kunnossapidon erikoislehtipromaint

4/2014 www.promaintlehti.fi

Esineiden internet IoT tulee muuttamaan toimintatapoja myös kunnon- valvonnassa SIVU 40

INTERNET THINGS

KISKOKALUSTO JATKUVASSA VALVONNASSASIVU 20

SÄÄSTÖÄ ENERGIAKULUJEN SEURANNALLASIVU 44

2 promaint 4/2014

SISÄLTÖKATSAUS

Vesa-Matti Puro on Lappeenrannassa jo pieni kuuluisuus toimimalla paljon positiivista huomiota herättäneiden aurinkosähkön yhteis-hankintojen veturina.

ESINEIDEN INTERNET, Internet of Things (IoT), on kuluvan vuoden näkyvin uusi tuuli. Se tulee mullistamaan toimin-tatapoja. IoT:n avulla suoritettava etävalvonta ja muut palvelut auttavat vientiteollisuuttamme, joka on kansanta-loutemme tukijalka.

Panostukset ovat merkittäviä. Saksassa on menossa valtiovallan kahdella sadalla miljoonalla eurolla tukema Industry 4.0 -hanke, jolla maa haluaa var-mistaa teollisuutensa kilpailukyvyn. Siitä käytetään termiä Neljäs teollinen vallanku-mous. Suomessa Tekesin tukema Fimecc ja sen jäsenyritykset panostavat digitaaliseen palveluliiketoimintaan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, eli kaikissa kehityshankkeissa on sama suunta.

Toukokuinen EuroMaintenance 2014 tapahtuma oli Kunnossapitoyhdistys Pro-maint ry:lle pitkäaikainen panostus, sillä jo järjestelyvastuun saaminen edellytti monivuotista markkinointia. Tapahtuma onnistui hyvin, mutta maailmanlaajuinen taloustilanne heijastui osallis-tujamäärään. IoT oli tapahtuman esityksissä mukana, etu-päässä mahdollistajana. Enää ei tarvinnut ihmetellä, kuinka saadaan tarvittavat tiedot. Nyt päästiin suoraan asiaan eli keskittymään siihen, kuinka uudentasoisia tietomääriä kan-nattaa tehokkaimmin käyttää hyväksi.

Toimintojen jatkuva kehittäminen on usean artikkelin kantavana teemana. Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo on ollut lähes puoli vuosisataa maamme suurimpia tuotanto-laitoksia. Toimintaiältään vanhan tuotantolaitoksen me-nestyminen edellyttää jatkuvaa uudistumista. Käyttövar-muusteknikko Mika Römpötti kertoo nesteläisten tavasta toimia – avainasemassa ovat osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen sekä riittävän laaja-alainen tiimityöskentely. Siitä kannattaa muidenkin ottaa mallia!

Teksti Martti Hakonen

Avoin tiedonsiirto muuttaa maailmaa

Elinkaaren hallinta on tärkeää 24/7/365 käyvissä prosesseissa, joissa toimitaan viiden vuoden huoltoseisokkivälillä.

ANTT

I VER

KASA

LO

30

TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2014

4/2014 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, toimitus@omnipress.fi, www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, martti.hakonen@omnipress.fi Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi Ulkoasu HANK, hank@hank.fi Aineisto, tiedotteet promaint@omnipress.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset toimitus@omnipress.fi Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

36Konecranesin huoltokanta kattaa globaalisti lähes puoli miljoona laitetta. Näistä laitteista useampi tuhat kommunikoi päivittäin etäyhteyden välityksellä ja määrä kasvaa koko ajan.40

Neste Oil Oy:n Mika Römpötti on mukana kaikki tuotantolaitokset käsittävässä käyttövarmuusprojektissa, joka päättyy vuonna 2017.

5 Pelastaako teknologia hyvinvointiyhteiskunnan?

6 Alan uutisia

12 EuroMaintenance 2014 oli monipuolinen tapahtuma

20 Tukholman alueen lähijunien kunnossapito

27 Uusi tiedonsiirtopalvelu poistaa pullonkaulan

30 Lappeenrannassa panostetaan aurinkoenergiaan

34 Työturvallisuutta kunnossapidon hiontatöihin

36 Ongelmat on tehty poistettaviksi, sanoo käyttövarmuusteknikko Mika Römpötti Nesteeltä

40 Etävalvonta varmistaa nostolaitteiden toimintakunnon

44 Tuotantoprosessin energia- tehokkuuden kehittäminen

48 Tehokkuutta liikkuvan henkilöstön tiedonsiirtoon

51 Käänteisosmoosiprosessin käyttö ja ylläpito

54 Kunnossapidon muuttuvat trendit

56 Kunnossapidossa tapahtuu

58 Kirje korjaamolle: Pää edellä – vaikka puuhun

INTERNET THINGS

KUNNOSSAPITO FORUM

TEHOKKUUS • TIETO • TURVALLISUUS

2015TAMPERE 25.–26.3.2015

MAHTAVAT, RAHANARVOISET VIP-EDUT JULKISTETAAN SYKSYLLÄ!

KU PI

UUDISTUNEESTA TEOLLISUUDENKUNNOSSAPIDON SUURTAPAHTUMASTA YRITYKSELLESI

TUOTTOISIMMAT KONTAKTIT!

HALUATKO KUULUA

SISÄPIIRIIN?

Seminaarit, uusien tuotteiden lanseeraukset, työnäytökset ja paneelikeskustelut, kaikki löytyvät KunnossapitoForumista.

Tapaa toimialasi ostajat, näe kunnossapidon uusimmat ratkaisut, verkostoidu ja päästä myyntitiimisi tositoimiin.

VARAA YRITYKSESI PAIKKA NYT:

NINA NURMINEN040 701 4183

JUHA NYHOLM050 585 4727 KATARIINA LEMETYINEN0400 882 284

KUNNOSSAPITOFORUM 2015

Parhaat osastopaikatvarattavissa

nyt!

ILMOITTAUTUMINEN WWW-SIVUILLA PÄÄTTYY PIAN!

www.kunnossapitoforum.fi

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

NÄKÖKULMA

Pelastaako teknologia hyvinvointi yhteiskunnan?

Merkittävää osaa palvelu- teollisuudesta ei ole olemassa ilman valmistavaa teollisuutta.

4/2014 promaint 5

OTSIKON MUKAISESTI uutisoi Tekniikan Akateemisten Lehti TEK kannessaan tämän vuoden helmikuussa. Monessa muussa julkai-sussa on puolestaan ehdotettu, että palvelu- ja peliteollisuus tulevat nostamaan Suomi-laivan uuteen kasvuun. Arkipäivän realismia lienee kuitenkin se, ettei mikään Pohjois-Euroopan maa tule säilyt-tämään korkeaa elintasoa ilman merkittävää luonnonvarantojen hyödyntämistä ja eritoten kasvavaa korkean teknologian valmis-tusteollisuutta. On hyvä tiedostaa, ettei merkittävää osaa palvelute-ollisuuttakaan ole olemassa ilman valmistavaa teollisuutta.

Teknologiateollisuuden menestyksenavaimet ovat hyvin tiedos-sa, mutta varsinkin julkisten päättäjätahojen päämäärättömyys ja nopeat suunnanmuutokset tuntuvat vievän pohjan pois kehityksel-tä. Tuuliviirin tavoin eri ”hypetysten” perään juokseminen tuhlaa energiaa ja mikä pahinta, useimmiten pidempiaikaiset tavoitteet ja vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen jäävät saavuttamatta.

Työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan positiivinen kehitys edellyttää määrätietoista panostusta uusiin teknologisiin innovaa-tioihin, niiden tehokkaaseen validointiin, nopeaan tuotteistukseen, valmistuksen kustannustehokkaaseen toteutukseen sekä ennustet-tavaan toimintaympäristöön. Niitä ovat muun muassa verotus- ja energiaratkaisut. Voisi siis sanoa, että ratkaisun avaimet ovat sekä valtiovallalla että yritysten omistajilla. Löytyykö niiltä yhteistä nä-kemystä ja rohkeutta valita ”suomalainen tie” menestykseen?

Minulla on jo pitkään ollut mahdollisuus seurata varsin läheltä suomalaista teollisuutta. Mielenkiintoista on ollut havaita, että rohkeat oman tien kulkijat ovat selkeästi pärjänneet kilpailussa ta-loudellisesti muuta teollisuutta paremmin, koska ovat tiedostaneet, että samoilla kilpailukykytekijöillä joutuu vääjäämättä vain hinta-

sotaan. Minusta myös muu teollisuutemme tarvitsee selkeästi näitä rohkeita ideoita ja hyväksi todettujen toimintatapo-

jen nopeaa käyttöönottoa. Haluan auttaa tässä tehtävässä myös omalta osal-

tani. Toteutin tänä kesänä pitkäaikaisen haaveeni pe-rustamalla vanhojen työkavereitteni kanssa liikkeen-johdon konsultointiyrityksen MABCO Oy:n. Yhteistä meissä kaikissa mabcolaisissa on palava halu auttaa suomalaista valmistavaa teollisuutta ja energiatuo-tantoyhtiöitä operatiivisen toiminnan kehittämi-sessä ja kilpailukyvyn parantamisessa – oletko sinä valmis haasteeseen?

Juha LepikkoKirjoittaja on Managin Partner MABCO Oy:ssä ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

HEIKKI JO

KINEN

UUTISPUTKESTA

6 promaint 4/2014

UUTISPUTKESTA

Neo-Carbon Energy, paalupaikka tähtäimessäENERGIAJÄRJESTELMIEN globaali kehitystyö on painottumassa omavaraisiin, päästöttö-män energiantuotannon ratkaisuihin. Tämä antaa aiheen olettaa, että aurinko- ja tuuli-energia voivat tulevaisuudessa tarjota merkit-täviä mahdollisuuksia uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa myös Suomes-sa. Viime keväänä julkisuuteen lanseeratun Neo-Carbon Energy -projektin tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa: projektissa kehi-tetään muun muassa sähköverkkoon kyt-kettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2014 - 2016 on 7 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 miljoonaa euroa.

Projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä toteaa, että hankkeen tarkoituksena on luotsata suomalaisyrityk-

siä mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvan kansainvälisen kehitystyön pii-riin. Aurinko- ja tuulienenergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on sellaisenaan haaste tuotantovaihteluiden takia. Tuotanto myös hajautuu nykyistä huo-mattavasti pienempiin yksiköi-hin; myös kotitaloudet voivat toimia energiantuottajina. Tämä asettaa omat vaateensa myös lainsäädännölle, energiamark-kinoille sekä -liiketoiminnoille. Neon-Carbon Energy -projektin tavoitteena on Vainikan mukaan saada Suomen energia-alan teol-lisuus paalupaikalle tulevaisuu-den järjestelmien kehityksessä.

– Varastointijärjestelmien tutkiminen ja kehittäminen ovat tässä avainasioita, mutta vähintään yhtä tärkeää on tiedostaa uusi-en liiketoimintamallien mahdollisuudet ja

niiden tarjoamat taloudelliset vaikutukset, Vainikka sanoo. Paikan ykkösruudussa lunas-tavat hänen mukaansa he, jotka parhaiten ymmärtävät koko ketjun: varaston purkami-sen, latauksen ja sähköverkon välisen kytken-

nän ja digitaalisen ohjauksen.Promaint-lehti seuraa hank-

keen etenemistä. Seuraavassa numerossa julkaistavassa laa-jassa artikkelissa käsittelemme kolmannen energiavaihtoehdon ympärille rakentuvaa kehitystyö-tä ja sen tuloksia.

– Kyseessä on monitieteelli-nen tutkimushanke, jossa pereh-dytään tulevaisuuden energia-järjestelmän toiminnallisiin peri-

aatteisiin ja teknologioihin, mutta myös sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, Pasi Vainikka sanoo.

Lisätiedot: vtt.fi

TVO uusii pääkiertopumput 35 vuoden käytön jälkeenTEOLLISUUDEN Voima Oy jatkaa käynnissä olevien laitosyksiköiden jo pitkään jatkunutta modernisointi-työtä. Heinäkuussa solmittu sopimus Westinghouse Electric Swedenin (WSE) kanssa kattaa Olkiluoto 1:n ja 2:n pää-kiertopumppujen uusinnan. Sopimus sisältää 12 pääkiertopumppua ja sen arvo on yli 40 miljoonaa euroa.

Olkiluoto 1:n ja 2:n pääkierto-pumppujen uusinta toteutetaan ”avaimet käteen” -periaatteella, jossa WSE on sopimuskumppani ja vastaa toimituksen asennuksesta ja erikois-työkalujen valmistuksesta sekä pump-

pujen suunnittelusta yhdessä niiden valmistajan (KSB Group) kanssa. TVO vastaa sopimuksessa määritellyistä asennuksen aikaisista tukipalveluiden järjestämisestä.

– Pääkiertopumppujen uusinta on yksi TVO:n historian merkittävimmis-tä modernisointitöistä. Nykyiset pum-put ovat olleet toiminnassa 35 vuot-ta ja niiden vaihdolla varmistetaan osaltaan laitosyksiköiden luotettava ja turvallinen toiminta jatkossakin, ker-too tekniikkajohtaja Sami Jakonen TVO:lta.

Lisätiedot: tvo.fi

Caverion jatkaa palvelusopimusta SaksassaÖLJYNJALOSTAMO Total Raffinerie Mittel-deutschland GmbH ja Caverion jatkavat noin viisi vuotta kestänyttä kumppanuuttaan. Yhtiöt ovat uusineet sopimuksen, joka kos-kee teknistä huoltoa ja kunnossapitoa sekä palveluiden johtamista Totalin Leunan toi-mipisteessä Saksassa. Sopimuksen arvoa ei julkaista.

Monivuotinen sopimus kattaa kaikki talo-tekniset järjestelmät, joita tällä petrokemian yhtiöllä on tuotantotilojensa ulkopuolisilla alueillaan Saksi-Anhaltissa. Siihen sisältyy kaikkiin kiinteistöteknisiin palveluihin liit-tyvä tekninen huolto ja kunnossapito sekä palveluiden johtaminen. Lisäksi Caverion vastaa rakennusten puhtaanapidosta, ulkoti-lojen huollosta ja teiden talvikunnossapidos-ta. Sopimukseen sisältyy myös ajoneuvojen hallinta, työasu- ja avainpalvelut sekä yhtiön noin 500 polkupyörän toimitus- ja huoltopal-velut. Noin 20 työntekijän henkilöstö takaa, että palvelut ovat jatkuvasti saatavilla vuoden jokaisena päivänä.

Lisätiedot: caverion.fi

Myös kotitaloudet voivat toimia

energian- tuottajina.

Pääkiertopumppujen tehtävänä on pumpata vesi reaktorisydämen läpi. Uudet pumput kykenevät tuottamaan nykyistä suuremman virtauksen.

TVO

/HAN

NU

HU

OVI

LA

UUTISPUTKESTA

ABB luopuu Full Service -liiketoiminnastaYRITYSMYYNTI linjassa ABB:n sitoutu-miseen jatkuvaan portfolio-optimoin-tiin. ABB on myynyt viimeisten 11 kuukauden aikana viisi liiketoimintaa, joiden arvo on noin miljardi US dolla-ria ja joiden synergia on vähäinen.

ABB on allekirjoitta-nut sopimuksen ABB Full Service -liiketoiminnan myymisestä. Kauppasum-maa ei kerrota julkisuu-teen. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2014 viimeisellä neljänneksel-lä. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishy-väksyntää.

ABB Full Service -liiketoiminta tar-joaa kunnossapidon ulkoistuspalve-luita teollisuudelle. ABB Full Service

kehitettiin rinnakkaisena liiketoimin-tana ABB:n elinkaaripalveluille ja siitä on tullut menestyvä itsenäinen liike-toimintayksikkö. ABB myy tämän lii-ketoiminnan, koska sillä on vain rajoi-

tetusti synergiaa ABB:n ydinportfolion kanssa. ABB toimittaa edelleen tuotteistettuja elinkaari-palveluita asennetulle lai-tekannalleen.

ABB on johtava sähkö-voima- ja automaatiotek-nologiayhtymä, jonka tuot-teet, järjestelmät ja palve-lut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden

kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB työllistää 100 maassa noin 150 000 henkilöä.

Lisätiedot: new.abb.com/fi

ABB Full Service on keskittynyt teollisuuden ylläpitopalveluihin.

ABB toimittaa edelleen elinkaari- palveluita

laitekannalleen.

UUTISPUTKESTA

8 promaint 4/2014

Uusia voiteluratkaisuja QTeciltaQTEC Engineering lanseeraa etäohjattavan ja -valvottavan progressiivisen yhteispaine-voitelujärjestelmän (QLub X-sarja), jon-ka komponenttitoimittaja on saksalainen Baier&Köppel (Beka). Järjestelmä on täysin hallittavissa selainpohjaisen käyttöliittymän avulla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi järjes-telmän hienosäädön ajon aikana mistä päin maailmaa hyvänsä. Myös mahdollisista voite-luhäiriöistä saadaan hälytys etänä, mikä alen-

taa merkittävästi kustannuksia, kun huolto-miestä ei tarvitse erikseen kutsua paikalle diagnoosin tekemistä varten, vaan tarvittava varaosa on valmiiksi mukana. Järjestelmäl-lä voidaan ohjata käytännössä rajoittama-tonta määrää progressiivisia voitelupiirejä, jotka toimivat itsenäisesti, magneettiventtii-lin erottamana päälinjasta. Ohjaus voidaan luonnollisesti kytkeä myös tuotantolaitoksen omaan ohjausjärjestelmään.

Järjestelmän toinen huomionarvoinen ominaisuus on voitelupiirin kompakti Beka MX-F pääjakaja. Jakajaan on integroitu mag-neettiventtiili ja induktiivinen pulssianturi sekä öljyvoitelun ollessa kyseessä, kuristin. Rakenne säästää asennuskustannuksissa ja selkeyttää asennuksen yleisilmettä.

Järjestelmällä on mahdollista voidella jopa tuhansia voitelukohteita, ja uusia progressii-visia piirejä on yksinkertaista asentaa päälin-jaan tarpeen tullen lisää.

Progressiivisen yhteispainelinjan avulla pystytään voitelemaan niin rasva- kuin öljy-voitelua vaativat kohteetkin. Merkille pan-tavaa on, että riippumatta voitelukohteiden määrästä hälytys saadaan yhdenkin voitelu-kohteen ollessa tukossa sekä mistä hyvänsä laiteviasta.

QTec lanseeraa myös toisen järjestelmän teollisuuden kunnossapitoon: rullaketjun automaattisen öljyvoitelujärjestelmän (QLub C-sarja). Niin ikään QTecin omaa suunnitte-lua oleva järjestelmä täsmävoitelee ainoas-taan voiteluainetta kaipaavat kohteet ketjus-sa magneettipumpun ja hienosuuttimien avulla. Laitteen ohjaus on erittäin helposti säädettävissä.

Lisätiedot: qtec.fi

Millogin yhteistyö Puolustus- voimien kanssa laajeneePUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund esitti talouspoliittiselle ministerivaliokun-nalle kesäkuussa maa- ja merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kun-nossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog Oy:n kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä. Nyt tehty esitys on osa puolustusvoimauudis-tusta ja sen pohjana on Pääesikunnan esitys kumppanuuden laajentamisesta.

Mikäli muutos etenee suunnitellusti, Millog Oy:lle siirretään 1.1.2015 maavoi-mien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapito-keskukset ja keskusvarasto tehtävineen. Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi varastoa tehtävineen. Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edel-lä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä 366 henkilöä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palveluk-seen automaattisesti ja heidän palvelussuhteensa jatkuu. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia. Jo aiemmin Millogin kanssa tehty kumppanuus on osoittautunut kaikin puolin toimivaksi ja on Haglundin mukaan hyvä esimerkki onnistuneesta kumppanuusratkaisusta.

Lisätiedot: defmin.fi

QTec Engineering Oy:n Jaakko Mersalon kädessä on progressiivinen jakaja Beka MX-F varustettuna kuristimella, magneettiventtiilillä ja induktiivisella pulssianturilla. Toisessa kädessä IPadissa järjestelmän helppokäyttöinen graafinen käyttöliittymä.

Voiteluhäiriöistä saadaan hälytys etänä.

8 760Ympäri vuorokauden keskeytyksettä toimiva laite on käytössä 8 760 tuntia vuodessa.

UUTISPUTKESTA

Arrow Novi -kunnossapitojärjestelmä tarjoaa uuden käyttökokemuksenJYVÄSKYLÄLÄINEN ohjelmistotalo Arrow Engineering Oy on julkaissut uuden, koko-naan web-pohjaisen kunnossapitojärjes-telmän teollisuudelle. Arrow Novi soveltuu käytettäväksi kaikenkokoisiin valmistavan teollisuuden yrityksiin, kaikil-le toimialoille, mukaan lukien myös energian ja infran toimi-alat. Järjestelmä soveltuu myös kunnossapidon palveluyrityksille sekä kone-ja laitevalmistajien after sales -liiketoimintaan.

Arrow Novi on nykyaikainen ja helposti lähestyttävä kun-nossapidon tietojärjestelmä. Novissa on yhdistetty edeltä-jänsä Arrow Maintin 20 vuoden kehitystyö sekä laajat ominaisuudet, mutta uusimmalla teknologialla toteutettuna. Arrow kunnossapitojärjestelmillä on satoja käyttä-jiä, 15 eri maassa, 10 eri kielellä. Novin koko-naan web-pohjainen käyttö antaa valinnan

vapauden päätelaitteelle, jolla järjestelmää käytetään. Uuden järjestelmän saa käyttöön helposti ja ilman teknisiä asennuksia myös Arrow pilvipalveluna.

– Kyseessä on yrityksemme historian mer-kittävin kunnossapitojärjestel-miin liittyvä tuotekehityshanke, jonka tuloksena Novi-järjestelmä syntyi. Merkittävimmät uudis-tukset liittyvät töiden hallintaan ja suunnitteluun sekä laajoihin, asiakkaalle helposti hallittaviin mahdollisuuksiin personoida järjestelmä eri käyttäjille.

– Päämääränä on tarjota eri käyttäjille ainoastaan tarvitta-vat näkymät ja toiminnot, ker-

too kunnossapitojärjestelmiin liittyvästä liike-toiminnasta vastaava Vice President Pekka Pylkkänen Arrow Engineering Oy:stä. Arrow Novin toimitukset ovat alkaneet elokuussa.

Lisätiedot: arroweng.fiARROW Novi on web-pohjainen kunnossapitojärjestelmä teollisuudelle.

Merkittävimmät uudistukset liittyvät kun-

nossapitotöiden hallintaan.

UUTISPUTKESTA

Suomen voimalaitosten höyryturbiini kantaan kuuluu lähes kymmenen eri alkuperäis-valmistajan laitteita. Valmistajat ovat antaneet kunnossapito-ohjelmissaan erilaisia aikavälejä tarkastuksille ja huolloille. Aika taulut perus-tuvat turbiinin käyttötapaan ja -tunteihin, mutta ovat kuitenkin vain keskimääräisiä olettamuksia.

Kun tavoitteena on käyttää laitosta tehokkaasti ja taloudellisesti, on kunnossapitotoimen-piteiden vastattava turbiinin todellista kuntoa ja tarvetta. Vastuu laitoksen toiminasta on kuitenkin aina loppukädessä sen henkilökunnalla.

