Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyysErkki Isometsä

Psykiatrian professori, Helsingin yliopisto;

Tutkimusprofessori, THL

Väestötutkimusten luonteesta ja ongelmista

• Otannan asianmukaisuus ja kadon pienuus tärkeitä.

• Haastattelumenetelmät pitkälle standardoituja (CIDI-haastattelu).

• Haastattelijat eivät mielenterveyden ammattilaisia.

• Tutkimusdiagnoosien kliininen validiteetti vaihteleva.

• Tutkimusdiagnoosin saaneista noin puolet arvioi itse kärsivänsä mielenterveyden ongelmasta, ja alle puolet on hakenut hoitoa.

• Yleensä tietoa viimeisen 6 tai 12 kk ajalta; koko elämänkaarta koskeva tieto epätarkkaa.

• Tapausten määrittelyn epätarkkuus vaikeuttaa hoidon arviointia.

• Rekisteritieto keskeinen täydentävä tietolähde.

Terveys 2000-tutkimus

• Maanlaajuinen kenttävaihe toteutettiin vuosina 2000-2001.

• Edustaa suomalaista aikuisväestöä (≥ 30v).

• Ositettu ryväsotanta, osallistuneita henkilöitä 7419 (93%); kotihaastattelu, laaja-alainen tutkimushaastattelu ja kliininen tutkimus.

• CIDI-haastatteluun osallistui 6038 henkilöä, 33 suljettiin pois epäluotettavan datan vuoksi, lopullinen N = 6005.

• Tieto 12 viimeisen kuukauden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä sekä alkoholihäiriöistä.

• Haastattelutietoa on yhdistetty rekisteritietoihin.

• Jatkotutkimuksia nuorten aikuisten mielenterveydestä ja psykooseista.

Häiriö Miehet (n=2748) Naiset (n=3257) Kaikki (n=6005) Sukupuolieronmerkitsevyysp-arvo

Masennushäiriöt

Vakava masennustila 3.4 6.3 4.9 <.001

Krooninen masentuneisuus (dystymia) 1.6 2.2 1.9 <.005

Jokin masennushäiriö 4.5 8.2 6.5 <.001

Ahdistuneisuushäiriöt

Paniikkihäiriö 1.4 2.4 1.9 <.005

Sosiaalisten tilanteiden pelko 1.1 0.9 1.0 n.s.

Agorafobia (torikauhu) 1.2 1.4 1.3 n.s.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 1.3 1.3 1.3 n.s.

Jokin ahdistuneisuushäiriö 3.7 4.8 4.2 <.05

Alkoholihäiriöt

Alkoholiriippuvuus 6.5 1.4 3.9 <.001

Alkoholin väärinkäyttö 0.6 0 0.3 <.001

Jokin alkoholihäiriö 7.3 1.4 4.3 <.001

Keskeisten mielenterveyden häiriöiden vuosiprevalenssit SuomessaTerveys 2000-tutkimuksessa

Pirkola S et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10

Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10

Häiriöt ryvästyvät monihäiriöisyydeksi

Vakava masennustila ikäryhmän ja sukupuolen mukaan

Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10

25.8.2011

Hämäläinen J ym., Depression & Anxiety 2009;26:1049-59.

Vakavaan masennustilaan saatu hoito

• Vain 33% ilmoitti käyttäneensä terveyspalveluita masennuksen vuosi, mutta enemmistöllä oli kontakti palveluihin muista syistä.• Palveluita käyttäneistä 54%:n hoito arvioitiin todennäköisesti asianmukaiseksi• Koko masentuneiden joukosta 1/3 oli saanut masennuslääkehoitoa ja < 20% psykologista hoitoa; pelkkää lääkehoitoa tarjottiin lähinnä perusterveydenhuollossa. • Lääkehoito kirjavaa, masennuslääkkeiden sijaan tai ohella usein uni- ja rauhoittavia sekä psykoosilääkkeitä; hoidon lääketieteellinen taso on huolenaihe.

Paniikkihäiriö ikäryhmän ja sukupuolen mukaan

Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito Suomessa

• Häiriöstä kärsivistä vain 30-45% mielenterveyden häiriön vuoksi kontaktissa terveydenhuoltoon edeltävän vuoden aikana.

• Näistä kontaktin omaavista 80% sai ajankohtaisesti jotakin psykiatrista lääkehoitoa; bentsodiatsepiinejä > antidepressantteja. Väärä lääkehoito siis oikeaa yleisempää.

• Kontaktin omaavista puolet (45%) katsoi saaneensa jotakin psykologista hoitoa; neljännes (27%) säännöllistä kerran viikossa ≥ 1kk.

Sihvo S, et al. J Affect Disord 2006;96:31-38.

Alkoholiriippuvuus ikäryhmän ja sukupuolen mukaan

Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10

Ajankohtainen alkoholiriippuvuus (N=223; 3,9% koko otoksesta)

Alkoholiriippuvuus toipumisvaiheessa (N=235; 4,1 % koko otoksesta)

Kontaktit palvelujärjestelmässä

Komorbidi depressio tai ahdistuneisuushäiriö

Ei komorbiditeettia Komorbidi depressio tai ahdistuneisuushäiriö

Ei komorbiditeettia

Päihdepalvelut 26,9 % 11,7 % 6,5 % 3,6 %

Mielenterveyspalvelut 44,2 % 9,1 %** 31,9 % 2,5 %**

Jokin hoitokontakti 53,4 % 17,7 %** 38,3% 6,9 %**

Ei hoitokontaktia 46,6 % 82,3 % 61,7% 93,1 %

** = p < 0.01, komorbidi vs. ei-komorbidi alkoholiriippuvuus

Pirkola S et al. Alcohol & Alcoholism 2006;41:315-320.

Alkoholiriippuvaisten henkilöiden hoitokontaktit liittyvät masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin

Alkoholiriippuvaisia väestössä 7,9%; n. 80% miehiä, palveluja vuoden aikana vain ≤ 20%.

Suvisaari J et al., Psychological Medicine 2008;28:1-13.

Mielenterveyden häiriöiden elinaikaprevalenssit nuorilla aikuisilla

25.8.2011 Esityksen nimi / Tekijä 13

Perälä J ym., Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28.

Psykoosit Suomessa: elinaikaprevalenssi > 3%

Persoonallisuushäiriöt normaaliväestössä (N=2053) Oslossa

Torgerssen S et al., Arch Gen Psychiatry 2001;58:590-596

Persoonallisuushäiriö Naiset (%) Miehet (%) Kaikki (%)

Paranoidinen 2,2 2,3 2,2

Skitsoidinen 1,1 2,2 1,6

Skitsotypaalinen 0,6 0,5 0,6

Antisosiaalinen* 0,0 1,3 0,6

Epävakaa 0,9 0,4 0,7

Huomionhakuinen 2,5 1,2 0,8

Narsistinen 0,8 0,9 0,8

Estynyt 5,0 4,9 5,0

Riippuvainen 2,0 0,9 1,5

Vaativa** 1,3 2,6 1,9

Passiivis-aggressiivinen*** 0,9 2,2 1,6

Jokin persoonallisuushäiriö 12,6 13,7 13,1

Yhteenveto

• Suomessa noin 10-15%:lla aikuisväestöstä vuosittain masennus-, ahdistuneisuus- tai alkoholihäiriöhäiriö; noin puolet heistä katsoo tarvitsevansa hoitoa tai kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä.

• 2000-luvun alun Suomessa hoitoa on hakenut on noin 1/3 – 1/2 häiriöistä kärsivistä.

• Hoitoa hakevilla häiriö mt-vaikeampi, kroonisempi, monihäiriöisempi ja/tai suurempi koettu toimintakyvyn lasku.

• Hoidon piirissä olevista enemmistö raportoi saaneensa lääkehoitoa; keskusteluapua/psykoterapiaa vähemmistö, tarve > tarjonta.

• Tarkkoja arviota hoidon tarpeesta on mahdotonta antaa väestötutkimusten pohjalta, mutta enemmistö hyötyisi todennäköisesti selvästi hoidosta.

• Psykooseja > 3%:lla suomalaisista.