solidaarisuus 2 2014 nettiin

Kehitysyhteistyö perheiden tukenaUgandassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa s. 7–19

PERHENUMERO

Tukea Pohjois-Ugandan perheille s. 8–9

Perheviljelijät sinnittelevät Nicaraguassa s. 10–11 ja 16

Tasa-arvoa maatalouteen Somalimaassa s. 14–15

Gallup: Mitä perhe meille merkitsee? s. 12–13

Syksy 2014

Solidaarisuus

Tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä perheviljelyn tee-mavuotta. Miksi nyt on kriittisempää kuin koskaan vahvistaa pienimuotoista ruoantuotantoa ja saada se myös valtioiden ruoka-, ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan ytimeen?

Nyt on aika tositoimiin, sillä aliravitsemuksesta ja nälästä kärsivien alueiden väestöstä valtaosa on juuri perheviljelijöitä. He voisivat tuottaa riittävästi ruokaa, jos he saisivat lisää osaamista, joustavia lainoja ja pääsyn markkinoille myymään tuotteitaan.

Maailman ruoantuotannon tarpeen on arvioitu kasvavan noin 70 pro-senttia seuraavan 40 vuoden aikana. Käytössä oleva viljelyala ei kuiten-kaan juuri kasva. Monissa kehitysmaissa tuotannon kasvattamiseksi kai-vataan suuria investointeja. Ruokaturvan ja kestävän kehityksen näkö-kulmasta ratkaisevaa on, pystyvätkö pienet perheviljelmät parantamaan omaa tuottavuuttaan.

Yksi merkittävä kehityksen este on sukupuolten välinen eriarvoisuus. Perheenäidit kuokkivat pelloilla, joita he eivät omista, samalla kun miehet keräävät tuotot myydyistä tuotteista. Naiset jäävät usein ilman koulutus-ta, eivätkä he ole mukana yhteisön päätöksenteossa. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan naistuottajat voisivat viljellä jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän. Näin 150 miljoonaa ihmistä voisi voittaa köyhyyden.

Solidaarisuuden kehitysyhteistyön keskiössä on perhe, joka koostuu aina yksilöistä tarpeineen ja taitoineen. Kehitykseen tarvitaan osaavia naisia ja miehiä. Tuellamme koulutettujen naisviljelijöiden otteissa näkyy rohkeus toimia toisin sekä aito arvos-tus itseään ja perhettään kohtaan.

Perheviljely on tärkein elinkei-no pitkästä ja raa´sta sissisodas-ta toipuvassa Pohjois-Ugandassa. Lahjoitathan Sinäkin keräyk-seemme: yhdessä rakennam-me rikkirevityn alueen köyhim-mille perheille ihmisarvoista toimeentuloa ja toivoa. Kiitos solidaarisuudestasi!

Miia Nuikkatoiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Elinvoimaa perheviljelystä

Kehitysyhteistyö tukee perheitä s. 7

Gallup: Perheen monet merkitykset s.12–13

PERHEET

Tässä numerossa:

SOLIDAARISUUS NICARAGUASSA

Kuivuus koettelee perheviljelijöitä s. 10–11

Muutostarinats. 16

SOLIDAARISUUS UGANDASSA

Perheet toipuvat sisällissodasta s. 8–9

KUva

: KaT

ja S

iePP

iNeN

SOLIDAARISUUS Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinkipuhelin: 010 501 2120

solidaarisuus@solidaarisuus.fiwww.solidaarisuus.fiwww.facebook.com/solidaarisuuswww.twitter.com/solidaarisuus70www.youtube.com/solidaarisuus70www.jelpi.fi/solidaarisuus

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toi-mintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tieto-si tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: [email protected].

KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ:Mohamed Hussein Aideed, Erna Alitalo, Siru Aura, Inkeri Auramaa, Ada Bergroth, Mari Heikkinen, Anna-Sofia Joro, Tiia Koramo, Mohamed Mohamoud Awil, Milla Mäkinen, Lydia Nalukwago, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Emilia Rodriguez, Samuli Tarvainen ja Marja Tiilikainen.

SOLIDAARISUUS-LEHTIISSN 1797-3430Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiöVastaava päätoimittaja: Miia NuikkaPäätoimittaja: Siru AuraToimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Laura Takatalo, Neodesign OyKansikuva: Anna AutioSisällysluettelon kuva: EsteliLive Painopaikka: Miktor/VKP

Seuraava numero ilmestyy keväällä 2015.

SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BICOP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHHNORDEA FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHHDANSKE BANK FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH

Tässä numerossa:

LUE MYÖSTulosten arviointia

s. 6Näkökulmia

s. 6Tue työtämme

s. 22–23

SOLIDAARISUUS SOMALIMAASSA

Perheet maataloutta kehittämässäs. 14–15

Kolumni: Kumppanit kertovats. 17

SOLIDAARISUUS SUOMESSA

Uutisets. 4–5

Perhesuhteisiin panostetaans. 18–19

Solidaarisuusteots. 20

UUTISIA

Solidaarisuus KIITTÄÄ

Ku

va

: aN

Na

au

tio

Valokuvanäyttely vahvoista ugandalaisista naisistaHelsingin rautatieaseman Postihallissa oli syyskuussa esillä Solidaarisuuden ja valokuvaaja anna aution vaikuttava näyttely Solidaarisuusteot: Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista. aution valoku-vat maaseudun osuuskunnan vahvoista ja toimeliaista naisista pysäyttivät lukui-sat työmatkalaiset.

autio valokuvasi osuuskunnan pien-viljelijänaisia Ugandassa Myanzin alu-eella syksyllä 2013. Solidaarisuuden ke-hitysyhteistyöhankkeessa vahvistetaan maaseudun osuuskuntia, jotta pien-viljelijät tulisivat paremmin toimeen. Kehityshankkeessa parannetaan erityi-sesti naisten osallistumismahdollisuuk-sia ja taloudellista asemaa.

valokuvanäyttely on osa Solidaari-suusteot / insatser för solidaritet -kam-panjaa, joka kannustaa ihmisiä teke-mään, näkemään ja jakamaan arjen solidaarisuustekoja. Näyttely kertoo vah-vojen osuuskuntalaisnaisten elämästä ja solidaarisuusteoista.

Seuraavaksi anna aution valokuvat ja Solidaarisuuteot-kampanja ovat esillä näyttelytila Tovissa 16.−22.3.2015 sekä Lasipalatsin aukiolla 16.3.−12.4.2015. Tervetuloa!

Tutustu kampanjaan ja jaa solidaari-suustekosi: www.solidaarisuusteot.fi.

”Lahjoitan vanhat vaatteeni ky-län tytöille”, Edith Nalubowa kertoo solidaarisuusteostaan.

Tradeka tukee Solidaarisuutta

Tradeka on myöntänyt Solidaari-suudelle 30 000 euron tuen, jolla selvitetään nicaragualaisen Reilun kaupan ja luomuhunajan kysyntää Suomessa sekä edistetään kaup-paa nicaragualaisten osuuskuntien ja suomalaisten kaupan alan toimi-joiden välillä.

Tavoitteena on vahvistaa nicara-gualaisten mahdollisuuksia solmia suo-ria kauppasuhteita suomalaisten kans-sa ja tehdä nicaragualaisten osuuskun-tien hunajaa tunnetuksi.

Hunajan tuotanto on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi turvata kestävä toimeentulo pientuottajaperheille.

”Solidaarisuus on kauppaa tukevas-sa kehitysyhteistyössä erityisen vah-va toimija, jolla on vankkaa kokemusta osuustoiminnan kehittämisestä ja va-kiintuneet suhteet tuottajaosuuskun-tiin”, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro toteaa.

• SolidaarisuudennicaragualaisenCOPRODEC-kumppaniosuuskunnantoimin-nanjohtaja ingrid Sozaa ja hanketyöntekijä Franklin Sanchezia innostavasta työpanoksesta Maailma kylässä -festivaalilla.

• Hannu Penttilää syntymäpäivälahjoituksestaan. • KaikkiaSolidaarisuudenvapaaehtoistoimintaanosallistuneitatukijoitamme.• vaula Elglandia ja viivi Lahtista itse tekemänsä Peippo-lehden myyntituoton

lahjoittamisesta.• EkokauppaRuohonjuurtakesäkuunkampanjatuotteentuotonlahjoittamisesta

hunajantuotannon kehittämiseen Nicaraguassa.• TyöväenMusiikkitapahtumaa,Maailmantango-festivaaliajasolidaarisuusartisti

Yonaa kesän yhteistyöstä.• VR:äämahdollisuudestajärjestääSolidaarisuudenjaanna aution valokuvanäytte-

ly Helsingin rautatieasemalla.• Mikael Hiltusta Solidaarisuusteot / insatser för solidaritet -kampanjan ruotsinkieli-

sen tukiryhmän koordinoinnista.

toimittaja ina Mikkola haastatteli ingrid Sozaa ja Jukka Pakkalaa Maailma kylässä -festivaalilla ja Franklin Sanchez kannusti.

Ku

va

: ED

ua

RD

o v

EN

CE

SLa

4 Solidaarisuus 2/2014

Nenäpäivä-kampanjalle uusi toivekonsertti

Solidaarisuus on jälleen mu-kana kahdeksan muun kehi-tysyhteistyöjärjestön kanssa Nenäpäivä-kampanjassa.

Nenäpäivän keräystuotto jaetaan ta-san kampanjaan osallistuvien jär-jestöjen kesken. Solidaarisuus oh-jaa osuutensa kehitysyhteistyöhön Somalimaassa. Tuemme tyttöjen suku-puolielinten silpomisen vastaista työtä sekä ruokaturvan parantamista.

Nenäpäivä-kampanja näkyy ja kuu-luu tänä vuonna entistäkin monipuoli-semmin. Radion sinfoniaorkesteri jär-jestää ensimmäistä kertaa klassisen musiikin toivekonsertin Nenäpäivän hy-väksi 24.10. Helsingin Musiikkitalolla. järjestöt ja Yle Radio Suomi jalkautuvat puolestaan yhä useampaan maakun-taan ympäri Suomea.

Solidaarisuus vastaa yhdessä Yle Radio Suomen kanssa kampanjoin-nista Kymenlaaksossa ja joensuussa. vapaaehtoisina projektipäällikköinä toi-mivat Solidaarisuuden valtuuskunnan jäsenet tuomo Saarinen Kouvolasta sekä Hanna Hylkilä joensuusta.

Kampanja käynnistyy tänä vuon-na 9.10. ja huipentuu tuttuun tapaan Nenäpäivä-show’hun 7.11.

Solidaarisuus kutsuu kaikki mukaan Nenäpäivä-kampanjaan osallistumaan. voit esimerkiksi järjestää oman tem-pauksen tai huutokaupan Nenäpäivän hyväksi. Mahdollisuuksia on satoja. vinkkejä oman keräystiimin perusta-miseen tarjoaa: www.nenapaiva.fi.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ alkaa SomalimaassaSolidaarisuus ja Somali land Youth Development & Voluntary Organization -järjestö (SOYDAVO)ovat aloittaneet uuden kolmivuoti-sen kehityshankkeen, jonka tavoit-teena on vähentää sukupuolistu-nutta väkivaltaa Togdheerin alueella Somalimaassa.

Sukupuolistuneella väkivallalla tar-koitetaan väkivallan eri muotoja, jotka kohdistuvat henkilöön tämän suku-puolen perusteella. Sukupuoli vaikut-taa niin väkivallan kokemiseen, teke-miseen kuin sen ehkäisyyn. Naiset ja tytöt ovat useimmiten sukupuo-listuneen väkivallan kohteita, mutta väkivaltaa kohdistuu myös miehiin ja poikiin. Sukupuoli on huomioita-va myös ongelmien ratkaisukeinois-sa ja väkivallan tekijöiden asenteisiin vaikuttamisessa.

väkivallan syyt kietoutuvat tiukas-ti koko yhteiskunnalliseen ja kulttuu-riseen järjestelmään. SOYDAVO:nlähestymistapa hankkeessa on yh-teisöllinen ja ennaltaehkäisevä. eri ta-hojen kanssa keskustellaan väkivallan syistä, ratkaisuista, toista sukupuol-ta kunnioittavasta käyttäytymisestä, Somalimaan laista ja ihmisoikeuksis-ta. Tavoitteena on vähentää väkivalta-tapauksia muuttamalla toimintamal-leja ja syvään juurtuneita asenteita sukupuolirooleista.

TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE

Solidaarisuuden uutiskirje on täynnä kiinnostavaa asiaa siitä, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Uutiskirje ilmestyy ensi vuoden alusta alkaen noin kerran kuussa. Tilaa ilmainen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi.

Solidaarisuus sai testamenttilahjoituksen

Solidaarisuus vastaanotti kiitollisena pitkäaikaisen tukijansa testamentti-lahjoituksen. Solidaarisuuden saama lahjoitus, noin 30 000 euroa, ohja-taan lahjoittajan toiveen mukaisesti kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa.

”Saamamme testamenttilahjoituk-sen vaikutus on merkittävä ja kauaskan-toinen. Sen avulla voidaan auttaa kaik-kein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja mahdollistaa parempi tulevai-suus uusille sukupolville – lahjoittajan toiveen mukaisesti”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo.

Yleishyödyllisenä järjestönä Solidaa-risuus ei maksa perintöveroa saamis-taan testamenttilahjoituksista. Siten kaikki Solidaarisuudelle testamentatut varat menevät suoraan pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön.

Testamentin tekemisestä kiinnos-tuneet voivat halutessaan kohdistaa lahjoituksensa tukemaan itselleen tär-keää teemaa tai maata. Lahjoituksen voi suunnata joko ihmisarvoisen työn tai sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen Solidaarisuuden koh-demaissa. Lahjoituksen voi myös oh-jata maakohtaisesti Nicaraguassa, Ugandassa tai Somalimaassa tehtä-vään kehitysyhteistyöhön.

Lisätietoja testamenttilahjoituksista: Samuli tarvainen, p. 040 777 7239.

Solidaarisuus 2/2014 5

Ku

va

: SiR

u a

uR

a

Nuorten pärjääminen perheiden huolena Somalimaassa Yksi suurimmista, ellei suurin, somalimaalaisten perheiden huolista liittyy nuorten tulevaisuuteen. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman UNDP:n mukaan yli 70 prosenttia somalialaisista on alle 30-vuotiaita ja 14–29-vuo-tiaiden työttömyysprosentti on 67, mikä on yksi maail-man korkeimmista.

N uorten työttömyys näkyy myös so-malimaalaisissa perheissä. jo use-amman vuoden ajan Somalimaasta

on lähtenyt nuoria paremman tulevaisuuden toivossa kohti eurooppaa hengenvaarallisia merireittejä pitkin. Tämä matkanteko tunne-taan nimellä tahriib. Tahriibin vaarallisuus ja sen aiheuttama huoli perheille tuli vahvasti esiin viimeisimmällä käynnilläni Hargeisassa helmi-maaliskuussa 2014.

Haastattelin matkani aikana äitiä, jonka tytär oli selvinnyt hengissä kahdesta laitto-masta siirtolaismatkasta ja odotti nyt päätöstä turvapaikkahakemukseensa Saksassa. Tytär oli yllättäen kadonnut ensimmäisen kerran jovuonna2012japäätynytDjiboutinkauttaSaudi-arabiaan, mistä viranomaiset olivat pa-lauttaneet hänet papereiden puutteen vuoksi Mogadishuun. Päästyään takaisin Hargeisaan tytär oli lähtenyt uudelle matkalle jo kahden päivän päästä. Äidilleen hän kertoi olevansa matkalla ystävänsä häihin Buraossa, mutta todellisuudessa tytär aloitti matkan addis abeban, Sudanin ja Libyan kautta italiaan.

Tahriib on organisoitua toimintaa. Matkalaiset saavat soittaa perheilleen pyy-tääkseen rahaa matkajärjestelyihin vasta ollessaan jo matkalla. Kyseinen äiti kertoi maksaneensa kahdesta tahriib-matkasta yhteensä noin 7 000 Yhdysvaltain dollaria. Rutiköyhä äiti oli kerännyt rahat myymällä kultaansa ja omistamansa maapalan sekä diasporassa asuvien sukulaisten rahalahjoi-tuksilla. Äiti oli sairaana huolesta tyttären-sä vuoksi.

Tekemäni nuorten miesten ryhmähaastat-telun osallistujat selittivät, että suurin syy lähte-miselle on hyvien koulutusmahdollisuuksien

ja työn puute. Monet lähtijöistä ovat pai-kallisista yliopistoista valmistuneita nuoria, jotka etsivät parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Monien toiveena on auttaa perheitään Somalimaassa. Nuorten mukaan jotkut vanhemmat jopa kannustavat lapsi-aan lähtemään ja etsimään mahdollisuuksia Somalimaan ulkopuolelta.

vahva panostus työpaikkojen luomi-seen erityisesti nuorille on Somalimaassa aivan keskeinen kysymys niin perheiden kuin yhteiskunnallisen vakauden näkökul-masta. Kuinka suomalaiset alueella toimi-vat järjestöt sekä soma-lialaisten diaspora Suomessa voisi-vat lisätä nuor-ten yhteiskun-nallista osallis-tumista sekä erityisesti pa-rantaa nuorten mahdollisuuksia saada töitä?

MaRJa tiiLiKaiNENKirjoittaja toimii akatemiatutkijana Helsingin

yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.

Näkökulmat-sarjan asiantuntijakirjoitukset tuovat lisävaloa Solidaarisuus-lehden pääteemaan.

NUORTEN MAHDOLLISUUDET TYÖLLISTYÄ VAHVISTUIVAT SOMALIMAASSA Solidaarisuuden ja somalimaalaisen Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön (CLHE) yli kymmenen vuotta kestä-neen yhteistyön ansiosta tuhannet nuoret kouluttautuivat ammattiin Somalimaassa. Yli puolet ammattikoulutusta saaneista oli naisia.

”ammattikoulutus on vahvistanut nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista eheyttä”, kertoo kenialainen kon-sultti Shem tai, joka teki hankkeen loppuarvioinnin.

Miesten osalta kehityshankkeelle asetetut työllistymistavoitteet ylittyivät – lähes puolet vuosina 2010–2013 koulutuksiin osallistuneis-ta miehistä oli työllistynyt hankkeen loppuessa.

Myös naisten osalta tavoitteet täyttyivät, vaikka erityisesti nuorten naisten on yhä erittäin haastavaa työllistyä. Naisten osallistuminen kursseille oli jo itsessään merkittävä tulos. He kokivat saaneensa it-seluottamusta sekä mahdollisuuden itsenäistyä ja toimia roolimalli-na omassa yhteisössään.

ammattikoulut jatkavat toimintaansa Somalimaassa. Solidaa-risuudenjaCLHE:ntuloksellinenyhteistyöjatkuutyttöjensukuelin-ten silpomisen vastaisessa hankkeessa sekä maaseudun toimeen-tulomahdollisuuksien kehittämisessä.

ERNa aLitaLoSolidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori

tuhannet nuoret saivat ammattikoulutusta.


Hyvinvoivat perheet ovat avainasemassa tasapainoisten yhteiskuntien kehityksessä. Onnistunut kehitysyhteistyö tukee ihmisten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia koko-naisvaltaisesti.

J oillekin perhe merkitsee henkistä tukea ja turvaa, toisille sosiaa-liturvajärjestelmää. Perhe voi myös olla suurin turvattomuuden tunteen aiheuttaja. Perheissä periytyvät rooli- ja käyttäytymis-

mallit, asenteet ja arvot, perinteet ja geenit, jopa yhteiskuntaluok-ka. Perheillä onkin keskeinen asema yhteiskuntien kehityksessä kaikkialla maailmassa.

Suomessa puhutaan perhe-elämän murroksesta, joka jatkuu yhä. Perusturvan siirryttyä perhepiirin ulkopuolelle myös perheen sisäi-sistä asioista on tullut ympäröivän yhteiskunnan asioita. esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnustettiin Suomessa sosiaaliseksi on-gelmaksi 1960-luvulla. Hyvinvointivaltion kehityksen myötä vastuu perheenjäsenten turvallisuudesta siirtyi valtiolle, joka edistää sitä nykyään erilaisten sosiaalipalvelujen avulla.

Myös perheen määritelmä on muuttunut. 50 vuotta sitten per-heen muodosti Suomessa usein monen sukupolven sukuyhteisö. Käsitys perheestä muuttui monimuotoisemmaksi, kun romanttinen rakkaus vakiintui yhdeksi perheen muodostamisen peruspilareista. Suurperheistä on siirrytty muun muassa ydinperheisiin, yksinhuol-tajaperheisiin, uusperheisiin, sijaisperheisiin ja sateenkaariperhei-siin. Tasaisesti alentunut syntyvyys ja synnytysiän nousu ovat myös muokanneet suomalaista perheyksikköä.

Hyvinvoiva perhe on voimavara niin yksilöiden kuin yhteiskun-tien kehityksessä.

PERHEET

Tutkimusten mukaan perhe merkitsee nykysuomalaisille esi-merkiksi läheisyyttä, vastuuta muista ihmisistä ja henkistä tukea. Perhe tuo elämään järjestystä, perinteitä, velvollisuuksia ja suojaa. Taloudellista turvaa perhe merkitsee enää vain noin kolmasosalle Suomenväestöstä(Väestöliitto,Perhebarometri2007).SensijaanSolidaarisuuden kumppanimaissa perheellä on edelleen tärkeä teh-tävä taloudellisen turvan takaajana. Kehitysyhteistyö voi tukea per-heitä tässä tehtävässä.

Somalimaalaisen perheen muodostavat yleensä useat sukupolvet ja lukuisat lapset. avioliitossa nainen siirtyy osaksi uutta perhettä ja klaania. Somalimaalaiset perheet huolehtivat itse perusturvastaan. Maastamuutto on yleistä, mutta kotimaahan jääneestä perheestä pidetään huolta muuton jälkeenkin. Yhteisöllisyyden merkitys koros-tuu klaanijärjestelmässä, joka sitoo perheet yhteen.

Myös Ugandassa perheet ovat suuria ja jäsentensä perusturva. Useimmiten naiset hoitavat kodin ja lapset, kun taas miehet edus-tavat monia perheitä yhteisöllisessä päätöksenteossa.

Nicaraguassa perhe on keskeinen identiteetin rakennusaine – köyhän maanviljelijäperheen lasten on oltava rohkeita lähteäkseen esimerkiksi kaupunkiin opiskelemaan. viime vuosina Nicaraguassa on uudistettu perhelainsäädäntöä ja keskusteltu kiivaasti siitä, voiko valtio määrittää, mikä on ”oikeanlainen” perhe.

Perheillä on suuri merkitys niin ihmisen identiteetin raken-tamisessa kuin unelmien toteuttamisessa. Hyvinvoiva perhe voi olla tärkeä voimavara yksilöiden ja yhteiskuntien kehityksessä. Kehitysyhteistyön avulla perheenjäseniä, perheitä ja yhteisöjä on mahdollista tukea kokonaisvaltaisesti.

MiLLa MÄKiNENSolidaarisuuden ohjelmapäällikkö

Puhtia perheviljelystä ja tasa-arvosta

vuosi 2014 on julistettu YK:ssa perheviljelyn teemavuodeksi. Solidaarisuus tukee per-heitä niin Nicaraguassa, Ugandassa kuin Somalimaassa.

Solidaarisuuden työtä ja toimeentu-loa kehittävissä hankkeissa perheviljelijät saavat tukea tuotantonsa tehostamiseen.

Perheviljelmät ovat usein pieniä, yhden per-heen hoitamia maatiloja, mutta ne muo-dostavat tärkeän pohjan koko yhteisön ruo-katurvalle. itse asiassa perheviljelijät tuot-tavat merkittävän osan koko maailman elintarvikkeista.

Usein naiset ovat vastuussa perheen ruokahuollosta. Solidaarisuus panostaakin naisviljelijöiden ja -yrittäjien tukemiseen. Keväällä 2014 Nicaraguassa tehdyssä arvi-oinnissa todettiin, kuinka naiset perustavat

uusia, entistä parempia yrityksiä ja kasvatta-vat maatalouden tuottavuutta.

Samaan aikaan on tärkeää tukea tasa- arvoista päätöksentekoa ja työnjakoa per-heissä ja yhteisöissä. Työhön liittyy myös per-heväkivallan ehkäisy. väkivallaton ja turvalli-nen elämä on jokaisen oikeus. Hyvinvoivat, tasa-arvoiset perheet luovat pohjan kestäväl-le yhteiskunnalliselle muutokselle.

ERNa aLitaLoSolidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori

Ku

va

: SiR

u a

uR

a

KEHiTYSYHTEiSTYö liSää PErHEiDEN HYVINVOINTIA


Rikkinäiset perheet toipuvat sisällissodasta Pohjois-Ugandassa

Ku

va

t: iN

KE

Ri a

uR

aM

aa

Pohjois-Ugandan perheet yrittävät päästä jaloilleen monien evakkovuosien jälkeen. Haasteet ovat val-tavia, mutta ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja yrittävät kehittää elinkeinojaan.

M aanviljelijöiden Sunday okellon (41) ja Beatrice acholan (40) asuinpaikkaapyetta etelä-Sudanin ra-

jalla sijaitsi kaksi vuosikymmentä aluetta

vainonneen Herran vastarinta -armeijan LRa:n kapinallisten kulkureitillä. LRa tun-netaan kymmenien tuhansien siviilien siep-paamisesta ja orjuuttamisesta.

MyösOkello jaAchola joutuivat joteini-ikäisinä LRa:n vangeiksi. Heidän onnistui paeta, mutta he joutuivat lähtemään evak-koon. He elivät pitkään täyteen ahdetuilla, sairauksien riivaamilla pakolaisleireillä ruoka-avustusten turvin.

ViisivuottasittenOkellojaAcholapalasi-vat kotiinsa apyettaan. Kylästä on noin viiden tunnin kävelymatka heidän viljelysmailleen ja lapsetkin kävelevät kouluun jopa kolme tuntiasuuntaansa.NykyäänOkellojaAcholahuolehtivat kahdeksan oman lapsensa

lisäksi kahdesta orvoksi jääneestä lapses-tasekäOkellon70-vuotiaistavanhemmista.

Okellolleperhetarkoittaahäntä itseään,vaimoa ja lapsia. Perhe tuo haasteita, sillä lasten koulumaksut ovat korkeita ja maanvil-jelystäsaaduttulotalhaisia.ToisaaltaOkellokuuluu acholi-heimoon, jonka kulttuurin mu-kaan hän olisi koditon eikä häntä arvostettai-si ilman perhettä.

acholien perinteisessä kulttuurissa yhtei-söllisyys muodosti perustan ihmisten elä-mälle. Kylän lapset kuuluivat kaikille, ja kuka tahansa saattoi kurittaa lapsia.

”Kaikissa perheissä tuli olla lapsia. ilman heitä perhe ei ollut täydellinen. Sukujen vanhimmat kutsuivat perheet viettämään

Maanviljelijät Sunday okello ja Beatrice acholan palasivat viisi vuotta sitten evakosta kotikyläänsä. Maataloutta tehostamalla koko perheen hyvinvointi lisääntyy.

SOLIDAARISUUS UGANDASSA


Ku

va

t: iN

KE

Ri a

uR

aM

aa

yhdessä aikaa iltanuotiolla, tutustumaan toi-siinsa yli sukupolvien ja ratkaisemaan risti-riidat. Myös lapsia kasvatettiin ja opastettiin yhdessä”, kertoo Peter ogenga Children of the World Foundation -järjestöstä.

Sisällissota mursi perinteitäPerinteinen acholi-kulttuuri kärsi vakavas-ti 20 vuotta kestäneen sisällissodan ta-kia. Monet perheet hajosivat, kun lap-set ja naiset joutuivat vangeiksi ja miehet kaapattiin sotilaiksi. Monet myös kuolivat. Pakolaisleireiltä tiloilleen palaavat ihmiset saattoivat aluksi kokea hyljeksintää. Monet miehet alkoivat käyttää liikaa alkoholia.

Pakolaisleireillä asuminen jätti jälkensä myös perheiden sisäiseen dynamiikkaan. Leireillä ei ollut mahdollista elää ja viljellä kuten tavallisissa olosuhteissa, eivätkä mie-het enää kyenneet elättämään perheitään. Heidän roolinsa perheessä muuttui, mikä joh-ti usein turhautumiseen. elämä pakolaisleiril-lä teki ihmisistä riippuvaisia ulkoisesta tuesta.

”Leirillä asuvat oppivat, että kaikki anne-taan jostain muualta, eikä heidän itsensä tarvitse enää yrittää niin paljon”, pahoitte-lee Grace arach Foundation for Women Affected by Conflicts -järjestöstä.

Uutta yhteisöllisyyttä tulisi rakentaa kou-lutustyön avulla ja kulttuurin positiivisten ar-vojen pohjalta.

Tukea perheille tarvitaan Solidaarisuus suunnittelee ja toteuttaa ke-hitysyhteistyötä neljän uuden kumppanijär-jestön kanssa Lamwon kunnassa Pohjois-Ugandassa. Monet kumppanijärjestöjen perustajajäsenet ja työntekijät ovat itsekin olleet kapinallisten vankeina, joten he ym-märtävät hyvin perheiden ongelmia.

Kehitysyhteistyön tavoitteena on paran-taa toimeentuloa ja naisten asemaa pitkä-jänteisesti, mikä lisää koko perheen hyvin-vointia. Maataloustuotannon menetelmiä tehostetaan ja tuotteiden markkinahintoja kasvatetaan. ihmiset pääsevät ratkomaan sodan ja pakkomuuttojen heille aiheuttamia ongelmia erilaisten terapia- ja yhteisötoimin-tojen avulla. acholi-yhteisön miehet tarvitse-vat nyt positiivista, perhettä tukevaa ja väki-vallatonta miehen mallia. Yhteisöllisyyden merkitystä elvytetään tukemalla kylien yhtei-siä parannushankkeita. Lisäksi kehityshanke tukee sopeutumista ilmastonmuutoksen ai-heuttamiin säävaihteluihin.

iNKERi auRaMaaSolidaarisuuden ugandan maakoordinaattori

KYSYIMME SOLIDAARISUUDEN KUMPPANIJÄRJESTÖILTÄ PERHEIDEN HAASTEISTA POHJOIS-UGANDASSA.

1. Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita perheet kohtaavat toiminta-alueellanne?

Grace Arach, toiminnanjohtaja ja perusta-jajäsen, Foundation for Women Affected by Conflicts (FOWAC):”Monet perhei-den huoltajista ovat joko nuoria, heikko-ja tai sairaita aikuisia. Myös perheiden koulutustaso on alhainen. Perheissä on yleensä ainakin kuusi lasta. Monet pitävät huolta myös muista suvun lap-sista. ehkäisyvälineitä ei ole helposti saatavilla.” Peter Ogenga, ohjelmakoordinaattori ja pe-rustajajäsen, Children of the World Foundation (COW-Foundation): “Kouluttamattomat van-hemmat pitävät huolta monista lapsistaan, mut-teivät halua päästää heitä kouluun. Pelätään, että koulunkäynti pilaa lapsen, jonka pitäisi vain tehdä maatalous- ja ko-titöitä. Tyttöjen odotetaan menevän nuorena naimisiin.”

2. Miten perheiden hyvinvointia tulisi tukea? Grace Arach: ”Nuoria tulisi vahvistaa. Myös he ovat kärsineet, eivätkä vanhemmat ihmiset ymmärrä heitä. Perheiden toimeentuloa ja koulu-tusta pitäisi tukea. Tuki tulisi kanavoida suoraan maaseudulle esimerkiksi kansalaisjärjestöjen eikä valtionhallinnon kautta.”Peter Ogenga:”Perheet tarvitsevat monenlaista tukea. Mielenterveys-ongelmiin tarvitaan terapiaa. Kaikki tarvitsisivat tukea maatalouselinkei-non kehittämiseen. Tärkeintä olisi, että yhteisöjen jäsenet saisivat uusia myönteisiä ideoita ja malleja. Nyt heidän maailmansa on liian kapea. Maaseudun kouluttamattomat naiset tarvitsevat paljon apua, jotta hei-dän oikeutensa toteutuisivat. Heillä ei ole omistusoikeuksia ja lapsetkin kuuluvat miehille. Sodasta johtuvien mielenterveysongelmien ja miestä suosivan acholi-kulttuurin seurauksena perheväkivaltaa on paljon.”

3. Mitä järjestösi tekee perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi?

Grace Arach:”Tuemme perheiden hyvin-vointia terapian ja yhteisökeskustelujen avul-

la. Lisäksi koulutamme tyttöjä erilaisiin elin-keinoihin. ”

Peter Ogenga:”Olemme auttaneetperheitä ymmärtämään heidän oikeuksi-aan ja velvollisuuksiaan sekä auttaneet hei-tätoimeentulonparantamisessa.Olemme

perustaneet koulukerhoja, joissa lapset op-pivat esimerkiksi hygienian ja koulunkäynnin

tärkeydestä. Lapset ovat muutosagentteja, jotka voivat vaikuttaa ja välittää ideoita omille vanhemmilleen.”

Grace Arach, Foundation for Women Affected by Conflicts.

Peter Ogenga, Children of the World Foundation.


Ku

va

: SiR

u a

uR

a

Kuvat: EStELiLivE

KUIVUUS KURITTAA NICARAGUAN PERHEVILJELIJÖITÄNicaraguaa on tänä vuon-na koetellut pahin kuivuus neljäänkymmeneen vuo-teen, mikä on vaikeuttanut monien pienviljelijäperhei-den elämää. Tasa-arvoisen yhteistyön ja Solidaarisuu-den tuen avulla ilmaston-muutokseen pystytään sopeutumaan.

F elipe LopezinperheasuuColamankylässä Pohjois-Nicaraguan kuivim-malla vyöhykkeellä.

”Maissi ja pavut käpristyivät pel-lolle”, Lopez valittaa. Se on helppo nähdä.

Maissin varret törröttävät parin vaaksan pi-tuisina tikkuina. Pavuntaimet ovat uupuneet maahan lehdet keltaisina. Lopezin perhe on menettänyt elantonsa.

”Menisin muualle töihin, mutta en halua jättää perhettäni”, Lopez kertoo. Suurperheessä on seitsemän lasta, mikä alkaa olla harvinaista Nicaraguassakin.

”Meidän suvussa se taitaa olla tapa”, Lopez pohtii. Hänellä itsellään on kolme sis-koa ja kolme veljeä.

Tavallisesti suurperhe on tärkein turva-verkko Nicaraguassa. Lopezin perheen tur-vaverkko ei toimi, sillä lähes kaikki sukulai-set asuvat samalla seudulla ja jokainen on joutunut kuivuuden kurittamaksi.

”Kenenkään ei anneta kuolla nälkään, mut-ta auttaminen on vaikeaa, jos ei ole mitä ja-kaa”, Lopez kuvaa.

Lopezit ovat sinnitelleet eteenpäin myy-mällä kalkkunoita ja kanoja. Perhe oli rakenta-nut siipikarjatarhaansa pitkän aikaa. Heillä oli kolmekymmentä kanaa ja kymmenen kalk-kunaa. Kahdeksan kanaa ja kuusi kalkkunaa on jo myyty.

”antaa lintujen nyt mennä, jotta lapset saa-vat ruokansa”, Lopez selittää.

Siipikarjahankkeeseen palataan sitten, kun kuivuus jää taakse. Solidaarisuus on an-tanut Lopezin perheelle ruoka-apua. Lisäksi perhe saa siemeniä ja neuvontaa sitten, kun syyssateet tulevat ja viljely käynnistyy uudelleen.

Koko perheen panosta tarvitaanilmastonmuutos kohottaa keskilämpötiloja ja vähentää sateita Nicaraguan kuivimmil-la alueilla. Perinteisen maatalouden harjoit-taminen käy näin entistä hankalammaksi.

Lopezin suurperhe pitää yhtä ja sinnittelee eteenpäin kuivuuden keskellä.

SOLIDAARISUUS NICARAGUASSA


Muutaman kilometrin päässä ColamastaWalter Estrada ja Yasmin Chavez kamppailevat pitääkseen karjansa tuotantokuntoisena.

”Sadekuuroja on kesän aikana rapissut vain parina päivänä. Me päätimme jättää maissin kylvämättä”, estrada kertoo.

Estradan jaChavezin perheessämiesja vaimo jakavat tuotantotoimet ja yrittäjän vastuun.

”Yhteistyö on välttämätöntä erityisesti silloin,kunvaikeudetkäyvätpäälle”,Chavezpainottaa.

Perinteisesti mies hoitaa Nicaraguassa maatyöt ja nainen pitää huolta lapsista ja kodista.

”Huonosti olisi käynyt, jos meillä olisi jä-tetty tuotannon taakka vain miehen harteille”, Chavezarvelee.

EstradanjaChavezinperheessäruokaaon vielä riittänyt. Perhetilalla on kaivo, josta ihmisille ja eläimille on saatu vettä.

Maastamuutto rikkoo perheen Kuivuuden aiheuttamat tulonmenetyk-set ovat ajaneet tuhansia nicaragualaisia etsimään töitä muilta paikkakunnilta tai ulkomailta.

Somoton kylistä on lähtenyt miehiä maatöihin jalapaan ja jinotegaan, missä ilmasto on ollut suotuisampi. Sekä mie-hiäettänaisiaonlähtenytCostaRicaan,Panamaan ja Salvadoriin maatyöläisiksi, ra-kennuksille ja muihin tilapäistöihin. joskus muuttajat jäävät uudelle asuinpaikkakun-nalleen pysyvästi.

”Maastamuutto ravistaa perhettä. Kotiin jäävä aikuinen ottaa vastuun kaikis-ta ongelmista. Se on raskas taakka”, sanoo Solidaarisuuden kehityshankkeen tasa-ar-voasiantuntija, psykologi araceli Zelaya.

Lapset eivät ymmärrä, miksi isä tai äiti on lähtenyt pois perheestä. Hylätyksi tulemisen tunne voi aiheuttaa mielenterveysongelmia.

”ensin lapset masentuvat aikuisen poissaolosta. Heillä on ikävä isäänsä tai äitiään”, Zelaya kuvailee.

Masennus saattaa myös muuttua kat-keruudeksi. Lapset ajattelevat, että jokai-sen pitää pärjätä omillaan. He tukahdut-tavat tunteensa ja kehittävät ympärilleen kovan kuoren.

”Se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja asen-teisiin vielä aikuisenakin”, psykologi toteaa.

Perhe maksaa kalliisti toimeentulon varmistamisesta.

JuKKa PaKKaLa

”veden pinta on laskenut, mutta varmasti pärjäämme sateisiin saakka”, estrada uskoo.

Solidaarisuuden kehityshanke on autta-nutEstradaa jaChaveziakarjanruokinnas-sa vaikeimman vaiheen yli. Näin on pidetty huolta siitä, että lehmät lypsävät ja perhe saa toimeentulonsa.

ilmastonmuutos voi merkitä sitä, että lypsylehmien pitäminen ei enää kannata Somoton maatiloilla. Solidaarisuuden uudes-sa hankkeessa aletaan kehittää vuohitalout-ta, jotta maidon ja lihan tuotanto jatkuisi vai-keammissakin oloissa. Hankesuunnitteluun on saatu apua meksikolaisilta vuohien kas-vatuksen asiantuntijoilta.

Tasa-arvoinen perhe menestyyHenry Diaz ja Claribel Roque ovat onnelli-sia kuivuudesta huolimatta. He ovat olleet jo kolme vuotta mukana Solidaarisuuden kehi-tyshankkeessa, ja sinä aikana heidän tilansa tuottokyky on parantunut tuntuvasti.

”Parhaillaan korjaamme varhaismaissisa-toa. Maissin kasvu on varmistettu tippakas-telulla”,Diaziloitsee.

DiazinjaRoquenpientilaontehokasper-heyritys.Diazhoitaamaissin javihannes-tenkasvatuksen, jaRoque lihottaasikoja.Köyhänä aloittanut perhe on kivunnut kes-kiluokan tulotasolle. ”Claribelonhyväkauppias”,Diaztunnus-

taa.ClaribelRoquemyymiehensäkasvat-tamat kesäkurpitsat ja tomaatit Somoton markkinoilla.

”Rahasta ei tapella, kun kukkaro on täyn-nä”,Diazvitsailee.

Heidän perheessään talouspäätökset tehdään yhdessä. Mies ja vaimo ovat tasa-vertaisia perheyrityksen osakkaita. Se on yksi pientilan menestystekijöistä.

JuKKa PaKKaLaSolidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori

Diazin perheen tila menestyy, koska mies ja vaimo ovat tasavertaisessa asemassa. asioista päätetään yhdessä.


Yasin Nasir Huisen, elektroniikka-laitteiden korjaaja1. Perheeseeni kuuluvat vai-mo ja kaksi lasta, tyttö ja poika. Miehenä olen vastuussa koko perheestä.2. Pienet tulot ovat haasteem-me. Työstä on vaikea saada riit-tävästi rahaa elämiseen.

3. Perhe on kaikkein tärkeintä elämässä.

Hodo Mohamed Warsame, vaatemyyjä

1. Perheeseeni kuuluvat mie-heni ja kuusi lastamme, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Olenvastuussa heistä, sillä avio-mieheni on tullut riippuvaisek-si khat-huumeesta ja lähtenyt Mogadishuun.

2. Tulomme eivät riitä kattamaan lasten koulunkäynnistä ai-heutuvia kuluja.3. Perheeni on minulle erittäin tärkeä. Haluan, että lapseni käyvät koulua.

MoHaMED MoHaMouD aWiLSuomentanut: EMiLia RoDRiGuEZ

Yasmin Chavez, karjankasvattaja1. Meillä on pieni perhe: kaksi ai-kuista ja kolme lasta. Pikkutyttö on vasta yksivuotias. Tämä on minun perheeni. Minulla ei ole enää isää eikä äitiä. veli- ja si-sarpuoleni asuvat toisella paik-kakunnalla, emmekä juuri pidä yhteyttä.

2. isä ja äiti opettivat minulle, miten maatilaa hoidetaan. Mieheni on innostunut karjan kasvattamisesta, mutta hänen isänsä oli taksinkuljettaja ja äiti sairaanhoitaja. Hän on joutu-nut opettelemaan kaiken alusta alkaen. Pärjäämme niin kauan, kun pidämme yhtä. aina tulee ongelmia vastaan, mutta niiden kanssa vain täytyy painia. 3. Perhe antaa voimaa ja tarkoituksen elämään.

Felipe Lopez, pienviljelijä1. Perheessä pitää olla lapsia. Pidän suuresta perheestä. Mies tekee maatyöt, nainen vastaa kodista. Sellainen tapa täällä on aina ollut.2. Maanviljelijän elämä on toisi-naan vaikeaa. Tehdään ankaras-ti töitä ruoan eteen. Sukulaiset

auttavat niitä, joilla menee huonosti.3. Totta kai maailma muuttuu. Perheessäni on tärkeää, että lapset käyvät koulua. Sitten he päättävät itse, miten he ha-luavat elää.

JuKKa PaKKaLa

NICARAGUA SOMALIMAA

Ku

va

t: E

St

ELi

Liv

E

Ku

va

t: M

oH

aM

ED

Mo

Ha

Mo

uD

aW

iL

Mitä perhe meille merkitsee?

PERHEET


Goky Diallo, ravintolakokki1. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja puolitoistavuotias tytär.2. Lapsen hoidon, vanhempien omien asioiden hoitamisen ja työn yhdistäminen on haaste. valvominen yöllä oli raskasta, kun lapsi oli pienempi ja heräi-li usein. väsyneenä asiat eivät

suju kunnolla.3. Perhe merkitsee läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jaan kaiken, koko elämän. Se on kaikista tärkein asia elämässäni.

Minna Huovinen, yksikön johtaja 1. Samassa osoitteessa asuvaan perheeseeni kuuluvat kumppani-ni Hanna sekä ihanat lapset, jois-ta toinen on leikki-ikäinen ja toi-nen vauva. Lisäksi meillä on kis-sa. Perheeni on myös se, johon synnyin: neljä siskoa ja viisi vel-jeä sekä heidän jälkeläisensä.

Läheiset ystävät merkitsevät minulle paljon, ja heitä voikin pi-tää kolmantena perheenäni. 2. Olemmesijaisperhejatoisinaanperhekuvioidenselittäminenihmisille on hankalaa ja mahdotontakin, koska meitä sitoo vaiti-olovelvollisuus. Muutoin haasteet liittyvät työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoiluun ja ajan riittämättömyyteen. 3. Perhe ja läheiset ihmiset tuovat onnea, iloa ja turvallisuutta – merkityksen elämälle.

aDa BERGRotH

Aisha Nabakooza, kotiäiti 1. Perheeseeni kuuluvat neljä poikaa, jotka ovat 5- ja 4-vuotias sekä kaksosvauvat, aviomies, sukulaiseni ja aviomieheni su-kulaiset sekä ne lähinaapurit, jotka kohtelevat minua hyvin.2. Neljästä lapsesta, erityises-ti pienistä kaksosista, huoleh-

timinen sekä taloustöiden teko ilman kotiapua on vaativaa. aviomieheni tulot ovat pienet, joten on vaikeaa löytää rahaa koulumaksujen, sairauskulujen ja muiden pakollisten kulujen maksamiseen.3. Perhe merkitsee minulle yhdessä elämistä onnellisena ja olemista aviomiehen kanssa, joka rakastaa ja kunnioittaa mi-nua ja on uskollinen. aviomies ja lapset auttavat minua sitten vanhemmalla iällä.

James Kakembo, taksinkuljettaja1. Perheeseeni kuuluvat veljeni sekä lapseni eli 15-vuotias poi-ka ja 18- ja 20-vuotiaat tytöt, vaimoni ja vaimon sukulaiset. Lisäksi perheeseen kuuluvat ystävät, erityisesti liikekumppa-nini ja jopa asiakkaani, sillä he antavat minulle tuloja, joilla voin

elättää ydinperhettäni.2. Onvaikeaasaada rahaakoulumaksuihin.Niidenmaksa-miseen tarvitaan lainaa, kuten myös terveysongelmiin ja perustarpeisiin. Myös poliittinen ympäristö vaikeuttaa per-heen hyvinvointia. Maksan veroja, mutten näe niiden hyöty-jä. Haluaisin saada hyviä terveyspalveluja ja ilmaista yliopisto-opetusta sekä työmahdollisuuksia lapsille.3. Perhe on koti, jossa nukutaan, tai se voi olla koti, jossa vai-mo ja lapset ovat.

LYDia NaLuKWaGo Suomentanut: iNKERi auRaMaa

UGANDA SUOMI

Ku

va

: LY

Dia

Na

LuK

Wa

Go

Ku

va

: iN

KE

Ri a

uR

aM

aa

Ku

va

: aN

Na

Dia

LLo

Ku

va

: aD

a B

ER

GR

ot

H

Kysyimme, mitä perhe merkitsee ihmisille Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Suomessa.1. Ketkä kuuluvat perheeseesi? 2. Millaisia haasteita perheesi kohtaa arjessa?3. Mitä perhe sinulle merkitsee?


SOLIDAARISUUS SOMALIMAASSA

Ku

va

: SiR

u a

uR

a

”Haluan opettaa, että naiset voivat tehdä mitä vaan. Näy-tän itse esimerkkiä”, kertoo tasa-arvovastaava Rahma aideed.

Perhe pärjää yhdessä puurtamallaruokaturvan ja maatalou-den kehittäminen on vaati-vaa Somalimaan kuivassa puoliaavikossa. lisäksi Solidaarisuus vahvistaa tasa-arvoa ja naisten toi-meentulomahdollisuuksia.”Somalimaassa tarvitaan sekä naisten että mies-ten panos maatalouden kehittämiseen ja perheen elättämiseen, jotta perheet pärjäisivät eivätkä muuttai-si pois maaseudulta”, Airi Kähärä painottaa.

K uuma tuuli suhisee pellolla, joka vi-heriöi muuten kuivan aavikon kes-kellä. Beeraton kylän naiset esitte-

levät ylpeinä työsarkaansa: ”Olentehnyttöitäyötäpäiväätälläpellolla

parin kuukauden ajan. Kasvatamme seesa-mia, durraa ja lehmänpapuja. Täällä ei kas-vanut kahteenkymmeneen vuoteen mitään, mutta rakennetun kanavan ansiosta pellol-lemme tulee nyt vettä ja se kukoistaa”, asha Eelmi Diaija iloitsee ja harppoo tarmokkaas-ti pellon viertä.

Beeraton kylän naiset ovat päässeet mukaan kehittämään maataloutta ja hyö-tymään siitä esimerkiksi saamalla tuloja. Solidaarisuus ja somalimaalaiset Agriculture Development Organization ja Candlelight for Health, Education and Environment -järjestöt ovat palkanneet ruokaturvan kehittämishank-keessaan kyliin erityiset tasa-arvovastaavat,

joiden päätehtävä on varmistaa naisten osallistuminen.

”Somalimaalaiset elävät köyhyydessä eikä maataloutta ole aikaisemmin kehitetty. Sekä naisia että miehiä tarvitaan maatalouden ra-kentamiseen ja tuotannon kehittämiseen. Kun perhe on perustettu, naiset pysyvät yleensä kylissä. Miehet sen sijaan matkus-tavat hoitaakseen esimerkiksi maatalouteen liittyviä juoksevia asioita kaupungissa, joten naisten on osattava tehdä sillä aikaa maata-loustöitä”, Solidaarisuuden Somalimaan maa-koordinaattori airi Kähärä perustelee.

Esimerkki innostaaKehityshankkeen kaikissa kylissä on nyt kartoitettu naisten tarpeita sekä järjestet-ty kaikille yhteisiä työpajoja, joissa on ko-rostettu naisten työpanoksen merkitystä ruoantuotannossa.


Ku

va

: SiR

u a

uR

a

Ku

va

: Ma

Ri H

EiK

KiN

EN

”Suurimmat haasteet liittyvät kulttuurisiin normeihin. Monet naiset ajattelevat, että maataloustyö on raskasta ja vain miehille sopivaa. Haluan opettaa naisille, että he voi-vat tehdä mitä vaan. Parhaiten se onnistuu, kun näytän heille itse esimerkkiä. Kynnän ja kylvän ja vakuutan, että kyllä hekin osaavat”, kehityshankkeen sinnikäs tasa-arvovastaa-va Rahma aideed kuvailee innostuneesti.

”Muistutan naisia myös elämän turvat-tomuudesta – aviomies voi yllättäen louk-kaantua tai kuolla, jolloin heidän on pidettävä huolta itsestään ja perheestään.”

Naiset mukaanNaisten osallistumista on vahvistettu myös luku-, kirjoitus- ja laskutaitokoulutuksel-la, jota kylien naiset kehityshankkeelta toivoivat.

”Laskutaito tukee naisia hyvin konkreetti-sesti, kun he kauppaavat satoaan – kuinka paljon tomaatteja tuotetaan, mikä osa me-nee välittäjälle ja kuinka paljon rahaa pitäisi saada. Lukutaidon avulla naiset voivat puo-lestaan vertailla eri tuotteiden hintoja olles-saan itse ostoksilla”, Kähärä kuvailee.

viisissäkymmenissä oleva kahdeksan lapsen äiti Qadan aximed Wacays kertoo laskutaidon hyödyistä omassa kaupassaan:

”Nyt osaan kirjoittaa muistiin, kuka on mi-nulle velkaa ja kuinka paljon. ihminen, joka ei osaa lukea ja kirjoittaa, on kuin sokea. Tulin kurssille, koska haluan nähdä ja parantaa elä-määni”, hän painottaa vakavana.

Perheen hyväksiTasa-arvotyön tulokset näkyvät jo kylis-sä: naisia on otettu osuuskuntien jäsenik-si. Lisäksi naiset ovat perustaneet nais-ten omia ryhmiä ja osuuskuntia sekä osal-listuneet miesten lailla viljelykoulutuksiin. Yhteentörmäyksiäkin on sattunut.

jaleelon kylän miehet hermostuivat, kun kylässä alettiin rakentaa kanavaa ja tasa-ar-vokoulutuksen käyneet naiset halusivat mukaan rakennustyöhön kiviä kantamaan. Kylän johtaja ja uskonnollinen johtaja kutsui-vat koolle asiaa selvittävän kokouksen, joka päätti, että myös naiset saavat osallistua ra-kennustöihin. Miehet tyytyivät päätökseen ja naiset saivat rakennustöistä omaa rahaa.

”Naisten raha menee aina perheen hyväk-si. He ostavat sillä ruokaa ja valmistavat vä-hän parempaa ruokaa”, Kähärä kertoo.

Somalimaan toreilla näkyy yhä enemmän naismyyjiä, mikä vaikuttaa perheiden talous- ja valtasuhteisiin.

”Perinteisesti vain miehet myivät kylis-sä ja toreilla tuotteita ja omistivat rahaa.

Sisällissotaa seuranneen valtavan työttö-myyden aikana monet miehet retkahtivat khat-huumeeseen. Naiset ryhtyivät kauppi-aiksi saadakseen lapsille ruokaa. vaikka nais-ten saama tulo on usein pientä, se on hei-dän omaa rahaansa, jonka käytöstä he saa-vat – myös islamin mukaan – päättää itse”, Kähärä kertoo.

Elämisen mahdollisuudetSomalimaassa perhe on keskusyksikkö, mut-ta klaanin merkitys on vielä sitäkin suurempi.

”Klaani on perheiden sosiaaliturva. Se määrittää kaikkea aina oikeusjärjestelmästä lähtien ja tekee lopulliset päätökset. Klaani järjestää myötäjäiset, kun nainen menee nai-misiin, ja jos perheillä on ristiriitoja, klaani ratkaisee ne”, Kähärä kuvailee.

Kähärän mukaan perheiden hyvinvointia edistetään Somalimaassa parhaiten anta-malla niille elämisen mahdollisuuksia.

”ilman koulutusta ja ammattia ihminen on hukassa – ilman sellaisia elämän taitoja, joil-la pystyisi elättämään itsensä ja perheensä. jos ihmisellä on työtä ja rahaa, niin kyllä sen jälkeen perhe-elämäkin on paremmassa kun-nossa,” Kähärä kiteyttää.

SiRu auRaSolidaarisuuden viestintäpäällikkö

”Nyt osaan kirjoittaa muis-tiin, kuka on minulle velkaa”, iloitsee luku- ja laskutai-tokurssin käynyt Qadan aximed Wacays.


Ku

va

t: E

St

ELi

Liv

E

Onnistunut kehitysyhteistyö saa aikaa myönteisiä muutok-sia ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Muutostarinat-sarjassa kerrotaan ihmisten elämän käännekohdista.

Perheviljelijä puurtaa lihasvoimalla

I smael Rocha iskee kuokkansa maahan niin lujasti, että multa pöllähtää. Hän muokkaa kasvimaata Garnachan kylän laidalla Pohjois-Nicaraguassa. ilma on viileä, ympärillä kasvaa

mäntyjä.”Pienviljelijällä ei ole muuta konetta kuin omat

hauikset”, ismael Rocha toteaa.ismaelin veli Reinaldo Rocha tarkastaa sa-

laattipenkkiä muutaman kymmenen metrin pääs-sä. Reinaldo on tyytyväinen: salaatista ei löytynyt tuhohyönteisiä.

Rochan veljesten perhetilan tuotto moninkertais-tui, kun he alkoivat kasvattaa vihanneksia.

”Perinteisellä maissinviljelyllä ei perhettä elätetä”, Reinaldo painottaa.

Nykyään Rochan perheen tilalla kasvaa monen-laisia salaatteja, härkäpapua, kukkakaalia, retiisejä, porkkanoita ja persiljaa.

”Kehityshankkeen avulla olemme saaneet tuo-tannon pyörimään ilman katkoja”, Reinaldo kehuu.

Tilalta lähtee tuoretuotteita estelin kaupungin ku-luttajille joka viikko. Solidaarisuuden kehitysohjelma on antanut Rochan perheelle siemeniä sekä apua tuotteiden kuljettamiseen markkinoille.

Nyt Rochan perhettä kiinnostaa maatilamatkailu. He ovat rakentaneet huoneita pienten matkailijaryh-mien majoittamista varten.

”Meillä on jo ollut ulkomaalaisia vieraita, jotka katselevat maisemia ja auttavat välillä tilan töissä”, Reinaldo kertoo.

Marbelin myy veljesten tuotteetTorstaisin ja perjantaisin Reinaldon ja ismaelin sisar Marbelin Rocha suuntaa estelin torille. Tuoretuotteiden myyjät pystyttävät silloin kojunsa

kaupungintalon ja tuomiokirkon välissä sijaitsevan puiston laitaan.

Marbelin Rochalla on tärkeä paikka Garnachan vi-hannesviljelijöiden arvoketjussa. Hän myy tuotteet kuluttajille. Tuppisuulle mököttäjälle homma ei sovi.

”Myyjän pitää olla iloinen ja rohkea”, Marbelin kuvailee.

Marbelin keskustelee ohikulkijoiden kanssa ja esittelee tuotteita asiakkaille. veljien ja muiden Garnachan tuottajien kasvattamat vihannekset hu-penevat nopeasti myyntipöydältä. asiakkaat tietävät, että täältä saa hyvää, tuoretta tavaraa.

”Hyvin harvoin viedään mitään takaisin”, Marbelin sanoo.

alun perin Marbelin opiskeli apteekkariksi. Opiskellessaan hän kiinnostui lääkekasveista jamausteista. Suunnitelmissa on perustaa Garnachaan oma viljelymaa, jossa kasvaa minttua, hibiskusta, ka-momillaa ja salviaa.

OpinnotkartuttivatMarbelininyrittäjätaitojajahänon toiminut veljiensä neuvonantajana vihannestilan kehittämisessä.

”Liian monet viljelijät tyytyvät vain kasvattamaan tuotteitaan miettimättä, miten ja minne niitä kannat-taisi myydä”, Marbelin huomauttaa.

Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen avul-la Garnachan viljelijät ovat solmineet suhteet viiteen esteliläiseen hotelliin ja kolmeen ravintolaan, jotka ostavat jo viikoittain perhetilallisten vihanneksia.

”Nyt täytyy vain toimittaa asiakkaille hyvälaatui-sia tuotteita, jotta he pysyvät tyytyväisinä”, Marbelin Rocha pohtii.

JuKKa PaKKaLaSolidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori

ismael Rocha Marbelin Rocha Reinaldo Rocha

Solidaarisuuden kehityshankkeen ansiosta köyhyys alkaa olla taakse-jäänyttä elämää rochan perheessä. ”Ei meistä vielä rikkaita ole tullut, mutta entinen elämää kuristanut köyhyys on muuttunut todellisuu-desta pahaksi muistoksi”, reinaldo rocha tiivistää.

MuuTos-TaRinaT

16 Solidaarisuus 2/201416 Solidaarisuus 2/2014

Ku

va

t: E

St

ELi

Liv

E

Y mmärtääkseni somalit määrittelevät per-heen kahdella eri tavalla. ensiksi perhe voidaan mieltää yksiköksi, jonka avioliit-to tai lapsen syntymä muodostaa. Tällöin

perheeseen lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi avio-pari lapsineen tai äiti tai isä lapsineen. Toiseksi per-he voidaan määritellä ryhmäksi ihmisiä, joita juuret samaan klaaniin tai alaklaaniin yhdistävät.

Mielestäni perhe toimii somalialaisen yhteiskun-nan rakennuspalikkana. Yhteiskunta on rakentunut perheryhmistä, jotka yhdessä muodostavat klaanin. Klaanien ryhmät puolestaan muodostavat yhteiskun-nan. Tämä järjestelmä osoittaa, miten suuri merkitys perheellä on somaliyhteisöissä.

viime vuosisatojen ajan perhe on ollut somaliyh-teisöjä kannatteleva voima. Perheenjäsenet ovat olleet riippuvaisia toisiltaan saamastaan turvasta. Perheet ovat yhdessä ja toisiaan auttaen puolustau-tuneet vihollisilta ja tunkeutujilta sekä tarjonneet toi-silleen tukea ja taloudellista apua. Näin ne ovat sel-vinneet vaikeiden aikojen yli.

viime aikoina somaliperheet ovat kuitenkin koke-neet vastoinkäymisiä. Perheiden yhteenkuuluvuuden tunne ja siitä kumpuava onnellisuus ovat vähenty-

neet, mikä on johtunut niin perheiden talou-dellisista vaikeuksista kuin perheiden

sisäisistä ongelmista. ajattelen, että somalialaisen

naisen alisteinen asema syn-nyttää ristiriitoja perheis-sä. Somalikulttuuria leimaa miesten vahva ja hallitse-va asema. Miehen mah-tia korostavassa kulttuuris-sa naisia kohdellaan usein

aviomiehensä tai isänsä alamaisina ja alempiarvoisina ihmisinä. Miehet kontrolloivat perheen varallisuutta ja päättävät perheen tulevaisuudesta kysymättä nai-sen mielipidettä.

Mielestäni lapset ovat somaliperheen tärkeitä tu-kipilareita. Moni perhe on romahtanut, koska van-hemmat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa lapsiaan kohtaan eivätkä ole kantaneet tarpeeksi vastuuta lasten hoitamisesta ja kouluttamisesta. Lapset ovat kuitenkin kaikkein tärkein osa perhettä.

Olenhuomannut,ettäperheetkohtaavatsisällis-sodan seurauksina edelleen haasteita, jotka vaikutta-vat sekä miehiin, naisiin että lapsiin. Heikosti toimiva terveydenhuolto ja koulutus, riittämättömät turva-verkostot lapsille ja naisille sekä niukat työllistymis-mahdollisuudet ovat yhä yhteiskunnan todellisuutta.

Perheen rakenne ja klaanien jäsenien toisilleen tarjoama tuki näyttäisivät kuitenkin tarjoavan ratkai-sun näihin ongelmiin. elämässä on viime kädessä kyse perheestä ja perheenä olemisesta. Uskon, että ilman perhettä ei ole myöskään elämää. Kaikkien – hallituksen, yhteisöjen, perheiden, yksilöiden – on sen vuoksi huolehdittava perheistä ja ymmärrettävä niiden tärkeys ihmiselämälle. Perheen merkitys pi-täisi huomioida opetusohjelmissa niin kouluissa kuin akateemisessa opetuksessa kaikkialla maailmassa − kustannuksista riippumatta.

MoHaMED HuSSEiN aiDEED Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppanijärjes-

tön Somaliland Youth Development & Voluntary Organization hallituksen puheenjohtaja. järjestö

työskentelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Suomentanut: aDa BERGRotH

KOLUMNI

Kumppanit kertovat

Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehitys-yhteistyöhankkeisiin osallis-tuvat kirjoittavat itse omasta yhteis kunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.

PERHE ON KANTAvA vOiMA Somalimaassa perhe toimii yhteiskunnan rakennuspalikkana. vuosisatojen ajan perheet ovat tukeneet toisiaan selvitäkseen vaikeiden aikojen yli.



Ku

va

: aD

a B

ER

GR

ot

H

väestöliiton johtaja anna Rotkirchin mukaan perhe ei elä tyhjiössä. tukiverkostojen ansi-osta perheet voivat hyvin.


”Lapsettomien määrä on koko ajan kas-vamaan päin. Tällä hetkellä nelikymppisis-tä joka neljäs mies ja joka viides nainen on lapseton ja tulee todennäköisesti elämään ilman lapsia. Nämä ovat euroopan kärkilu-kuja”, Rotkirch toteaa.

Yksi syy lapsettomuuteen on Rotkirchin mukaan lasten hankinnan lykkääntyminen yhä myöhemmälle iälle, jolloin kaikki eivät onnistu saamaan lapsia, vaikka haluaisivat. Rotkirch pitää tätä suurimpana muutoksena, mitä suomalaiset perheet ovat viime vuosi-kymmeninä kohdanneet.

”Usein vasta 30-vuotiaana pohditaan sitä, sopisiko puoliso vanhemmaksi ja halutaan-ko ylipäätään lapsia. edellisellä sukupolvella lapset kuuluivat usein samaan pakettiin avio-liiton kanssa, eikä lasten hankinnasta välttä-mättä neuvoteltu”, Rotkirch pohtii.

”en tarkoita, että se olisi ollut parempi tapa, mutta käytäntö oli varsin erilainen kuin nykyään.”

Tutkimusten mukaan lapsettomiksi jää-neistä ihmisistä yhdeksän kymmenestä on toivonut omia lapsia jossain vaiheessa elämää.

”Tahattomasta lapsettomuudesta ja kumppanin löytämisen vaikeudesta pu-hutaan Suomessa edelleen hyvin vähän”, Rotkirch pahoittelee.

Tasa-arvoa perhepolitiikallaPohjoismaalaisten naisten vahva asema työ-elämässä ja miesten osallistuminen perheen pyörittämiseen ja lastenhoitoon on ilmiönä uniikki jopa euroopan tasolla. Suomalainen perhepolitiikka onkin menestyksekkäästi tu-kenut lapsiperheitä.

”Myös sitä voidaan pitää onnistuneen perhepolitiikan merkkinä, että uskalletaan hankkia useita lapsia. Maailmalla arvoste-taan pohjoismaalaisten naisten mahdolli-suutta yhdistää työ ja perhe”, Rotkirch toteaa.

Pohjoismainen hyvinvointipolitiikka on pyrkinyt siihen, että nainen voi tuloistaan riip-pumatta itse päättää lasten hankkimisesta ja niiden määrästä. Merkkejä tulotason vai-kutuksesta lasten hankintaan on kuitenkin nähtävissä myös Suomessa.

”Lapsettomuus lisääntyy vähemmän kou-lutettujen keskuudessa, mikä kertoo siitä,

Suomalaiset määrittelevät per-heensä laajemmin kuin Tilasto-keskus. ”Perheeseen kuuluvat myös monet sellaiset ihmiset, joiden puoleen käännytään kriisin yllättäessä, etenkin omat vanhemmat ja sisarukset”, Anna rotkirch tietää.

”V älillä mediassa puhutaan, että vanhemmuus on hukassa ei-vätkä vanhemmat enää ehdi

nähdä lapsiansa. Tutkimusten mukaan tämä koskee vain pientä osaa väestöstä”, väestöliiton johtajana ja tutkimusprofessori-na toimiva sosiaalipolitiikan ja naistutkimuk-sen dosentti anna Rotkirch kertoo.

itse asiassa Suomi on hyvin perhekes-keinen maa. väestöliiton tutkimusten mu-kaan vanhemmat panostavat täällä paljon perheisiinsä.

”Pienen ydinperheen merkitys on edel-leen suuri”, Rotkirch toteaa.

Suomalainen perhe noudattelee pitkäl-ti pohjoismaalaista mallia, jossa molemmat puolisot käyvät töissä, lapset hankitaan verrat-tain myöhään ja työt pyritään jakamaan tasan.

”vaikka poikkeuksia löytyy, Suomi on per-hemuotojensa suhteen edelleen melko yh-tenäinen paikka”, Rotkirch jatkaa.

eurooppalaisessa vertailussa suomalais-ten lapsilukutoive on suuri.

”Yleensä lapsia saadaan kaksi, mutta moni hankkii vielä kolmannen. vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista saa ai-noastaan yhden lapsen”, Rotkirch kertoo.

Pieneen perheyksikköön liittyy riskinsä.”jos yhtälöön kuuluu vain kolme tai neljä

ihmistä, se tekee perheestä melko haavoittu-vaisen. Perheeseen sisältyvät vastuun, työn-jaon ja yksilöllisyyden ulottuvuudet saattavat synnyttää jännitteitä. Kun kriisi yllättää, pieni perhe voi jäädä liian yksin”, Rotkirch jatkaa.

Lapset hankitaan entistä vanhempanaSuomessa elää lapsiperheiden rinnalla paljon lapsettomia. Korkeat lapsettomuuslukum-me poikkeavat jopa muista Pohjoismaista.

että lasten hankinta liittyy sosiaaliseen sta-tukseen. varsinkin miehillä tulot ja koulu-tus ovat yhteydessä lapsilukuun: Mitä kor-keammat tulot, sitä enemmän lapsia. Tämä ei tietenkään ole toivottu suuntaus”, Rotkirch huomauttaa.

Auttavat kädet ovat osa perhettäPerheiden hyvinvointiin vaikuttavat ratkaise-vasti lähellä olevat tukiverkostot.

”Perheet kukoistavat, jos niillä on ympä-rillään pysyviä ja tukevia, myönteisiä ihmis-suhteita. Kaikki perheet tarvitsevat tukea”, Rotkirch muistuttaa.

Tilastokeskus määrittelee perheet asumi-sen kautta: perheeseen lasketaan mukaan samaan kotitalouteen kuuluvat henkilöt. Näin määriteltynä suomalaiset perheet ovat hy-vin pieniä, sillä moni asuu yksin tai yhdessä toisen ihmisen kanssa. Rotkirchin mukaan tilastoihin perustuva määritelmä ei vastaa arkitodellisuutta.

”Perheeseen kuuluvat monet sellaiset tahot, joiden puoleen käännytään kriisin yl-lättäessä, etenkin omat vanhemmat ja sisa-rukset. Se, millä kokoonpanolla asutaan, ei kerro koko totuutta, vaan se, ketkä ympäril-lä auttavat. Nämä tunteelliset perhesuhteet ulottuvat kodin seinien ulkopuolelle”, Rotkirch painottaa.

Rotkirchin uuden Yhdessä-kirjan kanta-va ajatus on, että koko yhteisö osallistuu lapsen kasvattamiseen. Perhe ei elä tyhji-össä, vaan on osa ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

”Usein annetaan ymmärtää, että esiteol-lisissa yhteiskunnissa isovanhemmat ja suku olivat tärkeitä, ja että Suomessa ei enää oli-si näin. Tämä ei ole totta. Tutkimukset osoit-tavat, että isovanhempien tarjoama käytän-nön apu ja sosiaalinen ja taloudellinen tuki on vahvaa Suomessa ja että se lisääntynee entisestään tulevaisuudessa”, Rotkirch tote-aa lopuksi.

aDa BERGRotHSolidaarisuuden johdon ja viestinnän assistentti

”Perhesuhteet ulottuvat kodin seinien ulkopuolelle”



Suomalaiset jakavat innostuneesti solidaarisuustekoja Solidaarisuusteot-kampan-ja on näkynyt ja kuulunut monissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa me-diassa kevään ja kesän mittaan. Palaute on ollut erinomaista, ja kampan-jasivustolle satelee toinen toistaan koskettavampia solidaarisuustekoja.

S olidaarisuus käynnisti viime maalis-kuussa Solidaarisuusteot-kampanjan, joka kannustaa ihmisiä tekemään ja

näkemään solidaarisuustekoja sekä kerto-maan niistä muille. Tavoitteena on yhdes-sä todistaa, että valtaosa ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla on solidaarisia.

Kevään ja kesän aikana Solidaarisuus-teot-kampanja oli esillä Suomen Sosiaali-foorumissa sekä Kallio kukkii- ja Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä, Maailma koulussa -seminaarissa Turussa, vantaan Mahdollisuuksien torilla, Porvoon kevät-markkinoilla, Työväen Musiikkitapahtumassa valkeakoskella sekä Maailmantango-festivaalilla Tampereella.

Kaikissa tapahtumissa yleisö pääsi kerto-maan solidaarisuusteoistaan, joita on tähän mennessä kertynyt kampanjasivustolle jo lähes tuhat kappaletta.

Kampanjan tavoitteena on kerätä 5 000 solidaarisuustekoa eri puolilta Suomea ja maailmaa. Näin todistetaan, että solidaari-suus voi hyvin.

aNNa-SoFia JoRoSolidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä

Ku

va

: aN

Na

-So

Fia

Jo

Ro

Mikä solidaarisuusteko?Solidaarisuusteko on mikä tahansa arjen teko, jonka ihminen tai yhteisö tekee tukeakseen jotakuta toista. Teot voivat olla omia, itselle tehtyjä ja bongattuja. Teon voi jakaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi tai haluamallaan kielellä.

• Jaasolidaarisuustekosi: www.solidaarisuusteot.fi www.insatserforsolidaritet.fi

• TwitterjaInstagram: #solidaarisuusteot, #insatserförsolidaritet

vantaan Mah-dollisuuksien torin yleisöllä riitti solidaa-risuustekoja jaettavaksi.

Solidaarisuuspar-tio keräsi tekoja

niin Kalliossa kuin työväen Musiik-kitapahtumassa valkeakoskella.

Afrikkalainen ystäväni kannustaa aina poi-kaani futistreeneissä ja tsemppaa lapsia todella innostuneesti. – GT

When we moved, a lot of my friends came over to help us paint our walls. Afterwards we had a picnic on the floor of our empty apartment. - Valisa

Kannoin naapurin täydet, painavat kauppakassit ylös, kun hissi oli rikki. - Emmi

Nicaragualainen Tatiana Zeledon vetää kotiky-lässään opintokerhoa, jossa kuusi aikuista on jo oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.

Kaverini auttaa minua kou-lussa, kun tarvitsen apua. - Sonja

”Leivoin vappuna alakerran papalle munkkeja”, kertoo Yona, joka esiintyi solidaari-suusartistina työväen Musiikkitapahtumassa ja Maailmantango-fes-tivaalilla tampereella.

Ku

va

: tiia

Ko

Ra

Mo

Ku

va

: aN

Na

-So

Fia

Jo

Ro

Minua ilahduttaa yhtei-sen kasvimaan perus-taminen taloyhtiöön. - Heli

Jag besöker och hjälper min tant som är 102 år. - Igleila


Intoa syksyyn!

Tilaa www.intokustannus.fi tai [email protected] • Hintoihin l isätään toimituskulut 3–5 €

Pekka PeltolaPÄÄTÄ SEINÄÄN – Idealistin muistelmatSukupolvikertomus liikkeistä ja aatteista, jotka muuttivat Suomen. 22 € (ovh 25 €)

Bertha von Suttner: ASEET POIS!Vuonna 1889 ilmestynyt Aseet pois! -teos on eräs kaikkien aikojen sodan-vastaisimmista kirjoista. 8 € (ovh 9 €)

Gene Sharp: VÄKIVALLATTOMUUSTiivis tutkimukseen perustuva tieto-kirja väkivallattomuudesta ja opas käy-tännön toimintaan. 6 € (ovh 7 €)

Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & Toivanen UUSI OSUUSKUNTA – Tekijöiden liikeUusi osuuskunta antaa konkreettista apua osuuskunnan perustamiseen ja neuvoja osuuskuntatoimintaan. 23 € (ovh 26 €)

Merryl Wyn Davies & Ziauddin Sardar ISLAMAinutlaatuinen kirja avaa islamin historiaa, maailmankatsomusta ja suhdetta länsimaihin. 6 € (ovh 7 €)

5,00 €

3/2014

Suad Urabi, 4, pääsee Omer-isän

syliin aina, kun tämä ei ole Syyriassa.

Sasha Huber I Thaimaa solmussa I Slummin rakennusmies

Isä sodassa

paholaisen juna

vie siirtolaisia

kohti pohjoista

pohjois-korean

salaisuudet

MAAILMAN_K_3_2014_sivut_1-4_KOR.indd 1

2/13/14 2:59 PM

5,00 €

2/2014

utopiat:

kurkistamme

tulevaisuuteen, joka onkin

valoisa.paimenten uusi sukupolvi

Oba Adétutu Akinmun on yksi Beninin

54:stä kuninkaasta.

Ghanan orjalinnat I Filosofi Ville Lähde I Intian konekirjoituskoulut

KuningasMAAILMAN_K_2_2014_sivut_1-4 copy.indd 1

1/22/14 6:10 PM

Céline Bardet I Argentiinan diktatuurin jäljet I Reilu suklaatesti

kenen äänellä puhut, al jazeera?libyalaiset palasivat

nyrkkeilykehään.

5,00 €

2/2013

Vaatesuunnittelija Berlinda Efua Quansah

haluaa ensin uran, sitten perheen.

Oma elämä

MAAILMAN_K_2_2013_sivut_1-4.indd 1

1/23/13 3:49 PM

5,00 €

3/2014

Suad Urabi, 4, pääsee Omer-isän syliin aina, kun tämä ei ole Syyriassa.

Sasha Huber I Thaimaa solmussa I Slummin rakennusmies

Isä sodassa

paholaisen juna vie siirtolaisia kohti pohjoistapohjois-korean salaisuudet

MAAILMAN_K_3_2014_sivut_1-4_KOR.indd 1

2/13/14 2:59 PM

Näe maailma uusin silmin.

14 €4 nroa*

*määräaikainen tilaus

tilaa ja osallistu

arvontaan!maailman-kuvalehti.fi/soli

Voit voittaa Ekolon 100 €

lahjakortin, raakasuklaakorin,

teekorin tai herkkukorin!

Maailman Kuvalehti ei kuvia kumartele kun aiheena ovat kehittyvä maailma, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset. Kun haluat tuoreita näkökulmia ja iholle tulevia tarinoita, tilaa lehti ja anna maailmankuvasi rikastua.

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Johanna Järventaus, hänen ystävänsä ja 1 700 Solidaarisuuden tukijaa lahjoittivat kevään aikana 40 000 euroa silpomisen vastaiseen työhön. Suuri kiitos kaikille teille!

Innostuksenne ansiosta käynnistämme marras-kuussa tyttöjen silpomisen vastaisen kampanjan.

”YKSIKIN SILVOTTU TYTTÖ ON LIIKAA”Johanna Järventaus pe-rusti keräyksen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpo-misen vastaiseen työhön. Järventauksen mielestä jokaisella naisella tulisi olla oikeus päättää omasta vartalostaan.

L oppiaista edeltävänä sunnuntaiaamu-na Johanna Järventaus selaili rauhas-sa Helsingin Sanomia, kunnes vastaan

tuli Meeri Koutaniemen kuvareportaasi ke-nialaistyttöjen sukuelinten silpomisesta.

”juttu pysäytti ja järkytti. Kuvista ja teks-tistä tuli todella paha olo. vaikka tiesin tämän perinteen olemassaolosta, ei se ollut vielä koskaan tullut näin lähelle, näin voimakkaas-ti”, järventaus kertoo.

järventaus ryhtyi etsimään tietoa silpo-misen vastaisesta työstä. Kun hän sai tie-tää Solidaarisuuden sukuelinten silpomisen vastaisesta hankkeesta Somalimaassa, hän päätti perustaa keräyksen somalimaalaisten tyttöjen hyväksi jelpi.fi -sivulla.

”Työtä tehdään pitkäjänteisesti asentei-den muuttamiseksi ja tiedon lisäämisek-si paikallisissa yhteisöissä. Minun oli pak-ko tehdä jotain asialle omasta puolestani. Siinä mielessä oma keräys oli loistava tapa auttaa itse, saada muutkin innostettua mu-kaan ja päästä oikeasti vaikuttamaan siihen, että asialle tehdään jotain.”

Keräys käynnistyi vauhdilla ja tuhan-nen euron lahjoitustavoite täyttyi jo paris-sa päivässä. järventaus sai paljon kiitosta ja kannustusta.

”Moni osallistui keräykseen, koska oli it-sekin miettinyt, mitä voisi tehdä Suomesta käsin.Olentodellaonnellinen,ettäkeräysonnistui näin upeasti!”

järventauksen mielestä naisten oikeudet ovat yleismaailmallisia. Hän haastaa muut-kin toimimaan.

”Onhyvä pysähtyämiettimään,mitävoisimme tehdä asioiden muuttamiseksi. voimme auttaa ihmisiä maissa, joissa tarvi-taan tukea naisten oikeuksien parantamises-sa ja väkivallan poistamisessa.”

”jokaisella naisella on oltava oikeus, tar-vittava tieto ja yhteisön tuki päättää omasta vartalostaan. Naisia vahingoittava silpomis-perinne on saatava loppumaan. Yksikin sil-vottu tyttö on mielestäni liikaa”, järventaus summaa.

tiia KoRaMoSolidaarisuuden varainhankinta-assistentti

Johanna Järventaus iloitsee hyvin onnistuneesta keräyksestä ja haastaa kaikki toimiin naisten oikeuksien puolesta.

Ku

va

: tiia

Ko

Ra

Mo


www.solidaarisuus.fi/lahjoita

Etunimi

osoite

Puhelinnumero

asiakasnumero

Paikka ja aika

Sukunimi

Sähköposti

allekirjoitus

Keräyslupa: 2020/2013/2907Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfondenLintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki - 010 501 2120 - www.solidaarisuus.fi

Leikkaa irti

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soittaa numeroon 010 501 2120.

(Jos olet jo tukija, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.)

valittavanasi on kaksi kaunista joulukorttisarjaa, punainen ja sininen sarja.

Maissikorttien valmistus antaa pohjois nicaragualaisille naisille keinon elättää itsensä ja perheensä.

Tilaa kortteja Facebook-kaupas-tamme, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai palauttamalla meille oheinen tilauslomake.

viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Kortteja on myynnissä rajoitettu erä.

Tilaa kauniit joulukortit Nicaraquasta!

KYLLÄ

Tilaan Solidaarisuuden sähköisen uutiskirjeen (Kirjoita yhteystietoihin sähköpostiosoitteesi.)

Tilaan ilmaisen Solidaarisuus-lehden

Tilaan joulukorttisarjoja

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) PUNAiNEN SArJA

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) SiNiNEN SArJA

SolidaarisuusvASTAUSläHETYSTunnus 500380800003 Helsinki

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Leikkaa irti

Luku- ja kirjoitustaito naiselle 26 euroaLukutaito on korvaamaton apu elämässä. Se on ensimmäinen askel tiellä koulutukseen ja parempaan yhteiskunnalliseen asemaan.

Anna lahjaksi luku- ja kirjoitustaito naiselle ja auta rakentamaan tasa-arvoisempaa Somalimaata!

Jouluksi Solidaarisuuslahjat:www.solidaarisuus.fi/lahja

solidaarisuus 2 2014 nettiin

Documents