Tilaisuuden aiheita:

tarkastusten ja huoltojen suunnittelu sekä

aikataulutus

käytön aikainen kunnon seuranta

laadunvarmistus tilaus- ja hankinta-

vaiheessa

kokemuksia valmistusvalvonnasta ja

tarkastuksista

useita case-esimerkkejä käytännön

projekteista

kysymysklinikka – osallistujien etukäteis-

kysymysten läpikäyntiä

HÖYRYTURBIINIEN

KUNNOSSAPITO1.–2.10.2014, Holiday Inn Tampere

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

www.promaint.net > koulutus

Uusi pumppaustekniikan palvelutaloJFT Parts & Rotors Oy tarjoaa teollisuudelle laajan valikoiman räätälöityjä palvelusopimuksia sekä varaosapalveluita epäkesko-ruuvi-, keskipako- ja uppopumpuille. Keskittyminen loppukäyttä-jäsovellukseen takaa asiakkaillemme kustannustehokkaimman ratkaisun. Yrityksen liikeidea on hoitaa laitoksen pumppuhuolto alusta loppuun, jolloin käyttäjä voi keskittyä ydinosaamiseensa.

JFT:n perustaja Jussi Forsström aloitti toiminnat jo vuonna 1993 roottoreiden kunnostuksella. Vuonna 1996 aloitettiin root-torien ja muiden varaosien oma valmistus. Muita merkittäviä tapahtumia ovat olleet toiminnan laajentaminen ulkomaille ja vuonna 2003 varaosia täydentävän palvelukonseptin lanseeraa-minen. Vuonna 2008 silloinen yritys myytiin ja se jatkaa edelleen toimintaansa hyvällä menestyksellä.

Kesästä 2014 alkaen JFT:n toimintaan tuli mukaan toinen pitkän linjan service- ja pump-pumies Tommi Arffman. Näin vanhat konkarit Jus-si Forsström ja Tommi ovat taas yhdessä kuten ennen edellisen yrityksen myyntiä ja syntyi yritys miesten nimikirjainten mukaisesti nimeltään JFT. Se on yrityksenä varsin nuori, mutta yrittäjien kokemus alal-ta on pitkä. Aiemmin JFT toimi nimellä JRF Technic Oy.

Palvelutarjontaan sisältyvät roottoreiden kunnostukset ja pesien keraamipinnoitukset esimerkiksi pumppujen pesiin ja juoksupyöriin. Roottorin kunnostus tuo säästöä ja tehdään pois-tamalla kromi, suorittamalla täytehitsaus, hionta ja uudelleen kromaamalla.

Keraamipinnoitus voidaan tehdä muihinkin kuluviin pintoi-hin, kuten hiekanerotussiilot, kuljetinruuvit ja muut kuluvat pin-nat. Kunnostuspalveluilla voidaan korjata jo kulunut pinta, tai sil-lä voidaan estää uuden pinnan kuluminen.

Yritys tarjoaa myös kokonaisia epäkeskoruuvipumppuja enti-sen tilalle tai uusiin projekteihin. Pumppu on rakenteeltaan useimpia malleja lyhyempi ja matalampi, joten se on helppo asentaa entisen tilalle hyvin pienin putkistomuutoksin. Useim-miten ei vaadita petimuutoksiakaan. Pumppuja on tarjolla eri kokoja pienistä annostelupumpuista aina suuriin konekierto-pumppuihin saakka. Lisäksi on mahdollista myös tarvittavan pumpun vuokraus sovituksi ajaksi tai edullinen huoltoleasing sekä kokonaistoimitus asennuksineen sekä putkisto- ja petitöi-neen avaimet käteen -periaatteella.

Tommi Arffman kiteyttää uuden yrityksen toimintakonseptin seuraavasti:

– Olemme valmiit erilaisiin toimintatapoihin. Meiltä saa lait-teita ja varaosia. Tarvittaessa voimme lähteä laitokselle tarkista-maan pumppujen toimintakunnon, laatia huoltosuunnitelmat ja suorittaa huollot yhdessä sovittavalla aikataululla. Laajimmillaan otamme vastuun koko toimituksesta aina mitoituksesta ja valin-nasta käyttöönottoon ja kunnossapitosopimukseen saakka. Pal-velukonseptistamme löytyy ratkaisu kaikille käyttäjille.

Lisätiedot: jft-rotors.com

JFT:n varaosatarjontaa

UUTISPUTKESTA

Suunnitelmallinen ja tehokas käynnissäpito-toiminta edellyttää laitteiden kriittisyyden tuntemista sekä järjestelmällistä vika- ja häiriö-seurantaa. Huolto-ohjelmien vaatimien hallittujen tuotantoseisokkien pitää perustua analysoituun tietoon. Tiedon lähteinä toimivat mm. tuotanto-raportit, kunnonvalvontamittaukset sekä tiedot keski määräisistä vikaväleistä ja vikojen luokittelusta. Yksi tärkeimmistä elementeistä korkean tuottavuuden saavuttamisessa on laitoksen käyttö- ja kunnossapitotoimintojen saumaton yhteistyö.

Tilaisuus antaa perustiedot kunnossapito- ja huolto-ohjelmien suunnitteluun ja päivittämiseen niin tuotannon kuin kunnossapidon parissa toimiville henkilöille. Tilaisuuden aiheita:

käyttäjäkunnossapito metsäteollisuudessa

teollisuusvoitelu – oikeaa ainetta oikea määrä

pumput, sähkömoottorit, vaihteistot,

puhaltimet ja kuljettimet

sähkönsyötön tuottamat ilmiöt, yleisimmät

viat ja niiden havainnointi

hydrauliikan komponentit

aistivaraiset menetelmät

värähtelymittaukset

käytännön esimerkkejä teollisuudesta

KÄYNNISSÄPIDON

PERUSTEET24.–25.9.2014, Rantasipi Airport, Vantaa

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

www.promaint.net > koulutus

Honeywell toi uuden tason laitosvalvomoihinHONEYWELLIN teollisuusautomaatioryhmän vasta julkistetussa Experion® Orion Console -käyttöliittymässä on edistynyt näyt-tötekniikka, joka tuo laitosvalvomoiden tulevaisuuden tähän päi-vään täyttämällä lisääntyvän mobiilikäytön vaatimukset. Conso-le-käyttöliittymä julkistettiin San Antoniossa Teksasissa järjeste-tyssä Honeywellin vuoden 2014 käyttäjäryhmäsymposiumissa.

Honeywellin lippulaivatuotteena tunnettuun Experion -pro-sessinohjausjärjestelmään perustuvassa käyttöliittymässä on parannettu ergonominen muotoilu ja paremmat näytöt, jotka helpottavat ohjausjärjestelmien hallintaa, ehkäisevät käyttäjien väsymistä ja parantavat tilanteiden seuraamista.

Experion Orion -käyttöliittymän toteutus perustuu käyttöko-kemuksiin, joita on kerätty lukuisilla valvomokäynneillä eri puo-lilla maailmaa ja eri toimialoilla, sekä uusista että vanhemmista laitoksista. Sen rakenne ja ominaisuudet on kehitetty seuraamal-la käyttäjien toimia sekä tarkkailemalla laitosten toimintaa eri vaiheissa, esimerkiksi prosessien käynnistyksissä ja häiriötilan-teissa.

Käyttöliittymässä on suuri, muunneltava ja erittäin tarkka näyttö, joka tarjoaa selkeän tilannearvion prosessitoiminnoista yhdellä silmäyksellä ja helpottaa siten prosessien hallintaa. Jous-tavuuden ansiosta käyttäjät voivat myös mukauttaa näyttöjä tilannekohtaisia prosessiongelmia varten, ja käyttöliittymässä on myös kehittyneet hälytysten hallintatoiminnot sekä panorointi- ja zoomausominaisuudet. Rajoitukset ja tavoitteet integroidaan suoraan yleisnäyttöihin, joten prosessin ohjaus sujuu optimaali-sesti ja käyttäjät voivat omaksua laajempia, koko tuotantolaitok-sen kattavia vastuita.

Kosketusnäytössä on pääkäyttöliittymä, jonka avulla käyttäjät voivat reagoida olosuhteiden muutoksiin entistä nopeammin ja tarkemmin, sekä ehkäistä tilanteet, jotka voivat johtaa häiriöihin ja onnettomuuksiin.

Lisäksi käyttöliittymän vapaasti liikuteltava tablettitietokone ehkäisee ohjaajien väsymistä, sillä he pääsevät liikkumaan valvo-mossa entistä vapaammin. Kun järjestelmään yhdistetään lan-gattomia mobiiliteknologioita, käyttäjät voivat tarkastella samo-ja näyttöjä myös kannettavissa laitteissa liikkuessaan laitoksen muissa osissa.

Lisätiedot: honeywellprocess.com

Käyttöliittymässä on parannettu ergonominen muotoilu ja paremmat näytöt, jotka helpottavat ohjausjärjestelmien hallintaa.

12 promaint 4/2014

TUTKIMUS JA KOULUTUS

JOHTAVAT KUNNOSSAPIDON asiantunti-jat eri puolilta maailmaa kokoontuivat toukokuussa Helsinkiin. Tapahtuma muodostui kolmipäiväisestä kong-ressista ja päivää myöhemmin käyn-nistyneestä myös kolmipäiväisestä näyttelystä.

Tiivistä viikkoa edelsi lauantaista maanantaiaamuun kestänyt Tukholman risteily, joka oli liitetty ohjelmaan tar-joamaan ajankohdan ja tilat Euroopan kansallisten kunnossapitoyhdistysten kattojärjestölle, EFNMS:lle (European Federation of National Maintenance Societies), vuosikokouksen ja toimikun-tien kokouksiin sekä GFMAMin (Glo-bal Forum on Maintenance and Asset Management) kokouksiin. Risteilyllä oli mukana noin kahdeksankymmentä kokousedustajaa.

Varsinaisessa kongressissa oli Keynote-puheenvuorot pois lukien kokoajan neljä tai viisi rinnakkais-ta esitystä, joten päivän ohjelma oli suunniteltava huolellisesti. Muuten jäi kiinnostavia esityksiä kuulematta. Esi-

tyksiä oli kaikkiaan 130, puhujat olivat 34 eri maasta, ja osallistujamäärä yli 250. Päätöspuheessaan EFNMS:n pre-sidentti Göran Westerholm painotti erityisesti sitä, että Suomen jälkeen suurimmat osallistujamäärät olivat Persian lahden valtioista ja Norjasta, joten tapahtuma oli todella kansainvä-linen.

Itse asiassa tapahtuma oli laajempi kuin sen nimi antoi odottaa. Kongres-sia tuki läsnäolollaan, kokouksillaan ja esityksillään kolme instituutiota: EFNMS, GFMAM (Global Forum on Maintenance and Asset Management) ja World Congress on Maintenance and Asset Management. Istunnoissa oli puhujia muun muassa Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Saudi-Arabiasta ja Yh-dysvalloista.

Palveluteollisuus vientivaltiksiTeollinen kunnonvalvonta ja kunnos-sapito ovat esimerkkejä aloista, joissa palveluliiketoiminnan käyttö laajenee

Useita vuosia valmisteltu EuroMaintenance 2014 kokosi alamme asiantuntijat kongressiin ja näyttelyyn jopa laajemmin kuin nimi lupasi. Osallistujia oli yli 40 maasta ympäri maapalloa. Uutta esiteltiin molemmissa. Teksti Martti Hakonen Kuvat Antti Heljo

EUROMAINTENANCE MYLLYTTI TIETOA

4/2014 promaint 13

Kahvitauolla kongressitiloissa.Kari Komosen vastuulla oli kongressin sisältö.

Kongressin sisältö oli monipuolinen ja erinomaisia esityksiä oli runsaasti.

14 promaint 4/2014

koko ajan. Oikein toimimalla voidaan parantaa kansallista kilpailukykyäm-me.

– Kysymys kuuluu, miten saamme pidettyä korkean tuottavuuden teh-tävät Suomessa. Palveluteollisuus ja esimerkiksi kunnossapidon palvelut, kuten Maintpartner, ovat Suomen viennille ja insinööritaidolle suuri mahdollisuus. Meillä on täällä edis-tyksellinen koulutus esimerkiksi Lap-peenrannan teknillisessä yliopistossa, kuvaili messuilla vieraillut Tuomo Rönkkö Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksesta.

Maintpartner Group oli mukana tapahtumassa ja myös näyttelyssä osastolla, jossa esiteltiin heidän koko-naispalveluratkaisuaan nimellä Maint-partner Way.

– EuroMaintenance tarjosi hyvän tilaisuuden esitellä teollisuuden kun-nossapidon asiantuntemustamme laajalle kansainväliselle kävijäjoukolle. Olemme hyvin tyytyväisiä herättä-mästämme kiinnostuksesta, totesi Maintpartner-konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Kajasoja tapahtuman jälkeen.

Ympäristöasiat kiinnostivatOutotec Oy:n Susanna Horn korosti, että ympäristöteema keräsi kiinnostus-ta kunnossapidon alan kongressissa. Hän toimii maailmanlaajuisesti palve-luliiketoiminnan elinkaarikustannus-

Yhteenvetoa EuroMaintenance 2014 kongressin sisällöstäKONGRESSISSA oli maanantaina viisi aihee-seen keskittyvää foorumia. Teemoina olivat muun muassa Effective Asset Management, Assessment and Benchmarking of Mainte-nance Activities ja Recruiting, Education, Training and Certification. Foorumit oli orga-nisoitu järjestäjien ja EFNMS:n yhteisvoi-min. Foorumin puhujat edustivat talouselä-mää, konsultointia, tutkimusta ja opetusta. Hyviä ja laadukkaita esityksiä oli paljon.Jason Tranter (Mobius Institute, Australia) valittiin viiden erityismaininnan saaneen esityksen joukkoon. Jason piti Asset Manage-ment Foorumissa esitelmän aiheesta Condi-tion Monitoring is not Enough. Toinen eri-tyismaininnan saaneista Foorumeissa pide-tyistä esitelmistä oli kreikkalaisen George Scroubeloksen esitys aiheesta The 6 Pillars of Safety Culture. George piti esitelmän Foo-rumissa Safety, Health, Education, Training & Certification. Näin järjestäjien tavoite paran-taa entisten workshopien statusta ja tasoa onnistui hyvin.

Tiistaina oli perinteisemmän kongressin vuoro. Virallisissa puheenvuoroissa esiintyi EFNMS:n johtohenkilöt Göran Westeholm

ja Herman Baets. Tämän jälkeen jaettiin Sal-vetti Foundation säätiön palkinnot vuoden kunnossapitäjälle ja parhaalle diplomityön-tekijälle. Vuoden kunnossapitäjän palkinnon sai ruotsalainen Etelä-Amerikassa toimiva Jerry Johansson (Scania Latin America). Dip-lomityöpalkinto jaettiin kahdelle henkilölle. Suomalainen Mikael Öhman Aalto-yliopis-tosta sai sen aiheesta Improving Installed Base Information Utilization in a Preventive Maintenance Field Service Process. Toisen jaetun palkinnon sai ranskalainen Bruno Pinna (Lorraine University, CRAN Laborato-ry). Hänen palkitun työnsä nimi oli Determi-nistic and Probabilistic Dependability Assess-ments of a Critical System. Tämän jälkeen jatkoivat neljä kutsuttua puhujaa (Keynote Speaker). Aiheet käsittelivät englantilaista laajaa kehitysprojektia, Outotecin käytäntöjä, polkua kunnossapidosta käyttöomaisuuden hallintaan Australiassa ja robotiikkaa kunnos-sapidossa (Saksasta).

Keynote-puhujien jälkeen jatkettiin kong-ressia neljässä rinnakkaisessa sessiossa aiheina strateginen käyttöomaisuuden hal-linta, tehokas kunnossapidon johtaminen ja

tehokkaat kunnossapitoratkaisut. Hyviä esi-telmiä oli jälleen kerran useita. Viiden erityis-maininnan saaneiden joukkoon yleisö valitsi Marc De Kerfin (BASF, Belga) esityksen Asset Based Budgeting in Practice– Case Study BASF Antwerp.

Kolmantena päivänä keskiviikkona jatket-tiin kahdella kutsutulla puheenvuorolla toi-nen Kone Oy:n kunnossapitoliiketoiminnasta ja toinen kunnossapidolliselta eritysalueelta Cernin laitteistojen kunnossapidosta. Goran Perinićin (CERN, the European Organizati-on for Nuclear Research, Switzerland CERN) esitys No Higgs & Co. without Maintenance valittiin myös viiden erityismaininnan saa-neen joukkoon.

Päivä jatkui neljässä rinnakkaisessa ses-siossa aiheina käyttöomaisuuden hallinta, kunnossapidon johtaminen, organisaation toimivuus (leadership, education and certi-fication) ja teknologiset ratkaisut ja kehitys-projektit. Keskiviikkona erityismaininnan sai Mark Haarman (Mainnovation, Hollanti) esi-tyksestä Value Driven Maintenance– Disco-ver the Hidden Treasure in Your Maintenan-ce Organisation.

Maintpartner Group esitteli kokonaispalvelu-ratkaisua Maintpartner Way.

4/2014 promaint 15

Kongressin sisältö oli erittäin monipuo-linen ja erinomaisia esityksiä oli runsaasti. Nämä lähestyivät aihepiiriä lukuisista näkö-kulmista. Mukana oli tietenkin myös nor-maalitasoisia ja muutama heikkotasoinen-kin esitelmä. Puhtaita tuote-ja yritysesittely-

jä pyrittiin välttämään monella tavoin (mikä on tapana tällaisissa kongresseissa), mutta siitä huolimatta muutama tällainen pääsi joukkoon vilahtamaan.

Uutena piirteenä oli minisessioiden muodostaminen jonkin erityisaiheen ympä-rille. Useat osanottajat kehuivat kongres-sin sisältöä. Eräs saksalainen teollisuuden edustaja mainitsi, että Euromaintenance 2014 on paras alan kongressi, missä hän on ollut. Hyvä merkki kongressin herättämäs-tä mielenkiinnosta oli myös se, että suuri osa osanottajista osallistui aktiivisesti kon-gressin alusta loppuun asti eli kaikki kolme päivää.

Esitysmateriaaleista oli myös kova kysyn-tä. Jotkut osanottajat antoivat kovaakin kritiikkiä siitä, etteivät esitysmateriaaleja (powerpointit) olleet jakelussa, osittain sen vuoksi, että siihen ei ollut saatu lupaa ja osittain sen vuoksi, että powerpontit muut-tuivat usein vielä viime hetkellä. Järjestäjät päättivät kuitenkin vastata huutoon ja lähet-tävät esitysmateriaalit osanottajille siltä osin kuin se on mahdollista. Kongressin kirjalliset esitelmät koottiin digitaaliseen kongressijul-kaisuun, muistitikkuun ja se on saatavissa myös päivitetyssä muodossa netissä.

Kongressin järjestämisessä oli päävas-tuussa projektipäällikkö Elisa Numminen Promaintista. Kongressin järjestäminen on vaativa tehtävä. Järjestelyt vaativat erittäin suuren työmäärän ja jatkuvan päivystämi-sen. Hallinnolliset asiat, ohjelman suunnit-telu, materiaalin tarkastaminen ja hyväk-syminen, jatkuvat muutokset, kuljetukset, oheistapahtumat, matkajärjestelyt, tiedot-taminen, markkinointi, painotuotteet, tila-varaukset, yhteistyö messuorganisaation kanssa, yhteydenpito puhujiin ja heidän pai-mentaminen, ohjelman toteutuksen ohjaus, ohjeistus, avustavan henkilöstön ohjaus– tämä kaikki oli yllättävän suuri tehtävä.

Pienillä resursseilla toteutettuna vaatii kokemusta ja sitoutumista koko porukalta ja vapaaehtoistyötä. Kaikki järjestelyt onnistui-vat erinomaisesti ja siitä tulivat myös useat osanottajat ja kokousedustajat kiittämään. Ohjelma eteni kuin automaattisesti. Tästä onnistumisesta on annettava suuret kiitok-set Elisalle. Apuna oli Promaintin muu tiimi, Heikki Jokinen ja Matti Niemelä. Kongres-sin läpivientiä tuki myös pieni vapaaehtois-porukka: Tommi Karjalainen, Göran Wes-terholm ja Kari Komonen.

Teksti Kari Komonen

Suomalainen Mikael Öhman (vas.) ja ranskalainen Bruno Pinna palkittiin parhaista päättötöistä. Palkinnot luovutti Luulajan teknillisen yliopiston professori Uday Kumar.

Oikein toimimalla voidaan parantaa kansallista kilpailu-kykyämme.

ten parissa, joten valinta on ilmeinen.– Teolliset tuotantoprosessit ovat

tärkeitä ympäristövaikutusten aiheut-tajia ja näiden prosessien optimointi kunnossapidon perspektiivistä voi tehostaa luonnonresurssien, ihmisten ja rahan käyttöä. Uskonkin, että ym-

päristöpainotteinen argumentointi tulee lisääntymään jatkossa ainakin kaivosalalla, jossa lainsäädäntö tuskin tulee löystymään ja raskaat tuotanto-hyödykeinvestoinnit kannattaa tehdä koko elinkaaren vaikutukset huomi-oon ottaen.

16 promaint 4/2014

Kokonaisuudessaan Horn oli tapah-tumaan tyytyväinen.

– Kongressin anti yleisesti ottaen oli kattava – sekä aihepiirillisesti, maantieteellisesti että yritysten osalta. Jälleen kerran oli onnistuttu järjestä-mään sellainen kongressi, jossa oli sekä yksityiseltä sektorilta käytännön so-velluksia kunnossapidon alalta ja niin sanottuja parhaita menettelyjä, mutta myös tieteen alalta uusimpia tutkimus-tuloksia. Kokonaisuudessaan se oli tosi toimiva konsepti. Itselleni tapahtuman hyvin tärkeä anti oli verkostoituminen – paikalla oli paljon alan tärkeimpiä toimijoita.

Myös Outotec Oy:n Suomen ja Balti-an huoltopalveluista vastaavan Hannu Alenin mukaan mielenkiintoisia esi-tyksiä oli paljon.

– Konkreettiset laitosesitykset olivat hyviä ja niissä oli paljon mie-lenkiintoista sisältöä. Olisin halunnut kuulla enemmän puhetta, kuinka teol-lisuuden ja eritoten kunnossapidon näkyvyyttä ja halukkuutta nostetaan nuorten silmissä. Ala ei ole tällä hetkel-lä niin vetoava kuin toivoisi olevan. Ala tarvitsee hyviä osaajia tulevaisuudessa ja asiasta tulisi käydä keskustelua, ehkä lehtienkin avulla, muistuttaa Alen.

Uusia ideoita työelämäänStora Enson Suomen tuotantolaitok-sille kunnossapitopalveluja tarjoava Efora Oy osallistui kongressiin usean henkilön voimin. Yrityksen liiketoi-minnan kehityspäällikkö Pertti Kuk-kola seurasi esityksiä tiiviisti kaikki kolme päivää.

– Kongressissa oli itselleni tärkeistä asioista todella hyvin erilaisia näkö-kohtia. Joidenkin päivien kohdalla oli hiukan päällekkäisyyttä hyvien esi-tysten kanssa, mutta keskustelemalla muiden paikallaolijoiden kanssa sai niistäkin palautteen. Jos jotain voisi toivoa, niin enemmän arkipäiväisiä esi-merkkejä eikä niinkään teoriaa. Taitaa toisin olla vähän niitä, jotka oikeasti saavat kertoa arkipäivän realismista teollisuudessa.

