1

KOHTI PAREMPIA KIRJASTOPALVELUJA

Kaarinan kaupunginkirjaston laatusuositukset

2013

Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20

2

1. Kirjastopalvelujen tavoitetaso ylläpitäjän näkökulmasta Kunta huolehtii kuntalaisten sivistyksellisistä perusoikeuksista ylläpitämällä laa-dukkaita kirjastopalveluja. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjasto-palveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kun-ta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Kunta huolehtii, että kirjastotoiminnan peruspilareista (tila laittei-neen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat) mikään ei puutu tai ole laadultaan tai määräl-tään riittämätön. SUOSITUS 1.1 Kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elin-ikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tiedostetaan ja käyte-tään hyväksi. Sektorirajat ylittävä, kunnan sisäinen yhteistyö on sujuvaa ja kirjasto on mukana esim. hyvinvoinnin, oppimisen ja kulttuurin prosessien kehittämisessä. 1.2 Palvelujen saatavuutta tarkastellaan myös alueellisesti yli kuntarajojen. Saata-vuuden tai laadun parantamiseksi toimitaan alueellisesti ja seudullisesti tai poikkihal-linnollisesti palveluverkoissa. Yhteistyöstä on selkeät sopimukset ja kustannusvas-tuut on määritelty. 1.3 Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kir-jastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (vuonna 2011 tae 55,50 €). Rahoitustasolla 1-1,5 % kunnan käyttökuluista, turvataan laadukkaiden palvelujen tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. 1.4 Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten palveluista huolehditaan tasavertaisin pe-rustein ja myös muiden kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon. Kunnan monikulttuu-risuus näkyy kirjastossa. 1.5 Kirjastotoimen hallinto on järjestetty niin, että päätöksenteossa on käytettävissä kirjastotoimen paras asiantuntemus ja osaaminen. 1.6 Tilaaja-tuottajamalleissa on huolehdittu tilaajan kirjastotoimen asiantuntemukses-ta. 1.7 Kirjastoalan työpaikkojen vetovoimasta huolehditaan ja rekrytoinneilla haetaan parasta kirjaston kehittämisessä tarvittavaa osaamista. 1.8 Kunta huolehtii siitä, että kirjastohenkilöstö ja kirjastotoimen johtotehtävissä työs-kentelevä henkilöstö osallistuu riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen (väh. 6 koulutuspäivää/hlö/vuosi). 1.9 Kunnan kirjastotointa arvioidaan paikallisesta toimintaympäristöstä lähtien, enna-koiden ja pitkäaikaiset vaikutukset huomioon ottaen. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. 1.10 Palvelujen kehittämiseen osallistuminen on tehty kuntalaisille ja kirjaston asiak-kaille helpoksi. Siihen innostetaan ja palautejärjestelmiä kehitetään. 1.11 Kunnan sisäisten menojen vyöryttäminen on läpinäkyvää ja kirjasto voi toimia kustannustietoisesti. 1.12 Kirjaston palvelu- ja kustannusrakennetta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan monipuolisilla indikaattoreilla. Keskeisinä mittareina palvelutuotannon osalta ylläpitäjä seuraa asukaskohtaista fyysisten käyntien, verkkokäyntien, lainaus-ten, kirjastoaineistokulujen ja toimintakulujen määrää. Indikaattoreita muodostetaan käyttäjäkokemuksille (kuntalais- ja asiakaskyselyissä ilmaistu palaute) ja palvelujen uusille muodoille (esim. tapahtumatuotanto, kirjastojen monipalveluluonne).

3

TAVOITE 1.1 Kaupungin asenteisiin vaikutetaan yhteistoiminnalla, esittelyillä ja markki-

noinnilla. 1.2 Koulukirjastosopimuksiin kirjataan kirjaston vastuut ja kustannukset. Kus-

tannukset tehdään näkyviksi talousarviossa. 1.3 Tehdään työmme näkyväksi ja tuodaan esiin toiminnan tärkeys sekä esite-

tään vertailuja. 1.10 Palvelujen kehittämiseen osallistuminen tehdään asiakkaille helpommaksi:

äänestyksiä nettisivuille, asiakaspalauteautomaatti, asiakasraateja. 1.12 Kerätään palautetta ja käsitellään sitä systemaattisesti.

TOTEUTUMA 2012

Suositus

Kaarina

Turun seutu

koko maa

toimintakulut/asukas 55,50 € 44,88 € 59,28 € 58,82 € 2011 46,22 € 58,92 € 58,03 € 2010 42,34 € 55,40 € 56,07 € kirjastoaineistokulut/asukas 6,30 € 7,18 € 7,21 € 2011 8,92 € 8,25 € 7,62 € 2010 8,42 € 7,66 € 7,53 € kirjaston määrärahan osuus kaupungin budjetissa

1 , 1,5 %

0,88 %

0,92 %

4

2. Kirjastopalvelut ja niiden käyttö Kunta vastaa kirjastopalvelujen järjestämisestä kuntalaisille ja kirjasto vastaa palvelujen tuottamisesta asiakaslähtöisesti. Palveluja tuotetaan itse tai yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa kunnan väestön tarpeisiin erilaiset ikä- ja tarveryhmät huomioiden. Pal-velujen peruslaatu muodostuu ajantasaisesta ja uusiutuvasta kokoelmasta, nykyaikai-sesta kirjastojärjestelmästä, toimivista verkkopalveluista, hyvistä tiloista, riittävistä au-kioloajoista ja osaavasta henkilöstöstä. Lisäarvoa palveluille saadaan kirjastojen yhteis-työllä. Kirjastojen käyttö on maksutonta. SUOSITUS 2.1 Kirjaston palvelutarjonta on monipuolinen ja siihen sisältyy aineisto- ja verkkopalve-lujen lisäksi muita palveluja kuten sisältöjä esiintuovia palveluja ja tapahtumia. Kokeile-vat, uudet palvelumuodot täydentävät perinteisempiä palveluja ja tapahtumia. Erityisesti laajennettuja palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. 2.2 Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 km tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alle puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjas-toautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kirjastopalveluja tarjotaan myös kotipalveluna ja muiden erityisjärjestelyjen avulla. 2.3 Palvelutarjonnassa ja markkinoinnissa käytetään hyödyksi seudullista yhteistyötä ja kirjastoille keskitetysti tuotettuja palveluja 2.4 Laajat aukioloajat edistävät kirjastonkäyttöä. Kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Asiakaskyselyissä väh. 80 % vastaajista on tyytyväisiä aukioloihin. Palvelujen tarjontaan kokeillaan erilaisia malleja (esim. ajoit-taista aukioloa pelkällä itsepalvelulla). 2.5 Maksuttomien peruspalvelujen lisäksi asiakkaille on tarjolla maksullisia erikoispalve-luja (esim. kirjojen kotiin toimituksia). 2.6 Kirjastossa asiakas on tervetullut. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja yh-dessä asiakkaiden kanssa. Henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin ja palveluasentee-seen on kiinnitetty huomiota. Kuntalaisiin ja asiakaskuntaan pidetään yhteyttä eri kei-noin. Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta ollaan kiinnostuneita (näkyviksi tehdyt palautemahdollisuudet). Asiakkaiden ja myös ei-asiakkaiden mielipiteitä kirjasto kartoit-taa osallistumalla kuntalaiskyselyyn tai tekemällä kirjastojen vakioidun asiakaskyselyn 2 - 3 vuoden välein. Myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu ja kuultu. Asiakas-kyselyissä väh. 80 % asiakkaista ilmoittaa olevansa palveluihin tyytyväisiä. 2.7 Lainauksen ja palautuksen voi hoitaa itsepalveluna automaattien avulla ja henkilö-kohtaista palvelua saa helposti erottuvalta ja tavoitettavalta henkilökunnalta. Henkilökun-taa on jalkautuneena asiakkaiden joukkoon. 2.8 Kirjasto markkinoi ja tiedottaa palveluistaan säännöllisesti, eri medioita käyttäen ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin jalkautuneena. Kirjasto toimii verkostoituneesti ja on läsnä virtuaalisissa verkoissa ja sosiaalisessa mediassa. 2.9 Lapsille lukemisesta ja muista kirjastosta saatavista palveluista on tehty houkuttele-via päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten selkeä valta-osa on kirjaston asiakkaina ja kirjastonkäytön / tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kun-nan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. 2.10 Nuorten palveluja on kehitetty yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorten itsensä kans-sa. Nuorten erityistarpeita on otettu huomioon tilojen suunnittelussa ja varustamisessa sekä palvelutarjonnassa. 2.11 Laadukkaiden kirjastopalvelujen käyttö on osa ihmisten arkipäivää, työntekoa ja vapaa-aikaa niin, että palveluja käyttää 80 % kuntalaisista. Aktiivikäyttäjiä on väh. 50 % kuntalaisista. Hyvässä kirjastossa fyysisiä käyntejä on 10 / asukas / vuosi, lainauksia 20 / asukas / vuosi, verkkoasiointitapahtumia 10 / asukas / vuosi.

5

TAVOITE 2.1 Panostetaan sisältöjä esiintuoviin ja avaaviin palveluihin sekä tapahtumiin esimerkiksi kaikille avoimiin vinkkaustilaisuuksiin ja uutuusesittelyihin. Etsitään uusia yhteistyökumppaneita alueen toimijoista. 2.2 Kartoitetaan kirjastopalveluiden saavutettavuus Piikkiön alueella. 2.6 Henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin kiinnitetään huomiota ja osallistutaan koulutuksiin. Laaditaan ”Asiakaspalvelun kultaiset säännöt”. Kartoitetaan asiak-kaiden mielipiteitä asiakaspalvelusta säännöllisesti. 2.7 Hankitaan henkilökunnalle työasu esimerkiksi kettulogolla varustettu liivi, jotta henkilökunta erottuu helposti. Otetaan jälleen käyttöön hyllyjen väliin jalkautumi-nen. 2.8 Osallistutaan ja mainostetaan kirjastoa lähtemällä ulos kirjaston seinien sisältä osallistumalla esimerkiksi kaupungin erilaisiin tapahtumiin. 2.10 Aloitetaan suunnitelmallinen yhteistyö Kaarinan kaupungin nuorisopalvelujen kanssa. TOTEUTUMA 2012 Suositus Kaarina Turun seutu koko

maa lainaajia / asukasluku 50 % 32,10 % 35,57 % 38,53 % 2011 36,25 % 37,33 % 39,19 % 2010 37,65 % 38,14 % 39,24 % fyysiset käynnit / asukas 10 6,78 9,42 9,83 2011 8,27 9,83 9,87 2010 8,07 9,12 9,89 lainaus / asukas 20 16,34 16,21 17,67 2011 17,26 17,53 18,22 2010 16,94 17,22 18,08 verkkokäynnit / asukas 10 6,69 10,62 10,56 2011 7,35 23,90 10,64 2010 6,30 20,54 10,72

6

3. Henkilöstö ja osaaminen Kirjaston palvelun laatua turvaa riittävä henkilöstömäärä, korkeatasoinen osaami-nen sekä määrätietoinen kehittäminen ja johtaminen. Henkilöstön koulutustaso ja henkilöstörakenne ovat lainsäädännön edellyttämiä. Henkilöstömitoitus perustuu toimipaikkaverkostoon sekä muuttuvaan ja laajenevaan palvelutarjontaan. Henki-löstön ammattiosaaminen on korkeatasoista ja laajapohjaista ja se kattaa kirjasto-alan lisäksi muut asiakkaiden kannalta oleelliset alat. Työnantaja takaa henkilös-tölle edellytykset osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen. SUOSITUS 3.1 Riittävä henkilöstömitoitus ja osaamistaso turvaavat eri asiakas- ja kieliryhmi-en tarvitsemat sekä erikoistumista edellyttävät palvelut. Erikoistehtävien (esim. lastenkirjastotyö, musiikkikirjastotyö, ikääntyneiden palvelut, koulu- ja oppilai-tosyhteistyö, verkkopalvelut ja e-aineistot) edellyttämä asiantuntemus voidaan varmistaa pienemmissä kunnissa kuntien välisten sopimuspohjaisen yhteistyön avulla. 3.2 Kirjaston henkilöstömäärä on kunnan kokoon ja rakenteeseen, kirjaston palve-luverkkoon, tehtäviin sekä laajenevaan ja muuttuvaan palvelutarjontaan nähden oikein mitoitettu. 3.3 Keskitettyjen palvelujen hyödyntäminen ja seudullisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet otetaan henkilöstösuunnittelussa huomioon. Laadukkaita palveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8-1 henkilötyövuotta / 1 000 asukasta. 3.4 Palvelutuotannon sujuvuus ja kehittämismahdollisuudet, jaksaminen ja turval-lisuusasiat on varmistettu sillä, että kirjaston yksittäisessä toimipisteessä henkilös-töä on enemmän kuin yksi. 3.5 Henkilöstön markkinointi-, tapahtumatuotanto- ja projektiosaamista käytetään ajanmukaisten palvelujen kehittämiseen. 3.6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeä ja tunnustettu johtamisen osa-alue. 3.7 Osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja havaittuja osaamisvajeita korja-taan. Osaamista kehitetään tavoitteellisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstölle on tarjolla erilaisia oppimismahdollisuuksia (tasot, menetelmät, aika- ja paikkariip-pumattomat sovellukset). 3.8 Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan varaamalla siihen riittävästi rahaa ja aikaa (vähintään 6 päivää / henkilötyövuosi). 3.9 Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilöstölle ja täydennys-koulutukseen osallistuvan henkilöstön osuutta seurataan. 3.10 Henkilöstöä kannustetaan osaamisportfolion ylläpitoon ja osaamisen lisään-tyminen otetaan huomioon työn sisältöjä kehitettäessä.

7

TAVOITE 3.3 Henkilöstömäärä nostetaan 0,8 henkilötyövuoteen / 1 000 asukasta. 3.7 Laaditaan koulutuspolitiikka. 3.9 Koko henkilöstö osallistuu täydennyskoulutuksiin omien sekä työyhteisön tar-peiden ja tavoitteiden mukaisesti. 3.10 Laaditaan henkilökohtaiset osaamisportfoliot. TOTEUTUMA 2012 Suositus Kaarina Turun seu-

tu koko maa

henkilötyövuodet / 1 000 asu-kasta

0,8 - 1 0,61 0,74 0,79

2011 0,61 0,75 0,79 2010 0,63 0,74 0,79 korkeakoulutettujen osuus 45 % 68,42 % 48,28 % 38,24 % täydennyskoulutuspäivät / henkilötyövuodet

6 6,16 5,96 3,46

2011 2,80 4,97 3,83 2010 2,48 5,01 3,29

8

4. Kokoelmat Hyvässä kirjastossa on saatavilla järjestettynä monipuolinen valikoima kaunokirjal-lisuutta ja käyttöarvonsa säilyttävää tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja muita tallenteita. Kirjat ovat kirjastossa keskeisiä, mutta uusien aineistojen tarjon-taan on panostettava. Aineistohankinnoissa on muodostettu konsortioita ja kirjas-toaineiston kuljetuspalveluja on tehostettu. SUOSITUS 4.1 Uutuushankinnan ja kirjahankinnan määrä on riittävä monipuoliseen ja laajaan tarjontaan. Hankintojen nidemäärä on mitoitettu kirjaston palveluverkkoon ja käyt-täjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Suhteellisen hyvään uu-tuustarjontaan päästään hankkimalla 300 - 400 kirjaa / 1 000 asukasta varten. Pieni kunta varmistaa hyvän tarjonnan tätä suuremmalla hankintamäärällä. 4.2 Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista seurataan mm. varausten toimitusajoilla. 4.3 Kirjaston kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa, jonka kehittämi-seen kaikki kirjastot osallistuvat hankkivina kumppaneina, ei vapaamatkustajina. 4.4 Kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus turvataan riittävällä hankinnalla ja säännöllisillä, riittävillä poistoilla. Kansainvälisesti käytetty suositustaso on 8 %. Ajankohtaisuuden takaamiseksi voidaan myös seurata tuoreen, alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa sekä aineiston kiertonopeutta. Kan-sainvälinen suositustaso tuoreen aineiston osuudeksi avokokoelmassa on 40 %. 4.5 Lapsille suunnattu kokoelma pidetään lapsia kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa (väh. 1 lasten- ja nuortenkir-ja / alle 15-vuotias / vuosi). 4.6 Aineistoa on tarjolla eri formaateissa. 4.7 Lehtikokoelman monipuolisuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavuus turvataan riittävällä tilattujen vuosikertojen määrällä. Painettujen lehtien kokoel-maa täydennetään tarjoamalla pääsy lehtiportaaleihin. Peruskokoelman muodos-taa vähintään 50 tilattua lehtivuosikertaa. Suuremmissa kirjastoissa moninaisiin tarpeisiin vastataan suhteuttamalla vuosikertojen määrä asukasmäärään. Laaduk-kaissa lehtikokoelmissa vuosikertoja on 15 - 20 kpl / 1 000 asukasta. 4.8 Musiikki-, elokuva-, nuotti- yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisäl-löllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikoistumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla. 4.9 Kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakaskunnan erikois-asiantuntemusta. 4.10 Varastokirjaston kokoelmia käytetään pääsääntöisesti vanhempaa, harvoin kysyttyä aineistoa tarvittaessa.

9

TAVOITE 4.3 Kirjaston kokoelmat ovat osa seudullista kokoelmaa, jonka kehittämiseen kaikki kirjastot osallistuvat. 4.4 Kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus taataan riittävällä hankinnalla ja poistoilla. Mittareina ovat aineiston kiertonopeus sekä kansainväliset suositusta-sot. 4.5 Lapsille suunnattu kokoelma pidetään monipuolisena hankkimalla uutta aineis-toa suositusten mukaan. 4.8 Musiikki-, elokuva-, nuotti- yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisäl-löllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikoistumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla sekä seudullisella yhteistyöllä. TOTEUTUMA 2012 Suositus Kaarina Turun

seutu koko maa

kirjahankinnat / 1000 asukasta 300 - 400 304 302 305 2011 340 357 342 2010 278 316 334 poistoprosentti 8 % 7,89 % 6,32 % 6,61 % 2011 10,66 % 8,59 % 6,67 % 2010 17,27 % 8,64 % 6,51 % kiertonopeus 3,99 2,71 2,44 2011 4,28 2,92 2,47 2010 4,16 2,91 2,42 tuoreen aineiston osuus kokoelmassa (alle 5 vuotta)

40 % 60 % (0-8 vuotta)

lasten- ja nuorten kirjahankinnat / lapsi

1 0,78 0,81 0,72

2011 0,86 0,92 0,79 2010 0,67 0,80 0,77 lehtivuosikerrat / 1000 asukasta 15 - 20 14,35 14,48 15,29 2011 13,85 14,63 15,87 2010 13,56 14,88 16,44

10

5. Kirjastotilat Kirjastorakennukset ovat taajamien tai kaupunkien keskustoissa sijaitsevia eri-ikäisten käyttäjien helposti saavutettavissa olevia yhteisöllisiä keskuksia. Houkut-televat ja keskeisellä paikalla sijaitsevat kirjastot ovat tärkeitä ja arvostettuja toimi-joita yhteisössään. Kirjaston asiakkailla on kirjastotoimintaan sopivat, riittävät, viih-tyisät ja ajanmukaiset tilat. Tilat ja kalustus ovat muunneltavissa ja mahdollistavat monipuolisen käytön ja toiminnan. SUOSITUS 5.1 Kirjasto sijaitsee muiden palvelujen yhteydessä/läheisyydessä ja on luonteva osa toiminnallista kokonaisuutta. 5.2 Tilasuunnittelussa asiakasnäkökulma on kokoelmanäkökulmaa keskeisempi ja esim. varastotilojen tarvetta on vähennetty kirjastojen yhteistyöllä. Varastoja on avattu asiakkaille. 5.3 Kirjasto erottuu ympäristöstä selkeästi, viitoitus sinne on kunnossa, sisään-käynti on selkeä, helposti havaittava ja kaikkien saavutettavissa. 5.4 Tilat ja erilaiset toiminnot ovat helposti hahmotettavissa ja opastus on selkeä sekä sisällä että ulkotiloissa. 5.5 Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja yhteiskäyttö on mahdollistettu. Kirjaston tiloja tarjotaan erilaisten tapahtumien käyttöön ja tarjonta on synnyttänyt positiivi-sen toiminnallisen kierteen. Kulunvalvontajärjestelmän avulla tiettyjen tilojen itse-palvelukäyttö on tehty mahdolliseksi. 5.6 Tilojen turvallisuus varmistetaan suunnitelmin ja harjoituksin. 5.7 Tilojen tehokasta käyttöä edistetään laajoilla ja oikea-aikaisilla aukioloajoilla ja sillä, että osa tiloista voi olla avoinna muita tiloja laajemmin. Kirjaston tiloissa asi-akkaiden käytettävissä on langattomat verkot, lainattavia koneita, työskentelyyn sopivia ergonomisia työasemia ja tulostusmahdollisuudet. Tila on muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. 5.8 Esteettömyys ja erilaisten käyttäjien edellyttämä käytön helppous on otettu huomioon noudattamalla Esteetön kirjasto-raportin suosituksia. Saavutettavuutta on kehitetty yhteistyössä asiakasryhmien ja vammaisjärjestöjen kanssa. 5.9 Henkilökunnan työtilojen mitoitus on riittävä ja varustus ja kalustus ergonomi-nen. Kirjasto on ajanmukainen ja viihtyisä työpaikka. 5.10 Uusiin rakennuksiin on hankittu taidetta (prosenttiperiaate). Kirjastotilaa tarjo-taan esim. museoiden kokoelmien esillä pitoon ja mahdollisuuksien mukaan tilaa tarjotaan näyttelyjen järjestämiseen. 5.11 Tilaa on noin 100 hyötyneliötä / 1000 asukasta, joka on todettu useissa ra-kennushankkeissa toimivaksi tilamitoitukseksi. Asukasmäärältään pienissä kun-nissa monipuolinen palvelutarjonta edellyttää tilaa yleensä tätä enemmän. 5.12 Suunnittelun ja akustisten ratkaisujen avulla kirjastoon on luotu erilaisia ääni-vyöhykkeitä, myös hiljaista tilaa, ja valaistus on muunneltavissa tilanteen mukaan. 5.13 Kalustuksen uusimisesta on huolehdittu, kalustus houkuttelee viihtymiseen, opiskeluun ja työntekoon. 5.14 Tilojen toimivuus arvioidaan säännöllisesti. 5.15 Kaikissa ratkaisuissa otetaan huomioon kestävä kehitys.

11

TAVOITE 5.3 Littoisten kirjastoon lisätään opasteita. Pääkirjaston opasteita parannetaan ja uusitaan. Opasteita lisätään kirjastojen ulkopuolelle ja kirjastoihin johtavien teiden varsille. 5.5 Tilojen käyttöä ja saavutettavuutta lisätään uudessa pääkirjastossa itsepalve-lun ja erillistilojen avulla. Kirjastossa on tiloja, joita voidaan pitää auki myös silloin kun muu osa talosta ei ole auki. Itsepalveluautomaatti yritetään saada paikallisen kauppakeskuksen tiloihin. 5.6 Pelastussuunnitelmat uusitaan ja niitä harjoitellaan käytännössä. 5.7 Tiloista tehdään mahdollisimman muunneltavia ja ainakin uuteen pääkirjas-toon suunnitellaan esim. näyttely- ja kokoustiloja sekä lehtisali, jotka voidaan pitää auki myös erillään muusta kirjastosta. 5.8 Saavutettavuuden esteet kartoitetaan ja tulosten pohjalta tehdään parannuk-sia. Koulukirjastojen esteettömyyttä parannetaan esim. portaisiin asennettavien liuskojen avulla. Uuden pääkirjaston suunnittelussa otetaan huomioon Esteetön kirjasto –raportin suositukset. 5.9 – 5.13 Rakennetaan uusi pääkirjasto, jossa: - Henkilökunnan työtilat on suunniteltu uudelta pohjata ja mitoitettu työskentelyyn riittäviksi. Työtilojen varustus ja kalustus on ergonominen. Kirjasto on ajanmukai-nen ja viihtyisä työpaikka. - Ei ole sisäilmaongelmia. - Taidetta on prosenttiperiaatteen mukaisesti. - Hyötyneliöitä per asukas on tarpeeksi eli vähintään 2500 neliötä. - On uusia palveluja ja toimintoja esimerkiksi erilaisia työtiloja ja oppimisympäris-töjä, näyttely- ja tapahtumatilaa, luovia ympäristöjä sekä tilaa yhteisön omalle toi-minnalle. Tila tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. - On erilaisia äänivyöhykkeitä ja myös hiljaista tilaa. - Valaistus on muunneltavissa tilanteen mukaan. - Kalustus, joka houkuttelee viihtymiseen, opiskeluun ja työntekoon. 5.14 Tilojen toimivuus arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti. Arvioinnin apuna käytetään palvelumuotoilun keinoja ja kirjaston asiakkaita. 5.15 Uuden pääkirjaston kaikissa ratkaisuissa otetaan huomioon kestävä kehitys, esimerkiksi käytetyt rakennusmateriaalit ovat ekologisia. TOTEUTUMA 2012 Suositus Kaarina Turun seutu koko

maa Hyötypinta-ala/1000 asukas 100 58,23 81,02 93,37 2011 58,56 81,64 93,08 2010 58,84 81,22 93,46