promaint 1/2014

promaint 19

promaint1/2014 www.promaintlehti.fi

kunnossapidon erikoislehti

LangatonautomaatioLangaton automaatio on tullut tuotantolaitosten

aitojen sisäpuolelle. Apua on tarjolla myöskunnonvalvontaan ja käyttövarmuuteen. SIVU 12

KÄYTTÄJÄKESKEINEN VALVOMO SIVU 18 VIISAAT SOVELLUKSET SIVU 24 VÄRI KERTOO ÖLJYN KUNNON SIVU 32

01_Promaint_1-2014_Kansi_E.indd 19 21.2.2014 12.23

EuroMaintenance 2014May 5-8, Messukeskus, Helsinki22nd European Congress & Expo on Maintenance and Asset Management

EuroMaintenance Congress offers more than 100 experts from 30 countries with presentations on the latest findings and experience on Maintenance and Asset Management Top business leaders share their success stories and key speakers from international universities present their educational programs and latest research developments. Do not miss this excellent opportunity!

WHAT IS HOT IN MAINTENANCE AND ASSET MANAGEMENT?

Programme Outline

Mon 5th Tue 6th Wed 7th Thu 8th

Those participating in the cruise to Stockholm will arrive in Helsinki at 10am

Congress Registration

Congress Gala Dinner

Expo

opening Forums

Round Table Discussions

Cocktails

Closing Ceremonies

Key Note presentations

Expo


Expo

Programme is subject to change

1 3 4 52 DCBG

AE F H

Lunch

Coffee

Coffee

Congress Registration Congress Registration

Assessm

ent and Benchmarking

of Maintenance A

ctivities

Managing Business R

isks in H

ealth, Safety & Environm

ent

Recruiting, Education, Training &

Certification

Maintenance in 2020:

A European Strategy

Effective Asset M

anagement

Strategic Asset M

anagement

Effective Maintenance M

anagement

Value from physical A

ssets with

Effective Solutions

World C

ongress on Maintenance A

nd A

sset Managem

ent / Global Forum

(G

FMA

M) presentations

Leadership, Education & C

ertification

World C

ongress on Maintenance

and Asset M

anagement


anagement


ssets with

Technological Solutions


Organizers:

In co-operation:

Partner: Concurrent Exhibitions:

www.EuroMaintenance2014.org

WElCOME TO vISIT THE EUROMAINTENANCE ExPO!

EuroMaintenance Expo is a high quality showcase for professionals in the maintenance and production sectors. Welcome to visit and meet wide range of product, service and solution providers at the Fair. Exhibition and congress are organized in the same venue. Welcome to make new business contacts!

Fair themes Industrial and infrastructural maintenance Maintenance Management Maintenance and Production – Technology, Services, Solutions and Tools Energy Efficiency Health, Safety and Environment logistics

EuroMaintenance is organized together with four synergic industrial exhibitions. 10 000 professionals meet in these events – Welcome to network in EuroMaintenance 2014!

See the exhibitor list and register as a visitor in the event web pages!

Tuesday 6 May 2014 9 am–5 pmWednesday 7 May 2014 9 am–5 pmThursday 8 May 2014 9 am–4 pm

02-03_Promaint_1-2014_ilmot.indd 2 21.2.2014 12.53

EuroMaintenance 2014May 5-8, Messukeskus, Helsinki22nd European Congress & Expo on Maintenance and Asset Management

EuroMaintenance Congress offers more than 100 experts from 30 countries with presentations on the latest findings and experience on Maintenance and Asset Management Top business leaders share their success stories and key speakers from international universities present their educational programs and latest research developments. Do not miss this excellent opportunity!

WHAT IS HOT IN MAINTENANCE AND ASSET MANAGEMENT?

Programme Outline

Mon 5th Tue 6th Wed 7th Thu 8th

Those participating in the cruise to Stockholm will arrive in Helsinki at 10am

Congress Registration

Congress Gala Dinner

Expo

opening Forums

Round Table Discussions

Cocktails

Closing Ceremonies


Expo


Expo


1 3 4 52 DCBG

AE F H

Lunch

Coffee

Coffee

Congress Registration Congress Registration

Assessm

ent and Benchmarking

of Maintenance A

ctivities

Managing Business R

isks in H

ealth, Safety & Environm

ent

Recruiting, Education, Training &

Certification

Maintenance in 2020:

A European Strategy

Effective Asset M

anagement

Strategic Asset M

anagement


anagement


ssets with

Effective Solutions

World C

ongress on Maintenance A

nd A

sset Managem

ent / Global Forum

(G

FMA

M) presentations

Leadership, Education & C

ertification

World C

ongress on Maintenance

and Asset M

anagement


anagement


ssets with

Technological Solutions


Organizers:

In co-operation:

Partner: Concurrent Exhibitions:

www.EuroMaintenance2014.org

WElCOME TO vISIT THE EUROMAINTENANCE ExPO!

EuroMaintenance Expo is a high quality showcase for professionals in the maintenance and production sectors. Welcome to visit and meet wide range of product, service and solution providers at the Fair. Exhibition and congress are organized in the same venue. Welcome to make new business contacts!

Fair themes Industrial and infrastructural maintenance Maintenance Management Maintenance and Production – Technology, Services, Solutions and Tools Energy Efficiency Health, Safety and Environment logistics

EuroMaintenance is organized together with four synergic industrial exhibitions. 10 000 professionals meet in these events – Welcome to network in EuroMaintenance 2014!

See the exhibitor list and register as a visitor in the event web pages!

Tuesday 6 May 2014 9 am–5 pmWednesday 7 May 2014 9 am–5 pmThursday 8 May 2014 9 am–4 pm

02-03_Promaint_1-2014_ilmot.indd 3 21.2.2014 12.53

4 promaint 1/2014

PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2014

Langattomat laitteet ovat toistensa reitittimiä.

VIIME VUODEN viimeisessä numerossa kerrottu uutinen kunnos-sapidon lehtien kustantajan vaihtumisesta on toteutunut. Muutos näkyy käsissäsi.

Toukokuinen EuroMaintenance 2014 heijastuu ansaitusti leh-den sisältöön, sillä kyseessä on yksi maailman suurimmista kun-nossapitoalan tapahtumista kuluvan vuoden aikana. Maailman-laajuiseksi sen nostaa ”Global Forum on Maintenance and Asset Management (GFMAM)” -organisaation saapuminen jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan. Lisää aiheesta sivuilla 44–46.

Samassa yhteydessä on Messukeskuksessa myös FinnTec, JoinTec, ja ToolTec 2014 sekä Pinta 14 tapahtumat, joten alan tekniikat ovat monipuolisesti esillä. Jo pelkkään näyttelyyn tutustumiseen kannattaa va-rata riittävästi aikaa.

Tällä kertaa on teemana sähköistys ja automaa-tio. Lehdestä löytyy langattoman automaation tilannekatsaus, jossa sekä alan toimittajat että käyttäjät kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään. Käyttö yleistyy nopeasti, niin monipuolista tarjon-ta on jo tällä hetkellä. Useat langattomat laitteet asennetaan valvomaan kohteita, joita on aikaisem-min käyty tarkistamassa kerran vuorokaudessa tai vuorossa, eli 24 tai 8 tunnin välein. Niinpä langattoman laitteen suorittama mittaus esimerkiksi kerran kymmenessä minuutissa on selkeä parannus käytössä olleeseen menettelyyn.

Sivulla 28 alkaa avaus uuteen artikkelisarjaan. Kunnossapidon vaikuttaja -otsikon alla esitellään alan henkilöitä ja käydään läpi heidän näkemyksiään. Sarjan avaa Maintpartner Oy:n Tommi Ka-jasoja, joka on monessa mukana. Jatkossa kuullaan muiden alan pelurien näkemyksiä.

Tämä kevät on tapahtumien osalta vilkas. Pari viikkoa Euro-Maintenance -hulinan jälkeen on vuorossa Keski- ja Pohjois-Suo-men suuri yhteistapahtuma, jossa Pohjoinen Teollisuus -nimen al-la on esillä myös kaivosteollisuus, kunnossapito, sopimusvalmistus ja automaatio. Kaksi viikkoa myöhemmin kokoontuu metsäteolli-suus Helsinkiin, kun PulPaper 2014 täyttää Messukeskuksen.

Nämä tapahtumat näkyvät kevään lehdissä, ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, heijastuvat myös syyskauden sisältöön. Lehden varsinainen suola on alamme asiantuntijoiden laatimat artikkelit, joissa he jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään. Niitä löytyy mm. sähköistyksestä ja automaatiosta sekä teollisuusvoite-lusta, tutkimusta ja koulutusta unohtamatta.

Teksti Martti Hakonen

Promaint uudistui

Langattoman automaation käyttö yleistyy nopeasti. Tarjonta on jo nyt monipuolista.

ANTT

I VER

KASA

LO

promaint 19

promaint1/2014 www.promaintlehti.fi

kunnossapidon erikoislehti

LangatonautomaatioLangaton automaatio on tullut tuotantolaitosten

aitojen sisäpuolelle. Apua on tarjolla myöskunnonvalvontaan ja käyttövarmuuteen. SIVU 12

KÄYTTÄJÄKESKEINEN VALVOMO SIVU 18 VIISAAT SOVELLUKSET SIVU 24 VÄRI KERTOO ÖLJYN KUNNON SIVU 32

01_Promaint_1-2014_Kansi_E.indd 19 21.2.2014 12.23

1204-05_Promaint_1-2014_Paakkari ja sisis.indd 4 21.2.2014 12.33

PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2014

1/2014 promaint 5

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, [email protected], www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, [email protected] Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, [email protected] Ulkoasu HANK/Oona Kavasto, p. 040 538 9353, [email protected] Aineisto, tiedotteet [email protected] Tilaukset, osoitteenmuutokset [email protected] Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd. Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

6 Promaint 2017 projektissa kehitettiin kunnossapidon tarpeisiin uusia oppimisjärjestelmiä

9 Alan uutisia

11 Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua

12 Langaton automaatio avaa uusia mahdollisuuksia

18 Käyttäjäkeskeinen valvomo tehostaa työskentelyä

20 Uusi standardi muuttaa sähkön- jakokeskusten valmistusta

22 Energiatehokas käyttöautomaatio alentaa elinkaarikustannuksia 24 Viisaat sovellukset tehostavat prosessien hallintaa

28 Kunnossapidosta vientituote, ehdottaa Maintpartnerin Tommi Kajasoja

32 Öljyn kunnon seuranta värimittauksen avulla

35 Oikeat menettelyt varmistavat öljyn puhtauden

38 Rasvojen aiheuttamat viemäri- tukokset voidaan estää

40 Täysdigitaalisuus parantaa sähköasemien luotettavuutta

42 Uusi kirja kone- ja prosessiautomaation kunnossapitoon 44 EuroMaintenance kokoaa kunnossapidon osaajat yhteen 48 Kunnossapidossa tapahtuu 50 Kirje korjaamolle: Ilo palvella – edes myyntivaiheessa

promaint

28

Hapettuminen muuttaa öljyn väriä.32

Kunnossapidon osaaminen on varmistettava, muistuttaa Tommi Kajasoja Maintpartnerilta.

04-05_Promaint_1-2014_Paakkari ja sisis.indd 5 21.2.2014 12.33

Verkkokoulutuksen etu:

Bitit liikkuvat - ihmiset eivät

PROMAINT 2017 projekti oli neljän etelä-suomalaisen aikuiskoulutuskeskuksen yhteishanke. Mukana olivat Amiedu Helsingista, Turun Aikuiskoulutus-keskus, Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan Laitilan yksikkö ja Saimaan Ammattiopisto Sampo Imatralta, joista viimeksi mainittu aloitti toimintansa 1.8.2013 Etelä-Karjalan ammattiopiston ja Etelä-Karjalan aikuisopiston yhdis-tyessä. Yhteistyötahoina toimivat Kun-nossapitoyhdistys Promaint ry, Teknolo-giateollisuus ry ja Energiateollisuusyh-distys ry, joten teollisuus oli hankkeessa tiiviisti mukana.

Hankkeen tavoitemäärittely oli sel-keä:

– Projektissa kehitetään innovatiivi-sia ja tehokkaita oppimisjärjestelmiä, joilla parannetaan huipputekniikan am-matillista osaamista. Projektin oppilai-toksissa otetaan käyttöön uudenaikaisia automaatiojärjestelmiä sekä uusia ja laadukkaita verkko- ja etäopiskelujär-jestelmiä. Niiden avulla parannetaan teollisuusyritysten henkilöstön teknolo-giaosaamista.

Hanke oli osittain EU-rahoitteinen, ja osarahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto sekä Päijät-Hämeen liitto.

Tilaisuuden avasi Amiedun toimiala-johtaja Kari Lepistö kuvaillen hank-keen suunnittelua. Esillä olivat mm. pal-veluliiketoiminta älykkäillä ratkaisuilla ja oppiminen lähelle työpaikkaa. Jat-kossa seurasi professori Esko Valtaojan

motivointipuheenvuoro sekä alueelliset esittelyt. Niissä siirryttiin sujuvasti Tu-run, Laitilan ja Imatran oppimisympä-ristöihin videotekniikkaa hyväksi käyt-täen ja lopuksi esiteltiin myös Amiedun vastaavat tilat.

Uutta tekniikkaaAlueelliset esittelyt vahvistivat, että Promaint 2017 projekti on uudistanut koulutusta monella tavalla. Kaikkiin oppimisympäristöihin oli hankittu mo-dernia tämän päivän tekniikkaa, siis sitä samaa, jota työpaikoille tulee, kun niissä tehdään uudistuksia. Samassa yhteydes-sä kehitettiin tietoliikennetekniikkaa

ja laitteistoja tukemaan paremmin etäopiskelua ja yhteishankkeen verkos-toitumista.

Toinen, näkemykseni mukaan arvok-kaampi osa on uudentasoinen verkko-oppimismateriaali. Puheenvuoroissa nousi esille nykyisen työelämän jatkuva kiire. Riisutuilla organisaatioilla ei ole edellytyksiä lähettää henkilöstöä usei-den päivien koulutuksiin muualle vaan uudet asiat on pääosin opittava etäopis-kelun avulla. Tietyt erikoistehtävät ja uusien laitteiden käytön oppiminen vaa-tivat käytännön harjoittelua, mutta nii-hinkin tulee valmistautua opiskelemalla perusteet etänä.

Uusissa koulutuslaitteistoissa nosti Turku esille suoritetut hydrauliikan, pneumatiikan, sähkötekniikan ja au-tomaation hankinnat, jotka tarjoavat nyt modernit valmiudet. Laitilassa on panostettu robotiikkaan ja lasertek-niikkaan. Käytettävissä on Suomen tehokkain laser sekä hitsaukseen että leikkaukseen.

Amiedulle hankittiin muun muassa sähköpneumatiikan koulutuslaitteistoja, värähtelymittalaitteita ja muuta kun-nossapidon perustekniikkaa. Imatran yksikkö panosti benchmarkkauksen ja osaamiskartoitusten kehittämiseen sekä virtuaaliseen oppimisympäristöön.

Laitteistohankinnoissa oli mukana useita yhteistyökumppaneita. Festo Oy:n koulutuspäällikkö Hannu Hassinen kuvaili heidän osuuttaan seuraavasti:

– Projektihenkilöstö tutustui tarkasti

UUTISPUTKESTA Koonnut Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan ja Martti Hakonen

Promaint 2017 projektissa kehitettiin uusia oppimisjärjestelmiä, jotka vastaavat teollisuuden kunnossapidon tarpeisiin. Päätösseminaarissa olivat samanaikaisesti paikalla neljän koulutusorganisaation edustajat ilman matkustusta, kiitos verkostoitumisen ja verkkopalvelujen kehittymisen.

Amiedun toimialajohtaja Kari Lepistö.

6 promaint 1/2014

06-10_Promaint_1-2014_Uutiset.indd 6 21.2.2014 13.52

”Pelkän Suomen mahdollisuudet ovat pienet.”

UUTISPUTKESTAUUTISPUTKESTA Koonnut Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan ja Martti Hakonen

”Maailma tänään on kuin Suomi 1960-luvulla”OTSIKOLLA Miten Suomen teollisuu-den tulisi varautua tulevaisuuteen puhunut Turun yliopiston avaruus-tähtitieteen professori Esko Valtao-ja esitti kysymyksen Mitä me olem-me tehneet oikein? Hän tarkasteli muutosta vuodesta 1913 vuoteen 2013 muistuttaen, että pienempää-kin kehitystä ennustaneet leimattiin. Lähes kaikki ennustukset ovat olleet pessimistisiä, luonnonvarat loppuvat, ruoka loppuu ja öljy loppuu.

– Aina on siis ennustettu, että ollaan menossa huonompaan. Ehkä jatkossa meneekin huonommin, jos kaikki sitä yhdessä yrittävät, totesi Valtaoja. Hän viittasi asiantuntijoi-den suhtautumiseen talousoppineen John Maynard Keynesin ennustuk-seen maailmantalouden kasvusta. Ennuste naurettiin yksimielisesti suohon, mutta itse asiassa brutto-kansantuotteella mitattuna elintaso nousi kyseisellä aikavälillä enemmän kuin Keynes ennusti.

Nykyisillä elintasomittareilla Suo-mi on jättänyt maailman keskiarvon jo 50 vuotta taakseen. Siksi tuleekin kysyä, mitä me suomalaiset olemme tehneet niin hyvin, että olemme täs-sä tilanteessa. Teollinen vallankumo-us aloitti maailmantalouden kasvun. Edelleenkin tarvitaan jatkuva kasvu, mutta samaan aikaan myös viisaita päätöksiä mm. energiatekniikassa ja raaka-aineiden hankinnassa. Yksit-täisen ihmisen tai pelkän Suomen mahdollisuudet ovat pienet, kuten hän totesi:

– Maailma menee eteenpäin ja Suomi siinä mukana kuin lastu lai-neilla! n

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja toi tilaisuuteen positiivista asennetta.

1/2014 promaint 7


tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja päätyi ratkaisuihimme, jotka palvelevat teolli-suuden koulutusta parhaalla hyötysuh-teella. Toimitukseen kuului Amiedun ja Turun AKK:n pneumatiikan, auto-maation ja hydrauliikan opetuspisteet sekä simulaatio- ja koulutusohjelmistot. Laitteistojen ja opetussisältöjen mo-dulaarinen rakenne mahdollistavat nyt käytössä olevien harjoituslaitteistojen ja sisältöjen päivittämisen ja täydentämi-sen koulutustarpeen mukaan. Oleellinen osa toimitusta oli henkilöstön koulut-taminen, jota toteutettiin molemmilla paikkakunnilla.

Verkkopohjainen etäopiskelu vähen-tää oleellisesti matkustustarvetta. Hyvä-nä esimerkkinä on Amiedun menettely opettaa robottien ohjelmointia käyttäen hyväksi Laitilan yksikön laitekantaa. Yli 200 kilometrin etäisyys ei aiheuta ongelmaa. Yhteenvetona todettiin, että hankkeen avulla on kehitetty Suomen

teollisuudelle henkilöstön osaamisen ja koulutustarpeiden kartoitusratkai-sut, lähi- ja etäkoulutusratkaisut sekä asiantuntijapalvelut. Käytännössä ai-kuiskoulutuskeskukset ovat muuttuneet työelämän kehitysyksiköiksi, jotka tar-joavat ohjattua ja valvottua monimuoto-opiskelua.

Kilpikonnasta pantteriksiTeollisuusnäkökulmaa edusti Ilkka Hii-ro, ABB Oy, Motors and Generators. Hän kävi kokeneen teollisuuden laitteistotoi-mittajan ominaisuudessa läpi muuttu-neet kunnossapidon menettelytavat eri vuosikymmenillä. Vuotta 2000 edusti hänen näkemyksessään kilpikonna, vuotta 2010 jänis ja vuoden 2020 tarvet-ta pantteri.

Eläinhahmot kuvasivat hyvin kun-nossapitopalvelun kehittymistä tun-tipohjaisesta aikataulutetusta toimin-nasta vahvan liiketoimintaosaamisen ja

sitoutuneen henkilöstön varmistamaan maailmanluokan palveluun.

Paneelikeskustelussa kysymyksiin vastasivat Amiedussa syksyllä aloittanut koulutuspäällikkö Esa Heikkinen, Pro-maint ry:n toiminnanjohtaja Matti Nie-melä ja ABB:n Ilkka Hiiro. Matti Niemelä vahvisti, että Euroopan laajuiset stan-dardit ja sertifiointimenettelyt ovat työn alla. Ensimmäiset standardit valmistuvat kuluvan vuoden aikana, jonka jälkeen saadaan myös sertifiointimenettelyt eri työtehtäviin ja vaatimustasoille. Esa Heikkinen nosti esille monitaitoisuus-vaatimuksen, joka havaitaan esimerkiksi kunnossapidon kouluttajan osaamisalu-eiden aihelistauksen pituudessa.

Yhteisesti todettiin myös, että tarjolla on paljon verkkokoulutusta. Edelleen on kuitenkin huutava pula suomenkielises-tä kunnossapidon koulutusaineistosta. Tähän tarpeeseen Promaint 2017 -pro-jekti vastasi onnistuneesti.

UUTISPUTKESTA

(Ylinnä) Projekin yhteydessä hankittu työpiste.

(Yllä) Festo Oy:n koulutuspäällikkö Hannu Hassinen.

(Oikealla yllä) Paneelissa

vastasivat kysymyksiin Amiedun koulutuspäällikkö Esa Heikkinen

(vas), Promaint ry:n toiminnanjohtaja Matti Niemelä ja ABB:n Ilkka Hiiro.

8 promaint 1/2014


OSA SÄHKÖLAITTEISTON vikaantumisesta johtuvista tulipaloista ja sammutustehtävis-tä voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat pitäisivät parempaa huolta sähköasennusten kunnossapidosta. Pelastuslaitokset saivat n. 770 sähkölaitteiston vikaantumisesta johtu-vaa hälytystehtävää aikavälillä 3/2012-2/2013. Eniten hälytystehtäviä aiheutui valaisimien, sähkökeskusten sekä sähköjohtojen ja kaa-pelointien vikaantumisesta. Tiedot löytyvät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tuo-reesta Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipa-lot ja palovaarat Suomessa -selvityksestä.

Selvityksen perusteella Tukes haluaa muis-tuttaa, että sähkölaitteistojen kunnossapidon laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan sähkö-laitteiston palovaaralliseen vikaantumiseen ja sen seurauksena mittavaan tulipaloon. Kunnossapito on aina sähkölaitteiston hal-tijan, esimerkiksi omakotitalon omistajan vastuulla. Jos sähköasennuksissa tai -laitteis-

sa ilmenee häiriöitä tai vikaa, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä sähköalan ammattilai-seen.

Yhtenä huolta aiheuttavana ryhmänä sel-vityksessä nousivat esiin kiinteästi asennetut loisteputkivalaisimet.

– Jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteel-lä, kun oikea-aikaisella palaneiden loisteput-kilamppujen vaihdolla voidaan merkittävästi pienentää kiinteistöjen paloriskiä. Palotur-vallisuutta lisää, kun loisteputkivalaisimien sytyttimet vaihdetaan turvasytyttimiin, jotka sammuttavat putken polttoiän loppuessa, yli-tarkastaja Sakari Hatakka Tukesista sanoo.

Tukes muistuttaa, että sähkölaitteistoon liittyvien erilaisten laitteiden asennus-, käyt-tö- ja huolto-ohjeita tulee ehdottomasti nou-dattaa.

Kiinteistön haltija, näin ylläpidät sähkölait-teiston turvallisuutta:

• Ammattitaitoiset asennukset ovat turval-

lisuuden kulmakivi. Turvallisuuden takia säh-kötöitä saa tehdä vain siihen oikeudet omaa-va sähköalan ammattilainen.

• Perehdy sähkölaitteiden ja -laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Lue ohjeet ajatuk-sella ja noudata niitä. Sähkölaitteiston kun-nossapito on kiinteä osa rakennuksen ylläpi-toa ja sen kunnosta huolehtimista.

• Tärkeimmät käytönaikaista turvallisuutta ylläpitävät toimenpiteet ovat: käytön seuran-ta, huolto- ja kunnossapito sekä määräaikais-tarkastukset.

• Jos huomaat tai epäilet sähköasennuk-sissa vikaa, kutsu apuun sähköalan ammat-tilainen

• Hyvin ja ammattimaisesti tehdyt sähkö-asennuksetkaan eivät ole ikuisia. Uusi säh-kölaitteet ja asennukset oikea-aikaisesti jo ennen kuin ne vikaantuvat ja aiheuttavat mahdollisesti vaaraa!

Lisätietoja www.tukes.fi

Välinpitämättömyys aiheuttaa mittavia tulipaloja

Parmaco ja Elcoline solmivat yhteistyö- sopimuksen PARMACO PRODUCTION ja Elcoline Construc-tion solmivat sopimuksen, jossa Elcoline Construction siirtyy vastaamaan Parmaco Pro-ductionin Leppävirran tuotantolaitoksen säh-kö- ja automaatioasennuksista sekä sähkösuun-nittelusta ja sähköasennustarvikkeiden han-kinnoista. Kolmivuotisen sopimuksen arvo on merkittävä.

Elcoline Construction Oy kuuluu Elcoline Group -konserniin, jolla on kertynyt laaja asian-tuntemus ja kokemus erilaisten vaativien kiin-teistöjen ja teollisuuden projekteista ja ulkois-tuksista vuosien varrella.

Parmaco Production Oy:n sähköosaston asentajat siirtyvät Elcoline Construction Oy:n palvelukseen 27.1.2014, josta lähtien Elcoline Construction tuottaa kaikki Parmaco Productio-nin sähköasennukset suunnitteluineen ja han-kintoineen Leppävirralla ja vastaa tuotteiden sähköpuolen kehityksestä.

Lisätietoja www.elcoline.fi

Prosessin pehmeä parantaminenSUOMEN SUURIMPIIN kuuluva hera-jauhetehdas lisäsi hiljattain tuotan-toaan yli 10 prosentilla joutumatta investoimaan lainkaan laitteisiin tai lisäämään prosessissa käytettävää energiaa. Tämä saavutettiin pelkästään ottamalla käyttöön Neste Jacobsin kehittyneen prosessiohjauksen (APC) NAPCON® Suite sovelluksia ja opti-moimalla näin tuotantoprosessin rat-kaiseva, energiaa kuluttava loppuvaihe.

Hera on juustonvalmistuksen oheistuote. Herajauheen ravintoarvo on suuri, ja sen käyttö ravintolisänä tai elintarvikkeiden raaka-aineena lisääntyy ympäri maailman. Herajau-heen valmistus on kuitenkin moni-mutkainen ja energiaa kuluttava prosessi. Etenkin kosteuspitoisuuden tarkka hallinta on tärkeää.

Tehtaassa otettiin käyttöön APC-ratkaisu, joka koostui kahdesta työ-kalusta: NAPCON® Indicator laskee materiaali- ja energiatasapainoa koskevat tiedot ja lähettää ne NAP-CON® Controllerille, monimuuttu-jamallinnukseen perustuvalle enna-koivalle säätöohjelmistolle, joka on tarkoitettu erityisesti riippuvuussuh-teita sisältävien prosessien säätöön.

Tämän seurauksena tehtaan tuo-tanto lisääntyi merkittävästi APC-rat-kaisun ohjatessa prosessia automaat-tisesti. Samalla pieneni pussisuodat-timen tukkeutumisesta aiheutuvien järjestelmäseisokkien riski.

APC-ratkaisun lisäksi Valiolle toi-mitettu kokonaisuus sisälsi myös NAPCON® Suiten ja Valion toimin-nanohjausjärjestelmän välisen OPC UA - liitynnän (Open Process Control Unified Architecture).

– Tärkeitä toimituksen osa-alueita olivat luonnollisesti myös kattavat tekniikkaa ja käyttöönottoa koske-vat palvelut sekä asiakkaan koulutus, Neste Jacobsin johtava sovellusinsi-nööri Keijo Yli-Opas kertoo.

Todella hämmästyttävää on se, miten nopeasti projekti vietiin läpi alusta loppuun. Yksi projektia huo-mattavasti nopeuttanut tekijä oli, että siinä käytettiin prosessin ja teknisten asiantuntijoidemme välistä etätieto-liikenneyhteyttä. Tämän ansiosta pro-jektin parissa voitiin työskennellä kau-empaa. Yhteys tarjoaa vakaan alustan myös huoltopalveluille.

Lisätietoja www.nestejacobs.com

UUTISPUTKESTA

1/2014 promaint 9


UUTISPUTKESTA

Suomen voimalaitosten höyryturbiinikantaan kuuluu lähes kymmenen eri alkuperäisval-mistajan laitteita. Valmistajat ovat antaneet kunnossapito-ohjelmissaan erilaisia aikavälejä tarkastuksille ja huolloille. Aikataulut perus-tuvat turbiinin käyttötapaan ja -tunteihin, mutta ovat kuitenkin vain keskimääräisiä olettamuksia. Kun tavoitteena on käyttää laitosta tehokkaasti ja taloudellisesti, on kun-nossapitotoimenpiteiden vastattava turbiinin todellista kuntoa ja tarvetta. Vastuu laitoksen toiminasta on aina loppukädessä sen henki-lökunnalla. Tilaisuuden aiheita: tarkastusten ja huoltojen suunnittelu sekä aikataulutus käytön aikainen kunnon seuranta laadunvarmistus tilaus- ja hankintavaiheessa kokemuksia valmistusvalvonnasta ja tarkastuksista osavalmistus Suomessa useita case-esimerkkejä käytännön projekteista kysymysklinikka - osallistujien etukäteiskysymysten läpikäyntiä

HÖYRYTURBIINIEN KUNNOSSAPITO9. – 10.4.2014, Cumulus Koskikatu, Tampere

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

www.promaint.net > koulutus

Valmis konesali kahdeksassa viikossaMAAILMAN JOHTAVA sähkökytkentä- ja IT-laitekaappien val-mistaja sekä konesalien rakentaja Rittal tuo ensimmäisenä maailmassa markkinoille täysin standardoidun konesalin. Rimatrix S -konesali on käyttövalmiina jopa kahdeksassa viikos-sa tilauksesta.

Rittalin uusien RiMatrix S -konesalimoduulien avulla jokai-nen konesali voidaan suunnitella, rakentaa ja toimittaa asiak-kaalle toimintakuntoisena kahdeksassa viikossa. Nopeuden salaisuus on pitkälle viety standardointi, josta hyötyy koko tuo-tantoprosessi.

RiMatrix S sopii kaikkiin konesalitarpeisiin. Se voidaan raken-taa kiinteäksi konesaliksi erillisten käytäväelementtien avulla. Jos käytetään konttia, RiMatrix S:n avulla saa siirreltävän kone-salin, joka voidaan sijoittaa myös ulkotiloihin.

– Haluamme muuttaa markkinoiden perustaa standardoi-duilla konesaleillamme. Koskaan aiemmin ei ole ollut mahdol-lista ostaa koko konesalia yhdellä tilausnumerolla. Keskittymällä standardoituihin konesalimoduuleihin ja täysin yhteensopiviin komponentteihin RiMatrix S saavuttaa myös erittäin alhaisen energiatehokkuuden”, sanoo Rittalin Suomen toimitusjohtaja Ari Tervo.

Lisätietoja www.rittal.fi

Uusiin asemiinInsta Automation OyInsta Automation Oy:n Aluetoiminta ja Kunnossapito -yksikös-sä Mika Riikonen on nimitetty liiketoimintajohtajaksi. Yksikössä jatkavat Juha Rasinmäki, yksikönpäällikkö kunnossapito, Teemu Erkkilä yksikönpäällikkö suunnittelu ja projektointi sekä Jussi Nii-nimäki yksikönpäällikkö suunnittelu ja projektointi. Liiketoiminnas-sa aloitti toimintansa 1.1.2014 Sähkönjakeluyksikkö, jonka yksikön-päälliköksi on nimitetty Timo Teräluoto. Sähkönjakelun huolto-päälliköiksi on nimitetty Jorma Pasuri ja Johannes Välimäki.

Alstom Finland OyDI Kari Rahkonen on nimitetty 10.2.2014 alkaen ALSTOM Fin-land Oy:n teollisuuden ja voimalaitosten kunnossapitoa tarjo-avan Thermal Services -liiketoimintayksikön johtajaksi.DI Tuomo Niskanen on nimitetty 3.2.2014 alkaen ALSTOM Fin-land Oy:n teollisuuden ja voimalaitosten kunnossapitoa tarjoa-vassa Thermal Services -liiketoimintayksikössä myyntijohtajaksi.

Mika Riikonen Juha Rasinmäki Teemu Erkkilä Jussi Niinimäki Timo Teräluoto

Jorma Pasuri Johannes Kari Rahkonen Tuomo Niskanen Välimäki


Teksti Kari Komonen Kuva Martti Hakonen NÄKÖKULMA

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

SUOMESSA ON toistuvasti todettu vienti Suomen menestystekijäksi ja kasvun moottoriksi. Kehityshankkeiden keskiössä on ollut myös palve-lujen vienti. Tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon vienti on mitä suurimmassa määrin palvelujen vientiä. Mitä olemme oikeasti tehneet asioiden eteen. Kansainvälistyminen ei ole vain haarakonttorin käynnistämissä jossain Suomen ulkopuolella tai tarjousten tekemistä ulkomaisille asiakkaille, vaan se on myös olosuhteiden ja kilpailijoiden tuntemista uusilla markkina-alueilla, lainsäädännön ja hyväksyttyjen käytäntöjen tuntemista, vallitsevan osaamisen ja teknologian tason tuntemista sekä kohdemaassa että kotimaassa. Kansainvälistyminen on myös verkottumista, alan vaikuttajien tuntemista sekä vaikuttamista val-litseviin käytäntöihin markkina-alueilla.

TÄMÄ MERKITSEE sitä, että meidän täytyy osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin, osallistua alan verkostojen toimintaan muillakin tavoin, osallistua ja vaikuttaa alan standardointiin (Suomen ulkopuolella voi suhtautuminen standardeihin olla paljon vakavampaa kuin Suomessa), konkretisoida osaaminen erilaisten henkilötason tai yritystason sertifi-kaatein (esimerkiksi Skill Passport), seurata kansainvälisiä julkaisuja ja kutsua ulkomaisia asiantuntijoita Suomeen keskustelemaan alan tren-deistä. Esimerkiksi henkilötason sertifiointia on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos asiakas sitä toimittajalta vaatii.

PROMAINT JÄRJESTÄÄ Helsingin messukeskuksessa toukokuun alussa samanaikaisesti viiden teknisen messun kanssa tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon suurtapahtuman (www.euromaintenance.org), jossa on yli 100 puhujaa yli 30 maasta, Euroopan lisäksi esimer-kiksi Australiasta, USA:sta, Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Japanista. Minä vetoan Sinuun, alan suomalainen asiantuntija ja

vaikuttaja. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta tutustua alan trendeihin ja pinnalla oleviin asioihin.

Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.

1/2014 promaint 11

11_Promaint_1-2014_Kolumni.indd 11 21.2.2014 12.28

AUTOMAATIO KUNNONVALVONTA

Langattomuus avaa uusia mahdollisuuksiaLangaton tiedonsiirto on tätä päivää myös teollisuudessa. On kuitenkin kohteita, joissa sen käyttöön siirrytään varovasti. Automaatioalan laitetoimittajat ja käyttökokemuksia hankkineet tuotantolaitokset kertovat kokemuksistaan. Teksti Martti Hakonen

LANGATTOMISTA automaatioratkaisuista ryh-dyttiin puhumaan vuosituhannen vaihteessa, kun WLAN-tekniikat tulivat markkinoille. Sitä on ollut jo aikaisemminkin käytössä esimerkiksi vesienkäsittelyn pumppuase-milla, mutta hyvin rajallisilla toiminnoilla. Varsinkin prosessiautomaatioon perustu-vat tuotantoyksiköt ovat varovaisia kaiken uuden kanssa, sillä suuri osa perinteisen savupiipputeollisuuden prosesseista sisältää henkilöstöön ja ympäristöön kohdistuvia vaaratekijöitä. Näitä ovat tyypillisesti korke-at paineet ja lämpötilat tai helposti syttyvät ja vaaralliset kemikaalit.

Vuosikymmenten varrella olen tottunut seuraamaan kahden riippumattoman organi-saation näkemyksiä. Keski-Euroopan kemian teollisuuden muodostama NAMUR-ryhmä julkaisee säännöllisesti teknologiaan liittyviä suosituksia, jotka muutamassa vuodessa siirtyvät valmistajien tuotteisiin esimerkiksi merkinnällä ”täyttää NAMUR NE 107 -suo-situksen vaatimukset”. Alan isot valmistajat kuuntelevat maailman suurinta käyttäjäryh-mittymää, joka tarvittaessa äänestää myös hankintapäätöksillään. NAMUR-ryhmä on ottanut selkeästi myönteisen kannan langat-

toman automaation kehittämiseen julkaise-malla suosituksia sen toiminnoille.

Toinen vastaava on tulevaisuutta ennusta-va Automation Research Corporation (ARC). Esittelin koko 1990 luvun kalvoa, jossa ARC ennusti prosessiautomaation kenttälaitteet vallanneen HART-protokollan käytön yleis-tymistä 10 vuotta eteenpäin.

Sillä kertaa tulevaisuuden ennustaminen osui hyvin oikeaan.

Vuonna 2008 ARC julkisti ennusteen langattoman automaation kenttälaitteiden käytön yleistymisestä uushankinnoissa. Sen mukaan vuoden 2014 uusissa investoinneissa korvataan 5 prosenttia perinteisistä kaape-loiduista kenttälaitteista langattomilla. Ei siis mitään markkinoita mullistavaa. Mutta toinen osa ennustetta oli, että uusissa pro-sesseissa otetaan 12 prosenttia enemmän kohteita jatkuvaan seurantaan.

Ne toteutetaan langattomina ja käyttö-kohteet ovat kunnonvalvonnan tehostamista sekä käyttövarmuuden parantamista. Lan-gattomuuden merkittävin etu on helpompi asennettavuus. Ratkaisulla ohitetaan mm. piirisuunnittelu, kenttäkaapelointi, kenttä-kotelot, ristikytkentä ja automaatiojärjestel-

12 promaint 1/2014

12-17_Promaint_1-2014_Paajuttu.indd 12 21.2.2014 12.36

AUTOMAATIO KUNNONVALVONTA

män tulokortit, jotka aiheuttavat tarvikehan-kintojen ohella myös muita kustannuksia.

Laitetarjontaa on riittävästiPikainen kysely laitetoimittajille vahvisti, että laitteita on paljon saatavilla. Tiedon-siirtoratkaisuista yleisimpiä ovat langatto-mat Ethernet-tekniikat (WLAN, IWLAN), ISA100.11a ja perinteisestä HART-protokol-lamäärittelystä kehitetty WirelessHART. Lisäksi on saatavilla mm. Bluetooth, GSM ja GPRS-tekniikkaan perustuvia laitteita.

WLAN-pohjaisten laitteiden käyttö on no-peasti yleistynyt. Ne ovat nyt itsestään selvä hallintaratkaisu liikkuvalle kalustolle, kuten nosturit, kuormaajat ja trukit. Lisäksi tek-niikkaa on yhä enemmän käytössä laitteiden toiminnan seurannassa sekä myös varsinai-sessa laitetietojen keräämisessä sekä niiden konfiguroinnin käyttöliittymänä.

Honeywellin Tatu Lastikka kertoo yri-tyksen langattoman tekniikan tarjonnasta.

– Saatavilla ovat IEEE 802.11 mukaiset prosessiteollisuuden verkkokomponentit ja niissä yleistyneet mobiilit sovellukset, kuten kannettava automaatiojärjestelmän ajopaik-ka sekä muut laitetiedon keruuseen tai käyt-

töönottoon liittyvät ratkaisut. Niiden avulla käyttöhenkilöstö saa päätöksenteon tueksi tarvitsemansa prosessitiedot reaaliaikaisesti ja tietosuojatusti kentältä. Liikuteltavat pro-sessi- ja valvontakamerat sekä paikannuk-seen tai henkilökohtaiseen suojaukseen liit-tyvät sovellukset voivat hyödyntää tätä osaa verkosta, esimerkiksi käy hyvin henkilökoh-tainen kaasuilmaisin paikannuksella. Toinen ryhmä ovat kenttälaitteet, joita on saatavilla langattomina muun muassa paineen, lämpö-tilan ja pinnankorkeuden mittaukseen.

Suurin yksittäinen langattomien laittei-den ryhmä ovat varsinaiset automaation kenttälaitteet.

– Varsinaisia kenttälaitteita on tarjolla kolme tuoteperhettä painelähettimiä, yk-si- ja monikanavaiset lämpötilalähettimet, pintakytkin ja pintatutka, kytkintietolähetin, venttiilin asentolähetin sekä pH- ja johtoky-kylähettimet. Kunnonvalvonnan ja käyttövar-muuden parantamiseen löytyy lisäksi väräh-telylähetin, korroosiolähetin sekä akustiseen emissioon perustuva lähetin lauhduttimien kunnonvalvontaan, listaa Emerson Process Managementin myyntipäällikkö Kari Suo-malainen saatavilla olevan tuotevalikoiman.

Langattoman tiedonsiirron käyttö tulee laajenemaan.

1/2014 promaint 13


(Vas.) Langaton pintakytkin odottamassa asennusta prosessiin.

(Ylinnä) Pintatutkaan liitetty HART-adapteri välittää mittaustiedot ja tutkan diagnostiikka-tiedot langattomasti.

(Yllä) Paine- ja paine-erolähettimiä mittaamassa Nesteen Naantalin jalostamon bitumisäiliöiden lämmitysuunilla.

Koko Emersonin kenttälaitetarjonta perustuu WirelessHART-protokollaan, joka on vahvistettu IEC:n standardi. Sa-maa protokollaa tukevat kenttälaitteissa myös useat muut suuret valmistajat, kuten ABB, Endress+Hauser, Metso Automation, Pepperl+Fuchs ja Siemens. Useat valmistajat ovat tuoneet markkinoille ns. HART-adap-terin. Kyseessä on laite, jolla voidaan siirtää perinteisen kaapeloidun HART-protokollan mukaisen kenttälaitteen tietoja langattomas-ti.

ISA100.11a tekniikkaan perustuvien lan-gattomien kenttälaitteiden valmistajista suurimmat ovat GE Measurement & Control, Honeywell ja Yokogawa. Tuotteista löytyy myös vastaava HART-adapteri, jolla saadaan kaapeloidut HART-kenttälaitteet langatto-maan verkkoon.

Erilaisia käyttökohteitaMirka Oy on erikoistunut joustavien hioma-tuotteiden ja pölyttömän hionnan tuotteiden valmistukseen. Sen suurimmat tuotantolai-tokset ovat Pohjanmaan Jepualla ja Oravai-sissa. Yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin, yhteensä yli 80 maahan. Kokkolalai-nen Apex Automation on toimittanut sinne langatonta tekniikkaa eri kohteisiin.

– Automaatioprojekteissa on käytetty Siemensin Scalance -verkkotuotteita, pää-käyttökohteina hajautetut kenttäliityntäase-

mat, mutta myös taajuusmuuttajat ja abso-luuttisanturit ovat kytketty WLANin kautta ohjausjärjestelmään, tarkentaa toimituksissa mukana ollut Marko Kiviniemi.

Langattomalle tekniikalle on lisäksi löy-tynyt varastotoiminnoista vastaavan Jarmo Saviaron mukaan käyttöä Mirkalla muun muassa valmistuotevarastossa ja korkeava-rastossa.

– Langaton järjestelmä mahdollistaa päät-teiden käytön keräilytrukeissa valmistuo-tevarastossa. Korkeavaraston ohjausjärjes-telmän uusinnan yhteydessä päästiin eroon optisesta tiedonsiirrosta, kun siirryttiin WLAN-kauteen.

– Kyllä langattoman tiedonsiirron käyttö tulee laajenemaan tulevaisuudessa. Tekniik-ka kehittyy koko ajan nopeammaksi ja var-memmaksi, täydentää Saviaro.

Neste Oil Oy:n Naantalin jalostamolla on kokemusta langattomista kenttälaiteverkois-ta vuodesta 2009 lähtien. Silloin siellä otet-tiin käyttöön langaton automaatiototeutus valvomaan bitumisäiliöiden lämmitysuunin toimintaa. Kehitysinsinööri Jussi Urponen kertoo käyttökohteista.

– Käytämme langattomia kenttälaitteita tällä hetkellä muun muassa kunnonvalvon-nan värähtelymittauksiin, korroosiomitta-uksiin sekä erilaisiin tutkimus- ja tuotekehi-tystoiminnan lämpötilan, pH:n, virtauksen ja muihin vastaaviin mittauksiin.

MAR

TTI H

AKO

NEN

EMER

SON

EMER

SON

14 promaint 1/2014


– Tekniikka on mahdollistanut mittausten asennuksen paikkoihin, joihin ei tule runko-kaapelointia. Langattomasta kenttälaitever-kosta on ollut merkittävää hyötyä Naantalin jalostamolla koeajettaessa uusia biopohjaisia syöttöaineita. Mittausten lisäämisen ja siir-rettävyyden helppous verrattuna perintei-seen kaapeloituun järjestelmään on yksi tek-niikan menestystekijä, Urponen täydentää.

Kymin Voima Oy:n biovoimalaitos käyn-nistyi Kuusankoskella vuonna 2002. Voimala käyttää pääosin uusiutuvia polttoaineita ja lisänä turvetta sekä varapolttoaineena maa-kaasua. Laitos tuottaa sähköä, höyryä sekä kaukolämpöä. Sen lämpöteho on 180 mega-wattia ja sähköteho 76 megawattia. Voimalas-sa on otettu käyttöön langaton verkko, johon on liitetty värähtelymittauksia sekä polttoai-nekentän vesien pH- ja johtokykymittaukset.

Voimalaitoksen automaatiotyönsuunnit-telija Matti Nuijan mukaan langaton verkko tarjoaa uusia etuja.

– Verkon avulla saadaan mittaustiedot suoraan kunnonvalvojille toimistoverkon kautta. Käyttövarmuushan toki paranee aina, kun valvontaa tehostetaan. Todennäköistä on, että käyttökohteita löytyy lisää, kun saamme riittävästi kokemuksia tällä pienellä laitemäärällä.

Metso Endress+Hauser Oy:n päätuotteita ovat Endress+Hauser -kenttäinstrumentit ja Neleksen venttiilit. Kenttälaitteiden markki-

Toimintaenergia usealla eri tavallaLANGATTOMAN AUTOMAATION toteutuksissa on useita tapoja hoitaa toimintaenergia laitteille. Oman ryh-män muodostavat langattomat Ether-net-laitteet, joissa on normaali kaa-peloitu sähkönsyöttö, mutta tiedon-siirrossa ei käytetä kuitua tai kuparia. Toinen erikoisryhmä ovat eri valmis-tajien HART-adapterit, joista pääosa ottaa toimintaenergiansa niihin liitet-tyjen kenttälaitteiden sähkönsyötöstä, mutta saatavilla on myös paristolla toimivia.

Seuraava suuri ryhmä ovat paris-tokäyttöiset laitteet. Energiansäästö, mobiilitekniikan kehittyminen ja säh-kökäyttöinen liikkuva kalusto ovat vauhdittaneet akku- ja paristoteknolo-gian kehittymistä. Niinpä useat valmis-tajat voivat luvata langattomille laitteil-le yli viiden vuoden paristonvaihtovä-lin, joka on yleisesti todettu riittäväksi.