– Järjestelyt olivat onnistuneet, eri-toten hyvää olivat esitelmät sähköises-sä muodossa. Niistä on helppo tehdä yhteenveto yrityksen niille henkilöille, joilla ei ollut mahdollisuutta osallis-tua. Kongressi oli perinteiseen tapaan hyvä, aiheet hyvin valittu ja jäsennelty. Itseäni kiinnosti eniten elinkaarenhal-linta ja luotettavuuden kehittäminen. Niissä tosin oli vähän konkreettisia esimerkkejä, mutta sitäkin enemmän

Messukeskuksessa oli useita samanaikaisia tapahtumia.

4/2014 promaint 17

Promaintin yhteisosasto oli menestysPROMAINT ry oli esillä EuroMaintenance -tapahtumassa yritysjäsenten yhteisosastol-la. Idea yhteisosastoon syntyi yritysjaoksen ohjausryhmän kokouksessa edellisenä syk-synä. Nopea haastattelukierros vahvisti rat-kaisun onnistuneen.

QTec Engineering Oy on pienehkö kes-kusvoiteluun ja voimansiirtoon keskittynyt yritys. Jaakko Mersalon mukaan Promain-tin yhteisosasto oli budjetin rajaama ainoa mahdollisuus osallistua messuille.

– Kulut pysyivät varsin kohtuullisina. Tapahtuma toi mukanaan muutaman hyvän kontaktin, joten jatkossakin vastaava yhteisosasto kiinnostaa.

Samantyyppisen kannanoton antoi myös LED-valaistusratkaisuja sekä teolli-suudelle että yksityiselle sektorille toimitta-van Sanpek Oy:n Pekka Nuutinen.

– Osallistuimme, koska yhteisosaston ansiosta saatiin osallistumismaksu mahtu-maan budjettiimme. Tapahtuman anti oli hyvä alhaisesta messukävijämäärästä huo-limatta. Saimme tuotteillemme julkisuutta ja ihan konkreettisia asiakaskontakteja use-amman kymmenen kappaletta.

Myös heitä kiinnostaa yhteisosasto jat-kossa, kunhan kohderyhmä on liiketoimin-taan sopiva.

Muun muassa höyry- ja lauhderatkaisu-jen parissa toimiva Oy Konwell Ab halusi tuoda esille omaa palvelupuolen tarjontaa, joka kattaa suunnittelun tuen, lauhteen-poistinten kunnonkartoitukset, automaa-

tio- ja mekaanisen huollon sekä koulu-tukset. Varatoimitusjohtaja Kai Heinäsen mukaan omaa asiakaskuntaa oli liikentees-sä suhteellisen vähän, joten uusien kontak-tien saaminen jäi haluttua laihemmaksi. Tärkeimmillä messuilla yritys on pääsään-töisesti omalla osastolla liikenteessä.

– Uutena messuna tämä oli hyvä ja taloudellisesti edullinen tapa nähdä, oliko kyseessä se meidän juttu.

Vuodesta 1977 toiminut Sähkö-Team Oy palvelee sähkö- ja tietoverkkoasen-nuksissa, sähköurakoinnissa, sähkökonekorjauksissa ja sähkömoottoritarpeissa. Toi-mitusjohtaja Timo Salenius kiteyttää osallistumisen ja annin seuraavasti.

– Olimme yhteisosastolla siksi, että pääsimme koh-tuukustannuksin mukaan näytteilleasettajaksi ja toi-voimme saavamme mahdollisia uusia asiakkuuksia sekä tunnettavuutta alalla. Tapahtuman anti oli näkyvyyden lisäksi muutama kiinnostunut uusi asiakas sekä jonkin verran lisätietoa omaankin toimin-taan.

– Pulpetillamme jaoin karamelleja, joi-ta pakkauksen mukaan oli 320 kpl ja kaksi karkkia jäi jakamatta eli ainakin 300 vierai-lijaa kävi luonani. Tulevaisuudessa voim-me hyvinkin ottaa osaa vastaavanlaisella

yhteisosastolla messutapahtumaan, täy-densi Salenius.

Vantaata päätoimipisteenä pitävä Masi-notek toimittaa teollisuuden ja ympäristö-huollon teknologioita, järjestelmiä ja palve-luita. Yhtiön syvintä osaamista ovat ohjel-mistokehittäminen ja rajapintojen kautta tehtävät järjestelmäkytkennät esimerkiksi kenttälaitteisiin. Toimitusjohtaja Juha Poh-jala totesi, että oli mukava lähteä mukaan

yhteisosastolle, kun toiveet messuista eivät olleet kovin korkealla.

– Tämä on juuri se oikea tapa osallistua messuille. Miksi rakentaa aina isoja ja näyttä-viä, mutta myös kalliita osasto-ja joka messuille? Paljon hel-pompaa, halvempaa ja aikaa säästävää on mennä messuille yhteisosastolla, jossa on muka-na muitakin firmoja– kunhan eivät liikaa kilpaile juuri samal-

la alalla keskenään.Kongressin järjestelykiireet työllistivät

Promaint ry:n toiminnanjohtajan Mat-ti Niemelän tapahtuman ajaksi. Hän ehti kuitenkin muutaman kerran poikkeamaan yhteisosastolla ja saadun palautteen perus-teella lupasi, että vastaava yhteisosasto järjestetään viimeistään ensi maaliskuun Kunnossapitoforumissa Tampereella.Teksti ja kuvat Martti Hakonen

”Itseäni kiinnosti

elinkaaren- hallinta ja

luotettavuuden kehittäminen.”

Promaint ry:n yhteisosastolla oli vilkasta.

John Woodhouse, UK: Keynote-puheenvuoro SALVO-projektin annistaENGLANTILAINEN John Woodhouse piti Euromaintenance -kongressissa kutsuttuna puhujana esityksen aiheesta Lessons learnt from the SALVO Project. John Woodhouse on fyysisen käyttöomaisuuden hallintaan (phy-sical asset management) erikoistuneen kon-sulttitoimiston (TWPL) perustaja ja toimitus-johtaja. Hän on globaalisti erittäin tunnettu alan asiantuntija.

SALVO-projekti (Strateginen käyttöomai-suuden elinjakson arvon optimisointi) on ollut merkittävä Englannissa toteutettu poik-kiteollinen yhteistyöprojekti, joka on toimi-nut viimeisten kolmen vuoden ajan. Sen tavoite oli kehittää ihmislähtöisiä päätöksen-teon tukiprosesseja ja työkaluja, dokumentoi-da välttämättömiä tarvittavia toimenpiteitä ja demonstroida, kuinka niitä voidaan sovel-taa laaja-alaisesti erilaisissa käytännön tilan-teissa. Vastaavanlaisia, mutta pienimuotoi-sempia projekteja on VTT toteuttanut yhdes-sä suomalaisen teollisuuden kanssa. Johnin esitys toi esiin joitakin löytöjä, jotka on jul-kaistu myös ohjekirjassa Asset Management Decisions: the SALVO Project.

SALVO-projektin motiivi ja tarve perustu-vat ennusteisiin käyttöomaisuuden vaatimis-ta korvausinvestoinneista tulevaisuudessa. Esimerkiksi Englannissa näiden on arvioitu olevan yli 300 miljardia puntaa ja Yhdysval-loissa yli triljoona dollaria. Infrastruktuurin omistajat ja operaattorit kohtaavat kuitenkin lähes kaaoksellisen tilanteen koettaessaan samanaikaisesti sovittaa yhteen tiukat talou-delliset rajoitteet, kiristyvät palvelujen laatu-vaateet ja regulaattoreiden ja viranomaisten

vaatimukset, ilmaston lämpenemisestä joh-tuvat paineet ja alan osaajien vaihtuvuuden.

Johnin mukaan organisaatioiden johdon on vaikea identifioida ja varmistua siitä, mit-kä toimenpiteet ovat todella kannattavia sekä milloin nämä toimenpiteet pitäisi toteuttaa ja toisaalta esittää tarvittavat toimenpiteet kielellä, jonka investoijat, regulaattorit ja suu-ri yleisö voi ymmärtää. John vahvisti myös sen usein esitetyn väitteen, että teknisen organisaation ja talous-/businessorganisaa-tion välillä on merkittävä kommunikaatio ja uskottavuuskuilu.

SALVO-projektissa löydettiin kuusi perus-tavaa laatua olevaa vaihetta, joiden täytyy olla suunnittelussa mukana, jotta uskottava strategia voidaan laatia ja jotta tämän suun-nitelman voidaan uskoa pystyvän uskottavas-ti optimoimaan kustannukset, riskit ja suori-tustason käyttöomaisuuden koko elinjakson ajalta. Nämä kuusi vaihetta on havainnollis-tettu SALVO Smiley diagrammissa.

(1) Tunnista ja priorisoi ongelmat ja mah-dollisuudet

(2) Määrittele ongelma (syyt, rajat ja liityn-nät jne.)

(3) Tunnista mahdolliset ratkaisut (kunnos-sapito, modifikaatio, uudistaminen, prosessi-muutos, vakuutus jne.)

(4) Arvioi ja optimoi toimenpiteiden ajoi-tus ottaen huomioon niihin liittyvä epävar-muus

(5) Arvioi ja optimoi toimenpiteiden yhdis-telmät

(6) Muodosta toimenpiteiden optimaali-nen portfolio ja toteutusohjelma

John toteaa, että useimmat organisaatiot käyttävät jo nykyjään jonkinlaisia menettely-tapoja näillä osa-alueilla, mutta ne ovat usein epätäydellisiä, heikosti toisiinsa kytkettyjä ja vain paikallisia osaratkaisuja. Niinpä eräs SAL-VOn avainlöydöksistä oli menettelytapojen, menetelmien ja työkalujen integrointitarve. Tällainen integrointi luo myös luottamusta ja uskottavuutta laadituille suunnitelmille. Uusissa lähestymistavoissa tavoite ei ole vain tunnistaa oikeita asioita, oikealle käyttöomai-suudelle ja oikeaan aikaan, mutta myös:

• tehdä toimenpiteistä paremmin ymmär-rettäviä ja kommunikoitavia

• kvantifioida seuraukset / riskit, jos toi-menpiteitä ei toteuteta

• suoriutua mahdollisimman hyvin tästä tilanteessa, joka on yhdistelmä puutteellista tietoa, epävarmoja olettamuksia, kilpailevia vaihtoehtoja ja ristiriitaisia intressejä.Teksti Kari Komonen ja kuvat Antti Heljo

erilaisia lähestymisiä. Lisäksi tuli väliajalla hyviä keskusteluja toisten osallistujien kanssa ja tulipa muutama benchmarkkaus-tilaisuuskin sovittua, kiitteli Kukkola antia.

Helsingin Energian Vuosaaren voi-malaitoksen johtaja Jyrki Hanioja osallistui tapahtumaan valikoivasti ainoastaan yhtenä päivänä. Kuitenkin osallistuminen kannatti.

– Tuli muutamia oivalluksia, joita varmaan tulen hyödyntämään omassa työssäni. Etenkin investointien priori-sointiin sain uusia näkökulmia.

Sekä Alen, Kukkola että Hanioja kiittelivät pitopaikkaa, joka oli siis Messukeskus ja sen yhteydessä oleva Holiday Inn kongressihotelli.

– Sijainniltaan onnistunut valinta. Saatavilla oli hyvät julkiset yhteydet ja majoitusmahdollisuuksia lähellä. Ne ovat todella tärkeitä, kun tapahtuman sijaintia mietitään, totesi Alen.

– Paikka oli erinomainen sekä si-jaintinsa että sopivuutensa ansiosta.

EFNMS:n puheenjohtaja Herman Baets (vas.) ja presidentti Göran Westerholm.

John Woodhouse esittelemässä SALVO-projektissa tehtyjä havaintoja.

18 promaint 4/2014

4/2014 promaint 19

Vaihtaminen toiseen esitystilaan oli lyhyt ja helppo, jatkoi Kukkola.

– Kansainväliselle tapahtumalle Helsinki on ainoa järkevä paikka, kos-ka kulkuyhteydet ovat parhaat, täyden-si Hanioja.

Messuja ruuhkaksi saakkaOutotec Oy:n Hannu Alen nosti esille kevään teollisten messujen ruuhkan. Viiden viikon aikana toukokuussa ja kesäkuun alussa oli kolme messutapah-tumaa. Sarjan avasi EuroMaintenance 2014 ja sen kanssa samanaikaisesti järjestetyt metalli- ja konepajateolli-suuden, hitsaus- ja pintakäsittelyalan ammattitapahtumat. Jatkossa seurasi Pohjoinen Teollisuus Oulussa kattaen kunnossapidon, kaivosteollisuuden, sopimusvalmistuksen ja automaation. Ja taas kahden viikon kuluttua kokoon-nuttiin PulPaperiin Helsinkiin.

– Mielestäni messutoteuttajien tulisi keskustella enemmän yhdessä. Yhteistyötä tulisi tehdä enemmän. Tulevaisuudessa on pakko yhdistyä ja tehdä messuja, joissa eri teollisuusalat ovat esillä.

Niinpä hän kysyykin, tarvitaanko jo-ka teollisuuden alalle omat messut vai olisiko esimerkiksi yhdet teollisuuden messut tarpeeksi.

– Alalla monet yritykset toimivat samoilla teollisuuden aloilla. On myös ymmärrettävä että messut ovat yrityk-sille suuri panostus niin rahallisesti kuin työmäärän osalta. Jos yhtiöt kokevat, että messujen osalta saanti ei vastaa panostusta, yhtiöt eivät osal-listu enää tapahtumiin järjestäjinä. Tiedän, että monen yrityksen osalta kysymystä mietitään tällä hetkellä to-della tarkasti.

– Millä uudistutaan, että messut siirtyvät nykyhetkeen? Nyt ollaan lii-kaa kiinni vanhassa moodissa, kysyy Alen.

Tilaisuudessa suoritettiin myös viestikapulan vaihto.

Seuraavan EuroMaintenance -ta-pahtuman järjestää Kreikan kansalli-nen kunnossapitoyhdistys toukokuus-sa 2016. Siihen on niin paljon aikaa, ettei vielä tarvitse ryhtyä matkalippuja hankkimaan.

Lounas oli katettu messukeskuksen puolelle.

Käytössä oli riittävän tilavat luentotilat.

20 promaint 4/2014

ALSTOM PITÄÄ KUNNOSSA TUKHOLMAN LÄHIJUNIA

TUKHOLMA SAA vuosittain noin 35 000 uutta asukasta, mikä asettaa joukkolii-kenteelle jatkuvia paineita sujuvuuden ja kapasiteetin suhteen. Lähijunien roo-li tässä mittavassa palapelissä on syöttää ihmisiä kaupunkiin viidellä junalinjalla, joiden ääripäät ovat Upsala ja Märsta pohjoisessa ja Gnesta sekä Nynäshamn etelässä. Kilometreissä ääripäiden väli on yli 160 km.

Päivittäin on kaikkiaan 970 lähtöä ja matkustajia 300 000. Tätä tehtävää on valjastettu hoi-tamaan kaikkiaan 135 lähi-junaa, joista 83 on Alstomin kuusivaunuista X60 ja loput 52 Asean kaksivaunuista X-20 -junaa. Arvioiden mu-kaan ne kulkevat yhteensä noin 19 miljoonaa kilomet-riä vuodessa, mitä pidetään myös liikennöinnistä vastaavan ope-raattorin (Stockholmståg) ja Alstomin välisen kunnossapitosopimuksen poh-jana.

– Kustannuspaineiden kurissa pitä-misen lisäksi tavoitteemme oli rakentaa sellainen liikennejärjestelmä, joka mah-dollisimman hyvin palvelee asiakkaita. Liikennöinnin pitää olla täsmällistä, junien pitää olla kunnossa ja käytettä-

vissä, niiden pitää olla viihtyisiä ja mat-kustajien mahdollisimman tyytyväisiä, sanoo Stockholmstågin kalustosta vas-taava johtaja Anders Gustafsson.

Kunnossapitosopimus on täyttänyt odotuksetRaha ei Gustafssonin mukaan ollut ensisijainen kriteeri kunnossapitosopi-musta tehtäessä.

– Päällimmäinen tavoite oli parantaa luotettavuutta ja kaluston käytettävyyttä sekä sitä kautta nostaa asiakastyyty-väisyyttä. Tässä suhteessa olemme edistyneet huomat-tavasti jopa samoilla kustan-nuksilla kuin aikaisemmin operoidessamme.

Sopimus tehtiin viideksi vuodeksi kesäkuussa 2011.

Se kattaa koko kaluston kunnossapidon sekä kolmen varikon (Bro, Älvsjö ja Sö-dertälje) operoinnin. Alstomin vastuulla on tekninen kunnossapito, mutta esi-merkiksi siivouksista on tehty erilliset sopimukset ISS:n kanssa.

– Halusimme suuren kansainvälisen toimijan, joka on junien valmistaja, koska se takaa mahdollisimman suuren teknisen tietämyksen ja alan tulevai-

suuden kehityksen tuntemuksen. Halu-simme myös toteuttaa toimintakulttuu-rin muutoksen ja parantaa kalustomme luotettavuutta ja saatavuutta.

– Sen lisäksi toivoimme saavamme reaaliaikaisen seurantajärjestelmän, jollaisen Alstom (TrainTracer) pystyi meille tarjoamaan, Gustafsson perus-telee.

Hänen mukaansa muutos tuntui erittäin haastavalta: uuden systeemin integrointi, tiedonsiirto, aivan uusi kunnossapitostrategia, täysin uuden ajattelutavan omaksuminen sekä se, että uuden toimijan piti ottaa haltuun olemassa olevat varikot sekä niiden henkilökunta.

Vuoden valmistelu ennen toteutustaAlstomin vastaus näihin haasteisiin oli huolellinen, noin vuoden mittainen siir-tymäaika, sekä vastaavien kansainvälis-ten kokemusten hyödyntäminen.

– Valjastimme toteutukseen oman tiimin, joka alkoi työskennellä yhteis-työssä vastaavan paikallisen tiimin kanssa. Tutustumiskohteeksi valittiin vastaavanlainen sisarprojekti Lontoosta (UK ”WCML” & London Underground Northern Line).

Tukholmaan johtaa vain kaksi junaraidetta. Vuonna 1871 niitä pitkin tuli 10 junaa päivässä, mutta nykyisin jo 550. Kaupunki kasvaa ja sen myötä toimivan joukkoliikenteen vaatimukset. Kaluston on oltava kunnossa ja käytettävissä, mistä lähijunien osalta huolehditaan Alstomin kanssa tehdyllä kunnossapitosopimuksella.Teksti ja kuvat: Tom Kalima

ALIHANKINTA

Halusimme parantaa

kalustomme luotettavuutta.

4/2014 promaint 21

YHDYSKUNTATEKNIIKKA

– Kartoitimme yhdessä tilanteen sekä kaikki mahdolliset riskit, kertoo Alstom Transportin kunnossapitopal-veluista Pohjoismaissa vastaava johtaja Per Öster.

– Erityisen tärkeitä ja haastavia täl-laisissa tilanteissa ovat ammattiliitot. Heidät on otettava mukaan neuvotte-luihin alusta pitäen, korostaa Alstom Transportin Pohjoismaiden toimitus-johtaja Henrik Anderberg.

Ennen toiminnan varsinaista käyn-nistämistä tulevan organisaation raken-taminen tehtiin huolellisesti ruohon-juuritasolle asti.

– Jokaisen työntekijän kanssa käytiin erikseen tunnin keskustelu kasvotus-ten. Tällä pyrittiin varmistamaan, että he ovat sitoutuneita uuteen organisaa-

tioon ja valmiita omaksumaan uuden toimintafilosofian, Per Öster kertoo.

Hänen mukaansa lopullinen käyt-töönotto tapahtui kitkatta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kaikki järjestelmät toimivat ja kahden orga-nisaation työntekijät liittyivät saumat-tomasti yhdeksi yksiköksi. Liikenne jatkui keskeytyksettä.

Varikkotoiminta ja tyytyväisyys parantuneetTukholman lähijunien toiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kunnossapitosopimuksen jälkeen erin-omaisesti.

– Kolmen toimintavuoden jälkeen junat eivät enää seiso varikoilla sen vuoksi, että varaosatoimitukset eivät

Alstom hallinnoi myös varikkoja. Huoltoon tulevat junat voidaan nostaa kokonaisuudessaan ylös, jolloin katon laitteita huolletaan varikon yläkerrassa ja alustaa alakerrassa.

Alstomin käyttäjäsovellus antaa matkustajille mahdollisuuden seurata junien kulkua omasta älypuhelimesta. Kännykästä näkee saapumisaikojen lisäksi myös missä vaunussa on eniten tilaa.

Työntekijät ovat sitoutuneita uuteen organisaatioon.

22 promaint 4/2014

suju tai että varastossa olevien osien määrä ei ole ajan tasalla. Vikojen määrä on vähentynyt ja häiriöt myös paikallis-tetaan paremmin, jolloin ne korjataan eikä junia entiseen tapaan palauteta liikenteeseen odottamaan sitä, että kuljettajan raportoima häiriö ilmenee uudelleen.

– Tämä on johtanut siihen, että juni-en luotettavuus on ratkaisevasti paran-tunut ja niiden saatavuus on jatkuvasti toiminnan edellyttämällä tasolla, Per Öster kertoo.

– Oleellista on myös se, että asiak-kaiden tyytyväisyys on noussut. Kun Alstom aloitti vuonna 2011, tyytyväi-syysprosentti oli 61. Tänä keväänä mi-tattiin Tukholman lähijunaliikenteen korkein tyytyväisyysprosentti 76, eli nousua oli 15 prosenttiyksikköä. Luku ohittaa linja-autot ja on vain aavistuk-sen metroja perässä.

Nämä ovat tärkeitä mittareita suur-kaupungin joukkoliikennettä kehitet-täessä, koska niillä on välitön yhteys ihmisten haluun luopua omasta autosta ja siirtyä julkiseen liikenteeseen.

– Siihen liittyen olemme kehittäneet myös matkustajia palvelevan sovel-luksen, jossa he voivat omasta mobiili-laitteestaan seurata junan kulkua. He näkevät laitteeltaan, koska seuraava juna on asemalla ja koska se on siellä, minne itse ovat matkalla. Sen lisäksi

ohjelma kertoo, kuinka täysiä junan vaunut ovat. Tämä onnistuu, sillä jär-jestelmä aistii kunkin vaunun painoa ja ilmoittaa tällä perusteella niiden täyt-töasteen. Matkustaja voi näin päättää, mihin vaunuun nousee, tai jos juna on täynnä, meneekö vasta seuraavalla.

ALIHANKINTA

TrainTracer -ohjelma on kunnossapidon sydän

STOCKHOLMSTÅGIN ja koko Trafikverketin ensisijainen tehtävä Tukholmassa on jouk-koliikenteen suunnittelu sellaiseksi, että se parhaiten palvelee kasvavaa Tukholmaa ja sen asukkaita. Tällaisissa tapauksissa kalus-ton tekninen hallinta ei ole ydinosaamista, jolloin kunnossapidon ulkoistaminen on varteenotettava vaihtoehto. Se on hyvä kei-no hyödyntää alan viimeisintä tietämystä ja osaamista. Parhaiten tällaista osaamista löytyy yleensä valmistajilta, jotka tekevät jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä.

– Alstom tarjoaa kunnossapitopalvelui-ta, jotka voivat olla kestoltaan 5-30 vuotta. Nämä pitävät sisällään täydelliset varaosa-palvelut ja toimitukset sekä niihin liitty-vän tietämyksen ja kaikki tekniset doku-mentaatiot sekä niiden mobiilit sovelluk-

set, sanoo Alstom Transportin Euroopan kunnossapitopalveluista vastaava johtaja David Briggs.

TrainTracer on moderni järjestelmä, jolla liikenteessä olevat junat keräävät jatkuvas-ti erilaisin tunnistimin tietoa sekä omas-ta teknisestä toiminnasta että kiskojen kunnosta. Tämä tieto löytyy junan näytön ohella myös teknisen valvomon tietoko-neelta. Mahdollisen häiriön sattuessa kul-jettaja voi olla yhteydessä teknisiin asian-tuntijoihin, jotka saavat näytöltä yhteyden TrainTracerin tietoihin.

– Valvomo voi joko antaa kuljettajalle toimintaohjeita tai jos vikaan ei voi ajon aikana vaikuttaa, he voivat tehdä valmiin huoltomääräyksen varikolle. Tällöin vian paikallistaminen varikolla on täsmällisem-

pää ja nopeampaa, joten juna pääsee huo-mattavasti nopeammin takaisin liikentee-seen, Per Öster sanoo.

Koska tavoitteena on mahdollisimman suuri luotettavuus ja kaluston saatavuus, TrainTracer -järjestelmä on avainasemassa. Ilman sen tuomaa dataa vian etsintä olisi huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa ja kävisi kuten aikaisemmin, eli toiminta-häiriöinen juna palaa liikenteeseen korjaa-matta.

– Alstomin maailmanlaajuisten koke-musten ansiosta teknistä tietoa on paljon ja, mikä tärkeintä, kykyä valtavan datamää-rän käsittelystä ja analysoinnista. Tämä tie-topankki on hyödynnettävissä, kun asiakas tekee kunnossapitosopimuksen, Per Öster toteaa.

Kuljettajalla on jatkuva tietokoneyhteys keskusvalvomoon, josta voidaan viestittää junan mahdollisista teknisistä ongelmista ja saada myös toimintaohjeita.

Asiakkaiden tyytyväisyys on noussut.

ENERGIAPÄIVÄENERGIAKONGRESSI28.–29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

SAMAAN AIKAANEnergiapäivä | Energiakongressi

Energia 2014 -messut | Seminaarit

2014

ENERGIAKONGRESSIENERGIAPÄIVÄ28.10.2014

Muuto

kset mah

do

llisia

9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10:00 Energia-alan trendit – globaali, eurooppalainen ja

suomalainen näkökulma

Pääsihteeri Christoph Frei, World Energy Council

12:00 Lounas ja mahdollisuus tutustua messuihin

13:30 POLIITIKKOPANEELI

Teemana mm. kansallinen energiapolitiikka, tulevat

eduskuntavaalit ja EU2030-politiikka

Alustuspuheenvuoro:

toimitusjohtaja Jussi Lehto, Keravan Energia

Paneelin vetäjä:

pääsihteeri Lauri Muranen, Energiafoorumi ry

Panelistit:

Li Andersson (vas)

Simon Elo (perus)

Susanna Koski (kok)

Joona Räsänen (sd)

Teppo Säkkinen (kesk)

15:00

Professori Jorma Routti

Professori Pekka Pirilä

Kahvi

15:45 PANEELIKESKUSTELU

Paneelin vetäjä: europarlamentaarikko

Miapetra Kumpula-Natri

Panelistit:

Matti Lehmus, Neste Oil

Rami Vuola, EPV Energia

Ahti Martikainen, Vapo

Ilkka Martikainen, Metsä Group

Johanna Lamminen, Gasum

17:00 Tilaisuus päättyy

19:00

Musiikkiteatteri Palatsi

Illallispuhuja Leena Mörttinen, EK

Musiikkiesitys

A1

12:00 Ilmoittautuminen ja lounas

13:00

Hallitusneuvos Päivi Janka, Työ- ja elinkeinoministeriö

Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT

Research Team Leader Tiina Koljonen, VTT

14:00

Toimitusjohtaja Veijo Komulainen, Renewa Oy

14:30 Kahvi

15:00

Johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, Bioenergia ry

Professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos

Erityisasiantuntija Jaakko Silpola, Vapo Oy

16:30 Tilaisuus päättyy

8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8:30

Johtaja, markkinat Antti Paananen, Energiavirasto

9:00 Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta:

Toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen, Suomen Elfi Oy

9:30

General Manager Matti Rautkivi, Wärtsilä Power Plants

10:00 Kahvitauko

10:30

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

11:00

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry

11:30

Johtaja Kari Kautinen, Fortum Oyj

12:00 Lounas

B1

Energiafoorumi ryEnergy Forum of Finland

29.10.2014

A2

8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8:30

Toimitusjohtaja Markku Moilanen,

Ramboll Finland Oy

9:00 Jätkäsaaren eko- ja energiakortteli

Projektipäällikkö, talotekniikka Jyrki Suhonen,

SRV Rakennus Oy

9:30

Toimialajohtaja Harri Liukku, ABB

Kehityspäällikkö Minna Näsman, Helsingin Energia

10:00 Kahvitauko

10:30

Projektipäällikkö Tanja Oksa, Jyväskylän kaupunki

11:00

Projektipäällikkö Lauri Penttinen, Keski-Suomen

Energiatoimisto

11:30

Teknologiajohtaja Heli Antila, Fortum Oyj

12:00 Lounas

12:00 Ilmoittautuminen ja lounas

13:00

Corporate Sustainability Manager Ilkka Toijala, Fortum Oyj

13:30

Senior Principal Juha Elo, Pöyry Management Consulting Oy

14:00

Kehityspäällikkö Tuomas Maasalo, Fingrid Oyj

14:30 Kahvi

15:00

– kohti elinkaarikustannusten minimointia ja parempaa teknologiaa

Head of Public Affairs Hannu Väänänen, ABB, BU Motors and

Generators

Manager, Energy Efficiency Kai Pollari, ABB, BU Transformators

15:30

Yksikön päällikkö Outi Aitto-oja, Nab Labs Oy

16:00

Chief Engineer, Proposal & Systems Engineering Mikko Matilainen,

Foster Wheeler Energia Oy

16:30 Tilaisuus päättyy

12:00 Ilmoittautuminen ja lounas

13:00

Ohjelmapäällikkö Markku J. Virtanen, VTT

13:30

Kehityspäällikkö Ossi Porri, Helsingin Energia

14:00 Finnoon alueen energiajärjestelmä

Projektinjohtaja Kimmo Leivo, Espoon kaupunki

14:30 Kahvi

15:00

latausjärjestelmät liikenteessä

Product Manager Jukka A. Mäkinen, ABB

15:25

Uuden teknologian johtaja Matti Rae, Ensto Oy

15:45

Kehitysjohtaja Olli Hietanen, Turun yliopisto,

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

16:30 Tilaisuus päättyy

8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8:30

– kokemuksia Lappeenrannasta

Erityisasiantuntija Markus Lankinen, Wirma Lappeenranta Oy

9:00

Toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Oy

9:30

Osakas Aimo Halonen,

Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy

10:00 Kahvitauko

10:30

Pyrolyysin liiketoimintavastaava Kasperi Karhapää, Fortum

11:00

biojalostamo

Päällikkö, teknologiakehitys Pekka Jokela, UPM Biopolttoaineet

11:30

Projektijohtaja Timo Kallio, Gasum Oy

12:00 Lounas

B2

Energiapäivän ja Energiakongressin kanssa samaan aikaan järjestetään Energia-messut. Mukana on noin 350 näytteilleasettajaa sekä runsas ohjelmatarjonta.

Messuilla ovat esillä kattavasti eri energiamuodot, ja FutureCity-teema esittelee tulevaisuuden ratkaisuja.

Katso lisää nettisivuiltamme ja rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon: www.energiamessut.fi

Messut avoinna | ti 28.10. klo 9–17 | ke 29.10. klo 9–17 | to 30.10. klo 9–16

Energiantuotannon ja -teknologian päätapahtuma tulossa suurempana kuin koskaan!

TERVETULOA ENERGIA 2014 -MESSUILLE!

28.–30.10.2014 | Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

www.energiamessut.fi

Järjestäjä Yhteistyössä

Energiafoorumi ryEnergy Forum of Finland

Ilmoittautuminen Energiapäivään ja -kongressiin

Eläkeläiset ja opiskelijat

www.promaint.net/energia

ALIHANKINTA TIETOJÄRJESTELMÄT

TIEDONSIIRTOA minimienergiaperiaatteella

VERKOSTOITUMINEN JA palveluliiketoi-minnan laajeneminen edellyttävät tuo-tantolaitoksilla toimivien eri osapuolten kesken koko ajan laajempaa tiedonsiirtoa. Jo tuotantolaitosten suunnittelun yh-teydessä siirretään paljon tietoa, mutta tehokkaan toiminnan kannalta on myös elinkaaren aikainen tieto arvokasta kaikil-le toimijoille.

Suomalainen Collaxion Oy on tehnyt useita vuosia kehitystyötä sähköisen tiedonsiirron helpottamiseksi. Toimi-tusjohtaja Arto Marttinen muistuttaa, että vaikka sähköinen tiedonsiirto on ollut mahdollista jo vuosia, sen käyttö ei juuri ole yleistynyt prosessiteollisuuden yritysten välisessä tiedonvaihdossa. Laite-hankintaan ja palveluhankintaan liittyvä tiedonvaihto on aina ollut kaksisuun-taista. Mukana on tyypillisesti useita eri

4/2014 promaint 27

Tuotantolaitoksien suunnittelun, rakentamisen ja elinkaaren

aikana syntyy paljon tietoa, joka on arvokasta eri osapuolille.

Nyt on kokeiluvaiheessa uusi tiedonsiirtopalvelu, jolla

informaatio välitetään eri sovellusten välillä.

Teksti Martti Hakonen

28 promaint 4/2014

tahoja. Perinteisen paperidokumenttien vaihdon rinnalle on jo parikymmentä vuotta sitten tullut sähköposti ja pdf- se-kä excel-liitetiedostot.

– Jotain piti tehdä asian korjaamisek-si. Havaitsimme, että mikään tilaajan ostoportaali tai toimittajan tietoportaali ei pysty palvelemaan toimijoita tehok-kaasti – niiden väliin tarvitaan välittäjää. Olemme siis puuttuva lenkki, Marttinen naurahtaa.

Kuudella paikkakunnalla Stora En-son tuotantolaitoksien kunnossapitoa hoitava Efora Oy on käyttäjäosapuolena uudessa tiedonhallintapalvelussa, jossa kehitetään palvelu- ja laitehankintaa tehostavia tiedonsiirtoratkaisuja. Kehi-tyspäällikkö Pertti Kukkola vahvistaa, että pilotti tietojen vaihtoon on tehty Varkauteen, mutta venttiilien hankinta-alustalla se kattaa kaikki Eforan hoita-mat paikkakunnat.

Kehitystarve on tiedostettu– Projekti lähti liikkeelle tietojen vaih-don automatisoinnissa uudishankin-noissa, mutta pian tuli ilmeiseksi, että hyötyä saadaan myös päivittäisissä toiminnoissa ja sen vuoksi venttiilien kotiinkutsu päätettiin liittää projektiin, muisteli Kukkola kehityshankkeen ra-jauksia.

– Eforalle on ensisijaisen tärkeää, että työkalumme SAP on aina ajan tasalla. Koko SAP-järjestelmän ajan tasalla pitäminen muuttuvassa ympäristössä on haaste, joka sai meidät miettimään,

miten automatisoidaan SAP-tietojen keräys ja ylläpito. Keskustelu lähti vä-hän kuin vahingossa eräässä toisessa palaverissa, jossa kerroin meidän ta-voitteistamme. Collaxionin edustaja oli paikalla ja siitä se kehittely lähti heti lii-kenteeseen, kuvailee Kukkola hankkeen käynnistymistä.

Laitetoimittajapuolelta mukana on kaksi yhteistyökumppania, Sulzer Pumps Oy ja Metso Automation Oy. Osallistumispäätöksen taustaa valotti huoltopalveluliiketoiminnasta Sulzerilla vastaava Pekka Salmi seuraavasti:

– Kehitimme oman teknisen tuote-tiedon, varaosatilausten ja laitekannan hallinnan välittämiseen järjestelmärat-kaisun, PumpsOnline:n jo yli 10 vuotta sitten. PumpsOnline on sopimuspoh-jaiseen kahdenväliseen tiedonsiirtoon toimiva ratkaisu, mutta vaati erillistä järjestelmäratkaisua toiminnanohjaus-järjestelmän lisäksi. Collaxionin tiedon-hallintapalveluhanke kiinnosti meitä, sillä palvelualusta mahdollistaa toimi-misen verkostossa, vaikka tiedot onkin suojattu kahdenvälisessä liikenteessä.

Myös Metso Automation on ha-vainnut tarpeen kehittää tiedonsiirtoa,

vahvistaa avainasiakaspäällikkö Ilpo Miettinen.

– Kunnossapidon palvelusopimus-temme kautta olemme havainneet, että tälle on tilaus ja tarve, jos yhteistoimin-tamalleja halutaan kehittää. Toiminnan-ohjausjärjestelmiin tehdyistä satsauk-sista huolimatta asennetun kannan lai-tetiedon eli nimiketiedon hallinta ei ole riittävän yksityiskohtaista tarvittavien kunnossapitotoimenpiteiden suunnit-telemiseksi. Ellei ole ennakkosuunnitte-lua, muutkaan ennakkohuoltotoimintaa tukevat toiminnot eivät voi olla kovin tehokkaassa käytössä. Tehokkuusvaati-mukset molemmin puolin ovat haasta-massa olemassa olevaa. Tässä on aika iso kuva kaiken kaikkiaan.

Verkostoituminen ohjaa integrointiinSulzerin Pekka Salmi kuvailee tiedon-siirtoratkaisun toimintoja seuraavasti.

– Pumppujemme ja sekoittimiem-me teknisiä tuotetietoja replikoidaan toiminnanohjausjärjestelmästämme siirtotiedostojen avulla työtilaamme Collaxionin palvelussa. Omasta työtilas-tamme tietoja siirretään ja tarvittaessa tulkataan asiakaskohtaisesti tuotantolai-tosten omiin työtiloihin, joista käyttäjät voivat puolestaan ne ladata omiin järjes-telmiinsä. Vastaavasti käyttäjiltä tulevia lähtötietoja voidaan vastaanottaa, tar-kastaa ja siirtää meidän toiminnanohja-usjärjestelmäämme edellä mainittujen työtilojen kautta.

Ratkaisulla saavutetaan

merkittäviä säästöjä.

ALIHANKINTA

KUVA 1. TIEDONHALLINTAPALVELUN TUKEMAT OSA-ALUEET.

4/2014 promaint 29

– Tiedoista siirretään vain oleellinen, eli ei haeta kaiken kattavaa ideaalia. Tämän pitää siis sisältää ammatillista ymmärrystä tekniikasta ja sovelluksista, jotta asian voi yksinkertaistaa. Tämä ei siis ole IT-vetoinen, algoritmeihin poh-jaava datamassanmyllytysharjoitus, Ilpo Miettinen täydentää.

– Tiedonvaihto on kaksisuuntainen kanava. Tarvittava laitetieto syntyy pal-velusopimusten piirissä yhteistyössä tie-toa rikastamalla. Siirtopolku on siis asia-kasjärjestelmä – toimittajan järjestelmä – asiakasjärjestelmä. Itse tiedonsiirron prosessissa on sovittu määrämuotoisuus ja syklisyys, jotta asia mahdollistuu, jat-kaa Miettinen.

Toiminnanohjaus- järjestelmän rooli kasvaaToiminnanohjausjärjestelmällä on merkittävä rooli, kun toimintojen ver-kostoituminen edelleen kasvaa. Eforan näkemykset ja kokemukset listaa Pertti Kukkola seuraavasti.

– Suurimman hyödyn näen siinä, että uudishankinnoissa SAP on yhtä aikaa koneen kanssa valmis käytettäväksi. Toinen merkittävä seikka on tietojen helppo saanti. Ennen vaadittiin melkein salapoliisin taidot, että pystyi täyttä-mään meidän SAP-siirtotaulukot, nyt se onnistuu automaattisesti, eikä kenen-kään aikaa kulu tietojen etsimiseen ja kirjaamiseen. Ratkaisulla saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä tilaajalle että toimittajalle.

Sama näkemys on myös kehityshank-keeseen osallistuneilla yrityksillä.

– Metso Automation odottaa tämän tyyppisten ratkaisujen yleistyvän niin Suomessa kuin maailmallakin, sillä te-hokkuuden sekä kunnossapitotoimien että säätötehokkuuden lisääminen ei liene mahdollista ilman suunnitelmalli-suuden lisäämistä, vahvistaa Miettinen.

– Tässä digitalisoituvassa maailmassa erilaisten tietojen tehokas välittäminen organisaatioiden välillä tulee olemaan entistä tärkeämpää. Tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus ja nopea käytettävyys ovat merkittäviä tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä useissa eri toiminnoissa. Us-kon, että tiedonvälitysratkaisuilla, joissa autenttista tietoa välitetään sopimuksiin ja sääntöihin perustuen kahdenvälisesti, mutta alustalla, joka mahdollistaa mo-nenkeskisen toiminnan, tulee olemaan kysyntää Suomen teollisuudessa, toteaa Pekka Salmi lopuksi.

Välityspalvelu varmistaa tiedonvaihdonCollaXion™ välityspalvelu mahdollis-taa laitehankintaan ja palveluhankin-taan liittyvän sujuvan tiedonvaihdon osapuolten kesken. Hankittavien lait-teiden vaatimustiedot ovat lähtöisin prosessisuunnittelusta. Laitehankin-nat tehdään näiden vaatimustietojen perusteella. Mitä vaativimmista tuotan-toprosesseista on kysymys, sitä moni-mutkaisemmaksi laitteen valinta suun-niteltuun tehtäväänsä tulee. Toimite-tun laitteen mukana pitää saada ne lai-tetiedot ja dokumentit, joita tarvitaan laitteen käytössä ja kunnossapidossa.

Jokainen osapuoli ylläpitää tieto-jaan omissa järjestelmissään. Välitys-palvelu korvaa perinteisen tiedonvaih-don manuaalisen menettelyn tilaajalta toimittajalle ja toimittajalta tilaajalle. Jokainen yritys voi täten muista osa-puolista riippumattomasti kehittää omien taustajärjestelmiensä integraa-tiota välityspalveluun. Ensimmäisessä vaiheessa integraatio voi olla täysin manuaalinen– eli sellainen kuten nyt-kin on jokaisen kanssa erikseen aina tapauskohtaisesti tehty. Mutta se on yksi vakiorajapinta kullekin osapuo-lelle, jota kukin voi itse kaiken aikaa kehittää ja automatisoida oman kulloi-senkin tarpeensa mukaisesti.

Tiedonvaihto tapahtuu tehtävis-sä. Laitehankintatehtävä alkaa tar-jouspyynnöstä ja päättyy hankittujen laitteiden tietojen toimittamiseen tilaajan kunnossapitojärjestelmään. Sopimuspohjainen palveluhankinta-tehtävä alkaa tyypillisesti kotiinkutsus-ta (esimerkiksi venttiilivaihtotehtävä kuvassa 3). Arto Marttinen

TIETOJÄRJESTELMÄT

Kuva 3. Välityspalvelun avulla suoritettu vaihtoventtiilin kotiinkutsu.

KUVA 2. YHTEISTOIMINNAN YHTEISÖ PROJEKTIN/TUOTANTOLAITOKSEN YMPÄRILLÄ.

30 promaint 4/2014

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN yliopis-ton ruokalaan astelee hieman hiljaisen, mutta hyvin määrätietoisen ja päättä-väisen vaikutelman antava mies. Käden-puristuksensa on luja ja ripeä. Tuskin ehdimme istahtaa pöytään, kun olemme jo asiassa; kiertelemättä ja turhia jaarit-telematta.

Mies on Vesa-Matti Puro, jolle au-rinkosähkö on melkein pyhä asia: hän on ottanut tehtäväkseen saattaa yhteen ihmiset ja luonnonmukainen sähkön tuotanto. Lappeenrannassa Puro on jo pieni kuuluisuus ainakin energia-asioista kiinnostuneiden piirissä. Hän on mies paikkakunnalla paljon positiivista huomiota herättäneiden aurinkosähkön yhteishankintojen takana.

Ihan pientä ei kannata rakentaaVesa-Matti Puro kertoo, että kaikki sai alkunsa pari vuotta sitten helsinkiläisen pursiseuran venehallin nihkeästi käyn-nistyneestä energiaremontista.

– Seuran jäsenet olivat itse aikoinaan rakentaneet hienon hallin, mutta kun yritin ehdottaa aurinkosähkövoimalan tekemistä, ei halukkaita löytynyt. Päin-vastoin; osa porukasta oli sitä mieltä, että

ei mukana enää ole sellaisia, jotka osai-sivat itse tehdä tai uskaltaisivat mennä katolle, Puro päivittelee.

– Minusta oli ällistyttävää, että seuran monisatapäinen jäsenistö ei kyennyt omin voimin tekemään päätöstä aurin-kosähköstä, järjestelmän rakentamisesta puhumattakaan. Ajateltiin, että kaikki pitää ostaa ja ulkoistaa, Puro sanoo ja kertoo miltei tuskaisena miettineensä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia.

– Kun sittemmin istuin aurinkosäh-köseminaareissa, joihin kuhunkin otti osaa parisataa henkilöä, laskeskelin, että noilla 200 henkilötyöpäivällä olisi rakennettu 40 viiden kilowatin aurinko-sähkövoimalaa, hän jatkaa.

– Tilanne oli nurinkurinen; Suomessa ei tuolloin ollut käytännössä aurinko-sähkövoimaa juuri lainkaan. Tiesin, että oli tehtävä jotakin.

Viimeinen niitti Purolle oli Green-peacen tilaisuus, jossa silloinen elin-keinoministeri totesi, että Suomi on jo täyttänyt kaikki EU:n vaatimukset, mitä vuoteen 2020 mennessä on asetettu täy-tettäviksi.

– Enempää ei ilmastonmuutoksen eteen ollut luvassa, Puro muistelee het-

Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeäVesa-Matti Puro ei tunnusta väriä, mutta myöntää ole-vansa aatteen mies. Kun näytti siltä, että aurinkosähkö-voimaloiden rakentaminen ei vireässä pursiseurassa eikä ministeriöissä saanut tuulta alleen, hän päätti itse puhaltaa ja ryhtyi toimeen. Puro organisoi aurinkovoiman yhteis-hankinnan ja opetteli järjestelmän rakentamisen. Teksti ja kuvat Hannele Koskinen

ENERGIANSÄÄSTÖ YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

Työ opettaa tekijäänsä. Yhteishank-keissa on kehitetty uusia, käytännön kautta hyviksi todettuja työkaluja, sapluunoita.

”Taskussa on koko työmaalla tarvittava korttipakka.”

4/2014 promaint 31

32 promaint 4/2014

keä, jolloin hän yhteistyökumppaninsa Petri Savolaisen kanssa totesi, että on kansalaisaktivismin aika.

– Isot yritykset hoitavat tuulisäh-köpuolen, mutta rinnalle tarvitaan liki saman verran aurinkosähköä, jotta tuo-tanto pysyy balanssissa ja vastaa yhteis-kunnan energiantarpeiden vaihteluita, Puro sanoo. Tuuli- ja aurinkosähkö tuke-vat hänen mukaansa toisiaan.

– Aurinkosähkössä ei ole suuria mittakaavaetuja, mutta aivan pientä ei kannata rakentaa. Viiden, yhdeksän tai 30 kW:n järjestelmä sopii näppärästi omakotitalon, maatalon tai pienyrityk-sen katolle.

Koko korttipakka taskussaVesa-Matti Puro kertoo, että ensim-mäiselle Aurinkosähköä pistorasiasta -luennolle Lappeenrannan yliopistolle saapui viime vuonna 60 asiasta kiinnos-tunutta kuulijaa. Heistä parikymmentä hankki keskimäärin 5 kWp:n suuruisen järjestelmän. Puskaradio, paikallisleh-tien ja -radion uutisointi sekä hankkeen tiimoilta saadut hyvät kokemukset te-kivät vuoden mittaan tehtävänsä. Tänä vuonna sama yliopiston sali tuli melkein ääriään myöten täyteen.

– Luentoa oli kuulemassa 135 aurin-kosähköstä kiinnostunutta, heistä 80 ilmoitti alustavasti halustaan hankkia aurinkosähköjärjestelmän. Neljäkym-mentä toteutti aikeensa ja lähti mukaan hankkeeseen, Puro sanoo ja toteaa tyy-tyväisenä, että näkyvää kehitystä on jo tapahtunut.

– Vuoden vaihteessa Lappeenrannan sähkönsiirron alueella oli aurinkosähkö-kapasiteettia 262 kWp. Nyt näyttää, että 500 kWp menee rikki vuo-den loppuun mennessä.

Aurinkosähköjärjestel-mien yhteishankinta on Vesa-Matti Puron mukaan käynnistynyt hyvin kun ot-taa huomioon, että liikkeelle lähdettiin nollasta.

– Omakin tietämykseni oli yhtä lailla nolla. Olen saa-nut oppini tekemällä, hän väittää. Lienee kuitenkin syytä kertoa, että Puron hieman vähätte-levistä kommenteista huolimatta sotaan tuskin lähdettiin aivan soitellen. Mies on koulutukseltaan IT-alan diplomi-insinööri, joten tekninen lähestymiskul-ma asioihin lienee hänessä jo valmiiksi sisään ohjelmoituna.

– Olen opiskellut lisää, hän myöntää.

– Taskussa on nyt myös koko työ-maalla tarvittava korttipakka: ensiapu -ykkösen ja kakkosen lisäksi tänä vuonna suoritetut työturvallisuus- ja tulityökor-tit sekä sähkötöiden turvallisuuskortti, hän sanoo.

Vanhanaikaisesti siis ryhdyttiin tuu-masta toimeen. Puro myöntää yhä vähän hämmästelevänsä, että jo ensimmäisellä kerralla muutamassa viikossa kymme-net ihmiset saatiin vakuuttuneiksi, että

aurinkosähköön tarvittavat laitteet kannattaa tilata po-rukalla suoraan Saksasta.

– Ensimmäisenä vuonna paneeleita tuli rekkalas-tillinen, 360 kappaletta. Toimituksen hinta oli yli 100 000 euroa, hän sanoo. Tänä vuonna kuormassa oli kaikkiaan 905 paneelia.

– Joku tilasi vain yhden kappaleen. Enimmillään

yhteen osoitteeseen meni 75 paneelia.Puro kertoo, että ensimmäisen vuo-

den tilauksen toimitti saksalainen kaup-pias ja laitteet tulivat Suomeen omalla kuljetuksella yhdellä kertaa.

– Tänä vuonna paneelit tulivat ilman välikäsiä suoraan tehtaalta tehdaskulje-tuksena. Tilasimme kaikki lavat täysinä,

ja jos joku tarvitsi vain pari paneelia, hän kävi hakemassa ne jonkun toisen pihalta. Teimme paljon töitä ryhmänä.

Puro toteaa, että isojen tavaraerien tilaaminen ja toimittaminen vie aina ai-kansa, siksi hankkeille otetaan alkuvauh-tia oppimistyömailta.

– Tilaan pienen määrän tarvittavia osia, ja niiden avulla järjestämme tapah-tumia, joita kutsun oppimistyömaiksi. Nimi juontaa siitä, että aluksi ei todella-kaan ollut ketään, joka olisi voinut opet-taa. Kaikkien piti opetella, hän sanoo ja myöntää yhä yllättyvänsä, että toisilleen usein ventovieraat ihmiset haluavat teh-dä töitä yhdessä.

– Katsopa tätä, Puro osoittaa sähkö-postia kannettavaltaan.

– Laitoin viestin kuudelle henkilölle ja kysyin, josko pääsisivät auttamaan pa-neeleiden nostelussa. Yksi aikaisemmin paljon mukana ollut vastasi, että on mat-koilla, mutta jo toisen viestin vastaanot-toja lupasi tulla paikalle.

Puro toteaa, että tavoitteena on, että hankkeeseen osallistujat oppivat teke-mällä itse ja jakamalla sitten osaamis-taan ja näkemyksiään myös muille.

– Kyse on eräänlaisesta yhteisölli-syyden rakentamisesta ja toisaalta myös perinteisestä talkoohengestä.

Talkootyössäkin on muistettava työturvallisuus. Vesa-Matti Puro pitää huolen, että kaikilla asennustöissä mukana olevilla on asianmukainen varustus. Itse hän näyttää esimerkkiä.

Luentoa oli kuulemassa 135 aurinko-

sähköstä kiinnostunutta.

4/2014 promaint 33

Yksi yhteinen asiaTyhjän päälle ja pelkälle innokkaalle aatteelle ei talkootyömaatakaan voi rakentaa. Myös aurinko-sähköasennuksissa on osa-alueita, jotka on jätettävä ammattilaisten tehtäväksi. Niiltä osin, mitä tehdään porukalla ja talkoilla, on Puron mukaan ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon ennen muuta työturvallisuus.

– Aika iso osa hankkeisiin osallistuneilta kerätyistä maksuista on mennyt siihen, että on saatu hankittua turvavaljaita, -köysiä ja kypäriä. Monella on tarvitta-vat telineet omasta takaa, mutta myös niiden on oltava määräysten mukaiset ja täytettävä turvallisuusvaa-timukset. Puron mukaan kaikki hankkeeseen osal-listuvat ovat tiedostaneet, että ovat mukana omalla vastuullaan.

– Perusperiaate on, että ihmiset osallistuvat va-paaehtoisesti ilman vastikkeita ja jatkovelvoitteita. Kirjallisesti on kuitenkin sovittu, että työn kohteena olevan talon omistaja vastaa kokonaisuudesta ja ottaa talkoovakuutuksen kaikille.

Vesa-Matti Puro sanoo ajattelevansa tällä hetkellä pääosin kilowatteja ja megawattitunteja. Hän hymäh-tää lähes loukkaantuvansa, jos joku kysyy rahasta ja mahdollisista liiketuotoista.

– Voi tästä jossakin vaiheessa tulla liiketoimintaa, mutta mieluiten tekisin tätä jonkun julkisen orga-nisaation tai yliopiston logo takin kauluksessa, hän tuumii ja tiukasti toteaa, ettei tunnustaudu minkään sortin vihreäksi.

– Näen asiat aika musta-valkoisina, hän sanoo.– Näissä yhteishankintakuvioissa on selvästi tullut

esiin ihmisten erilaisuus, osa on mukana kerran, osa jo toistamiseen viime vuodesta oppineena; mielenkiin-nosta ja aatteesta. Kaikkia kuitenkin ajaa eteenpäin yksi yhteinen asia: huoli maapallon tulevaisuudesta.

Kansalle soveltuva toimintasuunnitelmaVesa-Matti Puro kertoo, että yksi hänen oman pol-kunsa kulmakivistä on ollut professori Jero Aholan Aurinkosähköä Suomeen -kalvosarja.

– Siinä on kaikki. Kaikki tarvittava, faktat ja käytän-nön esimerkit. Otin Aholan antaman tiedon käyttööni, ja muunsin akateemisen esityksen kansalle soveltu-vaksi toimintasuunnitelmaksi.

Puro asuu Lappeenrannassa ja kertoo käyvänsä lä-hes joka päivä syömässä lounaan yliopistolla.

– Harvinaista herkkua. Täällä voin tavata porukkaa, joilla on tohtorin tutkinnot ja professorin pestit. Voin kysyä neuvoa teknisistä jutuista, ja saan aina vastauk-sen. Koskaan ei ole ulos huoneesta heitetty, hän nau-rahtaa ja melkein anovasti toteaa, että haluaisi jatkaa nykyistä työtään seuraavat kymmenen vuotta.

– En ajattele asioita rahan kautta, kunhan nyt päi-vittäisen elantoni saisin. Olisi niin aurinkoinen ajatus tuoda aurinkosähköä Suomeen ilman taloudellisia sidonnaisuuksia mihinkään, hän sanoo ja myöntää olevansa idealisti.

– Jos toisin kaupallisuuden tähän mukaan, muut-tuisivat tunnelmat myös näiden hankkeisiin osallistu-vien osalta. Eivät ihmiset enää lähtisi vapaaehtoisiksi toistensa työmaille paneeleita nostelemaan.

34 promaint 4/2014

JATKUVASTI KEHITTYVÄ työturvallisuus edellyttää systemaattista toimintojen ja työvälineiden kehittämistä, sillä kaikki työtapaturmat ovat vältettävissä, jos käy-tetään oikeita laitteita ja menettelytapo-ja. Käsin hionnassa nauhan tarttuminen hiottavaan kappaleeseen on pahimmassa tapauksessa aiheuttanut erittäin vakavia loukkaantumisia koneistajalle. Nyt on kehitetty kevyt ja helppokäyttöinen laite, jolla tämä riski poistuu.

Jos sorvi on riittävän tarkka, toleroitu pinta koneistetaan sopivalle työvaralle ja se voidaan nauhahioa lopulliseen toleranssiin. Toimenpide suoritetaan sorvissa käyttämällä normaaleja hio-manauhoja. Tällöin kappaletta ei vält-tämättä tarvitse ollenkaan viimeistellä hiomakoneella.

Monissa kohteissa nauhahionta on syrjäyttänyt kivihionnan kokonaan, sillä erilaisten nauhojen markkinoille tulon myötä se on tehokas ja nopea menetelmä. Lisäksi erilaisten nauhojen testaaminen on muuttunut helpoksi ja edulliseksi, sillä niiden hankintakustan-nus on minimaalinen vastaavan kiven hankintaan.

Tiivistepintojen kiillotusAkselin kunnostusta ja korjausta teh-dään rullille, valsseille ja esim. pump-pujen ja moottorien akseleille. Säteisak-selitiivisteen vastinpinta vaatii hyvän pinnanlaadun, joka saavutetaan hionnal-la ja finishoinnilla. Laitteen avulla saa-

vutetaan nopeammin ja turvallisemmin parempi pinnanlaatu ja muototarkkuus kuin käsin nauhomalla.

Pintojen viimeistelyssä käytetään hienoja ns. finishointinauhoja. Niiden avulla voidaan kappale kiillottaa peili-pinnaksi, pinnankarheuteen Ra 0,05 tai jopa paremmaksi. Tämä on etu erityises-ti tiivistepintoja viimeisteltäessä. Tällöin käytetään hienoja finishointinauhoja (15 - 60 μ).

Toinen yleinen ja erittäin vaativa kohde ovat paperikoneiden telat. Niissä kymmenien neliömetrien kiillotukseen joudutaan käyttämään aikaa useita tunteja. Paperikoneen teloja voidaan hioa tehtaalla sata tuntia viikossa, ja finishointi tapahtuu hionnan loppuvai-heessa ja kestää muutaman tunnin eli menetelmää käytetään satoja tunteja vuodessa lähes jokaisella hiomakoneella.

Vertailuna voidaan kertoa, että esi-merkiksi autonmoottorin kampiakselin kaulojen kiillotukseen käytetään muu-tama sekunti, jos se viimeistellään tällä

TYÖTURVALLISUUS

Mikko IlolaToimitusjohtaja

Wintech Oy mikko.ilola@wintech.fi

TYÖTURVALLISUUTTA KUNNOSSAPIDON HIONTATÖIHINKunnossapidon huolto- ja korjauskoneistuksissa käytetään satunnaisesti, mutta yleisesti käsin hiontaa sorvilla laakeri- ja tiivistekaulojen viimeistelyyn. Nyt on kehitetty kevyt ja helppokäyttöinen hiontalaite, joka poistaa käsinhiontatarpeen.

Hiontalaite painaa alle kymmenen kiloa ja se on helppo asentaa.

Kaikki työtapaturmat ovat vältettävissä.

KORJAUSTEKNIIKAT

menettelyllä. Niinpä pienikin yhden telan viimeistelyn nopeutuminen säästää jopa satoja työtunteja vuo-dessa.

Nopea asennus ja käyttöHiontalaitteen paino on alle 10 kiloa, ja on helppo käsin asentaa. Käyt-töönoton helppous madaltaa käyt-tökynnystä. Asennus suoritetaan neliteränpitimeen tai pikavaihtopi-timeen kuten muutkin sorvaustyö-kalut. Normaalisti aikaa kuluu alle minuutti.

Myös nauhan vaihto on tehtävis-sä muutamassa minuutissa. Sorvi ja hiomanauhan siirto käynnistetään, ja laite ajetaan hiottavaan kappa-leeseen kiinni samalla tavoin kuin sorvin terä ja kappale hiotaan kelkan omalla syötöllä. Nauhaa laitteeseen mahtuu monta metriä ja sillä voi siis ajaa jopa tunteja. Päätyöstöliikkeen

tekee sorvi ja pyörivä kappale ja nau-han nopeus on vain 2-10 senttimet-riä minuutissa.

Laite toimii sekä nauhahion-talaitteena että kiillotuslaitteena erityisesti manuaalisorveilla. Näin sen käyttökohteet kattavat yksittäis-ten uusien akseleiden valmistuksen ilman hiomakoneen tarvetta ja ak-selin tai venttiilien kunnostuksen. Myös pienemmät telat ja valssit voi-daan kiillottaa sorvissa ilman, että niitä tarvitsee siirtää hiomakoneelle tai lähettää alihankintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että LatheFin laitteella voidaan tur-vallisesti tehdä sorvilla kunnossa-pidon hionta- ja kiillotustyöt, jotka nykyään tehdään käsin nauhomalla. Sillä voidaan myös tehdä tietyin rajoituksin uustuotannossa pyöräh-dyskappaleiden hionnat ilman siir-toa hiomakoneelle tai alihankintaan lähettämistä.

Hiontalaite lisää turvallisuutta ”YARAN Uudenkaupungin tehtaalle hankit-tiin hiontalaite korvaamaan työmenetelmä, jonka olimme todenneet turvallisuusriskiksi. Meillä sattui tapaturma kyseistä työmenetel-mää käyttäessä. Vaaratilanteen eliminoimi-seksi lähdimme selvittämään, löytyykö laittei-ta, joilla työvaihe voidaan suorittaa turvalli-sesti. Hiontalaitetta käytetään sorvissa koneis-tettavan kappaleen hiontaan ja muuhun vii-meistelyyn. Kokemuksemme mukaan se lisää turvallisuutta merkittävästi, sillä aiemmin hio-manauhaa käytettiin käsivaraisesti kiillotetta-van akselin ympärillä. Tällä laitteella voimme nyt suorittaa vastaavan työvaiheen. Tulemme jatkossa toimimaan yhteistyössä valmistajan kanssa. Laitetta kehitetään kokemustemme pohjalta. Se varmistaa, että saamme parhaan mahdollisen hyödyn laitteesta.”Mika Hellsten, kunnossapitotyönjohtaja, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki.

Varaa ilmoitustilasi: Anna Paananen, p. 045 159 7550anna.paananen@omnipress.fi

promaint

ProMaint 5/2014 ilmestyy 22.10. aineistopäivä 6.10.

www.insta.fi

KOKONAIS-

TOIMITUKSETSUUNNITTELU

KESKUS-

VALMISTUS

ASENNUS

KUNNOSSAPITO

AUTOMAATION

KOKONAISPALVELU

TOIMINTATAPOJA ON kehitettävä, mutta muu-tokset on tehtävä perustellusti, muistuttaa Neste Oil Oy:n käyttövarmuusteknikko Mika Römpötti.

– On tehtävä oikeat asiat oikeilla tavoilla. Ongelmat on tehty poistettaviksi. Motivointi on pidettävä mukana koko ajan, alallamme on tärkeää järjestelmällisyys ja riittävän tar-kan tiedon tuottaminen.

Työturvallisuus toimii Römpötin mukaan hyvin jatkuvan parantamisen mallina. Koko Kilpilahden alueella on ollut jo vuosia laaja, kaikkien alueella toimivien yritysten ja pal-velun tarjoajien yhteinen turvallisuuskon-septi. Siinä on jatkuva seuranta, joka ohjaa toimintatapojen kehittämistä ja koulutusta varmistamaan parhaat toimintatavat. Ai-heesta oli oma artikkeli vuosi sitten Pro-maintin numerossa 6/2013, jossa todettiin, että turvallisuus, laatu ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä.

Konsernin kaikilla tuotantolaitoksilla meneillään oleva käyttövarmuusprojekti ohjaa jatkuvaan parantamiseen. Toiminta-tapoja muuttamalla saadaan uudet mittarit,

jotka tukevat ennakoivia menettelytapoja. Esimerkkeinä Römpötti mainitsi voiteluoh-jelmien uudelleen määrittelyn ja kenttäkier-rosten käyttäjäkunnossapidon kehittämisen.

Uutena mittarointina hän otti esille löydetyt poikkeamat yksikkötasolla laite-tyypeittäin tai laitteiden kuukausittaisen tarkastuslukumäärän. Voiteluhuollon mit-tareita voivat olla esimerkiksi ajankäyttö ja kunnossapitokustannukset. Lausunto perus-tuu kokemukseen, joka työuran varrella on kertynyt voiteluhuollosta, sen kehittämisestä ja tärkeiden prosessilaitteiden pitkäaikaises-ta, vuosia kestävästä seurannasta.

Hyvä yhteistyö on kaiken perustaMatematiikkaa uhmaava kaava 1+1=3 pätee myös kunnossapitoon.

– Prosessiteollisuuden tuotantolaitoksilla tarvitaan yhteistyötä tiedon tuottamisessa, jalostamisessa ja analysoinnissa. Oma teke-minen vaikuttaa muiden onnistumiseen. On kuitenkin muistettava, että menestyvä tiimi tarvitsee hyvän ohjauksen ja johdon, Röm-pötti muistuttaa.

Ongelmat on tehty

poistettaviksiNeste Oil Oy:n käyttövarmuusteknikko Mika Römpötti on monessa mukana.

Nyt hänen päätehtävänsä on kaikki konsernin tuotantolaitokset kattava käyttövarmuusprojekti, jonka lopputulokset ohjaavat jatkoa.

Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

36 promaint 4/2014

ALAN VAIKUTTAJA

4/2014 promaint 37

Mika Römpötti aloitti Neste Oil Oy:n Porvoon tuotantolaitoksen voimalaitoksella vuonna 1996.

”Motivointi on pidettävä mukana koko ajan.”

Käyttövarmuus- projektissa laaditaan kriittisyys- luokittelu kaikkien prosessi- yksikköjen päälaitteille. Porvoon tuotanto-laitoksella on tähän mennessä luokiteltu 3 400 päälaitetta.

Kulunut fraasi tehdään kuten ennenkin ei Römpötin mielestä ole paras tie eteenpäin.

– Muutosten on kuitenkin oltava perus-teltuja ja oikein johdettuja. Muutostarpeiden on perustuttava yhdessä hyväksyttyihin fak-toihin. Onnistumisen varmistaa hyvä tiimi-työ ja motivoitunut toteuttajaryhmä.

– Henkilöstön motivointi on tärkeää eri-tyisesti muutostilanteissa. Ellei siinä onnis-tuta, tuskin muutkaan asiat etenevät suunni-tellusti, hän muistuttaa.

Neste Oil Oy:llä on Naantalin ja Porvoon jalostamoiden lisäksi tällä vuosituhannella rakennetut Singaporen ja Rotterdamin tuo-tantolaitokset. Konsernin käyttövarmuus-projekti kattaa kaikki laitokset, itse asiassa ulkomailla sijaitsevien uusimpien osalta se on jo valmis. Porvoossa hanke valmistuu vuonna 2016 ja Naantali on aikataulutettu päättymään vuotta myöhemmin.

Konsernijohdon Maintenence Competence Center ohjaa käyttövarmuusprojektia ja lop-putulokset tulevat vaikuttamaan laitosten toimintatapoihin. Projektissa laaditaan kriit-tisyysluokittelu jokaisen prosessiyksikön kaikille päälaitteille.

Pelkästään Porvoon tuotantolaitoksella on 46 prosessiyksikköä, joista 24 on jo käyty läpi. Tähän mennessä siellä on jo luokiteltu 3400 päälaitetta. Käyttövarmuusprojektilla

on oma ohjausryhmä, jonka jäsenenä Mika Römpötti toimii. Hän aloitti työuransa vuon-na 1996 jalostamon voimalaitoksella laitos-miehenä.

Laitosmiehestä käyttövarmuuden asiantuntijaksiTyöuran alussa Nesteellä Mika Römpötti eri-koistui koneasennuksiin ja voiteluhuoltoon.

– Pyörivien laitteiden oikea voitelu on en-siarvoisen tärkeää, sillä viiden vuoden välein suoritettavien huoltoseisokkien ulkopuolella jokainen pysähtyminen on ongelma, joka saattaa aiheuttaa käyttöhäiriön tai tuotanto-katkoksen.

– Oikea-aikainen, oikein suoritettu ja oi-keaan voiteluaineeseen perustuva voitelu on perusta luotettavalle toiminnalle. On myös tärkeää, että jos jokin kolmesta yllä luetel-lusta on mennyt pieleen, ongelma havaitaan ajoissa ja vakava vikaantuminen ehditään estämään. Yksikkötason käyttöhäiriö saattaa heijastua koko tuotantolinjan toimintaan, joten taloudelliset vaikutukset ovat merkit-tävät.

– Nykyisessä tehtävässä käyttövarmuus-teknikkona monet linjaukset perustuvat siihen, että koko organisaation toiminta on järjestelmällistä ja sekä tehdyt havainnot että toimenpiteet dokumentoidaan selkeästi

38 promaint 4/2014

Mika RömpöttiNeste Oil Oyj Porvoon tuotantolaitos• Syntynyt vuonna 1972 Porvoossa• Asentaja, aloittanut Nesteellä vuonna 1996 • 2008 tekninen erikoisammattitutkinto• 2010 kunnossapidon työteknikko, Rastor-instituutti• Vuodesta 2010 konetarkastaja• Vuodesta 2013 käyttövarmuusteknikko• Naimaton• Harrastukset: jalkapallomatkailu, liikunta ja vaeltaminen

4/2014 promaint 39

ja riittävällä laajuudella. Toimintojen ja luo-tettavuuden kehittämisen on perustuttava faktoihin. Elinkaaren hallinta on tärkeää 24/7/365 käyvissä prosesseissa, joissa toi-mitaan viiden vuoden huoltoseisokkivälillä, toteaa Römpötti.

Vuoden 2015 huoltoseisokki onkin jo nyt merkittävä työllistäjä koko jalostamolle, sillä edellisen seisokin työmäärä oli suuruusluok-kaa miljoona työtuntia, ja ulkopuolisten pal-velutoimittajien osuus seisokissa nousi 2500 työntekijään.

Koulutusta ja osaamistason kartoitustaVuonna 2010 Römpötti sai uuden vastuuase-man konetarkastajana alueinaan voimalaitos, terminaalit ja säiliöalueet. Osaamistasoaan hän täydensi konsernin sisäisellä normaalin päivätyön rinnalla suoritetulla työteknikon kurssituksella. Lisäksi hän on osallistunut muun muassa Promaint ry:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin, aluksi kuulijana, mut-ta viime vuosina myös luennoijana jakaen kokemuksiaan esimerkiksi voiteluhuollon parhaista menettelyistä.

Kunnossapitoalalla meillä on Suomessa Römpötin mielestä parannettavaa. Alan teh-täväkenttä on laaja, joten yhtä selkeää keinoa pätevöitymiseen ei ole.

– Eniten kehitystä hidastaa moniosaami-sen puute, sillä yhden alueen hyvin osaavat tuudittautuvat omaan lokeroonsa. Täyden-tävää koulutusta tarvitaan monipuolisesti ja säännöllisesti.

Menossa oleviin kunnossapitoalan osaa-mistason sertifiointihankkeisiin hänellä on selkeä mielipide.

– Sertifiointi on erittäin tärkeää niille, jotka tarjoavat alan palveluja. Ne tulevat jat-kossa ohjaamaan päätöksentekoa palvelujen hankinnassa.

– Vastaavasti tuotantolaitoksilla on jat-kuva tarve osaamistason ja lisäkoulutustar-peiden kartoitukseen. Meneillään olevien hankkeiden avulla saamme jatkossa uusia apuvälineitä ammatilliseen kehittymiseen, täydentää Römpötti. Kommentissaan hän viittaa kansallisten kunnossapitoyhdistysten yhteishankkeeseen, jossa laaditaan kunnos-sapidon teknikkotasolle osaamiskartoitusta ja sertifiointia.

Suomen ja maailman taloustilanteeseen Mika Römpötti otti selkeän kannan.

– Taloustilanne kääntyy nousuun, jos tehdään enemmän ja laadukkaammin töitä. Kannattaa keskittyä siihen, että tärkeät asiat tehdään huolellisesti ajallaan ja oikein. Tässä asiassa käyttövarmuusasiantuntija on kiis-tatta oikeassa.

Luotettavuuden kehittämisen on perustuttava faktoihin.

40 promaint 4/2014

22. TOUKOKUUTA 2014 kello 15:02 Te-räspalvelukeskuksen tuotantolinjasta vastaava henkilö sekä Konecranesin huoltohenkilö saavat tekstiviestit puhe-limiinsa.

Kyseessä on hälytysviesti nosturilla tapahtuvasta ylikuormatilanteesta. Kello 15:07 kyseiset henkilöt saavat sähköpos-tiviestin työntekijältä. Siinä kerrotaan pyörösahan akselin vääntyneen pahasti ja irronneen moottorista. Henkilövahin-goilta onneksi säästyttiin.

– Tämä tarina on tosi ja hieno esi-merkki teollisesta internetistä käytän-nössä, vakuuttaa Konecranesin etäpalve-luista vastaava Sampsa Mattheiszen.

Mattheiszen on toiminut Konecran-esin etäpalveluiden parissa jo lähes puoli vuosikymmentä.

– Uusimmista toiminnallisuuksista saadaan nyt positiivisia käyttökokemuk-sia, summaa Mattheiszen ja viittaa vii-meisimpänä kehitettyyn reaaliaikaiseen hälytyspalveluun.

– Palvelu mahdollistaa nopeamman ja tarkemman reagoinnin turvallisuutta vaarantaviin ja nostolaitteiden elinikää kuormittaviin tekijöihin, kuten ylikuor-miin ja hätä-seis pysäytyksiin, Mattheis-zen jatkaa.

Käyttö laajenee nopeastiKonecranesin huoltokanta kattaa glo-baalisti lähes puoli miljoona laitetta. Näistä laitteista useampi tuhat kommu-nikoi päivittäin etäyhteyden välityksellä. Määrä kasvaa muutamalla sadalla yh-teydellä kuukausittain. Kasvuvauhti on ollut kiihtyvää ja asiakkaiden vaatimuk-set ovat yhä useammin etäpalveluiden tarjoamia hyötyjä sisältäviä.

– Kevyet teollisuusnosturit, raskaat teollisuusnosturit, trukit sekä viimei-simpänä satamissa operoivat konttinos-turit ovat suurelta osin TRUCONNECT® Etävalvonta ja Raportointi -palvelun piirissä. Osa tuhansien yhteyksien pääs-sä olevista laitteista on muiden kuin Konecranesin valmistamia. Tekninen dynaamisuus on erittäin tärkeää tulevai-suutta ajatellen, toteaa Mattheiszen.

Konecranesilla on käynnissä 1 KC hanke, jossa käyttöönotetaan huollon globaalia järjestelmää.

– Erilaista informaatiota yhdistetään etävalvonnan kanssa ja toimenpiteet, aikataulut sekä tavoitteet tarjotaan nä-kyville käyttöliittymän välityksellä, ker-too Konecranesin tuotepäällikkö Ilkka Blomqvist ja jatkaa.

– Yhdistelemällä tietoa esimerkiksi

Etävalvonta varmistaa

toimintakunnonTärkeiden laitteiden jatkuva seuranta on kasvavaa palveluliiketoimintaa. Konecranesin valvonnassa oleva laitekanta kasvaa sadoilla kuukausittain.

Käytössä on esineiden internet, englanniksi Internet of Things (IoT).Teksti Martti Hakonen

ALIHANKINTA KUNNONVALVONTAINTERNET THINGS

4/2014 promaint 414/4/202001414144444444 prprprprprpprprprprprrrprprprppprprpprprprppp ooomomomoooo aiaa nt 4444444444444411111111111111111111111111111111t

Asiakkaalla on pääsy kaikkeen oleelliseen

dataan reaaliaikaisesti suoraan älypuhelimella.

huollosta sekä etävalvonnan kautta saa-tavasta todellisesta käytöstä mahdollis-tetaan uuden tiedon syntyminen. Tämä johtaa myös uusiin johtopäätöksiin ja tehokkuuden paranemiseen.

Uusia mahdollisuuksia kehittää– Asiakkaalla on pääsy kaikkeen oleel-liseen dataan reaaliaikaisesti suoraan älypuhelimella tai millä tahansa muulla päätelaitteella. Eri lähteis-tä tuleva, saumattomasti yhteen sulautettu ja yksin-kertaiseksi visualisoitu data avaa sekä asiakkaalle että Konecranesille täysin uu-denlaisen mahdollisuuden tehdä liiketoimintaa. Tule-vaisuudessa asiakkaan ha-vaitessa ongelman tai poik-keaman esimerkiksi hänelle tärkeän tuotantolaitteen toiminnassa hän saa helposti ja nopeasti laitteen tie-dot suoraan älypuhelimeensa laitteeseen asennettua QR-koodia tai vastaavaa tek-nologiaa hyödyntäen, Blomqvist kertoo ja tarkentaa.

– Laiteinformaatio, kattava huolto- ja

etävalvontahistoria sekä näihin perustu-vat toimenpidesuositukset ovat saman tien käytettävissä ja näin pystytään optimoimaan asiakkaan päätöksenteko hyvin suoraviivaiseksi ja nopeaksi.

Asiakkaiden hyödyt keskittyvät sääs-tettyyn aikaan keskitetyn tietokanavan kautta sekä erilaisten informaatioiden yhdistämisestä syntyvään uuteen tie-toon ja johtopäätöksiin.

– Parhaimmillaan jär-jestelmä jopa tukee asiak-kaiden omia toiminnanoh-jausjärjestelmiä, summaa Blomqvist.

Sekä laitevalmistus- et-tä huoltoliiketoiminta on teollisen internetin avulla löytänyt tiensä murrosvai-heeseen. Tulevaisuudessa vahvimmilla ovat toimijat,

jotka kykenevät vastaamaan trendeihin ja muuttuviin vaatimuksiin säilyttämällä fundamentaalisen liiketoimintansa kan-nattavuuden.

– Either you’re in…or you’re OUT!, ki-teyttää Mattheiszen ja molemmat nuo-ret miehet pärähtävät nauramaan.

Tekninen dynaamisuus

on erittäin tärkeää.

Hälytystiedot saadaan haluttaessa suoraan älypuhelimeen.

SLO Oy, Ritakuja 2, 01740 Vantaa, puh. 010 283 11, slo.fi

SIEMENS: SIMATIC S7 -logiikat ja operointipaneelitWIKA: Paineen- ja lämpötilanmittauslaitteet

SMC: Pneumatiikan ohjauslaitteet

Varmista tuotteiden oikeat valinnat ja

kustannustehokkaat toimitukset.

Paras ratkaisu automaation ja pneumatiikanhankintaan

SISISSS EMEEE ENEEE S: SIMATIC S7 -logiikat ja operointipaneelitWIWWWW KA: Paineen- ja lämpötilanmittauslaitteet

SMC: Pneumatiikan ohjauslaitteet

44 promaint 4/2014

ENERGIANSÄÄSTÖ

USEASSA TUOTANTOLAITOKSESSA hel-pot energiansäästötoimet on jo tehty ja vuorossa on itse tuotantoprosessin ener-giatehokkuuden kehittäminen. Jos ener-giatehokkuuden mittaus- ja seurantajär-jestelmä kehitetään tarvelähtöisesti, on mahdollista saada työkalu, jonka avulla myös valmistusprosessin energiatehok-kuuteen päästään pureutumaan.

Lähtökohtana ovat kohteen ja käyttä-jien tarpeet. Ennen kuin itse teknistä jär-jestelmää lähdetään suunnittelemaan, ainakin seuraavat asiakokonaisuudet tulee käydä läpi yhteistyössä tuotantolai-toksen yhdyshenkilön kanssa:

1. Kohteen erityispiirteet (erityisesti tuotannon reunaehdot ja lopputuotteen vaatimukset)

2. Käyttäjäryhmät ja käyttötilanteet3. Tuotettavan informaation jalosta-

minen ja esittäminen4. Tiedonsiirto5. MittauksetRatkaisevan tärkeää on, että energia-

tehokkuuden mittaus- ja seurantatyöka-

lu tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa. Sen tulee siis olla helposti käytettävissä ja visuaalisesti ymmärrettävä.

Tarve määrittää järjestelmän ominaisuudet ja vaatimuksetKun energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmää lähdetään raken-tamaan tai kehittämään, ensimmäisenä

vaiheena on ymmärtää riittävän hyvin kohteen erityisvaatimukset. Käytän-nössä kohteissa, joissa on tuotantoa, täytyy sen ominaispiirteet hahmottaa varsin syvällisesti, jotta kehitettävä kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin päivittäistä toimintaa. Esimerkik-si jatkuvatoiminen valmistusprosessi vaatii erilaisia raportointityökaluja kuin panostoiminen. Toisaalta valmistettava tuote voi määrittää hyvin spesifisiä vaa-timuksia seurannalle ja tarkasteltaville tunnusluvuille.

Toinen ensimmäisessä vaiheessa sel-vitettävä asia on kehitettävän sovelluk-sen käyttäjäryhmät. Niitä voi yrityksestä riippuen olla useita, mutta tyypillisesti niitä löytyy ainakin kolme, joista jokai-nen tarvitsee informaatiota hieman eri muodossa.

1. Operaattorit ja kunnossapito2. Tuotannon johto3. Tehtaanjohto ja konsernitoiminnot4. (Loppukäyttäjä)Operaattorit ja kunnossapitotyönte-

Tuotannon energiakulut

kuriinSäästöjen metsästyksen pääpaino on useilla laitoksilla siirtynyt tuotantoprosessin energiatehokkuuden kehittämiseen. Tämä vaatii syvällistä tietoa tuotantoparametreista. Tarvelähtöisellä energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmällä on mahdollista saavuttaa tuloksia.

Jussi Jääskeläinenprojektipäällikkö,

Motiva Services Oy, jussi.jaaskelainen@

motiva.fi

Teemu Turunenprojektipäällikkö,

Motiva Services Oy, teemu.turunen@

motiva.fi

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

4/2014 promaint 45

kijät tarvitsevat informaation nopeasti hahmotettavassa muodossa, jolloin energiatehokkuuden tunnuslukujen täy-tyy olla hyvin konkreettisia. Tyypillistä on, että reaaliaikainen seuranta (moni-torointi) korostuu.

Tuotannosta vastaavien henkilöiden täytyy hyödyntää sekä reaaliaikaista tietoa että historiatietoa (raportointia). Tunnusluvut ovat edelleen varsin konk-reettisia, mutta tällä tasolla on tarve hah-mottaa myös kokonaisuuksia.

Tehtaan- ja konserninjohdon tasolla historiatiedon hyödyntäminen korostuu, samalla kun seurattavat tunnusluvut ovat hyvinkin kokonaisvaltaisia.

Usein käyttäjäryhmistä unohdetaan loppukäyttäjä, joka saattaa myös tarvita kulutustietoa. Oli kyseessä paperia osta-van yrityksen edustaja tai puurohiutale-pakettia valitseva kuluttaja, molemmat voivat haluta tietää, paljonko hänen ostamansa tuotteen valmistuksessa on syntynyt hiilidioksidipäästöjä. Myös tä-mä näkökulma on ainakin tiedostettava järjestelmää kehitettäessä.

Kolmas selvitettävä kokonaisuus on erilaiset käyttötilanteet informaatiolle. Käytännössä tilanteet voidaan jakaa määrävälein tapahtuviin ja satunnaisesti tapahtuviin käyttötilanteisiin. Esimerkki määrävälein tapahtuvasta käyttötilan-teesta on tuotannon aamupalaveri ja satunnainen käyttötilanne voi olla kehi-tysprojektin energiatehokkuustarkaste-lut tai energian käytön äkilliset muutos-tilanteet (Kuva 1).

Järjestelmän käyttöliittymän täytyy tukea eri käyttötilanteita. Tärkeää on, et-tä määrävälein tapahtuvat toiminnot on automatisoitu mahdollisimman pitkälle ja käyttöliittymä on havainnollinen sekä helposti käytettävä.

Informaation jalostaminen eri työkaluillaEnergiatehokkuuden seurannan käyt-töliittymät voidaan karkeasti jakaa kol-meen ryhmään:

1. Hajautettu mittausinformaatio, esi-merkiksi paikallismittaukset

2. Keskitetyn reaaliaikaisen monito-

Vuorossa on itse tuotan-toprosessin energiatehok-kuuden kehittäminen.

Taulukko 1. Esimerkkejä energiatehokkuuden tunnusluvuista.

TunnuslukuEnergiakustannusOminaiskulutus Sähkövirta / virta%VedenkulutusLauhteenpalautusLämmön talteenoton hyötysuhdeLauhduttimien tehoReduktioventtiilien avaumaProsessi/kiinteistön lämpötilaKäyntiaika Lauhteen tai jäteveden lämpötilaPaine-ero sihdin tai lämmön talteenoton yliHöyrynpaineen alennus prosessissa

Yksikkö€/d, Rub/t,..kWh/t, t/t GJ/m3A / %m3/t%%kW%C°h/dC°PakPa

roinnin sovellukset3. Raportointi- ja analyysisovelluksetPaikallismittauksiin nojautuva seu-

ranta soveltuu vain pieniin kohteisiin. Sekin tarvitsee tuekseen ainakin kevyes-ti toteutettua raportointia.

Mitä suuremmaksi kohteen koko-luokka kasvaa, sitä merkittävämpi on keskitetty reaaliaikainen seuranta. Sen merkittävin ominaisuus on havainnol-lisuus.

Tyypillisesti seurannassa on satoja, ellei tuhansia mittauksia, jolloin on olennaista, että merkittävimmät suu-reet nousevat sieltä esille helposti ja konkreettisesti. Energiatehokkuuden seurannan kannalta tämä tarkoittaa sil-mille pomppaavien esittämisobjektien käyttöä, esimerkkinä erilaiset liikenne-valonäkymät (Kuva 2.).

Myös trendimuotoinen näkymä voi

oikein käytettynä olla hyvinkin käyttö-kelpoinen esitystapa, jota voidaan hyö-dyntää hitaasti tapahtuvien muutoksien seurannassa. Konkreettinen esimerkki on lämmönvaihtimen lämmönsiirto-tehokkuuden seuranta. Hiljalleen hei-kentyvä lämmönsiirto indikoi siirtimen likaantumista tai muuta kulumista.

Vastaavasti raportoinnin työkalut voi-daan jakaa karkeasti neljään ryhmään:

1. Määrämuotoiset raportit2. Muokattavat aikaperusteiset ra-

portit3. Muokattavat tapahtumaperusteiset

raportit4. Raporttien ja analyysityökalujen

yhdistelmätMäärämuotoisista raporteista esi-

merkkinä on edellä mainittu aamupa-laveriraportti, johon on koottu sovitut suureet ja näkymät. Vastaavasti aika-

Kuva 1. Energiatehokkuustiedon käyttötilanteita.

TUOTANNON AAMU PALAVERI

ASIAKAS-KYSYMYS

KEHITYS-PROJEKTIT

INVESTOINNIN KANNATTAVUUS LASKENTA

JOHDON VIIKKO PALAVERI

LAITTEEN KUNNOSSAPITO

YMPÄRISTÖ-RAPORTOINTI

MUUTOKSET ENERGIAN-KULUTUKSESSA

46 promaint 4/2014

perusteinen raportointi on yleisimmin käytetty raportoinnin muoto.

Tapahtumaperusteisia raportteja voidaan puolestaan tuottaa jonkin mää-rätyn tapahtuman suhteen. Niitä voivat olla esimerkiksi tuotantolaji, eränumero, raaka-aine jae ja tuotantoaika. Tapah-tumaperusteinen raportointi onkin ehdoton edellytys tuotannon energiate-hokkuuden suunnitelmallisessa kehittä-misessä.

Raportoinnin kehittynein muoto on datan analysointiin perustuva raportoin-ti. Tämä analysointi voi olla manuaalista (käyttäjän tekemää) tai automaattista, jolloin valituilla ehdoilla tuotetaan raportti jostakin aikavälistä tai tapahtu-masta. Tyypillisesti tämä raportointi so-veltuu energiaintensiivisten kohteiden seurantaan.

Tiedonsiirron vaatimuksetJotta mittausdata saadaan eri sovellus-ten käyttöön, on tarkasteltava kohteen tiedonsiirtomahdollisuuksia. Suurissa tuotantolaitoksissa on tyypillisesti olemassa ainakin jonkinlainen tehdas-verkko ja tietokanta, jolloin datan siirtä-minen olemassa oleviin sovelluksiin ja mahdollisesti kehitettäviin sovelluksiin on helppoa.

Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että usein joudutaan ainakin osa tiedon-siirrosta toteuttamaan hajautetusti. Tä-mä ei aiheuta ongelmia, sillä hajautettuja

I/O- ratkaisuja on riittävästi saatavilla, mutta merkittäviä kuluja se voi aiheut-taa. Jos siirtomatkat ovat pitkiä, voidaan joutua turvautumaan erilaisiin väylärat-kaisuihin tai valokuituun (Kuva 3).

Ainakin seuraavat kokonaisuudet on huomioitava, kun hajautetun tiedonsiir-ron kustannuksia lasketaan:

• Laitekustannukseto Hajautetut logiikato Kenttäkoteloto Väylämuuntimeto Tarvittavat mittakortito Sähkönsyöttö logiikoille ja mitta-

laitteilleo Tiedonsiirto- ja väyläkaapelit• Työkustannukseto Infrastruktuurin suunnitteluo Kaapelointio Kytkentätyöo Järjestelmien konfigurointi ja käyt-

töönottoJoissain tapauksissa voidaan hyödyn-

tää myös langatonta tiedonsiirtoa. Täl-löin tulee varmistaa, että signaalin laatu ja kantavuudet ovat riittäviä. Haasteita aiheuttavat betonirakenteet ja eristetyt seinät, jotka voivat vaimentaa signaalia merkittävästi. Erilaisilla toistinratkai-suilla on mahdollista pienentää ongel-maa, mutta tällöin voidaan menettää langattomalla tiedonsiirrolla saavutetta-va kustannusetu.

Yhteenvetona tiedonsiirrosta voidaan todeta, että toimiva ja luotettava tiedon-siirto on toteutettavissa, mutta tähän

vaiheeseen on hyvä varata aikaa sekä asiantunteva henkilöresurssi.

Energiatehokkuusmittaus ei välttämättä ole kulutusmittausHyvin usein energiatehokkuusmittaus mielletään kulutusmittaukseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä hyvin moni muukin mittaussignaali voi oikein käytettynä toimia energiatehokkuuden indikaattorina (Taulukko 1).

Hyvä lähtökohta on käydä läpi ole-massa olevat mittaukset ja tarkastella, millaista mittausinformaatiota on jo saatavissa. Esimerkiksi prosessin kor-vausilman lämpötilataso voi toimia hyvinkin halpana energiatehokkuuden indikaattorina, kun sen energiatehokas toiminta-alue tunnetaan. Toisaalta ole-massa olevia mittaussuureita voidaan jalostaa ottamalla seurantaan esimerkik-

Kuva 2. Esimerkki reaaliaikaisesta seurantasovelluksesta.

Kuva 3. Esimerkki hajautettujen pumppaamoiden tiedonsiirrosta.

LOGIIKKA-YKSIKKÖ, 230 V

LOGIIKKAMITTAKORTTIVÄYLÄMUUNNIN

JAMAK

JAMAK

ETHER

NET

VALVOMO-OHJELMISTO

PUMPPAAMO 1TEHO / VIRTAUS

PUMPPAAMO 1TEHO / VIRTAUS

OPTIN

EN K

UITU

si tuotantomäärät, raaka-ainevirtaamat, ulkolämpötila, jne.

Jos todetaan, että olemassa olevat mittaukset eivät ole riittäviä, on varau-duttava uusien hankintaan. Hankittavat mittarit on kuitenkin priorisoitava, sillä harvoin kaikkia haluttuja mittauksia voi-daan hankkia.

Tässä yhteydessä on myös tarkastel-tava, millaisella menetelmällä mittaus kannattaa suorittaa ja mihin kohtaan mittarin voi ja kannattaa fyysisesti si-joittaa. Tyypillisesti virtausmittaukset kannattaa pyrkiä sijoittamaan lämmön-vaihtimen toisiopuolelle, jolloin niiden lämpötilavaatimukset ovat alhaisemmat ja mitattava aine on nestemuodossa.

Vastaavasti sähkömittauksissa täytyy tarkastella, riittääkö virran mittaaminen yhdestä vaiheesta vai täytyykö mitta-uskohteeseen sijoittaa tehomittaus. Sähkötehon mittaukseen on erilaisia ratkaisuja, mikä näkyy myös niiden omi-naisuuksissa ja tätä kautta myös hankin-takustannuksessa. Monessa tapauksessa perusmittari väyläliitynnällä on riittävä energiatehokkuustarkasteluihin.

Kun tarkastellaan informaatiota ja-lostavia mittauksia (esimerkiksi lämpö-tila, paine ja kosteus), hankintavaiheessa on huomioitava niiden soveltuvuus pro-sessiin ja tarvittavat kunnossapitotoi-menpiteet. Esimerkiksi vanerin kuivaus-linjan kosteusmittauksen täytyy kestää hyvin vaativia olosuhteita johtuen puun uuteaineista, pölystä ja nopeista kosteus-vaihteluista. Vastaavasti höyry- ja lauh-deverkon painemittausten valinnassa ja sijoittelussa on teknisillä ratkaisuilla py-rittävä välttämään mittarille kohdistuvat paineiskut.

