BETONISTA PITSIÄ JÄTTIHANKE ELEMENTTISILLAT

1/20

16

Pitsielementtien kuvio toistuu myös

liikekeskuksen päälle rakennettavien

asuinrakennusten julkisivuissa.

Tapiolan metroasema saa niinikään julkisivuihin kuitubetonia, kertoo arkkitehti SAFA Teemu Palo arkkitehtityöhuone APRT:stä.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: TOPI ÄIKÄS JA SARC

Suomen kansallismaisemien joukkoon nostettu Tapiola saa uuden ja perinteitä

kunnioittavan ilmeen, kun koko vanha keskusta uudistuu. Jättimäisen työmaan

valmistuttua Tapiolan arkkitehtuuria hallitsee edelleen vaalea betoni, jonka

uusin innovaatio on Parman kuitubetonilla toteutettu ”pitsielementti.”.

TAPIOLA

INNOVAATIOT

saa uudistuvat julkisivut

UUDISTUVA

A rkkitehti Aarne Ervi suunnitteli 1950- ja 1960-luvuilla Tapiolan vanhan kes-kustan, joka niitti kansainvälistä

mainetta ihmisen kokoisena puutarhakau-punkina. Länsimetron rakentaminen tarjosi sopivan hetken Tapiolan uudistamiselle van-haa arkkitehtuuria kunnioittaen.

Julkisivuihin haetaan uutta ilmettä muun muassa Parman kuitubetonielementeillä.

”Tämä suurhanke on ainutlaatuinen tilai-suus yhtenäistää alueen arkkitehtuuria. Tätä tavoitetta ajatellen on hyvä, että käyttöön tuli uusi kotimainen julkisivuvaihtoehto. Kuitu-betonista on toki myönteisiä kokemuksia aiemminkin.”

”Arkkitehdin näkökulmasta on rikastut-tavaa, että kuiduin vahvistettuun elementtiin voi tehdä aukotuksia melko vapaasti”, kertoo Kaupunkikeskus Tapiolaksi nimetyn hanke-kokonaisuuden projekti arkkitehti Okke Kiviluoto SARC Arkkitehdeistä.

Parman valmistamissa julkisivuelemen-teissä aukkojen ja reikien osuus voi olla jopa neljännes elementin kokonaispinta-alasta.

Tuplajulkisivuja ja taiteilijavapauksia

LähiTapiolalla on Tapiolan keskustan kehit-tämisessä merkittävä rooli sekä Kauppa-keskus AINOAn että Kirjokanneksi nimetyn asuinkerrostalokompleksin rakennuttajana. Rakennuttajapäällikkö Harri Aho kertoo kauppakeskuksen rakennustöiden edenneen kevään kynnyksellä sisätyövaiheeseen.

”Vaippa saatiin helmi-maaliskuussa umpeen. Halusimme julkisivuihin vaaleaa betonia, koska se on valtamateriaali van-hassa Tapiolassa. Kuitubetoni on tuttu mate-riaali lattiarakenteissa. Halusimme sitä myös julki sivuihin, koska näin huippuarkki tehtien taiteellinen vapaus ei rajoitu teknisiin seik-koihin ja uudistuva kaupunkikeskus saa arvoisensa ilmeen”, Aho perustelee.

Kauppakeskus AINOAa varten valmis-tettujen kuitubetonielementtien asennus alkaa kesäkuussa. Elementtien valmistusta ja asennusta on edeltänyt pitkä ja huolellinen tuote kehitystyö. Sen tuloksena tulivat mää-ritellyiksi myös elementtien optimimitat. Kuitu betonisen julkisivuelementin pituus

on 3,6 metriä, leveys 1,8 metriä ja paksuus 80 milli metriä.

Kauppakeskuksen julkisivut ovat kaksois-julkisivuja, joiden ulompi osa on kuitubeto-nia. Se antaa julkisivulle nykyaikaisen arkki-tehtonisen ilmeen ja mahdollistaa sisemmän julkisivun aukotuksen muuntojoustavasti.

Työmaakielellä pitsielementeiksi kutsut-tujen, liiketilaosan rei’itettyjen kuitubetoni-elementtien kuvio toistuu myös liikekeskuk-sen päälle rakennettavien asuinrakennusten vohvelimaisissa valkobetonijulkisivuissa.

AINOA-hankkeen urakoitsija on SRV Rakennus Oy, joka vastaa projektinjohto-urakoitsijana koko Kaupunkikeskus Tapio-lan rakentamisesta.

Toinen Parman kuitubetonihanke alueella on Länsimetron Tapiolan asema, minkä ura-koi Lemminkäinen Infra Oy.

Projektiarkkitehti Okke Kiviluoto SARC:sta ja Parman myyntipäällikkö Satu Parikka ovat vaihtaneet Tapiola-projektin aikana tiiviisti ajatuksia kuitubetonista. Loppu-tulos miellyttää molempia.

Yhteinen kehitysprojektiParma käynnisti kuitubetonituotannon val-mistelun vaihtamalla tiiviisti ajatuksia asiak-kaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. Myynti-päällikkö Satu Parikka kertoo, että niin teknisistä kuin arkkitehtonisista näkökoh-dista käytiin tiivistä dialogia. Niiden tulok-sena saatiin selville, millaiset rakennemitat ja muodot kuitubetonijulkisivuilla olivat toteu-tettavissa.

”Kuitubetonirakenteiden hoikkuus oli yksi tutkituista kriteereistä. Ennen kuin tuote oli valmis markkinoille, oli luonnollisesti varmistettava pakkasenkestävyys ja muut uuden betonituotteen perusominaisuudet”, Parikka kertoo.

Hän näkee kuitubetonin mahdollisuudet erittäin lupaavina nyt, kun tuotetta valmiste-taan myös Suomessa.

”Tekisi mieleni veikata, että tässä meillä on eväät graafisen betonin kaltaiseen arkkitehto-niseen trendiin”, Parikka sanoo.

Kuitubetonissa on eväät graafisen betonin kaltaiseen arkkitehtoniseen

trendiin.

PARMA 1

Digi-diggaamisella tuottavuutta, laatua ja turvallisuutta

J okainen vähänkään merkittävämpi rakennusprojekti työllistää helposti satoja ihmisiä, mukana on lukuisia kumppaneita ja rakentamiseen käytetään valtava määrä eri materiaaleja. Tällaisen hankkeen toteuttaminen on vaativaa ja siksi

sen ohjaaminen perinteisin keinoin johtaa lähes väistämättä viivästyksiin – ja usein myös virheisiin.

Tuottavuuden parantaminen on vähintään tuhannen taalan paikka hankkeen jokaiselle osapuolelle. Bonuksena ovat paraneva laatu ja työturvallisuus. Ratkai-sun avaimet ovat digitekniikan hyödyntämisessä hankesuunnittelusta käyttöön ja ylläpitoon saakka.

Tulevaisuuden rakentamisessa yhdistyvät perinteiset kädentaidot, tietomal-lipohjainen prosessin hallinta ja digitaaliset työvälineet. Käytännössä olemme jo tilanteessa, jossa kaikki merkittävät betonielementtirunkoiset kohteet tieto-mallinnetaan. Edistyneimmät rakennusliikkeet mallintavat kaikki kohteensa. Laadunvarmistuksessa ja työturvallisuuden parantamisessa voidaan puoles-taan hyödyntää mobiilitekniikkaa ja siirtää tietoa reaaliajassa.

Olemme ulosmitanneet tietomallista revittyjä hyötyjä tarjouslasken-nasta toimitukseen. Seuraava askel on siirtyä 3D-maailmasta 5D-ulottu-vuuteen, jossa saadaan mallien kautta status- ja aikataulutietojen lisäksi kustannus- ja hintatiedot. Muutoksia tarvitaan myös mallia ymmärtä-vien toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisessä ja toimivan tiedon-siirron varmistamisessa pilvipalveluiden avulla. Olemme hyvässä vauh-dissa matkalla kohti tuottavampaa, laadukkaampaa ja turvallisempaa digirakentamista.

Digitalisaatio näkyy myös viestinnässämme. PARMA-lehti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa sähköisenä versiona. Uutis-virtaamme voi seurata ajantasaisesti sosiaalisen median kanavis-samme LinkedInissä, Twitterissä ja Facebookissa sekä kuukausit-tain toimitettavan sähköisen PARMAinfo-uutiskirjeemme kautta. Julkaisemme tässä kuussa myös uuden PARMAblogin, jossa avain-henkilömme ja asiantuntijamme ottavat kantaa päivän polttaviin rakentamisen teemoihin. Olet lämpimästi tervetullut seuraa-maan sähköisiä digiajan kanaviamme.

Diggaa rohkeasti digiä ja kotiuta kanssamme sen konkreettiset hyödyt!

HANNU TUUKKALA TOIMITUSJOHTAJA

PÄÄKIRJOITUS

Seuraava askel on siirtyä

3D-maailmasta 5D-ulottuvuuteen.

2 PARMA

Julkaisija Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fiPäätoimittaja Petri Kähkönen Toimittajat Sampsa Heilä, Eeva Kekäläinen, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Ulkoasu Recommended Finland OyKannen kuvat SARC, Topi Äikäs, Metsä Group ja Spanbeton / Ineke Key FotografieKirjapaino Grano OyPaperi Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

1 INNOVAATIOT: Uudistuva Tapiola saa uudistuvat julkisivut. Tapiola pesee kasvonsa Parman kuitubetonilla.

4 TOIMITILAT: Äänekoski rikkoo ennätyksiä. Metsä Groupin biotuotetehdas on tuonut avainkumppaneille kosolti töitä.

8 INFRA: Elementeillä nopeutta sillanrakentamiseen. Euroopassa suositulle rakennustavalle on tilaa myös Suomessa.

10 ASUNNOT: Niittyhuipusta tulee Espoon korkein kerrostalo. Vaativalla ja ahtaalla tontilla korostuvat esivalmistuksen hyödyt.

12 UUSIUTUMINEN: Betonielementit rantautuivat Ahvenanmaalle. Fifaxin kalanviljelylaitos ja Maarianhaminan postitermi-naalin laajennus valmistuivat Strömsön malliin.

14 LAATU & TURVALLISUUS: Tabletti taipuu myös laatu ja turvallisuustyökaluksi.Älypuhelimilla ja tableteilla päästään eroon mutu- tuntumasta.

15 VASTUULLISUUS: Energiatehokkuus tuottaa tulosta myös asiakkaalle. Parman uusi energianhallinta-järjestelmä on tiivis osa Parman sertifioituja järjestelmiä.

16 TAIDETTA & KONKRETIAA: Betoni säväyttää ympäristötaidekohteissa. Esimerkkejä löytyy Tampereen Rantatunnelista ja E18-tien varrelta Kotkasta.

20 TULEVAISUUS: Ihmiset etusijalle myös rakentamisessa. Rakennusalalla on paljon opittavaa palveluliike-toiminnasta, sanoo Firan toimitusjohtaja Jussi Aho.

22 TALOUS & RATARAKENTAMINEN: Raiteet ruokkimaan rakentamista ja aluekehitystä. Raide- ja väylähankkeilla on oltava myös maankäyttöä ja rakentamis-ta koskevat perustelut, painottaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

24 IHMISET: Hyvä työkyky on yhteinen asia. Henkilöstön hyvinvointi näkyy nopeasti motivaatiossa, sairaus-poissaoloissa ja tuottavuudessa. Siksi siihen kannattaa panostaa.