Kolmas osa-alue perustuu energian louhintaan. Tuotteistettuina ovat mm. seuraavat ratkaisut. GE Measurement & Control/Bently Nevada markkinoi langatonta värähtely- ja lämpötilalä-hetintä, joka voi ottaa apuenergiansa putkiston tai tarkkailtavan prosessi-laitteen tärinästä. Spirax Sarcolta on

saatavilla langaton höyryn virtausmit-tari, joka generoi toimintaenergiansa höyryn ja lähettimen toimintaympä-ristön välisestä lämpötilaerosta. Muita keinoja saada apuenergia ovat mm. valokennot ja radiosignaalit. Viimeksi mainittuun perustuu osa RFID-poh-jaisista laitteista, jotka toimivat ilman paristoa tai ulkoista sähkön syöttöä ottaen toimintaenergian vastaanotta-mastaan signaalista.

Energian louhinta yhdistetty-nä latautuvaan akkutekniikkaan on todennäköisesti seuraavien vuosi-kymmenten valtavirta langattomassa automaatiossa. Yhdistelmä varmistaa laitteiden toiminnan myös tuotan-toseisokkien aikana. Tämä on tärkeä aihe teollisuuslaitoksissa, joissa pro-sessilaitteen vikaantuminen saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin tai huo-mattavat taloudelliset tappiot.

Langattomien lähettimien ener-giankeräämisratkaisuja on aikaisem-min käsitelty lehtemme numeroissa 1/2012, Lämmöstä käyttöenergiaa - lämpöhäviöiden hyödyntäminen nykyaikaisilla lämpösähkötekniikoilla ja 3/2013Energianlouhinta vauhdittaa langattomien anturien käyttöä.

Mies asentamassa langatonta lähetintä.KUVA: HONEYWELL

1/2014 promaint 15


noinnin ja myynnin ohella he tarjoavat käyt-töönotto- ja kunnonvalvontapalveluja.

– Langattomuus tarjoaa modernit ratkai-sut projektien käyttöönottoihin nopeutta-maan asiantuntijoiden toimintaa etätuetuilla alustoilla. Lisäksi se helpottaa tuotantolaitos-ten automaation kentänhallintaa osana pa-rempaa käynnissäpitoa, kertoo Jouni Pohjola nostaen näin esille lisäkohteen langattomalle tekniikalle.

Toteutukset nopeassa kasvussaLangattoman tekniikan käyttö on nopeasti yleistynyt, sillä reilun viiden vuoden aikana on esimerkiksi Emerson saavuttanut yli 15 000 toimitetun langattoman verkon raja-pyykin. Varsinaisia kenttälaitteita on niissä käytössä satoja tuhansia. Suomessakin on yli sadan kenttälaitteen toteutus.

Metso Endress+Hauserin Jouni Pohjo-lan mukaan muun muassa HART-adapterei-ta tilataan kenttälaitteiden yhteydessä, sillä ne tarjoavat myös liitynnän tärkeiden kent-tälaitteiden kunnonvalvontaan.

– HART-adapteri on ylivoimaisesti edul-lisin ratkaisu saada vaativien kohteiden lait-teet jatkuvaan seurantaan.

Siemens Osakeyhtiö on keskittynyt enemmän langattomiin Ethernet-ratkaisui-hin.

– Langattomien kommunikointien kehit-tyminen sekä vika- ja häiriösietoisuus ovat lisänneet varmuutta käyttää IWLAN ratkai-suja. Oikeastaan PROFINETin läpimurto Suomessa tapahtui itse asiassa WLAN teknii-kan hyödyntämismahdollisuuden ansiosta. Jopa Profisafe kommunikointi voidaan viedä samojen IWLAN laitteiden kautta, kertoo Tero Pyykkö Siemensiltä.

Myyntipäällikkö Juha-Pekka Pajusaari Pepperl+Fuchs Oy:stä vahvistaa, että viime vuoden aikana on ilmaantunut selvää akti-voitumista teollisuudessa.

– Käyttäjät ovat havainneet, että tarjolla on uusi erinomainen ja helppo teknologia täyttämään käyttötarpeet. Se ei korvaa täysin mitään olemassa olevaa, mutta täydentää saatavilla olevia vaihtoehtoja.

Laitevalmistajat panostavat Laitetoimittajat ovat yksimielisiä, että lan-gattomien automaatioratkaisujen käyttö tulee nopeasti laajenemaan. Honeywell ja Pepperl+Fuchs toteavat merkittävän määrän

Alkavat vikaantumiset voidaan ottaa jatkuvaan seurantaan.

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.

KUNNOSSAPITO-MESSUTKUTSUU ALAN TOIMIJATOULUUN Perinteikkäät Kunnossapito-messut järjestetään

toukokuussa osana Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaa.

Mukana myös ajankohtaiset seminaarit mm. kaivosteollisuudestasekä pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa mukana:Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama

REKISTERÖIDYMESSUILLE

VELOITUKSETTANETISSÄ!

Järjestäjä: Yhteistyössä:

KUNNOSSAPITOPOHJOINEN TEOLLISUUS

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATEOLLISUUDEN AMMATTITAPAHTUMAT

21.-22.5.2014, Ouluhalliwww.pohjoinenteollisuus.fi


tuotekehityspanostuksista kohdistuvan tek-niikkaan.

ABB:n kotimaan myyntijohtajalla Tatu Mattilalla on selkeä näkemys tulevaisuu-desta.

– Meillä panostetaan jatkossakin langatto-mien tuotteiden kehitystyöhön ja uusia tuot-teita on tulossa. Yksi mielenkiintoinen alue on langattomuuden ja Energy Harvesting tekniikan yhdistäminen. Langattomuus tulee yleistymään, erityisesti parametroinnissa ja informatiivisten muuttujien siirrossa.

Kaapeloitu automaatio ei kuitenkaan hä-nen mukaansa poistu.

– Prosessiohjauksen kannalta tärkeä tieto tulee jatkossakin olemaan vielä kauan perinteisesti toteutettua, mutta lan-gattomuutta voidaan hyödyntää prosessia muutettaessa ja lisäinformaation keräämi-sessä. Energy Harvesting tekniikan kehit-tyminen ja kaupallistaminen mahdollistaa mittausten laajentamisen ilman kaapeloin-titarvetta.

– Uusia tuotteita tulee koko ajan lisää. Viimeisin laajennus kenttälaitevalikoimaan oli vaijeritutka. Lisää innovatiivisia tuotteita on kehitteillä, ja langaton tekniikka onkin

nopeimmin kehittyvä osa-alue kenttälait-teidemme puolella, vahvistaa Kari Suomalai-nen Emersonilta.

Siemens Osakeyhtiön Tero Pyykkö vahvis-taa panostuksen.

– Uskon vahvasti langattomaan tekniik-kaan ja sitä tullaan hyödyntämään enemmän. Hyvä esimerkki on uusi kytkin, joka voidaan tunnistaa langattomasti ja saada liityntä kyt-kimen webbiserveriin.

Keskenään automaatiomarkkinoista kil-pailevat yritykset ovat yhdestä aiheesta yk-simielisiä. Käytössä on kymmeniä miljoonia HART-protokollaan perustuvia kenttälaittei-ta, joista useita käytetään prosessinohjauk-sen, turvallisuuden tai ympäristön kannalta kriittisissä kohteissa. Langaton tekniikka tar-joaa uudentasoiset ratkaisut niiden toimin-nan varmistamiseen parantaen automaation luotettavuutta.

Langaton automaatio tulee kehittämään tuotantolaitosten kunnonvalvontaa ja käyt-tövarmuutta. Lisäksi tärkeiden prosessilait-teiden alkavat vikaantumiset voidaan ottaa jatkuvaan seurantaan. Näin korjaustoimen-piteet pystytään aikatauluttamaan tuotan-non tarpeiden mukaisesti. n

Langattomasta kenttälaite-

verkosta on ollut

merkittävää hyötyä.

Bosch Rexroth [email protected] • www.boschrexroth.fi

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.












AUTOMAATIO KÄYTETTÄVYYS

Tehokkaampaan työskentely-ympäristöön

Valvomo kehitettävä käyttäjän ehdoillaKäyttäjäkeskeiselle valvomolle on helppo luetella ominaisuuksia: tilannetietoutta ja päätöksen tekoa tukeva, toimintavaatimukset täyttävä, eri käyttäjät ja työtehtävät huomioiva, ergonominen sekä tulevaisuuteen mukautuva. Onnistunut toteutus varmistaa tehokkaan ja virheettömän toiminnan.

VALVONTATYÖ ON lisääntynyt tasaisesti automaatioasteen kasvun myötä ja val-vottavien prosessien kasvanut seuranta ja hallinta luovat suuria haasteita niin valvontajärjestelmien käyttöliittymille kuin valvomotilan toimivuudelle.

Järjestelmien ja käyttöliittymien ongelmat kulminoituvat usein suuren tietomäärän hallintaan sekä prosessin tilan kokonaiskuvan ja oleellisen tiedon esittämiseen. Toimimattomissa käyt-töliittymissä oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan, oikean tiedon löytä-minen on haastavaa ja prosessiohjauk-sen vaikutuksen seuraaminen vaikeaa. Usein kokonaisuudessa on myös liikaa muistinvaraisia asioita. Käyttöliittymä-ongelmat kuormittavat operaattoria ja aiheuttavat pahimmillaan turvallisuus-riskejä.

Käyttöliittymäongelmien lisäksi valvomoiden kehitystarpeiden taustalta löytyy myös tilaan liittyviä ongelmia. Koska valvomot ovat ohjauskeskuksi-en lisäksi toimintaympäristöjä, joissa tehdään erityyppisiä työtehtäviä, tilan, työpisteiden ja ympäristötekijöiden toi-minnallisuusongelmat nousevat usein esiin. Liiallinen taustamelu, läpikulusta aiheutuvat häiriöt ja asiaton oleskelu valvomotilassa ovat valitettavan monen valvomon arkipäivää, koska oheistoi-mintojen suunnittelu tilaan on epäon-nistunut.

Satunnaisia häiriöitä voivat aiheuttaa myös tilan muut käyttäjät, kuten sii-voojat, tavarantoimittajat tai vierailijat,

jos heidät on jätetty tilan suunnittelun yhteydessä huomioimatta. Työpisteiden ja kalusteiden sijoittelun epäonnistu-minen näkyy valvomotyössä kommu-nikointiongelmina, epäergonomisena työskentelynä ja tehottomuutena. Lisäksi ympäristötekijät, kuten valais-tus ja ilmastointi, tuottavat huonosti suunniteltuina ongelmia valvomon viih-tyvyydelle ja työn tehokkuudelle. Edellä mainitut valvomotilan ja käyttöliittymi-en ongelmat ovat todellisuutta useissa valvomoissa, joten tarvetta valvomoiden kehittämiselle on paljon.

Tavoitteena toimivan valvomon ominaisuudetEdellä mainitut ongelmat on poistettava, jos valvomosta halutaan kokonaisuu-dessaan toimiva työskentely-ympäristö. Samalla tulee varmistaa myös seuraavi-en ominaisuuksien toteutuminen. Käyt-töliittymien ja informaationhallinnan ratkaisujen tulisi tehostaa operaattorien päätöksentekoketjua: havaitsemisen helppoutta, tilannetietoisuutta, muistin kuormittamattomuutta ja toiminnan virheettömyyttä. Onnistunut valvomo-tilan layout tukee kaikkia siellä tehtäviä

toimintoja ja työtehtäviä sekä on mu-kautettavissa erikoistilanteisiin, kuten esimerkiksi muuttuvaan miehitysvah-vuuteen. Ruokailulle ja ryhmätyösken-telylle on omat tilansa ja kulkuyhteydet ovat toimivia ja häiriöttömiä.

Valvomohuoneen layoutin suun-nittelussa on huomioitu työpisteiden ja ohjauspaikkojen määrä, sijoittelu ja keskinäiset vuorovaikutus- ja näky-vyysvaatimukset. Työpiste- ja kalustus-ratkaisuissa on huomioitu tilantarve, näkemisen ja kuulemisen vaatimukset, käyttäjien mittasuhteet ja toiminta-edellytykset sekä vuorovaikutustarpeet. Näyttöjen määrä ja sijoittelu on optimoi-tu vastaamaan tilassa tehtävää valvon-tatyötä. Operointialue on rauhoitettu ja ympäristötekijät on suunniteltu edis-tämään valppautta ja tarkkaavaisuutta. Viimeistelty, toimintavarma ja viihtyisä valvomo saadaan varmistamalla näiden ominaisuuksien toteutuminen uusissa tila- ja käyttöliittymäsuunnitelmissa.

Kehitysprosessi varmistaa onnistuneen lopputuloksenMiten uudet suunnitelmat ja onnistunut muutos sitten toteutetaan? Valvomo saadaan vastaamaan vaadittua toimintaa toteuttamalla hallittu valvomon kehitys-projekti, jossa tila ja informaation hallin-ta sovitetaan käyttäjien ja tehtävien tar-peisiin ja ominaisuuksiin operaattorei-den osallistamisen, uuden teknologian ja monipuolisen asiantuntijuuden avulla.Kehitysprojektin alussa kootaan kat-

Sanna Jämsén,ergonomian

tuotevastaava, Elomatic Oy

sanna.jamsen@ elomatic.com

18 promaint 1/2014

18-19_Promaint_1-2014_Kayttajakeskeinen.indd 18 21.2.2014 12.40

KÄYTETTÄVYYS

(Vas.) Käyttäjäkeskeinen valvomo rakennetaan hallitulla kehitysprojektilla, jossa tila ja informaation hallinta sovitetaan käyttäjien ja tehtävien tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

(Alla) Virtuaalistudiossa vuorovaikutteisuus auttaa tilasuunnitelmien ja käyttöliittymien viimeistelyssä.

tavat lähtötiedot vanhasta valvomosta: tavoitteena on selvittää perusteellisesti muutosta vaativat ongelmat, toimivat ja sen vuoksi muutoksessa säilytettävät asiat sekä tulevaisuuden vaatimukset muunneltavuuden ja kasvuvaran var-mistamiseksi. Tarkastelukohteina ovat valvomotila, työpisteet, ympäristötekijät ja informaationhallinta, siis kaikki ne te-kijät, joista valvomon toimivuus raken-tuu. Tämän tiedon keräämisessä avain-asemassa ovat operaattorit sekä osaava, monialainen asiantuntijaryhmä.

Kerätyn tiedon pohjalta tehdään tar-vittavat tilaan liittyvät muutosratkaisut: selvitäänkö pienillä korjauksilla, ns. face-liftillä vai tarvitaanko kokonaan uusi ti-lasuunnitelma? Jos muutos vaatii uuden tilasuunnitelman tai toisiinsa verrattavia tilasuunnitelmavaihtoehtoja, raken-netaan ne huomioiden voimassa olevat valvomostandardit sekä tuottaen niistä havainnolliset 2D- ja 3D-mallit. Tarkat tiedot kalustuksista ja niiden mitoituk-sista, kalusteiden ja näyttöjen sijoitte-lusta ym. detail-tieto dokumentoidaan muutostöiden toteuttamista varten.

Kartoituksen pohjalta järjestelmien käyttöliittymiä kehitetään yksittäisten näkymien tasolla tai järjestellään koko esitettävän informaation rakenne uusik-si, paremmin työskentelyä ja prosessin-hallintaa tukevaksi. Tarvittaessa mieti-tään täysin toisenlaisia ratkaisuja, kuten suurkuvanäyttöjen hyödyntämistä, mikä mahdollistaa eri järjestelmistä saatavan

tiedon sulauttamisen yhdeksi informa-tiivisemmaksi kokonaisuudeksi.

Viimeistely virtuaali- studiota hyödyntäenTilasuunnitelmien ja käyttöliittymien viimeistely toteutetaan uuden tekno-logian avulla eli testaamalla alustavat suunnitelmat virtuaalistudiossa. Virtu-aalistudiossa operaattorit ja muut tilan käyttäjät pääsevät alustavien käyttäjä-keskeisten valvomosuunnitelmien ”si-sälle” ja uuden kypäränäyttöteknologian avulla katselmointi voidaan toteuttaa erittäin tehokkaasti.

Uusi teknologia mahdollistaa myös suunnitelmien vuorovaikutteisen testaa-misen eli uutta valvomomallia voidaan muokata reaaliaikaisesti esimerkiksi kalustuksen, sijoittelun, valaistuksen ja sisustuksen kautta ja tarkastella samalla niiden vaikutusta tilan toimivuuteen.

Testauksen aikana operaattorien ja muiden tilankäyttäjien sekä suunnitte-lijoiden on helppo keskustella suunni-telmista ja tilan toimivuudesta. Suun-nittelija voi perustella tehtyjä ratkaisuja, esimerkiksi pöytien korkeussäädön vai-kutusta näyttöjen sijoitteluratkaisuun ja käyttäjät voivat antaa palautetta, esimer-kiksi kalusteiden sijoittelun vaikutukses-ta omien työtehtäviensä suorittamiseen.

Myös vaihtoehtoisten suunnittelurat-kaisujen vertailu ja valinta voidaan tehdä tietoperustein, kun käyttäjät voivat nähdä ratkaisut toiminnallisella tasolla ja testata niiden vaikuttavuutta. Virtuaalistudio auttaa myös käyttöliittymäkehityksessä. Sen avulla voidaan simuloida ja testata esimerkiksi näyttöjen keskinäistä sijoitte-lua, häiriösignaalien toimivuutta tai mah-dollisten suurkuvanäyttöjen toteutusta.

Onnistuneen valvomosuunnittelun kannalta on tärkeää, että operaattorit on tuotu kiinteäksi osaksi suunnitte-luprosessia ja toteutettavia ratkaisuja voidaan peilata käyttäjien toimintaan ja ominaisuuksiin suunnittelun edetessä. Kun operaattorit pääsevät vaikuttamaan toteutettaviin ratkaisuihin, he ovat myös sitoutuneempia muutoksiin ja tyytyväi-sempiä lopputulokseen. Tärkein rooli käyttäjäkeskeisellä suunnittelunäkökul-malla ja suunnitelmien toimivuustes-tauksella on kuitenkin, että sen avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa varmis-tua, että toteutettavat valvomoratkaisut tulevat toimimaan myös käytännössä. n

Hyvä ergonomia tehostaa valvomotyöskentelyä.

1/2014 promaint 19

18-19_Promaint_1-2014_Kayttajakeskeinen.indd 19 21.2.2014 12.40

SÄHKÖISTYS UUDET STANDARDIT

Jakokeskusten valmistukseen liittyvää standardia IEC 61439 ollaan uusimassa. Se astuu voimaan kuluvan vuoden marraskuussa ilman siirtymäaikaa. Kannattaa varmistaa, että menossa olevat hankinnat täyttävät uudet vaatimukset.

PIENJÄNNITEKOJEISTOJEN JA jakokeskus-ten tulee olla toimivia, turvallisia käyttää ja suojata lähellä työskenteleviä ihmisiä sähköiskuilta. Jakokeskusten rakennetta määrittelevä standardi SFS-EN 60439 on ollut Suomessa käytössä jo vuosikym-meniä, tosin useamman kerran päivitet-tynä. Sen korvaamista uudella standar-dilla, joka vastaa paremmin nykypäivän vaatimuksia, on valmisteltu jo pitkään.

Loppuvuodesta 2012 julkaistiin toinen painos korvaavasta standardis-ta. Suomessa tämä uusi standardi on vahvistettu tunnuksella SFS-EN 61439, jonka sisältö on käytännössä suoraan otettu IEC 61439 -standardista. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan muutettu siir-tymäaikaa vanhasta standardista, joten marraskuusta 2014 eteenpäin voimassa on vain uusi standardi.

Uuden standardin tarkoitus on var-mistaa ja dokumentoida, että jakokeskus on toteutettu turvallisesti ja toimivasti.

IEC 61439 on suunnattu kattamaan kaikki jakokeskusten kokoonpanot.

Erona vanhaan standardiin on esimerkiksi TTA- (tyyppitarkastettu kokoonpano) ja PTTA- (osittain tyyp-pitarkastettu kokoonpano) luokitusten poistuminen. Tämä merkitsee, että lähtökohtaisesti kaikkia jakokeskuksia käsitellään kokonaisuuksina ja tulkitaan yhdenmukaisesti, oli keskuksen käyt-tökohde sitten pientalon jakokeskus, koneen ohjausjärjestelmä tai teollisuus-keskus.

Standardissa jaetaan jakokeskusten valmistukseen liittyvät osapuolet kah-

teen eri kategoriaan, alkuperäinen val-mistaja (OEM) ja keskuksen valmistaja. Alkuperäinen valmistaja on useimmiten laite- tai komponenttivalmistaja, joka on usein testein todentanut valmistamien-sa osien ja rakenteiden standardinmu-kaisuuden.

Standardissa IEC 61439 määritellään seitsemän erillistä testiä rakenteellisille ominaisuuksille ja viisi erillistä testiä toiminnalle. Kennokeskusrakenteissa tai muissa modulaarisissa keskusraken-teissa keskuksen valmistaja voi usein käyttää alkuperäisen valmistajan testi-tuloksia omassa dokumentoinnissaan. Keskuksen valmistaja on kuitenkin aina vastuussa standardinmukaisen doku-mentoinnin toimittamisesta sekä kes-kuksen turvallisuudesta.

Lisää testauksiaAina ei kuitenkaan pystytä valmista-maan pienjännitekojeistoja samalla

Aaro Lehto, Rittal Oy,

aaro.lehto@ rittal.fi

Uusi standardi muuttaa sähkönjako-keskusten valmistusta

20 promaint 1/2014

20-21_Promaint_1-2014_Uusi standardi.indd 20 21.2.2014 12.44

UUDET STANDARDIT

Jatkossa pienjännitekeskukset tulee suunnitella, valmistaa ja dokumentoida SFS-EN 61439 -standardin mukaisesti. Myös keskusten jäähdytyslaitteiden oikea mitoitus tulee korostumaan.

rakenteella ja laitevalikoimalla. Toimin-nallisuuden tai muiden vaatimusten takia joudutaan useimmiten rakenta-maan sovelluskohtaisesti räätälöityjä keskuksia. Näissä tapauksissa keskuk-sen valmistaja tulkitaan alkuperäiseksi valmistajaksi ja dokumentoinnin laatiminen vaatii usein enemmän työ-tä. Standardinmukaisuus voidaan do-kumentoida testaamalla, mittaamalla, laskemalla tai noudattamalla suunnitte-lusääntöjä. Dokumentointia helpottaa myös yksilöllisten keskusten tapaukses-sa, jos laite- tai komponenttivalmistaja on testannut paljon erilaisia rakenteita ja kokonaisuuksia. Tätä testaustietoa voidaan usein käyttää hyväksi standar-dinmukaisuuden todentamisessa ja siten se vähentää keskuksen valmistajan työmäärää IEC 61439-standardin vaa-timan dokumentoinnin tuottamisessa. Optimitilanteessa kaappimekaniikka, virtakiskokomponentit ja jäähdytys

on testattu kokonaisuutena jo laite- tai komponenttivalmistajan toimesta, ja nämä tiedot on helposti saatavissa jo suunnitteluvaiheessa.

Nyt kannattaa viimeistään siirtyä suunnittelussa, dokumentoinnissa ja määrittelyssä uuden standardin mukai-seen rakenteeseen. Uuden standardin asettamat vaatimukset kohdistuvat suurelta osin pienjännitekojeistojen valmistukseen ja tuotekehitykseen, mutta tilaajapuolella on myös hyvä olla hereillä ja vaatia ajoissa uuden standar-din mukaisia keskuksia. n

Jakokeskuksia koskevat SFS-EN 61439-standarditJAKOKESKUKSIA koskevat rakennevaati-mukset annetaan SFS-EN 61439 standar-disarjassa. Suomalainen SFS-EN standardi-sarja ja eurooppalainen EN-standardisarja vastaavat sisällöltään IEC 61439-standar-disarjaa. IEC standardien tekninen sisältö on otettu Euroopassa käyttöön suoraan, vain joitain direktiivien vaatimusten täyt-tämiseen liittyviä liitteitä on lisätty. Eli kun puhutaan jakokeskusstandardeissa IEC-, EN- tai SFS-EN standardeista samannumerois-ten standardien sisällöt ovat identtisiä.