Mittareiden hankinnassa on hyvä pi-tää mielessä seuraavat periaatteet:

• Priorisoi hankittavat mittaukset• Valitse kohteeseen sopiva

mitta laitetyyppi• Suunnittele mittauksien sijoitus-

paikka huolella• Huomioi asennuksessa mittalaitteen

vaatimukset (esimerkiksi lämpötilakes-tot, rauhoitusetäisyydet, kunnossapito)

• Muista virittää ja kalibroida mitta-ukset

• Ota mittaukset osaksi ennakkohuol-tosuunnitelmaa

Toimiva energiatehokkuuden mit-taus- ja seurantajärjestelmä kattaa kohteen kokonaiskulutuksen sekä energiankäytön kannalta tärkeimmät osakokonaisuudet, kuten esimerkiksi tuotantoprosessit, tehdaspalvelujärjes-telmät ja kiinteistöt. Tuotantolaitoksen energiatehokkuuden tila tulee selvitä nopealla silmäyksellä, jotta sillä saavu-tetaan säästöihin ohjaavaa toimintaa. Mittaus- ja seurantajärjestelmä pystyy harvoin varmistamaan energiaa säästä-vän toimenpiteen – lopullisen säästön toteuttaa kuitenkin ainoastaan laittei-den käyttäjä.

Energiatehokkuuden mittaus- ja seurantatyökalu tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa.

www.vaisala.fi/HMT330 myynti@vaisala.com09 8949 3000

Vaativien olosuhteiden kosteusmittaukset kannattaa tehdä mittalaitteella, johon voit todella luottaa. Vaisala HUMICAP® kosteus- ja lämpötila- lähetinsarja HMT330 on tinkimätön mittalaite, joka toimii ääriolosuhteissakin moitteettomasti useita vuosia.

• lähes 80 000 laitetta asennettuna ympäri maailmaa• 10 vuoden takuu, mikäli kalibroidaan vuosittain• runsaasti vaihtoehtoja ja lisäoptioita • suunniteltu kestämään ääriolosuhteita• asiantuntevaa palvelua ja asiakastukea

Omat asiakkaasi valitsevat parasta. Miksi itse tyytyisit vähempään?

Kun mittausten virheettömyys on välttämätöntä

48 promaint 4/2014

KELLO OLI kolme aamulla – lunta pyrytti sakeasti. Aliurakoitsija yrittäjä istahti aura-auton rattiin ja lähti tyypilliselle kierrokselleen. Hän kaivoi taskustaan Nokian huippumodernin 6630 mallin – älypuhelimen, jossa oli peräti 2,1 tuu-man värinäyttö. Seuraavaksi hän käyn-nisti erillisen GPS:n, joka otti uudella Bluetooth-teknologialla yhteyden puhe-limeen. Luurissa hänellä oli pääurakoit-sijan hänelle saatesanoilla – tätä on sitten pakko käyttää teiden talvihoidon kunnos-sapidossa – toimittama ohjelmisto.

Hetki sitten herännyt aliurakoitsija siristeli väsyneitä silmiään ja aloitti pakkasen jähmettämillä sormillaan ohjelmiston käytön. Peukalolla painoi helposti neljää nappia yhtä aikaa, mutta yrittäjän periaatteisiin kuului että hom-mat piti tehdä kunnolla. Hän onnistui valitsemaan toimenpiteen Auraus ja pai-noi sen päälle.

Yrittäjä katsoi GPS:ää ja huomasi sen olevan pimeänä. Eipä sitä tietenkään edellinen kuski ollut muistanut ladata. Hän tökkäsi laturinpiuhan kiinni, ja pai-noi laitteen päälle. Meni minuutti ja yh-teys puhelimen ja GPS:n laitteen välillä oli muodostettu. Valitettavasti lumipyry oli sakea, joten saattoi kestää pitkään, ennen kuin paikka löytyy.

Samassa puhelin alkoi piristä. Laitteet oli kalliita, joten yrittäjä ei ollut halun-nut ostaa erillistä puhelinta ja kallista dataliittymää ohjelmistoa varten. Niinpä yrittäjä painoi vihreää luuria ja vastasi, kun soittajakin sattui olemaan alueura-kan päällikkö.

Toinen yrittäjä oli kuulemma sairas-tunut, joten pitäisi tehdä tuplavuoro. Hän muisti että puhelua ei kannattanut

lopettaa punaisesta luurista – se saattaa sammuttaa ohjelmiston. Parempi oli odotella, että puhelu lopetetaan toisesta päästä. Yrittäjä katsoi puhelinta ja sitä millin kokoista ikonia – se oli sininen. Nyt pääsi aloittamaan päivän työt. Yllä kerrottu tapahtui vuotta 2004.

Sitten tuli raakile ja valmistakinVuonna 2007 muuan Steve Jobs Applen-sa kanssa lanseerasi iPadin.

– Kymmenen tuuman kosketusnäy-töltä olisi aika helppo painaa Auraus päälle, sanoin kaverille tuotekehityslab-rassa.

– No periaatteessa kyllä, mutta ei tuo oikein muuten vielä sovellu, vastasi kaveri.

– Ei siihen saa GPS:ää kiinni, se mak-saa ihan hemmetisti, ja oman softan tekeminen Applen laitteeseen ei onnistu siten, että sen saa luotettavaksi. Todet-tiin että aika ei ole vielä kypsä.

Tehdäänpä hyppy nykypäivään. Meil-lä on kolme pääasiallista käyttöjärjes-

telmää: Android, Windows, Apple iOS. Meillä on puhelimia ja tabletteja, joita saa alle satasella. Meillä on näytöt, jotka ovat puhelimissakin vähintään 4 tuumaa ja tableteissa vähintään 7 tuumaa. Lisäk-si meillä on alle kympin kuussa maksavia liittymiä, joilla voi siirtää dataa nopeasti ja lähes rajattomasti. Laitteissa on avus-tettu GPS- ja WLAN-paikannus.

Viisi- ja kuusitason IP-luokituksia täyttäviä laitteita löytyy myös, eli on vesi- ja pölytiiveyttä. Pyramidin huipul-le on saatavilla teollisuuden käyttöön erityisesti suunnitellut vankkatekoiset rugged-laitteet, jotka täyttävät ATEX-laitevaatimukset. Miksi laitteita on niin paljon? No tietenkin se vuoksi, koska kaikki niitä käyttävät. Niitä käytetään kotona sohvalla, töissä palaverissa – ny-kyään ei edes pilkkireissulle voi lähteä ilman älylaitetta. Siitä on hyvä seurata maailman tapahtumia ja tarkistaa vaikka kalojen alamitat.

Voidaan siis sanoa, että aika on todel-lakin kypsä. Laitteista tai käyttäjistä se ei enää ole kiinni. Ammattikäytöstä puhut-taessa on kuitenkin muitakin muuttujia.

Kymmenen vuoden takaisella tarinan yrittäjällä on nyt iso firma ja kymmeniä kuskeja. Hän tietää, että harva on yhtä perusteellinen ja kärsivällinen kuin hän itse. Tiedossa on myös, että ratkaisujen pitää olla helppokäyttöisiä ja tehostaa eikä haitata varsinaista työn tekemistä. Asiakkaita on tullut lisää, ja vaatimukset ovat kovat. Joka asiakkaalla on omat pro-sessit ja ohjeistukset, joihin pitää pystyä vastaamaan.

Haastetta lisäävät työturvallisuus-säännökset. Yrittäjä haluaa edelleen kasvaa ja kehittyä. Hän tietää, että

ALIHANKINTA

Janne Räsänen CEO, Safeobject Oy,

janne@ safeobject.com

Sami Varpenius COO, Safeobject Oy,

sami@ safeobject.com

Mistä kaikki alkoi, ja mihin se johti? Älylaitteet ja ohjelmistot on kehitetty toimimaan ammattilaisen työkaluna. Ne auttavat myös työturvallisuuteen liittyvissä haasteissa.

Tabletti tueksi bisnekseen

TURVALLISUUS

s

4/2014 promaint 49

asiakaspalvelu on kaikki kaikessa – sen parantaminen on hänelle ovi menestyk-seen. Tarvitaan vielä avain, ja se avain ei nykypäivänä ole tehdä pikkusen parem-paa jälkeä kuin kilpailija. Avain on tek-nologia ja sen avulla asiakkaalle saatava data ja tieto.

Avaimen sorvaamista myös nettiyhteyksien ulkopuolelle Kun kaverikaan ei ole enää pitkään aikaan inttänyt vastaan, tuotekehitys-labrassa on analysoitu, suunniteltu ja kehitetty. Valintoja pitää tehdä, ja käyttöjärjestelmäpuolella Android, Win-dows, Apple iOS ovat ne, joiden päälle kannattaa ohjelmistoja tehdä. Kun teh-dään ammattikäyttöön ohjelmistoa, pi-tää päästä lähemmäs käyttöjärjestelmän ydintä, jotta sinne saadaan tehtyä asioita, jotka ovat ammattikäytössä tarpeellisia – usein jopa pakollisia.

Siitä muodostuu järjestys: Android, Windows, Apple iOS. Tuossa järjestyk-sessä kolmannen osapuolen kehittäjä pääsee parhaiten kiinni asioihin, joilla voidaan tehdä kovaan käyttöön soveltu-va ohjelmisto. Kaksi parasta, Android ja

Windows ovat tuossa vertailussa lähellä tosiaan. Ne pistää lopulliseen järjestyk-seen laitekanta, saatavuus ja hinta. Siinä Android on ylivoimainen ykkönen – markkinaosuus on luokkaa 85 prosenttia älypuhelimissa ja 70 tableteissa, ero on huikea muihin.

Tässä vaiheessa lukija saattaa miettiä, että laitteissahan on Internet ja selain-pohjainen ratkaisu toimisi kaikissa. Näinhän se on, mutta entä jos netti ei toimi? Pilkillä jää se kalan alamitta tarkistamatta. Ammattikäytössä jää epä-selväksi, mitä on tehty, kenelle on tehty, kuinka kauan on mennyt. Faktaa on, että jopa nykyään ilman natiivia, käyt-töjärjestelmään puukotettua sovellusta tiedonkeruu on liian epävarmaa.

Liikkuvan kunnossapitohenkilös-tön työturvallisuusratkaisuSafeobject on paikantava liikkuvan hen-kilöstön työturvallisuusratkaisu. Sen avulla jalkautat yhdenmukaiset käytän-nöt kaikille toimijoille sekä seurannan, että niihin on perehdytty. Samalla saat seurannan siitä, mitä toimenpiteitä ja tehtäviä on tehty. Alihankkijat voivat

Ohjeiden päivittyessä ne näytetään heti seuraavalla kerralla.

Vaaratilanne tielläAURA-AUTON kuljettaja havaitsee ilki-valloin kaadettuja liikennemerkkejä. Hän ottaa kuvat kaadetuista merkeistä ja lähettää ne turvallisuushavaintona järjestelmään. Työmaajohtaja saa vies-tin mahdollisesta turvallisuusuhasta ja tarkistaa havainnon, sekä ryhtyy tarvit-taviin toimenpiteisiin.

Välitön raportointi mahdollisesta vaaratilanteesta.

Kuva tilanteen kiireellisyyden arvioi-miseksi.

Paikkatieto väärinkäsitysten välttä-miseksi.

Luotettavin tekninen tukkuliike

Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013.

Tavaraa on ja palvelu pelaa.

näyttää asiakkaalleen automaattisesti, mitä on tehty ja milloin. Työturvallisuut-ta parantavia ominaisuuksia ovat muun muassa henkilöstön kattava tavoitetta-vuus kriisitilanteessa sekä turvallisuus-havaintojen ja vaaratilanteiden raportoi-minen liikkuvan henkilöstön toimesta.

Ratkaisulla valjastat liikkuvan henki-löstön työturvallisuusprosessiesi toteut-tajaksi, valvojaksi ja raportoijaksi. Sen avulla vastuut ja velvollisuudet saadaan kerättyä talteen ja voidaan myös to-dentaa asiakkaalle turvallisuusasioiden asianmukainen hoito.

Tuotekehitystä edelsi lukuisten yri-tysten ja organisaatioiden haastattelut. Palavereissa todettiin, että toimintamal-li, joka oltiin kehittämässä, oli uusi. On-gelmien osaratkaisuja oli lukuisia kuten seurantajärjestelmiä, raportointijärjes-telmiä ja työturvallisuusmittausratkai-suja. Selvitystyössä todettiin lisäksi, että markkinoilla ei ole mobiiliratkaisua, jolla olisi mahdollista saada kaikki kes-keiset asiat toteutettua yhdessä sovel-luksessa.

Ratkaisun käyttöönotolla tavoitellaan nimenomaan ohjeistuksen oleellista pa-ranemista. Sen parantamisella on todet-tu olevan selkeää hyötyä työturvallisuu-den kehittämisessä. Työturvallisuuden huomioiminen on merkittävä ero mui-hin vastaavan tyyppisiin ratkaisuihin.

Ohjeistuksen tehostumisella voidaan pa-rantaa ja kehittää myös muita työsken-telytapoja, ja siten saavuttaa merkittävää toiminnallista parannusta.

Optimitilanteessa käyttöönotto kos-kee koko henkilöstöä ja onnistuneesti läpivietynä toteuttaa käyttöönottavalle organisaatiolle, mukaan lukien asiak-kaat ja yhteistyökumppanit, ratkaisun, jolla organisaatiota voidaan kehittää tehokkaammin tulevaisuudessa. Muu-toksella lisätään siis organisaation kykyä mukautua ja oppia liikkuvan työvoiman toiminnan tarpeista oleellisesti. Valinta rakentaa pohjaa tuleville kehittämistoi-menpiteille – toisin kuin monet kilpai-levat ratkaisut, jotka vain nostavat orga-nisaation raportointi- ja seurantakyvyn kilpailevien tahojen kanssa samalle tasolle.

Toteutuksen tarjoama uutuusarvo on tuoda työkalu liikkuvien työntekijöiden ohjeistamiseksi. Se tehostaa oleellisesti yrityksen toimintatapojen kehittämis-tä ja jalkauttamista sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistamisen.

Turvallisuus tehdasalueella TEHDASALUEELLA on eritasoisia vaara-alueita sekä turval-lisia kulkureittejä. Alueelle saavuttaessa työntekijää varoite-taan sekä annetaan ohje, kuinka alueella tulee toimia. Tar-vittaessa lähetetään tieto uudesta alueella työskentelevästä henkilöstä alueen turvallisuudesta vastaavalle.

Vähennetään riskiä joutua vaaralliselle alueelle tietämät-tään.

Tieto valvonnalle ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Evakuointi- tai muissa tilanteissa tieto, missä kukin hen-kilö alueella on.

ALIHANKINTA TURVALLISUUS

Koneen huoltotilanneHUOLTAJA saapuu kohteeseen ja vastaanottaa puheli-meen/tablettiin kohteeseen liittyvät dokumentit, kuten kytkentäkaavion ja asennusohjeet, sekä turvallisuuteen liittyvät ohjeet, huomiot, varoitukset. Työntekijältä otetaan kuittaus luetuista asioista. Työntekijälle ei näytetä samo-ja ohjeita jatkuvasti, vaan järjestelmä pitää kirjaa mitkä ohjeet työntekijä on jo lukenut. Ohjeiden päivittyessä tai kun työturvallisuusohjeisiin ei ole määrättyyn aikaan tutus-tuttu, ne näytetään heti seuraavalla kerralla.

Kaikki dokumentit varmasti oikeaan laitteeseen ja var-muudella viimeisimmät.

Tiedetään, mitkä ohjeet huoltomies on kuitannut luke-neensa.

Ei rasiteta huoltomiestä toistuvilla kuittauksilla.

4/2014 promaint 51

YHDYSKUNTATEKNIIKKA

KÄÄNTEISOSMOOSIPROSESSISSA kä-siteltävä vesi pakotetaan paineella vasten puoliläpäisevää kalvoa, jonka pääasiassa vain vesimolekyylit ja kaasut läpäisevät. Suolat jäävät kalvon toiselle puolelle niin sanottuun hylkyvesivirta-ukseen. Hylkyvesi ohjataan seuraavan kalvon syöttövedeksi ja jakautuminen tapahtuu uudestaan, kunnes tarvittava suolattoman veden määrä ja laatu on saavutettu. Käytännössä käänteisos-moosiprosessin saanto (tuottovesi/syöttövesi) asettuu välille 65 – 85 pro-senttia riippuen huomattavasti käsitel-tävän veden laadusta.

Käänteisosmoosi on jatkuvatoimi-nen prosessi. Täysin suolatonta vettä käänteisosmoosilla ei pystytä tuot-tamaan. Kriittisimpiin sovelluksiin lopullinen vedenlaatu on varmistettava esimerkiksi sekaioninvaihtimilla tai sähköisellä ioninvaihdolla.

Käänteisosmoosiprosessista käyte-tään usein ilmaisua asenna ja unohda.

Ioninvaihtoon verrattuna näin saattaa tietyissä tapauksissa olla, mutta tär-keimmät kohteet ja ennakkohuoltoa edellyttävät prosessin osat on syytä tun-nistaa. Usein ne löytyvät muualta kuin itse käänteisosmoosikoneikolta.

Esikäsittely pienentää huoltotarvettaKäänteisosmoosi toimii sitä jouhevam-min, mitä paremmin käsiteltävä vesi soveltuu prosessille. Raakaveden laatu on tärkeä, mutta myös sen esikäsittely. Käytössä ovat muun muassa kiintoainei-den suodatus ja veden kovuuteen vaikut-tavien suolojen poisto.

Prosessin käytettävyys paranee, jos kovuussuolojen lisäksi muut niukkali-ukoiset suolat saatetaan tilaan, jossa ne eivät saostu tai kiteydy käänteisosmoo-sikalvolle. Tämä tapahtuu raakaveden happamuuden eli pH:n säädöllä tai syöttämällä raakaveteen erityistä kitey-tymisen estävää kemikaalia. Puutteet esikäsittelyssä ovat kohtalokkaita kään-teisosmoosin toiminnalle.

Jokaiselle esikäsittelyn osaprosessille kannattaa laatia oma ennakkohuolto-ohjelma. Suodatuksella poistetaan muun muassa kiintoainetta, kolloideja, orgaanista ainetta, bakteereja ja viruk-sia. Jatkuvatoimiset suodattimet tulee vuosittain avata ja puhdistaa, varsinkin jos käsiteltävä vesi sisältää kuitumaisia kiintoaineita.

Hiekkasuodatus on luotettava ja koet-tu tekniikka sameutena näkyvän aineen poistamiseen. Painesuodattimen hiek-kapinnan korkeus ja hiekan kunto on suositeltavaa tarkistaa vuosittain. Hiek-

KÄYTTÖVARMUUS

KÄÄNTEISOSMOO SI PROSESSIN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO 2/2Kaksiosaisen artikkelin toisessa osassa esitellään suolan poistossa käytettävän käänteis-osmoosiprosessin ennakkohuoltoa ja muita käyttövarmuutta lisääviä toimenpiteitä.

Jani VuorinenVesi-ihminen,

vesi-ihminen.fi,

Käänteisosmoosi laitos ulos asennettuna Espanjassa.

MARTTI H

AKON

EN

Vaihdettuja käänteisosmoosikalvoja.

JANI VU

ORIN

EN

kapatjan paakkuuntuessa heikkenee suodatustulos, sillä virtaus kanavoituu. Pahimmillaan voivat suodattimen sisus-kalut vaurioitua.

Suodatushiekan vaihto on kustannus-tehokkain tapa palauttaa likaantuneen suodattimen toiminta, vaikka myös hapotuksella voidaan parantaa suodatti-men toimintakuntoa. Pintavesikohteissa ioninvaihtoon perustuvaa pehmennystä voidaan käyttää sekä kovuuden että kiin-toaineiden poistoon. Hartsin pesu vä-hintään puolivuosittain on suositeltavaa toimintakunnon säilyttämiseksi.

Käänteisosmoosin esikäsittelynä käy-tetään yhä enemmän kalvosuodattimia mikrosuodatuksesta ultrasuodattimiin. Oikein mitoitettuna ne tarjoavat hiekka-suodatinta tehokkaamman tavan poistaa vettä likaavat aineet.

Kalvojen ja koneikon huollotKäänteisosmoosikalvot sijoitetaan pai-neputkiin, joiden päästä vesi ohjataan kalvoille. Kalvoilta se poistuu joko lähes suolattomana tuotevetenä tai hylkyvete-nä. Paineputket ja tarvittavat venttiilit, putkistot, virtausmittarit sekä pumput muodostavat käänteisosmoosikoneikon.

Normaalin käynnissäpidettävyyden ja ennakkohuollon välinen raja on kään-teisosmoosissa häilyvä. Useimmat koh-teet, kuten tiiviste- ja päätykappalevau-riot, korjataan ainoastaan tarvittaessa. Vikaantuvia osia kannattaa pitää varas-tossa ja tarvittavat kunnossapitotoimet tehdä ennen kuin vuoto kasvaa käytön kannalta liian suureksi. Jos epäillään esimerkiksi kalvojen välikappaleissa tai itse kalvoissa olevan vuotoja, vuodon kohdan voi selvittää mittaamalla kalvo-kohtaisia johtokykyjä yhteisestä tuote-vesiputkesta.

Koneikon painevaro- ja takaisku-venttiilit ovat pidemmällä aikavälillä vikaantuvia ja kuluvia osia, jotka vaikut-tavat prosessin toimintaan. Painevarojen kautta tapahtuva vuoto pudottaa laitok-sen tuottoa ja lisää likaantumista. Takais-kujen toiminta on tärkeää suoritettaessa prosessin tarvitsemia erityispesuja. Likaisen pesuliuoksen joutuminen puh-taalle puolelle saattaa olla syy heikenty-neeseen tuoteveden laatuun.

Mikäli prosessia ohjataan vakiosaan-toon hylkylinjassa olevalla säätöventtii-lillä, tämän venttiilin ja säätöön käytet-tävien virtausmittausten kunto on tar-kistettava säännöllisesti. Mitoituksesta poikkeavalla saannolla ajaminen lisää kalvojen likaantumista.

Käänteisosmoosiprosessin keskiössä ovat itse käänteisosmoosikalvot. Niiden pintaan muodostuu normaalin käytön aikana suuremman ionipitoisuuden ra-jakerros. Liuenneiden ja erityisesti niuk-kaliukoisten aineiden pitoisuudet voivat kasvaa varsinkin viimeisissä kalvoissa sellaisiksi, että kalvon pinta alkaa likaan-tua. Tämän johdosta ei enää saavuteta samoja virtaus- ja syöttöpainearvoja kuin käytön alussa, mikä saattaa vaikuttaa veden laatuun.

Kalvojen pesutarve määritetään yleisimmin joko paine-eron kasvun perusteella tai normalisoidun tuoton putoamisen perusteella. Paine-ero muo-dostuu syöttövesilinjan ja hylkyvesilinjan välille. Normalisoidulla tuotolla tarkoite-taan laskentaa, jossa käsiteltävän veden suolapitoisuus, lämpötila, virtaukset ja käytetty syöttöpaine asetetaan vertailuti-laan todellisen tuoton muutoksen laske-miseksi. Normalisoidun tuoton pudottua 20 – 25 prosenttia on aika pestä kalvot.

Pintavettä tai esimerkiksi savukaasu-pitoista lauhdetta käsiteltäessä normaali pesuväli on noin 3 – 4 kuukautta, kun se talousvedellä on kerran vuodessa. Li-kaaville aineille on olemassa erilaisia pe-

suohjelmia, joilla kalvon toimintakuntoa voidaan palauttaa.

Kalvojen vaihto kannattaa suorittaa, kun pesu ei enää palauta kalvon kun-toa. Vaihtoväli riippuu erittäin paljon käsiteltävän veden laadusta, ja se voi olla kaikkea väliltä 2 – 8 vuotta. Vaihto voidaan suorittaa omana työnä ja yhden työpäivän aikana ehtii vaihtamaan 10 – 20 kalvoa (kuva 2).

Kalvot likaantuvat yleensä orgaanisen aineen johdosta. Orgaaninen likaantu-minen saadaan tehokkaasti poistettua emäspesulla, jossa 0,1 prosenttinen ja 45 asteinen natriumhydroksidiliuos kierrä-tetään pienellä paineella ja suurehkolla virtausnopeudella kalvoilla vähintään 30 minuutin ajan.

Mikäli likaantuminen on suurta, pe-suun voidaan yhdistää liuotusvaihe. Jos likaantumisen aiheuttaa rautapitoinen aine, oikea pesuresepti on useimmiten 2-prosenttinen sitruunahappo tai vaih-toehtoisesti natriumhydrosulfiittiliuos. Itse pesutapahtuma on aina varsin sa-manlainen. Pesuliuosta ei saa ajaa kalvon läpi vaan virtaus on pidettävä kalvon pinnalla. Ennen kierrätyksen aloittamis-ta on hyvä ajaa alussa käytetty pesuliuos pois prosessista, sillä se sisältää suuren pitoisuuden likaavaa komponenttia.

Lämmitettäessä pesuliuosta, kuten emäspesussa on tapana, tulee lämpötilaa tarkkailla pesun aikana. Pesuliuoksen jäähtyessä jo kertaalleen liuotetut aineet saattavat saostua uudelleen kalvon pin-

YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Käänteisosmoosi on jatkuvatoiminen prosessi.

52 promaint 4/2014

Esikäsittelykemikaalien varastointi ja annostelu siirtokonteista, jotka on sijoitettu valuma-altaisiin.

4/2014 promaint 53

taan. Kemiallisen, biologisen tai orgaanisen likaan-tumisen lisäksi kalvot saattavat vikaantua mekaa-nisesti esimerkiksi terävien aineiden, kuten karan-neen suodatushiekan repiessä kalvojen pintaa.

Erityinen vauriomuoto on hapettimien aiheut-tama kalvomateriaalien hajoaminen. Mikäli esikä-sittelyprosessissa käytetään klooriyhdisteitä, tulee pitoisuus tietää. Suuret määrät on poistettava. Se onnistuu helpoimmin kemiallisella pelkistyksellä käyttäen natriummetabisulfiittia tai aktiivihiiltä.

Virtausmittauksien tärkeys ja niiden toiminnan tarkistaminen on ollut esillä jo aikaisemmin. Mui-ta kriittisiä mittalaitteita, joiden huono toiminta johtaa prosessin käytettävyysongelmiin, ovat läm-pötila ja painemittaukset sekä erityisesti pH. Lähes kaikkien suolojen liukoisuus on pH:n funktio. Säädettäessä pH:ta voi yhden yksikön mittavirhe olla käytettävyyden kannalta kohtalokas. Toisaal-ta pH:lla voidaan myös vaikuttaa huomattavasti esimerkiksi boorin, silikaatin ja hiilidioksidin pois-tumiseen kalvoilla ja siten tuoteveden laatuun. pH-mittarit tulee kalibroida säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kemikaalien syöttö ja varastointiKäänteisosmoosiprosessissa tarvitaan ja käsitel-lään vähemmän kemikaaleja kuin ioninvaihdossa. Mikäli esikäsittely sisältää kemiallista hapetusta, saostusta ja hapettimen poistoa tai pH:n säätöä, ke-mikaalien hallinta ja turvallinen käyttäminen ovat tärkeitä (kuva 3). Kemikaalien väliset reaktiot ja reaktiotuotteiden aiheuttamat riskit on hallittava ja huomioitava varastoinnissa ja annostelussa.

Kaikki annostelijat ja annostelusäiliöt on sisäl-lytettävä ennakkohuolto- ja tarkastusohjelmaan. Erityisesti hapettimien käyttö tulee huomioida ja annosteluletkut vaihtaa säännöllisesti vikaantu-misten ja kemikaalionnettomuuksien välttämisek-si. Kemikaalien kulutuksesta tulee pitää kirjaa, jol-loin annostelussa tapahtuvat muutokset havaitaan ajoissa. Erityisesti tulee huomioida hapettimen poistoon sekä likaantumisen estoon tarkoitettujen kemikaalin kulutus.

Mikäli käänteisosmoosin käyttöön tulee yli kahden vuorokauden katkos, oikea menettelytapa on säilöä prosessi. Siinä kalvoille ajetaan 1,5–2 -prosenttinen natriummetabisulfiitti-liuos, joka varmistaa pelkistävät olosuhteet käyttökatkok-sen ajaksi. Pidempien säilöntöjen aikana on syytä tarkistaa, ettei pH-arvo laske alle kolmen sulfiitin hapettuessa hapoksi.

Yleisimmät kalvomateriaalit eivät kestä pitkäai-kaista altistusta vahvasti happamille tai emäksisille olosuhteille. Säilönnässä on myös mahdollisuus happaman rikkidioksidikaasun muodostumiseen paineputkien sisälle. Mikäli putket ja kalvot eivät pysy täydessä vesitäytössä esimerkiksi lappoilmi-östä johtuvan tyhjenemisen takia, muodostuneen kaasutilan olosuhde voi kehittyä hyvinkin syövyttä-väksi. Niitä eivät normaalit päätykappalemateriaa-lit kestä.

KÄYTTÖVARMUUS

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

54 promaint 4/2014

ESITETTÄVÄT NÄKÖKANNAT perustuvat omaan pitkäaikaistutkimukseeni usean vuosikymmenen ajalta sekä viimeaikoi-na AMK-tasolla tehtyihin opinnäytetöi-hin kunnossapidosta ja varaosatoimin-noista. Otan myös esille erään löytämäni mallin kunnossapidon trendeistä, jota vasten peilaan omia havaintojani.

Perinteisesti kunnossapito on ollut pikemminkin trendien seuraaja kuin tiennäyttäjä. Uudet ajatukset ovat tul-

leet ehkä hiukan myöhemmin kunnossa pidon piiriin kuin muihin organisaation toimintoihin. Itse sen havaitsin toimi-essani teollisuuden palveluksessa IT alalla. E-business ja verkko-ostaminen rantautuivat erittäin hitaasti tähän toi-mintaympäristöön. Oli jopa merkkejä, että sitä jopa yritettiin vastustaa kaikin keinoin. Toisaalta se oli myös ymmär-rettävää. Miksi näyttää kannattavan liiketoiminnan hinnat kaikille läpinä-kyvästi, sillä sehän saattaa pienentää katteita? Nyt asia on toisin.

Teknologian muutos ja kehitys on vaikuttanut kaikkiin organisaatioihin ja se jatkaa muutostyötään. Viimeaikaisis-sa opinnäytetöissä on ollut silmiin pistä-vää, kuinka monessa organisaatiossa on vielä käytössä vanhat integroimattomat

KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN

Kunnossapidon trendit muuttuvat

ajan mukanaKunnossapidossa

sekä huolto- ja varaosatoiminnoissa on

haasteita ja mahdollisuuksia. Ulkoistettujen toimintojen

palauttamista harkitaan ja siltä odotetaan tuottoa.

Henkilöstön motivointi, langattomat ratkaisut ja pilvipalvelut edellyttävät

jatkuvaa kehittämistä.

Antero Putkiranta, TkT, KTT, Metropolia Ammattikorkeakoulu, antero.putkiranta@

metropolia.fi

KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

4/2014 promaint 55

kunnossapito- ja varaosajärjestelmät. Manuaalisen työn määrä, joka tarvitaan tietojen siirtoihin yrityksen talousjär-jestelmiin, kuten SAP tai Oracle, on itse asiassa usein kannattavan kasvun este. Viimeaikoina onkin ollut havaittavissa luopumista vanhoista järjestelmistä ja toimintojen siirtämistä yrityksen valta-järjestelmiin. Samassa yhteydessä lan-gattomat päätteet ovat vallanneet alaa.

Ulkoistuksesta palataan sisäistykseenUlkoistaminen alkoi kiihtyä 90-luvun lopulla ja jatkuu yhä. Tämä on näkynyt etenkin kunnossapidon alueella ja va-raosatoiminnoissa. Eikä aina tuotanto-laitoksen eduksi. Viimeaikoina on kui-tenkin alkanut näkyä myös sisäistämistä (outsourcing vs. insourcing). Samoin toinen valtavirta eli toimintojen siirtä-minen ulkomaille halvempiin maihin (off shoring) on muuttunut ja toimin-toja palautetaan lähemmäksi, mutta eri paikkaan kuin alun perin (right sho-ring).

Toimintatavan muuttamisen tavoit-teena olivat luonnollisesti säästöt sekä keskittyminen ydintoimintoihin ja/tai pääoman vapauttaminen taseesta paremmin tuottaviin liiketoimintoihin. Nyt on kuitenkin havaittu, että säästöt eivät olleetkaan haluttua luokkaa tai kustannukset jopa kasvoivat. Syitä voi olla useita, esimerkkeinä kontrolli meni ulkoistuksen myötä, ulkoistuspartneris-ta tuli kilpailija tai koordinointiin kului paljon enemmän aikaa kuin alun perin oli laskettu, mikäli sitä oli edes laskettu. Niinpä useassa opinnäytetyössä onkin suoritettu laskelmia, mitä sisäistäminen voisi tuottaa nykytilanteeseen verrat-tuna.

Henkilöstön motivointi on varmistettavaJohdon ja esimiestyön kannalta suuri jo näkyvä muutos on, että uusi sukupolvi, joka on kasvanut Microsoft- ja Internet-maailmaan, ei enää karsasta teknologiaa vaan jopa vaatii sitä. Toiminnot tullaan hoitamaan tavalla tai toisella jonkin päätelaitteen kautta. Ja se laite on aina mukana. Samalla esineiden internet (Internet of Things, IoT) tulee valtaa-maan alaa. Modernit työkalut tai aina-kin riittävän modernit, tulevat olemaan avainasemassa uutta nuorta työvoimaa rekrytoitaessa. Ne ovat jopa kilpailuetu, kun taistellaan osaavasta koulutetusta henkilökunnasta.

Työolosuhteet ja niissä merkittä-vimmin työkalut ovat niin sanottu hygieniatekijä työpaikkaa valittaessa. Niiden tulee olla riittävällä tasolla. Si-nällään työolosuhteet eivät välttämättä

motivoi, vaikka työkalut ovat oleellisesti paremmat. Toisaalta, jos ne eivät ole riittävällä tasolla, seuraus saattaa olla, että porukka vaihtaa työnantajaa. Tämä on niin sanotun Herzbergin motivaatio- ja hygieniateorian mukainen päätelmä. Toisin kuin tehtävän sisältö ja haasteet, työolosuhteet eivät sinällään motivoi,

mutta ne saattavat demotivoida, jolloin porukka äänestää jaloillaan.

Uusia toimintatapoja otettava käyttöönKonkreettisia alueita, jotka vaikuttavat kaikkeen, ovat lainsäädännön muutok-set sekä ympäristötietoisuuden lisäänty-minen. Niillä on selkeä syy- ja seuraus-yhteydet. Yritykset ovat alkaneet laskea entistä tarkemmin elinkaarikustan-nuksia koko tuotteen käyttöiän ajalle. Samoin on hiilijalanjäljen laskeminen aloitettu. Yrityksillä on ja tulee olemaan vastuu koko logistiikasta. Erityisesti paluulogistiikan hoitaminen kunnialla saattaa muuttaa kustannusrakennetta ja kannattavuutta oleellisesti – oli sitten kyse investointihyödykkeestä tai ku-lutustavarasta. Etenkin jälkimmäisen osalla muutokset ovat jo selkeästi näh-tävissä.

Langattomien päätelaitteiden lisään-tyminen ja esineiden internet johtavat mielenkiintoisiin tilanteisiin. Tiedon määrä lisääntyy ja sitä on saatavilla jat-kuvasti ja kaikkialla. Reagointinopeus poikkeamiin nopeutuu ja toisaalta eri ti-lanteet ja skenaariot voidaan analysoida ja ennustaa paremmin, jos vain osataan erottaa oleellinen tieto epäoleellisesta. Siirtyykö valta tälläkin saralla tietoa murskaaville analyytikoille kuten esi-merkiksi pankki- ja investointimaail-massa?

Ehkä suurimman haasteen kunnos-sapidon toiminnoille tulevaisuudessa on kuitenkin teknologia ja etenkin ohjelmistot. Laitteet muuttuvat älyk-käämmiksi, kommunikoivat itsestään ja niihin voi päästä käsiksi mistä ta-hansa. Ne voidaan laittaa pois päältä menemättä niiden luokse. Laitteiden toimintahäiriöistä yhä enenevä osa on-kin ohjelmistopuolella, vielä toistaiseksi ohjelmointivirheitä, mutta tulevaisuu-dessa viruksen tai muiden vastaavien aikaansaamia ongelmia.

Kunnossapito muuttuukin ohjelmis-totyöksi, kuten autoalalla on jo selkeästi tapahtunut. Piuhat kiinni, analyysi, tiedot pilveen ja ohjeet tulevat peräs-sä. Toisaalta, jos laitteet alkavat itse kommunikoida pilven kanssa, niihin on myös mahdollisuus päästä käsiksi ja kaapata ne. Kuinka tähän tulee varau-tua? Kuinka saadaan riittävä asiantun-temus omaan organisaatioon? Kuinka ylläpitää tämä tietämys? On selvää, että kyberturvallisuus puhuttaa nyt ja tule-vaisuudessa.

Manuaalisen työn määrä on usein kannattavan kasvun este.

MILLOIN MITÄ MISSÄ11.9. Painelaitetoimikunnan kokous Messukeskus, Pasila24.–25.9. Käynnissäpidon perusteet -koulutus Rantasipi Airport, Vantaa1.–2.10. Höyryturbiinien kunnossapito -koulutus Holiday Inn Tampere7.10. Voiteluteknisen toimikunnan kokous Telko, Helsinki22.10. Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikunnan kokous Messukeskus, Pasila28.–29.10. Energiapäivä ja Energiakongressi 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus28.–30.10. Energia 2014 -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

Seuraava numero 5/2014promaintIlmoituksenne ProMaint- lehdessä tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

Mekaaninen kunnossapito• Hitsauksen perusteet, 6.–8.10.2014• Hydrauliikan putkistopassin ylläpito, 10.11.2014• Koneistajan turvapassi, 20.10.2014• Korjaushitsaus, 10.–13.11.2014• Kunnossapito 2, 15.–17.10.2014• Kunnossapito 3, 19.–21.11.2014• Laserlinjaus koneenasennuksessa, 22.–23.10.2014• Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto

28.–31.10.2014

• Rasva- ja öljyvoitelun perusteet, 1.–2.10.2014• SKF laakerien asennus ja huolto, 18.–20.11.2014• Sähköturvallisuuskurssi 3, 10.–12.11.2014• Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden

huoltokohteet, 29.–30.10.2014, SKF Muurame • Työskentely säiliöissä ja suljetuissa tiloissa

28.10.2014• Työtelineiden valinta, käyttö ja tarkastukset

6.11.2014• Venttiilien huolto, 5.–7.11.2014• Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin

valmentava koulutus – taso 1, 11.–13.11.2014

Sähkö- ja automaatiokunnossapito • Automaation lähiverkkojen ylläpito ja

toimintahäiriöiden selvittäminen, 21.–22.10.2014• Automaatiopiirien testaus ja vianpaikannus

7.–9.10.2014• Hydrauliikan ja työkoneiden sähkötekniikka 2

7.–8.10.2014• Hydrauliikan ja työkoneiden sähkötekniikka 3

25.–27.11.2014• Lämpökameran käyttö kunnossapidossa

15.10.2014• Profibus-kenttäväylä, 18.–19.11.2014• Sähkö- ja elektroniikkavikojen paikannus

koneenohjauksessa, 11.–13.11.2014• Sähkömoottoreidenohjaus ja piirikaaviot

27.–28.10.2014• Taajuusmuuttajaviikko, 11.–14.11.2014• Taajuusmuuttajien huolto ja vianpaikannus

21.–23.10.2014• Taajuusmuuttajien perusteet ja käyttöönotto

7.–8.10.2014• Valokaapeliverkon testaaminen ja

toimintahäiriöiden selvittäminen, 23.10.2014

Olemme mukana Alihankintamessuilla 16.–18.9.2014.

Tule juttelemaan! KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71

VALITSE SUOMEN LAAJIMMASTA KUNNOSSAPITOKURSSIEN VALIKOIMASTA

PROMAINT-LEHDEN viides numero ilmestyy 22.10.2014. Viides numero on lisäjakelussa yhdes-sä vuoden tärkeimmistä teollisuustapahtumista: Energia14 –messuilla Tampereella 28.-30.10.2014. ESILLÄ ON kattavasti eri energiamuodot sekä alan uusimmat ratkaisut ja teknologiat. Messut ovat suurimmat koskaan järjestetyt Energia-mes-sut. Mukaan osallistuu yli 350 näytteilleasettajaa, neljällä eri ohjelma-areenalla yli 120 tietoiskua.

MESSUT OVAT osana EnergiaForum -kokonai-suutta, johon kuuluvat myös korkeatasoiset semi-naarit, Energiapäivä 2014 ja Energiakongressi 2014.

Uusia, tehokkaita ratkaisuja!Messuilta löydät vastauksia tulevaisuuden ener-giaratkaisuihin, olit sitten energia-alan, teollisuus-yrityksen, kiinteistöalan tai kuntaorganisaation päättäjä tai asiantuntija.

Energia-messujenpääteemat:Tuotanto, siirto ja jakelu | Suunnittelu ja toteutus | Energiamarkkinat | Järjestelmät ja laitteet | Käyttö ja kunnossapito | FutureCity

Energiamessujen lisäksi Promaint-lehden viides numero on lisäjakelussa Nordic Welding Expossa, joka on hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen ammattimessutapahtuma. Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tarjoaa tuoreinta tietoa alan palveluista, kehityksestä sekä koulu-tuksesta. Viidennessä numerossa kannattaa mainostaa, sillä näkyvyys on huippuluokkaa– normaalijake-lun lisäksi Energia 14- ja Nordic Welding –tapah-tumat takaavat yrityksenne viestille monta vastaanottajaa.

ProMaint 5/2014 ilmestyy 22.10. aineistopäivä 6.10.

58 promaint 4/2014

KIRJE KORJAAMOLLE Piirros Timo Mikama

Pää edellä– vaikka puuhun

Jatkossa edetään kuin tutkaton laiva sumussa.

ENEMMÄN VÄHEMMÄLLÄ on tuttu ilmiö työmarkkinoilla. Turhien kulu-jen karsiminen on pitkäaikaisen menestymisen kannalta järkevää, mutta valitettavan usein ei oteta huomioon saneerausten aiheuttamia välillisiä kustannuksia.

Tyypillinen saneeraustilanne alkaa seuraavasti. Joku uusia jämiä hakeva riittävän korkealla organisaatiossa keksii, että joka kymmenes työntekijä on ylimääräinen. Seuraavaksi asiasta tiedotetaan näyttäväs-ti. Jos kyseessä on pörssiyhtiö, osake pomppaa välittömästi ylöspäin ja operatiivinen johto on jo samana päivänä saanut vastuulleen parem-man yrityksen.

Jatkossa seuraa vaikeampi vaihe. Koko henkilökunta on tiiviisti työn touhussa ja kiireisiä, joten niiden turhien työntekijöiden löytä-minen joukosta on vaikeaa. Ne on kuitenkin saatava paikannettua, sillä aiheesta on tiedotettu. Seuraa YT:t ja muut työlainsäädännön edellyttämät lisäkiemurat. Sitten jaetaan kirjekuoria ja suoritetaan nimenhuuto, jossa saadaan lopullinen tieto, ketkä jäävät jatkamaan toiminnan pyörittämistä.

Oven sulkeuduttua lähteneiden takana pyritään jatkamaan kuten ennenkin. Hetken se onnistuu, kunnes havaitaan, että jotain on jäänyt hoitamatta. Jatkossa edetään kuin tutkaton laiva sumussa – asioita tehdään, mutta koko ajan tulee vastaan yllätyksiä, joihin ei ole varau-duttu riittävän hyvin.

Kehittämiseen tarvitaan vähintään Quality Function Deployment -tason starttianalyysi, joka vaatii kaikki osapuolet mukaan. Menette-lytapana se on vielä monimutkaisempi kuin nimi antaa ymmärtää. Jo ongelma-analyysin tyypillinen kesto on kolme työpäivää. Niinpä kehi-tystoimenpiteet jäävät minimiin, sillä ollaan aikapulan ja ongelmavii-dakon puristuksessa.

Seurauksena on uuden tyyppinen suunnittelu työpäivän ajankäytöl-le. Kokeneet kunnossapitäjät tietävät, että kaikki laitteet ja toiminnot eivät ole yhtä tärkeitä. Tehtaalta löytyy paljon laitteita, joita ei kannata

laittaa minkään ennakkohuolto-ohjelman piiriin. Toisaalta siellä on myös sellaisia, jotka keskeyttävät

tuotannon tai aiheuttavat laatuon-gelmia heti vikaantuessaan.

Sama tilanne on myös ajankäy-tössä. Parhaimmillaan vähemmän tärkeät palaverit lyhenevät tai jäävät kokonaan pois. Toisaalta voi käydä niin, että varsinainen teke-minen vie koko päivän eikä aikaa jää tehtyjen toimien dokumen-tointiin. Se tulee kostautumaan jatkossa, kun pyritään jatkamaan

toimintojen systemaattista kehit-tämistä.

Tarkkailija

laittaa minkään ennasiellä

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

ENERGIA-ALAN PÄÄTAPAHTUMA TULOSSA SUUREMPANA KUIN KOSKAAN

Mukana 350 näytteilleasettajaa

Kattava seminaaritarjonta

Maksuttomia luentoja neljällä ohjelma-areenalla

Ajankohtainen FutureCity -teema esittelee tulevaisuuden ratkaisuja

28.-30.10. TAMPERE

JÄRJESTÄJÄ: YHTEISTYÖSSÄ:

Energia-messut | Seminaarit | Energiapäivä | Energiakongressi |

TAPAHTUMAKOKONAISUUS:

www.energiamessut.fi

Energiantuotannon ja -teknologian ykköstapahtumaan!

TERVETULOA ENERGIA 2014 -MESSUILLE

Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy mukaan messuille nyt!Messut avoinnati-ke 9-17, to 9-16

Voimalaitostekniikka nyt kattavasti esillä messuilla!Messut esittelee laajasti energiantuotantoa laitosten suunnittelusta käyttöön ja kunnossapitoon. Mukana myös tulevaisuuden ratkaisut ja uusiutuvat energiat.

Katso lisää lehden liitteenä olevasta messukutsusta!

http://www.fuchs-oil.fi/tmp_fuchs2012_site_2.asp?sua=3&lang=1&s=124