26 PROFIILI: Nurmijärven ulkomaalaisvahvistukset viihtyvät Parmalla. Kristo Toomla päätyi elementti-tehtaalle Virosta, Nigel Burgin Uudesta-Seelannista.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

16

22TAIDETTA

JA KONKRETIAA

4

ÄÄNEKOSKELLE ELEMENTTEJÄ KUUDELTA TEHTAALTA

JÄTTIHANKE:

TÄSSÄ NUMEROSSA

26RAITEET

ruokkivat kehitystä

RAKKAUS JA TYÖ toivat Suomeen

PARMAsome – seuraa meitä:

PARMA 3

TOIMITILAT

SELLU- VARASTO

HAIHDUT-TAMO

KAUSTIS- TAMO

VEDEN- KÄSITTELY

KUORI- VARASTO

MEESA- UUNI

ENNÄTYKSIÄÄÄNEKOSKI RIKKOO

Syksyllä 2017 valmistuva Metsä Groupin biotuotetehdas on merkittävä kaikilla mittareilla niin rakennuttajalle kuin sen valitsemille yhteistyökumppaneille. Parma

valmistaa Äänekosken jättihankkeeseen elementtejä kuudella tehtaallaan ja moneen eri kohteeseen.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: METSÄ GROUP JA MATTI VUOHELAINEN

RAAKAVESI- PUMPPAAMO

»

4 PARMA

KLOORI- DIOKSIDI-

LAITOS

KUORIMO UUSI BIOLOGINEN JÄTEVEDEN

PUHDISTAMO

»

PARMA 5

”Hankkeen työllisyysvaikutus on meille iso. Tällä hetkellä voi puhua noin 60 henki-lötyövuodesta”, Parman työmaatoiminnoista vastaava projektihallintapäällikkö Timo Riihimäki arvioi.

Työllisyysnäkökulma on tärkeä myös tehtaan käynnistyttyä, samoin toteutuneen investoinnin merkitys Suomen vientiteol-lisuudelle. Valmis tehdas tulee tuottamaan noin 800 000 tonnia pitkäkuituista sellua ja 500 000 tonnia koivusellua vuodessa. Ennen kuin tähän ollaan valmiita, kaikkien raken-nus-, prosessi- ja käyttöteknisten palasten on loksahdettava täsmällisesti kohdalleen.

”Näin on tapahtunut. Parma on yksi hyvä esimerkki oikeaan osuneista valinnois-tamme. Se on osoittautunut kilpailukykyi-seksi kumppaniksi, jonka aikataulut pitävät”, Timo Merikallio sanoo.

Aikataulunhallinnan vaativuutta tässä hankkeessa ei voi liikaa korostaa, sillä suun-nittelun ja toteutuksen välinen ajallinen ero on ollut jatkuvasti vain muutamia viikkoja. Elementtitoimitusten onnistuminen suunni-tellusti on ollut yksi kriittisistä työvaiheista.

Kuusi tehdasta toimitusvarmuuden takana Valmistuttuaan tehdas tuo Suomen kansan-taloudelle vientituloja noin puoli miljardia euroa vuodessa. Hanke on myös energiatalou-dellisesti merkittävä: tuleva tehdas prosessi tuottaa energiaa 240 megawatin teholla, josta noin 100 MW tarvitaan tehtaan omiin tarpeisiin – loppu on myytävissä.

Jättilaitos tarvitsee myös mittavan mää-rän rakennusvaihetta palvelevaa teollisuutta. Toimitusten jakaminen kuudelle eri tehtaalle takaa sen, että meesauunin, kaustistamon, kuorimon, haihduttamon, klooridioksidi-laitoksen ja selluvaraston sekä raakavesi-pumppaamon ja vedenkäsittelylaitoksen rakenteet saadaan ajoissa pystyyn.

M etsä Group julkisti 1,2 miljardin euron investointipäätöksensä viime vuoden huhtikuussa, ja touko-

kuussa työmaa oli jo käynnissä. Puolta vuotta myöhemmin maanrakennus- ja perustus-työt olivat jo edenneet niin pitkälle, että kymmentä eduskuntataloa tilavuudeltaan vastaava talonrakennuskokonaisuus saattoi alkaa.

Parma on ollut hankkeessa mukana mer-kittävänä elementtien toimittajana ja toimit-tamiensa elementtien asennuksesta vastaa-vana yrityksenä alusta lähtien.

”Kilpailukykyisen hinnan lisäksi Parman aikaisempi kokemus vastaavista hankkeista ja toimituskyky ovat olleet ratkaisevat tekijät elementtitoimittajan valinnassa”, toteaa pro-jektijohtaja Timo Merikallio Metsä Groupiin kuuluvasta Metsä Fibre Oy:stä.

Ensimmäinen elementtitoimituskoko-naisuus sisälsi biotuotetehtaan kaustisointi-laitoksen, meesauunin, haihduttamon ja kuorimon rakennusten runko-, laatta- ja seinä elementit. Niiden valmistus on työllis-tänyt alusta asti useita Parman tehtaita ja eri-tyisesti biotuotetehtaan välittömässä lähei-syydessä sijaitsevaa Uuraisten yksikköä.

Täsmälliset aikataulut

Rakentamisessa on noudatettava tiukinta mahdollista aikataulua. Lisäksi rakentamisai-kataulu etenee tällaisissa teollisuushankkeissa prosessiteknisten asennusten ja tehtaan käyt-töönottovaiheen ehdoilla. Osa-alueiden onnistunut limittäminen vaatii paljon muu-takin kuin rakentamisen osaamista. Koko-naisuuden onnistumisen varmistamiseksi rakennuttaja päätti ryhtyä itse jättihankkeen päätoteuttajaksi.

Metsä Fibren rakennuspäällikkö Pekka Salomaan mukaan soodakattilan toimitus-aikataulu määrittää hankkeen muut aika-taulut. Jos yksikin osa-aikataulu pettäisi, sillä olisi heti suuri kielteinen vaikutus kokonai-suuden aikataulunhallintaan.

Parma hoiti maaliskuussa päättyneen ensimmäisen toimituskokonaisuuden niin hyvin, että rakennuttaja teki merkittäviä lisä-tilauksia. Viime talvena yhtiö sai ensin tila-uksen biotuotetehtaan raakavesiaseman sekä veden- ja jätevedenkäsittelyn rakennusten betonielementtien toimittamisesta. Sen jäl-keen tuli tilaus klooridioksidilaitoksen ja sel-luvaraston yhteensä 1 200 elementin toimit-tamisesta kevään ja alkukesän 2016 aikana.

Kaikkiaan Parma toimittaa Äänekosken biotuotetehtaan työmaalle kuluvan vuoden (2016) syksyyn mennessä yli 7 000 betoni-elementtiä. Betonielementtien lisäksi Par-man vastuulle kuuluu 220 tonnia teräsraken-teita asennuksineen. Tietomallinnus on ollut hyöty käytössä kaikissa näissä rakenteissa.

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaan mukaan toimitus-aikataulujen pitävyys on yksi jättimaisen tehdashankkeen avainasioista.

”Parma on esimerkki onnistuneesta kumppanivalinnasta”, toteaa projektijohtaja Timo Merikallio.

6 PARMA

Massiivisia elementtirunkoja

Parman rooli biotuotetehtaassa

P arman Uuraisten tehdas sijaitsee vain 20 kilometrin päässä Metsä Groupin biotuotetehtaasta Äänekoskella. Tämä

oli tärkeä etu, kun rakennuttaja teki päätök­siä betonielementtien tuotantopaikoista.

”Pidämme paikallista työllisyysvaikutusta hyvänä asiana myös rakennusvaiheessa”, Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikal-lio toteaa.

Parman Uuraisten tehdaspäällikkö Ari Korhonen kertoo, että kapasiteetti on riittä­nyt koko ajan, vaikka tehtaalla onkin liikuttu tuotantomäärien ylärajoilla.

”Suuri osa toimituksista on osunut talvi­aikaan, jolloin on hiljaisempaa. Alkukeväästä tiivis tahti jatkui, kun aloimme valmistaa klooridioksidilaitoksen elementtejä”, Korho­nen kertoo.

Vaikka biotuotetehtaan toimitukset ovat Uuraisten tehtaalle määrällisesti omassa luokassaan, tehdas on kunnostautunut mui­denkin isojen rakennuttajien luotettavana toi­mittajana. Esimerkiksi valtaosa Keski­Suomen ABC­huoltamoiden ja Prisma­myymälöiden betonielementtirungoista koostuu Uuraisilla valmistetuista rakenneosista.

”Äänekosken biotuotetehdas on ollut meille näytön paikka sekä teknisenä että toimitusaikahaasteena. Jo projektin alkuvai­heessa saimme toimitettavaksemme kaus­tistamon, haihduttamon ja kuorimon betoni­elementit.”

”Esimerkiksi teräsbetonipalkkien mitat oli­vat aivan tuotannollis­teknisillä äärirajoilla. Aikataulussa pysyäksemme olemme joutu­neet ajoittain venymään – ja onnistuneet”, Korhonen painottaa.

S uomalaisessa metsäteollisuudessa on totuttu 1980­luvulta läh­tien rakentamaan rungot betonielementeistä. Äänekosken bio­tuotetehtaan päärakennesuunnittelija Samu Ristolainen Sweco

Oy:stä pitää käytäntöä optimaalisena muun muassa siksi, että aikataulut ovat yleensä erittäin tiukat.

”Betonielementtirungon muuntojoustavuus, lujuus, kestävyys ja palo­turvallisuus ovat muita puoltavia seikkoja”, Ristolainen sanoo.

Biotuotetehdastyömaan kohteista hän mainitsee erityisenä teknisenä haasteena kuorimon, jonka primäärikannattajat oli valmistettava peräti 45­metrisinä. Jännebetonitekniikan äärirajoja hipova pituus on seurausta siitä, ettei kolmen alapuolisen kuorimalinjan välille saa sijoittaa pilareita. Tämä olisi ollut vältettävissä myös teräsristikkorakenteella, mutta silloin kattoa olisi pitänyt korottaa. Se olisi puolestaan nostanut kuorimon pro­sessien kustannuksia.

”Näiden 56 tonnia painavien jännebetonipalkkien harjakorkeus on 2,7 metriä. Myös niihin liittyviä yläpuolisia ontelolaattoja on pitänyt rau­doittaa tavallista järeämmin”, Ristolainen kertoo.

Toisena esimerkkinä vaativista massiivirakenteista hän mainitsee kaustis tamon rungon. Prosessissa tarvitaan kalkkia, minkä johdosta kalkki­siilolle oli löydettävä sopiva paikka. Sellainen löytyi katolta, jolloin siilon alapuoliset pilarit oli tehtävä poikkeuksellisen massiivisina. Kahden pääl­lekkäisen pilarin yhteiskorkeus on lähes 30 metriä ja niiden poikkileikkaus­mitat ovat 1 580 x 880 millimetriä.

56 tonnia painavien

45-metristen jännebetoni-

palkkien harjakorkeus on 2,7 metriä.