Standardisarjassa on tällä hetkellä seu-raavat osat:

• SFS-EN 61439-1 Pienjännitekeskukset. Osa 1: Yleisvaatimukset

• SFS-EN 61439-2 Pienjännitekeskuk-set. Osa 2: Ammattikäyttöön tarkoitetut kojeistot

• SFS-EN 61439-3 Pienjännitekeskukset.

Osa 3: Maallikoiden käyttöön tarkoitetut keskukset (jakokeskukset)

• SFS-EN 61439-4 Pienjännitekeskukset. Osa 4: Erityisvaatimukset työmaakeskuksille

• SFS-EN 61439-5 Low-voltage switchgear and controlgear assemblies -- Part 5: Assemblies for power distribution in public networks

• SFS-EN 61439-6 Low-voltage switchgear and controlgear assemblies -- Part 6: Busbar trunking systems (busways)

Kuten otsikoistakin huomataan, stan-dardisarjan osa1 – 4 on tällä hetkellä kään-netty ja julkaistu SFS-EN standardeina, joissa on sekä suomenkielinen että englan-ninkielinen teksti. Jakeluverkkokeskuksia koskevasta osasta 5 on tarkoitus julkaista suomenkielinen standardi sitten, kun tällä hetkellä valmistelussa oleva uusi EN-versio valmistuu. Kosketinkiskoja koskevaa osaa

-6 ei käännetä vaan Suomessa on voimas-sa englanniksi julkaistu standardi.

SFS-EN 61439-sarja korvaa aikaisemmin voimassa olleen SFS-EN 60439-sarjan. Suu-rin rakenteellinen muutos uudessa stan-dardisarjassa on se, että nykyinen perusosa SFS-EN 61439-1 antaa vain yleisvaatimuk-set, eikä pelkästään sen perusteella voi rakentaa keskusta, vaan pitää noudattaa lisäksi jotain osista 2 – 6.

Esimerkiksi teollisuuden keskus tehtiin aikaisemmin vain standardin SFS-EN 60439-1 mukaan, mutta nykyään pitää noudattaa SFS-EN 61439-1 perusvaati-musten lisäksi myös erillistä ammattikäytön kojeistoja koskevaa osaa -2.

Tapani NurmiSESKO ry

[email protected]

Marraskuusta 2014 eteenpäin voimassa on vain uusi standardi. Siirtymäaikaa ei ole.

1/2014 promaint 21

20-21_Promaint_1-2014_Uusi standardi.indd 21 21.2.2014 12.44

AUTOMAATIO ENERGIATEHOKKUUS

Käyttöautomaatio energiatehokkaaksiHalpa ostaa – kallis käyttää vai kokonaisedullinen ratkaisu? Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät investointien elinkaarikustannuksia. Löytyykö muutokseen riittäviä perusteita?

JOS TEOLLISUUS investoi energiatehok-kaisiin käyttöautomaatioratkaisuihin, se voi säästää merkittävästi investointien kokonaiskustannuksissa. Kun lasketaan investoinnin elinkaarikustannukset, voi hankintahinnaltaan hieman kalliimpi ratkaisu osoittautua huomattavasti edullisemmaksi kuin halvin laitekoko-naisuus. Aluksi kalliimmalta vaikuttavan ratkaisun hankintahintaa arvioitaessa täytyy lisäksi muistaa, että energiatehok-kaat ratkaisut voivat pienentää hank-keen kokonaistehoa merkittävästi.

Uusien teknologioiden myötä energi-aa säästyy myös teholtaan pienissä käyt-tölaitteissa. Materiaalinkäsittely teolli-suudessa vaatii usein jopa satoja pieniä käyttölaitteita. Niiden yhteenlaskettu tehontarve on merkittävä.

Synkronimoottoriteknologiaa hyö-dyntävä energiatehokas toimilaite ei vaadi loistehonkompensointia ja alhaisempi energiantarve voi jopa pie-nentää sähköliittymää ja muuntamoa greenfield-hankkeissa. Tämän ansiosta

energiatehokas ratkaisu saattaa olla sekä hankintahinnaltaan että käyttökustan-nuksiltaan edullisin.

Energiatehokkuus ohjaa käyttöautomaatiotaMoottoreiden hyötysuhdeluokitukset ovat muuttumassa. Kesäkuussa 2011 tuli IE2 hyötysuhdeluokka pakolliseksi 2, 4 ja 6-napaisissa 0,75 – 375 kW tehoisissa moottoreissa. Tällä hetkellä huonom-man hyötysuhdeluokituksen mootto-reita voidaan tietyin rajauksin myydä ainoastaan varaosiksi olemassa olevaan käyttölaitteeseen.

Seuraava muutos tulee vuoden 2015 alussa, jolloin 7,5 – 375 kW tehoisissa moottoreissa vaaditaan IE3 hyöty-suhdeluokka. Vuoden 2017 alusta IE3 luokitus vaaditaan myös 0,75 – 375 kW moottoreille. Tarkempaa tietoa tulevista muutoksista ja vaatimuksista saa verk-kosivulta www.ie-guide.de.

Moottoreiden uudet luokitukset tuovat käyttäjälle parhaimmillaan muutaman prosenttiyksikön energi-asäästömahdollisuuden. Todella suuri säästöpotentiaali on kuitenkin vaihteis-sa. Teollisuudessa vieläkin yleiset me-kaaniset variaattorit ja kierukkavaihteet kuluttavat paljon energiaa huonosta hyötysuhteestaan johtuen.

Energiakonsultoinnin avulla voidaan löytää keinoja tehokkuuden parantami-seksi. Konsultoinnissa voidaan konsep-toida uusia hankkeita sekä modernisoida

Esko [email protected]

SEW-EURODRIVE Oy

Hans Martens [email protected]

SEW-EURODRIVE Oy

KUVA 2. MODERNIN KÄYTÖN ENERGIANKULUTUS.

KUVA 1. VARAATTORIKÄYTÖN ENERGIANKULUTUS

Energiatehokas ratkaisu saattaa olla sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuk- siltaan edullisin.

Perinteisen variaattorikäytön mitattu energiankulutus on suuruusluokassa 1,5 kW, kun se on modernilla IE4 hyötysuhdeluokan käyttölaitteella 0,5 ja 1 kW välillä.

22 promaint 1/2014

22-23_Promaint_1-2014_Tekn artikkeli pohja.indd 22 21.2.2014 10.06

ENERGIATEHOKKUUS

MOVIGEAR® mekatroninen kokonaisuus, jossa on yhdistettynä synkronimoottori, taajuusmuuttaja ja hammasvaihde.

olemassa olevia laitteistoja energiate-hokkaiksi. Konsultoinnin tukena voi-daan käyttää ennen / jälkeen -suoritetta-via kenttämittauksia.

Kenttämittaukset todistavat erotOheisena esimerkki kenttämittauksesta, jossa on ensin mitattu variaattorikäytön energiankulutus viileässä, jäähdytettä-vässä tuotantotilassa. Mittauksen tulok-set on esitetty kuvassa 1.

Tehonkulutus vaihtelee työn aikana 1,1 kW:sta runsaaseen 2 kW:iin, keski-arvotehon ollessa noin 1,6 kW. Mitta-uksen jälkeen käyttö on modernisoitu vaihtamalla se IE4 hyötysuhdeluokan käyttölaitteeksi, jossa synkronimoottori on yhdistetty taajuusmuuttajaan ja ham-masvaihteeseen.

Mittauksen tulokset on esitetty ku-vassa 2.

Vertailukäytön tehonkulutus vaihte-lee työn aikana 0,55 kW:sta vajaaseen 1 kW:iin, keskiarvotehon ollessa 0,73 kW. Sen keskiarvoinen tehonkulutus samas-sa kohteessa oli 54 % pienempi kuin vari-aattorikäytön.

Elintarviketeollisuuden kylmävaras-toissa huonolla hyötysuhteella toimiva käyttölaite lämmittää kylmätilaa, joka sen takia vaatii lisäjäähdytystä. Nyrk-kisääntönä voidaan sanoa, että 100 W:n kylmätehon muodostus vaatii kolmin-kertaisen määrän sähkötehoa. Kerran-naisvaikutukset ovat huomattavat.

Toisessa esimerkkihankkeessa kon-

Näennäisteho kVAPätöteho kWKäyttöjen määräSyötön koko kVAPätötehon kulutus kWKäyttöaste tuntia / päiväKäyttöaste päivää / vuosiKäyttöaste tuntia / vuosiEnergian hinta (oletus)Sähkön kustannussäästö / linja / vuosiSähkön kustannussäästö / käyttö / vuosiHetkittäisen jäähdytystehon säästö / linjaHukkalämmön säästö / linja / vuosi

DT – IE11,2390,6642503101661633052800,136 564,00 € 146,26 € 69365 640

MOVIGEAR – IE40,3870,38725016697

€/kWh

kWkWh

erotus0,8520,277

14469

KOKONAISENERGIAN KULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALIT 250 KÄYTÖN KOKONAISTOTEUTUKSELLA

septoitiin 250 IE4-käyttöä perinteisten kierukkavaihteiden tilalle. Oheisessa taulukossa on vertailtu käyttöjen koko-naisenergian kulutusta ja säästöpoten-tiaalia rahassa. Pelkästään sähkön kus-tannussäästöksi tulee yli 36 000 Euroa linjaa kohti vuodessa. Säästöksi voidaan lisäksi laskea jäähdyttämiseen tarvitta-van energian pieneminen 69 kW:lla, jota ei ole laskelmassa huomioitu rahassa. Sähkönsyötön näennäistehontarve on 144 kVA pienempi eikä kompensointia tarvita, joten säästöjä tulee pienemmästä muuntajasta ja kompensointilaitteista. Lisäksi hiilidioksidipäästöt pienenevät. Laitteistoasennuksissa taajuusmuuttajia ei tarvitse asentaa sähkökeskukseen eikä jokaista taajuusmuuttajaa kaapeloida erikseen moottorille, koska taajuus-

muuttaja on integroitu moottoriin.Näillä kahdella esimerkillä voidaan

osoittaa, että pieneltä tuntuva yksittäi-sen toimilaitteen energiansäästö voi tuoda merkittävät kokonaiskustannus-säästöt hankinnassa, asennuksessa ja käytössä. n

Energiaa säästyy myös teholtaan pienissä käyttölaitteissa.

1/2014 promaint 23


TUTKIMUS TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Viisaat sovellukset tehostavat prosessiaVäitöstutkimuksessa on kehitetty menetelmiä prosessien säätöön muuttuvissa olosuhteissa, laitteiden vikaantumisen tunnistamiseen aikaisessa vaiheessa. Käyttökelpoisen tietoa prosessin toiminnasta tuotetaan myös johtamista varten.

TUTKIMUKSEN PERUSTANA on mittaus-ten merkitystasojen tunnistaminen ja niiden käyttö epäsuorina mittaustie-toina. Menetelmäkokonaisuudesta on hyvin laaja tutkimuksellinen ja teolli-nen kokemus. Viisaiden adaptiivisten sovellusten rakentamiseen soveltuvia älykkäitä menetelmiä on hyvin run-saasti. Kirjallisuudessa erilaiset sovel-lustyypit menevät huomattavan paljon päällekkäin. Väitöskirjassa menetelmiä on ryhmitelty sovellusten rakentamisen kannalta loogisiin osiin:

- Adaptiiviset menetelmät on jaettu mallinnus- ja päättelymenetelmiin.

- Mittauksien käyttöä tarkastellaan epäsuorien mittausten ja oireiden kehit-tämisen kannalta.

- Säätömenetelmät puolestaan käyt-tävät epäsuoria mittauksia ja malleja.

- Olosuhteiden tunnistaminen jatkaa oireista luokittelu- ja päättelymenetel-millä.

Lingvistisiin yhtälöiden menetelmän perusidea ja ensimmäinen sovellus teh-tiin jo vuonna 1991 ja vuosien 1991–2004 aikana menetelmää käytettiin jo var-sin laajasti. Tarkasteltava tutkimus on tehty vuosien 2005–2012 aikana. Menetelmäpuolella painopisteinä ovat olleet parametrit, joiden kehittämisessä on yleistetty ja yhdistetty tilastollisia

ja älykkäitä menetelmiä. Sovellusten puolella keskeisiä kohteita ovat olleet aurinkolämpövoimala, erilaiset kunnon-valvontakohteet ja vedenpuhdistus. [1]

Mittausten merkitystasot sovellusten perustanaUudet tilastolliset menetelmät ovat keskeisiä kehitettäessä näitä merkitys-tasoja, joiden avulla tarvittavat mallit voidaan pakata hyvin tehokkaiksi, koska mallien tehtävänä on hallita ainoastaan muuttujien välisiä vuorovaikutuksia. Erilaiset muutostrendit tunnistetaan merkitystasojen muuttumissuuntien kautta. Tutkimus kiteytyy kysymyksiin:

- miten mittausarvot tulee ymmär-tää?

- voidaanko ne erottaa vuorovaikutus-ten analysoinnista?

Esko Juuso yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, Säätötekniikka

[email protected]











24 promaint 1/2014

Rasitusindeksien tehtävänä on auttaa jatkamaan koneiden tehokasta toiminta-aikaa.


TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Periaatteessa tämä vastaa sumean logiikan jakoa jäsenyysfunktioihin ja sääntöihin. Tässä useat jäsenyysfunktiot pakataan jäsenyysmäärittelyihin, jotka ovat käytännössä epälineaarisia skaala-usfunktioita. Funktioiden parametrien virittämisessä käytetään yleistettyjä nor-meja ja momentteja. Yleistetyt normit sisältävät erikoistapauksina aritmeet-tiset, geometriset ja harmoniset normit sekä standardipoikkeaman (kuva 1). Normin asteista -ääretön vastaa minimiä ja +ääretön maksimia. Normien ja mo-menttien asteet voivat olla mitä tahansa positiivisia tai negatiivisia reaalilukuja, jos muuttujien arvot ovat positiivisia reaalilukuja.

Skaalausfunktioiden avulla voidaan kehittää jäsenyysfunktioita, jotka toimi-vat linkkinä asiantuntijatietoon. Lingvis-tiset tasot voidaan muuttaa numeroiksi ja sanalliset ilmaisut voidaan esittää eri kielillä (tai murteilla).

Yleistettyihin normeihin perustuvia parametreja voidaan päivittää olosuhtei-den muuttuessa rekursiivisesti. Uudet











Kuva 1. Yleistetyt normit ja momentit piirteiden analysoinnissa ja skaalauksessa.

Kuva 2. Positiiviset merkitystasot erilaisissa tilastollisissa jakaumissa; negatiivisella puolella merkitystason ja normalisoidun mittauksen etumerkki muuttuu.


poikkeavat arvot tulkitaan aluksi epäi-lyttäviksi ja myöhemmin virheellisiksi, jos niiden esiintyminen jää vähäiseksi (kuva 2). Yhä useammin esiintyvät arvot puolestaan voivat johtaa joko nykyisten määrittelyiden laajentamiseen tai uu-teen toimintapisteeseen liittyviksi. Tässä on kysymys normaalijakaumiin perus-tuvan tilastollisen analyysin laajennuk-sesta. Uutena on normaalijakaumaa jyrkempien ja loivempien (epä)symmet-risten jakaumien käsittely − myös tilas-tollisessa prosessinohjauksessa (SPC). Jakauman jyrkissä osissa muutoksiin reagoidaan herkemmin kuin loivissa (kuva 2).

Älykkäillä analysaattoreilla hyödyllistä tietoa Säätöratkaisuja on testattu aurinko-lämmön keräämiseen perustuvassa es-panjalaisessa voimalassa. Pilvisyyden ja erilaisten nopeiden muutosten tunnis-taminen on mahdollistanut säätöratkai-sulle hyvin itsenäisen toiminnan myös vaihtelevissa olosuhteissa. Lingvistisiin yhtälöihin perustuva säätö yhdistää älykkäitä analysaattoreita ja olosuhtei-siin mukautuvia säätöpintoja. Perussää-din on PI-tyyppinen LE-säädin, johon liittyy jarrutus- ja epäsymmetriameka-nismi. Adaptiivisuus on mallipohjainen ja säätö siirtyy kokonaan mallipohjai-seen toimintaan, jos olosuhteet vaativat toiminta-alueen rajoittamista. Pilvisyy-den tunnistava epäsuora mittaus on hel-pottanut toimintaa vaihtelevan säteilyn olosuhteissa. Säätöratkaisun periaatteita voidaan käyttää myös päätöksenteossa.

Skaalatut mittausarvot ja niiden yh-distelmät ilmaisevat prosessin tilassa tapahtuvia muutoksia. Niiden avulla on toteutettu jäteveden puhdistukseen liikennevalosovellus, jossa seurataan ravinnetasapainoa, happitasoja, läm-pötilaa ja virtausmääriä. Poikkeamien

yhdistelmät voivat johtaa puhdistus-tuloksen heikentymiseen ja laskeutu-misongelmiin. Ympäristövaikutusten hallinnan kannalta ovat keskeisiä myös sellu- ja paperiteollisuuden kemikaali- ja vesikiertojen säädön tehostuminen mm. patentoidun reaaliaikaisen säätöratkai-sun avulla. Indeksien muutoksia voidaan edelleen seurata trendianalyysin avulla, jossa esille saatavia jyrkkien muutosten alkutilanteita voidaan käyttää varoituk-sissa ja hälytyksissä.

Indikaattorit kuntoon perustuvaan kunnossapitoonKunnonvalvontaa varten on kehitetty kunto- ja rasitusindeksejä. Kuntoindek-sien seuraaminen tukee kunnossapidon oikea-aikaisuutta. Rasitusindeksien teh-tävänä on puolestaan auttaa jatkamaan koneiden tehokasta toiminta-aikaa.

Esimerkiksi kavitointi-indeksi tuottaa suoraan kavitoinnin aiheuttamien rasi-tusten vakavuustasot. Kunto heikkenee toistuvan rasituksen myötä, mikä vesi-turbiineissa näkyy kavitointi-indeksin kasvuna. Useamman turbiinin kokonais-rasitusta voidaan minimoida tehonja-ossa ottamalla huomioon, miten kunkin turbiinin kavitointi-indeksi käyttäytyy tehon funktiona. Merkittävänä asiana on myös väsymisriskin kehittymisen en-nustaminen terästehtaan valssaamolla.

Prosessilaitteissa voi esiintyä useita vikoja myös samanaikaisesti. Meesauu-nin kantopyörien kunnonvalvonnassa tarvittiin kaksi skaalattua normia. Asen-nusvirheet havaitaan selvästi iskumai-siin värähtelyihin reagoivalla normilla. Värähtelytason kasvuun reagoivana tunnuslukuna toimii keskiarvoon perus-tuva normi, jolla voidaan havaita kitkan voimistuminen. Pienet poikkeamat ja erikoistapaukset erottuvat piikkeinä hy-vin matalasta värähtelyn perustasosta. Pintavauriot ja asennusvirhe yhdistetty-nä voimistuvaan kitkaan havaitaan myös selvästi. Mittauksia häirinnyt ylikuu-mentuneen laakerin tarvitsema ilma-jäähdytys voitiin tarvittaessa keskeyttää mittausten ajaksi. Piirteistä lasketut yhdistetyt vakavuustasot ovat tässäkin esimerkkitapauksessa analogisia tärinä-rasitusalueiden rajojen kanssa. [2]

Prosessien suorituskyvyn seuraami-seen kehitettyjä indikaattoreita voidaan myös tarkastella skaalauksen ja tasoihin liittyvien sanallisten tulkintojen kautta [3]. Laskenta perustuu numeerisiin arvoihin. Sanallinen esitys voidaan tehdä sovellukseen sopivalla kielellä. Esimerkiksi käytettävyyden, nopeuden ja laadun yhdistävä KNL-indeksi (OEE) voidaan skaalata välille [-2, 2] käyttäen edellä esitettyä numeerista laskentaa (kuva 3).

TUTKIMUS TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Prosessi Aikaisemmin Nyt Parannus Aikaisemmin Nyt Steel Plant -0.18 1.38 1.56 Very good Good Very goodWhite Goods 0.24 1.15 0.91 Good Good Very goodAutomotive -2.00 -0.11 1.89 Excellent Poor GoodFlour Mill 0.93 1.74 0.81 Good Very good ExcellentChemical Plant 0.52 2.00 1.48 Very good Very good ExcellentFilling Line 1 -1.53 0.83 2.36 Excellent Poor Very goodFilling Line 2 -0.62 0.33 0.95 Good Acceptable GoodPacking Line 1 -0.76 1.04 1.80 Excellent Acceptable Very goodPacking Line 2 -1.87 -0.11 1.76 Excellent Poor Good Numeerinen laskenta Sanallinen tulkinta

VÄITÖSTUTKIMUKSEN PÄÄTULOKSIA OVAT:

• Epälineaarinen skaalaus on kes-keinen perusta.

• Tehokaasti parametroidulla rat-kaisulla eritellään merkitystasot ja vuorovaikutukset.

• Monitasoiset säätösovellukset rakentuvat älykkäiden analysaat-toreiden käyttöön, olosuhdemuu-toksiin mukautumiseen ja malli-pohjaisuuteen.

• Kunto-, rasitus- ja trendi-indeksit sopivat säädön ja diagnostiikan käyttöön.

• Menetelmäkokonaisuus sovel-tuu myös päätöksentekoon, ajoi-tukseen ja allokointiin, mukana myös sanallinen esitys.

• Ratkaisut ovat tehokkaasti para-metroituja erilaisten viritysmene-telmien kannalta.

KUVA 3. ESIMERKKEJÄ SUORITUSKYVYN SEURANNASTA

Kunto heikkenee toistuvan rasituksen myötä.

26 promaint 1/2014


TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

KUVA 4. KUNNONVALVONNAN JA SÄÄDÖN YHDISTÄMINEN

Oikea-aikaista tietoa prosessin hallintaanJatkuvan kunnonvalvonnan avulla voitaisiin saada arvokasta tietoa jopa prosessien stabiloivaan säätöön (kuva 4). Värähtelymittaukset tuottavat kuitenkin val-tavasti dataa, jonka tehokas käyttö edellyttää numee-risen laskennan viemistä lähemmäksi mittauspaikkaa. Tutkimuksessa esitetyt menetelmät mahdollistavat laajojen ratkaisujen kehittämisen: kaikilla tasoilla sa-mankaltaiseen skaalaukseen perustuvat indikaattorit voidaan yhdistää lineaarisilla menetelmillä.

Väitöskirja keskittyy säätöön ja sitä tukevien älyk-käiden analysaattoreiden kehittämiseen. Rasitus-, kunto- ja trendi-indeksit ovat edelleen keskeisiä, mutta samankaltaiset ratkaisut ulotetaan laajemmin myös suorituskyvyn seurantaan. Tutkimus jatkuu diagnostiikan ja prognostiikan laajentamiseen, säätö-strategioihin ja kunnossapidon hallintaan kehittämäl-lä ratkaisuja reaaliaikaiseen toimintaan.

Lähteet: [1] E. Juuso, 2013: ‘Integration of intelligent systems in development of smart adaptive systems: linguistic equation approach’, Acta Univ Oulu C 476, 258 pp. http://urn.fi/urn:isbn:9789526202891 [2] E. Juuso & S. Lahdelma, 2011: ’Älykkäät kunto- ja rasitusindeksit prosessien toiminnan varmistamisessa’, Promaint, 25(7), 28-31. [3] E. Juuso & S. Lahdelma, 2013: ’ Intelligent Performance Measures for Condition-based Maintenance’, Journal of Quality in Maintenance Engineering, Special Issue: Advances in Maintenance Performance Me-asurement and Management - selected papers from the First Interna-tional Conference on Maintenance Performance, 19(3), 278-294. DOI 10.1108/JQME-05-2013-0026.


