2

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO.......................................................................................................................................... 3

My Data oppilaitoksissa – kartoituksen fokus ....................................................................................... 5

2 MYDATA OPPILAITOKSISSA.................................................................................................................. 6

2.1. Oppilashallintojärjestelmien kartoittaminen .................................................................................. 7

2.1.1 Helmi Oppilashallinto.................................................................................................................. 8

2.1.2 Primus ja MultiPrimus................................................................................................................. 8

2.1.3 Wilma .......................................................................................................................................10

2.1.4 openSIS, Fedena ja OpenEduCat .................................................................................................10

2.1.5 Pyramus-oppilashallintojärjestelmä ............................................................................................11

3 MILLAISTA DATAA OPPILASHALLINTOJÄRJESTELMIIN KERTYY? ............................................................13

3.1. My Data ja sen hyödyntäminen ....................................................................................................14

3.2. Vuorovaikutuksen synnyttämä My Data........................................................................................15

3.3. Oikeudet, turvallisuus ja eettisyys.................................................................................................16

4 MYDATA TULEVAISUUDESSA ..............................................................................................................19

LÄHTEET ............................................................................................................................................22

LIITE 1. Haastattelurunko ...................................................................................................................24

Tämä raportti on toteutettu osana AVO2-hanketta. COSS ry Maisa Vehviläinen, Timo Väliharju, Moona Puha Kansilehti: Anna Wilkman

3

1 JOHDANTO

My Data tai suomennettuna omadata, on henkilötiedon hallinta- ja käsittelyperiaate. My Data on

henkilötietoa, johon yksilöllä itselleen on oikeuksia. Esimerkiksi rekistereiden ja verkkopalveluiden

tietokantoihin tallentuu tietoa niiden yksityisistä käyttäjistä. My Data on tietoa, joka on henkilön

itsensä saatavilla ja hallittavissa. Henkilöllä tulee olla oikeudet muokata, poistaa tai halutessaan

välittää tietoja edelleen kolmannelle osapuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriön raportin

esipuheessa todetaan: ”Ihmiskeskeisyyden ansiosta kyseessä on perustavanlaatuinen systeeminen

muutos, jolla on vahvoja, vakiintunutta toimintaa muuttavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia

ulottuvuuksia”. My Datan potentiaali myös oppilaitoskontekstissa on merkittävä.

My Data on käsitteenä vielä melko uusi, oli sitten kyseessä oppilaitokset, julkinen hallinto tai

yritykset. Tästä syystä kartoituksessa käytetään termiä My Data, jonka käyttöä myös Liikenne- ja

viestintäministeriön selvityksessä suositellaan. Nykyisellään dataa on eri puolilla kerätty

miettimättä juurikaan sitä, kellä dataan on oikeuksia ja ihmiset eivät juurikaan mieti, mihin heidän

antamaansa dataa voidaan käyttää. Suostumus annetaan yleensä melko kevyellä perusteella

miettimättä luvan antamisen merkitystä. Myöskään datan mahdollista arvoa ei mietitä yksilön

näkökulmasta, sillä datan arvo muodostuu yleisesti suuren datamassan analyysistä ja sen käytöstä

eri tarkoituksiin.

Oppilaitoksissa keskustelu My Datasta on vasta alkamassa ja asian merkityksellisyyteen ollaan

heräämässä. Keskustelua käydään siitä, mitä dataa itse asiassa oppilaitoksiin kertyy ja kuka sen

käytöstä voi päättää ja antaa sen käytölle luvan. Onko järjestelmään kertyvä data järjestelmää

toimittavan tahon hallinnassa vai onko koulutoimella tai opettajilla tai oppilailla siihen oikeuksia.

Toisaalta keskustelua käydään oppimisprosessissa kertyvän datan käytöstä oppimistulosten

analyysiin ja sen pohjalta tehtävien pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta oppimisen

tuloksellisuuden näkökulmasta. Näin esimerkiksi angloamerikkalaisessa koulutusjärjestelmässä,

kun taas pohjoismaisessa kontekstissa keskustelussa painottuu yksilön oikeudet oman dataansa ja

sen käytöstä päättämiseen.

4

Oppilashallintojärjestelmiin kirjataan jatkuvasti suuret määrät tietoa yksittäisistä oppilaista. My

Datan tarjoamaa potentiaalia osana opetuksen suunnittelua on toistaiseksi osattu hyödyntää erittäin

vähän. Nykyisellään erilainen henkilöä koskeva tieto ohjautuu ohjelmistojen tarjoajien tietokantaan

eikä sitä näin ollen voida tai osata hyödyntää opetuksessa. Poikolan, Kuikkaniemen ja Kuittisen

(LVM 2014, 63) My Data-raportissaan toteavat:

”Julkishallinnon organisaatiot siinä kuin yrityksetkin keräävät ja käsittelevä paljon

henkilötietoa, joka olisi mahdollista tarjota ihmiselle itselleen My Data-periaatteiden

mukaisesti. Julkisella sektorilla henkilötiedon käsittely pohjautuu suurelta osin

lainsäädännön velvoitteisiin eikä esimerkiksi ihmisten itsensä antamaan

suostumukseen, mutta yhtä kaikkia, ihmiselle hyödyllinen data tuli antaa heille.”

My Datan hyödyntämiselle osana opetusta voidaan nähdä seuraavia haasteita. Oppilaitoksissa

kirjataan päivittäin dataa oppilashallintojärjestelmiin, mutta kertyneen tiedon ei kuitenkaan vielä

nykyisin koeta hyödyttävän opetuksen suunnittelua. My Data mahdollistaa oppilaskohtaisen

opetussuunnitelman laatimisen, jolla voidaan aiempaa tehokkaammin tukea oppimista. Oppilaan

omistama data ja sen hyödyntäminen opiskelussa tarjoaa työkaluja yksilön itseohjautumisen ja

oman oppimisen reflektointiin. Lisäksi My Datan haaste osana opetusta on toimijoiden

epätietoisuus siitä, kenellä on oikeus tarkastella dataa.

Yhdysvalloissa My Datan hyödyntämisestä oppilaan kehityksen tukemisessa on näyttöä jo vuodelta

2012. Tarve kerätyn datan hyödyntämiseen syntyi armeijan palveluksessa työskentelevien lasten ja

sijoituslasten tarpeesta vaihtaa oppilaitosta jopa useammin kuin kerran annettuna ajanjaksona.

Oppilaan My Datan lataaminen palvelusta mystudentdata.com, antaa huoltajille valmiudet

suunnitella ja ymmärtää lasten pedagogisia tarpeita. Yhdysvaltojen puolustusministeriön vuonna

2012 käynnistämä projektin (www.mystudentdata.com) tarkoituksena on tarjota huoltajille pääsy

oppilaan oppimista ja koulutusta koskevaan dataan. Huoltajien mahdollisuus tarkastella oppilaasta

kerättyä dataa auttaa oppilaan koulutuksen suunnittelua ja tukemista. Amerikkalainen nettisivusto

mystudentdata.com tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tulostaa ja tarkastella esimerkiksi oppilaan

opintosuorituksia. Järjestelmään liittyneet oppilaitokset voivat ladata palveluun muun muassa

tilastotietoja, lukujärjestyksiä, arvosanoja, tehtäviä, kokeita, poissa- ja läsnäolotietoja sekä muita

huomioita oppilaasta. Vain valtuutetut henkilöt pääsevät tarkastelemaan yksittäisen oppilaan My

Dataa.