TERÄS- RAKENTEITA

BETONI- ELEMENTTIÄ

7 000PARMALAISTA

HENKILÖ- TYÖVUOTTA

60220 TONNIAUuraisilla tehdään

pitkää päivää

1 000+REKKA-

KUORMAA

PARMA 7

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: SPANBETON / INEKE KEY FOTOGRAFIE

INFRA

ELEMENTEILLÄ Parma on kehittänyt yhdessä Siton kanssa yksiaukkoisen

jännepalkkisillan tyyppiratkaisun, jossa elementtirungon nopea asentaminen yhdistyy paikalla valettavan kansilaatan saumattomaan

ja vedenpitävään pintarakenteeseen. Töiden nopeutuessa työmaan kustannukset ja liikennehaitat pienenevät oleellisesti: muotteja

tukipilariviidakkoineen ei tarvita ja suuri osa työstä siirtyy tehtaaseen.

nopeutta sillan­ rakentamiseen

8 PARMA

E lementtisiltojen suurimpia etuja ovat rakentamisen nopeus sekä liikenteelle aiheutuvien haittojen minimointi. Työmaalla ei tar-vita tavallisesti useita kuukausia vievää muottien ja niiden tuki-

rakenteiden rakentamista. ”On hyvä, että Parma on lähtenyt kehittämään osaavien siltasuun-

nittelijoiden kanssa elementtisillan tyyppiratkaisua, jossa pyritään rat-kaisemaan menneinä vuosikymmeninä elementtisilloissa esiintyneitä ongelmia”, Liikenneviraston taitorakenneyksikön päällikkö Minna Torkkeli sanoo.

Parman ja Sito Oy:n kehittämä elementtisillan tyyppiratkaisu perustuu tehtaalla hyvissä olosuhteissa valmistettuihin ja nopeasti asennettaviin jännebetonipalkkeihin sekä niiden päälle paikalla valet-tavaan siltakanteen. Yhdessä niistä muodostuu luja ja kestävä liitto-rakenne.

Suurin osa maamme elementtisilloista on rakennettu ennen 1990-lukua ja etenkin 1970-luvulla.

”Vanhoissa elementtisilloissa ongelmana olivat elementtien väliset saumat, joista vedeneriste vuosikymmenien kuluessa usein rikkoutui. Se puolestaan päästi veden ja suolan rakenteisiin. Parman ratkaisussa tämä ongelma on ratkaistu paikalla valetulla pintalaatalla. Se muodos-taa saumattoman ja kestävän alustan vedeneristeelle”, silloista ja nii-den kunnossapidosta vastaava Torkkeli kertoo.

Paljon potentiaalia

Suomessa on noin 15 000 maantiesiltaa, joista noin 1 800 on element-tisiltoja. Tämän lisäksi kunnilla ja kaupungeilla sekä yksityisteillä ja rautateillä on paljon siltoja, joista osa on elementtirakenteisia.

Torkkelin mukaan elementtisiltoja tehdään nykyisin lähinnä yksit-täisiin kohteisiin. Kun elementtiratkaisussa onnistutaan yhdistämään hyvä pitkäaikaiskestävyys ja rakentamisen nopeus, käytön kasvulle on hyvät edellytykset.

”Tiheämmin asutussa Tanskassa käytetään enemmän elementti-siltoja kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka sielläkin paikalla rakenta-minen on yleisin toteutustapa. Keski-Euroopassa elementtien käyttö on suosittua etenkin Hollannissa, jossa lähes kaikki sillat tehdään pää-sääntöisesti elementeistä”, Torkkeli sanoo.

Korkea betonilujuus lisää elementtien kestävyyttä

Sito Oy:n silta- ja rakenneosaston apulaisosastopäällikkö Jussi Luokka kallion mukaan elementtisilloissa aiemmin esiintyneet ongel-mat on ratkaistu kahdella avaintekijällä, jotka parantavat oleellisesti sillan kestävyyttä ja huollettavuutta.

”Yhtenäinen paikallavalettu siltakansi parantaa merkittävästi veden eristeen ja samalla koko sillan kestävyyttä. Lisäksi elementti-rakenteiden on oltava sellaisia, ettei sillan alapuolelle jää hankalasti saavutettavia kotelorakenteita. Jos siltakannen vedeneristeeseen tulee vuoto, on vuotokohdan oltava helposti paikannettavissa ja korjatta-vissa”, Luokkakallio selvittää.

Tehdasvalmisteisissa jännebetonipalkeissa voidaan käyttää korke-ampaa betonin lujuutta kuin paikallavaletuissa silloissa. Tämä paran-taa kantavien rakenteiden kestävyyttä säänvaihteluiden ja suolan

aiheuttamalle rasitukselle. Ilmastonmuutos lisää rakenteita kuormit-tavien rankkasateiden, voimakkaan tuulen ja jäätymis-sulamissyklien määrää, kun lämpötilat vaihtelevat talvisin entistä enemmän nollan molemmin puolin.

Rakentamisen nopeus iso valtti

Suomessa sillat suunnitellaan yleensä tien geometrian mukaisesti. Se on lyöty lukkoon tien yleissuunnitelmassa sekä sillan ylittävän että ala-puolisen väylän tienpinnan osalta. Siksi elementtiratkaisun on jous-tettava moneen suuntaan.

”Sillassa on tavallisesti vähintään poikittaista kaltevuutta ja pituus-kaltevuutta, mutta siinä voi olla myös kaarevuutta ja silta saattaa leventyä. Lisäksi poikkileikkauksen kaltevuus saattaa muuttua pro-pellimaisesti. Paikalla valetun kansilaatan ansiosta elementtisiltaa voidaan hyödyntää monenlaisissa siltakohteissa, koska siltakansi ja reuna palkit valetaan paikalla noudattamaan tien linjausta”, Luokka-kallio sanoo.

Elementtisilta soveltuu hänen mukaansa hyvin esimerkiksi kohtei-siin, joissa tiheästi liikennöidyn väylän ali joudutaan tekemään uusia kevyen liikenteen väyliä tai paikallisteitä. Elementtisillan rakentamis-nopeudesta on hyötyä myös kaupunkimaisessa ympäristössä, koska sillan ylä- ja alapuoliselle liikenteelle aiheutuvat haitat ja haitta-aika voidaan minimoida.

”Vesistösilloissa saavutetaan samantyyppisiä hyötyjä. Paikallavalu-sillan rakentamiseen tarvittava aika voi olla ratkaiseva tekijä kun pää-tetään, tarvitaanko varasiltaa vai käytetäänkö nopeammin valmistu-van elementtisillan rakennustöiden ajan kiertotietä.”

Lisävauhtia myös siltakansien uusimiseen

Parman kehittämä jännepalkkisilta soveltuu sekä uudis- että korjaus-rakentamiseen. Sopiva jännevälialue on noin 16–26 metriä. Paikalla-valettavan pintalaatan paksuus on noin 200 mm.

”Tavoitteena on, että työmaalla tehtävä työaika jää mahdollisim-man lyhyeksi ja yleiskustannukset saadaan minimoitua. Elementit toi-mivat muotteina koko laajan kansilaatan valulle. Ainoastaan reunapal-keille on tehtävä muotit. Nekin voidaan tehdä kätevästi elementteihin valmiiksi kiinnitetyiltä telineiltä ennen tai jälkeen elementtien noston”, Jussi Luokkakallio selvittää.

Teräs- ja puurakenteisiin elementtisiltoihin verrattuna betoniraken-teisen elementtisillan etuja ovat muun muassa vähäisempi huollon tarve ja parempi kestävyys törmäyskuormille.

Suomessa rakennetaan vuosittain 100–150 uutta siltaa ja siltojen korjauksia on suunnilleen saman verran.

Parman infrarakentamisen kehityspäällikkö Ritva Toivakainen kertoo, että kehitettävällä tyyppiratkaisulla tavoitellaan alkuvaiheessa noin kymmenen jännepalkkisillan toimitusta vuodessa.

”Uskon, että tähän on elementtisillan tarjoamien etujen ansiosta hyvät mahdollisuudet. Parmalla on myös Consoliksen kautta Keski-Euroopasta paljon korkeatasoista tietotaitoa jännitetyistä elementti-silloista. Niistä on siellä hyviä käyttökokemuksia vuosikymmenien ajalta”, Toivakainen sanoo.

PARMA 9

ASUNNOT

S RV kehittää aktiivisesti raideliikenteen ja etenkin metron solmukohtiin toteu-tettavia, liike- ja korkeaa asuntoraken-

tamista yhdistäviä hybridihankkeita. Niistä tunnetuin on Kalasataman keskus REDI Hel-singissä. Sama perusidea kompaktimmassa mittakaavassa on myös Niittykummun met-rokeskuksessa ja sen päälle rakennettavassa Niittyhuipun asuntotornissa. Rakennukseen tulee 24 maanpäällistä kerrosta sekä tekniik-kakerros ja kaksi kellarikerrosta.

Molemmissa hankkeissa rikotaan asunto-rakentamisen korkeusennätyksiä. Vuonna 2017 valmistuva Niittyhuippu tulee 90-met-risenä olemaan Espoon korkein kerros-talo. Kalasataman keskuksen 35-kerroksi-nen Majakka on puolestaan valmistuttuaan 2018 Suomen korkein asuinrakennus. Maja-kan huippu kohoaa 132 metrin korkeuteen meren pinnasta. Kalasataman keskukseen tulee myös Helsingin kantakaupungin suu-rin kauppakeskus, jonne on pääsy suoraan metroasemalta.

Hybridi tarjoaa haastetta

Niittykummun metrokeskukseen tulee muun muassa päivittäistavarakauppoja ja kahviloita. Sen päälle kohoavan asuntotor-nin ylimpään kerrokseen rakennetaan näkö-alatasanne asukkaiden käyttöön. Autopaikat sijaitsevat erillisessä paikoitustalossa piha-kannen alla.

Espoon Niittykumpu mullistuu Länsimetron myötä täysin uuteen uskoon. Sen maamerkiksi nousee SRV:n rakentama 90-metrinen tornitalo. Elementtien käyttö parantaa työturvallisuutta ja nopeuttaa vaativan, asunto- ja liikerakentamista yhdistävän hybridihankkeen toteuttamista ahtaalla tontilla.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: SARC

”Rakentamisen kannalta tällainen hybridi-hanke on hyvin vaativa verrattuna tavan-omaiseen asuntorakentamiseen. Ahtaalla tontilla on monta toimijaa ja rakennuk-sen rungon on sovelluttava sekä liike- että asuntorakentamisen tarpeisiin. Myös hank-keen aikataulu on erittäin tiukka”, Asunto Oy Espoon Niittyhuipun työpäällikkö Mikko Moilanen SRV Rakennus Oy:stä sanoo.

Samalla tiiviillä tontilla ja sen laidoilla Lemminkäinen tekee Länsimetrolle metro-urakkaa, Espoon kaupunki rakentaa Meri-tuulentietä ja Haukilahdenkatua. SRV:n toimitilapuoli rakentaa metron yhteyteen tulevan liikekeskuksen ja Niittyhuipun kor-keasta tornitalosta kaksi kellarikerrosta ja kaksi ensimmäistä kerrosta rungon osalta.

”SRV:n asuntopuoli rakentaa Niittyhui-pun loput asuinkerrokset, mutta kaikki työt on sovitettava yhteen ja metron aikatauluun. Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuussa ja Niittyhuipun runkorakentaminen jatkuu helmikuuhun 2017. Työturvallisuuden lisäksi työmaalla on kyettävä varmistamaan myös metromatkustajien turvallisuus”, Moilanen muistuttaa.

Parman kokemus vahva valtti

Kireä aikataulu, ahtaan tontin olematon varastointitila ja turvallisuuden korostu-minen puoltavat SRV:n Mikko Moilasen ja rakennuttajapäällikkö Ilkka Tiensuun mie-lestä Niittyhuipussa mahdollisimman pit-källe vietyä esivalmistusta.

NIITTYHUIPUSTA Espoon KORKEIN kerrostalo

Valmisosa-rakentamisen hyödyt korostuvat korkeassa

rakentamisessa

SANDWICH- ELEMENTTIEN ULKOKUORET MITOITETAAN SADAN VUODEN KÄYTTÖIÄLLE.

SUUNNITELTU KOKONAAN MALLINTAMALLA.

10 PARMA

”Lähtökohtaisesti elementtirakentami-nen on tällaisiin kohteisiin todella hyvä rat-kaisu. Näin saadaan kerralla valmista”, Tien-suu sanoo.

Asuntotornin julkisivu- ja väliseinäele-mentit toimittaa Parma, joka oli elementti-toimittajana myös SRV:n rakentamassa Tam-pereen tornihotellissa sekä jo vuonna 2006 valmistuneessa 86 metrin korkuisessa Vuo-saaren Cirruksessa, joka on edelleen Suomen korkein asuinkerrostalo.

”Hyvät kokemukset esimerkiksi Torni-hotellista ovat puoltaneet Parman valintaa myös tähän hankkeeseen elementtitoimitta-jaksi. Tornihotelli onnistui hyvin, ja Parma oli aktiivisesti mukana kehittämässä siinä käytettyjä korkeaan rakentamiseen soveltu-via ratkaisuja. Olemme ottaneet niistä tässä-kin hankkeessa oppia”, Moilanen kertoo.

Niittyhuipun vastaava rakennesuunnitte-lija Jukka Ukko Wise Group Oy:stä kertoo, että kohteessa hyödynnetään monia jo Cir-ruksessa ja Tampereen tornihotellissa hyväksi todettuja ratkaisuja.

”Esimerkiksi ikkunat asennetaan ikkuna-pelteineen ja kittauksineen julkisivuelement-teihin jo Parman tehtaalla, ettei näitä työvai-heita tarvitse tehdä korkealla rakennuksen ulkopuolella”, Ukko kertoo.

Niittyhuipun runkojärjestelmän muodos-tavat kantavat seinät ja paikallavalettu laatta. Julkisivut ovat koko rakennuksessa sand-wich-elementtejä, ja viidennestä kerroksesta eli ensimmäisestä asuinkerroksesta lähtien myös väliseinät tuodaan valmiina element-teinä työmaalle.

Julkisivuelementeillä sadan vuoden käyttöikäNiittyhuipun kaltaisessa korkeassa raken-nuksessa joudutaan tarkastamaan myös

rakennuksen kiihtyvyydet. Tämä tarkoittaa rakennuksen huipulla tuulen vuoksi tapah-tuvaa muutaman sentin liikettä.

”Tulosten mukaan ollaan raja-arvojen alapuolella eli hyväksyttävällä tasolla. Oikein herkkä ihminen voi äärimmäisen kovalla tuulella aistia rakennuksen liikkeet, Ukko kertoo.

Rakennuksen etäisyys merestä on alle kaksi kilometriä, joten se kuuluu vaativim-paan 0-maastoluokkaan (avomeren maasto-luokka).

”Elementeissä poikkeavaa on etenkin se, että sandwich-elementtien ulkokuoret mitoi-tetaan sadan vuoden käyttöiälle. Yleensä mitoitusikä on asuntorakentamisessa 50 vuotta. Tämä ei ole määräys, vaan Espoon rakennusvalvonnan toivomus. Rakennus on korkea ja julkisivujen huoltaminen sen vuoksi vaikeaa.”

Rakennukseen kohdistuva tuulenpaine ja säärasitus on Jukka Ukon mukaan huomi-oitu rakennesuunnittelussa myös siten, että sandwich-elementtien välissä on niin sanottu tuplasauma.

”Korkeuden takia rakennuksen vaati-vuusluokka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan poikkeuksellisen vaativa. Samasta syystä seuraamusluokaksi tulee CC3. Nämä seikat vaikuttavat kaikkiin suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin sekä edellyttävät myös suunnitelmien ulkopuolista tarkastusta ja toteutuksen asiantuntijatarkastusta”, Jukka Ukko sanoo.

Kohde suunnitellaan kokonaan tietomal-lintamalla. Rakennuksen korkeus edellyttää tavallista laajempaa kuormitusvaihtoehtojen laskentaa sekä laskenta- ja simulointiohjel-mistojen käyttöä.

”Parma mallintaa myös hankkeen runko-aikataulun. Malli näyttää animaationa, miten torni rakentuu ja se toimii erään laisena 4D-havainnemallina hankkeen runkovai-heesta”, Mikko Moilanen lisää.

KORKEUS

90 m

KERROSTA24

PARMA TOIMITTAA JULKISIVU- JA VÄLISEINÄELEMENTIT

IKKUNAT ASENNETAAN IKKUNAPELTEINEEN JA KITTAUKSINEEN JULKISIVUELEMENTTEIHIN JO PARMAN TEHTAALLA

SUUNNITELTU KOKONAAN MALLINTAMALLA.

PARMA 11

UUSIUTUMINEN

K un Ahvenanmaalla rakennetaan, se tehdään mahdollisimman mutkattoman päätöksenteon kautta. Tämä tarkoittaa yleensä tiukkoja aikatauluja. Samalla menestyvät ne yritykset, jotka rea-

goivat toimintatavoillaan ja tekniikallaan näihin haasteisiin jousta-vasti.

Toisaalta Ahvenanmaalla käytetään esimerkiksi rakennusten run-goissa hieman vähemmän esivalmistettuja rakenneosia kuin manner-maalla. Tähän on yhtenä selkeänä syynä logistiikka: lauttarahdin hinta varsinkin massiivisimmilla tuotteilla on korkea.

Parmassa haaste tiedostettiin ja tuoreimmissa projekteissa on kiin-nitetty erityistä huomiota logistiikkaan.

”Esimerkiksi postiterminaalin katon toteutus ontelolaattarakentei-sena on tämän optimoinnin tulosta. Postiterminaalin ja kalanviljely-laitoksen aikataulu on ollut erittäin tiukka. Siksi olemme huolehtineet, että Ahvenanmaan välivarastossa riittää tavaraa joka tilanteessa”, ker-too Parman toimitilarakentamisesta vastaavan liiketoimintaryhmä- päällikkö Markku Rotko.

Erityisesti kalanviljelylaitoksen työmaalla betonielementtien tuoma aikataulusäästö on ollut ratkaisevan tärkeä seikka sekä teräs- että pai-kallavalurunkoon verrattuna.

”Parma kehitti hankkeeseen perus- ja runkopilarin yhdistelmän, joka säästää rakennusaikaa noin kaksi kuukautta muihin vaihtoehtoi-hin verrattuna”, toteaa toimitusjohtaja Kjell Mattsson pääurakoitsi-jana toimivasta Byggnadsfirma Hans Mattsson Ab:sta.

Luottamusta yhteistyöhön ja näkymiin

Betonielementtirungon voimakkaasti kasvanut suosio myös Ahve-nanmaalla selittyy paljolti samoilla seikoilla kuin mannermaalla. Kjell Mattsson korostaa vaivattomuutta: kaikki suunnittelusta asennukseen saadaan yhdeltä luotettavalta sopimuskumppanilta.

”Ei voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen yhteistyöhön. Kaikki toimii”, Mattsson kiittelee.

Hän näkee koko Ahvenanmaan rakentamistilanteen hyvässä valossa. Töitä on ollut koko ajan riittävästi, ja uusia hankkeita on tullut tarjous-kilpailujen kautta toteutettavaksi tasaiseen tahtiin. Tahti on ollut mah-dollista jopa hieman kiihdyttää, koska runkotöihin menee nyt – ele-menttirakentamisen rantauduttua saarelle – aiempaa vähemmän aikaa.

Monissa kohteissa paras ratkaisu on tehdä koko runko yhdenlai-sista rakenneosista, kuten betonielementeistä. Joskus on kuitenkin järkevää suunnitella ja toteuttaa runko yhdistelemällä eri tekniikoi-den parhaita ominaisuuksia. Esimerkiksi eräät kalankasvatuslaitoksen poikkeuksellista vesitiiviyttä vaativat rakenneosat toteutettiin Parman ratkaisun mukaisesti paikallavalurakenteisina. Selkeä pääosa betonira-kenteista tehtiin kuitenkin elementeistä.

Asennuksista kalanviljelylaitoksen ja postiterminaalin työmailla vastaa Parman pitkäaikainen luottokumppani Turun Elementtiasen-nus Oy, jonka toimitusjohtaja Jari Outinen kiittelee sujuvaa toimin-tatapaa.

”Tarvittaessa päätöksenteko on ollut työmaalla esimerkillisen nopeaa ja mutkatonta. Tällainen toiminta luo ja vahvistaa luotta-musta”, Outinen sanoo.

BETONIELEMENTIT RANTAUTUIVAT

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: XX JA SHUTTERSTOCK

Ahvenanmaalla on meneillään tiivis uudisrakentamisen buumi. Samalla on käynnissä runkorakentamisen kulttuurin muutos: betonielementtirakentaminen on lisännyt voimakkaasti suosiotaan. Sekä Oy Fifax Ab:n kalanviljelylaitoksessa että Maarianhaminan postiterminaalin laajennuksessa pääosa kantavista rakenteista on elementeistä.

Ahvenanmaalle

Pyöreät kalankasvatusaltaat ovat lajissaan suurimmat Suomessa asennetut.

12 PARMA

Mallinnuksen edut kunniassaan

PARMAservice-konseptin olennaisiin piirteisiin kuuluu suunnittelun sisällyttäminen toimituksiin asiakkaan niin halutessa. Myös Ahvenan-maalla asiakas on suosinut tällaista tuoteosakauppaa. Sujuva yhteistyö rakennesuunnittelijoiden kanssa on toinen edellytys tuoteosakauppa-mallin mielekkäälle käytölle. Ahvenanmaalla yhteistyö on sujunut täl-täkin osin ’kuin Strömsössä’.

”Kalanviljelylaitoksessa tietomallin hyödyntäminen oli aivan olen-naista, koska oli yhdistettävä betonielementtirakenteet ja teräsraken-teet tarkasti toisiinsa. Jotta pelivaraa oli riittävästi, määrittelimme konepajatyönä tehtävien teräsristikoiden reiät tavallista suuremmiksi”, kertoo teräsrakenteet suunnitelleen SS Teracon Oy:n rakennesuunnit-telija Jouni Strömblad.

Betonielementtien suunnittelusta vastannut Mauri Maanpää Insi-nööritoimisto Mauri Maanpää Oy:stä pitää projektia haasteellisena myös lujuuslaskelmien osalta.

”Halkaisijaltaan 12-metristen ja viisi metriä korkeiden kala-altai-den rengasvoimat oli laskettava tarkasti. Yhtä vaativia olivat kolmen vedenpuhdistamon rakenteet, erityisesti yli seitsemän metriä korkeat kantavat seinät”, Maanpää kertoo.

Puhdistamossa lisähaasteena olivat veden monimuotoiset virtausreitit.

Huolellista mitoitusta ja asennusta

Parman tuoteosatoimitus kalanviljelylaitoksen työmaalle toteutettiin Parman ehdottamalla betonisia ja teräksisiä osia sisältävällä hybridi-rakenteella. Alun perin teräsrakenteiden osuus oli nyt toteutuvaa suu-rempi. Parman antama ehdotus teräspilarien korvaamisesta betoni-elementtipilareilla nosti niiden osuutta selvästi. Postiterminaalin laajennuksessa Parman toimitukseen sisältyivät myös ulkoseinien kevytrakenteiset Paroc-seinäelementit.

