lausunto hallituksen esityksestÄ eduskunnalle … · tehtävänä on tukea vanhempia lapsen...

Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 1 / 6

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI

VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA

ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMA

VTT Elina Pekkarinen

Tutkijatohtori

Nuorisotutkimusverkosto

LASTEN PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN YHTEINEN HISTORIA

Lasten päivähoidolla ja lastensuojelulla on pitkä yhteinen historia. Jo vuoden 1936 lastensuojelulaissa

huoltolautakunnat velvoitettiin järjestämään tarpeellista lastenhuollon ja -kasvatuksen neuvontaa ja ryhtyä

toimenpiteisiin kunnassa lasten hoidon ja kasvatuksen alalla esiintyvien epäkohtien ehkäisemiseksi ja

poistamiseksi (Lastensuojelulaki 1936, § 6). Vuonna 1973 saatiin laki lasten päivähoidosta, mutta tästä

huolimatta päivähoito on mainittu vuoden 1983 lastensuojelulaissa, jossa todetaan, että päivähoidon

tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja vanhemmuudessa sekä havaita ja ennakoida avun

ja tuen tarve. Lisäksi vuoden 2007 lastensuojelulaissa todetaan, että lasten päivähoito on avohuollon

tukitoimi. Lakiin tehtiin 30.12.2014 (voimaan 1.4.2015) jonka mukaan päivähoidossa on tarjottava erityistä

tukea, joka edistää ja turvaa lasten kasvua ja kehitystä sekä tukee vanhemmuutta jo silloin, kun lapsi tai

perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Varhaiskasvatuksen ehkäisevän lastensuojelun roolia on siis juuri

pyritty vahvistamaan. On epäselvää, miten tällainen ehkäisevä rooli voidaan ottaa, jos varhaiskasvatuslakia

nyt muutetaan.

Vaikka varhaiskasvatus halutaan esityksen mukaan siirtää kokonaisuudessaan pois sosiaalihuollon

hallinnonalalta, ei se käytännössä tule tapahtumaan niin kauan kun yhteiskunnassamme on suojelun

tarpeessa olevia lapsia. Valitettavasti näitä lapsia tulee yhteiskunnassamme jatkossakin olemaan.

Varhaiskasvatuksen rooli on lastensuojelun kannalta ollut aina erittäin merkittävä.

MILLAISIA LAPSIA ESITETTY MUUTOS KOSKEE?

STM:n vuonna 2004 teettämä selvitys (Väinälä 2004) osoittaa, että sellaisten lasten osuus, joiden

vanhemmista toinen on kotona ja lapsi kokopäivähoidossa, on noin 10 % kokopäivähoidossa olevista

lapsista. Selvityksessä ilmeni, että näiden lasten taustalta löytyi vahvoja perusteita lapsen

kokopäivähoidon tarpeelle, kuten vanhempien kielitaidottomuutta, vanhempien mielenterveysongelmia,

työkyvyttömyyttä, eläkettä, vakavasti sairaiden sisarusten erityishoidon tarvetta sekä pätkätöitä.

Aiheesta tehty selvitys osoittaa, että kokopäivähoidossa olevista lapsista lähes 90 % oli 3 vuotta täyttäneitä.

Selvityksessä erityishuomio kiinnitettiin sellaisiin lapsiin, joiden vanhempi oli kotona nuoremman sisaruksen

hoidon vuoksi. Näitä lapsia oli käytännössä vähän - vain noin 3 % päivähoitolapsista. Myös nämä lapset

olivat lähes kaikki yli 3-vuotiaita, käytännössä siis aktiivista toimintaa kaipaavia leikki-ikäisiä.

Vantaan lapsista vuonna 2009 julkaistu selvitys on tuloksiltaan samanlainen STM:n selvityksen kanssa.

Vantaalla näiden lasten kokonaisosuus on noin 12 % lapsista ja perustelut kokopäivähoitoon ovat samat

(lastensuojelu, erityispäivähoidon tarve, maahanmuuttajatausta, vanhempien työttömyys, vanhempien


hoitovapaa). Vain 10 % näistä lapsista oli alle 3-vuotiaita. Sellaisten lasten osuus, joiden vanhempi oli äitiys-

tai vanhempainlomalla tai vanhempainvapaalla oli vain noin 3 % kaikista lapsista. (Kotona olevien

vanhempien… 2009). Keskustelun kohteena olevista lapsista valtaosa on siis sellaisia, joiden kotona on

erityisiä kuormitustekijöitä ja osapäivähoitoon siirtäminen olisi heidän etunsa vastaista. Muutoksella

hankaloitetaan jo vaikeassa olevien perheiden asemaa ja synnytetään tarpeetonta epävarmuutta perheiden

arkeen. Muutos siirtyy pahimmillaan lastensuojelun kustannukseksi.

LASTENSUOJELUN TUNNUSLUKUJA VARHAISKASVATUSKESKUSTELUN NÄKÖKULMASTA

Lastensuojelun asiakasmäärät ovat Suomessa olleet viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Kuitenkin pienten, 0

- 6 -vuotiaiden - lasten suhteellinen osuus on pysynyt melko vakaana. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina

on noin 5,5 % 0 - 6 -vuotiaista ja huostaan otettuna noin 0,5 % 0 - 6 -vuotiaista lapsista. Vuonna 2014

kuudessa suurimmassa kaupungissa (ns. kuusikkokunnat) lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden 0 - 6 -

vuotiaiden lasten osuus suhteutettuna koko ikäluokkaan oli 5,5 %. Keskimäärin lastensuojeluilmoituksia

tehtiin 1,8 kutakin ilmoituksen kohteena ollutta lasta kohden. Pienten lasten kohdalla yleisimpiä

lastensuojelun tarpeen aiheita ovat vanhempien uupumus, kasvatuskyvyn puute sekä päihde- ja

mielenterveysongelmat. Lastensuojelun asiakkaina olevissa perheissä on lisäksi huomattavasti muita

perheitä useammin työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja muita psykososiaalisia

ongelmia, kuten aikuisten välisiä ristiriitoja.

Kuvio 1: Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991 -

2013, %. Lähde: Lastensuojelu, Suomen virallinen tilasto, THL.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

%

16–17-vuotiaat

13–15-vuotiaat

7–12-vuotiaat

3–6-vuotiaat

0–2-vuotiaat


Erillisselvitysten mukaan noin 6 - 20 % lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, on

kokopäivähoidossa lastensuojelusyistä. Varhaiskasvatuksen piirissä on myös huomattava määrä lapsia,

joiden lastensuojelun asiakkuus ei vanhempien toiveesta tai muusta syystä ole päivähoidon tiedossa. On

hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon varhaiskasvatuksessa on sellaisia lapsia, joiden suojeluntarpeen

varhaiskasvatuksessa saatu tuki kykenee ehkäisemään. Se, että huostaanottojen määrä on pysynyt niin

stabiilina 0 - 6 -vuotiaiden kohdalla on selvittämisen arvoinen ilmiö. Päivähoidosta tehdään verrattain

vähän lastensuojeluilmoituksia. Sosiaalitaidon selvityksessä vain 1,5 % vuoden 2011 aikana kahdessa

kaupungissa tehdyistä ilmoituksista tuli päivähoidosta. Tarja Heinon (2007) selvityksessä yhdeksän kunnan

alueella 3 % ilmoituksista tuli päivähoidosta. Päivähoito on suhteellisen edullinen tukimuoto (Ikäheimo

2015): vuoden kokopäivähoidon kustannus on keskimäärin 12 500 euroa, kun lastensuojelun laitoshoidon

kustannus on lasta kohden 104 000 euroa vuodessa.

VARHAISKASVATUKSEN MERKITYS HUOSTAANOTTOTUTKIMUKSEN VALOSSA

Tutkin tällä hetkellä kahden kaupungin huostaanottoasiakirjoja vuodelta 2013 (kokonaisotanta 6 ja 8

kuukauden ajalta). Tutittavana on 37 lapsen asiakirjat, jotka käsittävät kaikki asiakkuuden aikana kirjoitetut

päätökset, suunnitelmat ja selvitykset. Käytännössä asiakirja-aineistoa on noin 4000 sivua. Asiakirjoista

ilmenee, että päivähoito on ollut merkittävä avohuollon tukitoimi aineiston kaikille alle 10 -vuotiaille.

Seuraavassa tarkastelen lastensuojeluilmoituksia, joita päivähoidosta on tehty, sekä niiden merkitystä

lastensuojelun arvioinnin kannalta.

Asiakirjojen perusteella päivähoidossa on kyetty muodostamaan luottamussuhde lapsen ja henkilökunnan

välille. Lapset ovat kertoneet päivähoidossa asioita, joita he eivät ole kyenneet tai halunneet kertoa muille.

Kasvatushenkilöstölle on voitu kertoa myös asioista, jotka yleensä aiheuttava lapsissa merkittävää

lojaliteettiristiriitaa, kuten äidin käyttäytymiseen liittyviä yksityiskohtia. Seuraavassa sitaatissa kertojana

ovat sisarukset.

”Lapset olivat toistuvasti kertoneet päivähoidon henkilökunnalle, että äiti satuttaa heitä kotona neuloilla tai

sukkapuikoilla pistämällä sekä painaa päätä veden alle pesutilanteessa. Lapset ovat myös kertoneet, että

äiti uhkailee heitä illalla kun he eivät ala nukkumaan. Lasten mukaan äiti on uhannut viedä heidät vinttiin,

komeroon, uhannut piikittää tai sytyttää tulitikulla sängyn tai hiukset palamaan.” (Ote

huostaanottoasiakirjoista)

Asiakirjoissa ilmeni myös luottamus vanhemman ja huoltajan välillä. Lapsia tuotiin hoitoon huonossakin

kunnossa ja pitkän tauon jälkeen. Seuraavassa sitaatissa vanhemmat hoitavat kotona nuorempaa sisarusta,

kun isoveli käy päivisin hoidossa. Päiväkodissa kiinnitetään huomiota vanhempien huonoon kuntoon

hakutilanteissa.

”Päivähoidosta on kerrottu, että isä haisee usein viinalle, kun tulee (isoveljeä) hakemaan hoidosta.” (Ote


Varhaiskasvatusyksiköillä on asiakirjojen perusteella erittäin suuri merkitys juuri arkisten havaintojen

tekijänä, sillä harva taho tapaa perheitä yhtä usein. Päivähoidossa tehtiin havaintoja esimerkiksi lasten

perushoidosta ja huolenpidosta.


”Lastensuojeluilmoitus päiväkodista. Huoli lapsen perushoidosta. Lapsi oli ollut usein samoissa likaisissa

vaatteissa koko viikon ja lapsen hygienia oli huonosti hoidettu. Lapsi oli ollut nälkäinen tullessaan hoitoon.”

(Ote huostaanottoasiakirjoista)

Myös lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kyettiin havainnoimaan päivittäin.

”Äidin ja lapsen puutteelliseen vuorovaikutukseen oli päivähoidossa kiinnitetty huomiota. Äiti ei ottanut

minkäänlaista kontaktia lapseen hakutilanteissa vaan puhui pelkästään omista asioistaan.” (Ote


Asiakirjoista ilmeni, että päivähoidossa tehtiin myös erittäin tarkkanäköisiä havaintoja lasten ja vanhempien

hoitokyvystä. Vanhemmat kohdataan päivittäin tarvittaessa myös ilman lapsia ja muutokset

käyttäytymisessä voidaan tehdä nopeasti.

”Äiti tuonut lapsen päivähoitoon pitkän tauon jälkeen. Päivähoidon henkilökunnan mukaan äiti ollut sekava

ja silmät olivat olleet tuijottavat. Ei ollut haissut alkoholille.” (Ote huostaanottoasiakirjoista)

Edellinen ilmoitus johti äidin pidätykseen samana päivänä, kun hän kolaroi autonsa huumausaineiden

vaikutuksen alaisena. Ilman päiväkodin ilmoitusta lapset olisivat olleet äitinsä kyydissä. On huomattava,

että näinkin pienessä satunnaisella otannalla kerätyllä aineistolla tutkija löytää tapauksia, joissa

päivähoidon rooli on ollut lasten turvallisuuden kannalta elintärkeää. Kokemukseni perusteella myös

hallinto-oikeudessa päiväkotien lausunnot ja lastensuojeluilmoitukset ovat vaikeiden ja ristiriitaisten

huostaanottoasioiden yhteydessä päätöksenteon kannalta erittäin keskeistä materiaalia.

ESITETYN MUUTOKSEN KIPEÄT KYSYMYKSET

Hallituksen esityksessä epäselväksi jää, millaiseksi päivähoidon tai varhaiskasvatuksen ehkäisevän

lastensuojelun rooli tulevaisuudessa nähdään. Asiantuntijana suhtaudun epäilevästi siihen, että 20 tuntia

viikossa olisi riittävä aika luottamussuhteen rakentamiseksi vanhempiin, havaintojen tekemiseen lapsen

perushoidosta, vanhempien ja lapsen välisestä suhteesta tai vanhempien hoitokyvystä. 20 tuntia viikossa ei

riitä turvaamaan lapselle luottamussuhdetta aikuiseen, kontaktia vertaisiin, arkista hoivaa ja huolenpitoa

tai seurantaa.

Selvittämättä on jäänyt, kuinka moni vanhempi hakee lastensuojeluperustein kokopäiväpaikkaa, vaikka

tarvetta sille olisikin. Lastensuojelussa tiedetään, että vanhemmat hakevat tukea ja apua äärimmäisen

harvoin edes tilanteissa, joissa väsyminen on jo johtanut lapsen pahoinpitelyyn tai heitteillejättöön.

Vanhemmat haluavat pärjätä itse ja pelkäävät leimatuksi tulemista. Kokopäivähoitopaikan hakeminen ei

tähän asti ole ollut merkki vanhempien kyvyttömyydestä vastata lapsensa tarpeisiin - tulevaisuudessa se

pahimmillaan olisi. Ongelmallista on kuitenkin myös se, jos hyvin monet hakevat kokopäivähoitopaikkaa

lastensuojelullisin perustein, sillä vaikka lausuntoja ei esityksen mukaan edellytettäisikään automaattisesti,

edellytetään niitä tilanteissa, joissa ilmenee ristiriitaa varhaiskasvatusviranomaisten ja vanhempien arvion

välillä. Tällöin lausuntoja haetaan jo valmiiksi kuormittuneesta lastensuojelusta. Tämä on ollut arkea

kotipalveluiden osalta jo monessa kunnassa.

Mitä tapahtuu, jos kotona olevien vanhempien uupumus lisääntyy? Kääntyvätkö myös 0 - 6 -vuotiaiden

lasten lastensuojelun asiakasmäärät nousuun, kuten koululaisten kohdalla on tapahtunut? Edellisen laman

leikkaukset kohdistuivat juuri kouluikäisiin lapsiin, kun taas sitä nuorempia lapsia on puskuroitu


subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin.

Mitkä tekijät hyväksytään sellaisiksi, että ne oikeuttavat kokopäiväpaikkaan? Lastensuojelussa ei ole

kriteerejä erityisessä vaarassa oleville lapsille, vaan arvio perustuu aina tapauskohtaiseen arviointiin.

Käytännössä lastensuojelussakin asiakkuuden tarpeen arviointi on hyvin haasteellinen tehtävä - miten

varhaiskasvatuksessa siihen kyettäisiin? Eivätkö erityishoitoa tarvitsevat lapset, kielitaidottomien ja

vieraasta kulttuurista tulleiden vanhempien lapset, työttömien ja elämäntilanteestaan sen vuoksi

stressaantuneiden vanhempien lapset, vauvan hoidosta uupuneiden vanhempien lapset tai ystäviään

kaipaavat leikki-ikäiset ole kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeessa? Lastensuojelun näkökulmasta

kaikissa näissä tapauksissa kokopäiväinen varhaiskasvatus on ”lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen

olosuhteiden takia taikka muutoin lapsen edun mukaista”. Lainaan tässä lastenpsykiatri Tytti Solantauksen

erinomaista kirjoitusta aiheesta:

”Lakiesityksessä turvataan lapsen oikeus kokopäiväiseen hoitoon, jos siihen on erityistä tarvetta.

Arvioidaanko tarve lapselle ilmaantuvilla ongelmilla? Jos asia halutaan ehkäistä ennalta, lapselle pitää

taata päivähoitopaikka jo sen perusteella, että hän kuuluu riskiryhmään. Ensimmäiset riskiryhmät

kyseisessä listassa tulevat olemaan työttömien vanhempien ja vastasynnyttäneiden äitien leikki-ikäiset

lapset.” (Tytti Solantaus, Helsingin Sanomat 11.11.2015)

Miten käy, kun lastensuojelun asiakkuus päättyy? Lastensuojelun tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi

mahdollisimman pian. Vaarana on, että asiakkaat jäävät ”roikkumaan”, koska pelätään saavutetun edun

menettämistä.

Selvää on, ettei lastensuojelun tehtävää tule lykätä varhaiskasvatukselle, mutta ehkäisevänä toimenpiteenä

varhaiskasvatuksen palveluiden rooli on merkittävä. Hallinnonalamuutoksilla varhaiskasvatuksen ei tule

pyrkiä putsaamaan lastensuojelun leimaa toiminnastaan, vaan pikemminkin olla ylpeä siitä osaamisesta,

jota organisaatioon on vuosikymmenien saatossa kasautunut. Varhaiskasvatus on ollut lapselle universaali

ja subjektiivinen oikeus, joka ei leimaa eikä erottele. Se integroi yhteiskuntaan, antaa kouluvalmiuksia ja

tunteen osallisuudesta. Vaikeassa asemassa olevia lapsia tulisi kaikin keinoin haalia kokopäiväisen

päivähoidon piiriin, eikä jättää heitä kasvuolosuhteisiin, joissa heidän tasapainoista kasvua ja kehitystään ei

välttämättä voida tukea.

VTT Tutkijatohtori Elina Pekkarinen

LAUSUNNONANTAJAN TAUSTA

Olen peruskoulutukseltani lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja väitellyt sosiaalityön alalta Helsingin

yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 2010. Olen työskennellyt Helsingin kaupungilla lastensuojelun

sosiaalityöntekijänä 2004 - 2005, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä 2005 - 2009 ja Helsingin hallinto-oikeuden

lastensuojelun asiantuntijana vuodesta 2009 alkaen. Olen vuosittain päätöksentekijänä kymmenissä

tahdonvastaisissa huostaanottoissa. Työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina

Nuorisotutkimusverkostossa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ja tutkin

lastensuojelua huostaanottoasiakirjojen sekä valtion koulukodeista aikuistuneiden nuorten kokemusten

kautta. Lisäksi toimin Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtajana.


LÄHTEET

Heino, Tarja (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen

takana. Stakes.

Kainulainen, Anna (2007) Päivähoito lapsen avohuollollisena tukitoimena - Tukitoimen toteuttaminen

moniammatillisena yhteistyönä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Kivimäki, Saija (2009) Päivähoidon ja lastensuojelun välinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena. Pro gradu –

tutkielma, Tampereen yliopisto.

Korhonen, Anne (2008) Huolta ja huolestumista - Tutkimus lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Sosiaalityön

erikoistumiskoulutuksen lisensiaattityö Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kotona olevien vanhempien lapset päivähoidossa tammikuussa 2009. Vantaa: Vantaan kaupunki.

http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31789_

seurantaselvitys_tammikuu_2009_1_.pdf

Lastensuojelulain hengen toteutuminen vuonna 2011. Kahden alueen lastensuojeluilmoitusten tarkastelua

suhteessa uuteen lastensuojelulakiin. Sosiaalitaito.

Paavola, Auli (2010) Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus. Lastensuojelulain vaikutukset eri

ammattiryhmien toimintatapoihin: Mikä toimii, mikä takkuaa, mitä pitäisi kehittää? Lastensuojelun

Keskusliitto.

Uitto, Aino & Vuolasmaa, Miia (2009) Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena: päiväkodin

henkilöstön kokemuksia. Opinnäytetyö, Diak-ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Väinälä, Anna (2004) Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004.

Selvityshenkilön raportti, ensipainos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=122630&name=DLFE-8441.pdf

Lasten varhaiskasvatuksen muutokset lastensuojelun näkökulmasta

VTT tutkijatohtori Elina Pekkarinen

Nuorisotutkimusverkosto

Sosiaali- ja terveysvaliokunta

17.11.2015

Tekijän nimi 1.1.2017

2

Esityksen taustaa • Lasten päivähoidon ja lastensuojelun yhteinen historia on pitkä

juontaen juurensa vuoden 1936 lastensuojelulakiin

• 1983 lastensuojelulaissa päivähoidon tehtävänä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja vanhemmuudessa sekä havaita ja ennakoida avun ja tuen tarve (HE 13/1983)

• 2007 laissa päivähoito mainitaan erikseen avohuollon tukitoimissa

• 30.12.2014/1302 muutos lastensuojelulakiin: päivähoidossa tarjottava erityistä tukea, joka edistää ja turvaa lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukee vanhemmuutta JO SILLOIN, KUN LAPSI TAI PERHE EI OLE LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA Päivähoidon EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN rooli vahvistui 1.4.2015 alkaen

3

Keitä ovat nämä kokopäivähoidossa olevat lapset, joiden vanhempi on kotona?

• 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista (Väinälä 2004; Kotona olevien vanhempien… 2009) • Näistä 90 % on 3 vuotta täyttäneitä

• Perheiden taustat tunnettiin hyvin (Väinälä 2004) • Lastensuojelun asiakkuus (7 %), lapsen erityishoidon tarve (7 %),

maahanmuuttajavanhemmat (24 %), vanhempien työttömyys (12 %), äitiysloma (27 %), hoitovapaa (12 %), muu syy (9 %)

4

Muutama lastensuojelun tunnusluku

• Suomessa lastensuojelun asiakasmäärät ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa

• Kuitenkin pienten – 0-6 -vuotiaiden – lasten suhteellinen osuus on pysynyt melko vakaana

• Lastensuojelun avohuollon asiakkaina noin 5,5 % 0-6 -vuotiaista

• Huostaanotettuna noin 0,5 % 0-6 -vuotiaista

• Pienten lasten kohdalla yleisimpiä lastensuojelun tarpeen aiheita ovat vanhempien uupumus, kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat

• Lastensuojelun asiakkaina olevissa perheissä huomattavasti muita perheitä useammin työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja psykososiaalisia ongelmia

13.11.2014 Lastensuojelu 2013 – Tilastoraportti 26/2014 5

Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991–2013, %

Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

%

16–17-vuotiaat

13–15-vuotiaat

7–12-vuotiaat

3–6-vuotiaat

0–2-vuotiaat

6

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tunnuslukuja

• Erillisselvitysten mukaan noin 6 - 20 % lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, on kokopäivähoidossa lastensuojelusyistä

• Entä kuinka paljon on lapsia, joiden suojeluntarpeen päivähoito kykenee ehkäisemään? • Vrt. huostaanottojen lukumäärän stabiili taso 0 - 6 -vuotiailla

• Päivähoidossa tehdään verrattain vähän lastensuojeluilmoituksia • Sosiaalitaidon selvityksessä vain 1,5 % vuoden 2011 aikana kahdessa

kaupungissa tehdyistä ilmoituksista tuli päivähoidosta

• Heinon (2007) selvityksessä yhdeksän kunnan alueella 3 % ilmoituksista tuli päivähoidosta

• Päivähoito on suhteellisen edullinen tukimuoto (Ikäheimo 2015) • Vuoden kokopäivähoidon kustannus keskimäärin 12 500 euroa, lastensuojelun

laitoshoidon 104 000 euroa

7

Laadullisen aineiston kertomaa • Aineistona kahden kaupungin huostaanottoasiakirjat vuonna 2013

(n=37) • Päivähoito tukitoimena kaikilla aineiston alle 10-vuotiailla

• Tässä tarkastelen aineistossa olleita päivähoidon tekemiä lastensuojeluilmoituksia

TULOKSET • Luottamus lapsen ja hoitajan välillä

”Lapset olivat toistuvasti kertoneet päiväkodin henkilökunnalle, että äiti satuttaa heitä kotona neuloilla tai sukkapuikoilla pistämällä sekä painaa päätä veden alle pesutilanteessa.”

Hoitohenkilöstölle voi kertoa kodin asioista

• Luottamus vanhemman ja hoitajan välillä ”Päivähoidosta on kerrottu, että isä haisee usein viinalle, kun tulee (isoveljeä) hakemaan hoidosta.”

Lapsi tuodaan hoitoon huonossakin kunnossa (huom! Vauva kotihoidossa, isoveli päivähoidossa)

8

• Päivähoidon merkitys arkisten havaintojen tekijänä • Suhteessa perushoitoon ja huolenpitoon

”Lastensuojeluilmoitus päiväkodista. Huoli lapsen perushoidosta. Lapsi oli ollut usein samoissa likaisissa vaatteissa koko viikon ja lapsen hygienia oli huonosti hoidettu. Lapsi oli ollut nälkäinen tullessaan hoitoon.”

Lapset kohdataan päivittäin

• Suhteessa lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen

”Äidin ja lapsen puutteelliseen vuorovaikutukseen oli päivähoidossa kiinnitetty huomiota. Äiti ei ottanut minkäänlaista kontaktia lapseen hakutilanteissa vaan puhui pelkästään omista asioistaan.”

Lapset ja vanhemmat kohdataan yhdessä päivittäin

• Suhteessa vanhempien hoitokykyyn

”Äiti tuonut lapsen päivähoitoon pitkän tauon jälkeen. Päivähoidon henkilökunnan mukaan äiti ollut sekava ja silmät olivat olleet tuijottavat. Ei ollut haissut alkoholille.”

Vanhemmat kohdataan päivittäin

9

Pohdintaa • Millaiseksi ymmärretään päivähoidon ehkäisevän lastensuojelun rooli?

• Lainsäädäntöä juuri muutettiin!

• Onko neljä tuntia päivässä tai 20 tuntia viikossa riittävä aika… • …luottamussuhteen rakentamiseksi lapseen ja vanhempaan?

• …havaintojen tekemiseen lapsen perushoidosta, vanhempien ja lapsen välisestä suhteesta tai vanhempien hoitokyvystä?

• …turvaamaan lapselle luottamussuhde aikuiseen, kontakti vertaisiin, arkinen hoiva ja huolenpito sekä seuranta?

• Kuinka moni vanhempi hakee lastensuojeluperustein kokopäivähoitopaikkaa, vaikka tarvetta olisikin? • Ongelmallista on sekin, jos moni hakee (vrt. kokemukset kotipalvelusta,

leimaamisvaikutukset)

• Mitä tapahtuu, jos kotona olevien vanhempien uupumus lisääntyy? • Vrt. 0-6 -vuotiaiden huostaanottojen vakiintunut taso: lähtevätkö myös pienten

lasten lastensuojeluluvut nousuun?

10

• Mitkä tekijät hyväksytään ”lastensuojeluperusteiksi”? Kuka ne määrittelee, miten ja millä ajalla? • Erityishoitoa tarvitseva lapsi? Kielitaidottomat vanhemmat vieraasta

kulttuurista? Työttömäksi jääneet vanhemmat? Vauvan hoidosta uupuneet vanhemmat? Ystäviään kaipaava leikki-ikäinen?

• Miten käy, kun lastensuojelun asiakkuus päättyy? • Lastensuojelun tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi päättyykö myös

oikeus kokopäivähoitopaikkaan?

• Lastensuojelutehtävää ei saa lykätä päivähoidolle, mutta ehkäisevänä toimenpiteenä päivähoidon rooli on merkittävä • Lapsen universaali ja subjektiivinen oikeus

• Ei leimaa eikä erottele

• Integroi yhteiskuntaan, antaa kouluvalmiudet ja tunteen osallisuudesta

Vaikeassa asemassa olevia lapsia tulisi kaikin keinoin haalia kokopäiväisen päivähoidon piiriin, eikä jättää heitä kotiolosuhteisiin, joissa heidän tasapainoista kasvua ja kehitystään ei voida tukea

11

Lopuksi

”Olin 1950-luvun puolivälissä kaksi vuotta kaupungin lastentarhassa Vaasan Kotirannassa. Muut lapset saivat olla vain vuoden, minä sosiaaliviranomaisten päätöksellä kaksi vuotta, pulmallisen perhetilanteen takia.

Ne olivat elämäni parhaimpia vuosia.

Tant Svea ja hänen nuoret kollegansa antoivat eksyksissä olevalle lapselle turvallisuutta ja virikkeitä sekä opettivat sosiaalisia taitoja. Olen heille ikuisesti kiitollinen.”

Sixten Korkman (HS 5.10.2015)

12

LÄHTEET

Heino, Tarja (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes.

Kainulainen, Anna (2007) Päivähoito lapsen avohuollollisena tukitoimena - Tukitoimen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Kivimäki, Saija (2009) Päivähoidon ja lastensuojelun välinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Korhonen, Anne (2008) Huolta ja huolestumista - Tutkimus lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen lisensiaattityö Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Korkman, Sixten (2015) Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on tyhmä päätös. HS 5.10.2015 http://www.hs.fi/talous/a1444012151710

Kotona olevien vanhempien lapset päivähoidossa tammikuussa 2009. Vantaa: Vantaan kaupunki. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31789_seurantaselvitys_tammikuu_2009_1_.pdf

Lastensuojelulain hengen toteutuminen vuonna 2011. Kahden alueen lastensuojeluilmoitusten tarkastelua suhteessa uuteen lastensuojelulakiin. Sosiaalitaito.

Paavola, Auli (2010) Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus. Lastensuojelulain vaikutukset eri ammattiryhmien toimintatapoihin: Mikä toimii, mikä takkuaa, mitä pitäisi kehittää? Lastensuojelun Keskusliitto.

Uitto, Aino & Vuolasmaa, Miia (2009) Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena: päiväkodin henkilöstön kokemuksia. Opinnäytetyö, Diak-ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Väinälä, Anna (2004) Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004. Selvityshenkilön raportti, ensipainos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=122630&name=DLFE-8441.pdf

lausunto hallituksen esityksestÄ eduskunnalle … · tehtävänä on tukea vanhempia lapsen...

Documents