5

Oppilaitoksissa kertyvä data kiinnostaa oppijoita, opettajia, koulun johtoa, koulutoimea ja

opetusalan yrityksiä. Avoimuus on nykyajan megatrendi, oli kyseessä siten avoin data, avoin

lähdekoodi tai avoin sisältö. My Data ei sinänsä ole avointa, mutta sen käytöstä pitää ja tulee sopia

avoimella ja läpinäkyvällä tavalla siten, että eri toimijoiden oikeudet ja mahdollisuudet sovitetaan

yhteen.

My Data oppilaitoksissa – kartoituksen fokus

Tämä raportti keskittyy selvittämään, millaista dataa oppilashallintojärjestelmiin kerätään, miten

sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia suuntaviivoja datalle voidaan tulevaisuudessa

asettaa. Selvitystä varten haastateltiin opetusalan ammattilaisia nykytilan ja tulevaisuuden näkymien

kartoittamiseksi. Tässä raportissa tarkastelu on rajattu peruskoulujen ja korkeakoulujen My Datan

nykytilan kartoittamiseen. My Datan potentiaali kuitenkin opetuksessa levittäytyy aina

varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle saakka. Etenkin varhaiskasvatuksessa My Data ja sen

potentiaali osana kasvatusta on vielä verrattain tuntematon osa-alue.

Tässä raportissa esitetyt näkemykset perustuvat kirjallisuuteen ja selvitystä varten tehtyihin

haastatteluihin. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuun aikana 2014. Vastaajina oli pedagogiikan

asiantuntijoita ja oppilaitosten edustajia. Puolen tunnin mittaisilla yksilöhaastatteluilla kartoitettiin

My Datan nykytilaa oppilaitoksista ja sen tulevaisuuden näkymiä. Yksilöhaastatteluja toteutettiin 9

kappaletta.

Tämän raportin keskeinen tavoite on avata keskustelu oppimisen ja opiskelun yhteydessä kertyvän

datan roolista ja sen mahdollisuuksista osana oppimisprosessia. Sekä kiinnittää huomiota oppijan

datan mahdollisuuksiin kehittää ja tehostaa omaa oppimistaan. Lisäksi raportin tarkoituksena on

herättää keskustelua datan omistukseen ja sen hyödyntämiseen liittyvistä kysymyksistä sekä

haasteista.

”Kouluhan on sellainen My Data -instituutio perimmältään.”

6

2 MYDATA OPPILAITOKSISSA

Oppilaitos tuottaa hallinnollisina prosesseina oppilaaseen liittyvää tietoa, jonka roolia ja merkitystä

osana oppimisprosessia ei ole aiemmin tarkasteltu. On alettu pohtimaan, mitä tietoa oppilaan omista

prosesseista kertyy, kuka tiedon omistaa ja miten sitä voidaan opetuksessa hyödyntää.

Korkeatasoinen oppiminen vaatii reflektointia, tukea ja tiedon soveltamista

ongelmanratkaisuprosesseissa sekä oppimisen kontekstin ymmärtämistä. Oppimisen prosesseista

puhuttaessa keskitytään usein oppijan, opettajan sekä käytettävissä olevan materiaalin (erityisesti

digitaalisen) sekä erilaisten vuorovaikutusprosessien analysointiin oppimisessa. Myös itse väline

tuntuu olevan arvioinnin kohteena puhuttaessa erilaisten välineiden kuten tablettien vaikutuksesta

oppimiseen. Onkin syytä pysähtyä pohtimaan ja tiedostaa, miten oppilaat ja opiskelijat muodostavat

merkittävän määrän dataa osana oppimisprosessia. Käytössä olevat oppilashallintojärjestelmät

keräävät käyttäjästään dataa. Järjestelmä rekisteröi esimerkiksi oppilaan yksittäiseen

verkkotehtävään käyttämän ajan. Näin oppilas tuottaa itsestään My Dataa, jonka potentiaalia

esimerkiksi opetuksen suunnittelussa ei ole täysipainoisesti hyödynnetty.

Yksilöiden ja yhteisöjen oppimista tulisi pystyä tarkastelemaan laajana kokonaisuutena. Lisäksi

tulisi huolehtia siitä, että opiskelun eri vaiheissa voidaan tarvittaessa tehostetusti tukea oppimista.

My Datan avulla voidaan toimintaa ja opetusmetodeja kehittää suuntaan, jolla tehokkaammin

tuetaan opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja kehittymistä. My Data tarjoaa esimerkiksi opettajalle

mahdollisuuden kartoittaa opiskelijan osaamista oppimisen tukemiseksi. Lisäksi se tarjoaa välineen,

jolla opettaja tai oppilaitos voi löytää opiskelijat, jotka eivät ole edenneet opiskeluissaan toivottuun

tahtiin. My Datan avulla opettaja voi esimerkiksi suunnitella, millaisia opetusmetodeja voisi

paremmin hyödyntää opetuksessa tai millaisia keinoja yksittäinen oppilas oppimisen tukemiseksi

tarvitsee.

Kun tarkastellaan My Dataa oppilaitoskontekstissa, on syytä esitellä myös yksilöidyn oppimisen

käsite. Yksilöidyllä oppimisella tarkoitetaan opetuksen suunnittelua ottaen huomioon oppilaan

henkilökohtaiset kompetenssit kuten taidot, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja oppimiseen

liittyvät haasteet. Käsitteen perustana on ajatus siitä, että oppilaan suoritusta helpotetaan

kartoittamalla oppimiseen liittyvät tarpeet, yksilölliset mielenkiinnon ja kehittämisen kohteet.

Pedagogiset tutkimukset lisäksi ovat osoittaneet, että oppimisen kannalta keskeistä on oppijan

itsereflektiivinen ajattelu. Tällaisten ajattelutaitojen kehityksen kannalta on tärkeää, että oppija itse

7

”On digitaalisen ajan ihmisoikeus, että yksilöllä on oikeus omaan dataansa.”

ymmärtää, mitä oppiminen sisältää ja sen, millainen hän on itse oppijana. Yksilön syvällinen

käsitys omasta oppimisesta ja itsestä oppija on merkityksellinen koko oppimisprosessin kannalta.

My Data tarjoaa yksilölle konkreettisen työkalun syventää ymmärrystä omasta oppimisprosessista.

Datan avulla on mahdollista kehittää erilaisia sovelluksia, jotka esimerkiksi graafisesti esittävät

oppilaalle opiskeluun ja oppimiseen liittyvää data. Lisäksi oppilashallintojärjestelmiin kerätyllä

datalla voidaan esimerkiksi aikaansaada joustavuutta ja siirrettävyyttä oppilaitosten välille

tilanteissa, joissa oppilas vaihtaa oppilaitosta, jolloin oppilaan oppimisprosessi on läpinäkyvä hänen

itsensä lisäksi myös tarvittaessa muille.