Poikkeuksellisimpia kalanviljelylaitoksen kaikista rakenneosista ovat pyöreät kalankasvatusaltaat, jotka ovat lajissaan suurimmat Suomessa asennetut. Yhteensä 52 altaan valmistuksesta ja asennuk-sesta vastasi Parman tanskalainen sisaryritys Spæncom. Kaikki muut betoni elementit ovat Parman tehtailta Suomesta.

Maarianhaminan postiterminaalin laajennuksessa oli puolestaan mietittävä tarkasti asennustapaa ja -järjestystä. Laajennusosa on koko tekovaiheen ajan suljettu kolmelta sivulta, joten asennukset on hoi-dettu yhdeltä suunnalta kaukaa kurottaen. Tämän vuoksi elementtien painot ja nosturin kapasiteetti on pitänyt sovittaa tarkasti toisiinsa.

Molempiin kohteisiin toimitettiin Parman Ruskon, Hyrylän, Num-melan ja Forssan tehtailta sekä Spæncomilta yhteensä lähes 2 000 ele-menttiä.

Postiterminaalin laajennuksessa oli mietittävä tarkasti asennustapaa ja -järjestystä, sillä asennukset oli hoidettava yhdeltä suunnalta.

Yhteistyö Ahvenanmaalla on sujunut kuin

Strömsössä.

PARMA 13

K asvava tulva erilaisia dokumentteja ja taustalla jatkuva paine siitä, että kaikki yksityiskohdat tulee kirjattua ja tulkit-

tua oikein.Siinä arkinen pulma, johon törmätään monessa laadunparannus- ja työturvallisuus-hankkeessa. Niissä syntyy matkan varrella mel-koinen määrä erilaista numero- ja tekstidataa, joka työllistää niin tietojen kerääjiä kuin nii-den analysoijia.

Kaiken kukkuraksi työ on edelleen pitkälti manuaalista: tuloksia kirjataan usein paperille, josta ne siirretään omalle tietokoneelle tai vie-dään suoraan järjestelmään. Tietojen analy-soija joutuu puolestaan seulomaan dokument-tiviidakkoa pohjia myöten, ennen kuin aineisto on valmis johtopäätösten pohjaksi.

Reaaliaikaista dokumentointia

Edellä kuvattu tilanne on tuttu myös InstaAu-dit Oy:n toimitusjohtajalle Antti Lehtomäelle.

”Työhön uppoaa paljon aikaa ja monet manuaalivaiheet lisäävät aina virheiden mah-dollisuutta. Jos ensimmäiset sattuvat jo sil-mämääräisessä laaduntarkastuksessa tuotan-tolinjoilla, alkaa myös pohja-aineisto mennä pieleen jo tässä vaiheessa”, hän toteaa.

Lehtomäen luotsaama yhtiö on erikois-tunut mobiilisovelluksiin, joiden avulla äly-puhelimia ja tabletteja voidaan hyödyntää monipuolisesti laatu- ja työturvallisuustyö-kaluina. Käyttäjiä löytyy monilta eri toimi-aloilta, mutta etenkin valmistavasta teolli-suudesta. Yksi asiakkaista on Parma.

”Tuotevirhe tai työturvallisuuspuute saa-daan kuvatuksi, mitatuksi ja taltioiduksi suoraan paikan päällä, ilman turhia ja virhe-alttiita välivaiheita. Aukottoman datan avulla päästään nopeasti vertaamaan poikkeamien laatua ja selvittämään myös syitä”, selvittää Lehtomäki.

Mobiililaitteiden hyödyntämistä vauhdit-taa se, että laitteet ja niiden käyttölogiikka ovat käyttäjille useimmiten jo entuudes-taan tuttuja. Tietojen kirjaaminen on niin ikään helppoa, sillä useimmiten se hoituu

normaalien tarkastuskierrosten yhteydessä. Myös laitteiden alati paraneva suorituskyky ja nopeammat mobiiliyhteydet puhaltavat myötätuulta.

”Tämä on yksi tärkeä osa teollisuuden digitalisaatiota, joka parantaa laatua ja kus-tannustehokkuutta. Jatkossa tuotteessa havaittua poikkeamaa voidaan vertailla suo-raan esimerkiksi mallinnuskuvaan”, Lehto-mäki lupailee.

Täsmätieto iso apu

Parmalla mobiilisovelluksia hyödynnetään tuotteiden laatutarkastuksissa sekä turva-kierroksilla esimerkiksi nostoapuvälineiden RFID-seurannassa, jolloin niiden viimei-simmät tarkastuspäivät on helppo varmistaa suoraan tunnisteesta.

”Olemme kehittäneet tarkastuspohjia ja vieneet niitä digitaaliseen muotoon. Ne täy-tetään tehdashallissa mobiililaitteilla ja tallen-netaan pilvipalveluun”, laatupäällikkö Jouni Rimpiläinen selvittää.

Selkeimmäksi hyödyksi hän nostaa tiedon helpomman analysoinnin. Mutu-tuntuman sijaan datasta on helppo luoda tilastoja ja korjausliikkeet saadaan suunnatuksi suoraan oikeisiin kohteisiin.

”Havainnoista rakentuu sähköiseen järjes-telmään työlistoja, joita myös vastuutetaan ja aikataulutetaan. Näin toimenpiteiden tehoa on helppo seurata sekä laatu- että työturval-lisuuspuolella”, Rimpiläinen selvittää.

Parman laadunvarmistuksen digiprojekti on pisimmällä Uuraisilla, josta runkotuot-teiden tarkastuskonseptia viedään asteittain myös muihin yksiköihin. Seuraavana on vuo-rossa seinäelementtituotanto.

Antti Lehtomäen mukaan Parmalla on ollut alusta lähtien erittäin selkeä kuva siitä, millaista sovellusta he tarvitsevat ja millai-sia vaatimuksia sille asetetaan. Hyvää loppu-tulosta on varmistanut laatuvastaavien tiivis osallistuminen kehitystyöhön.

”Samalla he ovat olleet oman työnsä yti-messä eli kehittäneet laadunvalvontatyöka-luja tuotannon avuksi”, Lehtomäki kiittelee.

Tabletti taipuu laatu­ ja turvallisuus­

työkaluksi

LAATU & TURVALLISUUS

Älypuhelimista ja tablet-tietokoneista on tullut arkisia työkaluja ja viestintävälineitä, jotka kulkevat

kätevästi mukana myös tehtailla ja työmailla. Sopivilla sovelluksilla ne ovat oivallisia apulaisia myös laadun- ja työturvallisuuden valvontaan.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: ANTTI HANNUNIEMI

Tuotantoinsinööri Juha Kölhi (alhaalla vasemmalla) ja betonityöntekijä Teuvo Luukkonen (vasemmalla) hyödyntävät mutu-tuntuman sijaan dataa, jolla on helppo luoda tilastoja ja suunnata korjausliikkeet oikeaan paikkaan.

14 PARMA

Uuden järjestelmän avulla energiankulutuksen kokonaiskuva on saatu kirkastetuksi jokaisella tehdaspaikkakunnalla. Samalla on tehty toimenpidesuunnitelmat.

K oko ketju kuntoon” on laatutavoite, jonka eteen yritykset joutuvat kilpai-lun kiristyessä tekemään entistä tiu-

kemmin töitä. Perinteisen tuotelaadun lisäksi luupin alla ovat oman toiminnan energia-tehokkuus, ympäristörasitus ja koko toimin-nan hiilijalanjälki.

Yhtenä kirittäjänä on vuoden 2015 alussa voimaan tullut energia-tehokkuuslaki. Se velvoit-taa etenkin yli 250 henki-löä työllistävät yritykset ja organisaatiot tarttu-maan asiaan tosissaan.

Sertifiointipalveluja tarjoavan Inspecta Sertifiointi Oy:n myyntipäällikkö Roger Andreasenin mielestä yrityksille lakia tärkeämpi moti vaattori on mahdol-lisuus kutistaa omaa energialaskua ja säästää näin arvokkaita euroja.

”Energiatehokkuus tuo selkeitä kustan-nussäästöjä ja parantaa tätä kautta hinta-kilpailukykyä. Siitä tietysti hyötyvät myös asiakkaat eli kyse on win-win-yhtälöstä”, Andreasen toteaa.

Todelliset hukkapaikat esiin

Energiatehokkuus on yksi tärkeä lenkki myös elinkaariajattelussa, joka etenee kiih-tyvällä vauhdilla kaikilla toimialoilla. Vah-voilla ovat ne, jotka perinteisten laatukri-teerien lisäksi pystyvät pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, vähentämään materiaali- ja energiahukkaa ja huolehtimaan siitä, että myös kierrätettävyys on kunnossa.

”Jatkossa näihin asioihin kiinnitetään kil-pailutuksissa ja alihankintakumppanuuk-sissa entistä enemmän huomiota”, Andrea-sen vakuuttaa.

Energiatehokkuutta voi parantaa monessa yrityksessä tutuilla konsteilla eli esimerkiksi sisälämpötilan pudotuksella sekä valaistuk-

sen ja ilmastoinnin säädöillä. Var-sin pian ollaan kuitenkin tilan-teessa, jossa käyrät eivät enää taivu alaspäin. Pahimmillaan energian-säästö alkaa lisätä kulutusta jos-sain muualla.

Onnistunut lopputulos vaa-tii Andreasenin mukaan koko-naisuuksien hallintaa, pitkä-jänteistä seurantaa ja tulosten analysointia. Vain sitä kautta päästään kiinni todellisiin hukkapaikkoihin.

”Juuri tähän energianhallinta-järjestelmä tarjoaa systemaattisen

säästötyökalun. Samalla se on tietysti todiste asiakkaalle ja yhteistyökumppanille, että toimittajalla nämäkin asiat ovat kestä-vässä kunnossa”, hän toteaa.

Parmassa vastuullisuus on osa arkea

Parmassa energiatehokkuuteen ja alati pie-nempään hiilijalanjälkeen on panostettu jo vuosia. Esimerkiksi tehtaiden lämmöntuo-tannossa on siirrytty fossiilisista polttoai-neista bioenergiaan. Ontelolaattatuotan-nossa petilämmityksen säätöön käytettävää Addheat-ohjausjärjestelmää on kehitetty vas-taamaan nykytarpeita.

Hiljattain ympäristö- ja laatusertifikaa-tit saivat rinnalleen energianhallintajärjes-telmän (ISO 50001). Sen avulla jokaisella

ENERGIATEHOKKUUS TUOTTAA TULOSTA MYÖS ASIAKKAALLE

Energiatehokkuuslaki patistaa yrityksiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota omaan energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen. Parmassa on pantu vielä paremmaksi: energianhallintajärjestelmä on sertifioitu tiiviiksi osaksi laatu- ja ympäristöjärjestelmiä.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: INSPECTA JA PEKKA KIIRALA

”

VASTUULLISUUS

Roger Andreasen Myyntipäällikkö Inspecta Sertifiointi Oy

tehdaspaikkakunnalla on kartoitettu energi-ankulutuksen kokonaiskuva ja tehty toimen-pidesuunnitelmat.

Laatu- ja ympäristökoordinaattori Jouni Erkkilän mukaan aluksi pureuduttiin hel-posti toteutettaviin ja konkreettisiin säästö-kohteisiin. Lisäksi kartoitettiin seurannan kehittämismahdollisuuksia, jotta päästään pilkotumpaan kulutustietoon ja ajantasai-seen seurantaan.

”Kiinnitimme huomiota muun muassa hukkaenergian minimoimiseen, valaistukseen ja halliovien aukioloaikoihin. Hankalammat vuotokohdat paljastuvat energiankäytön jat-kuvassa mittauksessa ja seurannassa”, Erkkilä kertoo.