TOMMI KAJASOJA toimii tällä hetkellä Maint-partner-konsernin myynnistä ja markkinoin-nista vastaavana johtajana. Työ vie häntä paljon ympäri Eurooppaa, tällä hetkellä eri-tyisesti Puolaan ja Ruotsiin. Nykyinen toi-menkuva, samoin kuin edeltävän viidentoista vuoden työhistoria, heijastuu vastauksiin.

Edellisten reilun kymmenen vuoden ai-kana hän ehti toimia neljä vuotta Uudessa Seelannissa kahdessa Carter Holt Harveyn metsäteollisuuslaitoksessa. Tänä aikana hän oivalsi, että muuallakin kuin Suomessa osa-taan ja eri kansallisuuksien kanssa voimat yhdistämällä saatiin tehtaiden toiminta ja ylläpito pyörimään onnistuneesti.

Suomeen paluun jälkeen eivät silloisen työnantajan ja työntekijän komennukselta karttuneen kokemuksen synnyttämät odo-tukset kohdanneet, mikä johti siirtymiseen nykyisen työnantajan palvelukseen.

– Expattien kotiuttamisessa on meillä kaikilla, niin yrityksillä kuin yksilöilläkin, itsetutkiskelun paikka, sillä yrityksen koko-naisinvestointi lähetettyyn työntekijään on usein merkittävä ja tälle ei saada takaisin-maksua, mikäli yritys ei pysty hyödyntämään

maailmalla yksilölle kertynyttä kokemusta kotiorganisaatiossa, harmittelee Kajasoja.

Maintpartnerilla työuraan on kuulunut kunnossapidon kehityspäällikön tehtävä Suomessa. Se käsitti osallistumisen lukui-siin sopimusneuvotteluihin sekä varsinkin uusien asiakaskohteiden käynnistämiseen, olihan hänellä siitä tuore kansainvälinen kokemus. Jatkona seurasi yrityksen Länsi- ja Pohjois-Suomen aluejohtajuus, josta matka vei puolitoista vuotta myöhemmin vieläkin enemmän länteen maajohtajaksi Ruotsiin. Sitä kesti noin pari vuotta.

– Viimeisin tehtävä nykyisen päätoimen rinnalla on ollut Maintpartnerin Viron toi-minnan käynnistäminen – onhan ”otsaan ta-tuoitu starttaajan leima” edelleen olemassa, Kajasoja muistuttaa.

Kunnossapidon osaaminen on varmistettavaKajasojan kokemuksen mukaan Suomessa on erittäin vahvaa insinööri- ja johtamisosaa-mista kunnossapidossa. Tämä osaaminen on osaltaan mahdollistanut kilpailukykyisen tuotannon ylläpidon monilla eri toimialoilla

ALAN VAIKUTTAJA

Kunnossapidosta vientituote– Kunnossapidon koulutusta on kehitettävä vastaamaan tämän hetken tarpeita. Kokonaispalvelu ja tehokkuus paranevat verkottumalla, Maintpartner-konsernin myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tommi Kajasoja sanoo. Taantuma nujerretaan ennakoimalla ja joustavuudella. Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

Tabletti-tietokone kulkee Tommi Kajasojan mukana varmistamassa, että tärkeä tieto on aina saatavilla.

28 promaint 1/2014

28-31_Promaint_1-2014_Alan vaikuttaja.indd 28 21.2.2014 12.47

Meidän tulee olla avoimempia uusille toiminta-malleille.

1/2014 promaint 29


– Ennakointi ja joustavuus ovat kunnossa-pitäjän avainsanoja toiminnan tehokkuutta ja laitosten käytettävyyttä varmistet-taessa, Tommi Kajasoja sanoo.

minimi-investoinneilla. Huolta hän kantaa siitä, että ammattitaitoiset työntekijät ovat kuitenkin merkittävissä määrin eläköitymäs-sä tai muilla tavoin kadonneet eri yritysten kunnossapito-organisaatioista.

Kunnossapidon tämänhetkinen koulutus-tilanne ei ole Kajasojan mielestä kunnossa.

– On ajankohtaista kysyä, miten olemme tämän aukon aikoneet täyttää? Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, kunnossa-pito oppiaineena tai opintolinjana on erittäin rajallisesti toteutettu ja tämä näkyy myös nuorten valinnoissa puhuttaessa kiinnosta-vimmista ammateista. Kunnossapitoasen-tajan tai -insinöörin tehtävä ei ole tarpeeksi houkutteleva tällä hetkellä.

– Kuitenkin toimintaympäristömme näyttää yhä enemmän ja enemmän siltä, että ns. perinteisille teollisuuden aloille kuten esimerkiksi metsä- tai metalliteollisuuteen

ei merkittäviä investointeja ole näköpiirissä vaan laitoksia ajetaan niiden nykyisellä tai supistetulla kapasiteetilla alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä asettaa kunnossapidon ja kunnossapidon osaami-sen entistä tärkeämpään asemaan laitosten käytettävyyttä ja luotettavuutta turvattaessa, hän täydentää.

Jatkuva tarve uudistuaMe suomalaiset olemme erittäin ammatti-taitoisia ja osaavia. Toimintatavoissa on aina kuitenkin myös kehitettävää, muistuttaa Kajasoja.

– Olemme jopa niin hyviä, että haluamme pitää oman osaamisemme visusti itsellämme ja jopa osin piilossa muilta, ettei vaan kukaan muu pääse kopioimaan osaamistamme. Tästä ajattelumallista pois oppimalla ja eri osaami-sia verkottamalla pystyisimme nykyistä mer-

30 promaint 1/2014


kittävästi paremmin varmistamaan suoma-laisten yritysten kilpailukykyä kansainvälistä kilpailua vastaan.

– Meidän tulee olla entistä avoimempia uusille vaihtoehtoiselle toiminta- ja yhteis-työmalleille ja näin jatkuvasti kehittää omaa kilpailukykyämme yhteistyössä. On erittäin hienoa, jos voimme Suomessa kehittää esimerkiksi kunnossapitoon sellaisia uusia toimintatapoja ja verkostoja, joista voisim-me tehdä ylivertaisia vientituotteita ja joita muut maat kilpaa meiltä kopioivat. Yleensä ennemmin tai myöhemmin edelläkävijää aletaan kopioida.

Toisaalta jatkuvasti kasvava paine ny-kyisten tuotantoprosessien käytettävyydelle pakottaa yritykset miettimään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kajasojan mukaan se edellyt-tää ”näin me olemme täällä toimineet jo 60-lu-vulta lähtien” -ajatusmallista luopumista.

– Uskon että alamme pikkuhiljaa olemaan valmiita tähän. Tablettitietokoneet ja äly-puhelimet ovat arkipäivää varsin monelle, perinteistä lankapuhelinta on enää harvalla – miksi emme pystyisi samaan murrokseen myös teollisuudessa ja kunnossapidossa.

Kunnossapito taantuman kimppuunOlemme pitkään kuulleet eri medioista kuinka taantuma kurittaa tai tulee lähiai-koina kurittamaan kansantaloutta. Kajas-oja toteaa omaan rentoon tyyliinsä, että ”voimmehan toki jäädä voivottelemaan ja hämmästelemään miten surkeasti asiat ovat tai sitten voimme kukin miettiä mitä näille voisi tehdä.”

– Ennakointi ja joustavuus ovat kunnos-sapitäjän avainsanoja toiminnan tehokkuut-ta ja laitosten käytettävyyttä varmistettaessa.

– Ennakointi – vikojen ennaltaehkäisy ja näin käytettävyyden turvaaminen, on kaiken hyvin johdetun ja järjestetyn kunnossapidon perusta. Joustavuus niin päivittäisessä toi-minnassa kuin laajemmassa mittakaavassa eri työmarkkinaosapuoltenkin kesken tulee jatkossa omalta osaltaan määrittämään kus-tannustehokkuuden ja kilpailukyvyn voitta-jat ja häviäjät, Kajasoja jatkaa.

Tutkimusta ja kouluttautumistaMaintpartner on tiiviisti mukana Lappeen-rannan teknillisen yliopiston MaiSeMa-tut-kimushankkeessa, jonka päätavoitteena on tutkia, miten kunnossapitopalvelun arvo voi-daan tunnistaa ja mallintaa kaikille verkosto-osapuolille. Tutkimus yhdistää asiakasnäkö-kulman ja palvelun tarjoajan näkökulman, kun aiemmin aihepiiriä on tutkittu pääasias-sa yhdestä suunnasta. Osallistumisen tarvet-ta Kajasoja perustelee seuraavasti:

– Lappeenrannassa tehdään erittäin hyvää työtä kunnossapidon arvojen mittaamisessa ja tutkimisessa. Toivon alamme yritysten osallistuvan entistä aktiivisemmin tähän toi-mintaan. Koko Suomen kilpailukykyä ylläpi-detään ja parannetaan kehittämällä yhdessä oppilaitosten ja muiden instanssien kanssa uusia verkostoja ja toimintamalleja.

Kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen liittyen Kajasoja haluaa lopuksi muistuttaa, että uutta tietoa on keväällä jaossa:

– Helsingissä järjestään 5-8. toukokuuta suuri kansainvälinen kunnossapidon eri-koistapahtuma EuroMaintenance 2014. Nyt meillä on erinomainen mahdollisuus näyttää ja tuoda esiin suomalaista kunnossapito-osaamista niin näyttelyssä kuin kongressis-sakin, joten nyt viimeistään kaikki joukolla mukaan. Me olemme siellä - nähdään silloin! Kunnossapidon uusi aika koittaa… n

Tommi KajasojaMaintpartner Group Oy:

• syntynyt 1974 Imatralla• 1994 alkaen opiskelu

LTKK:n energiatekniikan osastolla

• 1998 projekti-insinööriksi ABB Service Oy:lle

• 1999 DI, diplomityö ABB Servicelle

• 2000 – 2007 ABB Servicen ja ABB Full Servicen palveluksessa Suomessa ja Uudessa Seelannissa

• 2007 – eri tehtävissä Maintpartner Group Oy:n palveluksessa

• naimisissa, yksi lapsi, asuu Porvoossa

• harrastukset: pyöräily eri muodoissa, hiihto, laskettelu, golf ja muu kuntoliikunta

1/2014 promaint 31


LAADUNVALVONTA VÄRI KERTOO PALJON

Väri kertoo öljyn kunnon heikkenemisenMonet eri kemialliset ja fysikaaliset tekijät vaikuttavat öljyn laatuun ja sen suorituskykyyn käyttötarkoituksessaan. Värin muutos on hyvä indikaattori sille, että ominaisuudet ovat muuttuneet ja tilanteen tarkempi analysointi on ajankohtaista.

ÖLJYÄ KÄYTETÄÄN laajalti teollisuuden voitelu- ja hydrauliikkakohteissa. Pit-käaikaisessa käytössä sen laatua huo-nontavien tekijöiden määrä kasvaa ja toisinaan öljyn laadun heikkeneminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Usein laatumuutokset voidaan havaita ensim-mäiseksi öljyn värin muuttumisena. On-line -värimittauksella laadulliset muu-tokset voidaan havaita välittömästi ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ennen merkittävien vahinkojen syntymistä.

Tunnettuja öljyn laatuun suoraan tai välillisesti vaikuttavia tekijöitä on run-saasti. Nämä tekijät saattavat liittyä jo öl-jyn valmistusprosessiin tai laadun käytön-aikaiseen muuttumiseen. Kyseisiä tekijöi-tä ovat muun muassa [1], [2] jalostusaste, öljyn luonnollinen ikääntyminen, lisäai-neet sekä niiden hajoaminen ja reaktiot, polymeroituminen, vesi, hapettuminen, lämpötila, ulkopuolelta tulleet kemialliset aineet, järjestelmästä irronneet metalli- ja muut partikkelit, liuenneet kaasut, jne.

Öljyn laatu ja laadun muutokset vaikuttavat oleellisesti öljyn suoritus-kykyyn käyttötarkoituksessaan. Vää-ränlaatuinen tai laadultaan heikentynyt öljy voi pahimmillaan aiheuttaa kalliita konerikkoja tai jopa henkilövahinkoja. Öljyn laadun- ja kunnonvalvonta onkin muodostunut merkittäväksi tekijäksi lähes kaikkialla teollisuudessa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty hyvin kirjava valikoima erityyppisiä mittalaitteita, kuten [3] suhteellisen kosteuden ja ab-soluuttisen vesipitoisuuden mittareita, partikkelilaskureita, dielektrisyysva-kioantureita, hapettumisen mittareita (TAN -luku), viskositeettimittareita ja värianalysaattoreita. Näiden laitteiden toimintaperiaatteet on puolestaan to-teutettu monin eri teknisin ratkaisuin ja

mittausmenetelmät vaihtelevat on-line -tyyppisistä laboratoriolaitteisiin. Osa laitteista on tarkoitettu tietyn, hyvin ra-jatun ominaisuuden tai laatuun vaikut-tavan yksittäisen tekijän mittaamiseen; osa puolestaan kykenee indikoimaan useista tekijöistä johtuvia laadullisia muutoksia. Eräs tällainen laitekategoria on värianalysaattorit.

Kolmen värin yhdistelmäVäri ei sellaisenaan ole fysikaalinen suu-re vaan hyvin subjektiivinen käsite [4]. Kohteen väriin vaikuttavat aina valais-tusolosuhteet (valolähteen ominaisuu-det), kyseisen kohteen valon eri aallonpi-tuuksien heijastus- ja läpäisyominaisuu-det sekä viimekädessä katsojan silmän reseptorien ja aivojen näköalueiden kyky käsitellä saapuvaa signaalia sekä katso-jan opitut käsitykset väreistä. Etenkin silmän värinäön tuottavien tappisolujen herkkyys eri aallonpituuksille näyttelee värin käsitteessä merkittävää roolia. Vä-rien ja niiden aistimisen ympärille onkin kehittynyt hyvin laaja oma tieteenalansa.

[4} 1800-luvun alkuun mennessä oli varmistunut, että värinäön aikaansaavia tappisoluja on kolmentyyppisiä: karkeasti jaoteltuna punaiselle (R), vihreälle (G) ja siniselle (B) herkkiä. Lisäksi oli havait-tu, että kaksi eri spektrillä varustettua valostimulaatiota saattoi saada aikaan saman värin (metamerismi). Vuoden 1930 paikkeilla Wright ja Guild tekivät

toisistaan riippumattomia visuaalisia kokeita johtaakseen ns. värinsovitus-funktiot käyttäen kolmea primääriväriä (monokromaattiset): punainen, vihreä ja sininen. Kokeisiin osallistuneiden henkilöiden tehtävänä oli vakioiduissa olosuhteissa säätää näiden primääriväri-en määriä (suhteita) siten, että tulokset vastasivat annettuja monokromaattisia värinäytteitä. Näin kyettiin selvittämään ihmisen värinäön herkkyyttä tietyille aal-lonpituuksille sekä metamerismi-ilmiötä. Vuonna 1931 CIE (Commission Inter-nationale de l’Eclairage) omaksui nämä tulokset standardisoiduiksi RGB värinso-vitusfunktioiksi [kuva 1][6]. Tämä toimi osaltaan lähtölaukauksena lukuisten muiden väriavaruuksien kehitystyölle.

Värin käsitteen moniselitteisyydestä johtuen värinmittaamiseen ja tulosten numeeriseen ilmaisemiseen on kehitet-ty laaja valikoima yksinkertaistettuja, standardoituja, käyttötarkoituksesta riippuvia asteikoita useiden eri organi-saatioiden toimesta. Omat väriasteikot löytyvät mm. [5] öljyille, oluelle, huna-jalle, lateksille, viskille, maidolle, veren ureapitoisuudelle sekä monille muille käyttökohteille.

Heikki Heiskanen (FL), Laatupäällikkö,

Kytola Instruments Oy, heikki.heiskanen

@kytola.com

KUVA 1: RGB -VÄRINSOVITUSFUNKTIOT

32 promaint 1/2014

32-34_Promaint_1-2014_Vari kertoo oljyn.indd 32 24.2.2014 9.56

VÄRI KERTOO PALJON

Väriasteikko kertoo tummuudenEräs yleisimmin käytetty nimenomaan öljyille tarkoitettu väriasteikko on ASTM D 1500 [7]. Se on laajasti hyö-dynnetty etenkin öljynjalostusteolli-suudessa indikoimassa tuotteiden jalos-tusastetta ja asiakkaille näkyvää värin tasalaatuisuutta. Toisaalta asteikkoa käytetään yleisesti myös öljyjen kunnon valvonnassa osoittamaan laadussa ta-pahtuvia muutoksia.

ASTM D 1500 on yksidesimaalinen, yksiulotteinen puhdas luku asteikolla 0,5 – 8,0 sisältäen 16 arvoa 0,5 välein. Luku 0,5 vastaa hyvin vaaleaa ”oljenkorren sä-vyä” ja 8,0 syvän punaista (lähes mustaa) [kuva 2].

ASTM D 1500 testausmenetelmän mukaisesti öljynäytteen väri arvioi-daan vertaamalla sitä standardoituihin (ASTM D 1500) värillisiin lasilevyihin standardoiduissa olosuhteissa. Perin-teisesti suorittamalla testausmenetel-mällä päästään huonoimmillaan (1:20 tapauksessa) yhden (1,0) väriyksikön tarkkuuteen.

Asteikko soveltuu käytettäväksi värinmääritykseen varsin monille öl-jyjalosteille, kuten [7] voiteluöljyille, lämmitysöljyille, dieselöljyille ja jopa öljypohjaisille vahoille. Kerosiinille, bensiinille ja muille hyvin vaaleasävyi-sille (väri vaaleampi kuin 0,5 ASTM D 1500 asteikolla) öljyjalosteille asteikko ei sovellu. Tällöin voidaan käyttää esimer-kiksi ASTM D 156 (Saybolt) asteikkoa ja testausmenetelmää [8].

Monet öljyn laatuun vaikuttavat tekijät, kuten [1], [2], [7] jalostusaste, hapettuminen, partikkelit, ikääntymi-nen, jne. vaikuttavat suoraan myös öljyn väriin. Yleisesti ottaen ikääntyessään, ja siten mm. edellä mainittujen tekijöiden tilan muuttuessa, öljy tummuu. Öljyn värin mittaaminen antaakin hyvän yleiskuvan mahdollisesta öljyn laadun-vaihtelusta tai ikääntymisestä. Vaikka väri ei välttämättä aina suoraan kerro mitään absoluuttista öljyn laadusta tai sen toiminnallisista ominaisuuksista, etenkin värin muutos on selvä indikaatio ainakin jonkin laadullisen ominaisuu-den muuttumisesta. Tämä voi siten toi-mia ennakkovaroituksena esimerkiksi voitelujärjestelmän alkavasta vauriosta, öljynvaihdontarpeen lähestymisestä tai siitä, että jalostusprosessissa on jotain muuttunut. Ainakin värin muuttuessa yli (esimerkiksi kokemusperäisesti) asetettujen rajojen osataan ryhtyä en-nakoiviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa

analysoimaan käytettävää tai prosessoi-tavaa öljyä tarkemmin.

Hapettuminen muuttaa väriäEräs merkittävimmistä öljyn väriä muuttavista ja öljyn laatua sen ikään-tyessä huonontavista tekijöistä on ha-pettuminen [1]. Öljyn hapettuessa sen hiilivety luovuttaa elektroneja hapelle. Samalla happi, ottaessaan elektronit vastaan, luonnollisesti pelkistyy. Tätä reaktiota osaltaan nopeuttavat korkea lämpötila ja öljyn mahdollisesti sisäl-tämät eräät katalyyttiset aineet, kuten kupari ja lyijy.

Hapettumisreaktiossa syntyy mm. al-koholeja, jotka edelleen hapettuvat alde-hydeiksi ja ketoneiksi. Näistä aldehydit puolestaan hapettuvat edelleen karbok-syylihapoiksi [kuva 3]; ketonit eivät enää hapetu. Karboksyylihapot syövyttävät hyvin lyijypitoisia metalleja. Toisaalta öljystä haihtuessaan pienimolekyylisen hapon vesiliuos saattaa syövyttää jopa pinnan yläpuolisia osia.

Hapettumisreaktion edetessä hiili-vetyketjut pitenevät. Nämä polymeroi-tumistuotteet sakkautuvat helposti ja aiheuttavat öljyjärjestelmään lietettä, joka pahimmillaan voi jopa tukkia sen. Lisäksi hapettuneen öljyn osuessa kuu-maan pintaan se muodostaa herkästi kyseiselle pinnalle lakkamaisen kerros-tuman, mikä mm. pienentää välyksiä ja aiheuttaa siten lämpötilan nousua. Tämä

puolestaan edelleen nopeuttaa hapettu-misreaktiota.

Hapettumisilmiö on helpoimmin havaittavissa öljyn värin muutoksena [1]. Väri muuttuu hapettumisen edetes-sä tummaksi ja lopulta lähes mustaksi. Tämän värimuutoksen tarkasteluun so-veltuu parhaiten edellä esitelty ASTM D 1500 väriasteikko. Yleisesti käytetty ha-pettumisasteen mittari on ns. kokonais-happoluku (TAN, Total Acid Number), mikä määritetään standardin ASTM D 664 menetelmällä [9]. Kokonaishappo-luku on kuitenkin hapettumisilmiöön varsin hitaasti reagoiva mittari, minkä tuloksia osaltaan hieman vääristävät öljyn alkuperäiset lisäaineistukset. Li-säksi, koska ASTM D 644 -menetelmän mukainen määritys tehdään titraamalla laboratoriossa, esimerkiksi on-line -tyyppinen värimittaus antaa huomat-tavasti nopeamman palautteen öljyn hapettumisasteen muutoksesta.

On-line -värimittaus laadunvarmistukseenPerinteisen laboratorioissa tapahtuvan ASTM D 1500 [7] -standardin mukai-sen väritestauksen rinnalle on tullut myös automaattisia on-line -tyyppisiä värimittareita. Nämä mittarit voidaan kalibroida joko käyttämällä em. stan-dardin mukaista laitteistoa ja järjestelyä tai kalibrointitarkoitukseen soveltuvien nestemäisten ASTM D 1500 -standardi-referenssivärien avulla.

Automaattisten mittareiden selkeänä etuna verrattuna perinteiseen analy-sointimenetelmään on niiden parempi tarkkuus johtuen inhimillisen tekijän puuttumisesta. Siinä, missä ASTM D 1500 mukaisesti suoritetun analyysin tarkkuus on huonoimmillaan 1,0 yksik-

Värin muutos on selvä indikaatio ominaisuuden muuttumisesta.

Kuva 2: Viitteellinen kuva ASTM D 1500 väriasteikosta (värit saattavat poiketa todellisista johtuen muun muassa näyttöpäätteiden ja tulostimien väritarkkuuksista).

Kuva 3: Alkoholin hapettuminen aldehydiksi ja edelleen karboksyyli-hapoksi.

1/2014 promaint 33

ALKOHOLI ALDEHYDI KARBOKSYYLIHAPPO


www.insta.fi

KOKONAIS-TOIMITUKSET SUUNNITTELU

KESKUS-VALMISTUS

ASENNUS

KUNNOSSAPITO

AUTOMAATION KOKONAISPALVELU

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

köä 1:20 tapauksessa [7], voidaan näillä automaattisilla mittareilla päästä jopa selvästi alle 0,5 yksikön tarkkuuksiin vieläpä huomattavasti paremmalla tois-tettavuudella. Itse asiassa, koska tämän tyyppiset laitteet voidaan virittää näyt-tämään tulokset vaikka useamman desi-maalin tarkkuudella, ne voivat periaat-teessa olla tarkempia kuin varsinainen standardi edes edellyttää tai määrittelee. Lisäksi etenkin on-line -tyyppisessä mittauksessa reaktio värimuutoksiin tapahtuu välittömästi ja tulokset saa-daan reaaliaikaisesti. Öljynäytteitä ei siten tarvitse kerätä ja toimittaa labora-torioon; laboratoriotuloksia ei tarvitse odotella saati näihin palveluihin inves-toida. Nopea reaaliaikainen tieto öljyn värin muutoksista auttaa ennakoimaan huolto-, öljynvaihto- tai jalostusproses-simuutostarpeita ja siten voidaan välttyä mahdollisilta merkittäviltä vahingoilta.

OILCOL – öljyn värianalysaattori

EDELLÄ ESITELTYJEN lähtökohtien ja tutkittujen asiakastarpeiden pohjalta aloitti Kytola Instruments Oy yhteistyökumppaneidensa (mm. VTT) kanssa kehitystyön, jossa tähdättiin luotettavan on-line -tyyppisen öljyn ASTM D 1500 -värimittarin kehittämiseen. Laitteen oli lisäksi osaltaan tarkoitus täydentää yrityksen öljyjärjestelmien valvonnan tuoteperhettä perinteisten rotametri-en, soikioratasmittareiden sekä jo pidemmällä aikavälillä suosituksi tulleen ja hyväksi todetun OILAN (öljyn vesipitoisuusanalysaattori) -laiteen rinnalla. OILCOL – Oil Color Analyzeriksi nimetty laite mittaa öljyn väriä ASTM D 1500 -standardin mukaisella asteikolla ja ilmoittaa tuloksen lukutarkkuudella 0,1. On-line -tyyppinen mittalaite, joka toisaalta soveltuu käytettäväksi myös liiku-teltavana analysaattorina, antaa öljyn väristä reaaliaikaista tietoa. Jämäkkä, alu-miinirunkoinen laite on helppo asentaa ja käyttöönottaa. Sähköisinä kytken-tämahdollisuuksina löytyvät sarjaliityntä (Modbus) ja milliampeerilähtö (4 - 20 mA). Laitetta voidaan käyttää lähes kaikille öljytuotteille, joille ASTM D 1500 asteikko soveltuu, kuten [7] voitelu-, lämmitys-, diesel- ja mineraaliöljyt. Lisäksi rakenteensa ja ympäristöolosuhteiden kestävyytensä (-20 °C – +70 °C) ansiosta se on asennettavissa hyvin monenlaisiin käyttöympäristöihin, kuten paperi-, kaivos- ja petrokemianteollisuus tai off-shore -toiminta.

LAADUNVALVONTA VÄRI KERTOO PALJON

[1]: FLUID Finland 1-2005, K Räty, ”Öljyn hapettuminen”. [2]: FLUID Finland 1-2005, L Manninen, B Lindström, K Kurjanen, T Nousiainen, J Koskinen, ”Öljyn puhtaa-napito – vasaraa parempi menetelmä”. [3]: FLUID Finland 3-2004, Fluid klinikka No 9, R Parikka, V Vidqvist, ”Anturit ja mittalaitteet öljyjen kunnonvalvonnassa”. [4]: Paper for IS&T NIP Conference, Vancouver, Canada, Oct. 16-20, 2000, Y Ohno, Optical Technology Division, National Institute of Standards and Technology, Gaithersburq, MD 20899 USA, “CIE Fundamentals for Color Measurements”. [5]: www.lovibondcolour.com/colour-scales (haettu 28.11.2013) [6]: en.m.wikipedia.org [7]: ASTM D 1500 –standard, “Standard Test Method for ASTM Color of Petroleum Products (ASTM Color Scale)”. [8]: ASTM D 156 –standard, “Standard Test Method for Saybolt Color of Pet-roleum Products (Saybolt Chromometer Method)”. [9]: ASTM D 664 –standard, “Standard Test Method for Acid Number of Petroleum Products by Potentiometric Titration”.


VOITELU

Kuinka pidät voitelu- öljyt puhtaina?Suomalainen sananlasku ”puhtaus on puoli ruokaa” soveltuu erinomaisesti myös öljyjär-jestelmiin. Sanonnan merkitys on, että kun pidät itsesi ja ruokasi puhtaana, saat ruuasta enemmän irti. Voitelu- ja hydrauliikkajärjestelmiin tämän soveltaisin siten, että kun pidät järjestelmän puhtaana, saat siitä enemmän irti.

1/2014 promaint 35

ÖLJYJEN PUHDISTAMINEN on taloudel-lisesti kannattavaa. Välyksien kokoiset hiukkaset kannattaa suodattaa pois, jotta ne eivät pääse aiheuttamaan kom-ponentteihin pintavaurioita. Oheisesta kuvasta (Kuva 1.) nähdään, että pinta-vauriot ovat jopa 70 % komponenttien vaurioitumisen syynä.

Tehokkain tapa ehkäistä pintavauriot on kiinnittää huomio komponenttien vä-lyksiin ja juuri välyksen kokoisiin hiuk-kasiin. ISO 4406.2-standardi määrittää puhtausluokan kumulatiivisesti >4, >6 ja >14 hiukkasille, jotka hyvin osuvat juuri tyypillisimpien komponenttien välyksi-en kokoluokkaan. Mielenkiintoista on-kin, mikä puhtausluokan tulisi olla, jotta optimaalisin kustannuksin saavutetaan pienin komponenttien kuluminen ja siten järjestelmän luotettava toiminta? Tätä kysymystä lähestyn muutaman tutkimuksen avulla, joissa selvitetään puhtauden eli toisin sanoen onnistu-neen suodatuksen vaikutusta kunnossa pysymiseen.

Kuvasta 2 nähdään, että n. 200 käyttötunnin jälkeen öljyn kaikesta epäpuhtaudesta 25 % on metallia, mikä tarkoittaa komponenteista kulumisen seurauksena irronnutta metallia. Puh-tausluokka on pysynyt tasolla 22/20/18, kun käytössä on ollut 25 μm suodatin. Tämän jälkeen käyttöön on otettu ”vä-lyksiä suojaava” 5 μm suodatin 300 h ajaksi. Tänä aikana öljy on puhdistunut puhtausluokkaan 13/11/09 ja kuluminen pysähtynyt, mikä voidaan todeta kulu-mismetallin määrän vähentymisestä 0 %:iin.

Kuvan 3 MacPherson käyrästä näh-dään kuinka vaihdelaatikon laakereiden kestoikä (pystyakseli) kehittyy eri suo-

datusasteita (vaaka-akseli) käytettäessä. Testin mukaan laakereiden elinikä kas-vaa n. 250 % käytettäessä 3 μm suodatin-ta 10 μm sijaan.

Taulukosta 1 (seuraavalla sivulla) nähdään, kuinka puhtausluokka vaikut-taa vierintälaakerin kestoikään. Siinä verrataan kahta samanlaista laakeria, jotka toimivat eri puhtausluokan öljyillä,

Vesa YlönenOy Colly

Company Abvesa.ylonen@

colly.fi

KUVA 1. KOMPONENTTIEN KESTOIKÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KUVA 2. KULUMISKETJUREAKTION ETENEMINEN ERI PUHTAUSLUOKILLA

KUVA 3. MACPHERSON KÄYRÄ

35-37_Promaint_1-2014_voiteluaineet.indd 35 21.2.2014 13.27

36 promaint 1/2014

esim. 20/17 ja 13/10. Taulukosta havai-taan, että 13/10 puhtausluokan öljyllä voideltu laakeri kestää 4 kertaa pidem-pään kuin 20/17 puhtausluokan öljyllä voideltu laakeri.

Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että öljynpuhtaus voitelujärjestelmissä tulee pitää vähintään puhtausluokassa (17)/14/11. Tämä puhtaustaso saavute-taan helposti, mutta hyvälaatuisella suo-datuksella päästään puhtaampaankin tulokseen vuosikustannusten pysyessä kurissa. Taloudellisesti järkevää on käyt-tää järjestelmää puhtailla öljyillä, samal-la kun patruunakulutus pysyy kurissa, koska puhdas öljy ei tuki suodattimia tarpeettomasti.

”Vesi on vanhin voitehista”, näinhän se Joukahainen Kalevalassa lausahti. Öljyvoitelujärjestelmiin tätä viisautta ei kannata soveltaa, vaan ensisijaisesti veden pääsy öljyn sekaan pitää estää, poikkeuksena esimerkiksi glykolipohjai-set öljyt (PAG). Voiteluöljyt on kehitetty sietämään enemmän kosteutta kuin hydrauliikkaöljyt, koska paperikoneen kiertovoitelujärjestelmään tulee ajoit-tain esimerkiksi pesujen yhteydessä vettä.

Kosteuden tiivistyminen vedeksi tapahtuu lämpötilan funktiona siten, että mitä lämpimämpää öljy on, sitä pa-remmin öljy sitoo kosteutta. Lämpötilan laskiessa kosteus tiivistyy taas vedeksi. Siksi onkin tärkeää, että koneen käynti-lämpötilassa öljy pidetään kuivana, jotta vapaata vettä ei pääse muodostumaan

öljyjen jäähtyessä. Veden poistamiseen öljystä löytyy useita eri ratkaisuja. Oheisessa taulukossa 2. on lueteltu ylei-simmät veden/kosteuden poistomene-telmät.

Ratkaisuja puhtauden kehittämiseenTuotantokapasiteetin nostaminen, muuttuneet ympäristöolosuhteet ja muut vastaavat tekijät ovat syitä, jolloin järjestelmän puhtaustasoa pitää paran-taa. Öljy voi sisältää liikaa epäpuhtauk-sia, kuten vettä, silikaa, metallia, kuituja, tai polymeerejä. Siinä voi myös olla jotain muuta luokittelematonta epäpuh-tautta, esimerkiksi voiteluaineperäisiä epäpuhtauksia.

Öljyn mikroskopointi laboratoriossa on välttämätön apukeino puhtausti-lanteen toteamiseksi. Ensimmäisenä kannattaa tarkastella, saadaanko järjes-telmän omaa suodatusta parannettua vastaamaan vaatimuksia. Painevoitelu-järjestelmissä tehokkaamman suoda-tinpatruunan käyttö voi olla jo riittävä toimenpide. Isomman suodattimen vaihtaminen tuo myös apua.

Jos nämä eivät riitä tai eivät ole mah-dollisia toteuttaa, lisätään sivukiertosuo-datin. Mikäli järjestelmässä ei ole suoda-tusta lainkaan, kuten useissa roiske- tai uppovoidelluissa vaihdelaatikoissa, sivukiertosuodatus on yleisin vaihtoehto parantaa puhtautta.

Sivukiertosuodatin tulee mitoittaa siten, että siinä on riittävä virtaus puh-distettavaan öljymäärään nähden ja riit-tävän alhainen alkupainehäviö. Jos jär-jestelmässä on useita suodattimia, tulee kaikkien suodattimien normaalikohteis-sa olla saman tiheyksisiä ja saman Beta-arvon suodattimia. Mikäli kiertovoitelu-järjestelmän öljymäärä on esimerkiksi 20 m3, pitää sivukiertosuodatuksen olla ainakin 100 l/min, jotta sillä olisi jotain

käytännön merkitystä. Tällöin koko öljy-määrä kiertää vuorokaudessa n. 7 kertaa suodattimen läpi ja epäpuhtaus saadaan riittävän nopeasti suodattimeen.

Yleispätevää mitoitusta sivukierto-suodatukselle on vaikea antaa, koska tavoitteet ovat erilaisia. Erikoistapauk-sissa, esimerkiksi submikronista alle 1 mikronin öljyperäistä sakkaa poistet-taessa, käytetään usein pientä virtausta jäähdytyksen kanssa, koska silloin suodatettaessa hyödynnetään tiheää suodatinpatruunaa, pontentiaalieroja tai hitausvoimia, tapauksesta riippuen. ”Normaaleja” epäpuhtauksia suodatet-taessa sivukiertosuodatus kannattaa tehdä riittävällä virtauksella puhdistet-tavaan öljymäärään nähden.

Suodattimet ja suodatuksen tehokkuusSuodattimille on olemassa yli 70 erilaista kuormitus-, yhteensopivuus- ja suo-rituskykytestiä. Suodattimien testaus luonnollisesti ei ole ilmaista, vaan siitä aiheutuu valmistajalle kuluja. Laadus-taan huolehtiva suodatinvalmistaja kuitenkin testaa suodattimet asiaan kuuluvalla tavalla. Käyttäjälle paras suodattimen tehokkuutta kuvaava testi on Multipass-testi ISO 16889:1999. Se kertoo, kuinka hyvin suodatin poistaa epäpuhtauksia vrt. Kuva 4.

Lasikuitupatruuna on tässä suhtees-sa ylivoimainen verrattuna paperi- tai selluloosapatruunoihin. Paperi- ja selluloosa-patruunoiden Beta-arvo vaih-telee tyypillisesti valmistajasta riippuen välillä 2-75, kun lasikuitupatruunoiden arvot vaihtelevat välillä 55-1000. Suo-datusastetta tarkasteltaessa pitää aina tarkistaa, millä Beta-arvolla mikroniarvo on ilmoitettu. Saman suodatinsarjan Beta-arvojen eri mikroniarvoille tulisi olla samoja, jotta suodatusasteen ero olisi käyttäjän kannalta selkeää. Mitä

VOITELU KUNNOSSAPITO

Veden pääsy öljyn sekaan pitää estää.

TAULUKKO 1. KESTOIKÄKERROIN VIERINTÄLAAKERILLE

KUVA 4. BETA-ARVO KAHDELLE ERI SUODATTIMELLE


suurempi suodatinpatruunan Beta-arvo on, sitä tehokkaampi suodatinpatruuna on kyseessä.

Kuvassa 4 on kaksi eri suodatinta, jot-ka molemmat on merkattu 5 mikronin suodattimiksi. Ylempi suodatin suodat-taa puolet 5 mikronin hiukkasista, kun alempi suodatin suodattaa 999 hiukkas-ta tuhannesta. Suodattimen tehossa on siis 500 kertainen ero. Ylemmän suodat-timen Beta-arvo on 2 ja alemman 1000.

Puhtaalla öljyllä järjestelmän suo-dattimien elinikä on pitkä. Jos suodatin tukkeutuu kohtuuttoman usein, syynä voi olla alimitoitettu suodatin, alkava kulumisvaurio tai ulkopuolelta pääse-vät epäpuhtaudet kuten vesi tai ilman epäpuhtaudet. Hyvälaatuinen, riittävän alhaisella alkupainehäviöllä mitoitettu suodatin kykenee pitämään öljyn puh-taana yllättävienkin tilanteiden varalta, jolloin ehkäistään vaurioiden syntymi-nen tai eteneminen.

Suodatin mitoitetaan siten, että ensin valitaan suodatusaste kohteen mukaan ja sitten lasketaan alkupainehäviö. Käy-tännössä haluttu puhtaustavoite saa-

vutetaan usein 7 mikronin Beta-arvolla 1000 olevalla suodatinpatruunalla. Voitelujärjestelmille suositeltava alku-painehäviö tähtilaskostetuille suodatin-patruunoille on 0,2 bar ja kierrelaskoste-tuille suodatinpatruunoille 0,4 bar. Kier-relaskostetuille suodatinpatruunoille sallitaan 0,4 bar alkupainehäviö, koska rakenteen ansiosta suodattimeen saa-daan jopa kaksinkertainen suodatuspin-ta-ala perinteiseen suodatinpatruunaan verrattuna.

Joissakin tapauksissa Pall Ultipleat SRT:n pinta-ala voi olla jopa kolmin-kertainen vastaavaan tarkoitukseen tehtyihin tähtilaskostettuihin suoda-tinpatruunoihin nähden. Suodatinpat-ruunan pinta-ala on aina otettava huo-mioon suodatinta mitoitettaessa, jotta suodatinpatruunan elinikä, puhtaus- ja vuosikustannustavoitteet saavutetaan. Vuosikustannuksia laskettaessa pitää huomioida myös kaikki puhtaan öljyn tuomat säästöt, kuten vähäisemmät komponenttien ja öljyjen vaihtotarpeet, pienemmät korjauskulut ja jopa yllättä-viltä tuotantoseisokeilta välttyminen. n

KUNNOSSAPITO

TAULUKKO 2. YLEISIMMÄT VEDEN-/KOSTEUDEN POISTOMENETELMÄT

Selkeyttäminen + Flowline • Vapaa vesi erotetaan säiliöön joko painovoimaisesti tai virtaustekniikan avullaSeparointi • Poistaa vain vapaan veden, kallis ja vaatii paljon huoltoaAbsorbointi • Poistaa vain vapaata vettä, paras tulos saavutetaan pienellä virtauksella ja alhaisen viskositeetin öljyllä; kertakäyttöinenAlipaineessa tapahtuva vedenerotus (Purifikaattori) • Poistaa vapaan ja liuenneen veden sekä ilmaa • Alipaineessa tapahtuva vedenerotus on paras tapa poistaa vapaa ja liuennut vesi minimikustannuksin ja helppo- käyttöisesti. Tämä menetelmä ei myöskään ”polta” tai muuten vaikuta heikentävästi öljyn käyttöominaisuuksiin.Tankin ilmatilan kuivaus • Estää ilmatilan kosteutta tiivistymästä vedeksi säiliön kanteen


VEDENKÄSITTELY OIKEAT MENETTELYT

Rasvat ruotuun ja putket pysyvät puhtainaLiiallinen rasva ei ole pahaksi ainoastaan ihmisten terveydelle vaan myös vesilaitosten suonistolle eli vesihuoltoverkostoille. Vesilaitosyhdistyksen suorittaman kyselyn mukaan ongelmat ovat yleisiä. Niitä voidaan estää hyvillä toimintatavoilla.

ELOKUUSSA 2013 uutisoitiin Lontoon viemäriverkostosta löytyneestä valta-vasta 15 tonnin painoisesta tukoksesta, joka koostui hyytyneestä rasvasta ja käsipyyhkeistä. Tämän jälkeen useat suomalaisetkin vesihuoltolaitokset ker-toivat viemäriverkostoon jähmettyneis-tä rasvalautoista.

Rasvan olomuotoon vaikuttaa mer-kittävästi lämpötila. Suomessa jätevedet ovat viileitä, joten viemäriverkostossa rasva jähmettyy helposti. Kun rasva jää kiinni putken alapintaan, sitä joudutaan irrottamaan painehuuhtelukalustolla viemäristä, kertoo verkostopäällikkö Kari Kuosmanen Kuopion Vesi liikelaitokselta.

Usein rasva kerääntyy virtaukseltaan hiljaisempaan kohtaan, kuten pumppaa-molle. Niihin syntyy kelluva rasvahyyde, joka joudutaan säännöllisesti poista-maan. Hyytynyt rasva pienentää putken kapasiteettia ja voi alkaa kerätä ympäril-leen viemärissä virtaavaa roska-aineista muodostaen verkostotukoksen.

Jähmettyvä rasva ei ole pelkästään vesihuoltolaitosten ongelma. Tukos voi syntyä myös kiinteistön putkistossa tai kiinteistön vastuulla olevassa tonttivie-

märissä. Jätevesien ja rasvan tulviminen maanpinnalle tai kiinteistöön on aina epätoivottu ja ikävä tapahtuma, joka ai-heuttaa ympäristön pilaantumista sekä kustannuksia pilaantumisesta aiheutu-neiden vahinkojen korjaamisesta.

Rasvojen haasteet vesihuoltolaitoksilleVesilaitosyhdistys lähetti syyskuussa 2013 kaikille viemärilaitostoimintaa harjoittaville jäsenlaitoksilleen kartoit-tavan kyselyn, jossa selvitettiin rasvan aiheuttamien ongelmien laajuutta vie-märiverkostoissa. Kyselyyn vastasi 50 vesihuoltolaitosta.

Vastaajista 68 % ilmoitti, että rasvat aiheuttavat viemäriverkostossa jollakin alueella ongelmia, kuten tukkeutumista tai säännöllistä tarvetta rasvan poistoon, kun taas 32 % vastasi, ettei tällaisia on-gelmia ole. Vesihuoltolaitoksista 82 % ilmoitti, että pumppaamoihin kertyy ras-vaa siten, että ne vaativat puhdistamista, rasvan aiheuttamista tukkeutumista ver-kostoissa ilmoitti 51 % vesihuoltolaitok-sista, rasvan aiheuttamista hajuhaitoista 24 % ja rasvan aiheuttamasta haitasta jätevedenpuhdistukselle 24 %

Vastaajilla kysyttiin millaisilla alu-eilla ongelmia ilmenee. Vastaajista 45

% nimesi keskustat, 35 % asuinalueet ja 29 % teollisuusalueet ongelma-alueiksi. Lisäksi 24 % vastaajista ilmoitti ongel-ma-alueeksi muun alueen, jolloin vasta-uksiin oli useimmiten täsmennetty, että erityisesti ongelmia oli havaittu ravinto-layritysten keskittymien läheisyydessä.

Vesihuoltolaitoksia pyydettiin ilmoit-tamaan millaisia syitä on voitu todentaa rasvan alkuperää selvitettäessä. Vastan-neissa vesihuoltolaitoksista 39 %:ssa viemäriin joutuneen rasvan syyksi oli selvinnyt puutteellinen rasvanerotuskai-vojen tyhjennys, 27 %:ssa puuttuvat ras-vanerotuskaivot, 22 %:ssa elintarvikeyri-tyksen päästö ja 14 %:ssa kotitaloudet.

Ongelmat vältetään hyvillä toimintatavoillaRasvan aiheuttamia ongelmia voidaan estää yksinkertaisilla toimenpiteillä. Mikään ylimääräinen aines ei kuulu vie-märiin. Biojätteet kuuluvat biojätekerä-ykseen ja ravintolatoiminnassa syntyvät paistorasvat kerätään erikseen.

Rasvanerottimessa rasva erottuu ve-destä jähmettymällä erottimen pinnalle. Kiinteistöllä tulisi olla oikein mitoitettu rasvanerotin, joka tyhjennetään ja huol-letaan säännöllisesti. Rasvanerotuskai-vossa hälyttimet likaantuvat vääjäämät-tä, joten tyhjentämisen yhteydessä on tärkeää puhdistaa rasvanerotinkaivossa olevat anturit. Jos antureita ei puhdiste-ta, lika pitää hälytystä voimassa, jolloin hälyttimen käytöllä ei enää ole infor-maatioarvoa.

Hälytystieto tulee välittää tehokkaas-ti sille taholle, joka vastaa tyhjennyksis-

Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri,

DI, Suomen Vesilaitosyhdistys ry,

[email protected]

Rasva pienentää putken kapasiteettia.

Kuvat:Kuva 1. Kelluva rasvalautta viemärissä, kuva Sami Sillstén, HSYKuva 2. Rasvaa pumppaamon imukaivon pinnalla, kuva Heli Lindberg, HSY

38 promaint 1/2014

38-39_Promaint_1-2014_Rasvat ruotuun.indd 38 21.2.2014 12.55

OIKEAT MENETTELYT

Vasemmalla kelluva rasvalautta viemärissä. Yllä olevassa kuvassa rasvaa pumppaamon imukaivon pinnalla.

tä. Hälytinyksikkö voidaan esimerkiksi asentaa kiinteistön sisällä sellaiseen paikkaan, jossa hälytys havaitaan hel-posti tai hälytys voidaan reitittää suo-raan huoltoliikkeen järjestelmään. Tyh-jennyksen jälkeen rasvanerotuskaivo täytetään vedellä, jotta erotin jatkaa toimintaansa tehokkaasti.

Rasvanerottimia voi hoitaa kiinteis-tön haltija, kiinteistöä huoltava huolto-yhtiö tai yritys, jonka toiminnassa rasvaa syntyy. Oleellista on, että eri tahojen keskinäisistä tehtävistä ja vastuista on sovittu ja on selvää, kuka järjestää rasva-nerotuskaivon tyhjennykset ja huollot.

Hyvällä suunnittelulla voidaan vai-kuttaa siihen, miten helppoa rasvane-rottimien tyhjennys ja huolto on. Rasva-nerottimia tyhjennetään ja huolletaan myös talvella, mikä pitäisi ottaa erotti-mien sijoittelussa ja merkitsemisessä huomioon. n

Lainsäädäntöä ja ehtojaRASVOJEN JOHTAMISTA vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on rajoitettu myös lainsäädännössämme. Ympäristönsuojeluasetuksessa (36 §) säädetään, että vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla, jotta estetään ympäristöön kohdistuvat haitat, ei vaikeuteta puhdistusprosessin toimintaa tai vau-rioiteta viemäriverkoston tai puhdistamon laitteita. Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä ottamasta vastaan jätevesiä, jos edellä mainitut vaatimukset eivät täyty.

Rakentamismääräyskokoelmassa (D1) edellytetään, että jätevesilaitteisto tulee varustaa tarpeellisin erotin- ja käsittelylaittein, jos jätevesi sisältää haitallisessa määrin rasvaa. Lisäksi on edellytetty, että erotinlaitteisto on käyttövarma ja sijoite-taan siten, että se on helposti huollettavissa ja tyhjennettävissä. Rasvanerottimessa tulee olla hälytysautomatiikka. Mitoitusohjeissa on esitetty, että rasvanerottimia tarvitaan, kun valmistuskeittiössä valmistetaan yli 50 annosta päivässä, jakelukeit-tiössä yli 100 annosta päivässä tai kyseessä on grilli, teurastamo, lihanjalostamo tai vastaava. Myös vesihuoltolaitosten toimitusehdoissa on yleensä määrätty, ettei lai-toksen viemäriin saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti rasvaa tai öljyä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä. Asiakas on korvausvelvollinen haitoista ja vahingoista, joita edellä maini-tun kiellon rikkominen aiheuttaa.

Asiakas on korvausvelvollinen haitoista ja vahingoista.

SAMI SILLSTÉN, HSY

HELI LINDBERG, HSY

1/2014 promaint 39

38-39_Promaint_1-2014_Rasvat ruotuun.indd 39 21.2.2014 12.55

AUTOMAATIO SÄHKÖN JAKELU

Digitaalisuus parantaa asemien luotettavuutta

IEC 61850 on kattava standardi, joka sää-telee sähköasemien Ethernet-pohjaista tietoliikennettä, komponenttien välisiä yhteyksiä ja käyttöliittymiä. Se tarjoaa myös uusia toiminnallisuuksia, joita vanhat tietoliikenneprotokollat eivät tue. IEC 61850 sallii sähköaseman sig-naalien täyden digitalisoinnin.

Tämä on välttämätöntä älykkään säh-köverkon reaaliaikaisessa hallinnassa, joka edellyttää suurten datamäärien käsittelyä ja siirtoa. Eri valmistajien laitteiden yhteentoimivuuden lisäksi IEC 61850 tarjoaa mahdollisuuden sekä keskitettyihin että hajautettuihin ratkai-suihin.

Alstomin digitaalinen ohjausjärjestel-mä on ollut 10 vuotta alan markkinajoh-taja maailmalla, mutta sille on jo tulossa seuraaja – huippumoderni sähköasemi-en automaatiojärjestelmä ”DS Agile”. Uudella automaatiojärjestelmällä on merkittäviä etuja, kuten mahdollisuus ohjata laaja-alaisia hajautettuja verkko-ja, IEC 61850 -prosessiväylän ja integ-roidun toimintatilan tarkkailun, sekä uuden valikoiman Ciscon vankasti suo-jattuja sähköasemakelpoisia reitittimiä ja kytkimiä. Järjestelmässä on sisään-

rakennettuna pitkälle kehitetyt tietolii-kenne- ja tietoturvaominaisuudet.

Kolmitasoinen arkkitehtuuriDigitaalisten sähköasemien järjestel-mäarkkitehtuuri koostuu kolmesta tasosta. Ensimmäinen on prosessitaso, johon liittyvät rajapinnat kytkinlaitok-sen primäärilaitteisiin. Toisen tason muodostavat suojaukset ja ohjaukset, joita perinteisesti kutsutaan toisiolait-teiksi (suojaus-, ohjaus- ja mittalaitteet, kennoterminaalit, tallentimet jne.). Kol-mantena tulee aseman ohjaustaso, joka hoitaa aseman sisäisen tietoliikenteen ja ohjausjärjestelmän sekä aseman toimin-tojen koordinoinnin ja tukitoiminnot.

DS Agilen arkkitehtuuri voidaan suunnitella vikatilanteesta itsenäisesti toipuvaksi renkaaksi tai IEC 62439 PRP-redundanssiprotokollan mukaiseksi

tähdeksi, jolla on omat lukuisat etunsa. Digitaalisten laitteiden laajat mahdol-lisuudet itsediagnoosiin minimoivat sähköaseman käyttökatkot. Koska järjestelmä on suunniteltu alun alkaen kahdennetuksi, se pystyy toipumaan itsenäisesti vikatilanteista, jolloin vian-haku ei aiheuta koko verkon käyttökat-koa. Prosessiväylä on linkki, jota pitkin primäärilaitteiden signaalit kulkevat sähköaseman relehuoneeseen.

Täysin digitaalisessa arkkitehtuurissa myös primäärilaitteille menevät ohja-uskäskyt (toimilaitteiden ohjaukset ja suojaukselta tulevat laukaisut) reititty-vät prosessiväylän kautta, siis päinvas-taiseen suuntaan. Digitalisoidun sähkö-aseman suojareleet pystyvät IEC 61850 -standardin ansiosta kommunikoimaan prosessiväylää pitkin oman ja myös mui-den katkaisijakenttien vertaislaitteiden kanssa sekä aseman väylän kautta digi-taalisen ohjausjärjestelmän kanssa.

Lisää tarkkuuttaDigitaaliset mittamuuntajat eliminoivat tavanomaisten mittamuuntajien epä-tarkkuudet. Epätarkkuuksien syynä on toisaalta rautasydän, joka on magnetisoi-

Simon Richards, Alstom Grid

[email protected]

Täysin digitaaliset sähköasemat korvaavat kilometreittäin kuparikaapelia ja perinteisten sähköasemien laitteistoja ohjelmistopohjaisilla ratkaisuilla, jotka tukevat sähköjärjestelmi-en laaja-alaista yhteensopivuutta nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

Sähköasemat ovat sähkön jakelun hermo-keskuksia.

40 promaint 1/2014

40-41_Promaint_1-2014_Taysdigi.indd 40 21.2.2014 12.59

SÄHKÖN JAKELU

tava, mutta jonka kyllästymistä on väl-tettävä, ja toisaalta liitokset analogisiin toisiopiireihin. Ensiö- ja toisioarvojen väliset muunnokset voidaan toteuttaa rautasydämen sijasta optisesti – Rogows-ki-periaatteella tai kapasitiivisesti.

Optimitilanteessa ilma- ja kaasueris-teisten sähköasemien laitevalinta mää-räytyy digitaalisen laitteen koon mu-kaan, jolloin myös kytkinlaitteiden koko voidaan optimoida. Käytettävissä oleva digitalisten mittamuuntajien valikoima tarjoaa joka tapauksessa, teknologiasta riippumatta, samat edut, esimerkiksi paremman tarkkuuden, toistettavuuden ja turvallisuuden kuin tavanomaiset mit-tamuuntajat. Lisäksi näiden laitteiden etuna on laajempi perustaajuuksien, harmonisten yliaaltojen, väliharmonis-ten ja aliharmonisten aaltokomponent-tien ja virran laadun mittaus.

Kenttäkokemusta on joDigitaalisessa laitearkkitehtuurissa tietojen keruu, käsittely ja tulostus ta-pahtuvat tosiaikaisesti. Tämä antaa edel-lytykset mittavaan virtuaalitestaukseen tehtaalla, jolloin vastaavasti kytketyt laitteistot eivät vaadi niin laajaa ( ja kal-

lista) testausta paikan päällä. Alstomin digitaaliset järjestelmät ovat näyttäneet kyntensä kenttäolosuhteissa, tanskalai-sen Energinetin siirtoverkon ja venäläi-sen FSK:n differentiaalisuojauskäytössä.

Energinetin tapauksessa suojatut verkot ovat hybridiverkkoja, joissa on 400 kV:n avolinjoja ja merenalaisia kaa-peleita. Verkon käyttövaatimukset sane-levat, että ilmajohdon vikaantumisesta pitää seurata automaattinen laukaisu, mutta maakaapeleiden vikaantumisista taas ei.

Alstomin MiCOM-differentiaali-suojaus havaitsee kaapeleiden vikaan-tumisen nopeasti ja tarkasti. Pääsyy digitaalitekniikan valintaan oli laitteiden vähäinen paino ja pieni koko, joiden an-siosta ne voitiin asentaa kaapelipäätei-den kanssa yhteiseen tukirakenteeseen. Venäjällä 110/220 kV:n aseman GIS-laitteet hankittiin pääosin kolmannelta osapuolelta varustettuina tavanomaisilla mittamuuntajilla.

Analogiset signaalit digitalisoidaan lähtöpaikassa MU Agile -digitalisoin-tiyksiköillä ja liitetään aseman sisällä releisiin ja katkaisijakenttien ohjaimiin IEC 61850 -prosessiväylän kautta. Katta-

va valikoima releitä suojaa sähköasemaa kiinteänä osana digitaalista ohjausjärjes-telmää.

Tehokas tietoturvaDigitaalisten sähköasemien käyttömah-dollisuuksia laajennetaan sisällyttämällä niihin aiempaa enemmän tietotekniik-kaa, uusia standardeja ja uusia tieto-liikenneprotokollia, kuten Ethernet. Avointa verkkoa hyödyntävät toimin-nallisuudet on luonnollisesti suojattava kasvavilta ja yhä kehittyneemmiltä tietoturvauhkilta. Vuonna 2010 löytynyt Stuxnet-mato osoitti selvästi teollisten ohjausjärjestelmien haavoittuvuuden verkkohyökkäyksille.

Alstom on mukana alan standardoin-nissa (esim. IEC 61850 ja IEC 62351) ja energiasektorin tietoturvahankkeissa, kuten Euroopan komission Energian pääosaston älykkäiden sähköverkkojen standardoinnin mandaatissa M/490 (Smart Grid Information Security Wor-king Group). Lisäksi Alstom kehittää yhtä turvallisempia digitaalisia sähkö-asemaratkaisuja yhteistyössä alan joh-tavien toimijoiden, esimerkiksi Ciscon kanssa. n

Digitaalisten laitteiden itsediagnostiikka minimoi käyttökatkot.

Kolmitasoinen arkkitehtuuri, jossa alimpana liitynnät laitteisiin, keskellä suojaukset ja ohjaukset sekä ylimpänä sisäisen tietoliikenteen ja toimintojen koordinointi.

1/2014 promaint 41

40-41_Promaint_1-2014_Taysdigi.indd 41 21.2.2014 12.59

KOULUTUS

Uusi kirja yhdistää automaation

kunnossapidonOPETUSHALLITUS ON päättänyt uudistaa automaatioalan ammatillisessa koulu-tuksessa käytettävän oppimateriaalin. Oppikirja on ilmestynyt tammikuussa ja on nyt saatavilla Opetushallituksen verkkokaupan kautta. Oppikirjaan si-sältyy verkkolaajennus, joka valmistuu huhtikuussa 2014. Oppikirjassa yhdistyy useamman aikaisemman oppikirjan aihealueet yhdeksi kokonaisuudeksi nimellä ”Kone- ja Prosessiautomaation kunnossapito”.

Oppikirja sopii ammatilliseen ja aikuisopiskeluun, yritysten sisäiseen koulutukseen ja itseopiskeluun. Se on samalla lähdeteos, johon voi palata, kun joutuu ratkomaan automaatiomitta-usten tai järjestelmien kunnossapidon ongelmia. Kirjaa voi hyödyntää myös kunnossapidon ennakkohuoltoon liitty-vien tehtävien suunnittelussa.

Kirja antaa lukijalleen laajan kuvan sii-tä, miten automaation kunnossapitoa voi

hallita. Automaation mittausten ja sovellutusten kunnossapitoa esitellään esimerkkien avulla. Kirja on jaettu 10 eri-laiseen osioon ja siinä esitellään havain-nollisesti automaation mittalaitteiden, toimilaitteiden ja järjestelmien kunnos-sapidon erityispiirteitä sekä annetaan ohjeita ongelmien ratkomiseen.

Parhaat käytännöt esilleKirjan säätö- ja ohjausjärjestelmien kunnossapidon osiossa esitellään ensim-mäistä kertaa Suomessa automaatiojär-jestelmän rakentamiseen ja kunnossapi-toon nk. ”Best Practises” eli parhaat me-nettelytavat. Ne on laadittu World Skills eli Taitaja kilpailutehtävien ympärille. Kilpailun tehtävät ja niiden suorittami-nen on kuvattu tarkasti työvaiheittain sekä tekstein että kuvin. Esittelyä tukee laadittu 3-osainen video, joka on katsot-tavissa verkkolaajennuksessa.

DI Risto Heinonkoski vastaa uuden oppikirjan ja verkkolaajennuksen toteu-tuksesta. Hän on kirjoittanut nykyisin käytössä olevan ”Koneautomaation kunnossapito” (Opetushallitus 2007) ja on ollut mukana toimittamassa niin ikään oppikirjana käytettävää kirjaa ”Automaatio – helppoa elämää?” (Ope-tushallitus 2008). Risto toimii VR Yhty-män kunnossapidossa ja on suorittanut European Maintenance Management (EFNMS) tutkinnon.

Opettajien edustajana kirjan laadin-nassa on ollut mukana Jarmo Kainu-maa ammattioppilaitos Luksiasta. Jar-mo toimii automaation Taitaja kilpailun Suomen maajoukkueen valmentajana. Parhaiden käytäntöjen videoissa esiinty-vät Taitaja – MM-kilpailuihin osallistu-neet opiskelijat. Kyseiset kilpailijat ovat

Kunnossapidon oppikirja ”Kone- ja Prosessiautomaation kunnossapito” esittelee alan parhaita käytäntö-jä. Siinä yhdistyy usean aikaisemman oppikir-jan aihealueet yhdeksi kokonaisuudeksi.

Teksti Martti Hakonen

Uusi Kone- ja prosessi-automaation kunnossa-pito -kirja kattaa usean aikaisemman oppikirjan aihealueet.

Kirjassa annetaan ohjeita ongelmien ratkomiseen.

AUTOMAATIO

Kirjan kirjoittaja DI Risto Heinonkoski.

42 promaint 1/2014

42-43_Promaint_1-2014_Uusi kirja.indd 42 21.2.2014 13.55

voittaneet käydyissä MM-kilpailuissa useita palkintoja, joten mallisuorituksia kannattaa katsoa. Myös automaation tutkintolautakunta on ollut mukana määrittelemässä kirjan sisältöä ja osal-listunut sen arviointiin.

Automaation nopea kehittyminen on vaikeuttanut koulutusta, sillä koulutus-materiaalia uusimmasta tekniikasta on vähän.

– Alalle on nyt tehty ajantasaista ma-teriaalia ja on hyvin tärkeää, että oppilai-tokset käyttävät tuoreita ja nykyaikaisia materiaaleja, toteaa Opetushallituksen ylitarkastaja Tiina Sipilä.

Verkkolaajennus ilmestyy huhtikuus-sa 2014. Se mahdollistaa oppikirjan ja nykyaikaisen tietojärjestelmiin pohjau-tuvan opiskelun yhdistämisen. Verkko-laajennuksen kautta opiskelijalle avau-

tuu automaatioalan erilaiset portaalit, yhdistykset, toimijat, sidosryhmät. Lu-kuisten tehtävien kautta opiskelija oppii löytämään alan viimeisintä tietoa.

– Kirjan ja siihen liittyvän verkkolaa-jennuksen kehitys on kestänyt noin 4 vuotta ja sen tekemisen aikana on han-kittu tietoa lukuisien alan vaikuttajien kautta, suuri kiitos heille kaikille, toteaa Risto Heinonkoski hankkeen loppusuo-ran häämöttäessä.

Opetushallituksen verkkokauppa: www.oph.fi/koulutus tai www.oph.fi/oppimateriaalit. Huhtikuussa 2014 valmistuva verkkolaajennus: www.edu.fi/oppimateriaalit/koneautomaatioTaitaja kilpailun Suomen maajoukkue: www.worldskills.fi n

Kirjan 10 eri osaa• Kunnossapito yleisesti• Luotettavuus• Viat ja vikojen paikantaminen • Antureiden ja mittalaitteiden

kunnossapito• Toimilaitteiden kunnossapito• Säätö- ja ohjausjärjestelmien kun-

nossapito sisältäen World Skills työn esittelyn

• Kunnonvalvonta• Kunnossapidon työkalut ja väli-

neet • Työ- ja sähkötyöturvallisuus• Ennakkohuolto, kunnossapidon

tietojärjestelmät, varaosahuolto, kunnossapidon hoitaminen pro-jekteina, kunnossapidon organi-sointi

AUTOMAATIO

Word Skills eli Taitajan työvaiheita.

42-43_Promaint_1-2014_Uusi kirja.indd 43 21.2.2014 13.55

44 promaint 1/2014

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

Kunnossapidon osaajat kokoontuvat HelsinkiinToukokuun 5.–8. järjestetään Helsingin Messukeskuksessa kunnossapitoa ja omaisuuden hallintaa (Asset Management) käsittelevä EuroMaintenance 2014 kongressi- ja messutapahtuma. Se on yksi suurimmista Euroopassa koskaan järjestetyistä kunnossapitoalan tapahtumista. Teksti Göran Westerholm

EUROMAINTENANCE 2014 kongressiin on lupautunut esitelmöimään yli 100 huippuasiantuntijaa 30 maasta. Alan parhaat asiantuntijat tulevat kertomaan tutkimustuloksistaan ja kokemuksistaan mm. Asset Managementin soveltami-sesta kunnossapidon liiketoimintaan. Asiantuntijaesitelmien lisäksi tapahtu-massa järjestetään viisi puolen päivän kestoista ”Forum” -esitelmä/keskuste-lutilaisuutta tällä hetkellä kunnossapi-toalan kuumimmista keskusteluaiheista maailmalla. Näitä aiheita käsitellään seikkaperäisesti usean asiantuntijan näkökannalta.

Mitä on Physical Asset Management?Kunnossapitoalan ajankohtaisin aihe ja kehityskohde maailmalla on tällä hetkel-lä Physical Asset Management. Sanojen takana on haaste huomioida ja hallita tehdyn investoinnin kustannukset koko sen elinkaaren ajan. Tätä tärkeää aihetta tullaan käsittelemään seikkaperäisesti Effective Asset Management Forumissa sekä lukuisissa kansainvälisten asian-tuntijoiden seminaariesityksissä, joiden aiheina ovat mm.:

- ISO5500 and PASS 55 standardit. (Neljä alustusta ja paneelikeskustelu)

- Risk based management with asset management (Neljä alustusta ja paneeli-keskustelu)

- The journey from maintenance to asset management (Australia)

- Critical nature of leadership and cul-ture (Brasilia)

- The foundation of Physical Asset Management (Iso-Britannia)

EuroMaintenance 2014 -tapahtuma

tarjoaa ainutlaatuisen tietoiskun siitä, mitä Asset Management on sekä miten sitä toteutetaan ja hyödynnetään kun-nossapitostrategioissa ja yritysten kil-pailukyvyn parantamisessa.

Kunnossapidon osaaminen edellyttää elinikäistä oppimistaEuroopan Unioni on elinikäisen oppi-misen ohjelmassaan asettanut tavoit-teekseen tehdä EU:sta maailman kilpai-lukykyisin ja dynaamisin osaamistalous. Kunnossapidon osaamisesta halutaan tehdä yksi euroalueen tärkeimmistä kil-pailukeinoista. Tavoitteen edistämiseksi EU on rahoittanut lukuisia projekteja, joissa panostetaan eurooppalaisen kun-nossapitokoulutuksen kehittämiseen.

Kunnossapidon asiantuntijoiden liikkuvuutta Euroopassa halutaan myös edistää ottamalla käyttöön alan osaamis-ta varmistavat sertifikaatit ja osaamis-passit. Kunnossapidon osaamisvaateet määrittävät standardit ovat niin ikään juuri valmistumassa.

EuroMaintenance 2014 -tapahtumas-sa saat yksityiskohtaiset tiedot euroop-palaisen kunnossapitoalan koulutuksen kehitysprojekteista sekä ammattilaisia koskevista uusista osaamisvaateista. Eu-rooppalaisten kunnossapitoyhdistysten katto-organisaation EFNMS:n asiantun-tijat ovat olleet mukana EU-projekteissa kehittämässä näitä koulutusvaateita, osaamistason sertifiointeja ja standarde-ja. He järjestävät EuroMaintenance 2014 -tapahtuman yhteydessä alan osaamista käsittelevän Forumin. Lisäksi lukuisat yksittäiset esitelmöitsijät kertovat kun-nossapidon koulutuksen kehityksestä ja haasteista eri puolilta maailmaa.

Varmista osaamisesi vertaamalla maailman parhaisiinBenchmarking on paras tapa varmistaa, miten hyvin sinä hallitset kunnossa-pidon viimeisimmät kehitystrendit ja miten hyvin yrityksesi kunnossapidon taso vastaa parhaita käytäntöjä. Mitä kunnossapitoalalla tapahtuu muualla maailmassa? Mitkä ovat tärkeimmät ke-hitystrendit ja haasteet?

EuroMaintenance 2014 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden ”benchmar-kata” oman yrityksen kunnossapidon menetelmät, osaaminen ja tehokkuus kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin verrattuna. ”Assessment and Bench-marking of Maintenance Activities”- Forum tulee seikkaperäisesti paneutu-maan tähän aiheeseen.

Ainutlaatuisen lisäarvon ja kansain-välisen asiantuntijapanoksen Euro-Maintenance 2014 -tapahtumaan tuo ”Global Forum on Maintenance and Asset Management (GFMAM)” -or-ganisaatio, joka on Australian, Persian-lahden alueen, Brasilian, Etelä-Afrikan, Pohjois-Amerikan ja eurooppalaisten kunnossapitoyhdistysten katto-organi-saatio. GFMAM on EuroMaintenance 2014 -tapahtuman virallinen yhteistyö-kumppani, kuten myös “World Cong-ress on Maintenance and Asset Ma-nagement” -organisaatio, joka järjestää vuosittain alan seminaareja Euroopan ulkopuolella. EuroMaintenance 2014 -tapahtumassa nämä kaksi kansainvä-listä kunnossapitoalan organisaatiota tuovat yhdessä EFNMS:n kanssa ainut-laatuisen tietopaketin kunnossapidon tämän hetkisestä kehityksestä maail-malla.

44 promaint 1/2014

44-49_Promaint_1-2014.indd 44 21.2.2014 13.48

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

”Kunnonvalvonnalla määritellään kohteen toi-mintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehit-tyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi. Kunnonval-vonnan toimenpiteitä ovat aistein sekä mitta-laittein tapahtuvat tarkastukset ja valvonta sekä mittaustulosten analysointi. Kunnonvalvonta tuottaa lähtötietoja ehkäisevän kunnossapidon ja korjauksen suunnitteluun” (PSK 6201, 2003).

Kunnonvalvonta on osa tuottavaa kunnossapitoa. Toimivan kunnonvalvonnan tavoitteena on se, että havaintojen ja suositusten perusteella ryh-dytään tarpeellisiin toimenpiteisiin ja sitä kautta kehitetään kokonaisvaltaisesti kunnossapidon toimintaa.

Tilaisuuden aiheita: mittaussuureet ja -asetukset kunnonvalvonta- ja prosessitietojen hyödyntäminen ennakoivassa huollon suunnittelussa vianmääritys hitaasti pyörivien laakereiden diagnostiikka iskusysäys ja värähtelymittaus kunnonvalvonnassa akselilinjaus osana kunnonvalvontaa sähkökäyttöjen kunnonvalvonta

KUNNONVALVONTA & DIAGNOSTIIKKA8. – 9.4.2014, Rantasipi Airport, Vantaa



Kuv

a: S

KF

Aki Tsupari, KONE OyjKunnossapidon kehitysjohta-ja KONEen globaalissa palve-luliiketoiminnassa.

Esityksen sisältö: Kuinka kunnossapitotoiminta on organisoitu KONEella, mikä kunnossapidon lisäarvo asi-akkaalle ja kuinka se huomi-oidaan päivittäisessä toimin-

nassa, mitkä ovat kehittämisalueet sekä minkälaisia haasteita kunnossapitotoiminnan globaalissa organi-soinnissa tulee huomioida ja ratkaista.

Lyhyt työhistoria: 40 vuotta, 10 vuotta KONEen palveluksessa. Ennen KONEtta liiketoimintakonsultti-na palveluliiketoiminnan alueella. KONEella aiemmin ollut vastuussa muun muassa kehitysprojektitoimin-nasta globaalissa varaosayksikössä. Nykyinen vastuu-alue pitää sisällään kunnossapidon toimintamallin kehittämisen, kehitysprojektiportfolion hallinnan sekä projektien implementoinnin. Lisäksi vastuualueisiin kuuluu tuottavuuden ja toiminnan laadun kehittämi-nen kunnossapitoliiketoiminnassa globaalisti.

Goran Perinić, CERN, the European Organization for Nuclear Research

Vastuualueina muun muassa laatu ja kunnossapidon joh-taminen.

Esityksen sisältö: CERN – ei Higgsin hiukkastakaan ilman kunnossapitoa. CER-Nissä tutkitaan maailman-kaikkeuden rakennetta ja aineiden perusolemusta sekä

voimia, jotka pitävät ne koossa. Käytössä olevat hiuk-kaskiihdyttimet ja ilmaisimet perustuvat lukuisiin eri teknologioihin, jotka toimivat yhdessä kuin sveitsiläi-nen kello varmistaen tarkat tiedot tutkijoille. Luen-non aikana esitellään tutkimuslaitos, tutkittavana oleva hiukkasfysiikka, esimerkkejä käytössä olevista teknologioista ja laitoksella käytössä oleva harmoni-soitu kunnossapidon johtamismenettely.

Lyhyt työhistoria: DI, konetekniikka, Karlsruhehen yliopisto, Saksa. Ensimmäisinä vuosina hyvä asian-tuntemus kylmäprosessien suunnittelusta, käytöstä, kunnossapidosta ja jatkokehittämisestä. Aloitti työs-kentelyn CERNissä Compact Muon Solenoid -ilmaisi-men parissa ennen kuin siirtyi vastaamaan laitoksen kryogeenisten järjestelmien kunnossapidosta. Liittyi jonkin aikaa sitten laadun- ja työprosessien kehittä-misryhmään, jossa pyritään edelleen parantamaan projektien johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunhal-lintamenettelyjä CERNissä.

EuroMaintenance 2014 Key Note -puhujat:

44-49_Promaint_1-2014.indd 45 24.2.2014 9.36

Suunnitelmallinen ja tehokas käynnissäpitotoi-minta edellyttää laitteiden kriittisyyden tuntemis-ta sekä järjestelmällistä vika- ja häiriöseurantaa. Huolto-ohjelmien vaatimien hallittujen tuotanto-seisokkien pitää perustua analysoituun tietoon. Tiedon lähteinä toimivat mm. tuotantoraportit, kunnonvalvontamittaukset, tiedot keskimääräi-sistä vikaväleistä ja vikojen luokittelusta. Yksi tärkeimmistä elementeistä korkean tuottavuu-den saavuttamisessa on laitoksen käyttö- ja kunnossapitotoimintojen saumaton yhteistyö.

Tilaisuus antaa perustiedot kunnossapito- ja huolto-ohjelmien suunnitteluun ja päivittämiseen niin tuotannon kuin kunnossapidon parissa toimi-ville henkilöille. Tilaisuuden aiheita: käyttäjäkunnossapito metsäteollisuudessa teollisuusvoitelu - oikeaa ainetta oikea määrä pumput, sähkömoottorit, vaihteistot, puhaltimet ja kuljettimet sähkönsyötön tuottamat ilmiöt, yleisimmät viat ja niiden havainnointi hydrauliikan komponentit aistivaraiset menetelmät värähtelymittaukset käytännön esimerkkejä teollisuudesta

KÄYNNISSÄPIDON PERUSTEET1. – 2.4.2014, Rantasipi Airport, Vantaa



EuroMaintenance 2014 tuo kunnossapidon ammattilaiset eri puolilta maailmaa Suomeen.

Verkostoituminen on välttämätöntäKunnossapitoala kehittyy vauhdilla, jota kukaan ei pysty hallitsemaan yksin. Kunnossapidon huippu-osaamisen kehittäminen vaatii läheistä yhteistyötä yritysten, alan yhdistysten, yliopistojen ja viran-omaisten kesken. Tämän yhteistyön kehittämiseen on käynnistetty useita EU-rahoitteisia projekteja. Eräs ajankohtaisista on More4Core, jonka budjetti on 2,5 miljoonaa euroa. Tämä projekti esitellään projek-tin vetäjien toimesta EuroMaintenance 2014 Forum-tapahtumassa nimellä: “Maintenance in 2020: An European Strategy”.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on pahasti heikentynyt tuonnin kasvaessa halvemman kustannustason maista. Teollisuutemme harvoja kil-pailukeinoja on tuotantotehokkuuden parantaminen ja tuotanto-omaisuuden tehokkaampi hyödyntämi-nen. Osaavasta kunnossapidosta on tullut merkittävä tekijä yritysten kilpailukyvyn, kestävän kehityksen ja tehokkuuden parantajana. Mutta miten tehokasta nykyinen kunnossapitomme on? Mitkä ovat sen haas-teen ja mahdollisuudet? Miten selviämme väheneväs-tä ja vanhenevasta työvoimasta? Mitä mahdollisuuk-sia uudella teknologialla on tarjottavana ja miten voimme varmistaa, että nämä saadaan hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti markkinoille?

Nämä ongelmat ovat yhteisiä koko Euroopassa, teollisuudesta riippumatta. More4Core projekti käsittelee aihetta: Miten voimme yhdessä edistää kunnossapidon kiinnostusta, osaamista ja kehitystä EU:ssa? Tehokkaat ratkaisut vaativat yhteistyötä yritysten, EU:n päättäjien, opetusviranomaisten ja yliopistojen kesken. Meidän on yhdessä tehtävä kun-nossapito ja sen merkitys tunnetuksi EU:n päättäjien piirissä, sekä varmistettava että, kunnossapidon kou-lutus on Euroopassa maailman paras, sekä koulutuk-sen ja innovaatioiden rahoitus varmistuu.

EuroMaintenance 2014 -tapahtumassa sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus verkostoitua kunnossapito-alan asiantuntijoiden kanssa ja kehittää yhteistyössä kunnossapidosta yrityksesi kilpailukeino.

44-49_Promaint_1-2014.indd 46 21.2.2014 13.48

1/2014 promaint 47

POHJOISSUOMALAISET SUURHANKKEET nousevat vahvasti esille toukokuussa pidettävässä Pohjoinen Teollisuus 2014 -tapahtumassa Oulussa. Kaksipäiväises-sä messuja seminaarikokonaisuudessa käsitellään muun muassa Fennovoiman ydinvoimahanketta sekä kaivosteolli-suuden tilannetta ja mahdollisuuksia.

Laajan tapahtumakokonaisuuden järjestäjänä toimii Expomark Oy yhteis-työkumppaneinaan mm. BusinessOulu, Oulun kauppakamari, Vuorimiesyhdis-tys ry ja SMSY PIPO ry. BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Olli Löytynoja odottaa innostuneena tulevaa tapah-tumaa. Hän ennakoi sen muodostuvan yhdeksi teollisuuden kärkitilaisuudeksi koko vuonna.

– Meidän tarkoituksemme on jär-jestää tässä yhteydessä seminaari, jossa suuret yritykset kertovat tälle alueelle suuntautuvista hankkeistaan ja inves-toinneistaan. Tämän jälkeen pidämme matchmaking-tilaisuuden, joka antaa pk-yrityksille mahdollisuuden keskus-tella yhteistyöstä suurempien yritysten kanssa. Lisäksi pyrimme saamaan tähän tapahtumaan edustajia myös Tromssas-ta, hän kertoo.

KaivosAkatemia käsittelee vas-tuullisuuttaKaivosala on Pohjoinen Teollisuus -ta-pahtumassa esillä monella tavalla. Sitä käsitellään muun muassa Kestävä kai-vosinvestointi 2014 -seminaarissa, joka on osa Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n vetämää KaivosAkatemiaa. Aka-temia sisältää kaivosyritysten yhteiskun-taja ympäristövastuullisuutta edistäviä seminaareja ja työpajoja. Oulussa esillä ovat kaivosten suunnittelu, rakentami-

nen ja toiminta taloudellisen, ympäris-töllisen ja sosiaalisen vastuun kannalta.

Vuorimiesyhdistyksen pääsihteeri Heikki Rantanen on tyytyväinen kai-vosalan laajaan näkymiseen Pohjoinen Teollisuus 2014 -tapahtumassa. Hänen mukaansa on hyvä, että alaa tuodaan nä-kyvästi esille ja sen kehitystä edistetään esittelemällä alan tietotaitoa ja uudistu-vaa tekniikkaa.

Toukokuun 21.–22. päivänä järjestet-tävän Pohjoinen Teollisuus 2014 -tapah-tumakokonaisuuden keskuspaikkana on Ouluhalli. Tapahtuma koostuu nel-jästä toisiinsa sidotusta tapahtumasta:

kaivos-, kunnossapito- ja sopimusval-mistusmessuista sekä Norrkama-au-tomaationäyttelystä. Mukana on myös ajankohtaisia seminaareja, paneelikes-kusteluja ja informaatiotilaisuuksia.

Expomark Oy:n kehityspäällikön Ju-ha Nyholmin mukaan näytteilleasetta-jat ovat jo varanneet hallin sisätilat käy-tännössä kokonaan. Ulkoalueella tilaa on vielä jonkin verran. Näytteilleasettajia on tulossa Suomen lisäksi ainakin Ruot-sista, Tanskasta, Itävallasta, Belgiasta, Italiasta, Saksasta ja Puolasta.

Pohjoinen Teollisuus 21.-22.5.2014, Ouluhalli, www.pohjoinenteollisuus.fi

Suurhankkeet näkyvästi esillä Oulussa

Kunnossapidon mobiiliratkaisulle jaossa 3 000 euroa!KUNNOSSAPIDOLLA on erityisen suuri merkitys yhteiskunnan ja teollisuuden kilpailukyvyn ylläpidossa sekä parantamisessa. Alati kasvavat käytettävyys- ja tuo-tantovaatimukset edellyttävät toiminnan kaikkien osa-alueiden jatkuvaa kehittä-mistä. ”Kunnossapidon Kehittäjä 2014” on kilpailu, jonka avulla pyritään edistä-mään kotimaisen kunnossapidon edelläkävijyyttä.

Kunnossapidon Kehittäjä 2014 -kilpailussa etsitään tekoa, menetelmää tai kehitystyötä, jossa mobiiliteknologian avulla on saavutettu merkittävää hyötyä tai kehitystä kunnossapidossa. Kilpailu on tarkoitettu henkilöille, tiimeille, yrityk-sille ja yhteisöille. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä lyhyen, vapaamuotoisen hakemuksen kilpailun järjestäjälle Expomarkille. Kilpailuvastaukset on oltava perillä 25.4.2014 mennessä. Kilpailun raatina toimii Kunnossapitoyhdistys Pro-maint ry:n hallitus. Raati arvioi kilpailuehdokkaita uutuusarvon, saavutetun tuo-tantohyödyn, mitattavuuden, turvallisuuden, ympäristöarvojen sekä yleistettä-vyyden perusteella.

Kilpailun voittaja saa 3 000 euron arvoisen palkintosumman, joka luovutetaan Kunnossapito 2014 -messuilla 21.5.2014 Oulussa. Kilpailun järjestävät Expomark Oy sekä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Kilpailun säännöt: www.kunnossapitomessut.fiLisätietoja ja hakemukset:Kehityspäällikkö Juha Nyholm, Expomark Oy,

p. 010 830 0802, [email protected]

Pohjoinen Teollisuus 2014 täyttää Ouluhallin sisäpuolen ja piha-alueentoukokuussa.

44-49_Promaint_1-2014.indd 47 21.2.2014 13.48

48 promaint 1/2014

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

MILLOIN MITÄ MISSÄ12.–13.3. Kunnossapidon johtaminen ja kehittäminen – Cumulus Jyväskylä Maintenance Management 18.3. Johtaminen ja talous -toimikunnan kokous 1/14 Promaint ry, Pasila, Hki27.3. Yritysjaoksen kokous 1/2014 ja yritysvierailu VR, Helsingin varikko27.3. Kunnossapidon johtaminen ja kehittäminen – Maintenance Management Rantasipi Airport, Vantaa (v. 2013 valmennuksen 3. kurssipäivä)1.–2.4. Käynnissäpidon perusteet Rantasipi Airport, Vantaa8.–9.4 Kunnonvalvonta&diagnostiikka Rantasipi Airport, Vantaa9.–10.4. Höyryturbiinien kunnossapito Cumulus Koskikatu, Tre10.4. Kunnossapidon johtaminen ja kehittäminen – Cumulus Jyväskylä Maintenance Management 24.4. EFNMS Maintenance Management Exam Rantasipi Airport, Vantaa5.–7.5. EuroMaintenance 2014 -kongressi Messukeskus, Hki6.–8.5. EuroMaintenance 2014 -messut Messukeskus, Hki9.5. Painelaitetoimikunnan kokous 1/2014 Promaint ry, Pasila, Hki14.5. Voiteluteknisen toimikunnan kokous 2/2014 Efora Oy, Imatran tehtaat21.–22.5. POHJOINEN TEOLLISUUS -messut Ouluhalli23.5. Kunnonvalvonta ja diagnostiikka Promaint ry, Pasila, Hki -toimikunnan kokous 2/2014

Arakno-tekniikka OyNiitunniskantie 18, 20320 TurkuMatkapuhelin: 044 771 8396Sähköposti: [email protected]ö: Janne VarjonenTarjoamme korkean luokan köysitek-niikkapalveluita laatutietoiselle asiakas-kunnalle sekä olemme INNOTECH®-putoamissuojajärjestelmien maahantuoja ja valtuutettu asentaja. Tavoitteenamme on luoda niin asiakkaillemme kuin itse alalle uusi standardi työn suorittamiseen sekä turvallisuuteen. Olemme käytettävis-sä teollisuudelle, rakennusliikkeille, tapah-tumajärjestäjille sekä asuntoyhtiöistä aina yksityisille henkilöille, pääsääntöisenä toiminta-alueenamme Turun seutu sekä saaristo, kuitenkaan rajoittamatta muita alueita. Noudatamme kaikissa toimissam-me viimeisimpiä kansainvälisiä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia köysien varassa työskentelystä (ISO 22846-2).

IP-Produkter OyMuuntotie 3, 01510 VantaaPuhelin: 010 219 2100, faksi: 010 219 2145Sähköposti: [email protected]ö: Ville LampinenIP-Produkter Oy on vuonna 1961 perus-tettu tekniikkatalo, joka markkinoi Suo-messa korkeatasoisia teollisuustuotteita prosessiteollisuudellemme sekä LVI- ja hydrauliikka-aloille. Tarjottuun tuotevali-koimaan kuuluu lisäksi tukivalmistusta ja huoltotoimintaa. Yhdistämällä tuotteem-me ja palvelumme sekä teknisen osaami-semme tarjoamme kohderyhmillemme kokonaisratkaisuja. IP-Produkter on osa K-DEVELOP-ryhmää.

Järvi-Suomen Voima OyNiemenkatu 16, 15141 LahtiMatkapuhelin: 0400 840 423Sähköposti: [email protected]ö: Pekka TöyryläSähkön ja lämmön tuotanto

Kunnossapito- yhdistys Promaint ry:n vuosikokousAika ja paikka20.5.2014 klo 17 alkaen - kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen, Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3, Oulu.

EsityslistaKokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

1. Kokouksen avaus 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 4. Valitaan kokoukselle kolme ääntenlaskijaa 5. Todetaan kokouksen osanottajat 6. Hyväksytään kokouksen asialista 7. Päätetään yhdistyksen toiminta- kertomuksesta 8. Kuullaan tilintarkastajien kertomus 9. Vahvistetaan yhdistyksen tilinpäätös 10. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 11. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2015 12. Päätetään vuoden 2015 liittymis- ja jäsenmaksuista 13. Hyväksytään talousarvio vuodelle 201514. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 15. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 16. Valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 17. Valitaan tilintarkastaja ja hänelle varamies seuraavaan varsinaiseen kokoukseen asti 18. Muut mahdolliset asiat 19. Kokouksen päättäminen

Ilmoittautuminen:www.promaint.net

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

Promaint ry, uudet yritysjäsenet

44-49_Promaint_1-2014.indd 48 21.2.2014 13.48

Laitoksen käyttövarmuuden ylläpito ja kunnossapi-don kehittäminen vaatii syvällisiä tietoja ja taitoja useilta eri osa-alueilta. Tämän valmennusohjelman tavoitteena on, että osallistujat pystyvät jatkossa aikaisempaa paremmin kehittämään yrityksensä tuotantotehokkuutta ja vastaamaan niihin haastei-siin, joita ikääntyvä laitekanta ja yhä niukkenevat resurssit asettavat. Valmennusohjelma antaa osallis-tujille myös hyvän valmiuden EFNMS:n kunnossapi-don johtamisen sertifiointikokeeseen.

Valmennus koostuu kolmesta lähipäivästä sekä niitä tukemaan rakennetuista e-learning- osuuksista. Lähipäivien teemat noudattavat EFNMS-sertifioin-nin taustalla olevia eurooppalaisen kunnossapidon johtamisen ja kehittämisen osaamisvaatimuksiin nojaavia osa-alueita.

KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN - Maintenance Management

Kunnossapidon johtaminen ja organisointiTuotantolaitoksen käyttövarmuusKunnossapidon menetelmät ja tekniikatKunnossapidon informaatiojärjestelmät

E-learning- jaksoilla täydennetään ja laajennetaan osallistujien näkökulmia keskeisimpiin aihealueisiin. Olennaisessa osassa on myös vertaisoppiminen ja muiden kokemusten hyödyntäminen.

Valmentajana toimii Maintenance Coach Kari Mäki, karimaki coaching Oy

Kuv

a: M

cKle

in

12.–13.3.2014 ja 10.4.2014 Cumulus Jyväskylä



Valmennuksen aihepiirit:

Seuraavassa numerossaKevään kakkosnumero on lisäjakelussa toukokuun messukokonaisuudessa Messukeskuksella Helsingissä 6.–8.5.2014

• EuroMaintenance 2014 • FinnTec • JoinTec• ToolTec• Pinta 14

Numero ilmestyy hyvissä ajoin ennen messuja 8.4., joten tämä on erinomainen tilaisuus tuoda yrityksenne etualalle messuja ajatellen ja esimer-kiksi toivottaa asiakkaat tervetulleiksi osastollenne tai ilmoittaa tuoteuutuuksista.

Ilmoituksenne numerossa 2/2014 tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

Kakkosnumeromme erikoisteemat ovat linjassa messukokonaisuuden kanssa:

• kunnonvalvonta & kunnossapito• pintatekniikka• metalli- ja konepajateollisuus• tuotantotilat

Ilmoitusmyynti ja tilavaraukset

Anna Paananen, myyntipäällikköPuhelin: 045 159 7550Sähköposti: [email protected]

promaintKUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

44-49_Promaint_1-2014.indd 49 21.2.2014 13.48

KIRJE KORJAAMOLLE Piirros Timo Mikama

Ilo palvella - edes myyntivaiheessaMUUTAMA VUOSI sitten vaihtaessani työpaikkaa oli sekä sen hetkisellä että tulevalla sama puhelinoperaattori. Pitkään mukanani kulkeneen nu-meron siirron piti olla helppoa, liittymä vain hetkeksi omaan haltuuni ja kaksi nopeaa muutosta, tämä siis teoriassa.

Käytäntö osoittautui muuksi. Liittymä siirtyi ongelmitta haltuuni, mutta seuraavaa vaihto, siirto nimistäni uudelle työnantajalle, kesti päiväkausia. Työpöydällä odottanut uusi puhelin suoritti tietenkin välit-tömästi käyttöönoton jälkeen perusteellisen ohjelmistopäivityksen. Sen seurauksena vaihtoajalta saamassani puhelinlaskussa oli yli viidenkym-men euron datasiirtomaksu. Näin oman saamattomuuden kulut yritettiin laskuttaa, vaikka uuden työnantajan sopimuspaketti sisälsikin vapaan datasiirron. Aiheesta piti kiistellä viikkoja.

Kun seuraavan kerran vaihdoin työpaikkaa, myös operaattori muuttui. Tarvittiin siis kaksivaiheinen siirto, ensin numero minulle ja jatkona uu-delle työnantajalle. Kun uusi työnantaja yritti suorittaa siirron, se pysäh-tyi alkuunsa, sillä edellinen operaattori ei ollut siirtänyt liittymää nimiini. Datayhteyden se oli tietenkin katkaissut jo yli viikko aikaisemmin välittö-mästi valtakirjan vastaanotettuaan.

Pattitilannetta kesti niin pitkään, että jonotin lopulta vapaapäivänäni yli tunnin yrityspalveluun, jossa asia sitten hoidettiin hetkessä. Mielen-kiintoista oli, että toimitin samalla kertaa sekä oman että työtoverini val-takirjat, mutta ainoastaan hänet velvoitettiin käymään palvelupisteessä henkilökohtaisesti.

Viivästyksen johdosta uuden liittymän käyttöönotto siirtyi kaksi viik-koa. Sain siis tulla lähes kuukauden toimeen ilman datayhteyttä, joka itse asiassa ajoittain alensi verenpainettani.

Siirron yhteydessä otettiin myös edellisen operaattorin toimesta yhteyttä epätoivoisella myyntiyrityksellä. Ovatko myyjän arvo-

asetelmat kunnossa, jos hän ehdottaa harkitsemaan työpaikan vaihtoa vielä kerran, ettei menetä hyvää puhelinoperaattoria!

Kiinnitin erityishuomiota siihen, että samaan aikaan ky-seinen operaattori oli vahvasti esillä useassa mediassa. Tuntui

sille, että sen mainokset tuotteiden ja palvelujen toimi-vuudesta ja edullisuudesta olivat selkeästi

räikeämpiä kuin kilpailijoilla. Syynä taisi olla omakohtainen antipatia jumiintu-neen tilanteen johdosta.

Muutamien vuosien yhteistyö on nyt päättynyt ja olen vakuuttunut, et-

tä paluuta ei hetkeen tapahdu. Toivon palvelua ja olen valmis maksamaan siitä.

Pelkkä halpa hinta ja helppo hankinta ei auta, jos muut osa-alueet eivät ole kun-nossa.

Tarkkailija

Halpa hinta ei auta, jos muut osa-alueet eivät ole kunnossa.

50 promaint 1/2014

50_Promaint_1-2014_Kirje korjaamolta.indd 50 21.2.2014 12.22

LUBRICANTS.

TECHNOLOGY.

PEOPLE.

Olipa kyseessä työstökone, tuulivoimala, vaihteisto, ajoneuvon moottori tai turbiini: voiteluaineet huolehtivat koneiden kitkattomasta käynnistä.

Me autamme teitä löytämään oikean voiteluaineen koneisiinne: www.fuchs-oil.fi

Fuchs Oil Finland Oy, Wolffintie 36, 65200 VaasaPuh. 020 7459 660, sähköposti: [email protected]

Voiteluaineet ovat koneiden rakenneosia

51_Promaint_1-2014_Kolmoskansi.indd 51 21.2.2014 13.04

52_Promaint_1-2014_Takasivu.indd 52 21.2.2014 13.04

promaint 1/2014

Documents