Oppilashallintojärjestelmiin kirjattua My Dataa voidaan hyödyntää henkilökohtaisen

opetussuunnitelman rakentamisessa, joka toimii perustana yksilöidylle oppimiselle. My Data tarjoaa

työkalun esimerkiksi oppilaskohtaisten portfolioiden laatimiseen, joiden avulla opettajat ja muu

oppilaitoshenkilökunta voivat kohdennetusti tukea oppilaan kehitystä. Oppilasportfoliot

mahdollistaisivat myös muiden oppilaitosten yksilöllisten tarpeiden ja suoritusten kartoittamisen,

mikäli oppilas esimerkiksi vaihtaa oppilaitosta ja päättää jakaa portfolion sisällön tämän kolmannen

osapuolen kanssa.

2.1. Oppilashallintojärjestelmien kartoittaminen

Sähköiset oppilashallintojärjestelmät ovat kouluissa arkipäivää. Viestit kodin ja koulun välillä,

oppilashallinnon tietojärjestelmät, opetuksen suunnittelu – kaikki tehdään sähköisesti ja parhaassa

tapauksessa yhdellä järjestelmällä. Oppilashallintojärjestelmiä kehittävät eri yritykset, eikä

yksittäisen kunnan koululaitoksen tarvitse tyytyä yhteen vaihtoehtoon. Järjestelmiä voi vertailla ja

etsiä kunnalle parhaan mahdollisen ratkaisun, niin kustannuksiltaan kuin ominaisuuksiltaan.

Oppilashallintojärjestelmät rekisteröivät ja niihin kirjataan opettajien sekä oppilaan toiminnan

tuloksena esimerkiksi oppilaan arvosanat sekä läsnä- ja poissaolotiedot. Olemassa oleviin

järjestelmiin on mahdollista kirjata myös opintojakso- ja kurssipalautteita sekä opettajan omia

huomioita oppilaan edistymisestä. Opintosuunnitelmat, niin oppilaskohtaiset kuin yleiset,

rakennetaan oppilashallintojärjestelmiä hyödyntäen. Tietokantoihin tallentuu vaihtelevasti lisäksi

8

opettajan, huoltajien ja oppilaan väliset viestit. Käytössä olevien oppilashallintojärjestelmien kautta

opiskelija muun muassa ilmoittautuu opintojaksoille ja kirjataan kurssipalautteet opettajien

nähtäväksi.

Oppilashallintojärjestelmien tietokannat pitävät sisällään monipuolisesti oppilaita koskevaa tietoa.

Sen avulla on mahdollista kartoittaa oppilaan opiskeluun nivoutuvat osa-alueet, joissa oppilas

tarvitsee esimerkiksi enemmän tukea ja ohjausta. Suomalaisissa oppilaitoksissa

oppilashallintojärjestelmistä yleisimmin käytössä olevia ovat Helmi Oppilashallinto sekä Wilma-

oppilashallintojärjestelmä. Seuraavaksi esitetyt tiedot pohjautuvat oppilashallintojärjestelmien

kotisivuilta poimittuun tietoon.

2.1.1 Helmi Oppilashallinto

Helmi on Nextime Solutions Oy:n kehittämä Internet-pohjainen oppilashallintojärjestelmä. Helmi

on työkalu oppilaan sähköisen oppimis- ja opetussuunnitelman laatimiseen sekä oppilaan

kehityksen seurantaan. Oppilashallintojärjestelmä on työkalu, jonka avulla oppilaalle voidaan laatia

yksilöllinen sähköinen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma. Opetuksen suunnittelun lisäksi Helmi-oppilashallintojärjestelmä toimii

viestintäkanavana oppilaitoksen ja kodin välillä. Opettajalle se tarjoaa puolestaan aputyökalun

opetuksen suunnitteluun. Oppilashallintojärjestelmän kautta opettaja voi tarkastella oppilaan

aikaisempia koetuloksia, tuntiaktiivisuutta ja poissaoloja sekä muita arviointeja.

Järjestelmän kautta oppilaan koulunkäyntiin liittyvien perustietojen lisäksi oppilas voi esimerkiksi

ilmoittautua opintojaksoille. Lisäksi se tarjoaa ajankohtaisen tiedottamisen ja viestinnän oppilaan,

huoltajien sekä opettajien välillä. Helmi oppilashallintojärjestelmän kautta oppilaat ja huoltajat

voivat tarkastella opetussuunnitelman sisältöä sekä aikaisempia arviointeja.

2.1.2 Primus ja MultiPrimus

Primus ja MultiPrimus ovat Starsoft Oy:n tarjoamia oppilashallinnon tietokantaohjelmia, joilla

voidaan hallinnoida opiskelijoiden datan lisäksi opettajien ja oppilaitoksen muun henkilökunnan

dataa sekä oppilaitoksen opetustarjontaa. Primus-oppilashallintojärjestelmällä voidaan suunnitella

9

opetusta, arvioida opiskelijan suorituksia, kirjata valintoja ja sen kautta voidaan tulostaa tarvittaessa

opiskelutodistuksia. Oppilashallintojärjestelmään on myös mahdollista liittää toimintojen

integroimiseksi esimerkiksi henkilöstöhallinta.

Primus tietokantaohjelma tarjoaa oppilaitokselle työkalun sekä sanallisten että numeeristen

arviointien kirjaamiseen. Arvosanat voidaan ohjelmaan kirjata joko ryhmä- tai oppilaskohtaisesti.

Tietokantaohjelman www-liittymä, Wilma toimii myös viestintäkanavana kodin ja koulun välillä.

Wilman kautta opettaja voi esimerkiksi antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja tiedottaa

tapahtumista.

Primus tarjoaa oppilaitokselle työkalun opetussuunnitelmien laatimiseen. Primuksesta voidaan

tarkastella valintoja ja suorituksia sekä yksilöllistettyjä oppiaineita. Myös henkilökohtaisten

opetussuunnitelmien laatiminen on Primuksella mahdollista ja tietokantaan tallennetaan oppilaasta

niin sanottu opiskelijakortti. Esimerkiksi oppilaskohtaisia tavoitteita ja opetuksen sisältöjä voidaan

muokata ja päivittää tarvittaessa tietokantaohjelman kautta. Henkilökohtaisesta

opetussuunnitelmasta on mahdollista tarkastella muutoksia, päätöksiä, kokouksia, testejä, lausuntoja

ja muita oppilaaseen liittyviä huomioita.

Tietokantaohjelmalla voi hoitaa erityisohjaajan ja opinto-ohjaajien kirjaukset. Esimerkiksi

erityisopettaja voi kirjata järjestelmään muiden opettajien tiedoksi oppilasta koskevia tietoja, jotka

tulee huomioida opetuksessa ja oppimisen tukemisessa. Primukseen voidaan kirjata myös erilaisia

lomakkeita kuten koulukuljetusta koskevia. Lukio-opetuksessa MultiPrimuksella voidaan

muodostaa esimerkiksi ylioppilaskokeisiin ilmoittautuneista ja lähettää tiedot

Ylioppilaslautakunnalle. Tietokanta hakee lomakkeita varten jokaisen opiskelijan kurssi- ja

oppimäärät heille kirjatuista suoritteista.

MultiPrimuksen avulla kunnan oppilaitokset voidaan liittää yhteen tietokantaan. Näin ollen

esimerkiksi erilaiset tilastoinnit, oppilaitossiirrot ja uusien oppilaiden tiedot voidaan kirjata

MultiPrimukseen. Tietokannasta on myös mahdollista siirtää oppilaan tiedot oppilaitoksesta

toiselle. Järjestelmän käyttämä verkkoliikenne perustuu TCP/IP-protokollaan. MultiPrimus on

ominaisuuksiltaan laajempi kokonaisuus kuin Primus.

10

2.1.3 Wilma

Wilma on StarSoft Oy:n selainpohjainen oppilashallintojärjestelmä, joka tarjoaa oppilaille kanavan

ilmoittautua opintojaksoille. Opettajat voivat tarkastella ja muokata työjärjestyksiä, henkilötietoja ja

arvosanoja. Oppilaitosten opetussuunnitelmia, kurssitarjontaa ja lomakkeita on mahdollista

tarkastella järjestelmän kautta. Wilma toimii myös viestintäkanavana oppilaitoksen ja kodin välillä.

Wilma soveltuu käytettäväksi kaikilla opiskeluasteilla. Järjestelmän avulla on mahdollista arvioida

lapsen kehitystä päivähoidosta opiskelujen päättymiseen saakka.

Wilma-oppilashallintojärjestelmään opettajat voivat kirjata oppilaan poissaoloja ja

tuntikäyttäytymistä koskevaa tietoa, oppilaalle asetettuja tavoitteita sekä soveltuvia

opetusmenetelmiä. Huoltajat voivat puolestaan tarkastella oppilaan edistymistä, opettajan

kommentteja työskentelystä ja käytöksestä, selvittää oppilaan poissaoloja tarvittaessa ja viestiä

opettaja kanssa. Wilmasta huoltajan on mahdollista tarkastella esimerkiksi opettajien yhteystietoja

ja oppilaan opetussuunnitelmaa.

2.1.4 Avoimen lähdekoodin oppilashallintojärjestelmät: openSIS, Fedena ja OpenEduCat

openSIS (Open Source Student Information System) on avoimeen lähdekoodiin perustuva

oppilashallintojärjestelmä. Selainpohjaiseen järjestelmään on tarjolla 3-4 päivitystä vuosittain, mikä

helpottaa järjestelmän ajantasaisuuden säilyttämistä. openSIS oppilashallintojärjestelmällä voidaan

suunnitella opetusta ja lukujärjestyksiä oppilaskohtaisesti tai suuremmille opiskelijaryhmille.

Järjestelmään voidaan kirjata kotitehtävät, tulevat kokeet ja oppilaskohtaiset arvosanat sekä läsnä-

ja poissaolotiedot. Järjestelmästä voidaan tulostaa vakiomuotoisia ja oppilaan tarpeisiin räätälöityjä

todistuksia. Myös erilaiset asiakirjat on mahdollista tulostaa openSIS oppilashallintojärjestelmän

kautta.

Järjestelmä toimii viestintäkanavana oppilaitoksen ja huoltajien välillä. Oppilashallintojärjestelmään

liitetyn portaalin kautta huoltajat voivat tarkastella oppilaan arvosanoja, läsnä- ja poissaolotietoja,

kurinpitotoimia koskevia kirjauksia ja muita oppilaan tietoja. openSIS järjestelmään voidaan

oppilaitoksen edustajan kirjauksia lisäksi liittää oppilaan terveydenhuoltoa koskevia merkintöjä.

Esimerkiksi terveydenhoitajan kirjaukset voidaan kirjata järjestelmään, josta esimerkiksi huoltajat

voivat niitä tarkastella.

11

Fedena on avoimeen lähdekoodiin perustuva oppilashallintojärjestelmä kuten openSIS.

Järjestelmään voidaan kirjata henkilötietojen lisäksi arvosanoja, oppilaan läsnä- ja poissaoloja

koskevia tietoja. Lisäksi se toimii viestintä- ja tiedotuskanava koulun ja kodin välillä. Oppilailla ja

vanhemmilla on pääsy järjestelmään kirjattuihin tietoihin.

OpenEduCat on avoimen lähdekoodin oppilashallintojärjestelmä. Järjestelmän on kehittänyt Tech-

Receptives Solutions Pvt. Ltd., joka on erikoistunut räätälöityjen avoimen lähdekoodin ratkaisuihin.

OpenEduCat-oppilashallintojärjestelmällä voidaan hallinnoida esimerkiksi oppilasdataa, kursseja ja

opetusluokkia. Lisäksi sillä voidaan hallinnoida oppilaiden henkilötietoja, oppilaitoksen henkilöstö-

ja taloushallintoa. Järjestelmään on mahdollista kirjata ja sen avulla voidaan hallinnoida kursseja

sekä ilmoittautumisia, lukujärjestyksiä, arvosanoja ja oppilaan läsnäolotietoja.

2.1.5 Pyramus-oppilashallintojärjestelmä

Pyramys on oppilaitoksen hallinnointi- ja suunnittelujärjestelmä. Järjestelmä on oppilaitostyypistä

riippumaton, avoimeen lähdekoodiin perustuva ja Suomessa ainoa laatuaan.

Oppilashallintojärjestelmällä voidaan resursseina käsitellä niin opettajia, opetuksessa käytettyjä

välineitä kuin opetustilojakin, mikä mahdollistaa tuloksekkaan toiminnan suunnittelun.

Pyramuksella on mahdollista suunnitella niin taloudellisia kuin opetukseen suunnitteluun liittyviä

oppilaitoksen osa-alueita. Järjestelmä on pääasiassa suunnattu opistokäyttöön, sillä se toimii myös

kannattavuuslaskennan työkaluna.

Pyramuksen ominaisuuksiin kuuluu, että se muuttaa suunnittelun automaattisesta valmistumisen

jälkeen seurannaksi ja raportoinniksi, mikä mahdollistaa taloushallinnon seurannan. Ohjelmisto

raportoi talouden ja opetuksen tulokset. Lisäksi Pyramus raportoi tuloksia kurssikokonaisuuksista.

12

13

3 MILLAISTA DATAA OPPILASHALLINTOJÄRJESTELMIIN KERTYY?

Haastatteluun osallistuneilta tiedusteltiin, millaista dataa oppilaitoksissa kerätään, jonka voisi nähdä

My Datana. “Tämän kysymyksen voisi asetella paremminkin toisin päin. Mitä oppilaitoksissa

kerätystä datasta ei voisi nähdä My Datana” eräs vastaajista argumentoi. Pääsääntöisesti vastaajat

nostivat esille opintosuorituksiin liittyvän datan, joka voidaan nähdä My Datana. Lisäksi yksilön

henkilötiedot, kuten ikä, asuinpaikka ja huoltajatiedot ovat oppilaitosten keräämää My Dataa.

Useissa oppilaitoksissa käytetään myös sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka rekisteröivät

yksityiskohtaista dataa esimerkiksi oppijan liikkeistä verkkoaineistoa työstettäessä.

Oppimisprosessin aikana oppilaasta kertyy paljon My Dataa, joka jää nykytilanteessa

hyödyntämättömänä järjestelmän tietokantaan. Oppimisprosessin aikana oppilaasta kirjataan

pääsääntöisesti perussuorituksiin liittyvää dataa kuten:

arvosanoja

läsnä- ja poissaolotietoja

kurssipalautteita

huoltajien yhteystiedot

koulumatkatiedot

Huoltajien yhteystietoja ja koulumatkatietoja kirjataan kuitenkin vaihtelevin käytännöin käytössä

oleviin järjestelmiin. Edellä mainittujen lisäksi muut kirjattavat tiedot vaihtelevat merkittävästi

oppilaitosten välillä. Eräs vastaajista nostaa esille, että yleistymässä on käytäntö, jossa järjestelmiin

tallennetaan aikaisempaa enemmän oppilashuollollisia dokumentteja, kuten oppimissuunnitelmia.

Oppilaan hyvinvointiin liittyvää tietoa voisi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi kartoittamalla ne

tekijät, jotka korreloivat opintosuoritusten kanssa.

Haastatteluun vastanneista usea nosti esille, että sähköisiin oppimisympäristöihin kertyy runsaasti

tarkkaa tietoa siitä, mitä oppilas oppimisprosessin aikana tekee. Oppilaasta tehdään arviointia myös

opettajan toimesta koko oppimisprosessin ajan. Oppimisen edellytys kuitenkin on, että oppija itse

reflektoi omaa tapaansa edetä oppimisprosessissa. Esimerkiksi kirjoittamalla tai muulla tavoin

prosessia kuvaamalla voidaan kehittää yksilön syvällisempää ymmärrystä ja oppimista. My Data

antaa yksilölle mahdollisuuden havainnollistaa kehitystä läpi prosessin. Lisäksi datan perusteella on

14

mahdollista esimerkiksi tarkastella erilaisia käyttäytymismalleja ja sen mukaan tarjota oppilaalle

hänen tarvitsemaansa pedagogista tukea ja ohjausta.

3.1. Oppilastiedon hyödyntäminen

My Datan hyödyntäminen oppilaitoksissa on kuitenkin vielä kehitysasteella. “Kun huomataan datan

analysoimisen olevan hyödyllistä, että sen avulla voidaan tehostaa opetusta ja oppilaatkin voivat

siitä hyötyä, datan hyödyntäminen yleistyy nopeasti” muuan vastaaja mainitsee. Vastaajat olivat

yhtä mieltä siitä, että oppilaitoksissa hyödynnetään My Dataa osana opetusta liian vähän. Moni

vastaaja nosti esille, että yksi perustavanlaatuinen ongelma on opettajien menetelmällinen vapaus

olla käyttämättä oppilaitoksissa käytettyjä järjestelmiä. Teknologia-avusteisen tai teknologiaan

liittyvien menetelmien käyttö koetaan useimmissa tapauksissa kuuluvan opettajien vastuu-alueen

ulkopuolelle. Näin ollen oppilashallintojärjestelmiin ei oppilaitoksissa pääsääntöisesti kirjata muuta

kuin järjestelmän edellyttämät pakolliset tiedot, kuten poissaolot ja arvosanat. Esimerkiksi

huoltajien kanssa käytyjen keskustelujen kirjaaminen järjestelmiin riippuu vielä täysin

oppilaitoskohtaisista käytännöistä. Pääasiassa opettajan tekemät muistiinpanot ja huomiot

oppilaasta kirjataan edelleen opettajan omaan muistivihkoon.

Haastatteluissa vastaajat nostivat esille myös opettajan kynnyksen kirjata omia oppilaskohtaisia

merkintöjä järjestelmään niiden arkaluontoisuuden vuoksi. Esimerkiksi oppilaan perhetilanteeseen

liittyvien tietojen kirjaaminen järjestelmään koetaan hankalaksi, vaikka niiden jakaminen auttaisi

myös muita opettajia oppilaan opetuksen suunnittelussa ja oppimisen tukemisessa. Haastatteluissa

nousi lisäksi esille, että opettajat tekevät päätöksiä opetuksen suhteen usein itsenäisesti ja toisistaan

irrallaan. Opettajilla ei ole yhtenäistä tietoa siitä, millä oppimisen osa-alueilla oppilasta tulee tukea

tai millaisia opetusmenetelmiä tulisi käyttää. Esimerkiksi kriisitilanteiden varalle ei ole olemassa

systemaattista järjestelmää, jonka kautta opettajat jakaisivat tietoa oppilaan opintojen etenemisestä.

”My Data -oikeudet ovat yksi osa oman oppimisen omistamista.”

15

3.2. Vuorovaikutuksen synnyttämä My Data

Kodin ja oppilaitoksen vuorovaikutuksella on positiivinen merkitys oppilaan oppimiseen.

Vanhempien ja oppilaitosten muodostamilla sosiaalisilla verkostoilla on tutkittu olevan myönteisiä

vaikutuksia oppilaan oppimistulosten, käyttäytymisen ja kouluun liittyvän tyytyväisyyden kannalta

(Carbonara, 1988; Rosenfeld, Richman & Bowen, 2000). Kodin ja oppilaitoksen vuorovaikutuksen

synnyttämällä My Datalla voitaisiin näin ollen vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen ja tukea

aikaisempaa paremmin oppimista. Opettajan ja huoltajien vuorovaikutuksesta syntynyt data on

kuitenkin riippuvaista oppilaitoksen toimintakulttuurista, mutta myös yksittäisen opettajan ja

huoltajien aktiivisuudesta. Samoin datan laatu vaihtelee oppilaitoksittain. Toisissa oppilaitoksissa

kirjataan huoltajien nähtäville myös kannustavaa palautetta, puolestaan jossain dataa syntyy vain

ongelmatilanteissa. Yksi vastaajista esittää, ettei voimakkaasti tunteisiin perustuvaa dataa

pääsääntöisesti haluta edes tallentaa. Vuorovaikutuksesta syntynyt data voi sisältää esimerkiksi

sellaista informaatiota, jota ei ole tarkoituksenmukaista näyttää edes asianomaiselle oppilaalle

vaikka varsinaisesti salassapitoperiaatetta ei olisikaan. Myös Liikenne- ja viestintäministeriön

teettämä My Data-raportti nostaa esille, että jossain tilanteissa voi olla syytä suojella yksilöä My

Datalta, sillä yksilölle voi paljastua sellaisia asioita, joita hän ei ole valmis käsittelemään.

Käsite sosiaalinen alkupääoma (Pelkonen&Pulkkinen 2002) rakentuu kasvuyhteisöstä ja

vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteisön kanssa. Nykyisellään sosiaalinen pääoma muodostuu

koulun ulkopuolisissa sosiaalisen median järjestelmissä. Oppilaitoksissa olisi järjestelmiin

kertyneellä vuorovaikutuksen synnyttämällä datalla mahdollista rakentaa toimintakulttuuri, joka

tukee sosiaalisen pääoman kertymistä. Syytä olisikin pohtia, millainen tämä toimintakulttuuri voisi

olla ja miten se voisi edistää oppijan sosiaalisen pääoman kehittymistä sekä tiivistää kodin ja koulun

välistä yhteistyötä.

Haastatteluissa kävi ilmi, että oppilashallintojärjestelmät mielletään juridisesta ja hallinnollisesta

näkökulmasta useimmiten tietoturvallisemmiksi kuin muut käytössä olevat viestintäkanavat.

Järjestelmät tarjotaan työnantajan puolesta opettajille käytettäviksi, joten tietoturvaongelman

ilmaantuessa syy ei ole yksittäisen opettajan. Näin ollen oppilaan yksityisyyden suojaa vaativat

viestit kirjataan huoltajien nähtäväksi oppilashallintojärjestelmiin. “Luottamuksellisuuden

säilyttämiseksi opettajat ovat haluttomia kirjaamaan tietoa järjestelmiin, ettei tieto vuoda

ulkopuolisille” yksi vastaajista tiivistää. Puolestaan opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus

16

tapahtuu useimmissa tapauksissa muun kuin oppilashallintojärjestelmän kautta. Esimerkiksi

sosiaalisen median viestintäkanavat ovat nuorille verrattain luontevampia käyttää.

Ensisijaisesti vuorovaikutuksesta syntynyt data tulee olla asianomaisen käytettävissä.

“Vuorovaikutuksesta syntyneestä datasta voidaan nähdä oppilaan kannalta kriittiset kohdat. Niin

negatiivisesta kuin positiivisestakin datasta voidaan tehdä yhteenvetoja siitä, tarvitseeko oppilas

esimerkiksi tukiopetusta tietyllä oppimisen osa-alueella” yksi vastaajista kertoo. Puolestaan toinen

haastateltavista esittää, että vuorovaikutuksesta syntynyt data on harvemmin niin strukturoitua, että

sitä voisi opetuksen suunnittelussa hyödyntää. Näin ollen datan käsittely ei ole niin suoraviivaista

kuin esimerkiksi sähköisten oppimisalustojen rekisteröimän My Datan.

3.3. Oikeudet, turvallisuus ja eettisyys

Tällä hetkellä oppilashallinto on prosessi, joka vain vaivoin sivuaa oppilaan oppimisprosessia. My

Dataan liittyvissä keskusteluissa ei ole toistaiseksi otettu kantaa siihen, kuka oppilaan MyDatan

todellisuudessa omistaa. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä

nostetaan esille ajatus, ettei My Data-ajattelussa ole kyse sen omistajuudesta vaan hallinnointiin

liittyvistä kysymyksistä, sillä yksilöllä tulee olla oikeus ja todellinen mahdollisuus hallita dataa.

Suljettuihin järjestelmiin tallentunut tieto on vaikeasti saatavilla, mikä tekee sen hyödyntämisestä

hankalaa. Oppilaitoksissa on lisäksi epäselvää, miten oppilaan My Dataa voidaan käyttää

oppimistulosten parantamiseen sekä oppilaan että koko organisaation tasolla. My Datan käyttöön ja

sen hallinnointioikeuksiin liittyvät yleiset pelisäännöt tulee määritellä.

Haastateltavien mukaan oppilashallintojärjestelmiin kirjatun datan oikeudet ovat järjestelmien

ylläpidolla. Eräs vastaaja kuitenkin korostaa, ettei kyse ole niinkään tiedon omistamisesta vaan siitä,

millaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia eri käyttäjillä on dataan. Kuntaorganisaation pääkäyttäjillä ja

oppilaitoksen rehtorilla on oikeus nähdä oppilaista kirjattua dataa. Niiden jälkeen

järjestelmäoikeudet määritellään käyttäjäryhmälähtöisesti. Haastatteluissa ilmeni, että esimerkiksi

peruskoulutasolla itse oppilas tai huoltajat eivät helposti pääse tarkastelemaan itsestään kerättyä

dataa. Puolestaan korkeakoulussa opiskelija omistaa oikeudet itse tuottamaansa dataan.

Henkilötietolain mukaan jokaisella on oikeus saada nähtäville se tieto, jota hänestä on kerätty.

“Dataan liittyvien oikeuksien antaminen voi kuitenkin olla myös ongelmallista” yksi haastateltava

korostaa. Ongelmallista oikeuksien antaminen voi olla esimerkiksi tapauksissa, joissa opettajan

korvaa sijainen. Haastatteluissa useampi vastaaja nostikin esille, että nykyisin opettajat vaihtavat

17

oppilaan oppimiseen liittyvää luottamuksellista tietoa pääasiassa kasvotusten eikä sitä näin ollen

kirjata oppilashallintojärjestelmiin. Yleisesti voitanee todeta, että käytännössä oppilaitoksissa ei

voida juurikaan puhua My Datasta. On olemassa dataa, johon ei ole oikeuksia tai ne ovat epäselviä.

Mikäli oppimisdatan hyödyntäminen yleistyy tulevaisuudessa, on syytä pohtia, miten tietosuoja

voidaan toteuttaa. “My Data hyödyntämisen uhka on tiedon vuotaminen kaupallisiin tarkoituksiin.

Keskustelu ei voi olla avointa, mikäli tiedetään, että tieto vuotaa ulkopuoliselle toimijalle” yksi

haastateltavista kertoo. Haastatteluissa nousi myös esille, että oppimisen ja hallinnon järjestelmän

ovat nykyisin erillisiä toisistaan, mikä luo haasteen tietosuojan toteuttamiselle. Usea haastateltava

korosti, että toimiakseen My Data tulisi tarjota yksilölle itselleen ja heidän valtuuttamille muille

sovelluksille avointen rajapintojen kautta. Myös Poikola, Kuikkaniemi ja Kuittinen selvityksessään

toteavat, että datalähteitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pääasiassa rajapintojen kautta, joiden

kehittäminen takaa datan saatavuuden ja hyödynnettävyyden. Toisaalta yhtenä näkökulmana

esitettiin, että tietosuojan voisi tulevaisuudessa toteuttaa yksilön kautta. Tässä tapauksessa sekä

oikeus, valta ja vastuu My Datasta olisivat yksilöllä itsellään. “Tärkeää olisi kuitenkin pohtia,

olisiko esimerkiksi alakouluikäisen tarkoituksenmukaista päästä tarkastelemaan yksilöstä

rekisteröityä tietoa” eräs vastaaja täsmentää.

“Tietosuojan kannalta voisi olla tehokkainta, mikäli ulkoinen toimija tarjoaisi alustan My Datan

hyödyntämiseksi” yksi haastatteluun osallistuneista kertoo. “Esimerkiksi Opetushallitus tai Opetus-

ja kulttuuriministeriö kokoaisi My Dataa, jolloin sen hyödyntäminen opetuksessa voisi olla

tehokkaampaa.” Myös toinen vastaaja esittää ajatuksen, että My Data-palveluun tunnistautumisen

olisi syytä olla julkishallinnon ylläpitämä, jotta askeleet My Datan hyödyntämiseksi voidaan ottaa

terveeltä pohjalta. Kaupallisten toimijoiden varassa olevaan toimintaan liittyy usein ristiriitaisia

intressejä. Eräs vastaaja puolestaan korostaa, että tietosuoja tulisi määritellä erityisen tarkasti ja

lisää: “kyllähän tähän lainsäädäntö antaa nyt jo puitteet. Tietosuoja onnistuisi esimerkiksi

tämänhetkisen uuden opiskelija- ja oppilashuoltolain puitteissa.” My Datan tietoturvallisuuteen

liittyvien yksilön oikeuksien lisäksi on syytä pohtia myös sitä, miten dataa käsitellään esimerkiksi

kun oppilas valmistuu oppilaitoksesta. Eräs vastaaja esittää, että My Datan voisi lähettää oppilaalle

esimerkiksi sähköpostitse. Näin ollen yksilön olisi mahdollista käyttää My Dataa

tulevaisuudessakin muun muassa työnhaun taustatietoina. Kuten Poikola, Kuikkaniemi ja Kuittinen

(2014, 9) My Data-selvityksessään toteavat: ”Keskeinen keino henkilöihin liittyvän datan

hyödyntämisen ja tietosuojan yhteensovittamisessa on vahvistaa yksilöiden asemaa, oikeuksia ja

käytännön mahdollisuuksia heitä koskevien tietojen hallintaan”.

18

Datan keräämiseen liittyy vahvasti myös eettisiä näkökulmia. “Eettisyys riippuu siitä, millaista

tietoa järjestelmiin kirjataan. Esimerkiksi pedagogisen tuen järjestämiseen liittyvää tietoa on

helpompi hyväksyä kirjattavaksi kuin esimerkiksi oppilashuollollisen tiedon” eräs haastateltava

esittää. Puolestaan toinen vastaaja kertoo My Datan olevan digitaalisen ajan ihmisoikeus: “yksilöillä

tulee olla oikeus omaa dataansa sen sijaan, että siihen olisi vain palveluntarjoajilla, organisaatioilla

ja muilla toimijoilla oikeus” yksi vastaaja kertoo. Haastateltavien mukaan tietojen hyödyntäminen

väärässä yhteydessä ja kontekstistaan irrallisena on yksi keskeisin My Dataan liittyvistä eettisistä

kysymyksistä. Yksilöön liittyvään dataan kytkeytyy usein houkutus sen hyödyntämisestä

kaupallisiin tarkoituksiin.

19

4 MYDATA TULEVAISUUDESSA

“Kehittyvä informaatio- ja kommunikaatioteknologia mahdollistaa entistä laajemman työssä

tehtävien asioiden automaattisen tallentamisen ja analysoinnin. Myös ihmisten omatoiminen oman

toimintansa ja hyvinvointinsa mittaaminen on kasvava trendi. Nämä kehityssuunnat luovat

mahdollisuuksia uudenlaiselle oppimiselle, jossa yksilöt ja työyhteisöt reflektoivat omaa

tekemistään sekä reaaliajassa että pidemmällä aikajänteellä” (Ari-Matti Auvinen, SeOppi 2/2013).

Oppilashallintojärjestelmiin kirjataan monipuolisesti oppijan My Dataa. Selvityksessä kartoitettiin

myös haastateltavien ajatuksia siitä, millaista dataa tulevaisuudessa voisi kerätä oppilaitoksissa

käytettyihin järjestelmiin. Usea vastaaja nosti esille oppimiseen liittyvät taustamuuttujat, jotka

osaltaan vaikuttavat olennaisesti oppimiseen. Esimerkiksi hyvinvointiin liittyvää dataa voisi

tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa. “Oppija voisi nähdä konkreettisesti nähdä korrelaatiot

muun muassa nukkumisen ja opintosuoritusten välillä” eräs vastaaja esittää. Oppilaitos voisi tarjota

oppilaalle erilaisia hyvinvointilaskureita, joiden avulla oppilas voisi itse tehdä arvioita oppimisen

sujuvuudesta. Erilaisten taustamuuttujien ja niiden vaikutus oppimiseen edesauttaisi yksilön

itseohjautuvuutta. Puolestaan toinen haastatteluun osallistunut esittää, että järjestelmiin kerätään jo

riittävästi tietoa, mutta kyse on tulevaisuudessa vain siitä, mitä kautta ja kenen nähtävillä data on.

Usea haastatteluun osallistunut esittelee myös ajatuksen My Data-pankista, jonka kautta yksilön

olisi mahdollista hallita kaikkea My Dataa. “Standardoitu testaaminen kaventaa oppimista” yksi

vastaajista kertoo. My Data-pankki mahdollistaisi muun muassa oppilaitoksen ulkopuolelta saatujen

oppien kirjaamisen alustalle, jolloin yksilö voisi hyödyntää My Dataa paremmin

oppimisprosessissa. Vastaaja myös nostaa esille, että nykyisellään yksilön omasta mielenkiinnosta

tehdyt suoritukset jäävät helposti unohduksiin vaikka niitä voisi luontevasti hyödyntää eri

elämänhallinnan osa-alueille. My Data-pankki mahdollistaisi eri oppimiseen liittyvien testitulosten

kirjaamisen ja yksilöllisten oppimistarpeiden kartoittamisen myös opettajille. Erityisesti

oppimissuunnitelman laatimisessa ja opettajan tai oppilaitoksen vaihtuessa yksilön oppimiseen

liittyvät tarpeet muodostuvat merkityksellisiksi. Yksilölle My Data-pankki tarjoaisi mahdollisuuden

oman oppimisen omistajuuteen.

Vastaajat esittivät My Datan merkityksen kasvavan, integroituvan ja arkipäiväistyvän

tulevaisuudessa. “Järjestelmiin kirjatun tiedon ei tarvitsisi olla erilaista kuin mitä esimerkiksi

20

opettajat nykyisin kirjaavat omiin muistivihkoihinsa. Tieto voisi tulevaisuudessa olla helpommin

löydettävissä, hyödynnettävissä ja hallittavissa” eräs vastaajista esittää. Tulevaisuudessa My Datan

avulla oppija tietää itse, miten oppiminen edistyy, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy ja mitä

oppimisprosessin aikana tulisi oppia. Oikeus oman oppimisen omistajuuteen ja itseohjautuvuuteen

tarjotaan yksilölle My Datan avulla. My Dataa syventää yksilön ymmärrystä omasta

toimintaympäristöstä alla esitetyn tiedon hyödyntämisen kehän mukaisesti.

Kuva 1. Tiedon hyödyntämisen kehä. Poikola, Kuikkaniemi, Kuittinen. (LVM.) 2014, 48.

My Data tekee oppijan oppimisprosessin näkyväksi. Haastateltavien mukaan My Datan avulla

opetusta voidaan räätälöidä oppijan tarpeita vastaavaksi ja opetuksen suunnittelua sekä järjestämistä

edistää. Yksi vastaajista kuitenkin lisää, että jokaisella oppilaitoksella tulisi olla selkeät My Dataan

liittyvät toimintaperiaatteet, jotka tulisi olla toimijoiden nähtävillä esimerkiksi yrityksen

kotisivuilla. Useampi haastateltava esitti, että My Data-palvelut voivat olla kaupallisesti tuotettuja,

mutta yksilön tietoturva on taattava. “Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, jos on kerran

olemassa tietoa esimerkiksi siitä, miten kunkin oppilaan oppimistyylit vaihtelevat ja millaisia

asioita niihin yksilötasolla liittyy” yksi vastaajista tiivistää.

Selvää on, että olemme vasta My Datan käytön ja sen hyödyntämisen alkutaipaleella. Haasteita on

paljon ja selvitettäviä asioita on paljon. On kuitenkin selvää, että My Data nousee oppilaitoksissa

yhä enemmän esiin niin hallinnollisesti, juridisesti kuin oppimisprosessinkin näkökulmasta. Ja

Tarkastelu, analysointi, vertailu ja käsittely

Oivallukset, oppiminen ja

toiminnen muuttaminen

Mittaaminen ja

tiedonkeruu

21

oppilaitosten tulee jatkossa varautua My Datan organisointiin oppilaitoksessa monesta

näkökulmasta. Alla on listattu jatkokehitystä koskevia suosituksia ja näkökulmia oppilaitoksille.

1. Oppilaitosten tulisi tunnistaa ja arvioida mitä dataa missäkin järjestelmässä syntyy ja mikä

osa järjestelmiin tallennetusta oppilaita koskevasta datasta olisi mahdollista luovuttaa My

Datana oppilaille itselleen. (tilannekuva-analyysi datasta)

2. Mitä sopimuksia eri järjestelmätoimittajien kanssa on miten niissä on määritelty datan

omistus ja pääsy siihen sekä mitkä sopimukset määrittelevät yksilön ja oppilaitoksen välisen

omistusoikeuden datassa (juridinen analyysi)

3. Suunnitella ja toteuttaa My Datan käyttösuunnitelma sekä strategia millä omistusoikeuksista

sovitaan läpinäkyvästi (My Datan käyttöstrategia)

4. Pohtia miten olemassa olevaa My Dataa voidaan hyödyntää oppimisessa ja tunnistaa sen

avulla uusia pedagogisia käytäntöjä (mm. learning analytics, oppimispolut, pedagogiset

mallit eri oppijoihin). (My Data oppimisprosessin suunnittelussa)

5. Pitkän ajan tavoitteena on miettiä miten My Data voidaan joustavasti ja helposti rakentaa

siten, että siihen on pääsy eri toimijoilla läpinäkyvällä tavalla. Siis eräänlaisen My Data-

alustan miettiminen ja tuottaminen oppilaitosten käyttöön (My Data-alusta)

6. Datan haltijan tulisi saada mahdollisuus saada näkyvyys omaan dataansa ja siihen tietoon

mitä hänellä on olemassa myös siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen. Tietoa

oppimisprosessista kuten HOPS, oppimiseen liittyvä data, hallinnollinen data. (My Data-

pankki)

22

LÄHTEET

Kirjallisuus:

Latvala, J-M. 2006. Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen kehittäminen kodin ja koulun vuorovaikutuksen edistämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Poikola, A., Kuikkaniemi K. & Kuittinen O. 2014. My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö.

Soini, T., Von Wright, J. & Rauste-Von Wright, M. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9. uudistettu

painos. Juva: WS Bookwell Oy. Haastattelut:

Aarnio, E. Haastattelu 2.10.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.

Hintikka, K. Verkostotutkija. Haastattelu 2.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu. Huhtamäki, J. Tutkija. Haastattelu 26.9.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.

Jordman, M. Rehtori. Haastattelu 3.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu.

Poikola, A. Tutkija. Haastattelu 8.10.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.

Pyykkönen, P. Rehtori. Haastattelu 22.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu.

Toikkanen, T. Projektitutkija. Haastattelu 29.9.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu. Vainio, L. Oppimisratkaisujen päällikkö. Haastattelu 1.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M.

Litteroitu.

Venäläinen, V. Haastattelu 25.9.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu. Verkkolähteet:

Rethinking Learning by Barbara Bray. 2012. Tulostettu 3.10.2014. http://barbarabray.net/personalized-learning/

The Glossary of Education Reform. 2014. Personalized Learning Definition. Julkaistu 8.7.2014. Tulostettu 3.10.2014.

http://edglossary.org/personalized- learning/

Mystudentdata.com. Luettu 1.10.2014 https://www.mystudentdata.com/default.php

Oppilashallintajärjestelmä Pyramus. Otavan Opisto. Luettu 4.11.2014. http://www.otavanopisto.fi/avoinlahdekoodi/pyramus

23

White House. 2012. Fact sheet: Unlocking the Power of Education Data for All Americans. Luettu

2.10.2014 (http://www.whitehouse.gov/sites/default/files/microsites/ostp/ed_data_commitments_1-19-12.pdf)

Wikipedia. 2014. Omadata. Luettu 28.11.2014. https://fi.wikipedia.org/wiki/Omadata

24

LIITE 1. Haastattelurunko

MY DATA JA OPPILASHALLINTO

OSA A. Nykytilanne: My Data ja oppilaitokset

1. Mitä ajatuksia My Data sinussa herättää? 2. a) Oletko törmännyt My Dataan?

b) Jos olet niin missä tilanteessa? 3. My Datasta puhutaan nyt paljon. Miksi sinusta My Data on noussut nyt keskusteluun? 4. Mitä My Data tarkoittaa oppilaitokselle?

5. Mitä dataa oppilaitoksissa kerätään oppilaista, minkä voisi nähdä My Datana?

OSA B. Oppilashallintojärjestelmät

1. Millaista dataa oppilaasta oppimisprosessin aikana kertyy? 2. a) Millaista dataa opettaja/rehtori kirjaa järjestelmään oppilaasta?

b) Hyödynnetäänkö järjestelmään kirjattua tietoa opetuksessa? Jos

hyödynnetään, miten? 3. a) Millaista dataa esimerkiksi oppilaan, huoltajien ja opettajan vuorovaikutuksesta kertyy

järjestelmään? b) Millä tavoin sitä voisi hyödyntää aiempaa paremmin opetuksen suunnittelussa ja lapsen tukemisessa?

4. Kenellä on oikeus katsoa järjestelmään kirjattua tietoa? Kuka tiedon omistaa? 5. Mikäli My Datan potentiaalin hyödyntäminen yleistyy tulevaisuudessa, miten tietosuoja

voidaan toteuttaa?

OSA C. My Data ja tulevaisuus

1. Millaista järjestelmiin kerättyä tietoa voisi tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa?

2. Mikä on tulevaisuuden visiosi My Datan käytöstä? 3. Mitä eettisiä näkökulmia My Dataan sinusta liittyy?

4. Muita kommentteja/ajatuksia