Esimerkkinä ”piilovuodosta” hän mai-nitsee Nummelan yksikön, jonka energian-kulutus hämmästytti. Kulutusta selvitettiin tarkemmin ja energiasyöpöksi paljastuikin tehdashallin sijaan konttorirakennus ja sen viallinen ilmanvaihto.

Energiansäästöstä ja -hallinnasta on Par-massa tullut tärkeä osa oman toiminnan jat-kuvaa parantamista, johon kohdennetaan pitkäjänteisiä investointeja ja toimenpiteitä.

”Tavoitteemme on lopulta yksinkertai-nen. Kun säästämme energiaa, ympäristöä ja kustannuksia, toimimme vastuullisesti ja luomme lisäarvoa myös asiakkaillemme. Samalla tietysti parannamme omaa kilpailu-kykyämme”, hän painottaa.

PARMA 15

ympäristötaidekohteissaBetoni säväyttää

Taide kuuluu rakentamiseen yhä tiiviimmin jo hankevaiheesta alkaen. Hiljattain vuoden 2015 ympäristötaidekohteeksi valittu Kehäradan taide on tästä hyvä esimerkki. Betonia taiteen materiaalina ovat hyödyntäneet myös Kotkan tiennäyttäjät -teoksen suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen ja

Tampereen Rantatunnelin melutaidegallerian organisoinut kuvataiteilija Tuula Lehtinen.

TEKSTI: EEVA KEKÄLÄINEN • KUVAT: FREI ZIMMER, PERTTI KUKKONEN

TAIDETTA & KONKRETIAA

Tampereen Rantatunnelin

melutaidegalleria on Suomen pisin

taidenäyttely.

16 PARMA

T aide tehdään kestämään aikaa. Mui-naisen Rooman kivestä tehdyt monu-mentit ovat säilyneet vuosisatoja, ja ne

ovat ravinneet miljoonien ihmisten taide-nälkää. Betonin värien kirjo ja vapaa muo-toiltavuus eivät aseta rajoja taiteilijan luo-misvapaudelle. Suomen pisin taidenäyttely, Tampereen Rantatunnelin melutaidegalleria ja ainutlaatuinen Kotkan tiennäyttäjät -tien-varsiteos ovatkin hyviä esimerkkejä betonin soveltuvuudesta taiteeseen.

Ympäristötaide lisää hyvinvointia

Taiteella on merkittävä rooli ympäristössä. Se ilahduttaa, yllättää ja saa ajattelemaan. Tai-teen käytöstä ympäristössä on paljon tutkit-tua tietoa, jonka mukaan taide lisää asukkai-den hyvinvointia ja asuinalueen viihtyvyyttä.

”Ympäristötaiteella halutaan elävöittää julkista rakennettua tilaa, yhteistä olohuonet-tamme. Usein taiteella halutaan lisätä paitsi viihtyvyyttä myös syventää ymmärrystämme ympäristöstä”, Pertti Kukkonen kuvailee.

Tuula Lehtinen lisää, että taide nostaa ympäristön, asuinalueen ja kohteen arvoa. Taiteella voidaan myös ehkäistä vandalismia.

”Ympäristötaideteokset pysyvät useim-miten sellaisina kokonaisuuksina, joiksi ne on suunniteltu. Graffitien tekijät jättävät ne rauhaan, mikä lisää viihtyvyyttä entisestään. Taide nostaa aina ympäristönsä arvoa.”

Aikaa kestävää taidetta

Ympäristötaiteessa voidaan hyödyntää samoja materiaaleja kuin rakentamisessa. Suomen arktisessa ilmastossa säilyvyys on tärkeä tekijä myös taiteilijan materiaalivalin-noissa.

”Elinkaari taiteella on, harvoja poikkeuk-sia lukuun ottamatta, sama mikä rakenta-misessa muutenkin, jolloin rakenteilta edel-lytetään samankaltaisia ominaisuuksia ja huollettavuutta. Näin ollen betoni on hyvin luonteva taiteen materiaali paitsi hintansa myös esteettisten ja teknisten ominaisuuk-siensa vuoksi”, Kukkonen kertoo.

Idea tamperelaisten taitei-lijoiden teoksia sisältävästä melutaidegalleriasta lähti liikkeelle, kun Rantatunnelin rakentaminen oli jo alkanut.

PARMA 17

Myös Lehtisen mukaan betonin ehdoton etu on sen kestävyys ja monipuolisuus.

”Betoni kestää Suomen ilmaston ja on helposti muokkautuvaa, värjättävää, huole-tonta ja helppohoitoista. Siihen saa jälkeä ja yksityiskohtia. Tietty rujouskin on aina teok-sissa mukana. Rakentamisessa voitaisiin hyö-dyntää taidetta ja taiteessa betonia nykyistä enemmän.”

Sanoista teoksiin

Taideteoksella on aina rooli ympäristössään. Kukkosen suunnittelema Tiennäyttäjät-teos sai alkunsa, kun Kotkan liittymästä haluttiin tehdä helpommin huomattava.

”Sain idean pilarijonosta, joka alkaa rei-lusti ennen liittymää ja jatkuu sen jälkeen Kotkansaaren suuntaan. Turkoosi väri tuo

ilmavuutta viitaten Kotkan merelliseen histo-riaan. Öisin pilarit on valaistu ja valon väriä voidaan säädellä”, Kukkonen kuvailee.

Idea Tampereen melutaidegalleriasta puo-lestaan lähti liikkeelle Rantatunnelin raken-tamisen yhteydessä.

”Monta metriä korkeat meluesteseinät haluttiin saada esteettisemmiksi. Ideoimme tamperelaisten taiteilijoiden kanssa taide-gallerian, jossa näkyisi eri tyyppisiä taiteili-joita, toteutustapoja, värejä sekä abstraktia ja esittävää kuviointia”, Lehtinen kertoo.

Tiennäyttäjät ja melutaidegalleria ovat rohkeita ja konkreettisia esimerkkejä siitä, että betonista on moneksi, myös taide-teokseksi.

Tiennäyttäjät-teos sai alkunsa, kun Kotkan liittymästä haluttiin

tehdä helpommin huomattava.

18 PARMA

Y mpäristötaide tuo teokset sinne, missä ihmiset elä­vät, työskentelevät ja liikkuvat. Ympäristössä olevaa taidetta ei tarvitse mennä katsomaan gallerioihin

– se ilahduttaa, yllättää ja herättää ajatuksia jokapäiväi­sessä elinympäristössämme.

Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on palkittu useissa taide­ ja ympäristötaidekilpailuissa. Hänen viimeisimpiä teoksiaan ovat Kotkan Tiennäyttäjien lisäksi Lahden Tammiheikki­ker­rostalon taideteokset sekä Malmin sairaalan Sydänlyönnit. Kukkonen urakoi teoksensa avaimet käteen ­periaatteella ja konsultoi myös muita suunnittelijoita betonin käytössä.

Kuvataiteilija Tuula Lehtisen julkisia teoksia on yli 30. Vii­meisimpiin lukeutuu Tampereen melutaidegallerian lisäksi Helsingin Taidemuseon (HAM) mosaiikkiteos Et tiedä kuinka kaunis olet. Lehtinen on toiminut Taidekorkeakoulun pro­fessorina Bergenissä ja pitänyt näyttelyitä ympäri Pohjois­maita. Hän on myös rakennetun ympäristön taidekoordinoin­tia toteuttavan Frei Zimmerin toimitusjohtaja.

Turkoosi väri viittaa Kotkan merelliseen historiaan. Öisin pilarit on valaistu ja väriä voidaan säädellä.

PARMA 19

TULEVAISUUS

Jussi Aho (s. 1968)

• DI v. 1995• Ura liikkeenjohdossa betoni­,

tietoliikenne­ ja rakennusalalla• Innostunut palveluliiketoiminnasta

ja erilaisista liiketoimintamalleista• Fira Oy:n toimitusjohtaja 2009­, mukana

perustamassa yhtiötä vuonna 2002.• Rakentamassa Firasta rakennusalan

palveluyritystä. Sen liikevaihto on nykyisin noin 135 meur.

KUKA?

20 PARMA

Y li puolet ajasta odottelua tai virheiden korjailua. Jos matka-puhelimia valmistettaisiin rakennusalan toimintamalleilla ja tehokkuudella, niiden hinta hipoisi 20 000 euroa.

Siinä muutama väite, joita on heitetty ilmoille rakennusalan ajoit-tain värikkäänä vellovassa tehokkuuskeskustelussa. Ne ovat tuttuja myös Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aholle.

”Turha niitä on kiistää, vaikka asia ei ole helposti ratkaistava. Meillä on moneen muuhun toimialaan verrattuna todella paljon mahdolli-suuksia parantaa”, hän muistuttaa.

Ahon mielestä peruspulmana on, että rakentamisessa toimitaan edelleen asiakeskeisesti. Samalla sekä aito asiakasyhteistyö että ihmis-ten välinen vuorovaikutus jäävät puolitiehen.

”Olemme unohtaneet, että viime kädessä asiakkaita ovat orga-nisaatioiden sijasta ihmiset. Arvo syntyy ihmisten välisessä vuoro-vaikutuksessa”, Aho filosofoi.

Mies tietää mistä puhuu, sillä vuonna 2002 Seinäjoella perustettu ja sittemmin vantaalaistunut rakennuskonserni lukeutuu toimialan ripeisiin kasvajiin. Se on myös matkan varrella haastanut rohkeasti vanhoja toimintatapoja ja panostanut etenkin alan palvelullista-miseen.

Murros on nyt käsillä

Ahon mukaan alan todellinen murros on käsillä juuri nyt. Mukana pysyvät ne, jotka ovat valmiita omaksumaan uutta ajattelua ja kääntä-mään muutospaineet mahdollisuudeksi uudistua.

”Jo viiden vuoden päästä ala näyttää kovasti erilaiselta. Digitali-saatio ja tietomallinnus sekä erityisesti liiketoimintamalli-innovaatiot antavat uusia mahdollisuuksia”, hän toteaa.

Muutostuuliin pitää Ahon mukaan herätä myös alan osaamisen kehittymisen kannalta. Alan uudistuminen herättää kiinnostusta alan ulkopuolella, mikä avaa mahdollisuuden saada uusia työntekijöitä myös muilta toimialoilta.

Millä konsteilla laiva sitten käännetään tuottavuuskurssille?Ahon ynnäilyissä 20–40 prosentin tuottavuushyppy syntyy varsin

selkeillä toimenpiteillä.”Ensimmäinen mahdollisuus on kehittää ihmisten ajattelua ja

arvostuksia. Tätä kautta uutta energiaa saaneet osaajat pystyvät mer-kittäviin parannuksiin myös systeemisesti.”

IHMISET ETUSIJALLE MYÖS RAKENTAMISESSA

Aidosti palvelulähtöiset toimintamallit, esivalmistusaste selvästi ylemmäs ja co-creation -ajattelua suunnittelusta toteutukseen. Siinä Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Ahon rohdot, joilla rakennusalan paljon parjattu tuottavuus saadaan nousuun.

Toimitusjohtajan mielestä alalla on vanhaa rakennusteollista perin-nettä, jossa tilaaja tilaa ja toimittaja toimittaa annettujen ohjeiden mukaisesti. Samalla jokainen osapuoli pyrkii optimoimaan oman osuutensa projektista ja valitettavan usein ilman selkeää kuvaa koko-naisuudesta. Näin merkittävin arvonluonnin mahdollisuus jää hyö-dyntämättä.

”Rakentaminen on ennen kaikkea palvelua, toisiaan tarvitsevien toimijoiden ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Ja kaiken kes-kellä on tilojen loppukäyttäjä, ihminen. Häntä varten koko arvoketju on lopulta olemassa. Myös työmaan työntekijät on opittava näkemään asiakkaina ja mietittävä, miten mahdollistamme heidän onnistumi-sensa”, Aho painottaa.

Jalostetulla esivalmistuksella tehot irti

Yleisen co-creationin ja osallistavan Big Room -suunnittelun lisäksi tuottavuusloikan edellytys on esivalmistuksen osuuden nostaminen. Monet työläät ja sääoloille alttiit rakennus- ja talotekniset työt teh-dään edelleen työmaalla, vaikka niitä voitaisiin siirtää sisätiloihin ja huomattavasti stabiilimpiin olosuhteisiin.

Valmiit moduulit ovat laiva- ja hotellirakentamisessa sekä valmis-taloissa jo arkipäivää. Suunta tulee Ahon mukaan olemaan sama myös rakennustyömailla. Pesu- ja märkätilojen sekä keittiöiden lisäksi esi-valmistusta ja valmiita moduuleja on tulevina vuosina hyödynnet-tävä mahdollisimman monissa kohteissa aina runkoja ja perustuksia myöten.

”Parma on tekniikkatuotteineen ja noppaparvekkeineen ajoissa liikkeellä ja juuri oikealla tiellä. Vieläkin suuremmalle etunojalle on kuitenkin tilausta. Kehittyneemmät ratkaisut luovat kaikille enemmän arvoa, säästävät työaikaa ja parantavat laatua. Olemme hyödyntäneet niitä hyvin tuloksin muun muassa Helsingin Retkeilijänkadulla”, Aho kiittelee.

Miltä sitten näyttää moderni kerrostaloalue 2020-luvulla? Kokenut rakentaja ei sitä kauan mieti.

”Se näyttää ja tuntuu siltä, miltä asukkaat itse haluavat. Heidät on otettu mukaan suunnitteluun ja toteutukseen alusta lähtien. Halu-amme yhdessä kumppaniemme kanssa mahdollistaa ilmiön, jossa ihmiset rakentavat fiksumpaa yhteiskuntaa yhdessä. Siihen he tarvit-sevat pitkälle kehitettyjä palveluja.”

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: FIRA OY

PARMA 21

INFRA

J os Suomessa on viimeisten 3–4 vuoden aikana halunnut bongata mahdollisimman monta rakennustyömaata yhdellä kertaa, on suunnaksi kannattanut ottaa Espoo. Taannoisen metro päätöksen

jälkeen kaivurit ja nostokurjet ovat olleet kiinteä osa etenkin kau-pungin eteläistä maisemaa. Metrolinjan varteen ja varsinkin asemien läheisyyteen rakennetaan nyt kiihtyvällä vauhdilla uutta asutusta, uusia liiketiloja ja monipuolisempia palveluja.

Suurimman muodonmuutoksen kokee Tapiola, jonka arvostettu puutarhakaupunki-idea päivitetään 2020-luvun vaatimuksia vastaa-vaksi. Muutaman vuoden aikajänteellä sen kylkeen liitetään Kehä I:n kattamisen myötä entistä tiiviimmin myös Otaniemi ja Keilaniemi.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoossa seurataan ja laskeskellaan tarkasti myös Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen suunnitellun Raide-Jokerin etenemistä. Uudelleen tapetille noussut Turku–Helsinki-oikorata tunnin matka-aikoineen on sekin kiinnos-tava hanke.

”Espoossa Tapiola, Keilaniemi, Otaniemi, Leppävaara sekä Hel-singissä REDI ja Kalasatama ovat hyviä esimerkkejä siitä, millainen merkitys rata- ja väylärakentamisella on koko alueen kehitykselle. Perusinfra, joka mahdollistaa hyvät ja varmat yhteydet, herättää myös investoijien, rakentajien ja yritysten kiinnostuksen”, Mäkelä tiivistää.

Tukholmasta Pietariin, Tallinnasta Ouluun

Ratahankkeet ovat olleet viime vuosina myötätuulessa. Espoon ykkös-miehen mielestä niitä on kuitenkin viety ja monessa tapauksessa vie-dään edelleen eteenpäin vanhoilla ajattelumalleilla ja pitkälti paikalli-sina projekteina. Samalla jäävät usein kartoittamatta ja kirkastamatta laajemmat seudulliset ja jopa valtakunnalliset vaikutukset.

”Aika kuvaavaa on, että tuon Turku–Helsinki-oikoradan pääl-limmäiseksi argumentiksi ja uutiseksi nousi tunnin työmatka kah-den kaupungin välillä. Itse näen sen tulevaisuudessa ennemminkin entistä parempana yhteytenä Tukholmasta Pietariin. Se antaa rata-

Raiteet ruokkimaan RAKENTAMISTA JA ALUEKEHITYSTÄRaideliikenne- ja väylähankkeiden tukena pitäisi olla aina myös seudullista maankäyttöä ja rakentamista koskevat suunnitelmat ja rahoitusmallit. Muuten niitä on turha edes käynnistää, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

hankkeelle aivan toisenlaisia perusteita kuin tuo yhden junamatkan ajansäästö”, Mäkelä huomauttaa.

Vähän samaa vaivaa on kaupunginjohtajan mukaan Helsingin ja Tallinnan välille suunnittelussa tunneliyhteydessä, jossa keskustelu on kiertynyt kyseisten kaupunkien ympärille. Käytännössä se avaisi suoran ratayhteyden Oulusta Baltiaan ja sieltä muualle Euroop-paan.

Kasvua kehityskäytävistä

Mäkelän visioissa Suomea halkoo tulevaisuudessa muutama ”kehityskäytävä”, jotka turvaavat toimivan logistiikan, kansain-välisen kilpailukyvyn ja kasvukeskusten tulevaisuuden. Avainasia on sitoa kaikkien väylähankkeiden valmisteluun aina myös alueel-lista maankäyttöä, asumista ja elinkeinoelämää koskevat tarpeet ja kehitys suunnitelmat. Vain tätä kautta syntyy aidosti kilpailukykyi-siä ja kestäviä asuin- ja toimintaympäristöjä.

”Itse asiassa koko verkostomainen Etelä-Suomen työssäkäynti-alue tarvitsisi yhteisen kehityskuvan ja strategisen yleiskaavan, ”master-planin.” Sen avulla maankäyttöä, asumista, liikennettä, isoja infrahankkeita ja kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla”, kaupunginjohtaja painottaa.

Saman filosofian pitäisi Mäkelän mielestä säädellä myös valtion rahahanoja. Toki isoissa infra-investoinneissa pitää olla mukana myös rohkeutta ja kaukokatseisuutta.

”Ilman näitä seudullisia perusteita ei uusia ratahankkeita pitäisi kuitenkaan käynnistää ja niistä pidämme kiinni myös Raide- Jokerissa. Kyse on paljon isommista asioista kuin vain joukkoliiken-teen matka-ajoista”, Mäkelä napauttaa.

Vaan entä tuo tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun? Onko se edes realismia?

”On. Ja tulee toteutumaan nopeammin kuin uskommekaan”, kaupunginjohtaja ennustaa.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: PARMA

22 PARMA

Parma Rail monessa mukana

V ireillä olevia raideliikennehankkeita on seurattu mielen­kiinnolla myös Parma Railissa, jolla on mittava sopimus Liikenne viraston kanssa ratapölkkytoimituksista vuosille

2016–2017. Sopimus sisältää option myös vuosille 2018 ja 2019. Forssan tehtaille se tietää kuluvalle vuodelle täystyöllisyyttä ja tuo lisäksi hyvää pohjakuormaa vuodelle 2017.

Yhtiöllä on sopimus myös Vossloh Cogifer Finlandin kanssa beto­nisten vaihdepölkkyjen toimittamisesta vuoteen 2019 saakka. Optiona ovat vuodet 2020 ja 2021. Arvioitu toimitusmäärä on kuluvana vuonna 26 000–30 000 metriä.

”Raiderakentaminen ja hankkeet ovat nyt monipuolisempia kuin vielä vuosikymme­nen vaihteessa ja suunta on sama muissa­kin Pohjoismaissa”, Parma Railin toimitus­johtaja Markku Järveläinen toteaa.

Kerava–Riihimäki­osuudelle viritel­lään lisäraiteita, samoin Espooseen. Myös Tampereen raitiovaunu ja Raide­Jokeri ovat hankkeita, jotka avaavat Järveläisen mukaan paljon mahdollisuuksia.

”Ennen raiteita rakennettiin halko­maan metsä­ ja peltomaisemaa, nyt painopiste on selkeästi kaupunkirato­jen kehittämisessä. Alan eurooppalaiset tuulet ovat lopulta rantautumassa myös tänne Suomeen”, hän lisää.

Parma Railin ja Parman tuotteita on hyödynnetty muun muassa Länsimetrossa ja Kehäradalla. Uusi merkittävä kohde on Äänekoski–Jyväskylä­radan perusparannus. Taustalla on Äänekoskelle rakennet­tava Metsä Groupin biotuotetehdas, joka tarvitsee nykyistä parempia logistisia yhteyksiä.

Parma Railin ratkaisu säästää kyseisellä osuudella selkeästi rakennuskustannuksia, sillä yhtiön käyttämän pohjaimen ansiosta vanhoissa ratatunneleissa ei tarvita sähköistyksen vaatimia lisä­louhintoja.

Markku Järveläinen ToimitusjohtajaParma Rail

PARMA 23

ON YHTEINEN ASIA

HYVÄ

TEKSTI: EEVA KEKÄLÄINEN • KUVAT: VARMA JA MEHILÄINEN

IHMISET

Outi Hartikainen Kehityspäällikkö, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Matti Kähärä Työterveyslääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen

työkykyYritysten panostukset työkykyjohtamiseen ovat kasvaneet eikä suotta: työntekijän hyvinvointi näkyy motivaation vahvistumisena, vähentyneinä sairauspoissaoloina ja niiden myötä tuottavuuden kasvuna, kertovat Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen ja Parman valtakunnallinen vastuulääkäri Matti Kähärä Mehiläisestä.

T yökyky on monen osatekijän summa. Työnantaja pyrkii tarjoa-maan sellaiset olosuhteet, jotka eivät kuormita kohtuuttomasti ja aiheuta työperäisiä sairauksia. Työntekijän vastuulla on oma

hyvinvointi. Työterveyshuolto tarjoaa vinkkejä ja neuvoja yksittäisen työntekijän ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä on mukana myös kolmansia osapuolia, jotka tukevat prosessia. Kai-ken kaikkiaan tavoitteena on työkykyriskien minimointi ja työkyvyt-tömyyseläkkeelle siirtymisen ennaltaehkäisy. Kustannusvaikutukset – varsinkin vuosien aikana kertautuvat – ovat merkittäviä.

Mitä työkykyjohtaminen on?

Työkykyjohtamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että henkilöstön työkyky paranee. Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen kuvaa työkykyjohtamista strategiseksi tekemiseksi, jolla on suora vaikutus liiketoimintaan. Yrityksen jokaisella tasolla ja toimijalla on oma roo-linsa ja vastuualueensa.

”Yrityksen johdon on linjattava, miten henkilöstön työkykyä joh-detaan ja ennen kaikkea sitouduttava siihen. Seuraavaksi vastuu siirtyy esimiehille, jotka omalla toiminnallaan toteuttavat linjauksia. Lisäksi jokainen yksittäinen työntekijä on vastuussa omasta työkyvystään.”

Myös Parman valtakunnallinen vastuulääkäri Matti Kähärä Mehi-läisestä korostaa koko organisaation yhteistyötä ja sitoutumisen mer-kitystä.

”Työkykyjohtaminen tarjoaa laajan valikoiman toimintoja, joilla aktiivisesti vahvistetaan työkykyyn vaikuttavia osatekijöitä. Pelkästään hyvillä suunnitelmilla ei kuitenkaan saada aikaan terveyttä edistäviä ja työkykyä vahvistavia vaikutuksia, vaan tarvitaan käytännön tasolla toimivaa tavoitteellisuutta.

Tilannekuvasta keinoihin ja tuloksiin

Yrityksissä työkykyjohtaminen lähtee liikkeelle tilannekuvan luomi-sella. Tarkastelussa on erityisesti se, minkälaisia työkykyhaasteita yri-tyksessä on. Kun työkykyriskit tiedostetaan, voidaan ne helpommin ennaltaehkäistä.

Huonosta työkykyjohtamisesta saattavat kieliä esimerkiksi pitkät tai toistuvat sairauslomat, suuri vaihtuvuus tai huonoksi koettu työ-

24 PARMA

ilmapiiri. Keinot reagoida ja vahvistaa työkykyä ovat aina tilanne- ja tapauskohtaisia. Hartikainen muistuttaa, että jo henkilöstön osaami-sen ajan tasalla pitämisellä on merkitystä.

”Ihminen pystyy parhaimpaansa, kun hänen osaamisensa pysyy tehtävän vaatimalla tasolla. Työntekijän osaamistason arviointi ja tehtävien mukainen ammattitaidon ylläpitäminen johtavat paitsi parempiin tuloksiin myös lisääntyneeseen työtyytyväisyyteen. Työkyky johtamisella haetaankin keinoja saada enemmän aikaiseksi ja paremmalla fiiliksellä.”

Työterveyslääkäri Kähärä lisää, että havaintojen ja myös tutki-musten perusteella sellainen työntekijä, joka näkee työnsä tulokset ja kokee oman tehtävänsä tärkeäksi, voi yleensä hyvin. Yhtä tärkeää on, että työkykyyn ja terveyteen liittyvät haasteet tulevat hoidetuiksi sil-loin, kun niitä tulee esiin.

Konkreettista hyötyä

Työkykyjohtamisen ohjelmalla on suora vaikutus yrityksen liike-toimintaan ja yrityksissä onkin huomattu työkykyjohtamisen tuomat hyödyt.

”Työilmapiirin paraneminen näkyy lisääntyneenä työmotivaationa ja kasvattaa tuottavuutta”, Hartikainen kertoo.

Myös Parma panostaa työkykyjohtamiseen. Kehittämisalueena on ollut erityisesti yhteistyö liittyen työperäiseen tuki- ja liikunta-elimistön kuormittumiseen sekä varhaisen tuen mallin toiminnalli-nen kehittäminen. Kähärän mukaan työyhteisöä tarkastellaan niin, että kaikki vaikuttavat tekijät huomioidaan.

”Työterveyslääkärin näkökulmasta katsottuna keskeistä on kun-kin työntekijän huomioiminen yksilönä ja samalla työyhteisön jäse-nenä.”

Meistä jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja työ-kykyynsä omilla valinnoillaan.

”Unen määrästä ja laadusta huolehtiminen on yksi keskeisen tär-keistä terveyteen vaikuttavista osa-alueista, sillä väsyneenä ei jaksa pitää kiinni palauttavasta liikunnasta tai paremmista ruokailu-tottumuksista. Fyysisen terveyden lisäksi työntekijä tarvitsee henki-sen puolen ja vuorovaikutustilanteiden tasapainoa sekä myönteisiä kokemuksia”, Kähärä summaa.

Voi hyvin!

Työkykyjohtaminen pähkinänkuoressaTyökykyjohtamisen tavoitteena on, että ihmiset pysyisivät työkykyisinä, toisin sanoin sillä ennaltaehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Yhteistyössä mukana ovat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto.

Käytännön tasolla työkykyjohtaminen on työkykyriskien hallintaa, varhaista puuttumista, avointa viestimistä ja hyväksi koettua henkilöstöjohtamista. Keinot ovat monet ja aina tilanne- ja tapauskohtaisia.

Istuminen paikallaan on urheilulajeista vaarallisimpia. Itse seuraan aktiivisuus rannekkeella, saanko riittävästi liikettä niveliin työn vastapainoksi. On tärkeää liikkua monipuolisesti. Tennis, kuntosali ja metsässä patikointi hoitaa kehon lisäksi mieltä . Tähän kun vielä lisätään musiikki ja ystävät , niin muuta ei enää kaipaakaan kuin unta .

Työterveyshuollon tehtävänä on edistää sekä yksittäisen työntekijän että työyhteisön hyvinvointia. Tässä lääkäri Matti Kähärän vinkit terveyteen ja hyvään oloon.

PARMA 25

VIIHTYVÄT PARMALLANurmijärven ulkomaalaisvahvistukset

PROFIILI

Uudesta-Seelannista ja Virosta Nurmijärvelle päätyneet miehet tuovat tehtaan työilmapiiriin säväyksen kansainvälisyyttä.

26 PARMA

VIIHTYVÄT PARMALLA

NURMIJÄRVI

Parma työllistää Suomessa lähes 600 henkilöä. Työntekijöiden joukkoon mahtuu monenlaista osaajaa niin läheltä kuin kauempaakin. Nurmijärven seinä­elementtitehtaalla työskentelevä Kristo Toomla on lähtöisin Virosta ja Nigel Burkin Uudesta­Seelannista.

N urmijärven seinäelementtitehtaalla työskentelee kolmisen-kymmentä betonirakentamisen ammattilaista. Kristo Toomla ja Nigel Burkin ovat olleet menossa mukana jo lähes puoli vuosi-

kymmentä. He kuvaavat Parmaa luotettavaksi työnantajaksi ja viihty-vät työssään.

Suomeen toi työ ja rakkaus

Kumpikin Nurmijärven ulkomaalaisvahvistuksista on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta. Virolainen Kristo Toomla muutti Suomeen vuonna 2007. Hän työskenteli aluksi toisella työnantajalla ja opiskeli suomen kieltä. Parmalla Toomla aloitti vuonna 2010.

”Aika on mennyt nopeasti ja töitä paiskittu paljon”, Toomla kuvaa.

UUSI-SEELANTI

VIRO

TEKSTI: EEVA KEKÄLÄINEN • KUVAT: PEKKA KIIRALA

PARMA 27

PROFIILI

Hänen työtehtäviinsä kuuluu väliseinien valmistus, joka sisältää raudoitustyötä, valutöitä ja viimeistelyä.

Uusiseelantilaisen Nigel Burkinin tarina on se tyypillinen: Burkin rakastui suomalaisnaiseen kotikaupungissaan Queens- townissa ja muutti tämän perässä Suomeen vuonna 2008. Burkin viihtyy uudessa kotimaassaan.

”Luonto on kaunis mutta kieli vaikeaa”, hän summaa.

Yhdeksi parmalaisista

Sekä Toomla että Burkin ovat työskennelleet Parmalla jo lähes puoli vuosikymmentä. Kristo Toomlasta tuli parmalainen isänsä jalan jäljissä.

”Isäni sai Parmalta työpaikan, jonka myötä pääsin itsekin haastat-teluun ja koeaikasopimuksella töihin. Olin hakenut töitä tuolloin jo jonkin aikaa, joten työpaikan saatuani taivaalla paistoi taas aurinko”, Toomla kertoo.

Burkin aloitti Parmalla vuonna 2011. Tuolloin palkattiin joukko työntekijöitä, jotka koulutettiin tehtäviin työnteon ohessa. Ensimmäi-set neljä kuukautta opiskeltiin ja seuraavat kaksi kuukautta työsken-neltiin tehtaassa. Parman työkulttuuria Burkin kuvaa toimivaksi.

”Suomessa työnteko on tehokkaasti organisoitu. Työtehtävät teh-dään huolellisesti, kerralla kuntoon -periaatteella.”

Parasta työssä on itse työ

Työpaikalla viihtymisen tiedetään vaikuttavan positiivisesti työpanok-seen. Kun oman työn kokee mielekkääksi tuottavuus paranee, sairaus-poissaolot vähenevät ja innostus tarttuu myös työkavereihin. Toomla ja Burkin pitävät työstään ja tehtävistään.

Toomlan mukaan parasta työssä Parmalla on itse työ. ”Tykkään mennä töihin jokaisena aamuna. Työ ei aiheuta stres-

siä, koska jokainen päivä on erilainen. Työpäivät kuluvat nopeasti ja kaikki on hyvin järjestetty.”

Samaa sanoo Burkin.”Työkaverit ovat mukavia, tehtävät monipuolisia ja työtä saa tehdä

sisätiloissa, mikä erityisesti talvisaikaan on huippuhomma.”

Parma työnantajana

Työnantajakuvan kannalta yrityksen paras referenssi on tyytyväinen työntekijä. Parmalla hyvä työilmapiiri, avoimuus, jatkuva parantami-nen ja kestävä kehitys ovat toiminnan kulmakiviä. Parma panostaa työturvallisuuteen ja työssä viihtymiseen, minkä ovat huomanneet myös Toomla ja Burkin. Nurmijärven tehtaalla on työskennelty tapa-turmitta jo lähes tuhannen työpäivän ajan.

”Parmalla kaikki on juuri niin kuin pitääkin olla. Työturvallisuu-desta pidetään hyvää huolta ja kaikilla on henkilökohtaiset suojaimet. Lisäksi työympäristö on mukava ja työnjohtajan kanssa sujuvaa tehdä töitä. Parmaan voi aina luottaa”, Toomla sanoo.

Työnantajana Parma saa kehuja myös Burkinilta.”Meihin työntekijöihin luotetaan, mikä tuntuu hyvältä. Kunhan

omat työtehtävät hoitaa kuten pitääkin, kaikki sujuu hyvin.”

henkilöä

Kristo Toomlan työtehtäviin kuuluvat väliseinien raudoitustyöt, valutyöt ja viimeistely.

28 PARMA

Rakkaus toi Nigel Burkinin Suomeen. Parmaa hän kuvaa hyväksi työnantajaksi ja työtehtäviä monipuolisiksi.

Parma työnantajanaParma on osa kansainvälistä Consolis- konsernia, joka toimii 30 maassa ja työllistää yli 10 000 henkilöä.

Suomessa Parma toimii 11 paikkakunnalla. Henkilöstö koostuu noin 600:sta ammattilaisesta. Arvot kumppanuus, rohkeus, laatu ja vastuullisuus näkyvät kaikessa toiminnassa – myös työnantajana. Hyvä työilmapiiri ja turvallinen työympäristö ovatkin jokaisen parmalaisen arkea.

Parma panostaa työntekijöiden hyvinvointiin erityisesti työkykyjohtamisen kautta. Työkyky-johtamisella tarkoitetaan sekä työnantajan että työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työkykyynsä: tavoitteena on lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Lue lisää työkykyjohtamisesta tämän lehden sivulta 24.

toimipaikkaa Suomessa

Parmalla

11

maassa

Consolis toimii

30

Parman palveluksessa

600

henkilöä

henkilöä

Consoliksen palveluksessa

10 000

parma.fiPARMAsome – seuraa meitä: