Muuttuva asuminenTila-ohjelman tuloskatsaus

Tekesin julkaisu 11/2012

Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjel-massa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa.

Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia asumisen teemaan liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaatio-toimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita.

Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosi-na 2008!2012.

Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina. Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksil-lä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi.

Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Manage-ment Consulting Oy:stä.

Tila-ohjelma

Sisällys

Kokonaisratkaisut Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan Uutta tietoa elämänkaariasumisesta Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen Lähiympäristö Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista LähioTrio – elinvoimaista lähiötä rakentamassa LähiöTrio – lähipalveluista uutta liiketoimintaa LähiöTrio – esikaupungeille elinkaarikestävyyttä Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin kehittämiseen Aluekoordinaattori – kokonaisvaltaisen lähiörakentamisen moottori Elämänkaari Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus ikääntyneille Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja Tehostettua palveluasumista edistämässä Yksilöä arvostavia ratkaisuja senioriasumiseen Esteetöntä rakentamista estetiikkaa unohtamatta Viisaan ja yhteisöllisen asumisen jäljillä Yhteisöllinen kehittäminen linjaa tulevaisuuden asumista Tuote- ja myymäläkonseptilla helppoutta keittiökauppaan

468

10121314

16182022242628

3032343638404244

Asuminen on meitä jokaista lähellä, niin paikan, palveluiden ja kokemusten näkökulmista. Asuminen ei ole pelkkiä seiniä ja neliömetrejä, vaan laaja kokonaisuus, joka linkittyy elämi-seen, työntekoon, viihtymiseen ja vapaa-aikaan. Jokaisella on mielipide asumisesta, oma tai lainattu, puolesta tai vastaan.

Asumisen käsite ei ole yksiselitteinen. Rakentaja ja asukas puhuvat samasta, mutta kuitenkin eri asiasta. Rakentajalle asuminen on asuntorakentamista ja siihen liittyviä määräyksiä. Asuk-kaan näkökulma on laajempi, asumisen unelmista omaa elämäntapaa tukeviin ratkaisuihin. Myös jotain yhteistä löytyy: molemmat puhuvat rahasta ja kustannuksista ja nykyisin entistä enemmän myös energiatehokkuudesta. Uusi teknologia kiinnostaa molempia.

Asumisessa on kolme tärkeää seikkaa: tulevaisuuden asukkaat, elämistä helpottavat koko-naisratkaisut ja nopeat kokeilut.

Tulevaisuuden asukkaita on paljon ja he todennäköisesti ovat erilaisia kuin me nykyiset. Tule-vaisuuden asukkaalla on kyky käyttää ja omaksua teknologiaa ja uusia palveluita. Ruoka tila-taan ehkä kotiovelle, eikä sitä haeta autolla lähimarketista. Kotiin ostetaan palveluita ja tava-rat lainataan netin vuokrausringistä. Tee-se-itse-asukkaita on aiempaa vähemmän ja avaimet käteen -palveluille on kysyntää.

Tulevaisuus on aina askeleen edellä, mutta aavistuksen siitä voi löytää esimerkiksi opiskeli-ja-asunnoista. Näissä asunnoissa asuu uusi sukupolvi, joka opettelee ensiaskeleita itsenäisen asumisen tiellä. Heillä on myös isot odotukset sähköisten ja muiden palvelujen toimivuudelle.

Elämää helpottavat kokonaisratkaisut ovat erilaisia palveluita, joita asukas elämänkaarellaan tarvitsee. Kyse voi olla palvelujen sijainnista, helposta saatavuudesta ja palveluntarjoajan luo-tettavuudesta. Tulevaisuuden asukas ostaa kokonaisratkaisuja, joissa ”avaimet käteen” sisältää, ei vain talon rungon, vaan koko paketin aina perustuksista asunnon sisustukseen, pihaan ja vuosihuoltoon asti. Samalla syntyy tilaa uusille toimijoille, jotka osaavat yhdistää useita erilai-sia palveluita yhdelle luukulle.

Vaikka maailma tuntuu muuttuvan kovin hitaasti, myös asumisen kentältä löytyy rohkeita ja nopeita kokeilijoita. Aina ei tarvitse rakentaa mittavaa projektia, vaan uusia ideoita voi testa-ta nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu, suunnitelmaa voi-daan muokata ja kokeilu toteuttaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin se, ettei kokeiluja piiloteta laboratorioiden uumeniin, vaan mukaan otetaan aitoja asukkaita ja palvelujen käyttäjiä. Heiltä saa nopeasti palautetta, joka voi antaa ajatuksille ihan uuden suunnan.

Helsingissä 31.10.2012

Johanna Kosonen-KarvoTila-ohjelman päällikköTekes

Asumisen tulevaisuus tehdään tässä ja nyt

4

Asemakaavoitus perustuu nykyisin pääsääntöisesti lamelli-, piste- tai tornitaloihin, jotka ovat kerrostalon perustyyppejä. Lamellitalois-sa on useita kytkettäviä porrashuoneyksiköitä, torni- tai pistetalossa porrashuone on keskellä ja asunnot sen ympärillä.

Vallitsevan lamellitalon ominaisuudet soveltuvat huonosti pien-asunnoille, joiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Lamellitalon runko-syvyys, portaan koko ja käytävämäisyys lisääntyvät, jolloin kustan-nustehokkuus ja asuntopohjat huononevat. Kaavoituksen valtatyy-pit eivät suosi eri asukasryhmien integroitumista, jolloin erikoistunut palvelutalojen rakentaminen yleistyy.

Galleriatalo täydentää korttelirakennetta

Galleriatalossa muuntojoustavat asunnot ryhmitellään lasikatteisen kerrostaloaulan ympärille. Kantavat linjat ovat ulko- ja käytäväseinil-lä, joten asuntojen leveys ja kokovalikoima on vapaa.

Rakennuksen pääsuunnan on oltava likimäärin pohjois-eteläsuun-tainen, koska asuntoja aukeaa rungon molemmille puolille. Lieväs-ti kolmiomainen muoto parantaa oleellisesti asuntojen valonsaan-tia. Yksi aurinkotunti lisää valonsaantia keskimäärin 30 prosenttia. Sa-malla taloudellisuus paranee, kun tilankäyttö tehostuu ja sijoitetta-vuus asuntokaavoihin paranee.

Luonteva tapa käyttää Galleriataloa kaavoituksessa on sijoittaa niitä sinne tänne kaupunkirakenteeseen paikkoihin, joissa ilmansuunnat ja korttelirakenne ovat sopivia. Tällöin rakennustyypin ominaisuudet voidaan hyödyntää parhaiten sekä omassa talossa että asumispalve-luina koko korttelin ja lähiympäristön asukkaille.

Galleriatalon toteutus edellyttää kaavassa sopivan suuntauksen, pe-lastusyhteyden rakennuksen molemmin puolin sekä vallitseviin ra-kennustyyppeihin verrattuna noin kolmanneksen enemmän kerros-alaa. Nämä merkitsevät asemakaavan räätälöintitarvetta etukäteen tai kaavamuutosta.

Galleriatalon palotekniikka on hyväksyttävissä, kun koko rakennus on varustettu automaattisella sammutuksella, poistuminen on kah-teen portaaseen ja talosta on tehokas savunpoisto.

Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen

Hyödyt

palvelutalon ja tavallisen asuntokohteen välimuodoksi.

on helppo toteuttaa hyvin saavutettavissa olevia asumispalveluja.

tehokkuus, asuntovalinnaisuus, saneerattavuus sekä energiatehokkuus ovat vallitsevia kerrostalon rakennustyyppejä parempia.

Tulokset

valmistuu Kalasatamaan 2013.

asuntohotelleihin.

ArkOpen Oy on kehittänyt urbaanin rakennuskonseptin Galleriatalon. Konsepti vastaa pienasuntovaltaiseen kysyntään ja siihen voidaan luontevasti liittää asumispalveluja.

Pienasuntojen kysyntä kasvaa.

Niille tarvitaan rakennustyyppi,

jossa yhteistilat ovat hyvin

saavutettavissa ja asuminen

on yhteisöllistä.

Kokonaisratkaisut

5

Kustannus- ja energiatehokkuus saavutettavissa

Galleriatalo on lähtökohdiltaan jonkin verran lamellitaloa energia-tehokkaampi, mutta ulkovaipan pienempi määrä tarjoaa paremmat edellytykset kehittää energiataloutta edelleen.

Galleriatalon kustannusrakenne poikkeaa selvästi lamellitalos-ta: asuntojen normaalilla keskikoolla se on hiukan lamellitaloa kor-keampi, mutta tulee sitä edullisemmaksi mitä enemmän asuntojen keskikoko pienenee. Galleriatalon oleelliset kustannusedut liittyvät ulkovaipan taloudellisuuteen, porrashuoneiden ja hissien vähäiseen määrään sekä rungon sopivuuteen pienten asuntojen tuottamisessa.

ArkOpenin kehityshankkeen pääyhteistyökumppanina toimi SATO Oyj, jolle Helsingin kaupunginhallitus varasi vuonna 2009 tontin Ka-lasataman Sörnäistenniemestä.

Kuvan etualalla mallinnus Galleriatalosta SATOn

kehityskortteliin Kalasataman pilottikohteessa.

Galleriatalon periaate ja sovellus pilottikohteessa,

joissa pitkän sivun pienasunnot ovat yhdis-

tettävissä ja muuntojoustavia.

Ark

Ope

n A

rkO

pen

Kokonaisratkaisut

6

Isännöintipalvelut käsittävät taloyhtiön talouden ja hallinnon hoita-miseen, rakennusten ja tilojen ylläpitoon sekä taloyhtiön kehittämi-seen liittyviä tehtäviä. Käytännössä jälkimmäiseen kokonaisuuteen ei riitä resursseja, vaan peruspalvelu kohdistuu taloushallintoon ja kiinteistöjen ylläpitoon.

Isännöintipalvelut on suhteellisen nuori toimiala, jossa ammattimai-

rikkovia ratkaisuja ei isännöintialalla ole juuri esiintynyt, vaikka niil-le olisi tarvetta.

Uutta lisäarvoa koko toimijaketjulle

Tulevaisuudessa isännöitsijältä odotetaan muun muassa entistä ak-tiivisempaa ja innostavampaa roolia taloyhtiön kehittämisideoiden edistämiseksi. Tähän tarpeeseen Realco on kehittänyt Talo-ohjel-man, taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystyökalun, jolla isännöintipal-velujen sisältöä linjataan taloyhtiökohtaisesti. Sen avulla kuvataan taloyhtiön kehittämisen suunta ja painopisteet.

Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmat keskittyvät kiinteis-tönhallintaan: parvekekunnostuksesta, katon korjaamisesta tai muis-

-ty sitä kysymystä, miten taloyhtiö voisi paremmin palvella asukkai-taan ja osakkaitaan.

Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat

Hyödyt

asiantuntijapalvelu voidaan kohdistaa yhdessä sovittuihin kohteisiin.

kehittämisessä tulee kuulluksi.

Tulokset

taloyhtiön kehittämistä tulevaisuudessa.

muutosten kuvaukset, imagon kuvauksen ja arvot sekä kehittämisen päälinjat.

Realco Oy on kehittänyt käyttäjälähtöisen isännöintituote Talo-ohjelman, joka tuo yhteen niin isännöintitoimiston, taloyhtiön hallituksen kuin taloyhtiön asukkaat ja osakkaat. Kyseessä on kokonaisvaltainen palvelu, jossa taloyhtiön juoksevasta hallinnosta huolehtimisen ohella tuetaan taloyhtiön omia tulevaisuuden kehityshankkeita.

Tulevaisuuden asumiseen

liittyvät tarpeet edellyttävät

isännöitsijöiltä entistä

laajempien kehityshankkeiden

koordinointia ja toteutusta.

Kokonaisratkaisut

7

Talo-ohjelma määrittelee taloyhtiön tulevaisuuden suunnan

Talo-ohjelmassa kunkin taloyhtiön strateginen tavoite määritellään sen omista, asukkaiden ja osakkeenomistajien linjaamista lähtökoh-dista. Näin toimenpiteistä tulee suunniteltuja, eivätkä kustannukset yllätä yhtiötä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi talon tekniikkaan tai kiinteistöön kohdistuva uudistus, korttelikohtainen kaavoitushanke, lapsiperheiden asumisen tukeminen tai energiatehokkuuden ja ym-päristöystävällisyyden parantaminen.

Taloyhtiön tulevaisuuden tahtotila saadaan selville asukkaille ja osakkeenomistajille toteutettavalla tulevaisuuskyselyllä, jossa kartoi-tetaan ne kehityskohteet, jotka vastaajat kokevat itselleen tärkeim-miksi. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään ne tekijät, jotka ta-loyhtiössä on hoidettu hyvin ja mitkä puolestaan pitäisi jatkossa hoi-taa paremmin. Vastaukset voivat liittyä esimerkiksi asukkaiden yh-teishenkeen, asumisen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, esteettö-myyteen, taloyhtiön sisäiseen viestintään, pysäköinnin ja pihaliiken-teen toimivuuteen tai ympäristöasioiden huomioimiseen arjessa.

Tulevaisuuskyselyn pohjalta laaditaan yhtiökohtaiset raportit, jotka isännöitsijä käy läpi taloyhtiön hallituksen kanssa. Isännöintitoimis-to laatii myös Talo-ohjelman suunnitelman, joka tuodaan hallituksen tuella yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

Talo-ohjelma avaa uudenlaisen vaikutusmahdollisuuden

taloyhtiön asukkaille ja osakkeenomistajille.

Teke

s

Kokonaisratkaisut

Realco on toteuttanut tulevaisuuskyselyn 14 pääkaupunkiseudul--

si ja tervetulleeksi välineeksi taloyhtiöiden johtamiseen. Asukkaille ja osakkeenomistajille tarjottuun vaikutusmahdollisuuteen on tarttu-nut positiivisen moni eli noin puolet potentiaalisista vastaajista, mi-kä kannustaa toimintatavan jatkamiseen.

Valmis Talo-ohjelma on jo osassa pilottikohteissa käytössä.

8

Rakennusprojekteissa on usein mukana pitkä alihankintaketju, jossa käsitys siitä, mitä on sovittu ja millä laadulla, vaihtelee suuresti. Ra-kennuttajasta saattaa tuntua, että kenelläkään ei ole kokonaisvas-tuuta hankkeen sujuvasta etenemisestä.

Viranomaisvalvonnan rooli rakentamisessa on keskeinen, mutta kääntöpuolena on rakentamiskustannuksien nousu. Rakennuspro-sessin hallintaan ei ole kiinnitetty huomiota, ja huono laatu ja suora-naiset virheet jäävät usein rakennuttajan vastuulle.

Suomessa kivitalon rakentaminen kestää keskimäärin 1,5!2 vuot-ta. Vertailukohtana Euroopassa on muutamia palveluntarjoajia, jotka onnistuvat toteuttamaan saman kolmessa kuukaudessa. Aikaero se-littyy kokonaisvaltaisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla.

Basson kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu. Menetelmän avulla sisustusrakentamisen eri vaiheet ja tehtävät, kuten kattojen, seinien tai lattioiden pinnoitukset, porras-ratkaisut, säilytystilat tai kalusteasennukset onnistuvat ilman yllättä-viä viivästyksiä ja kustannusten ylitystä.

Hukka – pientalorakentajan painajainen

Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla kokonaisvaltaista konseptia sisustusrakentamisen prosessin hallintaan. Rakentamisen prosessi on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri työvaiheet etenevät toi-siaan seuraten tai rinnakkain. Suunnittelutyön merkitys on proses-sissa keskeinen ja tässä vaiheessa esiintyvät epätarkkuudet aiheutta-vat ongelmia rakentamisen edetessä.

Huono prosessin hallinta aiheuttaa kustannuksia. Ongelmat määri-tellään usein hukaksi, joka sisustusrakentamisessa aiheutuu eri työ-vaiheiden aiheuttamasta kitkasta tai materiaalia koskevasta hukasta. Rakentamishankkeissa syntyvä hukka on suuruusluokaltaan kansan-taloudellisesti merkittävä.

Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan

Hyödyt

rakentamisen eri vaiheissa on tehtävä.

Tulokset

kokonaisvaltaista palvelua, jota voidaan tarjota nyt kustannustehokkaammin, laadukkaammin ja lyhyemmällä aikajänteellä.

hinnoilla, jolloin yllättäviä kustannuksia ja viivästyksiä ei synny.

Basso Building Systems Oy on kehittänyt menetelmän sisustusrakentamisen prosessin parempaan hallintaan. Tarkoituksena on minimoida rakentamisessa syntyvää hukkaa sekä parantaa sisustusrakentamisen laatua.

Pientalorakentajat ja rakennut-

tajat kohtaavat rakennuspro-

jektin aikana niin pieniä kuin

suuria vastoinkäymisiä.

Virheitä voi syntyä suunnittelussa,

materiaalien hallinnassa ja

asentamisessa, tavarantoimi-

tuksissa tai eri toimijoiden

yhteistyön koordinoinnissa.

Kokonaisratkaisut

9

Kokonaisvaltainen prosessinhallinta ja vastuu

Basson menetelmässä sisustusrakentamisen prosessin aikataulu pu-retaan osiin. Kaikille vaiheille määritellään keskeiset tehtävät ja ai-ka-ikkunat. Tämä auttaa kuluttajaa hahmottamaan, mitä valintoja ja päätöksiä on missäkin vaiheessa tehtävä. Tietyn aikaikkunan sul-keuduttua vaiheen tehtäviin ja valintoihin ei voida enää palata – ellei asiakas ole valmis aikataulun venymiseen.

Kuluttaja-asiakkaan materiaalivalintoihin liittyvien päätöksenteon aikaikkunoiden oikea-aikaista hallintaa on kehitetty ottamalla huo-mioon vaiheiden yhteensopivuus. Basson kokemuksen mukaan si-sustusrakentamisen päätösten aikataulutus on käännettävä päälael-leen. Virheet ja hukka vältetään tehokkaimmin tekemällä loppuvai-heen päätökset ensin.

Basson menetelmä muuttaa sisustusrakentamisen perinteisiä toi-mintatapoja poistamalla esimerkiksi vakiintuneet ja ei-toimivat joh-tosuhteet työmaalla pitkine alihankintaketjuineen ja epäselvine urakkarajoineen.

Bassotalon kehittämän sisustusrakentamisen prosessin

konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja

rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu.

Bass

o Bu

ildin

g Sy

stem

s

Kokonaisratkaisut

Kehitysprojektin myötä Bassotalon omaa alihankintaketjua on ly-hennetty, mikä on edellyttänyt yrityksen henkilöstöresurssien lisää-mistä. Hyvien käytäntöjen vakiointi on tuonut järjestelmällisyyttä myös yrityksen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminta- tapoihin.

10

Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa tarkastellaan muun muassa kiinteistönomistajien ja asuinalueilla olevien toimijoiden roolia uu-sien elämänkaarikonseptien kehittämisessä. Asuinalueilla olevia toi-mijoita ovat esimerkiksi kaupat, kirjasto, liikunta- ja kulttuuripalvelu-ja tarjoavat organisaatiot sekä muut palveluntarjoajat.

Fyysisten tilojen näkökulmasta projektissa keskitytään asuinraken-nukseen ja asuntoon kohdistuviin elämänkaariasumisesta aiheutu-viin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat muun muassa esteettö-myys sekä muuntojoustavuus eli asunnon joustaminen elämänti-lanteen mukaan.

Asuinympäristön näkökulmasta on tavoitteena tunnistaa asuinym-päristöön linkittyviä tekijöitä, jotka tukevat elämänkaariasumista.

Yritykset jalostavat liiketoimintaa yhdessä

Elinkaariasumiseen liittyvien uusien palvelujen ja liiketoimintamal-lien kehittäminen tehdään yritysyhteistyössä. Tämä tarkoittaa, että projektissa mukana olevat yritykset paneutuvat yhdessä toistensa lii-ketoiminnan jalostamiseen.

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Suomen Asumisoikeus Oy, G4S, Vantaan kaupunki sekä Asunto-säätiö, joiden yhteisenä tavoitteena on asuinalueiden viihtyvyyden, asuntotyyppien sekä elämänkaariasumista tukevien palvelujen ke-hittäminen.

Uutta tietoa elämänkaariasumisesta

Tavoitteet

kehittämisessä keskitytään erityisesti esteettömyyteen, muuntojoustavuuteen sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä tukeviin ratkaisuihin.

tunnistamalla muuttoliikkeen taustalla oleva syyt ja kannustamalla ympäristöä elinkaariasumista tukeviin valintoihin.

Aalto-yliopiston tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa elämänkaariasumisen toteutukseen liittyvistä vaatimuksista ympäristön, fyysisten tilojen sekä palvelujen näkökulmista. Kehitystyön keskiössä on löytää ne keinot, joiden avulla uusia elämänkaariasumista korostavia konsepteja voidaan kehittää.

Elämänkaariasumisessa

eri-ikäisten ja toimintavalmiuk-

siltaan erilaisten ihmisten

tarpeet otetaan huomioon siten,

että asukkaalla on edellytykset

toimia ja asua samassa

asuinympäristössä läpi

elämänsä.

Kokonaisratkaisut

11

�

Asuinympäristön laadun mittarit

Aalto-yliopisto on hankkinut eväitä elämänkaariasumisen kehittä-miseen kartoittamalla asuinympäristön laatutekijöitä. Tutkimukses-sa on paneuduttu eri väestöryhmien (lapset, nuoret, nuoret aikuiset, lapsiperheet, lapsettomat aikuiset, ikääntyvät) asumiseen kohdistu-viin tarpeisiin ja kulutustottumuksiin. Tuloksena on löydetty viisi ele-menttiä, joista asuinalueen laatu muodostuu.

1. Kontekstuaalisuus: alueen toimintamahdollisuudet, asuinympäristön terveellisyys ja siisteys, asuinalueeseen kiintyminen

2. Arkkitehtuuri ja suunnittelu: esteettinen miellyttävyys, alueen tiheys ja koko, liikenneyhteydet, viheralueet ja puistot, ulkoiset yhteydet

3. Asukasystävällisyys: lapsiystävällisyys 4. Sosiaalisuus: yksityisyys, sosiaalinen vuorovaikutus,

suvaitsevaisuus5. Toiminnallisuus: koulupalvelut, sosiaalipalvelut, kulttuuri- ja

vapaa-ajan palvelut, julkinen liikenne, kaupalliset palvelut

Elämänkaariasumisen tutkiminen on haastavaa,

sillä toisiinsa vaikuttavia tekijöitä on paljon.

Tutkimusprojektissa elämänkaariasumista

lähestytään viiden aihealueen kautta.

Kokonaisratkaisut

12

HTJ hyödyntää konseptinsa kehittämisessä Aalto-yliopiston Elämän-kaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin johtopäätök-siä. Kehitysprojektissa tarkastellaan, mitä elinkaariasuminen edel-lyttää rakennuttamisprosessilta. Erityisesti paneudutaan siihen vai-heeseen, jossa rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja toimintaoh-jeet laaditaan ja muutetaan yrityksen toimintamalleiksi käytännön toteutuksessa.

Konseptin käyttäjälähtöisyys varmistetaan ottamalla asukkaat mu-kaan suunnitteluun sekä hyödyntämällä Aalto-yliopiston tutkimus-projektissa esiin tulleet asumiskokemuksiin liittyvät huomiot. Kehi-tystyön myötä HTJ syventää osaamistaan asuntorakennuttamisessa, jossa se haluaa olla houkutteleva kumppani sekä yksityisille että jul-kisille kiinteistönomistajille.

Joustavilla asuntoratkaisuilla taataan pitkäaikainen viihtyminen

Elämänkaariasumisessa asuntoratkaisuja ei voida tyypitellä kaava-maisesti huoneluvun ja koon mukaan. Esimerkiksi yksiöt eivät ole asuntotyyppinä toivottuja, mutta ne tuovat mahdollisuuksia asumi-sen joustoon. Yksiö sivuasuntona soveltuu esimerkiksi opiskelunsa aloittavalle nuorelle, isovanhemmille tai lastenhoitajalle. Sivuasun-to on joko yhdistettävissä varsinaiseen asuntoon tai erotettavissa si-tä. Sisäänkäyntien määrä ja luonne vaikuttavat asuntojen yhdistet-tävyyteen ja mahdollisuuteen erottaa pieni asunto suuresta asun-nosta.

Elämänkaariasumisessa yhteistilojen merkitys on suuri. Yhteistilat voivat tarjota esimerkiksi säilytystilaa harrastustarvikkeille. Eläkeläis-ten ja vanhusten kohdalla yhteistilojen määrä ja laatu vaikuttavat ko-tona asumisen mahdollisuuteen ja pitkäaikaisuuteen.

Vapaa-ajan lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys puolestaan lisää-vät työaikaisten yhteistilojen käyttöä. Nuorille perheille yhteistilat tuovat mahdollisuuden pienpäiväkotien sijoittamiseen. Samoin ti-lat ovat sovellettavissa dementiaa sairastavien vanhusten päivätoi-mintaa varten. Täten yhteistiloilta vaaditaan suurta joustavuutta ja monikäyttöisyyttä.

Yhteistilat tuovat iäkkäille ihmisille lisää mahdollisuuksia asua

kotona mahdollisimman pitkään.

Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvatRakennuttajatoimisto HTJ Oy kehittää uutta elämänkaariasumisen konseptia asuntokohteiden rakennuttamiseen ja erityisesti uudistuotantoon. Ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia tarkastellaan asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyyden, muuntojoustavuuden, yhteisöllisyyden sekä alueellisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta.

Kokonaisratkaisut

13

Kokonaisratkaisut

Kehitysprojektissa parannetaan ny-kyisten palvelujen saavutettavuut-ta ja saatavuutta. Uusien palvelujen kehittäminen tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kehitystyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston Elä-mänkaariasumisen palvelullistumi-nen -tutkimusprojektin tuloksia.

Kehitettävät ratkaisut kytkeytyvät pit-kälti sähköisen asiakasrajapinnan uu-distamiseen, joka vaatii niin teknis-tä kehittämistä, mutta ennen kaik-kea palveluiden tuotteistamista ja va-kiointia. Sähköisen asiakasrajapinnan kehittämisen avulla asiakas voi jo hy-vin alustavassa vaiheessa asuntoa va-littaessa rajata Asokodin tarjonnasta hänelle sopivimmat asunnot sekä ra-kentaa itselleen niin alueen kuin Aso-kotien palvelutarjonnasta itselleen sopivan palvelukokonaisuuden.

Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiinSuomen Asumisoikeus Oy kehittää asumisen palveluja asukkaan elämänkaarinäkökulmasta. Projektin tavoitteena on löytää keinoja uusien palvelujen kytkemiseksi asumiseen ja kehittää uusia, elämänkaariasumista tukevia palvelusisältöjä yrityksen nykyiseen asumiskonseptiin.

Näin helpotetaan asukkaan tekemää valintaa asuinpaikkansa suh-teen sekä tuetaan elämänkaariasumista dynaamisen ja monipuoli-sen palveluvalikoiman avulla.

Asuminen palvelulähtöisenä liiketoimintana

-lit, jolloin saadaan selville kohteiden soveltuvuus erilaisille asiakas-segmenteille. Lisäksi projektissa laaditaan Asokotien palvelustrate-gia, jonka avulla määritetään mitkä palvelut tuotetaan kaikkiin koh-teisiin ja mitkä palvelut ovat kohdekohtaisia sekä ketkä ovat keskei-set palveluntuottajat.

Samalla määritetään myös Asokotien palveluvalikoima, joiden avul-la asukas voi määrittää asunnon varustelun, sisustuksen ja palvelut.

Näin Asokodit voi tukea asukkaan asumista elämänkaaren aikana ja olla mukana asukkaan elämäntilanteen kehittymisessä.

-den, kysyntä kasvaa huomattavasti. Asokotien näkökulmasta palve-lut ovat keino erottautua muista asumista tarjoavista yrityksistä ja ta-pa olla yhdessä asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa.

Uusien palvelumallien kehittäminen antaa Asokodeille mahdolli-suuden uudistaa perinteisiä asumissektorin toimintamalleja ja laa-jentaa asumiskonseptinsa kykyä palvella asukkaita heidän erilaisis-sa tarpeissaan. Lisäksi projekti luo ja vahvistaa yrityksen toimintata-poja uusien palvelujen kehittämisessä ja palvelulähtöisessä asumis-liiketoiminnassa.

14

Asukkaat ja kunnat tarvitsevat uudenlaisia asuntorakennuttamisen palveluyrityksiä, jotka monipuolistavat tarjontaa ja lisäävät asunto-rakentamisen kilpailua.

Ryhmärakennuttaminen on vaihtoehto uuden omistusasunnon hankkimiseksi tavanomaisen asuntokaupan rinnalla. Ryhmäraken-nuttamisessa asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö rakennut-taa asunnot osakkaiden asunnoiksi. Rakennushankkeille tyypillisen monimutkaisuuden vuoksi ryhmärakennuttajat ja asunto-osakeyh-tiöt tarvitsevat avukseen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia ja oikeudellista asiantuntemusta.

Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen

Tavoitteet

liiketoimintamalleja.

voidaan tehdä entistä loppukäyttäjälähtöisempää ja kustannuksiltaan läpinäkyvää.

Saraco D&M Oy kehittää uusia, kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja uudisasunnon hankkimiseksi. Kehittämisprojektin myötä yrityksellä on liiketoimintamalli ja tuotteistettu palveluprosessi uuden omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunnon hankkimiseksi.

Uudisasuntojen rakennutta-

miseen kaivataan uudenlaisia

toimintamalleja. Uudisasunto-

kauppa on keskittynyttä, eikä

kohtuuhintaisia uudisasuntoja

hallintamuodosta riippumatta

tule markkinoille riittävästi.

Kokonaisratkaisut

Ryhmärakennuttamishankkeen prosessi

�

15

Kokonaisratkaisut

Ryhmärakennuttamisessa asunnon hankintakustannukset muodos-tuvat todellisten kustannusten perusteella, ei markkinahintaperus-teisesti. Ryhmärakennuttamisessa hankkeen suunnittelua ohjataan asukaslähtöisesti. Ryhmärakennuttajat voivat muun muassa vaikut-taa rakennushankkeen elinkaari- ja ylläpitokustannuksiin jo suunnit-teluvaiheessa.

Ryhmärakennuttaminen kiinnostaa ja askarruttaa

Ryhmärakennuttamista kohtaan esiintyy yhä enemmän kiinnostus-ta, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Uudisasunnon kaup-paa sääntelevä asuntokauppalaki ei nykyisellään ota huomioon ryh-märakennuttamista vaihtoehtoisena asunnon hankintatapana. Ku-luttajien oikeuksien turvaamiseksi pelisääntöjen määrittelylle on kui-tenkin selkeä tarve.

Saracon kehittämisprojektilla ryhmärakennuttamiseen luodaan mo-nistettavissa olevat toimintamallit ja ohjeet. Toimintamallien täs-mentymisen myötä ryhmärakennuttamiseen liittyviä epäluuloja voi-daan poistaa ja hankkeiden toteutusedellytyksiä parantaa.

Ryhmärakennuttanen kiinnostaa, mutta uudettoimintamallit askarruttavat.

16

Kehitysprojektissa tarkasteltiin vähähiilisyyden kautta asteittain hii-

energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, johon sisäl-tyi hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käy-tön jatkuva vähentäminen.

Jätkäsaaren monikäyttökortteli näyttää mallia

Kehitysprojektissa luotu toimintamalli konkretisoituu Jätkäsaaressa sijaitsevassa monikäyttökorttelissa, joka tullaan rakentamaan Low-2No-periaatetta noudattaen. SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 240 asuntoa sekä toimistotiloja. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Kortteliin on suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liik-keitä, yleistä saunaa ja ekopesulaa.

Korttelin energiaratkaisu toteutetaan kaukolämpöjärjestelmää hyödyntäen. Ratkaisun osana on syntynyt yhteistyökuvio Helsin-gin Energian kanssa vihreän kaukolämpötuotteen lanseeraamisek-si markkinoille. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, kauko-jäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin säh-köistystä.

Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen

Hyödyt

ja luo mahdollisuuksia ympäristöä säästäviin kulutustottumuksiin.

Tulokset

monikäyttöisen, asumista ja yritystoimintaa yhdistävän korttelin hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi.

elämäntapojen ja kulutuskäyttäytymisen kytkennöistä vähähiilisyyteen ja saatiin hyviä ideoita keskustamaisen kaupunkiasumisen kehittämiseen.

Sitran, SRV:n ja VVO Kodit Oy:n Low2No-yhteisprojekti on malliesimerkki hiilineutraalista kestävästä kehityksestä. Sen ideana on rakentaa Helsingin Jätkäsaareen Low2No-periaatetta noudattava kortteli, jossa yhdistyy asuminen ja yritystoiminta. VVO Kotien kehitysprojekti käsitti korttelin suunnitteluvaiheen.

Low2No (”from low carbon

to no carbon”) on suunnittelun

ja rakentamisen toimintatapa,

joka tukee kestävää

rakennettua ympäristöä ja luo

edellytyksiä ekologiselle

kaupunkielämälle.

Lähiympäristö

17

Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpö-tuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoainei-den osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa.

Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja lähes reaaliai-kainen sähkön mittaus, joiden avulla optimoidaan lämmön ja säh-kön käyttöä ja vähennetään päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, et-tä päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin nollaenergiatasoa.

Taloudellisia haasteita ratkaistavana

Rakentajat ja rakennuttajat ovat kiinnostuneita älykkäistä ratkaisuis-ta muun muassa mahdollisuutena tehostaa rakennusten energian-kulutusta ja saavuttaa rakennusmääräysten tiukentuvia vaatimuksia. Haasteena on kuitenkin löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja Jätkäsaaren kohteeseen.

Tähänastisten selvitysten perusteella suunnittelun lähtökohdaksi tu-lee ottaa huomattavasti hankekorttelia laajempi liiketoimintakoko-naisuus, mikä myös edellyttää laajemman osallistujapohjan kytke-mistä mukaan tarkemman suunnittelun käynnistyessä.

--

Hel

singi

n ka

upun

ki

Lähiympäristö

tarkoitus rakentaa Jätkäsaaren kortteliin. Konseptin lähtökohtana on slow living -ajattelu ja tavoitteena on kehittää uusi malli pienehköil-le kerrostaloasunnoille.

Low2No-projektilla on jo saatu paljon aikaan, mutta haasteeksi on noussut löytää kansainvälisen konsulttiryhmän ratkaisumalleista kustannustasoltaan hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaisi suoma-laisen asuntomarkkinan vakiintunutta laatutasoa sekä täyttäisi pai-kallisten rakentamismääräysten minimivaatimukset.

-den kehittämisosioiden toteutumiseen. Alkuperäinen arvio korttelin rakennusluvan hakemiselle (11/2010) siirtyy vuodelle 2013.

Jätkäsaaren monikäyttökorttelirakennetaan Low2No-

periaatetta noudattaen.

18

Asumiseen liittyviä kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi rintama-miestalot ja BES-elementtirakentaminen, joilla vastattiin omien ai-kakausiensa asuinrakentamisen haasteisiin. Kaupunki-innovaatioita ovat myös julkisen liikenteen reittiopaspalvelut sekä erilaiset ekolo-gisen rakentamisen hankkeet.

Kaupunki-innovaatioille on leimallista, että ne juurrutetaan yhteisiksi toimintatavoiksi alueellisesti käyttäjien, kuntien, asukkaiden, yritys-ten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Verkostomainen toimintatapa avaintekijänä

CityInnoNets-projektissa oli mukana yrityksiä ja organisaatioita asu-misen, rakentamisen, palvelujen ja liikenteen toimialoilta, joita olivat muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Dia-konissalaitoksen Hoiva Oy, S-Asunnot, Neapo, Seulo, Hoas, ARA ja Asuntosäätiö.

Tutkimusprojektin keskiössä olivat skaalattavat kaupunki-innovaa- tiot, niiden toteutuksessa käytetyt arvoverkostot sekä näiden ver-kostojen johtaminen. Näitä teemoja tutkittiin projektiin osallistunei-den organisaatioiden yhteisen innovaatiopilotin avulla.

Verkoston tavoitteena oli yhdistää voimansa Helsingissä suunnitteil-la olevaan korttelitoteutukseen, missä asumiseen ja rakentamiseen

Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista

Hyödyt

nykyistä nopeampaa toteutusta sekä uusien käytäntöjen leviämistä tehokkaammin erilaisille alueille.

Tulokset

yhteiskunnallisella sekä verkosto- että yritystasolla.

CityInnoNets-projektissa tutkittiin arvoverkostojen muodostamista ja niiden hyödyntämistä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. Kaupunki-innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai muihin arjen toimintoihin ja osallistumiseen.

Kaupunki-innovaatio tarkoittaa

laajasti käyttöönotettavaa

kaupunkiympäristön

uudistusta tai parannusta,

joka edistää elämänlaatua

ja rakennetun ympäristön

kestävää kehitystä.

Lähiympäristö

19

liittyvät kaupunki-innovaatiot toteutetaan ottamalla huomioon eri-tyisesti yhteisöllisyyden ja elinkaariasumisen edellytykset.

asumisen rahoitusmuoto, uudenlainen kortteliasumisen arkkiteh-tuuri sekä yhteisöllisyyttä tukeva palvelualusta.

-kostoa, joka tukee korttelin yhteisöllisyyttä ja elinkaariasumista.

Verkostomainen toimintatapa kaikille yhteiseksi

Verkostoitumisen prosessista voidaan erottaa toiminnan kolme osaa: verkoston kehittäminen, innovaation kehittäminen ja skaalat-tavuuden mahdollistaminen. Näihin kolmeen osa-alueeseen koh-distuva arviointi mahdollistaa edistymisen seurannan ja lisää mah-dollisuutta päästä tavoitteisiin.

CityInnoNets-projektin avulla yritykset ovat saaneet toimintamallin verkostojohtamiseen. Kullekin hankkeeseen osallistuneelle organi-saatiolle on toteutettu case-tutkimus, joka on liittynyt arvoverkostoi-hin, verkostojohtamiseen ja innovaation skaalattavuuteen.

Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle toteutettiin Etsivä van-hustyö -casetutkimus, jossa luotiin etsivän ja yhteisöllisen vanhus-

CityInnoNets-projektin teoreettinen viitekehys

(muokattu Rautvuori, 2010).

työn konsepti. Tämä tarkoittaa katkeamatonta ja jatkuvaa palvelu-ketjua syrjäytymisvaarassa oleville tai jopa jo syrjäytyneille vanhuk-

ikääntyvä väestö, joille tuotetaan tarvittavia palveluja käyttäjälähtöi-sesti ja kustannustehokkaasti.

Arvoverkostossa näitä palveluja oli kehittämässä useita yleishyödyl-lisiä organisaatioita, kuten Hoiva Oy ja Helsinki Missio, julkisten ja yk-sityisten hyvinvointipalvelujen tarjoajia, kuten terveyskeskus ja so-siaalivirasto sekä muita toimijoita, jotka arjessa kohtaavat vanhus- väestöä.

Lähiympäristö

Verk

osto

n uu

dist

amin

en

inno

vaat

ioid

en le

viäm

inen

ja sk

aala

utuv

uus

Verkostojohtaminen

Arvonmuodostus

Resurssit Toiminnot

Kaupunki-innovaatioverkostot

ToimijatJulkinensektori

Yritykset/organisaatiot

Asukkaat/käyttäjät

20

-tysstrategioita sekä arvioidaan niitä ympäristö- ja arvovaikutusten näkökulmista. Tavoitteena on innovoida uusia palvelu- ja liiketoi-mintamalleja lähiöiden elinvoiman tukemiseksi. Niissä otetaan huo-mioon muun muassa erilaisia alueimagoon ja joukkoliikenneyhteyk-siin liittyviä tekijöitä, jotka tuovat asukkaalle lisäarvoa.

teknillinen yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Härkämäkiseura ry, Kesko Oyj, Skanska Oy ja Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit.

-kä tekee niihin kohdistuvan uudistamistarpeen ilmeiseksi. Lähiöiden houkuttavuutta asuinalueina voidaan kehittää palveluratkaisuilla, joiden suunnittelusta vastaavat niin käyttäjät, palveluntarjoajat kuin suunnittelijat yhdessä. Nykyiset lähiöt voivat toimia viihtyisinä asuin-paikkoina, ympäristön kannalta kestävinä kaupunkialueina sekä ta-loudellisesti kannattavina liiketoiminta-alustoina.

Lähiöiden haasteena on niiden kehityshankkeiden käynnistämi-seen liittyvien vaiheiden sekavuus. Lähiössä yksittäisellä tilaajalla, ku-ten kiinteistön omistajalla, on harvoin resursseja suurimittakaavai-seen tai kokonaisvaltaiseen korjausprojektiin. Rakennusliikkeiden on haasteellista löytää kannattavaa liiketoimintamallia, mikäli toteutus perustuu yksittäisiin pieniin osaprojekteihin.

Sirpaleinen, ennalta arvaamaton lähiökehitys vaikeuttaa kaupun-kien kaavoitusta sekä palvelusuunnittelua. Asukkaan näkökulmas-ta korjaustoimenpiteet ovat kalliita ja takuita lähiöiden paremmasta tulevaisuudesta esimerkiksi palvelutarjonnan suhteen ei ole. Kun lä- hiöitä ei uudisteta, niiden houkuttelevuus laskee ja hintalappu uu-distamiselle kasvaa, mikä saattaa puolestaan johtaa negatiiviseen taantumisen kierteeseen.

LähioTrio – elinvoimaista lähiötä rakentamassa

Tavoitteet

kehittämiseen.

lähiöiden elinvoiman tukemiseen.

sidosryhmien, kuten kaupunkisuunnittelijoiden, palveluntuottajien ja rakennusliikkeiden välille.

Tulevaisuuden elinvoimaiset lähiöt (ELÄVÄ) -tutkimusprojektin tavoitteena on luoda elinvoimaisen lähiön kehityskonsepti, joka ottaa huomioon asukkaiden, kiinteistöjen omistajien, rakennusliikkeiden, palveluiden tarjoajien sekä kaupan alan toimijoiden arvonäkökulmat. Kehitysprojekti vastaa tulevaisuuden asumisen sekä alan toimintalogiikan kehittämisen haasteisiin.

Lähiympäristö

Lähiökehityshankkeiden

käynnistäminen takkuaa.

Korjaus- ja täydennysrakenta-

misessa on vallalla pysähty-

neisyyden tila.

Tämä pätee niin käyttäjiin,

omistajiin, rakentajiin kuin

kaavoittajiin.

21

Moninaisia kehittämismalleja ympäristönäkökulmaa unohtamatta

ELÄVÄ-projektissa lähiöiden kehittämistä tarkastellaan sekä aluekon-septien että toiminnallisten konseptien kautta. Aluekonsepti tarkoit-taa kontekstiin sovellettavaa toimintojen kokoonpanoa sekä niiden yhteistoimintaperiaatetta kohdealueella. Toiminnallinen konsepti merkitsee puolestaan yksittäisen toimijan toimintamallia toimialan sisällä.

Esimerkiksi hyvinvointipalvelut voivat toimia jaetussa vastaanottoti-lassa, jossa vuorottelevat esimerkiksi kiertävä lääkäri, terveydenhoi-taja, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Vastaanottotila voi liittyä esi-merkiksi korttelikohtaiseen monitoimitilaan tai päivittäistavarakaup-paan.

Tutkimusprojektissa toiminnallisten konseptien ja aluekonseptien yhteisvaikutusten arviointi on rajattu tilan ja kuljettamisen tarpee-seen. Tilan tarve arvioidaan pelkistämällä aluekonseptit toimintojen määrän ja niiden vaatimaan tilan tarpeeseen.

Aluekonseptin toiminnallisen verkon tiheyden avulla arvioidaan muun muassa henkilöliikenteen tarve, joka on teoreettinen mini-mi, minkä aluekonsepti mahdollistaa. Esimerkiksi verkkokauppa voi toimia periaatteella, jossa parin korttelin välein sijoitettuihin, muu-taman neliön kokoisiin vastaanottopisteisiin voidaan toimittaa mi-tä tahansa ostoksia. Tämä voi eliminoida yksityisautolla tapahtuvan asiointiliikenteen tarpeen, mutta kasvattaa samalla varastoraken-nusten tilantarvetta ja tavarankuljetuksia.

Esimerkki toiminnallisen konseptin kuvauksesta.

Aalto

-ylio

pist

o

Lähiympäristö

Tutkimuksen työkaluina käytetään erityisesti tilatarpeen muutosten arviointiin kehitettyä parametrista tietomallia ja hybridi-elinkaarilas-kentamallia rakentamis- ja käyttövaiheiden hiilikuormien analysoin-tiin.

Ympäristövaikutuksissa keskitytään erityisesti kasvihuonekaasuihin. Näitä tarkastellaan kulutuspohjaisella elinkaarimallilla sekä rakenta-misen vaikutuksiin keskittyvällä mallilla. Näin saadaan kokonaiskuva kohteena olevan asuinalueen nykyisistä kasvihuonekaasupäästöis-tä ottamalla huomioon alueen asukkaiden kulutuksen aiheuttamat päästöt.

22

LähiöTrio– lähipalveluista uutta liiketoimintaaKestävät lähipalvelut alueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) -tutkimusprojekti edistää lähialueiden kestävien palvelumallien rakentamista ja liiketoimintapotentiaalin kartoittamista.

Lähiympäristö

Lähipalveluiden kehittämisen tavoitteena on pitää asuinalueet virei-nä ja taata kaikille peruspalvelujen saatavuus. Monissa lähiöissä pal-velut kuitenkin häviävät tai keskittyvät muun muassa isojen market-tien yhteyteen. Tällöin palveluiden tavoittaminen edellyttää autolla liikkumista, mikä ei aina onnistu esimerkiksi ikääntyviltä.

SUSECON-tutkimusprojektissa selvitetään todellisia palvelutarpeita, ar-vioidaan palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehite-tään ja kuvataan uusia mahdollisia toimintamalleja, joilla voidaan vai-kuttaa alueiden hyvinvointiin ja asuntojen käyttöarvoon. Tutkimus kes-kittyy kotitalouspalveluiden, esimerkiksi siivous-, asiointi-, remontointi- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Monimuotoisiin lähipalveluihin lukeutuvat myös muut kuin vain kotona tarjottavat palvelut, esimerkiksi kaupalliset ja terveydenhuoltopalvelut.

Palveluintegraattori – yksi ovi, monta ratkaisua

-opisto ja VTT. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat VVO, Vantaan kaupunki, Karakallion Huolto Oy, Isännöintitoimisto iMasa Ky, Kau-kajärviosuuskunta, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ja Jyväskylän kau-punki. Organisaatiot ja yritykset hyödyntävät tutkimustuloksia uusi-en palveluinnovaatioiden ja alueiden kehittämisessä, jotta asuinym-päristöt pysyisivät vireinä ja houkuttelevina.

toimii esimerkkinä uudesta lähipalveluihin soveltuvasta liiketoimin-

ympärilleen ja markkinoi näiden toimijoiden palveluja. Tutkimus-projektissa on erityisesti keskitytty isännöintiyritysten kehittämiseen palveluintegraattoreiksi.

Tavoitteet

palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

joilla voidaan vaikuttaa alueiden hyvinvointiin ja asuntojen käyttöarvoon.

Monimuotoiset lähipalvelut

ovat kestävän

yhdyskuntarakenteen

olennainen edellytys.

23

Lähiympäristö

Isännöintitoimiston asiakaspalvelu

palveluintegraattorina.

Isännöintipalvelujen ammatillinen kehittyminen on viime vuosiin asti ollut suhteellisen heikkoa, joten ala tarvitsee uusia näkökulmia ja lähestymistapoja palvelujen tuottamiseen. Haasteellisuutta toimi-alaan tuo myös isännöitsijöiden ikärakenne; merkittävä osa isännöit-sijöistä eläköityy lähivuosina. Nämä kaksi kehitys- ja muutoshaastet-ta voidaan yhdistää ja isännöitsijätoimistoista kehittää monialaisia asumisen palveluja tarjoavia yrityksiä.

-tuottajia yhden kontaktin kautta. Uudessa mallissa asiakkaiden yh-teenotot kanavoidaan asiakaspalveluun, josta asiakas ohjataan oi-kealle henkilölle. Aiemmin asukkaat ja asiakkaat ovat kontaktoineet epäsystemaattisesti milloin ketäkin palveluntarjoajaa: isännöitsijää, kiinteistösihteeriä tai huoltoliikettä. Uudessa mallissa palvelu tehos-tuu ja mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan entistä nopeammin ja ammattimaisemmin.

toimittaminen

Tilauksen välitys

Remontointi Siivous

AteriaAsennus ja korjaus Muut palvelut

Isännöintiyrityksen oma palvelutuotanto

Asukas

Isännöintitoimistonasiakaspalvelu

palveluintegraattorina

24

LähiöTrio– esikaupungeille elinkaarikestävyyttäElävä esikaupunki (ELOISA) -projektissa tutkitaan keinoja lisätä asuinalueiden elinkaarikestävyyttä ja tilojen monikäyttöisyyttä. Erityisesti tarkastellaan alueen elinkaarikestävyyden mittareita, asuntojen ja muiden tilojen joustavia suunnitteluperiaatteita, tilojen hallinta- ja organisoitumismalleja sekä palvelujen sijoittumistapoja.

Lähiympäristö

-lun ja osittaisen uudisrakentamisen avulla voidaan sekä vahvistaa esikaupunkien kykyä sopeutua tuleviin muutoksiin että lisätä asuin-alueiden käyttöarvoa, jotta rakennuskannan arvo ja tuottavuus säi-lyisivät muutoksissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan valittuja esikaupunkeja alueellisen toi-mijuuden ja kaupunkitilan käytön, asuinalueiden elinkaarikestävyy-den ja joustavan tilatarjonnan näkökulmista.

Kaupunkilaisten omien toimintamahdollisuuksien lisääminen, kau-punkitilan elinkaarikestävyyden parantaminen sekä kaupunkiympä-ristön ja -tilojen monikäyttöisyys muodostavat yhdessä kaupunki-ympäristön ”tilallisen pääoman”. Esikaupunkien kehittämisen haas-teena on kaupunkiympäristön muutos, joka uhkaa vaikuttaa päin-vastaisesti ja kaventaa asukkaiden toimintamahdollisuuksia.

Ennakointimenetelmät kehittämistyökaluna

tutkijat, päätöksentekijät ja arkkitehdit pohtivat tulevaisuuden esi-kaupunkeihin vaikuttavia trendejä ja heikkoja signaaleja.

Klinikoissa on hahmotettu esikaupunkien kehityssuuntia sekä ke-hitetty käytännön toteutusideoita laadittujen tulevaisuusnäkymien pohjalta. Toteutusideat ovat liittyneet erityisesti asukkaiden omien toimintamahdollisuuksien lisäämiseen, kaupunkiympäristön koke-muksellisuuteen sekä uudentyyppisiin tiloihin.

Ideoita ovat olleet esimerkiksi vertaisrahoitteinen kaupunkitaide, di-gitaalisten palveluiden mahdollistama suora demokratia sekä työtä ja harrastuksia yhteen tuovat tilat ja liiketoimintaideat.

Esikaupungit ovat kokonais-

valtaisia elinympäristöjä, joilla

on paljon myös muita tehtäviä

kuin asuminen, kuluttaminen

ja perinteiset palvelut.

Kehittämisen lähtökohtana on

asuntokannan joustokyky

ja käyttäjälähtöisyys.

Tavoitteet

keskinäistä vuoropuhelua esikaupunkien kehittämiseksi.

25

Uudenlainen, kansalaisten omasta aktiivisuudesta

nouseva kehitystoiminta voi synnyttää uudenlaista

liiketoimintaa kaupunkiympäristön

elävöittämiseksi.

Lähiympäristö

Lähiöiden elinvoimaisuus

Esikaupunkien elinvoimaisuus rakentuu tulevaisuudessa erityisesti seuraavien kolmen elementin kautta:

1) Elämyksellinen ja merkityksellinen ympäristö ja asuminen, mihin liittyvät muun muassa ympäristötaide, aktiivinen tapahtumatoiminta, kokeellinen arkkitehtuuri sekä kaupunkiluonnon uudenlainen hyödyntäminen.

-toimintatavat, asukkaiden mahdollisuus muovata kaupunkitilaa, yksilölähtöinen uusyhteisöllisyys.

Tavoitteena on tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallistumista alueelliseen päätöksentekoon. Tätä voi edistää kaupungin taloudellisella tuella, osoittamalla julkisia tiloja asukkaiden käyttöön tai tarjoamalla esimerkiksi digitaalisia palveluja, jotka auttavat alueen samanmielisiä löytämään toisensa.

3) Esikaupunkien uudet käytöt ja eri toimintoja yhdistävät hybriditilat (esimerkiksi työtä ja vapaa-aikaa, yksityistä ja julkista yhdistävät tilat).

Hybriditilana voi toimia esimerkiksi taloyhtiön kerhotila, jossa erilai-set harrastajat voivat toteuttaa projektejaan, opettaa toisiaan ja saat-taa alkuun jopa kaupallista toimintaa. Tilat voivat toimia tarvittaessa myös etätyötiloina tai tavaroiden vaihtotoreina.

Internet ja digitaaliset teknologiat tukevat kaupunkien muutosta. Digitaaliset palvelut auttavat erityisesti ruohonjuuritason organisoi-tumisessa, erilaisissa vertaispalveluissa, suorassa päätöksenteossa ja asukkaiden spontaanissa kohtaamisessa.

Alueen ja tilojen monikäyttöisyys sekä käyttäjien aktiivinen rooli luo uusia mahdollisuuksia sekä yrityksille että kunnille. Yritykset voi-vat tarjota esimerkiksi erilaisia verkkoalustoja ja mobiilisovelluksia, jotka helpottaisivat asukkaiden omaehtoista organisoitumista ja yh-teydenpitoa.

Elämyksellinen ympäristö ja ympäristötaide voivat myös avata uusia ovia. Elämyksellinen, kokemuksellinen ja merkityksellinen ympäristö lisäävät paikan omaleimaisuutta ja vetovoimaa. Tämä voi esimerkik-si helpottaa yrityksiä rekrytoimaan osaavia ja luovia työntekijöitä. Yri-tykset voivat ideoida uudenlaiseen, kokemukselliseen kaupunkiym-päristöön myös uudentyyppisiä työtiloja.

ELOISA on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston, Ku-luttajatutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston yhteisprojekti.

Sirk

ka H

eino

nen

26

Lähiö 2072 -projektissa hyödynnetään aiemmin tehtyä laajamittais-ta tutkimus- ja kehitystyötä lähiöistä, asumisesta ja korjausrakenta-misen palveluista. Erilliset tulokset yhdistetään ja tulkitaan uudel-leen yhteissuunnittelun menetelmin palveluliiketoimintaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Käyttäjien kokemuksien pitkän aikavälin tarkaste-lu sadan vuoden jatkumossa (1972–2072) tuottaa arvokasta tietoa ja se auttaa kehittämään tulevaisuuden lähiöitä sosiaalisen hyvinvoin-nin ja energiatehokkuuden näkökulmista.

Analysoitua tietoa hyödynnetään lähiöiden tulevaisuuden vision ra-kentamisessa. Yhteisen vision toteutuminen edellyttää eri yhteistyö-tahojen sitoutumista muutoshankkeeseen ja jo olemassa olevan tie-don jakamista ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Keskeisenä ajatuksena on, että mitä laajemmin eri näkökulmista tarkasteltua tie-toa jaetaan toimijoiden välillä, sitä varmemmin yhteinen tulevaisuu-den visio voidaan saavuttaa.

Yhteistoimintamallin rakentaminen

Tutkimusprojektissa kehitettävä yhteistoimintamalli käsittää niin asukkaiden, yritysten kuin julkisen sektorin näkökulmien ja toimijoi-den saattamisen yhteen ja yhdessä tekemisen.

Vuorovaikutuksen rooli on tunnustettu lähiöiden kehitystyössä jo kauan, mutta taloudellisista syistä sen konkreettinen toteutus on va-litettavasti jäänyt vaillinaiseksi. Tutkimusprojektin avulla luodaan toi-mintamalli yhteisölliseen ja arvopohjaiseen lähiöiden kehittämiseen inhimillisen toiminnan kautta.

Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin kehittämiseen

Tavoitteet

yhteistoimintamalli olemassa olevien lähiöiden kehittämiselle.

Aalto-yliopiston Lähiö 2072 -tutkimusprojektin keskeisin tavoite on kehittää 1970-luvulla rakennetuista lähiöistä asumisen brändejä. Projektissa luodaan yhteistoimintamalli lähiöiden nykyisen asuinrakennuskannan kehittämiseen. Näin korjaushankkeet voivat vastata asukkaiden tarpeisiin ja samalla kiristyviin energiamääräyksiin.

Lähiöiden kehittämisen

yhteistoimintamalli tukee

monipuolisesti tulevaisuuden

kiinteistöjen ylläpidon,

korjausrakentamisen ja

aluekehittämisen palvelu-

liiketoimintaa.

Lähiympäristö

27

Lähiö 2072 -tutkimusprojektin rinnalla on kaksi yritysprojektia. Tutki-musprojektissa ovat kiinteästi mukana ARA, Helsingin Diakonissalai-tos, Helsingin Energia, Suomen Kuntaliitto, Vahanen-yhtiöt, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -projekti sekä Wiktio Oy.

Laaja yhteistyökumppaneiden joukko tukee tutkimusprojektin mo-nipuolista tiedonkeruuta ja kokemusten vaihtoa. Yritykset kehittä-vät omaa tuote- ja palvelutarjontaansa siten, että ne vastaavat pa-remmin lähiöasumisen haasteisiin, kuten asukkaiden hyvinvointiin ja energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Helsingin Energian Fiksu Kau-kolämpö -kehitysprojektissa kehitetään kylmän ilmaston kaupungin energiaratkaisua, jossa otetaan huomioon koko lämmitysenergia-ketju loppukäytöstä primäärienergian hallintaan.

Tutkimusprojektissa edistetään dynaamista vuorovaikutusta asuk-kaiden, yritysten ja julkisen sektorin kanssa erityisesti työpajatyös-kentelyn avulla. Vuonna 2012 toteutettujen työpajojen teemoina ovat olleet yhteisöllisyys, energiatehokkuus, lähiöiden palvelutarjon-ta ja eri tahojen roolit ja vastuut kehittämistyössä. Työpajoissa tee-moihin on paneuduttu muun muassa kunkin yhteistyöyrityksen nä-kökulmasta.

Pilottikohteena Mellunkylä

Lähiö 2072 -projektin pilottikohteena on Helsingin Mellunkylä, jos-sa on yli vuosikymmen tehty merkittävää työtä lähidemokratian ke-hittämiseksi. Asukasrajapinta on aktiivista ja asukkaiden osallistumi-nen säännöllistä, mikä tekee alueen esimerkilliseksi muille. Kehittä-

Työpajatyöskentely edistää aitoa vuorovaikutusta eri

toimijoiden välillä.

Tero

Hei

kkin

en

mistyössä on mukana laaja-alainen joukko asukkaista kuntapäättä-jiin ja seurakunnasta kolmannen sektorin toimijoihin.

Mellunkylän pilotilla laajennetaan alueen hedelmällistä yhteistyö-tä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Aalto-yliopisto kehittää mallia muotoilun menetelmin yhteistoiminta-ajatusta hyödyntävissä työ-

Lähiympäristö

28

Vahasen palvelutarjonta koostuu muun muassa uudis- ja korjaus-rakennesuunnittelusta, kiinteistöjohtamisesta, arkkitehtipalveluis-ta, kiinteistöjen kunnossapitopalveluista, ympäristöselvityksistä sekä talotekniikkaan liittyvistä toimenpiteistä.

Aluekoordinaattori-palvelussa Vahasen tavoitteena on toimia iso-jen asuinalueiden kehittämisen moottorina niin korjaus- kuin täy-

-laan muun muassa alueen energiantuotantoa sekä asumista tuke-vaa infrastruktuuria.

Lähiöharmonia-projektissa Vahanen kartoittaa tämän hetkisen alueellisen palvelutarjonnan sekä siihen kohdistuvat toiveet jat- kossa. Kehitystyössä hyödynnetään Lähiö 2072 -tutkimusprojektin tuloksia.

Alueen asukkaiden rooli on kartoituksessa ratkaiseva, jotta tulevaisuuden tarpeet saadaan esiin. Tämän lisäksi kiinteistöihin kohdistuvat tarkastelut kattavat muun muassa energiansäästön ja tilojen käytön.

Aluekoordinaattori vastaa eri toimijoiden yhdistämisestä, jotta asuinlähiöitä kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla ja sosiaalis-ta hyvinvointia edistäen. Aluekoordinointipalvelulle on monenlaisia toteutustapoja. Kysyntää sille luovat alueelliset huoltoyhtiöt ja isän-nöintitoimistot.

Aluekoordinaattori – kokonaisvaltaisen lähiörakentamisen moottori Vahanen-yhtiöt kehittää olemassa olevia sekä uusia palveluja entistä laaja-alaisempaan lähiörakentamiseen. Lähiöharmonia-projektissa Vahanen tuotteistaa uudet aluekoordinaattori-palvelunsa ja varmistaa niiden monistettavuuden eri alueille.

Lähiympäristö

Tavoitteet

palvelukonseptin kehittäminen.

Lähiörakentaminen

on usein yksittäisiin

taloyhtiöihin kohdistuvaa

korjaus- ja uudisrakentamista.

29

Alueen asukkaiden tarpeet lähtökohtana

Aluekoordinaattorina toimiminen edellyttää laajaa ja kokonaisval-taista tietämystä alueesta: mitä palveluja siellä tarvitaan ja miten aluetta halutaan kehittää. Vahasen uudet lähiöpalvelut luodaan yri-tyksen asiantuntemuksen sekä asukkaiden tarvekartoituksen poh-jalta. Näin saadaan realistinen kuva siitä, millaisia uusia rakentami-seen liittyviä palveluja tulisi kehittää kestävän ja ympäristöystävälli-sen rakentamisen periaatteiden mukaisesti.

Alueellisen tason haltuunotto edellyttää yhteistyötapojen muutta-mista. Keskustelua on käytävä asukkaiden, palvelujen tuottajien ja muiden alueella toimivien tahojen, kuten viranomaisten, kanssa.

Lähiö 2072 -työpajat ovat tuoneet esille eri toimijoiden näke-myksiä, tarpeita ja tulevaisuuden toiveita. Alueellisten työpajo-jen kautta on testattu uusia ryhmätyökaluja ja saatu selville kes-keisiä eroja toimijoiden välillä esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa.

Vahanen-yhtiöt toteuttaa asukaslähtöisen

palvelukonseptin alueiden kestävälle kehittämiselle.

Lähiöharmonia-ratkaisut

Kehitysprojektin päättyessä Vahasella on muun mussa aluekorjaus– ja täydennysrakentamisen palvelukonseptit, joissa on määritelty nii-hin kuuluvat moduulit, tehtävät ja vastuualueet.

Asukasviihtyvyyden edistämisen lisäksi alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tuo kiinteistöjen ja huoneistojen omistajille lisäarvoa.

-li, jossa olemassa olevaa energiankulutusta tarkastelemalla voidaan kartoittaa vaihtoehtoiset energiantuotantotavat ja niiden optimaali-nen yhdistelmä alueelle.

Lähiympäristö

30

Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaan ikäihmisten palve-luvalikoimaa on monipuolistettava sekä terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista tuettava. Iäkkäiden asumis- ja hoitoympäristön laa-dun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvalli-suuteen ja viihtyisyyteen. Tarjolla olevat palvelukonseptit ovat kui-tenkin polkeneet paikallaan, eikä uudenlaisia, rohkeita ja ennakko-luulottomia avauksia ole esiintynyt.

Älytalo tukee ikääntyneitä arjessa

Tilojen ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli käyttäjälähtöi-syys. Ikäihmiset antoivat oman panoksensa hankkeeseen käyttä-jäkyselyiden ja -haastattelujen muodossa. Hyvinvointikeskusym-päristö on suunniteltu palvelu- ja hoitoalan ammattilaisten, muo-toilun opiskelijoiden, tulevaisuuden tutkijoiden ja yritysten kans-sa. Mukana ovat olleet muun muassa Lahden muotoiluinsti-tuutti, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Tulevaisuuden tutkimuskes-kus, Finnish Wellbeing Center Oy, Näkövammaisten keskusliitto ja NCC.

Toteutuksessa ovat olleet mukana esimerkiksi erilaiset älyratkaisut ja niiden konseptointi, uudenlainen opastus- ja tilasuunnittelu sekä tukipalveluiden konseptointi. Uusina palveluina palvelutaloympäris-tössä on tarjolla muun muassa erilaisia vaihtoehtoisia terapioita. Äly-talossa tilat toimivat teknologian kokeilualustana.

Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus ikääntyneille

Hyödyt

uudelleen.

viihtyisyys. Myös aistiympäristöön kiinnitettiin huomiota miettimällä ratkaisuja, millä tuetaan heikentyviä aisteja.

Tulokset

ympäristö, joka tukee ikääntyvien mahdollisuutta asua kotonaan ja toimia aktiivisesti elinpiirissään.

muistisairaiden kotona asumista.

Lahden vanhusten asuntosäätiö on toteuttanut pääosin ikäihmisille suunnatun toimintakeskuksen. Sen pohjana toimii vuonna 1993 valmistunut palvelukeskus Wanha Herra sekä Asuntosäätiön toteuttaman älytalon yhteiset tilat.

Tulevaisuuden palvelutalojen

pitää taata palvelut asukkaan

toimintakyvyn mukaisesti sekä

mahdollistaa ikääntyneen

asuminen samassa ympäris-

tössä elämän loppuun asti.

Elämänkaari

31

-mioon tilojen toimiminen ehyenä kokonaisuutena sekä niiden es-teettisyys, esteettömyys, energiatehokkuus ja elinkaariedullisuus.

Tällä hetkellä hyvinvointikeskus Wanha Herra on elävä toimintakes-kus, joka toimii kokoontumis-, kokous- ja ruokailutilana, juhlapaikka-na sekä päivätoiminnan pisteenä. Keskuksessa toimii muun muassa ravintola, fysioterapia- ja kuntoutusyksikkö, parturi-kampaamo, jal-ka- ja kauneushoitola, kotipalveluita ja päivätoimintaa tarjoava yri-tys sekä luontaisterapian tarjoajia. Kysyntää asuntopalveluja kohtaan esiintyy runsaasti ja myös hyvinvointikeskuksen muut palvelut kiin-nostavat; valtaosa näiden palvelujen käyttäjistä tulee talon ulkopuo-lelta.

Kohti uusia avauksia

Tulevaisuudessa hyvinvointikeskus voi toimia erilaisten palvelujen li-säksi oppimisympäristönä, hoiva-alan yrittäjien yrityspuistona, lää-

-räiset suunnitelmat olivat rohkeita avauksia, joista vain senioriyri-tyshautomo jäi toteuttamatta. Hautomon taustalla oli ajatus tarjota vertaistukea muun muassa yritystoiminnan käynnistämiseen ja asia-kashankintaan juuri eläkkeelle jääneille tai jääville hoiva-alan työte-kijöille. Tälle toteutukselle aika ei vielä kuitenkaan ollut kypsä. Ideaa ei silti ole unohdettu.

Hyvinvointikeskuksen ravintola tarjoaa vuorovaikutustilan

talon asukkaiden ja ulkopuolisten kävijöiden välille

Lahd

en v

anhu

sten

asu

ntos

äätiö

Elämänkaari

Kehitysprojektissa kertynyt tieto koottiin Lahden ammattikorkea-koulun Muotoiluinstituutin tuottamaan ”Hyvinvointipalvelut 2.0” -julkaisuun, joka julkaistiin vuonna 2010.

Hyvinvointikeskuskonseptin sisällön analysointia ja uudelleentarkas-telua on myös jatkossa tehtävä jatkuvasti, jotta tuleviin käyttäjätar-

-keskuksessa älykkäitä järjestelmiä ei voi olla montaa eivätkä ne voi olla päällekkäisiä: asukkaita ei voi kuormittaa liikaa teknologiasovel-luksilla.

32

Tutkimuksessa perehdyttiin nykyisiin asumiskonsepteihin sekä Suo-messa että kansainvälisesti. Tutkimuksen avulla luokiteltiin nykyiset asu-miskonseptit ja hahmotettiin erilaisten konseptien asiakasryhmät. Lisäk-si projektissa kehitettiin senioriasumisen liiketoiminnan prosessia.

Tutkimusprojektissa toteutettiin sekä kyselytutkimus että haastatte-luja, joilla kartoitettiin asumiseen kohdistuvia tarpeita ja odotuksia.

-työtä muun muassa työpajoissa, joissa heidän liiketoimintaansa ke-hitettiin.

Luonnonläheisyys ja ulkoilu tärkeää suomalaiselle

Tutkimusprojektissa valmistuneessa väitöskirjassa mallinnettiin suo-malaisten seniorien push-pull-mallia asunnon valintaan liittyen.

miettimään asunnon vaihtoa ja toisaalta tekijöitä, jotka vetävät uu-dessa asunnossa puoleensa. Valintatekijöiden, markkinatilanteen ja henkilökohtaisten vaikutteiden yhteisvaikutuksesta syntyy päätös minne muuttaa vai muuttaako ollenkaan.

Kyselyjen ja haastattelujen pohjalta analysoitiin myös asumisen preferenssejä liittyen fyysiseen tilaan ja palveluympäristöön. Suo-

Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja

Hyödyt

tutkimus tarjosi tietoa seniorien asumisen valinnoista ja käytettävyydestä.

kun ne suunnittelevat omaa senioriasuntotuotantoaan.

tutkiminen auttoi ymmärtämään eri mahdollisuuksia rakentaa ja rahoittaa senioriasuntoja.

Tulokset

kehittäminen yhdessä yritysten kanssa.

kehitettiin yhdessä johtoryhmäyritysten kanssa. Yritykset olivat tutkimusprojektissa hyvin aktiivisesti mukana kehittämässä omaa liiketoimintaansa.

käytettävyyden arviointiin.

Senioriasumisen tulevaisuuden liiketoimintamallit -tutkimusprojektissa selvitettiin ikääntyvän ihmisen suhdetta asuinympäristöönsä: millaisia asumisen tarpeita ikääntyvällä on ja mitä odotuksia asumiseen ja sen palveluihin kohdistuu.

Suomalaisten ikääntyvien

ihmisten asumiseen liittyvät

mieltymykset eivät poikkea

kansainvälisistä vertailuista.

Meille leimallista on kuitenkin

luonnonläheisyyden ja ulkona

liikkumisen suuri merkitys.

Elämänkaari

33

malaisten ikääntyvien asumisen preferenssit eivät merkittävästi poikkea kansainvälisistä tutkimuksista, kulttuurieroja korostaa lähin-nä luonnon läheisyyden ja ulkoliikunnan suuri merkitys suomalai-sille.

Senioriasuminen luokiteltiin yhdeksään erilaiseen tyyppiin palvelu-ympäristön mukaan. Nämä mallit jakavat asumisen kolmeen perus-luokkaan palveluverkoston pohjalta ja jokainen verkostotyyppi ja-kautuu erikseen laajuuden ja palvelusuhteen mukaan. Nämä eri tyy-pit luokiteltiin myös maksuperusteiden mukaan.

Lisäksi projektissa tutkittiin senioriasuntoja sijoittajan näkökulmas-ta. Kotimaisia raportteja julkaistiin muun muassa senioreiden asumi-sen preferenssien segmentoinnista, vertailtiin nykyisiä senioriasumi-sen malleja ja selvitettiin niiden rahoitus- ja ansaintalogiikkaa. Lisäk-si tutkittiin senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja sijoituskohteena tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna.

-talojen käytettävyyden arviointiin. Aiheesta julkaistiin kotimainen ra-portti.

Tutkimusprojektin toteuttivat Tampereen teknillinen yliopisto ja Aal-to-yliopisto.

Seniorien odotukset ja tarpeet asumiselle selvitettiin

tutkimusprojektissa.

Teke

s

Elämänkaari

34

Kehitysprojektin myötä syntyi hoiva-asumisen monitoimikeskus Vil-la Jussoila Rauman Seminaarinmäelle 1950-luvun alussa rakennet-tuun koulurakennukseen. Se tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ikäihmis-ten omaehtoisen elämän tueksi. Esteetön ympäristö palvelee senio-reja ja vammautuneita. Helppo liikkuminen talossa on taattu esimer-kiksi neljän hissin voimin.

-toa, joista 24 on palveluasuntoa ja 31 asuntoa muodostavat tehos-tetun palveluasumisen yksikön. Villa Jussoila tukee myös pariskun-tien yhdessä asumista. Tehokkaan palveluasumisen yksikköön voi-vat muuttaa myös pariskunnat, vaikka heistä vain toinen kaipaisi tä-tä palvelua. Vuonna 2013 palveluasunnot otetaan tehostetun palve-luasumisen käyttöön, mikä takaa samanlaiset palvelumahdollisuu-det kaikille talon asukkaille.

Ihmisen elinkaari on otettu huomioon tuomalla taloon kaikki kes-keiset arjen palvelut. Villa Jussoila tarjoaa myös kotona asujille päi-väkeskustoimintaa, mikä integroi ulkopuolisia käyttäjiä mukaan ta-lon elämään. Lisäksi Villa Jussoillassa toimii päiväkoti, joka elävöit-tää yhteisöä.

Monitoimikeskus on suunniteltu niin, että se palvelee kaikenlaisia käyttäjäryhmiä iästä ja asumistarpeista riippumatta. Tilojen pitää tai-pua monenlaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin, sillä tulevaisuuden pääkäyttäjinä voivat olla myös muut kuin seniorit. Tilaratkaisujen ja estetiikan pitää miellyttää mahdollisimman monia, ja teknologian tulee olla kätketty asunnoissa niin, ettei siihen kiinnitä huomiota.

Villa Jussoilan palvelurakenne kattaa asumispalvelut, hoito- ja hoi-vapalvelut, fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut, ravintolapalvelut, ko-kous-, koulutus- ja juhlatilat, kulttuuri- ja viriketoimintapalvelut sekä kauneuspalvelut.

Tehostettua palveluasumista edistämässä

Hyödyt

iästä ja asumistarpeista riippumatta.

Tulokset

moderneiksi palvelutoiminnan keskuksiksi.

Villa Jussoila Raumalla.

lähiympäristöineen.

ohjausjärjestelmä, joka yhdistää hoivapalvelun toiminnanohjauksen ja turvajärjestelmät.

Wiktio Oy on kehittänyt konseptin, jonka avulla vanhoja arvorakennuksia voidaan muuttaa seniorien moderneiksi ja eläviksi asuinympäristöiksi sekä sisältörikkaiksi palvelutoiminnan keskuksiksi. Turvallinen yhteisöllinen elinympäristö -projektissa suunniteltiin ja toteutettiin pilottiratkaisu, joka on tuotteistettavissa ja monistettavissa erilaisiin ympäristöihin.

Väestön ikääntymisen

aiheuttama kysyntä edellyttää

senioreille suunniteltujen

uusien asumisratkaisujen

ja niihin liittyvien palvelu-

konseptien monipuolista

kehittämistä.

Elämänkaari

35

Villa Jussoila on lähellä myös muita palveluja, sillä Rauman keskus--

distyvät kauppakeskusmaiset piirteet ja perinteisen asuintalon ratkaisut.

Tilojen vuokraus ja muiden palvelujen käyttö on avoinna kaikille. Kynnys palvelujen käyttämiseen on oltava mahdollisimman alhai-nen, sillä taloudellisesti kannattavat palvelut edellyttävät, että kysyn-tää palveluille tulee myös talon ulkopuolelta. Tässä Villa Jussoilassa

talon asukkaita ja suurin osa kysynnästä tulee ulkoa.

Villa Jussoila on myös ensimmäinen kohde Suomessa, jonka toteu-tuksessa on otettu huomioon ikääntyvän väestön sekä erityisryh-mien matkailu. Jussoilassa toimii Hotelli Rauma. Talon senioriasuk-kaat ovat ottaneet hotellin tervetulleena vastaan ja hotellin käyttö-aste on ollut kiitettävää.

iwo-ratkaisu auttaa järjestelmien integroinnissa

Wiktion kehitysprojekti kannusti myös uudenlaisen toiminnanoh-

itsenäisiä hoiva-alan ja kiinteistöhuollon järjestelmiä, joiden yhteis-hallittavuus on esimerkiksi hoitohenkilöstölle haasteellista.

iwo-toiminnanohjausjärjestelmä yhdistää hoivapalvelun toiminnan-ohjauksen ja turvajärjestelmät. Järjestelmä kokoaa hajallaan olevan informaation ja palvelut helposti yhden selkeän järjestelmän ja graa-

-velutaloympäristöissä hoitohenkilöstön tukena.

Villa Jussoila tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisten

omaehtoisen elämän tueksi.

Villa

Juss

oila

Elämänkaari

työvuorosuunnittelussa, laskutuksessa ja raportoinnissa. Toiminnan-ohjausjärjestelmän pilotointi oikeassa ympäristössä antoi eväitä sen jatkokehittämiseen. Tällä hetkellä Villa Jussoilassa järjestelmään kuu-luu kamerajärjestelmä, kulunvalvonta, paloilmoitin ja hoitajakutsu-järjestelmä.

Wiktion tavoitteena on levittää edelleen projektissa luotuja hyviä

Wanha meijeri lähiympäristöineen.

36

sisustus, teknologia, piha ja viherympäristö tukevat ikäihmisen hen-kistä ja fyysistä hyvinvointia. Huomiota kohdistettiin myös asuintilo-jen materiaalien helppohoitoisuuteen ja tilojen soveltuvuuteen eri-laisiin palvelutoimintoihin.

Suunnittelussa korostui poikkitieteellisyyden merkitys, sillä projektis-sa työskenteli laaja-alainen asiantuntijoiden joukko. Oman näkökul-mansa toimivaan senioriasumiseen antoivat muun muassa Martta-liitto, Vanhustyön keskusliitto, Aalto-yliopisto, Toimiva koti, Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö sekä KOMBI Arkkitehdit. Suun-nitteluyhteistyössä oli myös mukana ryhmä yrityksiä, joista osa tuot-ti tuote- ja palveluratkaisuja projektin pilottikohteen toteutukseen.

Senioriasumisen ongelmat

Ekotehokas seniorikoti -projekti aloitettiin kartoittamalla rakenteil-la olevia tai juuri valmistuneita asuntoja, joita markkinoitiin seniori-asuntoina. Asuntojen tilaratkaisuihin perehtymisen jälkeen haasta-teltiin senioreita ja koottiin heidän kokemuksiaan, toiveitaan ja tar-peitaan asumista kohtaan.

Lisänäkökulmaa projektiin toivat palvelun tuottajat, jotka analysoi-vat tilaratkaisuja heidän kannaltaan. Kartoitus toteutettiin haastat-telemalla kotityöpalvelu- ja hoivapalveluyrittäjiä, kotityöpalveluyrit-täjiä kouluttavia opettajia sekä kotityöpalvelun ja siivouksen asian-tuntijoita.

Yksilöä arvostavia ratkaisuja senioriasumiseen

Hyödyt

toimivia senioriasumisen ratkaisuja.

Tulokset

senioriasuntojen suunnitteluohje.

valmistui vuonna 2011 Sammattiin.

Yhteiskunnan haasteena on parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ekotehokas seniorikoti -projektissa suunniteltiin asukaslähtöisesti toimivia ja ekotehokkaita senioriasumisen ratkaisuja, joissa vanhusta arvostetaan yksilönä.

Ihmisellä on oltava oikeus

vanheta omassa kodissaan.

Nykyiset senioriasunnot eivät

tue riittävästi tätä tavoitetta.

Elämänkaari

37

Haastatteluissa toistuivat samat seikat eli heikosti toimivat tilat: riit-tämättömät eteistilat, säilytystilojen puute, niukat vaatehuoltomah-dollisuudet, peseytymistilojen toimimattomuus, ruokailutilan puute sekä kulkuväylien ahtaus.

SyysViiru suunnannäyttäjänä

-ta ja laatua parannettiin suunnittelemalla henkistä ja fyysistä hyvinvoin-tia tukeva lähiympäristö. Kaikki asukkaiden tarvitsemat palvelut on tuo-tu saman rakennuksen piiriin, jolloin asukkaiden voimavarat jäävät elä-mästä nauttimiseen eivätkä kulu palveluiden etsimiseen.

Suunnittelussa otettiin huomioon, että ihminen ja ympäristö vaikut-tavat toisiinsa kaikkialla. Ikäihmisen ei odoteta olevan hoidossakaan toiminnan kohde, vaan aina ympäristönsä kanssa vuorovaikutukses-sa oleva toimija. Tämä merkitsee sitä, että hoitohenkilökunnan on osattava tunnistaa ympäristöön sisältyvät mahdollisuudet.

Senioritalomalliston suunnittelussa painotettiin niitä ratkaisuja, jotka esikartoituksissa osoittautuivat kaikkein ongelmallisimmiksi. Eteis-ten suunnitteluun paneuduttiin huolellisesti. Eteiseen toteutettiin tilaa liikkua rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Säilytystilaa suunnitel-tiin lisää eteiseen, makuuhuoneeseen ja keittiöön. Vaatehuoltotilat suunniteltiin asuntopohjiin ja ruokapöydälle etsittiin paikka, jonka äärelle mahtuvat myös vieraat. Jokaiseen asuntoon piirrettiin myös tilava pesuhuone ja oma sauna.

Seniorikortteli, jossa jokaisesta asunnosta pääsee esteettä

yhteiselle ulkoilualueelle. Asuntojen luiskat on kätketty

istutuslaatikoiden taakse. Istutuslaatikot mahdollistavat pienimuotoisen viljelyn ilman

kumartelua

Mat

ti Ku

ittin

en

Elämänkaari

-tettava entistä enemmän. Ikäihmisille tavallinen ulkoilu on merkittä-vä hyvinvointiin ja elämän laatuun vaikuttava tekijä, jonka avulla voi-daan ylläpitää ja edistää niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista toi-mintakykyä.

Senioritalojen suunnittelu edellyttää nykyistä parempaa yhteistyö-tä suunnittelun eri tahojen kesken asukasnäkökulmaa unohtamatta. Tilojen tulisi olla rakenteiltaan aiempaa helpommin muunneltavissa asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan, esimerkiksi asunnon sisä-seiniä tulisi voida siirtää ja huonejakoa muuttaa.

38

Ikääntyvien ohella tilojen esteettömyys palvelee kaikkia asukas- ja käyttäjäryhmiä, vaikka keskiössä usein ovat liikuntarajoitteiset ja eri-laiset aistivammaiset henkilöt.

Avaava kerää, jakaa, tuottaa ja markkinoi tietoa ja tuoteratkaisuja ra-kentamisen toimijoille. Yrityksen tuotetietokantaan on koottu ole-massa olevaa tarjontaa niin kotimaasta kuin muualta Euroopasta ra-kentajien ja rakennuttajien tueksi. Esteettömyystiedon tietokanta on osittain verkkosivuilla nähtävänä ja osittain se toimii konsultoin-tityön apuvälineenä kohdekohtaisessa työssä. Avaavalla on lisäksi oma muotoilullisesti kiinnostavista tuotteista koottu tuotevalikoima, joiden myyjänä Avaava toimii.

Opastetuoteperhe ja esteettömyyspalvelut kivijalkana

Avaavan kehitysprojektin kaksi keskeisintä tukijalkaa olivat KOHOSIGN™-opasteiden tuotekehitys sekä esteettömään rakentamiseen liittyvien koulutus-, kartoitus- ja konsultointipalvelujen luominen.

KOHOSIGN™-opastusjärjestelmän lähtökohtana ovat olleet erilaiset käyttäjätarpeet. Tuotteet tarjoavat sisätiloihin soveltuvan, selkeän ja katkeamattoman opastuksen. Suuntaopasteiden ja -kylttien selkeät symbolit auttavat käyttäjää suunnistautumaan tilassa iästä, koosta, kansallisuudesta, toiminta- tai aistirajoitteesta riippumatta.

Tilakylteissä voidaan tarrakirjainten sijaan käyttää kohokirjaimia ja näkyvää informaatiota täydentämään pistekirjoitusta. Ääniopastus palvelee puolestaan heikkonäköisiä ja sokeita henkilöitä, mutta on hyvä opastamisen tuki kenelle tahansa. Sanakartta on verkkosivuilta luettava tai kuunneltava reittiohje kohteeseen sekä selkeä kuvaus itse rakennuksesta ja siellä esiintyvien toimintojen sijoittumisesta.

KOHOSIGN™-opastesarjan yhteistyökumppaneina ovat toimi-neet muotoilutoimisto Hahmo Design Oy ja Opastemestarit Oy.

Hotellin esteetön kylpyhuonekonsepti

Avaava tarjoaa esteettömyyskonsultointia, -kartoituksia, -koulutuk-sia ja -suunnittelua. Esteettömyyskonsultointi auttaa asiakkaita otta-maan huomioon eri maiden lainsäädännön. Esteettömyyskartoituk-

Esteetöntä rakentamista estetiikkaa unohtamatta

Hyödyt

asiantuntijajoukon osaaminen ja näkemykset.

tuotannon, vammais- ja vanhusjärjestöjen sekä viranomaisten kanssa takaa toimivan ja monipuolisen tiedon rakentamisen käyttöön.

Tulokset

rakentamisen kehittämiseen.

esteettömyyttä edistävistä, esteettisistä ratkaisuista.

Karanttia Oy Perusturvan liiketoimintayksikkö Avaava tarjoaa uudenlaista esteettömyyden kokonaiskonseptia rakentamisen ammattilaisille ja rakennuttajille.

Esteettömän rakentamisen

keskeinen muutosajuri on

väestön ikääntyminen, missä

Suomi on globaaleja kärkimaita.

Elämänkaari

39

sissa arvioidaan puolestaan rakennetun ympäristön esteettömyyt-tä niin korjaus- kuin uudisrakennuskohteissa. Tiloissa kartoitetaan kaikkien mahdollisten käyttäjäryhmien tarpeet ottamalla huomioon muun muassa näköympäristö, kuunteluympäristö (kaikuisuus, taus-tamelu), tilassa liikkuminen ja toimiminen sekä opastus.

Esteettömyyskoulutus tarjoaa muun muassa sisustusarkkitehtiopis-kelijoille, muotoilijoille ja rakennuttajille näkemyksiä ja työkaluja omaan työhön esteettömyyden tukemiseksi. Esteettömyyssuunnit-telun avulla alihankkijoiden kanssa toteutetaan esteettömiä tilako-konaisuuksia.

Esimerkki tällaisesta tilasuunnittelusta on Scandic Station Tampere -

tiin Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co:n ja Arkkitehti--

maisneuvoston kanssa.

Esteettömyyden tuoma lisäarvo niin asiakasyritykselle kuin loppu-käyttäjille on helppo yleistää vaikka sovelluskohteet eroaisivat toi-sistaan. Esteetön tilatoteutus on inhimillinen, laadullinen ja yhteis-kunnallinen viesti, jolla on vaikutusta myös organisaation imagoon.

Lähtökohtaisesti esteettiseksi ja esteettömästi suunniteltu tila tukee myös kestävää kehitystä – tilan elinkaari on pitkä niin julkisessa kuin

Kohokartta tukee erityisesti näkövammaisten liikkumista ja

toimimista tilassa. Avaa

va

Elämänkaari

yksityisessä tilakokonaisuudessa. Esteetön toteutus mahdollistaa so-peutumisen yllättäen muuttuviin elämäntilanteisiin ja tämä tukee yksilön kotona asumista.

Esteetön kylpyhuone- ja wc-tila on mitoitettu pyörätuolin

käyttäjille – estetiikkaa unohtamatta.

Avaa

va

40

asukkaiden että kiinteistöjen hallinta- ja vuokrauspalveluja harjoit-tavan Hoasin näkökulmista.

Hoas-laboratorio-projektissa paneuduttiin erityisesti energiansääs-tön ja monikulttuurisuuden teemoihin. Kehitystyössä otettiin huo-mioon entistä vahvemmin ja laaja-alaisemmin vuokrapalveluihin liit-tyvät toimijat: vuokralaiset, vuokranantaja sekä asumista että kiin-teistönhallintaa tukevat tahot ja yhteistyökumppanit.

Käyttäjälähtöisyys – uusi tapa tehdä ja innostaa

Hoas-laboratorio-projektissa käyttäjälähtöisyyden voima yllätti. Li-säämällä vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vuorovaikutusta eri toi-mijoiden välillä, asukkaat on saatu innostumaan ja osallistumaan asumisen kehittämiseen.

Hoasille projekti tarjosi sekä päivitettyä tietoa asukkaiden tarpeista ja toiveista että työkaluja luoda asukkaiden kanssa yhdessä uutta. Motivaatio ja innostus puolin ja toisin syntyi yllättävän luontevasti

-ta ja toteutettuja työkaluja ja tapoja luontaiseen kanssakäymiseen ovat olleet muun muassa naapuriapu, pyöräkorjaamo ja viljelylaari.

Hoas-laboratorion merkittävimpiä oppeja on, että yhteisö syntyy eri-tyisesti yhteisen toiminnan kautta. Myös viestinnän rooli on merkit-tävä: vuorovaikutusta niin asukkaiden kesken kuin asukkaiden ja Ho-asin välillä on syytä lisätä. Yksi tapa lisätä asukkaiden välistä vuoro-vaikutusta ovat ”puhuvat seinät”. Lattioiden ja seinien lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi mattoja ja opastetauluja asukkaiden arjen suju-vuuden lisäämiseksi.

Kannustimia energiansäästöön

hyvää näyttöä siitä, miten muiden esimerkki voi kannustaa säästä-mään energiaa. Kilpailu ja siihen liittyvä kuluttajien välisen vertailu-

Viisaan ja yhteisöllisen asumisen jäljillä

Hyödyt

liittyviin palveluihin.

ympäristökuormaa ja kasvattaa yhteisöllisen asumisen suosiota.

Tulokset

opiskelija-asumisen edistämiseen.

uusien työkalujen ja toimintamallien avulla edistetään asukasviihtyvyyttä ja kiinteistöjen parempaa ylläpitoa.

asumiseen ja siihen liittyviin palveluihin.

Hoas-laboratorio oli Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteinen design-projekti, jossa kehitettiin uusia malleja viisaaseen ja yhteisölliseen asumiseen. Painopisteinä olivat välittäminen sekä huolehtiminen asunnosta, ympäristöstä ja kanssaeläjistä.

Opiskelija-asumisessa yhtei-

söllisyyttä on edistetty jo usei-

ta vuosikymmeniä, mutta sen

aitoja ilmenemismuotoja on

ollut vähän.

Elämänkaari

41

tiedon jakaminen on vain yksi keino monien joukossa, jolla voidaan

muutkin tekevät.

Tulevaisuudessa Hoasin tavoitteena on entistä tarkempi asukas- ja huonekohtaisen energiankulutuksen mittaaminen, sillä tieto omas-ta käyttäytymisestä muuttaa toimintaa. Hoas kehittää viestintäjär-jestelmää, jolla voidaan lähettää asukkaille kuukausittain tiedot hei-dän sähkönkulutuksestaan ja kulutuksen määrästä suhteessa mui-hin asukkaisiin.

Ennakkoluulottomuutta ja ajatusten törmäyttämistä

Hoas-laboratorio-projekti todisti, että hyvät käytännöt syntyvät pi-lottien kautta. Kaikista kokeiluista on opittu uusia asioita ja saatu ideoita laajempia toimintatapoja varten. Myös hakeutuminen avoi-mesti ja rohkeasti erilaisiin yhteistyökumppanuuksiin tarjosi terve-tulleita kehityspolkuja. Asukastoiminnan ohella Hoas-laboratoriossa koettiin erityisen hyviä onnistumisia oppilaitosyhteistyöstä. Esimer-kiksi yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa tuotti lupaavia tuloksia palve-lumuotoilun ja arkkitehtuurin saralla.

Osaa Hoas-laboratorio-projektin tuloksista hyödynnetään operatii-visessa toiminnassa jo nyt. Esimerkiksi Jätkäsaaren uudiskohteessa suunnitellaan vuokratalon yhteisiä tiloja ensimmäistä kertaa yhdes-sä tulevien asukkaiden kanssa. Osa uusista toimintatavoista omaksu-taan vasta tulevaisuudessa.

Hoas haluaa olla käyttäjälähtöisen opiskelija-asumisen esimerkki. Tä-mä edellyttää myös organisaation sisäisten toimintatapojen uudel-

Asukkaiden vuorovaikutusta edistetään viestimällä myös

seinäpintoja hyödyntäen.

Hoa

s

Elämänkaari

leentarkastelua ja muuttamista, jotta uudet asiat osataan juurruttaa johdonmukaisesti käytäntöön.

Hoas-laboratorio on myös jatkossa kokeilevan kehittämistoiminnan alusta. Asukaskunnan ammatillinen ja koulutuksellinen osaaminen antavat laajat ja monipuoliset resurssit viisaan ja yhteisöllisen asumi-sen jatkokehittämiseen. Esimerkiksi ergonomian, taiteen ja suunnit-telun, tietojärjestelmätieteen, sosiaalityön, elintarvike-ekonomian, kotitaloustieteen, ympäristötekniikan, nuorisotyön, sosiaalipsykolo-gian ja ravintola-alan opiskelijat voivat olla Hoasille täysin uudella ta-valla arvokkaita sekä asukkaina että asiantuntijoina.

42

Messututka-projektin kolme keskeisintä osa-aluetta olivat itse asun-tomessutapahtuman kehittäminen, asuntomessuihin liittyvän verk-kosovelluksen tarjoaminen sekä Omista asumisen tulevaisuus -tut-kimusprojekti.

Kehittämistyössä on hyödynnetty kuluttajien, rakentamiseen ja si-sustamiseen liittyvien yritysten sekä kuntien osaamista, näkemyksiä ja ideoita. Tutkimustiedon ja sosiaalisen median kautta saatujen havaintojen avulla yritykset saavat tietoa kuluttajatrendeistä, mikä edistää uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä. Lisäksi yri-tykset voivat esitestata ja lanseerata uusia konseptejaan itse messu-tapahtumassa sekä verkkopalvelussa.

Kunnat voivat puolestaan jakaa kokemuksiaan muiden kuntien kanssa eri kaavoitusmallien toimivuudesta sekä hyödyntää edellis-ten messutapahtumien tietopääomaa ja kokemuksia. Nämä kaikki toimet palvelevat asuntomessu-konseptin uudistamista ja toimin-nan kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Messututka-projektin kumppaneina ovat olleet Metsäliitto, Isover, Ruukki, ABB, Hyvinkään kaupunki, Lappset, Finndomo, Otavamedia, Kesko, Fortum, Lemminkäinen, Suomen omakotiliitto, Viherympäris-töliitto sekä Uudenmaan liitto.

Asuntomessut 24/7

Suomen Asuntomessujen verkkosivuilla vierailee noin 700 000 kä-vijää vuodessa, joista kolmannes ajoittuu messutapahtumakuukau-delle. Jotta verkkosivujen käyttö vahvistuisi ympärivuotiseksi, koko-naisuutta on kehitetty tarjoamaan uusia yhteistyömuotoja asumi-

Yhteisöllinen kehittäminen linjaa tulevaisuuden asumista

Hyödyt

vuorovaikutusta asuntomessujen, kuluttajien, kuntien ja yritysten välille.

Tulokset

ympärivuotinen toimintamalli, jonka avulla kerätään, analysoidaan ja jaetaan tietoa rakentamisesta, remontoinnista, sisustamisesta ja piharakentamisesta suurelle yleisölle, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Suomen Asuntomessujen Messututka on käyttäjälähtöinen kehitysympäristö asumisen ja rakentamisen uusille innovaatioille. Kehitysprojektin avulla Asuntomessut toteutti ympärivuotisen liiketoimintamallin, jossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, sähköinen liiketoiminta ja messutapahtuma yhdistyvät toisiaan palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Uusien tuotteiden ja

palvelujen ideoinnissa

asukkaat, messurakentajat

ja -vieraat ovat keskipisteessä,

sillä asumisen innovaatiot

lähtevät käyttäjän tarpeista

ja toiveista.

Elämänkaari

43

sen ja rakentamisen toimijoille ja kunnille sekä asumisesta kiinnos-tuneille kuluttajille.

Asuntomessu-sivusto tukee yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja palveluiden ympärivuotista markkinointia, lanseerausta ja palaut-teenkeruuta. Verkossa voi tutustua aiempien asuntomessujen antiin Ideagallerian avulla, johon on kerätty kuvia ja tietoa messutaloista, huoneista ja siellä esiintyvistä tuotteista.

Hakutoiminnolla voi etsiä messutaloja muun muassa messupaikka-kunnan, talon nimen tai talotyypin mukaan. Samalla sovellus tarjoaa aina avoinna olevan kanavan kuluttajan palautteelle, jota tavarantoi-mittajat, valmistajat ja jälleenmyyjät voivat hyödyntää.

Myös messuperheiden ja muiden kuluttajien blogi-kirjoitukset tar-joavat hyödyllistä tietoa asuntorakentamiseen ja asumiseen liitty- vien palvelujen tarjoajille. Blogit on asuntomessusivustolla ryhmitel-ty koskemaan rakentamista & remontointia, pihoja & puutarhaa, ark-kitehtuuria ja rakennettua ympäristöä sekä sisustusta. Messublogit tarjoavat puolestaan kurkistuksen asuntomessuperheiden arkeen sekä rakennusprosessin aikana että messujen jälkeen.

Asuntomessut kannustavat yrityksiä ja kuntia kokeilemaan uusia -

tejärjestelmälaitteiston avulla tuetaan kuluttajaymmärryksen kar-toittamista ja aitojen asiakaskontaktien hyödyntämistä uudella ta-

Asuntomessujen tavoitteena on vastata entistä vahvemmin

tulevaisuuden asumisen haasteisiin ja tarpeisiin.

Suom

en A

sunt

omes

sut

Elämänkaari

valla. Vuoden 2012 asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa uut-ta palautejärjestelmämahdollisuutta käytti jo 30 näytteilleasettajaa 150:stä.

Omista asumisen tulevaisuus -tutkimusosuudessa kartoitettiin tule-vaisuuden asumiseen liittyviä tekijöitä rakennus- ja sisustustoimijoi-den hyödynnettäväksi. Näin luotiin polttoainetta toimialan yritysten tuote- ja palvelukehitykselle, joiden myötä syntyy uusia asumisen ja rakentamisen innovaatioita.

44

Raja keittiökalusteiden ja muiden kalusteiden välillä on hälvenemäs-sä. Kalusteilta edellytetään yksilöllisyyttä ja muunneltavuutta. Tämä tarjoaa puolestaan mahdollisuuden toteuttaa kalustekokonaisuus, johon kuuluu muun muassa säilytyskomponentteja keittiö-oleske-lutilakokonaisuuksiin.

-ta asiakkaiden tarpeisiin; jokainen Saari-keittiö on yksilöllinen. Kor-kea räätälöintitaso ja suhteellisen kallis hinta tekee Saari-keittiöiden myynnistä vaativaa.

valita haluamansa materiaalit, mitoitukset ja toiminnalliset ratkaisut. Tämä edellyttää, että myyjä ymmärtää mallistojen muokkausmah-dollisuudet ja osaa käyttää tähän ammattimaisia suunnittelutyöka-luja.

-teista sekä jatkuvaa myynnin tukea. Tämä yhdessä yhteen asiakkaa-seen kuluvan myyntiajan kanssa rajoittaa yrityksen kasvua, erityises-ti kansainvälisillä markkinoilla.

Tuoteperhe ja sähköinen työkalu ostoprosessiin

tuote- ja myymäläkonseptin, joka helpottaa tuotteiden myyntiä se-kä lisää tuotteiden jakeluverkostoa etenkin ulkomailla.

Olemassa olevien keittiökalusteiden rinnalle kehitetään uusia mo-dulaarisia konsepteja ja malleja, jotka vastaavat muuntuvan asumi-

Tuote- ja myymäläkonseptilla helppoutta keittiökauppaan

Tavoitteet

joka helpottaa tuotteiden myyntiä sekä lisää tuotteiden jakeluverkostoa etenkin ulkomailla.

kehittäminen, jolla avulla asiakas voi suunnitella myymälässä oman keittiökokonaisuutensa.

Pinjasto Oy valmistaa ja markkinoi Saari-keittiöitä sekä muita kodin kiintokalusteita. Yritys on kehittämässä toimintamallia, jossa kalusteenomaista design-keittiötä voidaan myydä myös jakelukanavassa, joka ei ole erikoistunut keittiöiden myyntiin.

Keittiön rooli kodissa on

muuttunut. Viime vuosina

keittiöön on liitetty toimintoja,

joilla se lähentyy kodin

muita huoneita.

Elämänkaari

45

sen käyttäjätarpeisiin. Avainasioina ovat kalusteiden muunneltavuus ja huonekalumaisuus. Uusi mallisto käsittää muun muassa kaksi saa-rekeratkaisua ja erilaisia säilytyskalusteita niin keittiöön kuin olohuo-neeseen.

Malliston muotoilussa käytetään apuna teollisen muotoilun toimis-toa Friends of Industry Ltd., josta malliston suunnittelee kansainväli-sesti tunnettu muotoilija Harri Koskinen.

Kuluttajien tarpeita projektissa on kartoitettu palvelumuotoilun

Kuluttajaymmärrystä on vahvistettu haastatteluilla ja olemassa ole-ville asiakkaille suunnatulla kyselyllä. Näissä tarkastelun kohteena

-lumuotoilu on ollut hanketta tukeva elementti, jolla myös yrityksen omaa kokemuspohjaa ja näkökulmia asiakkaiden tarpeista ja toiveis-ta on vahvistettu.

Keittiö koetaan suhteellisen monimutkaiseksi tuotteeksi; se on kal-lis ostos, jonka kokonaisuutta on vaikea hahmottaa esimerkiksi käy-tettävissä olevaan tilaan nähden. Jälleenmyyjien näkökulmasta keit-tiökalusteet edellyttävät isohkoa tilaa myymälässä ja työmäärältään keittiönmyynti vaatii paljon.

kioskia, jolla asiakas voi myymälässä suunnitella oman keittiökoko-

väri- ja kokomieltymyksiensä mukaan. Työkalu auttaa myös myyjää konkretisoimaan myytävää kokonaisuutta vähentämällä kalusteiden edellyttämää tilaa myymälässä. Jälleenmyyjät ovat esittäneet myös toiveen työkalun verkkoversiosta, mihin tarpeeseen yritys pyrkii tu-levaisuudessa vastaamaan.

Pinjaston täysin räätälöitävissä olevaan Saari-keittiöön

asiakas voi valita haluamansa materiaalit, mitoitukset ja

toiminnalliset ratkaisut

Pinj

asto

Elämänkaari

shop”-toteutus, jossa otetaan huomioon yksittäisen myymälän tar-peet ja toiveet. Shop-in-shop tarjoaa ylivertaisen käyttökokemuksen asiakkaille sisältämällä sekä keittiökalusteiden mallit ja mallikeittiön sekä ostamista helpottavat työkalut sekä ostajalle että myyjälle.

-lu lanseerattiin Habitare-messuilla syyskuussa 2012. Messuilla saatu palaute auttaa tuotekehitystyön viimeistelyssä sekä potentiaalisten jälleenmyyjien kartoituksessa niin kotimaan kuin ulkomaan markki-noilla.

46

Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta

Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen.

Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita

Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkostoitumis- mahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia.

Vaihde 029 50 55000Asiakasneuvonta Kirjaamo

00101 Helsinki

Tila-ohjelman tuloskatsaukset Elämykselliset tilat, Muuttuva Asuminen

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus