteiden löytämistä eri muuttujien välillä. Toisin sanoen tiedon jalostamista siitä, miten muuttujat kuten lämpötila, värähtely ja nopeus vaikuttavat koneen kuntoon ja vikaan-tumiseen. Perinteisillä keinoilla tämä data käy hallitsemat-tomaksi, kun mahdollisia kuntoon vaikuttavia muuttujia on koneen ominaisuuksista riippuen useista kymmenistä tu-hansiin ja muuttujakohtaisia mittauspisteitä on jopa satoja minuutissa.

Kunnossapidon kannalta data-analyysi mahdollistaa siis suunnittelemattomien huoltokatkojen ja konerikkojen vähentämisen ja omalta osaltaan auttaa varmistamaan häiriöttömän tuotannon ja toiminnan. Usein yritys ei kui-tenkaan halua jättää kehitystyötä tähän, vaan karttuneen ymmärryksen myötä data-analyysia halutaan hyödyntää myös toisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi tuotannon optimoinnissa ja laadun ohjauksessa.

TulevaisuusEnnen teollisen internetin ja big datan aikakautta datan pohjalta tehtävä huollon ja kunnossapidon ennakointi tai mikään ennakointi ylipäänsä ei ole ollut helppoa, saati luo-tettavaa. Datan parantunut saatavuus ja kehittyneen data-analyysin hyödyntäminen tuovat siis merkittävän muutok-sen tapaan tehdä huoltoa ja kunnossapitoa.

Tulevaisuudessa jokainen kone on mahdollista huoltaa yksilönä, jonka koko toiminta- ja huoltohistoria on tarkasti tiedossa. Sen kautta ennakoivat huoltotoimet on mahdollis-ta suunnitella konekohtaisesti, automatisoidusti ja erittäin kustannustehokkaasti. Mitatun ja kerätyn datan kokonais-valtainen hyödyntäminen tulee jatkossa mahdollistamaan yhä tarkemman ennakoinnin. Selvää kuitenkin on, ettei mikään menetelmä mahdollista täysin odottamattomien tapahtumien, kuten sähkökatkojen tai äkillisten sääilmiöi-den, aiheuttamien tuotantohaittojen estämistä. Tästäkin huolimatta data-analyysin mahdollisuudet ennakoivassa huollossa ja kunnossapidossa ovat merkittävät.

Yritysten oman datan syvällinen ymmärtäminen ja sen tiedon käyttäminen liiketoiminnan päätöksenteon tukena nousee yhä suurempaan rooliin tulevaisuudessa. Quva Oy on omalta osaltaan auttamassa yrityksiä erityisesti ennakoi-van huollon ja laadun ohjauksen saralla kehittäen räätälöi-tyjä data-analyysiratkaisuja muun muassa konepajayrityk-sille ja prosessiteollisuuteen. n

Lisätietoa www.quva.fi

Keräämiseen on investoitu, mutta käyttö on jäänyt puolitiehen.

(yllä) Kunnossapidolle olennainen data koostuu monista eri lähteistä.

(vas.) Samankaltaisuuden tai poikkeavien tapausten määritys on usein esiin tuleva kysymys suurten data-aineistojen käsittelyssä.

Kiinteä yhteistyö asiakkaiden kanssa on auttanut meitä kehit-tämään kunnossapidon parhaat ratkaisut suomalaiselle teolli- suudelle. Laaja palvelukeskusverkosto takaa, että olemme lähellä joka puolella Suomea. Palvelemme kaiken kokoisia yrityksiä ja räätälöimme palvelumme laitoksesi mukaan.

Kunnossapito- ja projektipalvelut◦ Käynnissäpitopalvelut ◦ Laitehuoltopalvelut ◦ Projektointi ja suunnittelu ◦ Asiantuntijapalvelut ◦ Korkeapaine- ja prosessi- putkistot ◦ Säiliöt ◦ Kattilamodernisoinnit ◦ Teollisuus-IV

Ammattilaisemme lähellä

www.caverion.fi/teollisuus

20-21_Promaint_2-2014_Big data.indd 21 4.4.2014 13.36

22 promaint 2/2014

KÄYTTÖVARMUUS TUOTANTOTEHOKKUUS

VALION JAKELUAUTOT noutavat mai-totuotteita meijeriltä asiakkailleen minuuttiaikataululla. Tuotantolaitteilta edellytetään korkeaa toimintavarmuut-ta, jotta toimitukset saadaan autoille täydellisinä ja ajallaan.

Valio hankki vuoden alussa prosessin puhtauden tarkasteluun teollisuuden käyttöön valmistetun endoskoopin, näköhavaintoon perustuvan etätutkin-talaitteen. Ammattikäyttöön tarkoite-tulla kameralaitteella voidaan tehostaa merkittävästi kunnossapidon työtä, kun lika ja muut prosessia mahdollisesti häi-ritsevät elementit havaitaan tehokkaasti purkamatta kohdetta.

– Valio on ylpeä puhtaista ja korkea-laatuisista tuotteistaan. Kunnossapidon tulosta mitataan tuotelaadulla ja tuotan-non toimitusvarmuudella. Laboratorio tarkkailee tuotteiden laatua ja jos se ha-vaitsee pienimmänkin laatuun vaikutta-van epäkohdan, pyrimme paikantamaan syyn välittömästi, ennakkohuoltovastaa-va Matti Linna sanoo.

Tarkasti aikataulutettua puhtaanapitoaJyväskylän 80-luvulla valmistuneissa tuotantotiloissa on Valion meijereistä eniten uutta tuotantoa. Uusiin laitteisiin investoidaan joka vuosi. Kymmenisen vuotta sitten kokonaan uusitun proses-sin toimintavarmuudesta vastaa neljän-

kymmenen hengen kunnossapitoyksik-kö kolmessa vuorossa.

Kunnossapidolta edellytetään suun-nitelmallisuutta ja ennakointia töiden jatkuvassa aikatauluttamisessa, jotta katkot tuotannossa saadaan minimoi-tua. Yleiset säännökset määrittävät laitteiden pesuvälejä ja käsittelylämpö-tiloja.

– Merkitsemme jokaiselle päivälle laadittavaan tuotantoaikatauluun tarkat ajat prosessin erityyppisille pesuille sekä huoltotoimenpiteille, Linna kertoo.

Laadunvarmistus tehostuu venttiilejä irrottamattaMeijerin maitoa käsittelevissä laitteissa on Jyväskylän tuotantotiloissa yhteensä yli kolmetuhatta venttiiliä. 7,5 metriä pitkän kameralaitteen avulla voidaan visuaalisesti tarkistaa kerralla tuotevent-tiiliryhmässä kaikkien saman putken varrella olevien venttiilien peseytyvyys.

– Venttiilit ovat meille myytäessä mekaanisesti lähes huoltovapaita, mutta elintarviketeollisuudessa lika on käytän-

nössä vika. Endoskoopin avulla voimme tehostaa kontrollia ja tarkkailla tuote-valmistusprosessia kattavammin, Linna kertoo.

Kunnossapidon yhtenä tavoitteena on saada huoltovälit vastaamaan todellista tarvetta ja välttyä näin turhalta työltä.

– Tärkeä osa asentajien ammattitaitoa on kertoa, että huoltoväli on joko liian lyhyt tai liian pitkä. Peseytyvyys voidaan varmistaa esimerkiksi endoskoopilla kuvaamalla. Valiolla on hyvä maine laadussa, haluamme pitää tästä kynsin hampain kiinni, Linna korostaa.

Endoskoopin tultua taloon määrä-välein tehtävillä tarkastuksilla nähdään nyt useamman venttiiliryhmän puhta-us irrottamatta niitä kaikkia. Samalla säästyy työaikaa ja tuotantokatkokset vähentyvät.

– Säiliöryhmien laitteiden ennakko-huollot tehdään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Pyrimme totta kai välttämään turhaa työtä. Jotta voimme hallitusti kasvattaa venttiileiden huoltoväliä, han-kimme endoskoopin. Endoskooppi on osoittautunut tähän tehtävään kullanar-voiseksi, Linna sanoo.

Yhden venttiilin irrotukseen ja huol-letun kappaleen paikalleen laittoon menee keskimäärin noin tunti, joten yh-denkin venttiilin irrottamisen välttämi-nen on tuotannon sujuvuuden kannalta merkityksellistä.

Saara Salaja, viestintäkonsultti,

Medita Communication Oy,

saara.salaja@ medita.fi

Valion Jyväskylän meijeri vastaanottaa ja tuottaa yli 200 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Vuoden jokaisena päivänä pysähdyksettä pyörivä tuotanto

asettaa erityisvaatimuksia laitteiden puhtaudelle ja kunnossapidolle. Käytössä on uusi työväline ennakkohuoltoihin ja laadunvarmistukseen.

Tuotantolinjan puhtaus

VARMISTETAAN TÄHYSTÄMÄLLÄ

22-24_Promaint_2-2014_valio.indd 22 4.4.2014 13.38

TUOTANTOTEHOKKUUS

2/2014 promaint 23

Puhtaus näkyi hyvin, tarkastan myös, että hitsaus-saumat tai tiivisteet eivät ole katken-neet. Endoskoopilla voi havaita myös mahdollisesti kerty-neen karstan, kun-nossapitoasentaja Päivi Kuru sanoo.

22-24_Promaint_2-2014_valio.indd 23 4.4.2014 13.38

24 promaint 2/2014

– Valvomalla prosessin puhtautta ka-meraa käyttämällä saamme huoltovälin oikeaksi ja säästämme merkittävästi ajassa ja materiaaleissa, maidonval-mistusprosessin alueasentaja Markku Mäntylä summaa.

Nestetiivis pää kestää korkeita lämpötilojaValion tuotevalmistuksen kunnossa-pidon työstä noin 70 prosenttia liittyy tuotehygieniaan ja 30 prosenttia mekaa-niseen kunnossapitoon. Tarkalla optii-kalla varustetulla kameralla on käyttöä molemmilla osa-alueilla.

Endoskoopilla voidaan tutkia myös korkealla tai ahtaissa paikoissa sijaitse-via laitteita, joihin olisi muuten vaikea päästä fyysisesti käsiksi.

– Endoskoopilla näemme paikkoihin, joihin ei peilien avulla tai paljaalla sil-mällä näe, Linna kuvaa.

Endoskooppien teknologia on tun-nettava, jotta osaa valita oikeat laitteet eri kohteisiin ja käyttötarkoituksiin. Alan palveluntarjoaja ja saksalaisen IT Conceptsin laitteiden maahantuoja Janne Talvitie Okulaari Oy:stä auttoi valitsemaan Valion tarpeisiin parhaiten sopivan laitteen ja koulutti henkilöstön sen käyttöön.

– Nestetiivis ja varsin korkeitakin lämpötiloja kestävä kamerapää mah-

dollistaa kuvauksen kaikissa prosessin osissa, esimerkiksi veden alla. Valion käyttöolosuhteissa myös hyvä valoteho, sivupeilinä toimiva linssi ja tarkennus-mahdollisuus sekä lähelle että kauas oli-vat valintakriteereitä, Talvitie kertoo.

Halkaisijaltaan kuuden millimetrin sisäänvientiosa ohjautuu joka suuntaan ja tallentaa sekä kuvia että videota. Kameran välittämää kuvaa seurataan akkukäyttöiseen laitteeseen kuuluvalta viiden tuuman näytöltä.

Tuoteperheet kasvavatValiolla on Okulaarin kanssa vuosisopi-mus, jolloin palveluun kuuluu laitteen ylläpito ja tähystysvalmiuden varmista-minen kaikissa tilanteissa.

– Järjestämme laitteelle tehtaan kun-totarkistuksen sekä mahdolliset säädöt

ja ohjelmistopäivitykset vuosittain. Lisäksi toimitamme varalaitteen tai li-säkalustoa, mikäli Valion oma laite ei ole käytettävissä tai akuutti tarve muuten sellaista vaatii, Talvitie kertoo.

Palveluun kuuluu myös laitteen nanopinnoitus, joka sopii hyvin Valion puhtaanapitotarpeisiin. Pinnoituksella endoskoopista saadaan mahdollisim-man likaa hylkivä ja helposti puhdistet-tava.

Talvitien mukaan teollisuusendos-kopian kysyntä on kasvussa, kun sen tarjoamia mahdollisuuksia on alettu hyödyntää yhä useammilla teollisuu-denaloilla. Linna näkee endoskooppien käyttömahdollisuudet monipuolisina myös muualla elintarviketeollisuudessa.

– Tämän päivän trendi on, että tuo-terepertuaarit kasvavat alalla yleisesti. Kun valikoima on suurempi, aloitus- ja lopetustoimet, kuten esimerkiksi pesut, ottavat aikaa korjaustöiltä ja kunnossa-pidolta.

Linnan mukaan niin meijereissä, leipomoissa kuin lihateollisuudessakin pyritään valvonnan parantamiseen ja siihen, että laitteita tarvitsisi avata ja purkaa yhä vähemmän.

– Jos vältämme endoskooppia käyt-tämällä yhdenkin tuote-erän takaisinve-don, laite on jo maksanut itsensä takai-sin, Linna kiteyttää. n

Alueasentaja Markku Mäntylä (vas.) asettaa endoskoopin putken sisään venttiilirivistön päädystä. Kuvatessa nähdään rivistön toiseen päähän asti. Oikealla Janne Talvitie.

Näyttö kiinnitetään tuotesäiliön putkistoon. Endoskooppia liikutetaan ohjaimen avulla.

Kunnossapidon tulosta mitataan tuotelaadulla.

KÄYTTÖVARMUUS

22-24_Promaint_2-2014_valio.indd 24 4.4.2014 13.38

EuroMaintenance 2014CONGRESS & EXPO

May 5–8, Helsinki, Finland

22nd European Congress & Expo on Maintenance and Asset Management

6th World Congress & Global Forum on Maintenance and Asset Management

European Federation of National Maintenance

Societies vzw

1 2Get to know the newest insights and current best practices in maintenance and physical asset management!

Registration

Reception / Coctails19:00

Forum 1Assessment and Benchmarking of Maintenance ActivitiesWelcome and IntroductionChrister Olsson, Chairman of EFNMS Maintenance Assessment Committee, Sweden

Measuring Maintenance Performance – Maintenance AssessmentChrister Olsson, Sweden

Sustainable Value in Manufacturing Networks through Asset Lifecycle Management Teuvo Uusitalo, Senior Research Scientist, VTT (Technical Research Centre of Finland), Finland

Up Time Is Valuable – Identify Downtime and PossibilitiesHans Burger, Member of EFNMS Maintenance Assessment Committee

Discussion – Sound Ground for Communication of Asset ResultsPractices Employed by Best Performing Companies Tom Svantesson, HSB Solomon Associates LLC, Denmark

Forum 2Effective Asset ManagementOpening and MissionPaul Daugalis, Vice Chairman of EFNMS Asset Management Committee, Lithuania

Physical Asset ManagementKari Komonen, Former Chairman of EFNMS Asset Management Committee, Finland

Chairman: Erik Helms, CEO, Reliasset, Denmark

Life Cycle Cost, Its Relevance to Physical Asset ManagementLuis Ferreira, Professor, Sub Director, University of Porto, Portugal

Case Study: Managing a Life Cycle Asset StrategyPaul Daugalis, Managing Director, Innova Synergy, Lithuania

Condition Monitoring is not EnoughJason Tranter, Mobius Institute, Australia

Discussion

Chairman: Paul Daugalis, Innova Synergy

Case Study: The Toronto Water JourneyRobert Lash, Manager, Optimized Maintenance, Toronto Water, Canada

Asset Management as Factor of Success for Operations – Getting beyond the Silos-thinkingErnst Keck, Head of Asset Strategy &Business Processes (Diagnostics Operations), Roche Diagnostics GmbH, Germany

Discussion

PA

RA

LL

EL

L F

OR

UM

S

10:00

12:00 Lunch

Coffee

EuroMaintenance 2014 will bring the latest know-how in maintenance and asset management to Helsinki from 5 to 8 May 2014.

EuroMaintenance Congress will feature presentations from representatives from both international companies and the science community, discussing the role of maintenance in managing the effects of the European recession and developing industrial productivity.

EuroMaintenance Expo is a large maintenance and industrial exhibition attracting all major product, equipment and service providers together. At the same time, Messukeskus will serve as a venue for metal and engineering, welding and surface treatment expos FinnTec, ToolTec, JoinTec and Pinta.

18:00

Maintenance is becoming an increasingly important success factor for companies. EuroMaintenance Congress will provide attendees with a tight package of unique information based on the latest research and experience.”

Göran WesterholmPresident of EFNMS,

the European Federation of National Maintenance Societies

Performance Metrics and Associated IndicatorsCosmas Vamvalis, Member of EFNMS Maintenance Assessment Committee, Greece

Discussion – Value of Metrics and Indicators MIIT – A New Way for Continuous ImprovementTomas Trigo, Member of EFNMS Maintenance Assessment Committee, Portugal

KPI Application in Process Orientated Maintenance OrganisationReinhard Korb, Member of EFNMS Maintenance Assessment Committee, Austria

Discussion – Feedback from Practical ApplicationPanel and Audience Dialogue All Presenters on Stage

Chairman: Luis Ferreira

Risk Based Machinery ManagementJerry Kahn, Senior Services Manager, Global Service Center, Siemens Energy, USA

A Contribution to the Assessment of Physical Asset ManagementAntoine Despujols, Senior Research Engineer, Industrial Risk Management Department, R&D, EDF, France

Financial Results of Asset ManagementErik Helms, CEO, Reliasset, Denmark

Discussion

Chairman: Antoine Despujols, Senior Research Eng., EDF, France

The State of Physical Asset Management in Europe – EFNMS Survey ResultsKari Komonen, Dr., Promaint, Finland

The State of Engineering Asset Management – ESREDA SurveyMohammad Raza, RAM/ERS Manager, Alstom Power Systems, Switzerland

Discussion

CONGRESS PROGRAMME

3 4 5Programme is subject to change without further notice.

Monday 5 May

Reception / Coctails

Registration

Forum 3Recruiting, Education, Training and CertificationWelcome and Introduction Including the articipants explaining their expectationsJan Frånlund, Chairman of the EFNMS European Certification Committee, Sweden

The “Frontinus Trophy®” ContestAn Effective Way to Get Teenagers Interested in MaintenanceClaude Pichot, President of AFIM (French Maintenance Association), France

Knowledge, Skill and CompetenceThe new CEN Standard for Qualification in MaintenanceGuido Walt, Convener for this CEN Standardisation Working Group

Education and TrainingThe EFNMS recommendations and the results from some European projectsIngemar Andréason, Project Leader for European projects and member of the EFNMS European Training Committee, and Silvester Bruijsten, Chairman of the EFNMS European Training Committee

Forum 4Managing Business Risks in Health, Safety and EnvironmentWelcomeSvend Age West, Chairman of EFNMS HSE-Committee, Denmark

The 6 Pillars of Safety CultureGeorge Scroubelos, Member of EFNMS EHSEC committee, Greece

Dialogue with Participants – EHSEC Members

SECURAFIM® – A Tool for a Safer MaintenanceClaude Pichot, President of AFIM, France

Dialogue with Participants – EHSEC Members

Effects of Whole-Body Vibration on Operator’s Reaction TimeDragan Stamenković, Prof.Dr Vladimir Popovic, Prof.Dr Ivan Blagojevi, SerbiaDialogue with Participants – EHSEC Members

Forum 5Maintenance in 2020: A European StrategyIntroduction More4CoreCoen Sanderink, The NetherlandsWhy we have to organize maintenance on a European scale

Why We Have to Organize Maintenance in EuropeHerman Baets, BelgiumHow to bring maintenance to board as a strategy

European Maintenance Skill Passport (EMSPass)René Strijbosch, The NetherlandsHow to increase mobility and by increasing competence transparency. Results of the inquiry “Profiles of shut down technician”

Towards a European Innovation AgendaRolf Bastiaanssen, The NetherlandsIdentifying key challenges and opportunities for Research and Development. Introducing emerging international networks, partnerships and funding programmes to support R&D

Lunch

Coffee

Programme is subject to change without further notice.

Certification, the Actual Competence Requirement and the Examination Rules for Managers, Supervisors and Technician SpecialistsJan Frånlund, Chairman of the EFNMS European Certification Committee, Sweden

Round Table DiscussionsLeader: Silvester Bruijsten, Chairman of the EFNMS European Training Committee

Some of the topics:• thewayofcertificationlinkedwiththeCEN

requirements and the institutes, branches, organizations, etc that organize maintenance courses,

• howwecankeeptheknowledgeuptodateofthe certified people,

• theregistrationoftheseupdatesbyforexample national maintenance societies

• howtomakemaintenanceattractiveforyoung people

• howtoinfluencetheschoolsystemtoincluderelevant maintenance education and training

Panel Discussion about the Innovation AgendaPanel members to be confirmedDiscussion

The Economic Impact of Maintenance – What can we learn from the M4C benchmark in NWE?Rob van Dongen, The NetherlandsPresentation of the macro-economic study for NWE based on the benchmark studies in the 4 participating countries

How to Integrate Project Results in the EUHerman Baets, BelgiumVision presentation

Reliability Analysis of Human Error Servicing in Imperfect Locomotive MaintenanceMonika Tanwar, IIT Delhi, India

Dialogue with Participants – EHSEC Members

The Modelling and Relevance of the Environmental Impacts of Capital GoodsSusanna Horn, Outotec, Finland

Dialogue with Participants – EHSEC Members

Panel and Audience DialogueAll presenters on stage

It is recommended to select one Forum and stay with that during the whole day.CONGRESS PROGRAMME

A CBTrack AWorld Congress / GFMAM-sessionCritical Nature of Leadership and CultureJoao Lafraia, Petrobras, Brazil

Asset Management LandscapeRichard Edwards, AMCL, UK

Evaluation of the Importance of the 39 Subjects Defined by GFMAMJacobus Krige Visser, University of Pretoria, South Africa

Track BStrategic Asset ManagementFinancial Calculations of Reliability ResultsTor Idhammar, IDCON, USA

Asset Based Budgeting in Practice – Case Study BASF Antwerp – Part 1Marc De Kerf, BASF, Belgium– Part 2Kristof Mahieu, BASF, Belgium

Investment Portfolio Evaluation: A Practical Techno-Economic Approach to Support Corporate Asset ManagementSusanna Kunttu, VTT, Finland

Potentials and Opportunities of Robotics for Inspection and MaintenaceEkkehard Zwicker, Dr. Ing., CEO ALSTOM Inspection Robotics, Switzerland

The Journey from Maintenance to Asset ManagementJohn Hardwick, Chairman of GFMAM, Group Executive, Networks NSW, Australia

Trends in Maintenance and Physical Asset ManagementGöran Westerholm, President of EFNMS, Finland and Herman Baets, Chairman of EFNMS, Belgium

European Maintenance Awards – EuroMaintenance Incentive Award and Best Masters Thesis

Physical Asset Management, Lessons Learned from Salvo ProjectJohn Woodhouse, Managing Director, TWPL, UK

Operation and Maintenance Services for Sustainable Minerals and Processing Solutions and PlantsSeppo Ronkainen, Senior Vice President, Outotec, Finland

Coffee

Lunch & Visit to the EXPO

Registration

The competitive edge for the industry of Europe is the improvement of production efficiency and the management of the physical assets. The key success factors to reach these are:

This presentation shares the findings of the 3-year cross-industry SALVO project (“Strategic Assets: Lifecycle Value Optimisation”), comprising some of the leading players in the asset management (SASOL, Cambridge University, London Underground, Scottish Water,

Taking care of Customer assets during the entire life cycle is essential. This can be achieved by developing operations with Customers and third parties in order to •Improveplantsafetyperformance

Leading edge robotic technology provides unique potentials and opportunities for Inspection and Maintenance. Taking the power

For John the journey from Maintenance to Asset Management has been an individual career journey as well as a journey for his company. His personal experience demonstrates the tools that Asset Management

Gala Dinner19:30

8:00

18:00

KE

Y N

OT

ES

PA

RA

LL

EL

L T

RA

CK

S

European Federation of National Maintenance

Societies vzw

Prioritizing Capex Sustaining Projects for End of Life AssetsCelso Azevedo, Assetsman, France

Health and Condition Monitoring ManagementTim Goshert, Allied Reliability, USA

Holistic Maintenance – A Pillar for Operational ExcellenceNezar Shammasi, Saudi Aramco, Saudi Arabia

Using Asset Management in Container Terminal Design – A Holistic ApproachStephan Kleiwegt, IES Asset Management, The Netherlands

Asset Governance in CroatiaLjiljana Katičić, Aeronautical Technical Center J.S.C., CroatiaDevelopment and Implementation of an Asset Reliability and Maintenance StrategyChrister Idhammar, IDCON INC, USA

CONGRESS PROGRAMME

DCTrack DValue from Physical Assets with Effective SolutionsNetworking and Maintenance Contracts: Forum and PanelChairman: Johan Westermarck, CEO, Maintpartner Group Oy

• ResultswithParthershipBasedNetworking Pentti Ahola, Boliden Harjavalta Oy, Finland• ServicesAgreement:AnAnswertoCurrentIndustry Challenges Koch Denis, Schneider Electric, France• RootCauses,ServiceLevelandProperlyApplied Performance Indicators as a Framework for Contracts Kari Komonen, Promaint ry, Finland• HowtoPrepareBestMaintenanceContracts Claudio Rolandi, Supsi, Switzerland• WorldClassMaintenance:CreatingSustainableBusiness Together Corina van Unen, Dutch Institute world Class Maintenance, The Netherlands

Track CEffective Maintenance ManagementStructuring Elements of World Class Maintenance Using the Lean Six Sigma FrameworkHarald Rødseth, NTNU, Norway

The Implementing Pattern of Total Quality Maintenance and a Case StudyXu Baoqiang, Industrial & Plant Engineering Institute of Guangzhou University / Guangzhou Sha, China

Asset Maintenance Optimization: The Case Study of an Off-shore Wind Turbine FarmDavid Azoulay, BQR, Israel

Coffee

Lunch & Visit to the EXPO

Registration

•Networking–isamustforenhancedperformanceofmaintenance•BestPractices–Youcanensureyourperformanceonlybycomparing it with the bests. •Learning–Professionalmaintenancecallsforlifelonglearning.

Centrica, UK National Grid and others). It will show case studies on how aging asset problems can be targeted, characterised, solutions identified and evaluated, including the quantified justification for what to spend and when.

•Developenergyandproductivityefficiencywithlessemissionsto air and environment•Optimizelifecyclecosts•Ensuresmoothtransitionfromprojectdeliveriestooperations.

generation and oil&gas industry as a show case, the potential of robotics are highlighted and the resulting opportunities are discussed.

maturity brings an organization when it comes to capital planning and offers clear insights into the process of achieving Asset Management maturity fromthemaintenancefloortoseniormanagement.

Gala Dinner

Tuesday 6 May

EXPOopen 9 am

– 5 pm

Programme is subject to change without further notice.

Three Examples Support an Approach to and Benefit of Early Asset ManagementAlan Wilson, Carmichael Smith Ltd., UK

Practical Guide to Maintenance Management in a Highly Regulated IndustrySimon Morgan, Sellafield Ltd, UK

Asset Simulation in Transmission System OperatorAdam Teringl, NET4GAS, s.r.o., Czech Republic

Urban bus Fleet Maintenance Costs: Comparative Analysis between Diesel vs. CNG Fuelled VehiclesBernardo Tormos, CMT-Motores Térmicos. Universitat Politècnica de València, Spain

Information Management of Production AssetsAslak Siimes, Kemi-Tornio University of Applied Sciences, Finland

Value Delivery Through Reliability LeadershipMaura Abad, Uptime Magazine/Reliabilityweb.com, USA

You can change between the tracks according to your specific interest.

E FISO 5500x on Asset Management and CEN Maintenance Standards: Forum and PanelChairman of the session: Kari Komonen, Convenor of Maintenance within Physical Asset Management standardization project

• TheFutureofStandardsforMaintenanceActivities Franco Santini, CEN TC 319, Italy• AssetManagementStandards:ISO5500xand Maintenance within Physical Asset Management Presenter to be confirmed• RailroadtoPAS55CertificationforaYoungPublic Transport Authority Josine Schmitz, BRU, Greater Utrecht Union, The Netherlands• MakingOptimalAssetInvestmentPlanningDecisions Boudewijn Neijens, Copperleaf Technologies, Canada

TPM and Karakuri Kaizen Zensuke Matsuda, JIPM, Japan

Risk Based Management within Asset Management: Forum and Panel Chairman of the session: Juraj Grenčíik, Professor, Slovakia• ExploitationReliabilityResearchontheBasisofRisk Hasan Avdić, University of Tuzla, Bosnia and Herzegovina• RiskManagementasanIntegratedPartoftheAsset Management Hana Pačaiová, Technical university of Kosice, Slovakia• ANewMaintenanceStrategy:ManagementofLifeCircleRisk Li Baowen, Shareford International Consulting Group Company Limited, China• TheEffectsofMaintenancePolicyViolations Chris Rijsdijk, Hogeschool Zeeland, The Netherlands

Are your Spare Parts Really Critical?Petr Tulach, Logio s.r.o., Czech Republic

Track EWorld Congress on Maintenance and Asset ManagementAsset Performance Management Alex Stuber, Former President of EFNMS

Safe Life Extension Management of Aged Infrastructures Networks and Industrial Plants Aleksandar Jovanovic, EU-Vri, Germany

Asset Management in MetroRioJoubert Flores, MetroRio, Brazil

Asset Management for the Military – A Commercial Business ModelJames Kennedy, Interlogis Consulting, Australia

Track FEffective Maintenance ManagementValue Driven Maintenance – Discover the Hidden Treasure in Your Maintenance OrganisationMark Haarman, Mainnovation, The Netherlands

ReMaintTM Maintenance Upgrade ProcessHarri Saarinen, Fortum Power and Heat, Finland

Re-engineering of Maintenance Management System Using Multi-criteria Modeling Approach for Selecting Maintenance StrategyLalla Touhami, Laval University, Canada

Powerful Algorithms Leverage Maintenance Best PracticesDavid Worledge, Asset Performance Technologies Inc., USA

CERN – No Higgs & Co. without MaintenanceGoran Perinić, CERN, the European Organization for Nuclear Research, Switzerland

Organisation and Development of Maintenance OperationsAki Tsupari, Director, Operation Develoment, Kone Corporation, Finland

At CERN, the European Organization for Nuclear Research, physicists and engineers are probing the fundamental structure of the universe. They use the world’s largest and most complex scientific instruments to study the basic constituents of matter - the fundamental particles. The particles are

This presentation describes how maintenance business is organized in KONE and customer value of maintenance is discussed. Furthermore, the key focus areas and challenges in maintenance as well as the key development focus areas are investigated.

Coffee

Coffee

Closing Ceremonies

Lunch & Visit to the EXPO

Registration8:00

16:30 –

17:00

KE

Y N

OT

ES

PA

RA

LL

EL

L T

RA

CK

S

Creating a Practical Reliability Framework for Industrial Asset Life CycleMatias Hailemariam, Linnaeus University, Sweden

An Physical Asset Management Assessment SystemTomas Palma, CEO, EVRAZ NIKOM, a.s., Czech Republic

Maximize Service Productivity with Improved Technical InformationPetri Ikonen, Etteplan Design Center, Finland

How Smart Service Translates into Smart MaintenanceEddie Mönch, Empolis Information Management GmbH, Germany

CMMS Applications to Support Mobilizing of O&M of Large Power PlantIlkka Toijala, Fortum, Finland

CONGRESS PROGRAMME

HGTrack HValue from Physical Assets with Technological SolutionsMaintenance Engineering: Forum and PanelChairman of the session: Luis Ferreira, Professor, Portugal

• MaintenaceSupportThroughDynamicFaultTrees Ralf Gitzel, ABB, Germany• EstimationofkoutnComponentRedundancyinOptimalAge Maintenance, with Common Cause Failures Jorge Siopa, Instituto Politécnico de Leiria, Portugal• SimulationBasedMethodsforFlexibleMaintenanceProgram Development Jussi Aaltonen, Tampere University of Technology, Finland• UsingStatisticalModelsinIndustrialEquipment Silvia Madeira, presented by Luis Ferreira, Galp Energia / Universidade Évora, Portugal• MonteCarloSimulationasanAidtoPMOptimization David Wiseman, Isograph Ltd, UK

Lubriaction Reliability at its Best – The Story of BuzzIan Knight, Enluse BV, Netherlands

Track GLeadership, Education and CertificationOrganisational Integrity Drives Asset ManagementJos Van der Aelst, Stork Technical Services, Belgium

Masters of Maintenance & Asset Management as a Catalyst for Innovation and Improvement in IndustrySilvester Bruijsten, HU University of Applied Sciences Utrecht, Netherlands

Capacity Enhancement Through Optimized Maintenance of Railway NetworkAditya Parida, Luleå university of Technology, Sweden

Improve the Execution in the Maintenance Processes through an Excellence TrainingGiorgio Troni, Festo C.T.E. srl, Italy

Wednesday 7 May

made to collide together at close to the speed of light to give the physicists clues about how the particles interact. Applying best practice maintenance methods is one of CERN’s strategies to ensure reliable operation today and for many years to come.

Coffee

Coffee

Closing Ceremonies

Lunch & Visit to the EXPO

Registration

EXPOopen 9 am

– 5 pm

Programme is subject to change without further notice.

Leadership in MaintenanceEsa Lahtela, Maxipoint Group, Finland

How to Improve Reliability/Productivity with Proactive Maintenance and Close CollaborationPetri Saarinen, SKF, Finland

Technical English for the Maintenance IndustryMarek Sitek, Say Tech, Poland

Operator-Maintenance Co-operation: Forum and Panel Chairmaof the session: Henry Mikkonen, SKF, Finland

• OperatorBasedMaintenance,aJointVenturebetween Operation and Maintenance Tom Odden, Operma AS, Norway• TheTrainingModelforEducationofTechnology Operation and Maintenance Employees Vladimír Potočný, Eustream a.s., Slovakia• OperatorInvolvementImprovestheOverallEfficiency of Assets Henry Mikkonen, SKF, Finland• IntegratedPlanning–ANovelConceptforMaintenance Management Harald Rødseth, Norwegian University of Science and Technology, Norway

Quality Control and Knowledge Management at the Maintenance of Printing IndustryCsaba Horvath, Óbuda University, Hungary

Condition Based Maintenance: Forum and PanelChairmaof the session: Henry Mikkonen, SKF, Finland

• FaultDetectionofVariableDutySimultaneouslyLoadedMachinery Markus Timusk, Laurentian University, Canada • PredictiveMaintenancewithMultiChannelAnalysisinRouteand Analyze Mode Johan Van Puyenbroeck, Emerson, Belgium• AdvancedConditionDiagnosticswithAcousticEmission– Applications and Cases Kari Aura, Andritz Oy / Automation Solutions, Finland• EnergyEfficiencyofProductionMachines Patrick Pilat, University College PXL, Belgium• EleminatingofUnbalanceProblembyVibrationAnalysisTechniques Tayfun Kılıç, Eti Food Company, Turkey

Development Projects for Modern Maintenance Technology: Forum and Panel Chairman of the session: Erkki Jantunen, VTT, Finland

• SUPREME–SUstainablePREdictiveMaintenancefor Manufacturing Equipment Sophie Sieg-Zieba, CETIM, France• NovelMaintenanceSupportSystemforFrameComponents of Forming Presses Markus Wabner, Fraunhofer-Institute for Machine Tools and Forming Technology IWU, Germany• NewTechnologiestoOptimizeROMintheUseofMachine-Tools Aitor Alzaga, IK4-TEKNIKER, Spain• IdentificationofWearStatisticstoDeterminetheNeedfora New Approach to Maintenance Erkki Jantunen, VTT, Finland

Research on Decision-Making Process of Condition-based MaintenanceZhang Yaohui, Academy of Armored Force Engineering, China

You can change between the tracks according to your specific interest.

WELCOME TO VISIT THE EXPO!EuroMaintenance Expo Themes• IndustrialandInfrastructuralMaintenance• MaintenanceManagement• MaintenanceandProduction –Technology,Services,SolutionsandTools• EnergyEfficiency• Health,SafetyandEnvironment• Logistics

EXPO6–8 May

Organizers

In co-operation

Partner

www.euromaintenance2014.org

Tue – Wed 9 am – 5 pm

Thu 9 am – 4 pm

2/2014 promaint 33

TURVALLISUUS

Huollettavan laitteen tai laitteiston vaarattomuus on varmistettava ennen huoltotoimenpiteiden aloittamista. Uusi ohjeistus ja siihen liittyvä ohjelmistoratkaisu ohjaavat systemaattiseen menettelyyn.Teksti: Martti Hakonen, kuvat PSK ja Profox Companies Oy

TAPATURMATILASTOT VAHVISTAVAT, että teollisuuden kunnossapitohenkilöstö ja huoltotehtävissä toimivat ovat selvästi alttiimpia työtapaturmille kuin muu tuo-tantolaitosten henkilöstö. Lisäksi ”läheltä piti” -tilanteita on huomattavasti enem-män, mutta niistä ei ole luotettavia tilas-toja. Tosiasia on, että kaikki vaaratilantei-ta vähentävät ratkaisut ovat tarpeen.

Teollisuuden parhaita menettely-tapoja kehittävä ja dokumentoiva PSK Standardointi on tarttunut asiaan ja laatinut standardin PSK 3604 ”Prosessin erottamisen suunnittelu ja hallinta”. Soveltamisalassa kerrotaan, että stan-dardi keskittyy teollisuudessa tehtävien erotusten ja palautusten hallinnan suun-

KORJAUSTEKNIIKAT

NOR SHALL SUCH INFORMATION BE FURNISHED IN WHOLE OR IN PART TO OTHERS, EXCEPT IN ACCORDANCE WITH THE TERMS OF ANY AGREEMENTUNDER WHICH IT WAS SUPPLIED OR WITH THE PRIOR WRITTEN CONSENT OF THE AUTHOR AND SHALL BE RETURNED UPON REQUEST.

THIS DOCUMENT CONTAINS PROPRIETARY INFORMATION BELONGING TO THE AUTHOR . IT SHALL NOT BE COPIED, REPRODUCED OR OTHERWISE USED

SCALE

DWG. NO

TITLE

PROJECT

CUSTOMER

REV.

CODE

APP'DCHK'DDESCRIPTIONDRAWNDATEREV.

1 2 3 4 5 6 7

A

B

C

D

E

F

8 9 10 11 12 13 14 15

G

H

J

K

L

M

16 A017 18 19 20 21 22 23

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 2417 18 19 20 21 22 23

N

P

R

Q

A

B

C

D

E

F

G

H

J

K

L

M

N

P

R

Q

LIC008

V1

V2

V5

FV-007

PAINESIHTI 1 PAINESIHTI 2M1 M2

M3

V3

V4

PRESSURE SCREEN 1 PRESSURE SCREEN 2

V6

PIC003

FIC007

LV-008

105

112

115

EROTUSTOIMENPIDELUETTELO NUMERO 05/2013

Kuva 1. PI-kaavio esimerkkiprosessista, jonka painesihti 1 on erotettava huoltotoimenpiteitä varten.

Värillä on väliä

Apua turvaerotuksen hallintaan ja varmistamiseen

33-35_Promaint_2-2014_Turvaerotus.indd 33 4.4.2014 13.39

34 promaint 2/2014

KORJAUSTEKNIIKATTURVALLISUUS

nitteluun ja dokumentointiin, mutta se ei ota kantaa erotuksen laitoskohtaisiin vaatimuksiin eikä itse työn suoritukseen.

Menetelmän avulla saatetaan laite tai järjestelmä sellaiseen tilaan, etteivät erilaiset vaaratekijät uhkaa huoltotyön turvallista tekemistä. Yleisimpiä turval-lisuusriskejä ovat esimerkiksi äärialuei-den lämpötilat ja paineet, vaaralliset ke-mikaalit tai huollettavan kohteen odot-tamaton käynnistyminen. Ohjeistuksen lähtökohtana on, että kohteiden turval-lisuus varmistetaan prosessierotuksilla ja lukitsemiskäytännöillä ja huoltotyö-lupa annetaan vasta, kun suoritettujen erotustoimenpiteiden luotettavuus on varmistettu.

Värit kertovat tilanteenKuten valtaosaan PSK:n standardeja, myös tämän laatimiseen on osallistunut laajasti eri teollisuusalojen asiantun-tijoita. Mukana on ohjelmistotaloja, prosessi- ja energia-alan yrityksiä sekä suunnittelutoimistoja. Asiantuntijaryh-mä päätyi käyttämään graafisessa erotus-suunnittelussa liikennevalokonseptia, jossa punainen osoittaa vaaran ja vihreä turvallisen tilan. Keltainen väri kertoo, että palautustoimenpiteet on suoritettu, joten prosessi odottaa käyttäjiä.

Standardissa määritellään graafista toteutusta varten värikoodit erotuksen vaiheille sekä samassa vaiheessa olevat erottava ja erotettava laite esitetään sa-man vaiheen eri värisävyillä. Menetelmä kieltää tekemästä korjaus- tai huoltotoi-menpiteitä erottavalle laitteelle, vaikka se saattaa olla houkuttelevaa, kun pro-sessi näyttää olevan pysähdyksissä.

Havainnollinen 3D-sovellusVirtuaalimaailmassa eli tässä tapauk-sessa 3D-mallin sisällä voi liikkua ja havainnoida, miten erotustoimenpiteet edistyvät. Erotuksen voi myös simuloida ennen työhön ryhtymistä. Kunnossapi-to- ja käyttöhenkilöstön koulutukseen se antaa uusia mahdollisuuksia, eikä suun-niteltujen seisokkien lyhentyminenkään ole mahdoton ajatus.

Alalla yli 20 vuotta toiminut Profox Companies Oy on laatinut käytännön toteutuksen perustuen edustamiinsa Autodesk®-pohjaisiin Navisworks® ja Navistools -ohjelmistoihin. Oheinen käytännön esimerkki antaa parhaan ko-konaiskuvan ratkaisusta.

Kuvan 1 (edellisellä sivulla) esimerk-kiprosessin painesihdissä on havaittu vaurio. Päätetään, että koko prosessia

ei ajeta alas vaan painesihti 1 erotetaan prosessista.

Kuvassa 2 esitetään erotusvaihe kes-keneräisenä. Vihreä värikoodi kertoo, että niissä kohdissa erotus on toteutettu. Kirkkaan punainen osa näyttää erotta-

van laitteen ja vaalean punainen erotet-tavan prosessiosan. Punaisissa kohdissa turvaerotus ei ole vielä toteutunut.

Kuva 3 näyttää huoltotyötä varten turvallisesti erotetun kokonaisuuden. Erottavat laitteet on merkitty tumman

Kuva 4. Huolto on suoritettu ja tuotanto voi ottaa painesihdin uudelleen käyttöön.

Kuva 2. Erotusvaihe on kesken. Punainen liikennevalo osoittaa vaaran.

Kuva 3. Turvaerotus on toteutunut. Vihreä valo antaa luvan aloittaa huoltotoimenpiteet.

33-35_Promaint_2-2014_Turvaerotus.indd 34 4.4.2014 13.39

2/2014 promaint 35

KORJAUSTEKNIIKAT

Mittaa luotettavasti kosteutta, lämpötilaa, kaste-pistettä, hiilidioksidia, painetta ja öljyn kosteutta.

Menestyksen mittarit

www.vaisala.fi/[email protected]

store.vaisala.com

Mikäli prosessiesi menestys riippuu virheettömistä mittauksista, meillä on sinulle ratkaisu: Vaisala HUMICAP®, DRYCAP®, CARBOCAP® ja BAROCAP® anturit. Todistettua luotettavuutta omassa luokassaan. Jopa menestyksekäs Mars-mönkijä Curiosity hyödyntää Vaisalan anturiteknologioita.

Laajasta valikoimastamme löydät sekä kiinteät että kannettavat instrumentit erilaisiin sovelluksiin ja tarpeisiin. Kerro, mitä haluaisit mitata menestyksellä. Autamme sinua saavuttamaan tavoitteesi.

CEN-TIA-Parameter-ad-FI-Promaint_0804_185x130.indd 1 26.3.2014 11.31

vihreällä ja erotetut laitteet vaaleammal-la vihreällä.

Kuvassa 4 huoltotoimenpiteet ovat päättyneet ja kunnossapito luovuttaa prosessiosan takaisin käyttöhenkilö-kunnalle, joka voi ottaa sen uudelleen tuotantokäyttöön.

Suunnitteluun ja koulutukseenLaadittu standardi ohjaa oikeaan suunnittelumenettelyyn, jossa otetaan huomioon myös käytön aikaiset ylläpi-totoimenpiteet. Tämä on erittäin tär-keää esimerkiksi jatkuvien prosessien pumppujen osalta, joille on pystyttävä suorittamaan ylläpitotoimenpiteitä pääprosessia pysäyttämättä.

Ohjelmistoratkaisun avulla voidaan kouluttaa kunnossapitohenkilöstölle turvalliset menettelytavat. Tämä on erittäin tärkeä osa-alue, sillä palvelulii-ketoiminnan kasvaessa laitoskohtaisen työturvallisuuden varmistaminen on aikaisempaa haastavampaa. Kehitetyn ohjelmiston avulla huoltohenkilöstö voi tarvittaessa ennen huoltotöiden aloitta-mista käydä läpi erotusmenettelyn suo-rittamisen jopa olematta paikan päällä.

Työryhmän puheenjohtajana toimi Fortum Power and Heat Oy:n Osmo Viitasaari, jonka mukaan työn merkit-tävänä antina oli, että standardiin saatiin kirjattua varsin laaja määrä kunnossapi-totöiden turvalliseen toteuttamiseen se-kä erotusten suunnitteluun ja hallintaan liittyviä prosessiteollisuuden piirissä yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita käy-täntöön sovellettaviksi. Tämän lisäksi

standardiin luotiin yleinen työlupaan si-dottu sekä erotustoimenpideluetteloon ja erotusmääräinkäytäntöön perustuva erotusten suunnittelu- ja hallintame-nettely, jolle suunniteltiin lisäksi myös edellä tarkemmin kuvattu graafinen to-teutusmalli värikäytäntöineen. n

Lisätietoja: PSK:n jäsenkunta saa standardin veloituk-setta PSK:n kotisivujen suojatulta osiolta. Muut voivat tilata sen osoitteesta www.psk-standardisointi.fi.

Autodesk Navisworks ja Navistools -ohjelmistotNavisworks-ohjelmisto sisältää työkalut projektien hallintaan ja koordinointiin. Navisworks-ohjelmistoilla yhdistät tieto-mallit /3D-mallit yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdistetyn mallin avulla tehostetaan koor-dinointia ja tarkastelua sekä yhteistyötä osapuolten kesken. Yhdistetyllä mallilla ja systemaattisella projektityöskentelyl-lä vähennetään merkittävästi ongelmia suunnittelussa ja rakentamisessa.

Navistools on visuaalinen projektin-

hallintaohjelmisto, jonka avulla hallitset kaikkea projektitietoa ja dokumentaatio-ta Navisworks mallin kautta. Navistools mahdollistaa helpon ja visuaalisen tavan jakaa tätä projektitietoa ja dokumentaa-tiota projektihenkilöstön välillä suunnit-telun, työmaavaiheen ja kunnossapidon aikana koko rakennuksen, laitoksen tai esimerkiksi yhdyskuntateknisen kohteen elinkaaren ajan. Lisätietoja: www.profox.com

33-35_Promaint_2-2014_Turvaerotus.indd 35 4.4.2014 13.39

RAUTATEIDEN KAUKOLIIKENTEEN ja lähilii-kenteen kilpailutus käynnistyy lähivuosina. VR Group on sitoutunut uusimaan veturi-kalustoaan osana kaukoliikenteen jatkettua sopimusta.

– Nykyisessä tehtävässä korostuu kun-nossapito ja elinkaaren hallinta. Kaluston hankinnat tehdään pitkäjänteisesti ja suurin osa vaikuttavuudesta perustuu hyvin toimi-vaan elinkaaren hallintaan, projektipäällikkö Risto Heinonkoski muistuttaa.

VR:n käytössä olevan kaluston sukupolvi juontaa 60-luvulle. Vanhimmat ovat siis saa-vuttaneet 50 vuoden iän. Tuolla käyttöajalla nousevat käyttö- ja ylläpitokustannukset merkittävään rooliin.

Veturihankintojen valmistelussa auttaa monipuolinen kokemus. Sitä Heinonkos-kelta löytyy, sillä hän toimi pitkän jakson 80-luvulla Kemira Oy:n Vihtavuoren yksikön sähkö- ja automaatio-osaston päällikkönä, asennuspäällikkönä ja kunnossapitopäällik-könä. 90-luvulla hän toimi pitkään eri teh-tävissä Kemiran Uudenkaupungin tehtaalla sekä vuosituhannen vaihteen aikoihin myös muun muassa konsernin projektitoiminnan kehityspäällikkönä. Vastuuna hänellä oli konsernin investointitoiminta ja erilliset kehitysprojektit. Hän toimi myös projekti-päällikkönä Kemira Agro Oy:n ISO9001 ja ISO14001-sertifiointihankkeissa.

Jatkossa seurasi muutaman vuoden jakso elintarviketeollisuudessa, työnantajana HK

Ruokatalo Oyj. Siellä hän toimi teknisenä johtajana ja Forssan tehtaan johtajana, vas-tuualueina konsernin tekninen johtaminen, kunnossapito, investoinnit, käyttö- ja ener-giapalvelut hankintoineen.

Heinonkoski on toisen polven VR:läinen. Isä toimi asemapäällikkönä Vihtavuoressa ja junat tulivat tutuiksi niin asemalla asuessa kuin myöhemmin kemian tehtaalla työsken-nellessäkin. Kiskoliikenteen parissa Heinon-koski aloitti vuonna 2006, aluksi työnantaja-na oli Ratahallintokeskus/Liikennevirasto ja vuodesta 2010 alkaen VR Track Oy, vastuuna kunnossapito- ja käyttöpalvelujen liiketoi-minta sekä varautuminen. Kaluston han-kinnan projektipäälliköksi hän siirtyi viime vuoden keväällä.

Jatkuvaa oppimista ja opettamistaValmistuttuaan automaatioinsinööriksi Kotkan ammattikorkeakoulusta Risto Hei-nonkoski on jatkanut opiskeluaan Oulun yli-opistossa ja myöhemmin Teknisessä korkea-koulussa. Lisäksi hän on suorittanut kursseja muun muassa Markkinointi-instituutissa ja Johtamistaidon opistossa sekä raideliikenne-teknologista.

Hän on myös ensimmäisiä suomalaisia, jotka ovat suorittaneet European Maintenan-ce Manager -pätevyystutkinnon vuonna 2013.

– Sertifioinnin käynnistyminen on erit-täin tärkeää kunnossapidon arvostuksen ja substanssin kehittämisessä. Globaalit yrityk-

Elinkaaren hallinta ohjaa

veturihankintoja– Kunnossapitäjien osaamista pitää laajentaa yrityksen liiketoimintatavoitteiden

suuntaan. Tärkeää ovat hyvät vuorovaikutustaidot sen lisäksi, että tuntee tekniikan ja järjestelmät, painottaa VR Groupin projektipäällikkö Risto Heinonkoski.

Hänen projektinsa liittyvät seuraavan sukupolven veturikaluston valintaan VR:lle. Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

36 promaint 2/2014

ALAN VAIKUTTAJA

36-39_Promaint_2-2014_Alan vaikuttaja.indd 36 4.4.2014 13.44

– Meidän alalla kauan olevien on pidettävä huoli, että nuorten kiinnostus kunnossapitoon potentiaalisena ammattina säilytetään, Risto Heinonkoski sanoo.

2/2014 promaint 37

”Osaamista pitää laajentaa yrityksen liiketoiminta- tavoitteiden suuntaan.”

36-39_Promaint_2-2014_Alan vaikuttaja.indd 37 4.4.2014 13.44

Risto Heinonkoski VR Group• syntynyt 1955 Kuopiossa• nuoruus tehtaan varjossa Vihtavuoressa• DI, opiskellut Kotkassa, Oulussa ja Espoossa• työkokemusta muun muassa Kemira Oy:ssä

ja HK Ruokatalo Oyj:ssä• nykyinen toimenkuva projektipäällikkö,

veturikaluston hankinta, VR Group• naimisissa, kaksi aikuista lasta• harrastukset: liikunta ja

aikamiesbändissä musisointi

– Elinkaari-kustannus nousee pitkään käytettävissä laitteissa merkittävään asemaan, Risto Heinonkoski muistuttaa.

set tarvitsevat henkilöitä, jotka ymmärtävät koko kunnossapidon toimintakentän ja -tavat laajemminkin kuin mitä Suomessa on, painottaa Heinonkoski.

Hänen mukaansa sertifiointi tulee yleisty-mään ja tulevaisuudessa se nähdään yhtenä pätevöitymisen tienä niin organisaatioille kuin yksilöillekin.

– Kunnossapitäjien osaamista pitää laa-jentaa yrityksen liiketoimintatavoitteiden suuntaan. On tärkeää olla vuorovaikutteinen sen lisäksi, että tuntee tekniikan ja järjestel-mät.

Kannanottoaan Heinon-koski täydentää oheisella kuvalla, jota hän on käyttänyt kuvaamaan kunnossapidon ammattilaisen pätevöitymis-tarpeita.

Osaamistason parantami-nen on Heinonkosken mu-kaan myös kilpailutekijä.

– Olen saanut konservatii-visen kasvatuksen, jossa työllä on vakava merkitys. Lama voidaan voittaa vain tekemällä työtä ja ke-hittämällä itseään. ”Life Learning” -periaate pitäisi kuulua kaikkien kunnossapitoammat-tilaisten työkalupakkiin.

Koulutustehtävissä Heinonkoski on ollut mukana muun muassa AEL:n, AEL-INSKOn ja PSK:n järjestämissä tilaisuuksissa, sekä suunnittelemassa sisältöä että luennoimassa. Lisäksi hän on laatinut suomenkielistä kou-lutusaineistoa, josta esimerkkinä esiteltiin edellisessä numerossa hänen laatimansa ja Opetushallituksen kustantama Kone- ja pro-sessiautomaation kunnossapitokirja.

Osaamista on, arvostusta tarvitaan lisääHeinonkosken mukaan maamme kuuluu kunnossapidon kärkimaihin tiedollisesti ja taidollisesti. Erityisesti ulkoistamisen osalta

Suomi on hyvin ennakkoluulottomasti ja edistyksellisesti hakenut tuottavuutta paran-tavia toimintatapoja.

– Kunnossapidon asema ja arvostus eivät kuitenkaan ole edelleenkään riittäviä ja niitä on kehitettävä. Jos ja kun kunnossapidon ammattilaiset ymmärtävät yhä laajemmin omat vaikutusmahdollisuutensa ja taloudel-liset vaikutukset, ala pääsee paremmin esille.

Myös hän kantaa huolta kunnossapitoalan osaamistason säilymisestä.

– Meidän alalla kauan olevien on pidettävä huoli, että nuorien kiinnostus kunnossapitoon potentiaali-sena ammattina säilytetään. Oma esimerkki on tärkeä, mutta se ei yksin riitä vaan on tarjottava menettelytapoja, työkaluja, tehtäviä ja urapol-kuja, jotka kiinnostavat, täy-dentää Heinonkoski.

Valmisteilla olevien vetu-rihankintapäätösten kanssa joudutaan elämään vuosi-kymmeniä. Elinkaarikustan-

nus nousee pitkään käytettävissä laitteissa merkittävään asemaan. On hyvä havaita, että hankintaprosessi on kokeneissa käsissä. n

38 promaint 2/2014

”Lama voidaan voittaa vain

tekemällä työtä ja kehittämällä

itseään.”

Alan osaaminen Koneen ja laitteen tuntemus

Laatu + ympäristö

Kokonais- turvallisuus ja luotettavuus

Tuottavuus

Vuorovaikutus

Ennakkohuolto- jakunnossapitojärjestelmä

Kunnossapidon menetelmät

Mitä yritys tavoittelee, arvot

Luotettavuus, kunnossapidon perusta

Pätevyys Työturvallisuus

Kunnossapidon ammattilaisen osaamisalueet.

36-39_Promaint_2-2014_Alan vaikuttaja.indd 38 4.4.2014 13.44

1/2014 promaint 39

36-39_Promaint_2-2014_Alan vaikuttaja.indd 39 4.4.2014 13.44

40 promaint 2/2014

KUNNONVALVONTA KÄYTTÖVARMUUS

SUO MES SA ON tällä hetkellä noin 800 maan tie- ja rau ta tie sil taa, jotka ovat piak koin pe rus kor jauk sen tar peessa tai ovat sitä jo nyt. Lisäksi lu ku mää rä tulee tulevien vuosien aikana nousemaan. Vuoteen 2020 mennessä peruskorjaus-ta kaipaavia siltoja on jo noin 1000.

Suurin ongelma Suomen siltojen huonossa kunnossa ei ole niiden määrä, vaan vaurioiden ja siltarakenteiden kunnon laadun määrittämisen haas-teellisuus. Siltojen silmämääräinen tarkastelu ei ole riittävä menetelmä kunnon määrittämiseen. Terässilloissa vau rioi den löy tä mi nen on esimerkiksi vaikeaa ja vaatii sillan alle menemistä, kun sitä kuormitetaan. Vasta tällöin voidaan nähdä, ”irvistääkö” jokin kohta rakenteessa.

Terässillat ovat hyvä esimerkki huo-nokuntoisista silloista, sillä ne on ra-kennettu aikana, jolloin nykyisiä nopei-ta henkilöjunia tai raskaita tavarajunia ei vielä ollut olemassakaan. Kuormitus on siis lisääntynyt huomattavasti siitä

tarkoituksesta, johon sillat aikoinaan suunniteltiin. Eniten terässiltoja raken-nettiin 1920–30-lu vuil la mutta uusim-matkin ovat 1950-lu vul ta ja te räs sil to-jen kes ki-ikä on 65,4 vuot ta.  Terässiltojen huonokuntoisuus johtuu pääosin niiden niittiliitoksista, jotka löystyvät ruosteen alkaessa syövyttää rakenteita. Kun niitit löystyvät, liitos-levyt alkavat hakata sillan palkkeihin, joissa voi olla myös ruosteen syövyttä-miä reikiä. Heikkokuntoiset palkit kat-keavat lopulta, jos liitoslevyt hakkaavat niitä vasten riittävät pitkään.

Turvallisuuskriittisille silloille Lii-ken ne vi ras to on osoit ta nut ko ko maa-han 55 mil joo nan eu ron li sä ra han seu-

raa vil le nel jäl le vuo del le. Yh den suu ren ra tasil lan pe rus kor jaus voi mak saa jo pa mil joo na eu roa. Korjauksen kuluerästä suuri osa, jopa neljännes, menee liiken-teen poik keus jär jes te lyi hin. Kor jauk set tehdään tär keys jär jes tyk ses sä ja kor-jaus ta odot ta vil le sil loil le mää rä tään lii-ken ne ra joi tuk sia. Osassa maata sil to jen pai no ra joi tus ten mää rää on jou dut tu kol min ker tais ta maan, sillä peruskorja-ustarpeen lisäksi liikenne tulee uusien jättirekkojen myötä yhä raskaammaksi.

Valokuituanturit ratkaisu kunnonvalvontaanSiltojen huono kunto on ollut tiedossa jo useita vuosia. Asiantuntijapiireissä siltojen toimivaksi kuntotutkimusme-netelmäksi on mielletty valokuitutek-nologiaan perustuva optinen monito-rointi. Inspecta käyttää monitorointi-palveluissaan Osmos-valokuitutek-nologiaa, jolla on maailmanlaajuisesti toteutettu yli 3 000 rakenteen muodon-muutosten ja jännitystilojen seuranta.

Karin MetsäpeltoTiedottaja, Inspecta, karin.metsapelto@

inspecta.com

Aika ja ympäristössä tapahtuvat luonnon ja ihmisten aikaansaamat muutokset vaikutta-vat infrastruktuurimme rakenteisiin. Erityisen turvallisuuskriittisiä ovat terässillat, joista vanhimmat on suunniteltu höyryveturiaikaan. Haasteena on niiden laatu, ei määrä.

KUNNONVALVONTAohjaa siltojen ylläpitoa

40-42_Promaint_2-2014_siltarakenteet.indd 40 4.4.2014 14.13

Eiffel-tornin rakenteissa tapahtuvia muutoksia on seurattu optisella mo-nitoroinnilla jo 20 vuotta ja mittaus-menetelmä yleistyy myös Suomessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Kehä-radan rakentamisessa monitorointia on hyödynnetty räjäytysten vaikutusten seurantaan.

Valokuituteknologialla toimivat an-turit asennetaan tavallisesti rakenteen pintaan ja ne tallentavat rakenteen nopeat ja hitaat ilmiöt samalla tarkkuu-della ja samanaikaisesti. Monitorointi perustuu kuidussa tapahtuvaan valon vaimenemiseen, joka on suoraan ver-rannollinen rakenteessa tapahtuvaan muodonmuutokseen. Jatkuvan ja tar-kan mittauksen ansiosta pienimmätkin tapahtumat rekisteröityvät ja tallentu-

vat analyysiä varten. Etäluettavaa mittaustapahtumaa voi

tarkastella reaaliajassa internetin kaut-ta mistä tahansa.

– Tiedot tallentuvat mittauspaikalla olevan tietokoneen muistiin, josta ne siirtyvät automaattisesti palvelimelle talteen. Mittaustulokset saadaan käyt-töön palvelimelta internetin kautta eli mittaustuloshistoria on käsillä aina haluttaessa, kertoo optisen mittauksen asiantuntija ja tuotepäällikkö Leena Sarell-Kankaanpää Inspectasta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Inspecta ovat tehneet Pomarkun mu-seosillan optisesta monitoroinnista sopimuksen seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Vuonna 1913 rakennettu vanha kivisilta on kuusi metriä leveä ja 43 metriä pitkä. Siltaan on asennettu yhteensä neljä anturia. Ne havaitsevat rakenteen oman liikkumisen tai kuor-mitusten aiheuttamat mahdolliset liik-keet 0,02 millimetrin tarkkuudella.

Optisen monitoroinnin käyttömahdollisuudetMikäli sillan seuraamiseen riittää ly-hytaikainen, tarkastustyyppinen moni-torointi, etäseuranta ei ole tarpeen tai kohteessa ei ole sähkönsyöttöä, voidaan monitorointi toteuttaa itsenäisesti toimivilla Liris-valokuituantureilla. Paristolla toimivissa Liris-antureissa on kussakin oma muisti, jonne tiedot tallentuvat.

– Liris-anturien asentaminen on helppoa ja nopeaa, sillä ne eivät tarvitse kaapelointia, joten ne ovat ihanteellinen ratkaisu rakenteellisten

KÄYTTÖVARMUUS

2/2014 promaint 41

Terässiltojen huonokuntoisuus johtuu pääosin niittiliitoksista.

Liakanjoen teräsristikkorakenteinen silta Tornion ja Kolarin välisellä rataosuudella. Vuonna 1946 rakennetussa, 152 metriä pitkässä sillassa on 11 kivirakenteista välitukea.

LEEN

A SA

RELL

-KAN

KAAN

PÄÄ

/INSP

ECTA

40-42_Promaint_2-2014_siltarakenteet.indd 41 4.4.2014 14.13

42 promaint 2/2014

muodonmuutosten ja jännitystilojen mittauksiin myös silloin, kun asennus-olosuhteet ovat haasteelliset, Sarell-Kankaanpää kertoo.

Liris-antureita Inspecta on käyttänyt esimerkiksi Liakanjoen teräsristikkora-kenteisen sillan monitorointiin Torni-on ja Kolarin välisellä rataosuudella.

Optista monitorointia voidaan käyttää hyväksi jo sillan rakennusvaiheesta lähtien. Kehä II:n ylittävä Lukusilta Espoon Suurpellon alueella on esimerkki tällaisesta koh-teesta.

– Sillan rakenne on mielenkiintoinen ja siksi sen käyttäytymistä halu-taan monitoroinnin avulla seurata sillan koko eliniän

ajan, Sarell-Kankaanpää selittää. Sillan betonirakenteisiin asennettiin valokui-tuantureita sillan muodonmuutosten ja jännitystilojen seuraamiseen.

Monitoroinnista on hyötyä myös sil-loin, kun silta valmistetaan muualla ja joudutaan siirtämään valmistuspaikalta

lopulliseen sijaintiinsa. Sen avulla voi-daan seurata sillan rakenteiden tilaa ja kunnon säilymistä siirron ja paikalleen sijoituksen aikana.

Valokuitumonitorointi tarjoaa mah-dollisuuden käyttää ikääntyneen raken-teen turvallisesti loppuun. Hakanimen silta Helsingissä on hyvä esimerkki sillasta, joka on elinkaarensa päässä ja silmämääräisesti tarkastellen huono-kuntoisen näköinen. Monitoroinnin ansiosta sillan omistaja Helsingin kaupunki voi jatkaa sillan turvallista käyttöä, kunnes monitorointitulokset toisin kertovat tai uusi silta saadaan rakennetuksi. Kallista investointia uu-teen siltaan voidaan näin siirtää useilla vuosilla.

– Optisen monitoroinnin avulla saadaan ennakoivaa tietoa siltaraken-teiden todellisesta kunnosta, niin korja-usten suunnittelun ja optimoinnin tu-eksi kuin rakenteen turvallisen käytön takaamiseksi. Mikäli sillan kunto muut-tuu eikä enää vastaa sille asetettuja, tie-detään ryhtyä toimenpiteisiin ajoissa, Sarell-Kankaanpää summaa. n

Suu ren ra tasil lan pe rus kor jaus voi mak saa jo pa mil joo na eu roa.

Optinen anturi kiinnitettynä siltarakenteeseen.

Vuonna 1913 rakennettu Pomarkun museosilta on optisessa monitoroinnissa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Silta on kuusi metriä leveä ja 43 metriä pitkä.

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

LEEN

A SA

RELL

-KAN

KAAN

PÄÄ

/INSP

ECTA

KUNNONVALVONTA XX

40-42_Promaint_2-2014_siltarakenteet.indd 42 4.4.2014 14.13

43_Promaint_2-2014_ILMO.indd 43 4.4.2014 13.47

44 promaint 2/2014

TUTKIMUS JA KOULUTUS TEOLLISET PALVELUT

TEOLLISESSA PALVELULIIKETOIMINNASSA asiakasyhteistyö saattaa rakentua tiet-tyjen palvelukonseptien kuten huollon, kunnossapidon, modernisoinnin tai lai-teleasingin ympärille. Future Industrial Services (FutIS) -tutkimusohjelmassa on tutkittu, kehitetty ja kokeiltu erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä teol-listen yritysten palveluliiketoiminnan uudistamiseen. Käytännössä yritykset tarvitsevat erilaisia menetelmiä riippuen siitä, missä elinkaaren vaiheessa ne ovat omassa palveluliiketoiminnassaan ja kuinka valmiita asiakkaat ovat hyödyn-tämään ulkoisia palveluntarjoajia.

Teknologiakeskeisten yritysten har-kitessa palveluliiketoimintaa ensimmäi-siä keskeisiä kehittämisen kohteita on palveluista kiinnostuneiden asiakkaiden löytäminen ja asiakassuhteen laajenta-minen sekä syventäminen uusilla alueil-la. Teknologiayritykset tarvitsevat uutta tietoa asiakkaiden toiminnasta, tarpeista ja strategioista harkitakseen uusia palve-lumahdollisuuksia.

Toisinaan yritysten muuttuminen palveluliiketoimintaan lähtee liikkeelle suorista toiveista, joita asiakkaat palve-luiden osalta esittävät esimerkiksi yhtei-sissä tapaamisissa tai kyselyillä kerätyn asiakaspalautteen kautta. Tällöin yritys voi kehittää ja kokeilla uusia palveluita juuri tällaisten edelläkävijäasiakkaiden kohdalla ja myöhemmin laajentaa pal-velutarjoomaa koskemaan muita asiak-kaita.

Yritykset voivat aktivoida ja laajentaa

palveluliiketoimintaansa myös järjes-telmällisesti, esimerkiksi analysoimalla markkinoita sekä asiakkaiden tarpei-ta, toimintaa ja tilannetta laajemmin ja monipuolisemmin. Tilastollisesta markkinatrendidatasta ei välttämättä pysty löytämään osuvaa tietoa uusista palvelumahdollisuuksista. Sen sijaan monenlaisia analyysin tietolähteitä löytyy tuote-, laite- ja järjestelmätoimi-tuksien aikaisesta ja niitä seuraavasta tapahtumaketjusta, jossa arvontuotto asiakkaalle tapahtuu. Tällaista tietoa voi-daan kerätä havainnoinnein ja haastat-teluin asiakkaille merkittävien asioiden löytämiseksi.

Nykyisin moniin laitteisiin ja jär-jestelmiin liitetään sensoreita, joiden kautta teknologiasta ja sen käyttötavois-ta saadaan oleellista tietoa palvelulii-ketoiminnan edellytyksiä edistämään. Lisäksi jo myyntikohtaamisiin voidaan sisällyttää monipuolisempaa asiakastie-don keruuta, jonka avulla voidaan tehdä asiakkaiden palvelutarpeiden kannalta oleellisia oivalluksia. Jotta yritykset voisivat luoda onnistuneita palvelukon-septeja ja -tapoja yhteistyössä, näitä erilaisia tietolähteitä hyödyntäen kan-

nattaa tunnistaa, millaisiin asiakkaiden arvo-odotusten kannalta keskeisimpiin asioihin palveluita erityisesti kannattaisi kohdentaa.

Mallit ja muotoilu palvelu­liiketoiminnan kehittämiseen Jo käynnissä olevassa palveluliiketoi-minnassa korostuu asiakkaiden saama palvelukokemus ja se, että palveluliike-toimintaa voidaan toteuttaa joustavasti ja tehokkaasti. Palveluliiketoiminnan al-kuvaiheissa kehitetyissä palvelukonsep-teissa ja palveluiden liiketoimintamal-leissa voidaan tunnistaa kehitystarpeita sekä asiakaspalautteen ja -kokemusten analysoinnin että palveluprosessien ana-lysoinnin ja kannattavuustarkastelujen kautta. Myös kilpailijoiden ratkaisuja voidaan analysoida yrityksen oman palvelukehityksen aktivoimiseksi. Läh-tökohtana analyyseissa on siis olemassa oleva palvelutarjooma ja tavat toteuttaa palveluita yleisesti yrityksen omissa pro-sesseissa ja erityisesti kohdennettuna erilaisille asiakkaille.

Palvelutarjoomaa kannattaa kehittää tiiviisti kytkeytyen yrityksen teknolo-gia- ja tuotevalikoimaan niin yksittäisten palveluiden tasolla kuin koko palvelu-valikoiman tasolla. Keskeistä kehittä-misessä on se, että asiakkaiden tarpeet säilyvät huomion kohteena ja että palve-lut täydentävät teknologia- ja tuotetar-joomaa merkityksellisellä tavalla. Monet kehittämisen menetelmät korostavat palveluratkaisujen ja -prosessien sekä

Miia Martinsuo, professori, Tampereen

teknillinen [email protected]

Teollisen palveluliiketoiminnan uudistamiseen liittyy paljon muutakin kuin yksittäiset palvelukonseptit, sillä palveluliiketoiminta koskee sekä palveluita tarjoavan organisaation että asiakasyritysten toimintoja laajasti. Uutta näkökulmaa haetaan FIMECCin Future Industrial Services (FutIS) -tutkimusohjelmassa.

Palveluliiketoiminta tarvitsee UUSIA KONSEPTEJA

44-46_Promaint_2-2014_FutIShanke.indd 44 4.4.2014 13.51

TEOLLISET PALVELUT

2/2014 promaint 45

niihin sisältyvien asiakaskohtaamisten ja -kokemusten mallintamista.

Toisinaan palvelutoimintaa pystytään simuloimaan niin, että palveluominai-suuksien ja toteutustapojen muutosten seurauksia voidaan havainnollistaa palvelutarjoajan ja asiakkaan kannalta. Palvelumuotoilun, mallintamisen ja simuloinnin erilaiset menetelmät autta-vat yrityksen henkilökuntaa näkemään ja viestimään monia palvelutoiminnan keskeisiä osa-alueita ja vaikutuksia or-ganisaatiossa. Niissä on tärkeää muistaa sekä asiakkaiden näkökulma että liike-toiminnallinen kannattavuus molem-mille osapuolille.

Jatkuvaa parantamista ja uusien ideoiden kokeiluaJatkuvassa, vakiintuneessa teollises-sa palvelutoiminnassa kehittämisen mahdollisuudet liittyvät usein palvelun arvoon ja hintaan, parempaan palve-lutasoon ja toiminnan tehostamiseen. Kun palveluita toistetaan erilaisissa asiakkuuksissa ja erilaisilla markkinoilla rutiininomaisesti, palveluprosessien on oltava tehokkaita ja samalla erilaiset asi-akastarpeet huomioon ottavia.

Palveluiden arvo – liittyi se sitten asiakkaan laitteiston käynnissäpitoon, suorituskykyyn tai muuhun asiakas-tarpeeseen – pitää pystyä tarjoamaan asiakkaalle juuri oikeaan hintaan ja juuri oikealla tasolla. Teollisissakin palveluis-sa on selvää, että eri asiakkailla on palve-luiden arvosta hyvin erilaisia käsityksiä

ja odotuksia, joten palvelutarjoajan pitää pystyä tarjoamaan sopivasti erilaistettu-ja ratkaisuja eri asiakkaille.

Arvon, hinnan, palvelutason ja pal-veluprosessien kehittäminen rakentuu monesti erilaisten visualisointien ja mal-linnusten varaan. Edistyneessä palvelu-toiminnassa voidaan prosesseja ja kon-septeja hienosäätää ja sopeuttaa tilan-teen mukaisesti jatkuvan parantamisen erilaisin keinoin. Hienosäätö voi koskea henkilöstöä palvelutarjoajan organisaa-tiossa ja myös asiakkaan puolella laajasti. Palvelutoiminnassa tarvitaan jatkuvaa seurantaa eli mieluiten jopa numeerista dataa, josta saadaan perusteltua tietoa analyysejä ja päätelmiä varten.

Analyysin ja päätelmien kautta voi-daan kokeilla ja toteuttaa nopeastikin toimenpiteitä, joilla toivottu kehittä-minen nähdään ja havainnollistetaan käytännössä. Käytännön kokemusten kautta voidaan edelleen kehittää ja parannella prosesseihin ja konseptei-hin tehtyjä muutoksia ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisinaan seuranta paljastaa mahdollisuuksia myös radikaaleille

uudistuksille – kokonaan uusille palve-lukonsepteille, asiakkuuksille ja proses-seille. Vakiintunutkin palvelutoimittaja voi silloin tällöin palata täysin uusien palvelumahdollisuuksien ja syvällisten asiakasanalyysien äärelle oman toimin-tansa rohkeaksi uudistamiseksi.

Palvelullistumisen strateginen ja kulttuurinen muutosTänä keväänä Future Industrial Services -ohjelman välituloksista julkaistavassa kirjassa nostetaan palveluliiketoiminnan kehittämisen erilaisten menetelmien lisäksi esille se, että palveluliiketoimin-taan suuntautuminen ja siinä kasvu on kulttuurinen muutos. Aina palvelullistu-misen muutokset eivät välttämättä on-nistu, ja strategista muutosta voidaankin tarkastella sekä sankaritarinoina että tragedioina.

Yrityksen sisäisten arvojen ja normi-en muuttuminen esimerkiksi teknologi-aa ja tuotteita painottavasta ajattelusta enemmän asiakkaiden ja palveluiden suuntaan edellyttää henkilökunnalta muutosvalmiutta ja kulttuurista jous-tavuutta. Tämän vuoksi monet FutIS-ohjelmassakin kokeillut menetelmät osallistavat henkilökuntaa ja tuottavat sellaista tietoa, joka edistää palveluliike-toiminnan yhteisen tahtotilan ja sisäisen muutostarpeen syntyä. Palvelullistumi-sen strategiseen muutokseen liittyy vielä monia muita kehittämisen keinoja, joita FutIS-ohjelman seuraavissa työvaiheis-sa tutkitaan lisää. n

Kuva: Menetelmien painopisteet palveluliiketoiminnan kehittämisen eri vaiheissa.

On tärkeää muistaa liiketoiminnallinen

kannattavuus molemmille osapuolille.

Analyysien avulla asiakastiedosta uusia

palvelumahdollisuuksia

Asiakaskokemuksista uusia malleja ja

menetelmiä

Tuotetun arvon jatkuva parantelu, kokeilut

käytännössä

Vaihe 2. Teknologiaan integroitu palveluiden

kehittäminen

Vaihe 1. Suuntautuminen

palveluliiketoimintaan.

Vaihe 3. Tehokkaat palveluoperaatiot

44-46_Promaint_2-2014_FutIShanke.indd 45 4.4.2014 13.51

44-46_Promaint_2-2014_FutIShanke.indd 46 4.4.2014 13.51

2/2014 promaint 47

Mitä öljyssä tulee seurata?Hydrauliikka- ja voiteluöljyjen kunnonvalvontaa on tehty jo kymmeniä vuosia osana ennakoivaa kunnossapitoa. Yli 80 prosenttia häiriöistä ja vaurioista hydrauliikkajärjestelmissä johtuu öljyssä olevista epäpuhtauksista, joten kunnonvalvonnalla on tärkeä merkitys mahdollisten ongelmien ennakoinnissa.

VIELÄ PARIKYMMENTÄ vuotta sitten öljyjen kunnonvalvontaa tehtiin pääsääntöisesti ottamalla pullonäyte järjestelmästä ja lähettämällä se labo-ratorioon tutkittavaksi. Öljynäytteen tutkiminen oli työlästä ja tulosten saa-minen kesti vähintään joitakin päiviä. Yksittäisen pullonäytteen tutkiminen kertoo vain öljyn kunnon näytteenotto-hetkellä ja siksi johtopäätöksiä pitkän aikavälin muutoksista on käytännössä hankala tehdä. Lisäksi näytteenotto-paikkaan, näytepullojen ja näytteen-ottovälineiden puhtauteen liittyvät epävarmuustekijät vaikuttavat tulosten luotettavuuteen.

Erilaisia kannettavia mittaus- ja seu-rantalaitteita öljyn kunnonvalvontaan

on ollut markkinoilla jo useita vuosia. Koneiden käyttäjien ja huoltohenki-lökunnan kasvavat tarpeet parantaa järjestelmien luotettavuutta ja käytet-tävyyttä ovat johtaneet on-line mitta-uksen merkittävään kehitykseen viime vuosina.

Uudet tekniikat mahdollistavat öljyn kunnon ja ominaisuuksien seuraami-sen reaaliajassa, jolloin mahdolliset

ongelmat havaitaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Usean parametrin seuraami-nen samanaikaisesti antaa laajemmin tietoa öljyn ja järjestelmän kunnosta. Yhdistämällä nämä tiedot voidaan tarvittavat huoltotoimenpiteet suunni-tella hallitusti ja tehdä oikeaan aikaan. Kaavio 1 osoittaa, millä aika-akselilla eri valvontaratkaisut auttavat tuotan-tolaitosta ennakoimaan öljyn laadun heikkenemisen.

Epäpuhtaudet ja öljyn puhtausluokka Erilaiset kulumismekanismit aiheutta-vat epäpuhtaushiukkasten lisääntymis-tä järjestelmässä. Myös järjestelmän ulkopuolelta voi tulla epäpuhtauksia,

Kai Kurjanen, Product Sales

Manager, Parker Hannifin Oy,

kai.kurjanen@ parker.com

KÄYTTÖVARMUUSKUNNONVALVONTA

47-49_Promaint_2-2014_oljyn puhtaus.indd 47 4.4.2014 13.54

48 promaint 2/2014

KUNNONVALVONTA

johtuen puutteellisesta säiliön ilman-suodatuksesta tai sylinterivarsien kautta. Öljyssä olevat hiukkasmäärät ilmoitetaan ISO 4406:1999 -standardin mukaisena puhtausluokkana. Puhtaus-luokan määrittelyssä otetaan huomioon 4, 6 ja 14 mikrometrin kokoluokan ylit-tävien hiukkasten määrät öljyssä.

Laseriin perustuvalla hiukkasana-lysaattorilla voidaan seurata jatkuvasti muutoksia öljyn puhtaudessa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli öljy alkaa likaantua. Puhtausluokan muut-tuminen huonompaan suuntaan on yleensä merkki kulumisen lisääntymi-sestä ja mahdollisesta alkavasta kompo-nenttivauriosta järjestelmässä.

Öljyn suhteellinen kosteusprosenttiVesi öljyssä on erityisen haitallista sekä itse öljyn kemiallisille ominaisuuksille että järjestelmän toimivuudelle. Kon-densaatio, vuodot vesijäähdyttimessä tai vesipitoisen öljyn lisääminen järjes-telmään aiheuttavat tyypilliset vesion-gelmat. Vesi voi olla öljyssä sekä liuen-neena että vapaassa olomuodossa.

Varsinkin vapaa vesi on haitallista aiheuttaen korroosiota, öljyn hapet-tumista, lisäaineiden hajoamista sekä voitelun heikentymistä johtaen metalli-metalli kosketuksiin. Suhteellisen kosteuden mittaaminen välillä 0 - 100 prosenttia antaa tiedon, kun vapaata vettä alkaa muodostua järjestelmään. Mittaus voidaan tehdä samanaikaisesti kuin öljyn puhtausluokan määritys tai

vaihtoehtoisesti erillisellä kosteusan-turilla, joka mittaa samalla myös öljyn lämpötilan.

Kulumismetallit, erityisesti rautametallitMikäli järjestelmässä on tapahtumas-sa alkava komponenttivaurio, yli 40 mikrometrin kokoluokkaa olevien metallilastujen määrä lisääntyy öljyn joukossa. Kulumismetallien mittaami-seen tarkoitetulla sensorilla pystytään mittaamaan yli 40 mikrometrin koko-luokkaa olevien rautametallien koko ja määrä sekä yli 135 mikrometrin koko-luokkaa olevien ei-rautametallien koko ja määrä.

Kulumismetallit ovat myös itse öljyn kannalta erittäin haitallisia, koska rauta ja kupari yhdessä pienenkin vesimäärän kanssa toimivat katalyytteinä lyhentä-en öljyn käyttöikää merkittävästi. Eri-tyisesti tuotannon kannalta kriittisten järjestelmien seuranta on tärkeää, jotta

Tuotannon kannalta kriittisten järjestelmien seuranta on tärkeää.

Kaavio 1. Kunnonvalvontatekniikoiden aika-asteikko on kuukausien pituinen.

vältytään katastrofaaliselta ja enna-koimattomalta järjestelmävauriolta. Tällaisia järjestelmiä ovat tyypillisesti isot teollisuusvaihteet, laivojen pro-pulsiojärjestelmät ja tuulivoimaloiden vaihteistot.

Viskositeetin seuraaminen on tärkeääViskositeetti on öljyn tärkein ominai-suus ja jokaisella öljyllä on sen mukai-sesti optimaalinen käyttölämpötila-alue. Öljyn viskosteetti tai ISO VG luokka ilmoitetaan +40 C lämpötilassa. Lähtökohtaisesti öljyn täytyy olla riittä-vän ohutta kylmäkäynnistystilanteessa ja riittävän paksua kuumissa käyttöolo-suhteissa voitelun varmistamiseksi.

Poikkeava viskositeetin nousu joh-tuu esimerkiksi puutteellisesta suoda-tuksesta, väärän öljyn lisäämisestä jär-jestelmään, emulgoituneesta vedestä tai öljyn hapettumisesta. Viskositeetin las-ku johtuu tyypillisesti vapaasta vedestä, väärän öljyn lisäämisestä järjestelmään tai öljyn leikkautumisesta eli lisäaine-polymeerien katkeamisesta raskaissa käyttöolosuhteissa esimerkiksi kovan paineen alaisena.

Pääsääntönä pidetään, että öljyn viskosteetti saa käytön aikana muuttua korkeintaan +/-10 prosenttia alkuperäi-sestä arvosta. Öljyn ominaisuuksia mit-taavan sensorin avulla voidaan seurata viskositeetin muutosta ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä riittä-vän ajoissa. Öljyn viskositeetin muutos-ta on käytännössä mahdoton korjata, varsinkin jos se johtuu hapettumisesta, joten se johtaa yleensä öljynvaihtoon.

Öljyn tiheys, eristysvakio ja lämpötilaTiheyttä käytetään yleisesti erilaisten aineiden tunnistamisessa. Esimerkiksi öljyn ja veden sekoitus on helppo tun-nistaa, koska niillä on erilainen pinta-jännitys. Öljyn tiheyden muutos johtuu yleensä yhteensopivan hiilivetyaineen aiheuttamasta laimentumisesta, vää-ränlaisen öljyn lisäämisestä järjestel-mään, lämpötilasta tai paineesta. Öljyn tiheyden seuranta yhdessä muiden parametrien kanssa antaa tietoa muu-toksista järjestelmän kunnossa.

Muutos käytetyn öljyn eristysvakios-sa verrattuna uuteen öljyyn on merkki epäpuhtauksista, kuten vesi ja hiukka-set, tai muutoksista öljyn kemiassa. Nii-tä ovat muun muassa hapettuminen tai lisäaineiden loppuun kuluminen. Mikä-

KÄYTTÖVARMUUS

47-49_Promaint_2-2014_oljyn puhtaus.indd 48 4.4.2014 13.54

On-line mittauksen edut ja hyödyt käyttäjälle

Öljyn viskositeetti muuttuu lämpötilan mukaan.

⚫ yhden tai useamman parametrin seuraaminen järjestelmän kriittisyydestä riippuen⚫ mahdollistaa öljyn ja järjestelmän kunnonvalvonnan reaaliajassa⚫ mahdollisuus suunnitella huoltotoimenpiteet riittävän ajoissa⚫ estää kalliit ja ennakoimattomat

koneen tai järjestelmän seisokit⚫ merkittävät säästöt käyttö- ja huoltokustannuksissa⚫ monipuoliset mahdollisuudet tietojen siirtoon, seurantaan ja tallentamiseen⚫ jälkiasennus olemassa oleviin järjestelmiin on myös mahdollista

li öljyn ominaisuuksia mittaava sensori osoittaa jokaisen parametrin, viskositee-tin, tiheyden ja eristysvakion nousevan, se on merkki öljyn ikääntymisestä ja ominaisuuksien heikentymisestä.

Öljyn lämpötilan seuraaminen on jokaisen hydrauliikkajärjestelmän pe-rusasioita. Lämpötilan nousu on tyypilli-sesti merkki kitkan ja kulumisen lisään-tymisestä järjestelmän komponenteissa. Lämpötilan seuranta on myös tärkeää, koska öljyn viskositeetti muuttuu lämpö-tilan mukaan.

Kaaviosta 1 havaitaan, että perinteisin öljyn kunnonvalvontaratkaisu, lämpöti-

latason seuranta, antaa tyypillisesti va-roituksen ainoastaan muutamia vuoro-kautta ennen lopullista vauriota. Tämän johdosta kannattaa tuotantoprosessin laitteistot analysoida huolellisesti ja var-mistaa, että tuotannon ja käyttöturvalli-suuden kannalta kriittiset laitteistot ovat jatkuvassa seurannassa. n

On-line anturi öljyn viskositeetin, tiheyden, eristysvakion ja lämpötilan mittaamiseen.

KÄYTTÖVARMUUS

47-49_Promaint_2-2014_oljyn puhtaus.indd 49 4.4.2014 13.54

50 promaint 2/2014

LAITETEKNIIKKA VOITELU

TERÄS-, ELINTARVIKE-, sellu- ja paperi-tehtaat ovat vain muutamia esimerkkejä aloista, jotka tunnetaan korkean läm-pötilan toimintaympäristöstä. Nämä haastavat olosuhteet vaativat voiteluai-neita, mukaan lukien rasvoja, jotka on nimenomaan suunniteltu varmistamaan tasainen suorituskyky ja pitkä käyttöikä korkeissa lämpötiloissa.

Oikean rasvan valinnalla voi olla olennainen merkitys laitteiston suojaa-misessa ja ongelmattoman toiminnan varmistamisessa. Tuottavuutta lisäävän rasvan valinnassa on kuitenkin tärkeää ottaa tuotteen laadun ja suorituskyvyn lisäksi huomioon myös käyttökohteen asettamat vaatimukset ja haasteet.

Toimintojen pyörittäminen ääriläm-pötiloissa ja kovissa paineissa asettaa voitelulle lukuisia haasteita, joihin voi-daan vastata vain kyseiset vaatimukset täyttävällä teknologialla. Kaikki tekijät, kuten perusöljyn tyyppi, viskositeetti, paksunnintyyppi, koostumuksen vakaus sekä käyttölämpötila, on huomioitava parhaan rasvan valinnassa.

Huoltomiesten on tärkeää ymmärtää rasvojen koostumus, jotta he pystyvät

valitsemaan rasvan, joka on riittävän te-hokas suojaamaan laitteistoa pitkällä ai-kavälillä. Yksinkertainen tapa on ajatella rasvaa ikään kuin voiteluöljyyn kastettu-na sienenä. Jos sitä rasitetaan ulkoisesti, esimerkiksi painavalla kuormalla tai korkealla lämpötilalla, paksunnin (sieni) vapauttaa öljyä, joka voitelee mekaaniset osat. Kun kuormitus häviää, paksunnin imee osan vapautuneesta öljystä takaisin myöhempää käyttöä varten.

Yleensä rasvoja käytetään mekanis-meissa, joissa voiteluöljy ei voi pysyä paikallaan tai joiden uudelleenvoitelu tapahtuu harvoin, on hankalaa tai yksin-kertaisesti epätaloudellista. Muutamia esimerkkejä ovat käyttöakseleiden ham-maskytkimet, ristinivelet ja puhallinak-seleiden laakerit.

Korkea lämpötila nopeuttaa rasvan hapettumistaKun toimitaan äärimmäisissä lämpö-tiloissa, rasvan suorituskyky saattaa heiketä paksuntimen hajoamisen ja perusöljyn hapettumisen tai rasvan vuo-tamisen ja perusöljyn höyrystymisen ta-kia. Yksi rasvan voitelukykyä rajoittavis-ta keskeisistä tekijöistä korkeammissa lämpötiloissa on perusöljyn viskositeetti ja hapettumiskestävyys. Hapettuminen on hapen ja käytössä olevan voiteluai-neen välinen kemiallinen reaktio, joka kiihtyy korkeissa lämpötiloissa.

Rasvan hapettumisnopeus yleensä kaksinkertaistuu aina 15 °C:n välein yli 60 °C lämpötilassa. Tämä on perussään-tö, joka vaihtelee rasvan paksunnintyy-pistä ja saippuapaksuntimien kohdalla rakenteen sisältämän metallin määrästä riippuen (litium, kalsium, alumiini, jne.).

Yleensä rasvoilla, joissa käytetään synteettisiä perusöljyjä, on laajempi käyttölämpötila-alue kuin perinteisillä

Tietoa Mobil Industrial Lubricants -osastostaMobil Industrial Lubricants -tiimi toi-mittaa teollisuuden laitevalmistajille edistyneitä tuotteita, jotka suojelevat moottoreita ja laitteita, auttavat saa-vuttamaan parhaan suorituskyvyn ja lisäävät energiatehokkuutta. Maail-manlaajuinen organisaatio toimittaa luotettavia ja laadukkaita voiteluai-neita jälleenmyyjäverkoston kautta ja tarjoaa teknistä asiantuntemustaan ympäri maailmaa.

ExxonMobil, Mobil SHC ja Mobil 1 ovat ExxonMobilin tai sen tytäryhtiöi-den tavaramerkkejä.

Korkeat lämpötilat vaativat voitelu­rasvalta enemmänUseilla teollisuusaloilla toimitaan korkeissa lämpötiloissa. Laite- ja materiaalivalintojen ohella tämä vaikuttaa myös voiteluratkaisun valintaan.

Umut Urkun,Teollisuus-

markkinointi, EAME, ExxonMobil Fuels

& Lubricants, [email protected]

Voiteluvälejä voidaan pidentää.

50-51_Promaint_2-2014_exxonmobil.indd 50 4.4.2014 13.57

VOITELU

2/2014 promaint 51

mineraaliöljypohjaisilla rasvoilla. Syn-teettisillä laakerirasvoilla, joissa käyte-tään edistynyttä polyureapaksunnin-teknologiaa, saavutetaan erinomainen suorituskyky korkeassa lämpötilassa 170 °C:een saakka.

Polyureapaksunninteknologia vas-tustaa hapettumista ja rakenteellisen vakauden menetystä jopa äärimmäisissä lämpötiloissa, jolloin voiteluvälejä voi-daan pidentää kilpaileviin mineraaliöljy-rasvoihin verrattuna samalla ylläpitäen laitteiston suojausta. Tällä tarkasti tasa-painotetulla paksuntimen, perusöljyjen ja lisäaineiden yhdistelmällä saadaan aikaan rasva, joka kestää erinomaisesti kuormitusta ja suojaa ruosteelta.

Koneiden jatkuva kehitys tuotan-totehon kasvattamiseksi ja korkeat toimintaympäristön lämpötilat monilla teollisuuden aloilla aiheuttavat sen, että yritykset pystyvät ääriolosuhteissa tehokkaasti toimivilla voiteluaineilla pa-rantamaan toimintojensa kilpailukykyä vähentämällä seisokkiaikaa ja lisäämällä tuottavuutta.

Tuottavuus parani synteettisellä voiteluaineellaYksi kehittyneiden rasvojen käyttöä korkeissa lämpö-tiloissa hyödyntävä yritys on eräs saksalainen alumii-nitehdas. Suojellakseen pyörän laakereita tehdas oli käyttänyt rasvaa, jonka perusöljyn viskositeetti oli 100 cSt. Liian korkean lämpötilan aiheuttamasta voiteluai-neen hajoamisesta johtuen tehtaalla oli ollut toistuvia laakerivaurioita ja merkittävää mekaanista kulumista. Lisäksi voiteluainekustannukset olivat korkeat.

Tehtaan huoltohenkilöstö pyysi ryhmän Exxon-Mobilin teknisiä asiantuntijoita tekemään kattavan analyysin tehtaan toiminnoista ja huoltokäytännöistä löytääkseen ratkaisun ongelmiin. Tarkastuksen jälkeen työryhmä antoi suosituksen siirtyä käyttämään pyörän laakereita suojaavana voiteluaineena Mobil SHC Poly-rex 462:ta ja lisäksi toteuttamaan parhaiden käytäntö-jen mukaista ohjelmaa voiteluvälien pidentämiseksi.

Korkeampi perusöljyn viskositeetti paransi konei-den suojaustasoa, jonka ansiosta kone-elinvauriot vähenivät merkittävästi. Uuden rasvan käyttöönotto paransi suorituskykyä kokonaisuudessaan ja aiheutti vuositasolla 39 000 euron säästöt.

(*Tämä todistus suorituskyvystä perustuu yhden käyttäjän kokemuksiin. Todelliset tulokset vaihtelevat riippuen käytettävästä laitteistosta ja sen huollosta, käyttöolosuhteista ja -ympäristöstä sekä mahdollisesti aiemmin käytetystä voiteluaineesta.)

Huoltomiesten on tärkeää ymmärtää rasvojen koostumus.

50-51_Promaint_2-2014_exxonmobil.indd 51 4.4.2014 13.57

52 promaint 2/2014

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

MILLOIN MITÄ MISSÄ 24.4. EFNMS Maintenance Management Exam Rantasipi Airport, Vantaa 5.–7.5. EuroMaintenance 2014 -kongressi Messukeskus, Helsinki 6.–8.5. EuroMaintenance 2014 -messut Messukeskus, Helsinki 9.5. Painelaitetoimikunnan kokous 1/2014 Promaint ry, Pasila, Hki 14.5. Voiteluteknisen toimikunnan kokous 2/2014 Efora Oy, Imatran tehtaat 21.–22.5. Pohjoinen teollisuus -messut Ouluhalli 23.5. Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikunnan Promaint ry, Pasila, Hki kokous 2/2014a 2.9. Tutkimus ja koulutus Promaint ry, Pasila, Hki -toimikunnan kokous 2/2014 24.-25.9. Käynnissäpidon perusteet -koulutus Rantasipi Airport, Vantaa 1.-2.10. Höyryturbiinien kunnossapito -koulutus Holiday Inn Tampere 28.-29.10. Energiapäivä ja –kongressi 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Algol Technics Oy PL 13 (Karapellontie 6), 02611 EspooPuhelin: (09) 50 991Faksi: (09) 509 9670Sähköposti: [email protected]

Materiaalinkäsittelyn kokonaispalvelu:⚫ Standardi- ja prosessinosturit⚫ Piennosturijärjestelmät⚫ Ketju- ja köysinostimet⚫ Noston ja siirron komponentit⚫ Käyttötekniikka⚫ Kuljettimet ja kuljetinjärjestelmät⚫ Korkeavarastot ja hyllystöhissit⚫ Nostotarvikkeet⚫ Varastointitekniikka⚫ Asennukset⚫ Kunnossapito⚫ Tarkastukset

Laadun tunnus: DEMAG

Tekniikan tuoteryhmät:⚫ Konetekniikka⚫ Erikoismetallit⚫ Prosessitekniikka⚫ Rautatietekniikka⚫ Voimalaitostekniikka

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

Promaint ry, uudet yritysjäsenet

Fuchs Oil Finland Oy Wolffintie 36 / Wolffintie 36 M10/I (Yliopistonranta), 65200 VaasaPuhelin: 020 7459 660Matkapuhelin: 0400 792 635Faksi: 020 7459 667Sähköposti: [email protected]ö: Kari Luhtala

Fuchs Oil Finland Oy maahantuo laadukkaat voiteluaineet eri teollisuudenalan yrityksille. ⚫ Metalliteollisuuden työstönesteet, voiteluöljyt ja -rasvat, pesuaineet ja korroosionsuoja-aineet; ⚫ Energiateollisuuden voiteluöljyt ja -rasvat; ⚫ Elintarviketeollisuuden NSF H1-rekisteröidyt elintarvikelaatuiset voiteluaineet; ⚫ Saatavilla myös öljyt moottoriajoneuvoihin, kylmäkoneisiin ja hydrauliikkajärjestelmiin;⚫ Tuotteista mahdollisuus saada myös biohajoavat ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Asiantuntevaan palveluumme kuuluu voite-luainesuositusten ja parhaan tuotevaihtoeh-don tarjoaminen, sekä voiteluaineiden käy-tössä opastaminen.

GaV Group Oy Teollisuustie 6 21530 PAIMIOPuhelin: +358 10 830 9240Faksi: +358 10 830 9241Sähköposti: [email protected]

Yhteyshenkilö: Juha Mäntynen

Gav Group Oy on yksi Suomen vanhim-mista ja kokeneimmista painelaitevalmis-tajista, jonka tavoitteena on luoda kestäviä asiakassuhteita, joissa molemmat osapuo-let voivat luottaa toisiinsa.

Ydinosaamistamme on erilaisten paineas-tioiden suunnittelu ja toteutus. Yli 50 vuo-den kokemus sekä 600 000 painelaitteen valmistus takaavat ammattitaitoisen ja osaavan palvelun. Valmistamme painesäi-liöitä aina pienistä säiliöistä satoja tonneja painaviin painelaitteisiin.

Upkeep TL Oy Nuottilammentie 1 a2 80400 YLÄMYLLYMatkapuhelin: 050 053 3513Sähköposti: [email protected]

Yhteyshenkilö: Keijo Liukkonen

Teollisuuden ja muun elinkeinoelämän laite-, putkisto- ja teräsrakenteiden asen-nukset sekä kunnossapitotoiminta koko Suomen alueella. Alan työvoiman vuok-raaminen ja konsultointi.

Toimintaympäristöinä tuttuja ovat teh-taat, kaivokset, rikastamot ja varastot.

Meillä on kokemusta mm. kuljettimien, syöttimien, siilojen, koneiden, putkistojen, hoitotasojen ja lajittelijoiden asennus- ja muutostöistä.

52-53_Promaint_2-2014.indd 52 4.4.2014 13.58

Seuraavassa numerossaPromaintin kolmosnumero on olen-naisesti mukana kevään tärkeimmil-lä messuilla, Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa 21.–22.5.2014 ja PulPaper -messuilla 3.–5.6.2014!

Pohjoinen Teollisuus esittelee saman katon alla kunnossapidon, kaivosteollisuuden, alihankinnan ja automaatioalan palveluja, ja PulPaper on vuoden merkittävin paperi- ja metsäteollisuuden tapahtuma.

Näytteilleasettajia tapahtumiin on ilmoittautunut yhteensä jo yli 500 ja yhteiskävijämäärä edeltävällä kerralla yli 15 000!

Kolmosen erikoisteemoinamme muun muassa kaivosten kunnossapito, nostolaitteet ja kuljettimet, metsäteollisuus, sopimusvalmistus.

Tässä numerossa ilmoittaminen takaa sen, että olet alan kärkinimien joukossa – numero menee postitettu-na jakeluna ja on myös jakelussa Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman virallisena messuoppaana.

Voit nyt lähteä mukaan mainoksella sekä lehden puolelle että messuoppaan puolelle, joka alkaa lehden takaa.

Varmista mukanaolosi yhdessä vuoden tärkeimmistä alan painoksista!

Ilmoituksenne numerossa 3/2014 tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

Promaint 3 ilmestyy 5.5. ja aineistopäivä on 21.4.2014.

Ilmoitusmyynti ja tilavarauksetAnna Paananen, myyntipäällikköPuhelin: 045 159 7550Sähköposti: [email protected]

promaintKUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

Tentin vaatimukset perustuvat raporttiin CEN / TR 15628 ”Kunnossapitohenkilöstön pätevöin-ti”. Suorittaakseen kokeen täytyy tentin kaikki kolme osaa läpäistä hyväksytysti. Osien 1 ja 2 kysymykset ovat suomeksi. Osassa 3 on selvitet-tävä englanninkielisen tekstin sisältö ja perus-ajatus suomeksi. Tenttejä järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja käytännössä on mahdollisuus osallistua kolmeen tenttitilaisuuteen ennen kuin ensimmäisen tentin suoritukset vanhenevat. Läpäisemällä tentin ja täyttämällä määritetyt työkokemusvaatimukset on henkilöllä mahdolli-suus saada EFNMS:n sertifiointi.

8:15 Ilmoittautuminen ja kahvi

8:50 Osa 1: Management and organization and Maintenance information systems (40/55 p) – 4 hours

12:50 Lounastauko

14:00 Osa 2: Reliability Performance of Production Plants and Methods and Techniques (30/45) – 3,5 hours

17:30 Osa 3: Maintenance terms in the English language – 1 hour

18:30 Tilaisuus päättyy

Osallistumismaksu tenttitilaisuuteen on 500 €. Tapahtuman järjestää Promaint ry.

EUROPEAN EXPERT IN MAINTENANCE MANAGEMENT, EXAM 24.4.2014, Rantasipi Airport, Vantaa

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

www.promaint.net > koulutus

52-53_Promaint_2-2014.indd 53 4.4.2014 13.58

KIRJE KORJAAMOLLE Piirros Timo Mikama

Viinaa ei sitten juoda!AMMATTITAIDON JA osaamisen ylläpito vaatii pätevältäkin kunnossapi-don ammattilaiselta jatkuvaa opiskelua. Pääosin se tehdään normaalin työnteon yhteydessä, kun laitokselle hankitaan uuden sukupolven laitetekniikkaa. Ohjekirjan avulla saadaan useimmat hilavitkuttimet otettua käyttöön ja hoitamaan tarvittavat tehtävät.

Suuremmassa hankkeessa laitekanta uudistuu enemmän ja yleensä jonkin tasoinen koulutuspaketti sisältyy hankintaan. Niissä työnanta-jan nykyinen kipukynnys tulee usein vastaan. Koulutus on järjestävä työpaikan läheisyydessä ja ehdottomasti niin lähellä, ettei henkilöstö joudu matkustamaan ja yöpymään vieraalla paikkakunnalla.

Reissaaminenhan tarkoittaa, että joudutaan maksamaan päiväraho-ja. Ne aiheuttavat kustannuksia ja ovat lisäansiota koulutettaville. Ja ravintolaanhan ne rahat sitten menevät. Siispä kouluttajat liikkeelle ja meidän henkilöstö pysyköön laitoksella!

Messut ovat olleet se perinteisin tapa tutustua alan uutuuksiin. Parissa vuosikymmenessä on tapahtunut suuri muutos. Aikoinaan maakunnista lähdettiin suurella porukalla ja messuiltiin monta päivää. Suuren tapahtuman aikaan hotellit piti varata hyvissä ajoin, sillä jopa osa paikkakunnalla asuvista näytteilleasettajista majoittui hotelliin, ettei illan ja yön jatkorymistelystä palatessa häirinnyt kotijoukkoja. Alan messut olivat siis työviikon kestävä ympärivuorokautinen mega-tapahtuma.

Nyt tilanne on toinen. Osa työnantajista on ottanut hyvin tiukan linjan messuihin. Yhä useammalle kerrotaan, että voit kyllä lähteä messuille, mutta teet sen vapaa-ajalla ja omalla kustannuksellasi. Useimmat tulkitsevat vastauksen ”Pitäkää messunne” -terveisiksi. Li-sämotivointia saattaa antaa työnantajan jatkokommentti.

– Jos nimilapussasi on yrityk-semme nimi, viinaa ei sitten juoda! Siinähän menee koko konsernin

maine, kun siellä humalassa törp-pöilet.

Messut tarjoavat kuitenkin parhaan ympäristön työelämässä tärkeisiin hen-kilökohtaisiin tapaamisiin. Siellä oppii

tuntemaan eri osa-alueiden parhaat asiantuntijat. Kaikkea ei tarvitse itse tietää, riittää kun tietää, kuka tietää. Tai lainatakseni erään alan ammattilai-

sen sanoja.– Messuilla oppii parhaiten, mitä ei

itse kannata yrittää tehdä!

Tarkkailija

Alan messut olivat työviikon kestävä ympäri-vuorokautinen megatapahtuma.

54 promaint 2/2014

54_Promaint_2-2014_Kirje korjaamolta.indd 54 4.4.2014 13.58

Tutustu näytteilleasettajiin ja ohjelmaan:www.finntec.fi | www.tooltec.fi | www.jointec.fi

Samaan aikaan: www.euromaintenance.org www.pintafair.fi

Messukeskuksessa 6.–8.5.2014Tervetuloa Pohjoismaiden johtavaan metalli-, konepaja- ja hitsausalan tapahtumakokonaisuuteen Helsinkiin!

Metallia ja

asennetta

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

FinnTec Highlights

Tutustu näyteilleasettajien

uutuuksiin netissä

Tarjolla runsaasti koulutuksia ja ohjelmaa. Lue lisää netistä!

55-56_Promaint_2-2014_ILMOT.indd 55 4.4.2014 13.59

Teollisuuden jauhe- ja märkämaalauslaitteet

Tule tapaamaan

meitä Pintamessuille

6-8.5.2014

+358 (0)44 502 [email protected] Toimialueemme on Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä.

55-56_Promaint_2-2014_ILMOT.indd 56 4.4.2014 13.59