Muistisairaan ihmisen oikeus inhimilliseen hoitoon

Mikkelin seudun Dementiayhdistys ry:n 20-vuotisjuhlaseminaari

Konsertti- ja kongressikeskus Mikaeli30.9.2009

Ulla Eloniemi-Sulkava, FT, eshVanhempi tutkija

Vanhustyön keskusliitto rywww.mielenmuutos.fi

Mikkeli on edelläkävijä

Dementoituneen kokemusmaailma ja hoidon kehittäminen. Dementoituneiden vanhusten hoidon kehittämisprojekti Mikkelin kaupungin vanhainkodissa ja avohuollon kotipalvelussa 1987-88. (Eloniemi U, Heiskanen P)

Oikeus inhimilliseen hoitoon

Oikeus hyvään hoitoon

Somaattisen osaamisen tärkeys

75-vuotias pitkäaikaishoidossa asuva rouva jolla Alzheimerin tauti Lewynkappale-taudin piirtein

Vaikeita käytösoireita jotka viimeisen kahden viikon aikana pahentuneet

Hoitajat pyytävät tilannetta rauhoittavaa lääkitystä

Asukkaalla infektiosta johtuva delirium, tilanne korjaantuu antibioottikuurilla

Muistisairauden oireita (kognitiivisia oireita)

Muistin vaikeudet

Orientaation vaikeudet

Toiminnanohjauksen vaikeudet vaikeuksia toiminnan suunnittelussa,

aloitteellisuudessa, järjestelykyvyssä tai abstraktissa ajattelussa

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet

Liikesarjojen suorittamisen vaikeus

Esineiden ja kasvojen tunnistamisen vaikeus

Hahmottamisen vaikeus

Kanssakäymisen

ongelmia

muistisairaan ihmisen

näkökulmasta?

Muistisairaat ihmiset

kokevat olevansa

tavallisia jaa

voimavaroja omaavia

ihmisiä.

↕

Me näemme heidät

kyvyttöminä ja

suojelua tarvitsevina.

Kunnioitetaanko muistisairaanihmisen autonomiaa?

Muistisairaus ei tee autonomianperiaatetta tyhjäksi

itsenäisyys, itsemäärääminen, koskemattomuus

tarpeiden ja toiveiden kuuleminen ja vakavastiottaminen

muistisairaalta ihmiseltä kysyminen, mielipiteen kuuleminen ja huomiointi

yksilöllisen reviirin kunnioittaminen ja tilanantaminen

Kenen tarpeet ohjaavat palveluja jahoitoa?

Ihmisten kokemat palvelutarpeet ↔

järjestelmän palvelutarjonta

Muistisairaat ihmiset tarvitsevat psykologistatukea ja kanssaihmistä ↔ me tarjoamme

hoitopalveluja ja hoitokeinoja

Postikysely v. 2005-2006

Satunnaisotanta AT:tä sairastavien ja AKE-lääkettä käyttävien KELA rekisteristä

(N= 1989)

HELSINKI

TAMPERE

LAPPI

POHJOIS KARJALA

KESKI-SUOMI

Valtakunnallinen kysely Alzheimerin tautia sairastavien puolisoille

10Ulla Eloniemi-Sulkava

Palvelut joihin koettiin tarvetta vrt mitä saatiin ...

0

10

20

30

40

50

60

70

Fysioterapia Omaishoidon tuki Siivousapua Kotimiespalvelu

Toivottu/tarve

Sai palvelua

Tyytyväisyys palveluihin

Vain 39% perheistä oli tyytyväisiä saamiinsa palveluihin

Vain 29% koki että oli helppoa saada tietoa tarjolla olevista palveluista

Vain 31% koki voivansa vaikuttaa siihen, mitä palveluita he saivat

Kuinka mahdollista kun teemme yhdessä yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman??

Perhe

Terveyskeskuslääkäri

TERVEYDEN-HOITAJA

FYSIOTERAPIAVETERAANI-TOIMISTO

VETERAANI-KUNTOUTUS

avo/laitos

LL

APUVÄLINEETasunnon muutostyötapuvälineyksikkö/toimintaterapeuttiL

ERIKOISLÄÄKÄRI

L

Pkl:nMUISTIHOITAJA

L

L

VANHUSPALVELUJEN

SOSIAALITYONTEKIJÄ

KULJETUS-PALVELUT

L

INVAPARKKIOIKEUS Poliisi

L

LAH-hoitojaksot

L

PÄIVÄ-TOIMINTA

OMAISHOIDONTUESTA VASTAAVA

L

JALKAHOITO

L

KOTIHOITO/-KSH-siivous,pyykki- kauppa-asiat

- hälytyspalvelut- lääkityksen

seuranta

OMAHOITO-VÄLINEJAKELU

LL

HAMMASHOITO

L

MAISTRAATTIedunvalvonta

L

LJÄRJESTÖJEN JA

YKSITYISET PALVELUT:- kotipalvelu

- Senioripysäkki-omaishoitoyhdistykset

-fysioterapia-lääkärit

KELA:-lääkekorvaukset

- hoitotuki- asumistuki

-sopeutumisvalmennus

- kuntoutus

DEMENTIANEUVOJA

ATERIA -PALVELU

VEROTTAJA:-kotitalousvähennys- veronmaksukyvyn

vähennys

L

L

PANKKI- valtuutus- juristit

RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti

L

L

L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi

APTEEKKIfarmaseutti

Kuinka päästä käsiksi palveluihin?

Muistisairauden oireita (kognitiivisia oireita)

Muistin vaikeudet

Orientaation vaikeudet

Toiminnanohjauksen vaikeudet vaikeuksia toiminnan suunnittelussa,

aloitteellisuudessa, järjestelykyvyssä tai abstraktissa ajattelussa

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet

Liikesarjojen suorittamisen vaikeus

Esineiden ja kasvojen tunnistamisen vaikeus

Hahmottamisen vaikeus

Muistisairaalla ihmisellä

lukukyky säilyy pitkään

on säilynyt huumorintaju

on herkistynyt kyky aistia tunnelmia

on korostuneesti valmiuksia tuoda aidosti esille tunteita

voi ilmetä kontrolloimattomia toimintatapoja

on useimmiten kyky nauttia nykyhetkestä tutut puheenaiheet tuntuvat turvallisilta

muistelee mielellään vanhoja, hyviä aikoja

normaali, hänet hyväksyvä kanssakäyminen tuo mielihyvää

Muistisairaalla ihmisellä:

Muisti huononee

lähimuisti huono tai olematon

tunne- ja tunnelmamuistin säilyminen

Kanssakäymisessä:

Muistin luonteva tukeminen

Muistia ei kannata testata

Oikaisemisen välttäminen

Ihmisen tunteminen usein auttaa ymmärtämään puheiden ja käyttäytymisen todellisen viestin

Hyvät tunnelmat ja turvallisuus ovat tärkeitä

Muistisairaalla ihmisellä:

Orientaatio häiriintyy

itsensä hahmottaminen suhteessa aikaan, paikkaan ja henkilöihin

Kanssakäymisessä:

Selkeys ja jatkuvuus ovat tärkeitä

Ympäristön tuttuus ja turvallisuus auttavat selviytymisessä

Yksilöllisesti rakennettu päiväohjelma tuo turvallisuutta

Muistisairaalla ihmisellä:

On taipumusta vaelteluun ja fyysiseen touhuiluun

tavarat katoavat

kaapit ovat sekaisin

Kanssakäymisessä:

Turvallisen vaeltelun salliminen

Puuhailun mahdollistaminen

Ympäristön levollisuus ja harmonisuus lieventävät sisäistä kaaosta

Muistettava että fyysinen huonovointisuus lisää touhuilua

Muistisairaalla ihmisellä:

Usein heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistamiskyky

omaisen kasvojen tunnistamattomuus

TV:stä aiheutuvat virhetulkinnat

peilistä aiheutuvat virhetulkinnat

Kanssakäymisessä:

Elämänaikaisten kommunikointitapojen käyttö

Tutut puheenaiheet

Luonteva esittäytyminen

Television katselu yhdessä

Hienotunteisuus virhetulkintatilanteessa

Muistisairaalla ihmisellä:

Monia vaiheita vaativat toiminnot eivät suju, kokonaisuuksien ymmärtäminen ei onnistu

Kanssakäymisessä:

Kommunikoinnin viestit vetoavat tunnemuistiin eivätkä vaadi asioiden yhdistämistä

Selittävän puhetavan välttäminen

Hoitotilanteissa selviytymistä tukee vähäpuheisuus!

Muistisairaalla ihmisellä:

Heikentynyt hahmottaminen

eksymistaipumus

pelon tunteet

epäonnistumisen tunteet

Kanssakäymisessä:

Hienotunteinen ohjaus jossa kömmähdyksiä ei nosteta esiin

Runsas, aurinkoinen valaistus

Ympäristö on selkeä, esim. kattauksen yksinkertaisuus

Värikontrastit auttavat hahmottamista esim. ruokailutilanteessa

Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Pirjo Juhela,

Kati Juva,Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti.

Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa.

Suomen Lääkärilehti 10/2008 vsk 63

Mitä tiedämme (1)

Halvin muistipotilas on hyvin hoidettu potilas

Varhainen diagnosointi

Asianmukainen lääkehoito

Somaattisten sairauksien hyvä hoito

Fyysisten vaivojen hoito

Fysioterapia

Taito hoitaa käytösoireista kärsiviä muistisairaita ihmisiä

Ilman laaja-alaista hyvää hoitoa kuntoutus, kuntouttava työote ja toimintakyvyn tukeminen ovat fraaseja

Käytösoireista kärsivien muistisairaiden ihmisten monia hoitokeinoja käyttävästä, potilaskohtaisesti räätälöidystä hoidosta

lupaavimmat tulokset

Sanallisesti häiritsevät potilaat (Meares ja Draper 1999)

Vanhainkodin asukkaat moniammatillisen tiimin yhteistyönä (Opie ym. 2002)

Katsausartikkeli (Ayalon ym. 2006)

Agitoidut muistipotilaat (Cohen-Mansfield um. 2007)

’Hoitoresistentit’ potilaat (Davison ym. 2007)

Psykogeriatriset potilaat (Bird ym. 2007)

CADRES-tutkimus (Chenoweth ym. 2009)

Mitä tiedämme (2)

Muistisairaat ihmiset ovat ensisijaisestiihmisiä jotka ovat vain kognitioltaan erilaisia

Samat inhimilliset ja juridiset oikeudet

Samat inhimilliset tarpeet

Samanlaisia onnistumisen ja ihmisyyden toiveitakuin muilla aikuisilla

Eroja muihin aikuisiin ihmisiin: Muita aikuisia herkemmin ilmaisevat tunteitaan

Usein vaikeuksia ilmaista tarpeitaan ymmärrettävästi

Mitä tiedämme (3)

Muistisairas ihminen kaipaa, että häneen suhtaudutaan kuten aikuiseen ihmiseen

Muistisairaalla ihmisellä on korostunut turvallisuuden tarve

Huomioitava kanssakäymisessä

Luotettavuus, välittäminen

Selkeys, rauhallisuus

Huomioitava ympäristössä

Tuttuus

Jatkuvuus ja pysyvyys

Hallittavuus ja hahmotettavuus

Kodikkaat, normaalit ratkaisut

Mitä tiedämme (4)

Kotona asumista voidaan tukea laadukkaasti ja kustannuksia lisäämättä ja niitä jopa vähentäen kun siirrytään:

järjestelmäkeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen

yhteistyöhön asiakkaiden kanssa

palveluiden räätälöintiin ja koordinointiin

osaamisen panostamiseen

Mitä tiedämme (5)

Pitkäaikaishoidon asukkaista 80-85% ovat muistisairaita ihmisiä joilla myös monia muita sairauksia ja vaivoja

Syrjäytynyt ihmisryhmä yhteiskunnassamme

Jääneet kotona asumisen tukemisen jalkoihin

Sivistyneessä yhteiskunnassa meidän tulee olla kiinnostuneita heidän tulevaisuudestaan

Kohti inhimillistä ja hyvää hoitoa

Lähtökohta: muistisairas ihminen on yksi meistä

Somaattiseen osaamiseen panostaminen jotta voimme puhua toimintakyvyn tukemisesta

Muistisairaat ihmiset tarvitsevat laaja-alaisesti hyvinvointia tukevaa ympäristöä

Elämää

Elämänlaatua

Taitavaa ja asiantuntevaa hoitoa

Kiitos!