1.1 väestösuunnitteen tarve ja tarkoitus 1 1.2 lähtökohtia 1 1.3 tilastokeskuksen...

KYMENLAAKSO

VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKA-

SUUNNITE 2040

Vastaanottaja

Kymenlaakson liitto

Asiakirjatyyppi

Raportti

Päivämäärä

12.5.2017

https://www.google.co.uk/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwidz4ntm_7SAhWGt48KHTgTBWcQjRwIBw&url=https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pikkuympyr%C3%A4katu_Hamina.jpg&bvm=bv.151325232,d.c2I&psig=AFQjCNHlKarI8mr7FQ-YnOKqmsJgZh-C6Q&ust=1490962548413109

KYMENLAAKSO

VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE 2040

Ramboll

PL 25

Säterinkatu 6

02601 ESPOO

P +358 20 755 611

F +358 20 755 6201

www.ramboll.fi

Päivämäärä 12.5.2017

Laatijat Annu Tulonen, Eero Salminen, Mikko Laukkanen, Kimmo Koski ja

Markus Hytönen

Väestö- ja työpaikkasuunnite 2040

SISÄLTÖ

1. TYÖN TAUSTA JA TAVOITE 1 1.1 Väestösuunnitteen tarve ja tarkoitus 1 1.2 Lähtökohtia 1 1.3 Tilastokeskuksen väestöennuste 3 1.4 Voimassa ja vireillä olevat suunnitelmat ja skenaariot 6 1.4.1 Kymenlaakson kehitysskenaariot 6 1.4.2 Alueen yleiskaavat, rakennemallit ja strategiat 8 1.5 Työmenetelmä 10 2. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TRENDIT 11 2.1 Yleiset kehitystrendit 11 2.2 Luonnollinen väestönkehitys 18 2.3 Kuntien välinen muuttoliike 25 2.4 Maahanmuutto 28 2.5 Työpaikat 34 2.5.1 Työpaikkamäärä 34 2.5.2 Työpaikkarakenne 35 2.5.3 Työllisyysaste 38 2.5.4 Työpaikkaomavaraisuus 40 2.6 Paikallisia väestö- ja työpaikkamääriin vaikuttavia tekijöitä ja

kehityshankkeita 47 2.7 Yhteenveto trendeistä ja muutostekijöistä 51 3. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITTEEN SKENAARIOT 52 4. KYMENLAAKSON VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE 60 4.1 Taustaoletukset ja muutosajurit 60 4.2 Väestösuunnite 2040 62 4.3 Työpaikkasuunnite 2040 64 4.4 Suunnitteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä 65 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 66

LIITTEET

Liite 1

Kymenlaakson skenaariot


1

1. TYÖN TAUSTA JA TAVOITE

1.1 Väestösuunnitteen tarve ja tarkoitus

Maakuntien tehtäviin kuuluu laatia maakuntastrategiat, joissa maakuntavaltuusto päättää maa-

kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteesta. Maakuntastrategian lisäksi maakun-

nassa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat sekä maankäyttöä ohjaa-

vat maakuntakaavat. Yhdyskuntarakenteen kehityksen tarpeen tunnistamista ja suuntaamista

varten tarvitaan ajantasainen väestö- ja työpaikkasuunnite.

Tämän työn tavoitteena on laatia vuoteen 2040 ulottuva yksinkertainen ja havainnollinen väestö-

ja työpaikkasuunnite, jota voidaan hyödyntää Kymenlaakson maakuntasuunnitelman ja maakun-

taohjelman laatimisessa.

Vuonna 2017 Kymenlaaksossa päivitetään maakuntasuunnitelma ja valmistellaan ns. muutos-

maakuntaohjelma vuosille 2018–2021. Maakuntaohjelmassa esitetään sen määrällistä ja laadul-

lista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit ml. väestönke-

hityksen ja työmarkkinatilanteen osalta. Lisäksi Kymenlaaksossa on päätetty uuden maakunta-

kaavan laadinnasta alkuvuodesta 2016. Tämän selvityksen keskeisenä tavoitteena on hahmot-

taa, minkälaiselle väestöpohjalle Kymenlaakson alue- ja yhdyskuntarakennetta lähdetään maa-

kuntakaavassa pitkälle aikavälille kehittämään. Selvityksessä päivitetään maakuntaohjelman

pitkän aikavälin skenaariot väestö- ja työpaikkarakenteesta. Väestö- ja työpaikkamääräennusteet

kohdennetaan maakunnan alueelle siten, että lukuja on mahdollista käyttää sekä aluekehityksen

että -suunnittelun pohjana.

Päätöksenteon ja suunnittelun tueksi laaditaan niin alueen toimesta kuin kansallisestikin erilaisia

väestöennusteita, -tavoitteita ja -suunnitteita. Nämä eroavat toisistaan seuraavilla tavoilla:

Tilastokeskuksen ja muiden tahojen laatimat väestöennusteet ovat ns. demografisia trendi-

laskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys

jatkuisi samanlaisena. Väestöennusteeseen ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaan vä-

estönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua. (Tilastokeskus.fi)

Väestösuunnite ei ole vain menneeseen kehitykseen perustuva arvio tulevaisuudesta vaan

se on pelkkää laskennallista ennustetta tavoitteellisempi tila. Väestösuunnitteeseen vaikutta-

via tekijöitä ovat mm. aluerakenteelliset tekijät, elinkeinoelämän tilanne, muuttoliike, maa-

hanmuutto jne. Väestösuunnite ja työpaikkasuunnite ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja lähtö-

kohtaisesti työpaikkasuunnite perustuu väestösuunnitteeseen. (Kymenlaakso 2016) Väestö-

suunnite toimii mitoitusohjeena yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta vastaaville viranomai-

sille.

Väestötavoite puolestaan on toivotun väestönkehityksen antama tulos. Väestötavoitteet

asetetaan usein suunnittelun ja päätöksenteon tueksi (Tilastokeskus.fi).

1.2 Lähtökohtia

Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste on julkistettu vuonna 2015. Ennusteessa Kymenlaakson

väestömäärän arvioidaan pienenevän vuoteen 2040 mennessä noin 11 500 asukkaalla (-6,4 %).

Tilastokeskuksen väestöennusteen taustalla on viime vuosien negatiivinen väestönkehitys maa-

kunnassa; ainoastaan nettomaahanmuutto on ollut positiivista ja kokonaisuudessaan Kymenlaak-

son väestömäärä on vähentynyt noin 250–1200 henkilöllä vuosittain 2010–2016 ja ajanjaksolla

Kymenlaakson väestömäärä onkin pienentynyt yhteensä noin 4 800 asukkaalla (-2,6 %).

Kymenlaaksossa on tehty erilaisia väestöennusteita ja -suunnitteita 1960-luvulta lähtien (Kuva

15). Kymenlaakson väestö on ollut 1960-luvulle saakka voimakkaasti kasvavaa erityisesti alueel-

la sijaitsevan teollisuuden ja työpaikkojen ansiosta. Kymenlaaksossa onkin parhaimmillaan ollut

noin 200 000 asukasta. Kasvu on kuitenkin alue- ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä taittu-

nut 1970–80 –luvuilla niin, että nykyinen väestömäärä on noin 179 000 asukasta. Eri ajanjaksoil-

la tehdyt ennusteet kuitenkin ovat järjestäen arvioineet väestönkasvun huomattavasti toteutu-


2

nutta positiivisemmaksi; kasvun taitekohdalla vuonna 1967 tehty ennuste arvioikin väestömää-

räksi vuonna 2000 peräti yli 240 000 asukasta, kun toteutunut väkiluku oli noin 187 000 asukas-

ta.

Kuva 1 Aikaisemmat väestöennusteet Kymenlaaksossa (Kymenlaakson liitto)

Taulukossa käytetyt maakunnalliset suunnitelmat ja niiden lyhenne ja valmistumisvuosi ovat:

Kymenlaakson seutukaavan runko 1967 (RUNKO 1967)

Kymenlaakson rakennesuunnitelma (RAKSU 1975)

Kymenlaakson kokonaissuunnitelma 1980 (KOKSU 1980)

Kymenlaakson kokonaissuunnitelma 1984 (KOKSU 1984)

Kymenlaakson seutukaava, taajamien laajennusalueet sekä seutukaavan muutokset ja

täydennykset 1988 (IV SK)

Kymenlaakson seutusuunnitelma 1992 (SEUTSU 1992)

Kymenlaakson maakuntasuunnitelma 2005–15 (Masu 2005–15)

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011–14 (MAO 2011–14)

Kuten edellä esitetystä kaaviosta huomataan, on väestökehityksen ennustaminen varsin haasta-

vaa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen koostuu erilaisista trendeistä ja sykleistä, joiden

suunta ja voimakkuus vaihtelevat ja joiden taustalla on useita ilmiöitä. Väestömuutos ja ikära-

kenne ovat yksi tärkeimmistä alueen elinvoimaisuuden mittareista. Kymenlaakson väestö ikään-

tyy ja vähenee. Vaikka nettosiirtolaisuus oli positiivista, se ei riitä paikkaamaan maan sisäistä

muuttoa ja luonnollista väestönmuutosta. Ikärakenteella tulee olemaan suuri vaikutus taloudelli-

seen aktiivisuuteen maakunnassa. Tällä hetkellä sekä taloudellinen että väestöllinen huoltosuhde

ovat koko maan keskiarvoa heikompia.

Nyt laadittavan suunnitteen taustalla olevat ilmiöt vaihtelevat väestön ikärakenteesta aina maa-

hanmuuton määrään saakka. Työpaikkasuunnitteessa puolestaan merkittäviä tekijöitä ovat väes-

tömäärän lisäksi esimerkiksi työllisyysaste, teknologinen kehitys ja toimialarakenne. Väestö- ja


3

työpaikkamäärien kehitys ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa, mutta riippuvuussuhteista

on erilaisia käsityksiä. Uudet työpaikat synnyttävät muuttoliikettä ja väestönkasvua parantunei-

den työllistymismahdollisuuksien seurauksena. Toisaalta viime aikoina on keskusteltu myös siitä,

että ihmiset valitsevat enenevissä määrin asuinpaikkansa asumispreferenssiensä perusteella ja

työllistyvät joko yrittäjyyden tai etätyön kautta.

1.3 Tilastokeskuksen väestöennuste

Tilastokeskus toteuttaa kuntakohtaisen väestöennusteen kolmen vuoden välein. Viimeisin väes-

töennuste on vuodelta 2015. Ennusteessa Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan vähenevän

yhteensä noin 11 500 asukkaalla (-6,4 %) vuosina 2015–2040, jolloin vuonna 2040 maakunnas-

sa olisi noin 167 200 asukasta. Verrattuna vuonna 2012 ilmestyneeseen väestöennusteeseen

Tilastokeskus on hieman synkentänyt maakunnan väestömäärän kehitysennustetta; vuonna 2012

ilmestyneessä ennusteessa Kymenlaakson väestömääräksi vuonna 2040 arvioitiin noin 172 000

asukasta. Väestöennusteiden välisiä eroja Kymenlaaksossa on havainnollistettu seuraavassa kaa-

viossa.

Kuva 2 Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymenlaaksoon (Tilastokeskus)

Väestömäärän vähenemisen taustalla ovat erityisesti:

Negatiivinen luonnollinen väestömäärän kehitys: Kymenlaakson asukkaista kuolleiden määrä

on ylittänyt syntyneiden määrän 500 – 800 asukkaalla. Keskimäärin luonnollinen väestönke-

hitys on ollut -650 asukasta / vuosi.

Negatiivinen kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaakson ulkopuolella sijaitsevaan kuntaan

muuttaneiden määrä on vaihdellut välillä -370- -980 asukasta vuosittain. Keskimäärin kunti-

en välinen nettomuutto on ollut noin -684 asukasta / vuosi.

Väestönlisäystä Kymenlaakso on saanut ainoastaan positiivisesta nettomaahanmuutosta, joka on

vaihdellut 350–710 asukkaan välillä. Keskimäärin nettomaahanmuutosta on tullut Kymenlaak-

soon 610 uutta asukasta vuosittain.

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040

Tilastokeskuksen väestöennusteet 2012 ja 2015

Toteutunut Ennuste 2012 Ennuste 2015


4

Kuva 3 Väestönmuutokset Kymenlaaksossa osatekijöittäin vuosina 2010–2016 (Tilastokeskus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiset tiedot seutu- ja

kuntatasolla Kymenlaaksossa. Ennusteessa arvioidaan väestön vähenemisen olevan nopeampaa

Kouvolan seudulla (-7 270 asukasta, -7,8 %) kuin Kotkan-Haminan seudulla (-4 200 asukasta, -

4,9 %) vuosina 2015–2040. Maakunnan väestökehityksen kannalta suurin merkitys on Kouvolan,

Kotkan ja Haminan kaupungeilla, sillä väestöennusteen mukaan koko maakunnan noin 11 500

asukkaan väestötappiosta noin 10 500 selittyy näiden kaupunkien väestökehityksellä.

Taulukko 1 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015

Väestö Muutos

2015 2040 Hlö %

Kymenlaakso 178 688 167 196 -11 492 -6,4 %

Kymenlaakso ilman Iittiä 171 778 160 604 -11 174 -6,5 %

Kotkan-Haminan seutu 85 923 81 698 -4 225 -4,9 %

Hamina 20 851 18 792 -2 059 -9,9 %

Kotka 54 319 52 774 -1 545 -2,8 %

Miehikkälä 2 085 1 743 -342 -16,4 %

Pyhtää 5 321 5 321 0 0,0 %

Virolahti 3 347 3 068 -279 -8,3 %

Kouvolan seutu 92 765 85 498 -7 267 -7,8 %

Kouvolan seutu ilman Iittiä 85 855 78 906 -6 949 -8,1 %

Iitti 6 910 6 592 -318 -4,6 %

Kouvola 85 855 78 906 -6 949 -8,1 %

Seuraavassa kaaviossa on esitetty, mistä osatekijöistä Tilastokeskuksen väestöennusteen arvio

koostuu. Kiinteällä viivalla on esitetty toteutuneet muutokset vuosina 2010–2016 ja katkoviivalla

Tilastokeskuksen ennusteen mukaiset arviot osatekijöiden kehityksestä 2016–2040. Luonnollisen

väestönlisäyksen arvioidaan heikkenevän nykyisestä noin -800 asukasta / vuosi -tasosta

noin -1 200 asukasta / vuosi –tasolle vuoteen 2040 mennessä. Nettomuutto (kuntien välinen

nettomuutto + nettomaahanmuutto) on puolestaan vuosina 2010–2016 vaihdellut -400 ja +240

asukkaan välillä ollen keskimäärin tasolla -70 asukasta / vuosi. Tilastokeskuksen väestöennus-

teessa vuoden 2017 tilanteeksi arvioidaan noin +200 asukasta / vuosi ja vuoteen 2040 mennessä

nettomuuton arvioidaan kasvavan noin 680 asukasta / vuosi -tasolle.

-1500

-1000

-500

0

500

1000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Väestönmuutokset Kymenlaaksossa 2010-2016

(Tilastokeskus)

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto

Nettomaahanmuutto Väestönmuutos


5

Kuva 4 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015, muutokset osa-alueittain (Tilastokeskus)

Väestöennusteen lisäksi Tilastokeskus toteuttaa ns. omavaraislaskelman, jossa väestöennustees-

ta on poistettu muuttoliikkeen vaikutus. Toisin sanoen, omavaraislaskelma kuvaa tilannetta, jos-

sa Kymenlaaksoon ei kohdistu muuttoliikettä ulkopuolelta, eikä vastaavasti myöskään Kymen-

laaksosta kohdistu muuttoliikettä alueen ulkopuolelle. Omavaraislaskelman mukainen väestönke-

hitys on vuoden 2015 ennusteen mukaan huomattavasti negatiivisempi kuin väestöennusteen

mukainen kehitys; vuoden 2040 väestömääräksi omavaraistilanteessa arvioidaan noin 158 900

asukasta, mikä on noin 20 000 asukasta vähemmän kuin nykytilanteessa ja noin 8 000 asukasta

vähemmän kuin väestöennusteen mukaisessa kehityksessä. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu

omavaraislaskelman mukainen kehitys ikäryhmittäin. Laskelman mukaan yli 64-vuotiaiden osuus

kasvaa nykyisestä 25 %:sta noin 32 %:iin vuoteen 2040 mennessä ja vastaavasti työikäisten

(15–64 -vuotiaat) osuus pienenisi nykyisestä 61 %:sta noin 54 %:iin.

Kuva 5 Kymenlaakson omavaraislaskelma 2015–2040 (Tilastokeskus)

-1400-1200-1000

-800-600-400-200

0200400600800

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

Tilastokeskuksen väestöennuste,

muutokset Kymenlaaksossa 2010-2040

Luonnollinen väestönlisäys (toteutunut 2010-2016)

Luonnollinen väestönmuutos (Tilastokeskuksen ennuste)

Nettomuutto (toteutunut 2010-2016)

Nettomuutto (Tilastokeskuksen ennuste)

25 396 23 785 22 755 22 553 22 661 22 313

108 665 102 516 97 004 91 776 87 672 85 458

45 064 49 071

51 933 53 680 53 482 51 103

179 125 175 372 171 692 168 009 163 815 158 874

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

2015 2020 2025 2030 2035 2040

Kymenlaakson omavaraislaskelma 2015 (Tilastokeskus)

65+ -vuotiaat

15-64 -vuotiaat

0-14 -vuotiaat


6

1.4 Voimassa ja vireillä olevat suunnitelmat ja skenaariot

1.4.1 Kymenlaakson kehitysskenaariot

Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014–2017 tueksi laaditussa tulevaisuustarkastelussa keskei-

senä tuloksena syntyi vuoteen 2030 luotaavat Kymenlaakson skenaariot sekä näkemys keskei-

simmistä skenaarioiden taustalla vaikuttavista trendeistä ja jatkuvuuksista. Skenaarioista ja

trendeistä johdettiin välttämättömät toimenpiteet, skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat ja

maakunnan alustavien painopistealueiden arviointi. Tarkemmat arviot näiden vaikutuksesta Ky-

menlaakson väestönkehitykseen löytyvät luvussa kolme. Alla tiivistelmät skenaarioiden sisällöis-

tä:

Skenaario 1: Kasvukäytävä vetää

Skenaario 1 on pääpiirteiltään voimakasta kasvua ennustava tulevaisuuskuva, jossa Kymenlaak-

son kasvu pohjautuu erityisesti Venäjän taloudelliseen kasvuun ja venäläismatkailuun, EU-

yhteistyöhön sekä viennin positiiviseen kehitykseen globaalin talouskasvun seurauksena. Skenaa-

riossa liiketoiminta kasvaa erityisesti energiasektorilla sekä bio- ja metsätaloudessa. Venäläis-

matkailu (n. 40 miljoonaa rajanylitystä vuosittain) puolestaan luo erittäin suuren kysynnän kau-

pan ja matkailualan palveluille Kymenlaaksossa. Ikärakennetta tasoittaa myös Kymenlaaksoon

suuntautuva maassamuutto ja erityisesti venäläisistä koostuva maahanmuutto.

Skenaario 2: Kasvua verissä päin

Skenaario 2:ssa keskeistä on poliittisen epävakauden kasvu johtuen taloudellisista ongelmista

sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. EU:n sisämarkkinoiden merkitys pienenee ja Venäjän

kehitys on aikaisempaa autoritäärisempää. Kaakossa rajanylitysten määrä on noin 25 miljoonaa

vuosittain. Liiketoiminta kehittyy erityisesti cleantechin, meriklusterin ja kaivannaisteollisuuden

toimialoilla. Korkeasti koulutettujen osaajien tarve on entistä pienempää ja aivovuoto ulkomaille

on merkittävää.

Skenaario 3: Taiturointia kuilun partaalla

Skenaario 3:ssa taloudellinen ja poliittinen epävakaus on suurta, kansallisvaltiot kääntyvät si-

säänpäin ja koko yhteiskunnan toimivuus on vaa’ankielellä johtuen erilaisista mullistuksista. Myös

Venäjän tilanne on heikentynyt, mikä näkyy vähentyneinä rajanylityksinä (7 miljoonaa / vuosi);

myös venäläisten ostovoima on pienentynyt eikä ostosmatkailua juurikaan suuntaudu Kymen-

laaksoon. Liiketoiminta kehittyy lähinnä matalan jalostusarvon tuotannossa ja logistiikassa sekä

perinteisimmillä toimialoilla. Skenaario 3 luo synkimmän tulevaisuuskuvan niin Suomen kuin Ky-

menlaaksonkin kehittymisestä.

Skenaario 4: Osaavat päät ja piuhat

Skenaario 4:ssä kansalaisyhteiskunta ottaa vastuun taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehi-

tyksestä. Kasvua syntyy erityisesti internet-taloudessa ja -teknologiassa, jonka moottorina toimii

avoin data, asioiden internet, koneäly, pilvipalvelut sekä älyverkot. Venäläismatkailu (20 miljoo-

naa rajanylitystä) ei perustu enää ostosten tekemiseen, vaan matkoilta haetaan muita elämyksiä.

Skenaariossa työvoiman liikkuvuus on suurta ja osaamista haetaan globaaleista verkoista.


7

Kuva 6 Tiivistelmät Kymenlaakson kehitysskenaarioista (Kymenlaakson liitto)


8

1.4.2 Alueen yleiskaavat, rakennemallit ja strategiat

Kymenlaaksossa on vireillä useita suunnitelmia ja strategioita kaupunkiseutujen kehittämiseksi.

Strategioiden taustalla on vahva tavoite- ja tahtotila alueen kehittymisestä niin asumisen kuin

työpaikkojenkin määrän suhteen.

Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava

Työn alla oleva Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava on edennyt luonnosvaiheeseen ja

tuodaan nähtäville huhtikuussa 2017. Tavoitteena on laatia yleiskaava, joka yhdessä muun kehit-

tämistoiminnan kanssa tuottaa uusia ideoita, kasvua ja työpaikkoja. Yleiskaavalla tarkennetaan

ja toteutetaan vuonna 2012 hyväksyttyä Kaakon suunta - Kotkan-Haminan seudun kehityskuvaa

2040. Seutua suunnitellaan yleiskaavan avulla yhtenä kokonaisuutena kokonaisetua priorisoiden

ja pyritään edistämään seudun myönteistä kehitystä ja uudistumista tulevaisuudessa.

Yleiskaavan suunnittelussa on otettu elinkeinoelämän tarpeet ja kaava on laadittu kuntien ja

seudun kehittämisyhtiön tiiviinä yhteistyönä. Elinkeinoelämän osallistaminen kaavaprosessiin on

ollut jatkuvaa. Kaavaprosessin alkuvaiheessa käytiin keskustelua asiantuntijatyöryhmien kanssa

ja luonnoksen viimeistelemiseksi haastateltiin seudun yrityksiä. Yhteistyö tulee näkymään mm.

alueiden profiloinneissa, mahdollisten synergiaetujen osoittamisessa sekä uusina aluevarauksina,

sekä seudun erityispiirteitä osoittamisessa.

Kotka-Haminan seudun strategisen yleiskaavan taustalla on alueelle laadittu elinkeinostrategia

2016–19 sekä siinä esitetty visio 2025. Vision mukaan Kotkan-Haminan seutu on yhdessä teke-

misestään ylpeä ja luonnostaan vahva kansainvälinen kasvupaikka. Erinomainen sijainti lähellä

pääkaupunkiseutua, osaaminen, seudun elämykset ja ympäristö vetävät puoleensa uudistumisen

edelläkävijöitä. Strategiassa vuodelle 2025 esitetty tavoitetaso väestön ja työpaikkojen määrän

suhteen on erittäin kunnianhimoinen; strategiassa on esitetty seudun tavoitteeksi 40 000 työ-

paikkaa (+ 8000 suhteessa nykytilaan) ja 100 000 asukasta (+10 000 suhteessa nykytilaan).

Tavoitteen toteutumisen taustalla nähdään seudun sijainti osana laajenevan pääkaupunkiseudun

ja Pietarin talousalueen käytävää sekä esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämis-

tä perinteisillä ja uusilla toimialoilla sekä matkailussa.

Kouvolan rakennemalli

Vuonna 2012 laadittu Kouvolan kaupungin rakennemalli on luonteeltaan kunnan kehittämistavoit-

teet sisältävä alueiden käytön strateginen kehityskuva, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa

tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Rakennemallin on kuitenkin tarkoitus määritellä tavoitteita

ja suuntaviivoja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle kaavoitukselle. Rakennemalli on laadittu

niin, että hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa oleva alue- ja yhdyskuntarakenne, kes-

tävät liikkumismuodot sekä alueellisesti tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen palvelukeskus-

verkko.

Rakennemallityön tavoitteita olivat Kouvolan keskusten tasapainoinen kehittäminen, maaseudun

palvelukylien vetovoimaisuuden vahvistaminen, olemassa olevan infrastruktuurin ja kaupunkira-

kenteen hyödyntäminen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen ja toimintaedelly-

tysten turvaaminen, elinkeinojen edistäminen, alueiden omaleimaisuuden vahvistaminen sekä

eko- ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Kolme vaihtoehtoista mallia luotiin

näiden tavoitteiden pohjalta. Vaihtoehdot laadittiin periaatetasoisina ja tarkoituksellisesti mahdol-

lisimman erilaisina, jotta pystyttiin tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia Kouvolan maankäytön

kehittämiseen.

Vaihtoehdon A suunnitteluperiaatteena oli tiivistää ja täydentää ydinkaupunkialuetta

kehittämällä erityisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskustojen välistä aluetta.

Vaihtoehdossa B suunnitteluperiaatteissa nykyisten taajamien ja niiden kävely- ja pyöräi-

lyvyöhykkeiden merkitys korostui. Vaihtoehdossa keskuksia haluttiin tiivistää ja monipuo-


9

listaa sekä käyttää olemassa olevaa infrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti (palve-

lut, kunnallistekniikka).

Vaihtoehdossa C Kouvolan eri osa-alueita kehitettiin niiden vahvuuksiin ja kehittämispo-

tentiaaliin perustuen. Muodostuvat kehittämisvyöhykkeet olivat Kymijoen varsi ja teolli-

suusperintöön tukeutuvat alueet, järvialue sekä kartano- ja maatalousvyöhyke.

Varsinainen rakennemalli ja sen toteuttamisohjelma perustui eri vaihtoehtojen keskeisiin suunnit-

teluperiaatteisiin. Lähtökohtina olivat olemassa olevat keskukset ja infrastruktuuri kehittämisen

lähtökohtana (vaihtoehto B), ydinkaupunkialueen kehittäminen kaupunkimaisemmaksi ja ns.

Sauma-alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksien hyödyntäminen (vaihtoehto A) sekä ja

maaseudun merkitys aktiivisena osana Kouvolaa (vaihtoehto C).

Rakennemallissa on esitetty väestötavoitteeksi vuodelle 2030 noin 90 000 asukasta. Työpaikka-

määrätavoitteeksi on asetettu 35 000.

Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava

Vuonna 2015 valmistuneen yleiskaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi vuoden 2009 alussa ta-

pahtuneen Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien sekä Valkealan, Elimäen ja

Jaalan kuntien yhdistymisen jälkeen. Yleiskaavaa on valmisteltu nyt ensimmäistä kertaa yhteisel-

tä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein koko keskeiselle kaupunkialueelle. Kaupungin rakennemalli

määrittelee tavoitteita ja suuntaviivoja tulevalle kaavoitukselle ja Kouvolan keskeisen kaupunki-

alueen yleiskaava konkretisoi rakennemallityössä tehtyjä valintoja keskeisen taajama‐alueen

osalta kaavalliseen muotoon.

Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan painopiste on ollut suunnittelualueen reuna-alueilla, lu-

kuun ottamatta Kouvolan ja Kuusankosken keskustoja, joita myös on tarkasteltu työn yhteydes-

sä. Keskusten maankäyttö on pitkälti ratkaistu tarkemmassa suunnittelussa, jonka ohjausvaiku-

tusta laadittu laaja-alainen ja yleispiirteinen yleiskaava tulee kuitenkin osin täydentämään. Kes-

keisen kaupunkialueen yleiskaava on luonteeltaan sekä strateginen että yleispiirteinen alueva-

rauskaava, jolla on määritelty lähtökohdat tulevalle kaavoitukselle ja konkreettiselle aluevaraus-

suunnittelulle.

Yleiskaavan laatimisessa on tavoiteltu johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista yhdyskuntara-

kenteellista kokonaisuutta koko suunnittelualueella, reuna-aluepainotuksesta huolimatta. Koko-

naiskuvassa ovat korostuneet yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten kaupunkirakenteen

toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liiken-

teen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Yleiskaavan asuntoaluevarauk-

set painottuvat keskustojen reuna‐alueille ja pientalovaltaisiin talotyyppeihin ja asumisympäris-

töihin. Jatkossa Kouvolan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen vaikutetaan kuitenkin kaikkien

voimassaolevien yleiskaavojen ja asemakaavoituksen kautta. Maankäytössä tavoitteiden mukai-

sesti ensisijaisesti edistetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä ja nykyisen maan-

käytön tehostamista ja vasta toissijaisesti laajennetaan yhdyskuntarakennetta.

Yleiskaavan suunnittelun pääpaino oli seuraavissa kysymyksissä ja alueissa:

Kokonaisuuden hallinta ja ohjaaminen

Maankäytön laajenemisalueet ja ‐suunnat

Vanhojen kuntien raja‐alueiden maankäyttö, toiminnallisesti yhdistyvät taajamat

Asemakaava‐alueiden lievealueet, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa

Kouvolan ja Kuusankosken ydinkeskustojen alueet


10

Kotkan keskustan osayleiskaava

Osayleiskaavalla halutaan kehittää Kotkan keskustan elävyyttä ja vetovoimaa. Muutokset asumi-

sessa, liikenteessä, palveluissa ja elinkeinoissa vaikuttavat monien muiden asioiden kanssa siihen

minkälaiseksi keskusta rakentuu. Kaupungin tavoitteena on laatia Kotkan keskustan osayleiskaa-

va vuosien 2016–2018 aikana. Tärkeitä kaavan suunnittelukysymyksiä ovat muun muassa Kan-

tasatama ja sen liittyminen osaksi muuta keskustaa, Kantasatama-Kauppatori-Sapokka -akselin

toiminnallisuuden kehittäminen, Kotkansaaren sisääntuloteiden ja liikenteellisten järjestelyjen

linjaukset, Katariinan torin ja Koulukadun korttelialueiden tulevaisuuden painotukset, Kaupungin-

lahden potentiaalin osoittaminen sekä käytöstä poistuneiden satama- ja teollisuusalueiden tule-

vaisuuden käyttötarkoitukset.

1.5 Työmenetelmä

Väestö- ja työpaikkasuunnitteen keskeisimpänä taustatekijänä on nykyinen väestön määrä ja

ikärakenne, mikä luo pohjan väestökehitykselle ja luonnolliselle väestönkasvulle. Väestön synty-

vyyden ja kuolleisuuden taustamuuttujina on käytetty Tilastokeskuksen alueittaisia hedelmälli-

syys- ja kuolleisuuskertoimia, joiden perusteella on arvioitu vuosittain syntyvien lasten määrä ja

toisaalta ikäryhmittäinen luonnollinen poistuma. Kuntien välistä nettomuuttoa ja nettomaahan-

muuttoa on arvioitu trendi- ja tavoiteperusteisesti. Vuosittaista kokonaisnettomuuttoa on arvioitu

kunnittain suhteessa asukaslukuun, jolloin nettomuuton realistisuutta on pystytty arvioimaan

vertailemalla kasvua muihin maakuntiin ja kuntiin Suomessa. Arvioiden taustalla on myös työssä

tehty alueittainen kehitysnäkymien kuvaus, joiden perusteella on arvioitu eri kuntien väestömää-

rän kehittymisedellytyksiä eri tekijöiden valossa.

Työpaikkasuunnite on tehty tarjontaperusteisesti; kuinka paljon työvoimaa (15–64 -vuotiaita)

maakunnassa on. Työpaikkasuunnitteen taustatekijöinä ovat työn tarjonnan lisäksi arviot työlli-

syysasteen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksestä. Kehitysarvion taustatekijöinä ovat toisaal-

ta alueittaiset näkymät, toisaalta vertailut muihin maakuntiin Suomessa. Suunnitteessa on lisäksi

sanallisesti kuvattu eri toimialojen kehitysnäkymiä. Tarkan toimialoittaisen työpaikkasuunnitteen

tekeminen ei ole pitkän tarkasteluajanjakson ja suurten epävarmuustekijöiden seurauksena rele-

vanttia. Työmenetelmä ja selvitysprosessin kulku on kuvattu seuraavassa kaaviossa.

Kuva 7 Selvitysprosessin kulku


11

2. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TRENDIT

2.1 Yleiset kehitystrendit

Kaupungistuminen ja keskittyminen

Viimeaikojen voimakkaita trendejä on ollut väestön keskittyminen kasvukeskuksiin. Tämä tulee

varmasti jatkumaan myös tulevina vuosina. Kaupungeissa asuu jo yli puolet maailman väestöstä

ja arvioidaan, että tämä luku olisi vuonna 2050 jo yli 70 prosenttia. Suomessa kaupungistuminen

kiihtyi toden teolla vasta 1960-luvulla, jolloin alkoi ennen näkemätön rakennemuutos vanhasta

maaseutuyhteiskunnasta kohti teollisuus- ja palveluyhteiskuntaa. Kaupungistuminen etenee jat-

kossakin voimakkaana, sillä nykyisestä 74 prosentista luvun odotetaan nousevan 82 prosenttiin

vuoteen 2050 mennessä (Sitra).

Uusista asunnoista lähes 90 prosenttia rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle.

Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan ennusteen mukaan seuraavien vuosi-

kymmenten aikana vuosittain lähes 25 000–30 000 uutta asuntoa. Tietoyhteiskunnan kehitys on

edelleen vahvistanut kaupungistumista, koska innovaatiot syntyvät paikoissa, joissa on läsnä

monipuolista osaamista, tutkimusta, rahoitusta sekä muita erikoistuneita palveluita. Tulevaisuu-

dessa asuminen on järjestettävä planeettamme kantokyvyn rajoissa. Ekologisempaa asumista

haetaan tiiviimmästä kaupunkirakenteesta, pienemmistä asunnoista käyttäen entistä enemmän

yhteisiä kaupunkitiloja, infrastruktuuria ja palveluita. Osaltaan kaupungistumistrendiin ajaa myös

uusien yhteisöllisyyden muotojen kaipuu. Kaupunkisuunnittelun on tähdättävä kestävään raken-

nettuun ympäristöön energiataloudellisen ja hiilineutraalin suunnittelun ja rakentamisen keinoin.

Näillä keinoilla on myös mahdollista tavoitella taloudellista kestävyyttä (Sitra).

Kymenlaakson asukkaista 77,6 % asui kaupunkialueilla vuonna 2015 ja vastaavasti noin 21,4

maaseutualueilla. Vuodesta 1990 kaupunkialueilla asuvien osuus on kasvanut 74,3:sta hieman yli

kolmen prosenttiyksikön verran vuoteen 2016 mennessä. Kymenlaakson negatiivisesta väestön-

kehityksestä johtuen kaupunkialueillakin asuvien määrä on kuitenkin pienentynyt noin 5 400

asukkaalla (-3,8 %). Kaupunkialueillakin on kuitenkin eroja; sisemmällä kaupunkialueella väes-

tön määrä on vuodesta 1990 kasvanut noin 400 asukkaalla (+1,5 %). Maaseutualueilla väestön

määrä on tarkasteluajanjaksolla pienentynyt yhteensä noin 9 200 asukkaalla (-19,3 %).

Kuva 8 Väestön määrä kaupunki- ja maaseutualueilla Kymenlaaksossa 1990–2015 (Tilastokeskus)

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Väestön määrä kaupunki- ja maaseutualueilla Kymenlaaksossa

1990-2015

Harvaan asuttu maaseutu

Ydinmaaseutu

Kaupungin läheinen maaseutu

Maaseudun paikalliskeskus

Kaupungin kehysalue

Ulompi kaupunkialue

Sisempi kaupunkialue


12

Vuosina 2000–2012 välillä väkiluku on vähentynyt erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, mut-

ta myös ydinmaaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Tämä kehitys on nähtävissä myös

Kymenlaaksossa (kuva 8). Muuttoliike on suuntautunut kaupunkiseuduille. Harvaan asutun maa-

seudun tyhjeneminen on jatkunut jo yli kolme vuosikymmentä. Ensisijaisesti syntyvyys on lisän-

nyt väestöä kaupunkien läheisten maaseudun kunnissa, mutta myös maahanmuuton ja kuntien

välisen muuton ansiosta. Kaupunkien läheisten maaseudun kuntien väestöosuuden ennustetaan

lähivuosikymmeninä kasvavan, kun taas ydinmaaseudun ja erityisesti harvaan asutun maaseu-

dun kuntien väestöosuuden ennustetaan laskevan. Harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseu-

dun kuntien huoltosuhteet ovat olleet korkeimmat ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla ne al-

koivat nousta dramaattisesti 2000-luvulla. Niin ikään kaupunkien läheisissä maaseutukunnissa se

alkoi kohota maan keskiarvoa nopeammin 2000-luvulla.

Vaikka määrällisesti ulkomaalaisten merkitys on huomattavin suurissa kaupungeissa, asuu ulko-

maalaisia paljon myös yksittäisissä maaseutukunnissa. Työperäinen maahanmuutto on Suomen

maaseudun kannalta haastavaa, sillä maahanmuuttajien keskittyminen kaupunkeihin vastaa

huonosti maaseudun työvoiman kysyntään. Maaseudun työvoiman tarve on akuutti etenkin mo-

nilla teollisuuden aloilla, mutta myös palvelualoilla Maaseudun ulkomaisesta työvoimasta suurin

osa on venäläisiä ja virolaisia ja maahanmuuttajat työllistyvätkin useimmiten palvelualoille. Maa-

seudun asukkaat kokevat maahanmuuttajat merkittävänä tulevaisuuden voimavarana ja monilla

maaseutualueilla väestön kehitystä onkin vaikea saada kestävälle pohjalle ilman alueelle sijoittu-

via maahanmuuttajia. Tällä hetkellä kuitenkin suurin osa maahanmuuttajista sijoittuu kaupunkei-

hin. (TEM)

Kaakkois-Suomen maaseudulle on luotu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johdolla kehittämis-

suunnitelma ohjelmakaudelle 2014–2020, mikä ohjaa maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Kymenlaaksossa. Kehittämissuunnitelma sisältää keskeiset painopisteet ja toimenpiteet seuraa-

valla ohjelmakaudella alueen maaseudun kehittämisessä. Strategian painopisteet ovat toimiva

elintarvikeketju, metsä-talous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan

asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri, yrittäjyyden vahvistaminen ja

rajan läheiset mahdollisuudet. Vision mukaan vuonna 2020 Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja

alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. (Kaakkois-

Suomen ELY-keskus)

Kehittämissuunnitelman tavoitteita edistetään kehittämis- ja yrityskohtaisten hankkeiden avulla

vahvistaen yrittäjien ammattitaitoa, kehittäen yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja yhteistyötä,

lisäten maaseutuväestön hyvinvointia ja parantaen ympäristön tilaa. Tavoitteena on vahvistaa

elintarvikeketjun kilpailukykyä, monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta ja luoda maaseu-

dulle uusia työpaikkoja. Alueen toimijoita kannustetaan etsimään innovatiivisia ratkaisuja muun

muassa palveluiden järjestämiseen, biotalouden vauhdittamiseen ja matkailun kehittämiseen

yhteistyössä yli toimiala- ja sektorirajojen. Uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään maa-

seudun yritystuen avulla ja yrityksiä kannustetaan kehittämään liiketoimintaansa. (Kaakkois-

Suomen ELY-keskus)

Odotettavissa on, että Suomessa säilyy eurooppalaisessa vertailussa harva, mutta miltei kaikkial-

le ulottuva asutus sekä maaseutumaisuus, kuitenkin pysyvän asutuksen hävitessä joiltakin har-

vaan asutuilta alueita. Kaupungin läheinen maaseutu säilynee alueena, jossa korostuu vuorovai-

kutus kaupunkialueiden kanssa ja ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu ovat tärkeitä toimi-

alueita luonnonvarojen aineelliseen ja aineettomaan hyödyntämiseen perustuville elinkeinoille.

Maaseutualueet ovat muuttuneet entistä enemmän toiminnallisesti asumispainotteiseksi eli suurin

osa maaseudulla asuvista käy muualla töissä. Muuttoliike maaseudulta on tasaantunut nuorten

ikäluokkien määrän vähentymisen myötä. Lisäksi uskotaan jonkin verran tapahtuvan eläkeikäis-

ten ikäluokkien poismuuttoa kasvukeskuksista maaseutualueille ja maahanmuuton ansiosta maa-


13

seutualueille toivotaan siirtyvän lisää asukkaita ja työvoimaa sekä yrittäjiksi että työntekijöiksi

tervehdyttäen näin alueiden huoltosuhdetta. (TEM)

Maankäytön kannalta rakentamattoman metsä- ja suo- ja maanviljelysmaan päämäärät korostu-

vat ja hajautettu bioenergian tuotanto ja muu biotalous entisestään korostuvat. Vapaa-ajan asu-

misessa ja virkistäytymisen kohteena maaseudulla tulee olemaan edelleen merkittävä asema.

(TEM)

Asumisen preferenssit ja näiden muutos

Asumispreferenssit tarkoittavat asuinalueen tai asunnon ominaisuuksiin liitettyjä arvostuksia;

mikä on kullekin mieluisin asumisen muoto ja tapa. Nämä voivat koostua muun muassa asunnon

koosta ja varustelutasosta, asuinalueen palvelutasosta tai asunnon sijainnista. Asumispreferens-

sejä voidaan tarkastella kahdella eri tavalla, jotka ovat toteutuneet tai esitetyt preferenssit. To-

teutuneissa preferensseissä oletetaan, että ihmiset muuttavat asuntoihin tai asuinalueille, joita

pitävät kulloinkin itselleen sopivimpana. Näin siis asumistoiveista on mahdollista tehdä päätelmiä

ihmisten nykyisten asuinpaikkojen perusteella, joskaan tämä ei kerro asumistoiveista kaikkea,

sillä asunnonvalintaa rajoittavat eri tekijät, kuten tulotaso. Siksi siis halutaan tutkia myös esitet-

tyjä preferenssejä, jotka perustuvat aikomuksiin sekä oletettuihin valintoihin, jotka eivät vain ole

vielä realisoituneet. (Helsingin kaupungin tietokeskus)

Asumispreferenssitutkimuksien mukaan kaupungistumistrendistä huolimatta osa väestöstä unel-

moi asumisesta maalla pienessä kunnassa, kuitenkin hyvien palveluiden äärellä. Tätä näkemystä

puoltavat lukuisat tutkimukset, joissa todetaan esimerkiksi luonnonläheisyyden olevan keskeinen

asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä tai omakotitalon olevan tavoiteasunto yli puolelle suoma-

laisista. (Tyrväinen et al. 2007; Juntto 2008)

Toisaalta, vaikka moni kertoo haaveilevansa väljästä asumisesta lähellä luontoa ja tiiviisti asuttu-

jen alueiden ulkopuolella, antavat ihmisten tekemät valinnat toisen kuvan. Asumispreferenssi-

kyselyt kartoittavat harvoin taloudellisia resursseja tai työpaikkojen ja palveluiden läheisyyttä.

Kantakaupungin palvelutason saavuttaakseen, on jouduttava usein tinkimään asunnon neliömet-

ristä. Keskusta-asumisen ja pienten asuntojen suosiota selittävät osaltaan yksinasumisen lisään-

tyminen. Vaikka kaupunkiasuminen on kallista, työmarkkinat, opiskelumahdollisuudet ja palvelut

houkuttelevat kaupunkeihin yhä lisää asukkaita. Hintojen ja vuokrien nousu osoittaa, ettei pien-

ten kaupunkiasuntojen tarjonta riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi yksiöt käyvät suurempia

asuntoja huomattavasti nopeammin kaupaksi. Asumisen korkea hinta pakottaa karsimaan väl-

jyydestä ja siten osaltaan kanavoi kysyntää pieniin asuntoihin. Pienten asuntojen kysynnässä

yhdistyvätkin asumiseen liittyvä budjettirajoite sekä halu asua keskeisellä sijainnilla. (Pellervon

taloustutkimus 2017)

Keskuskaupunkeihin suuntautuvan väestönkasvun on väitetty olevan siis seurausta sekä hitaasti

muuttuvista preferensseistä että suhdannevaihtelun aikaansaamasta väliaikaisesta siirtymästä

pois kehyskuntien omakotivaltaisesta asumismuodosta. Nähdään myös, että suhdanteen käänty-

essä parempaan, voi asuntojen kysyntäpaine kohdistua jälleen tasaisemmin keskuskaupunkien ja

kehyskaupunkien osalle. Vaikkakin nousukausi voi ohjata väestönkasvua jälleen kehyskuntien

väljemmille asuinalueille, asumispreferenssien globaalin trendimuutoksen vuoksi kehyskaupunki-

en osuus kokonaiskysynnästä ei kasva enää samalle tasolle kuin tämän vuosituhannen alussa.

Enemmänkin asuinpaikat määrittyvät tulevaisuudessa sen mukaan, kuinka kaavoittamisella pys-

tytään vastaamaan ihmisten muuttuvaan asuntokysyntään. (Pellervon taloustutkimus 2015)

Kymenlaaksolla on hyvät mahdollisuudet vastata erilaisiin asumispreferensseihin, kuten luonnon-

läheinen ja edullinen asuminen Pyhtäällä tai Elimäellä kohtuullisella etäisyydellä Helsingin seu-

dusta tai urbaani asuminen Kotkansaarella tai Kouvolan keskustassa huomattavasti edullisemmin

kuin Helsingin kantakaupungissa. Erityisesti Kymenlaakson tulevaisuudelle tärkeät nuoret halua-

vat kantakaupunkimaista asumista palveluineen. Lisaksi nykyisen orastavan talouskasvun mah-


14

dollinen kehittyminen nousukaudeksi lisännee omakotitaloasumisen houkuttelevuutta, jota Ky-

menlaaksossa on laajasti tarjolla. Nämä mahdollisuudet on vain pystyttävä realisoimaan.

Seuraavassa kaaviossa on havainnollistettu asuntokuntien jakautumista talotyypeittäin Kymen-

laaksossa ja koko maassa vuosina 1985 ja 2015. Koko maan tasolla tarkasteltuna rivi- tai ketju-

talojen sekä asuinkerrostalojen osuus on kasvanut tarkasteluajanjaksolla ja vastaavasti erillisten

pientalojen osuus pienentynyt. Kymenlaaksossa sekä erillisissä pientaloissa että asuinkerrosta-

loissa asuvien asuntokuntien suhteellinen osuus on pienentynyt ja rivi- tai ketjutaloissa asuvien

kasvanut. Asuinkerrostaloissa asuvien osuus oli vuonna 2015 Kymenlaaksossa selkeästi pienempi

(38 %) kuin koko maassa keskimäärin (45 %).

Kuva 9 Asuntokunnat talotyypin mukaan % vuosina 1985–2015 (Tilastokeskus)

Yksinasuminen

Vuoden 1990 jälkeen naisten ja miesten yksinasuminen on yleistynyt voimakkaasti etenkin nuo-

rimmissa ikäryhmissä, mutta myös vanhimmissa ikäryhmissä. Yhden henkilön asuntokuntien

osuus on koko maassa kasvanut vuoden 1985 tasosta (28 %) noin 14 prosenttiyksikköä vuoteen

2015 mennessä. Kymenlaaksossa yhden henkilön asuntokuntien osuus on kasvanut nopeammin,

kuin koko maassa keskimäärin ollen vuonna 2015 noin 45 % kaikista asuinkunnista. Nuorten

yksinasuminen on kasvanut etenkin kaupungeissa ja erityisesti sisemmillä kaupunkialueilla.

Kuva 10 Yhden henkilön asuntokuntien osuus 1985–2015 (Tilastokeskus)

43%

40%

48%

46%

10%

14%

9%

14%

43%

45%

39%

38%

4%

2%

4%

2%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1985

2015

1985

2015

Ko

ko m

aaK

ymen

laak

so

Asuntokunnat talotyypeittäin

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

0%

10%

20%

30%

40%

50%

19

85

19

86

19

87

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Yhden henkilön asuntokuntien osuus 1985-2015

Koko maa Kymenlaakso


15

Yksin asuvien osuudet väestöstä vaihtelevat ikäryhmittäin ja jonkin verran sukupuolittain. Yksin

asuvista 55 prosenttia on naisia ja merkittävä määrä alle 35-vuotiaista asuu yksin. Tämän jäl-

keen luvut lähtevät laskuun, mutta kääntyvät jälleen nousuun 45 vuoden iän jälkeen. Muutos on

rajuinta naisten elämänkaarella, mutta miesten yksinasuminen ei kuitenkaan vähene iän myötä

yhtä paljon kuin naisten. Tämän alemmas osuus ei laske, vaan yksinasuvien miesten osuus pysyy

reilussa viidenneksessä aina kahdeksaankymmeneen ikävuoteen asti (Tilastokeskus).

Asumiskustannukset

Asumiskustannuksiin kuluu Suomessa tuloista keskimäärin 22 prosenttia, mikä on pienempi luku

kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa keskimäärin. Vuokrat, hoitovastikkeet, asuntolainan

korot ja kiinteistövero luetaan asumiskustannuksiin, muttei asuntolainojen lyhennyksiä. Vain noin

5 prosenttia suomalaisista kulutti vuonna 2014 yli 40 prosenttia nettotuloista asumiseen, joten

eurooppalaisittain asumiskustannukset rasittavat pienituloisia keskimääräistä harvemmin. Esi-

merkiksi Saksassa keskimääräiset asumismenot olivat yli 40 % nettotuloista. (Sosiaalivakuutus)

Tästä huolimatta Suomessa asumistukea sai vuoden 2015 lopussa noin 250 000 kotitaloutta,

mikä on yli 60 prosenttia vuokralla asuvista suomalaisista. Vuoden 2015 aikana tuotettavien ta-

louksien määrä kasvoi vuodessa noin 20 prosenttia. Erityisesti asunnot ovat kalliita suurissa kas-

vukeskuksissa, mutta näiden ulkopuolella on alueita, joilla asunnot eivät käy kaupaksi. Tämä

hankaloittaa työvoiman liikkuvuutta. Kaupungistuminen osaltaan hankaloittaa tilannetta; työpai-

kat keskittyvät merkittävissä määrin kasvukeskuksiin, eikä työn perässä muutto kaupunkeihin

välttämättä onnistu, mikäli asuntoa ei lähtöseudulta saada myytyä. Suomi on poikkeuksellisen

omistusasuntovaltainen maa, mikä edellä mainituista syistä vähentää työvoiman liikkuvuutta.

Mikäli perustulo otetaan koko maassa käyttöön, saattaa se lisätä ihmisten liikkumista pääkau-

punkiseudulta edullisempiin maakuntiin töiden perässä. Tämä siksi, että nykyisin asumistuki on

suhteutettu vuokrakustannuksiin, mikä kannustaa asumaan kalliisti. (Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos)

Kymenlaaksossa asuntojen hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin Helsingissä. Oheisessa

kaaviossa on esitetty vanhojen osakeasuntojen neliöhinnan kehitys vuosina 2010 koko maassa,

Kymenlaaksossa ja pääkaupunkiseudulla. Tarkasteluajanvälillä Kymenlaaksossa neliöhinta on

laskenut 1 280 €/m2 –tasosta.

Kuva 11 Vanhojen osakeasuntojen hinta (€/m2) 2010–2016 (Tilastokeskus)

Seuraavissa kaavioissa on esitetty etuovi.com –sivuston markkinapuntarin mukaista tietoa uudis-

kohteiden hintatasosta Kouvolassa, Kotkassa ja koko maassa keskimäärin. Koko maassa uudis-

kohteiden keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2017 alussa noin 3 800 euroa, kun Kymenlaak-

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Vanhojen osakeasuntojen hinta (€/m2) 2010-2016

Koko maa Pääkaupunkiseutu Kymenlaakso


16

sossa, Kotkassa ja Kouvolassa vastaava luku oli noin 3 400-3 500 euroa. Pääkaupunkiseudulla

uudiskohteiden neliöhinta vaihtelee Helsingin 5 300 euron ja Vantaan 4 300 euron välillä. Kymen-

laaksossa uudisasuntojen neliöhinta on näin ollen keskimäärin noin 800 euroa edullisempi kuin

Vantaalla.

Kuva 12 Uudiskohteiden hinta (€/m2) Kouvolassa, Kotkassa ja Kymenlaaksossa verrattuna koko maan tasoon (etuovi.com)

Reaktor Oy:n tekemän asuntojen hinnankehitysarvion mukaan asuntojen hintojen ennustetaan

selvästi laskevan koko Kymenlaaksossa vuonna 2017. Kaikista Suomen kunnista hinnat laskevat

eniten Haminan ja Virolahden keskustoissa, joissa laskun ennustetaan olevan yli 10 %. Asuntojen

hinnan lasku on loivin Pyhtäällä. Osaselityksenä Kymenlaakson asuntojen hintakehitykselle on

myös asuntokannan ikä. Seuraavassa kaaviossa on havainnollistettu asuinrakennusten suhteellis-

ta osuutta rakennusvuoden ja kerrosalan mukaan suhteessa koko asuntokantaan. Kymenlaak-

sossa suhteellisesti koko maan tasoa suurempi osa asuinrakennuksista on rakennettu ennen

1980-lukua ja vain noin 12 % asuntojen kokonaiskerrosalasta on rakennettu 2000-luvulla, kun

vastaava lukema koko maassa on 17 %.

Kuva 13 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan (k-m2) (Tilastokeskus)

Asumisen edullista hintaa pidetään Kymenlaakson vetovoimatekijänä erityisesti suhteessa pää-

kaupunkiseudun ylikuumentuneisiin asuntomarkkinoihin. Kymenlaakson erilaisissa visioissa ja

strategioissa nähdään, että pendelöinti- ja etätyömahdollisuuksien seurauksena Kymenlaakso

nähdään entistä houkuttelevampana, edullisten asuinkustannusten alueena. Tarkasteltaessa

pelkkiä asumiskustannuksia vanhojen ja uudisasuntojen neliöhinnan perusteella voidaankin tode-

0%

5%

10%

15%

20%

25%

- 1920 1921 - 19391940 - 19591960 - 19691970 - 19791980 - 19891990 - 19992000 - 2009 2010 -

Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan (k-m2)



17

ta, että Kymenlaakso on selkeästi pääkaupunkiseutua edullisempi asuinkohde. Väitettä tarkem-

min tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomioida esim. pendelöinnistä aiheutuvat kustannukset sekä

vapaa-ajanmenetys tarkoittavat pääasiassa sitä, että Helsinkiinkään ei kannattaisi keskituloisen

matkustaa autolla työn perässä yli 80 km:n etäisyydeltä. Pienituloisella rajaetäisyys on tätäkin

pienempi. (MTT: Työpaikkojen keskittymisen vaikutukset työmatkaan ja väestön sijoittumiseen)

Julkinen talous

Suomen valtion velka on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi ja kasvaa

vuosittain, vaikka tavoitteet ovat olleet päinvastaiset. Väestön huoltosuhteen heikkeneminen

lisää edelleen tätä taakkaa tulevaisuudessa. Taloustilanne vaihtelee kunnasta riippuen. Huol-

tosuhteen heikkeneminen vaikuttaa kuntatalouteen ennen näkemättömällä tavalla, vaikkakin

eritasoisena eripuolilla Suomea. Valtiontalouden heikko tilanne on johtanut siihen, että valtion

velvoitteita on siirretty kunnille ja valtionosuudet ovat pienentyneet. Tämä kehitys näyttää jatku-

van myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusil-

le maakunnille ilman verotusoikeutta.

Kymenlaakson verotulot per asukas ovat neljänneksi suurimmat Suomessa. Maakunnan saamat

valtionosuudet ovat alle koko Manner-Suomen keskiarvon (Kuva 14). Kymenlaakson verotulot

asukasta kohden kunnittain ovat korkeimmat Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Valtionosuudet

ovat vastaavasti pienimmät kaupungeissa. Väestömäärän ja -rakenteen sekä työllisyyden kehi-

tyksellä on suuri merkitys siihen, miten verotulot ja toisaalta valtionosuudet jakautuvat alueit-

tain.

Kuva 14 Kuntien verotulot ja valtionosuudet maakunnittain Manner-Suomessa vuonna 2015 (Kun-taliitto 2017)

3 907

3 414

3 584

3 398

3 863

3 629

3 511

3 848

3 772

3 790

3 805

3 352

3 505

3 559

3 679

3 716

4 670

3 807

1 715

2 340

2 388

2 907

1 471

2 005

1 836

1 888

2 407

1 535

1 889

2 376

2 069

2 081

1 665

1 755

571

1 560

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Verotulot ja valtionosuudet (€/as.) 2015

Verotulot Valtionosuudet


18

Kuva 15 Kuntien verotulot ja valtionosuudet kunnittain Kymenlaaksossa vuonna 2015 (Kuntaliitto 2017)

2.2 Luonnollinen väestönkehitys

Väestösuunnitteen taustalla oleva keskeinen muuttuja on luonnollinen väestönkehitys eli synty-

neiden ja kuolleiden erotus. Tulevaisuuteen kohdistuvissa arvioissa merkittävä vaikutus on väes-

tön ikärakenteella, joka vaikuttaa toisaalta kuolleiden määrään sekä perheenperustamisiässä

olevien lukumäärään alueella. Luonnollinen väestönkehitys on väestösuunnitteen selkein mittari,

joka luo pohjan suunnitteen tekemiselle. Luonnolliseen väestökehitykseen kuitenkin vaikuttaa

alueelle kohdistuva muuttoliike ja muuttajien ikärakenne; mitä enemmän alueelle muuttaa nuo-

ria, sitä tasapainoisemmaksi väestön ikärakenne muuttuu, mikä puolestaan vaikuttaa luonnolli-

seen väestönkehitykseen. Vuosina 2010–2015 Kymenlaakson luonnollinen väestönkehitys on

ollut negatiivista: maakunnan asukkaista kuolleiden määrä on vuosittain ylittänyt syntyneiden

määrän 500 – 800 asukkaalla. Keskimäärin luonnollinen väestönkehitys on ollut noin -650 asu-

kasta / vuosi. Kymenlaakson seutukuntien välillä ei ole merkittäviä eroja.

Kuva 16 Luonnollinen väestönmuutos Kymenlaaksossa 2010–2015 (Tilastokeskus)

Kymenlaakson luonnollinen väestönmuutos on ollut 2010–2015 maakunnista toisiksi heikoin.

Vain Etelä-Savossa luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivisempi. Kymenlaakson keskimää-

rin iäkäs väestörakenne tarkoittaa sitä, että ilman merkittävää muuttoliikettä ja syntyvyyden

kasvua luonnollinen väestönmuutos pysyy tulevaisuudessakin selkeästi negatiivisena.

3 886

3 983

2 897

3 324

3 751

3 876

3 404

1 781

1 639

3 659

2 582

1 602

1 941

2 176

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

Kotka

Hamina

Miehikkälä

Virolahti

Pyhtää

Kouvola

Iitti

Verotulot ja valtionosuudet (€/as.) 2015

Verotulot Valtionosuudet

-617 -323

-78 -181

-28 -10

-26 -294

-35 -259

-700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0

Kymenlaakso

Hamina

Miehikkälä

Virolahti

Iitti

Luonnollinen väestönmuutos keskimäärin as./vuosi 2010-2015


19

Kuva 17 Luonnollinen väestönmuutos maakunnittain 2010–2015 (Tilastokeskus)

Ikääntyminen

Väestön ikääntymisen myötä on syntynyt selvä tarve siirtyä asumaan lähelle kunnallisia palvelu-

ja. Lisäksi viimeisten kymmenien vuosien aikana uusperheiden määrä on kasvanut, joka myös

muuttaa asumisen tarpeita. Monikulttuurisuus tulee kasvamaan Suomessa merkittävästi ja voi

olla yksi asia, joka tulee tasoittamaan tulevaa huoltosuhdetta. Suomessa väestö ikääntyy, eikä

Kymenlaakso tee tämän suhteen poikkeusta muusta Suomesta.

6 718 2 395

944 385

229 218 193

-24 -139 -154

-259 -309 -328

-423 -450 -512

-617 -877

-2 000 -1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000

UusimaaPohjois-Pohjanmaa

PirkanmaaPohjanmaa

Keski-SuomiKeski-Pohjanmaa

Varsinais-SuomiEtelä-Pohjanmaa

Kanta-HämeLappi

KainuuPäijät-Häme

Pohjois-KarjalaPohjois-SavoEtelä-Karjala

SatakuntaKymenlaakso

Etelä-Savo

Luonnollinen väestönmuutos 2010-2015, keskimäärin as./vuosi


20

Kuva 18 Väestön ikärakenne Suomessa ja Kymenlaaksossa 2015 ja 2040 (Tilastokeskus)

Väestö on keskimäärin hieman iäkkäämpää Kymenlaaksossa, kuin koko maassa. Vuonna 2015 yli

64-vuotiaiden osuus oli koko maassa noin 21 %, kun Kymenlaaksossa vastaava lukema oli 25 %.

Iäkkäintä väestö on Miehikkälässä, jossa peräti 33 % asukkaista oli yli 64-vuotiaita. Vastaavasti

alle 29-vuotiaita oli koko maassa noin 34 % ja Kymenlaaksossa 29 %. Väestön ikärakenne aihe-

uttaa erityisen haasteen koko maan tasolla, mutta Kymenlaaksoon väestön ikääntyminen ja työ-

ikäisen väestön väheneminen heijastuu nopeammin ja voimakkaammin kuin koko maahan. Ikä-

rakenteen suhteen alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin merkittäviä; esimerkiksi kasvukeskuksissa

väestön ikärakenne on huomattavasti koko maan tasoa tasapainoisempi.

50 000 0 50 000

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

Ikärakenne, Suomi 2015

Naiset Miehet

50 000 0 50 000

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

Ikärakenne, Suomi 2040

Naiset Miehet

2 000 1 000 0 1 000 2 000

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

Ikärakenne, Kymenlaakso 2015

Naiset Miehet

2 000 1 000 0 1 000 2 000

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

Ikärakenne, Kymenlaakso 2040

Naiset Miehet


21

Kuva 19 Kymenlaakson väestön ikärakenne 2015 (Tilastokeskus)

Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän

suhdetta 15–64-vuotiaiden määrään, eli montako huollettavaa on sataa työikäistä kohti. Mitä

korkeampi luku, sitä huonompi huoltosuhde. Väestön ikääntyminen heijastuu myös suunnittelu-

alueen tulevaan huoltosuhteeseen. Huoltosuhteeseen vaikuttaa lisäksi elintapasairauksien kasvu,

jota pidetään kasvavana trendinä. Suomen väestön huoltosuhde oli vuoden 2016 lopussa noin

59,1 ja vastaavasti Kymenlaaksossa 66,3. Maakunnista heikoin huoltosuhde oli vastaavasti Etelä-

Savon maakunnassa (70,6).

Kuva 20 Huoltosuhde maakunnittain (Tilastokeskus)

16%

14%

14%

14%

14%

12%

16%

14%

14%

14%

14%

18%

15%

15%

13%

17%

11%

12%

11%

15%

13%

16%

25%

23%

23%

23%

23%

21%

25%

22%

22%

20%

22%

20%

23%

22%

23%

21%

24%

23%

25%

23%

25%

23%

12%

14%

14%

15%

14%

17%

14%

15%

14%

15%

14%

9%

11%

11%

12%

10%

16%

10%

13%

11%

12%

11%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koko maa

Kymenlaakso

Kotka-Haminan seutu

Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Väestön ikärakenne 2015

0-14 15-29 30-49 50-64 65-74 75-

70,6

68,6

68

67,7

66,7

66,3

65,4

64,9

64,9

64,5

62,7

62,5

61,8

61,6

61,6

59,9

59,6

59,1

58,5

50,5

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Etelä-Savon maakunta

Keski-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaan maakuntaSatakunnan maakunta

Kainuun maakunta

Kymenlaakson maakunta

Päijät-Hämeen maakunta

Etelä-Karjalan maakunta

Pohjanmaan maakunta

Kanta-Hämeen maakunta

Pohjois-Karjalan maakunta

Lapin maakunta

Pohjois-Savon maakunta

Keski-Suomen maakunta

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Ahvenanmaa

Varsinais-Suomen maakunta

KOKO MAA

Pirkanmaan maakunta

Uudenmaan maakunta

Väestöllinen huoltosuhde (2016 )


22

Tulevaisuuden ennusteet osoittavat väestöllisen huoltosuhteen heikkenevän ikääntyvän väestön

ja pienenevien syntyvien ikäluokkien seurauksena merkittävästi vuoteen 2060 mennessä, jolloin

huoltosuhteen ennustetaan olevan enää 76,7.

Kuva 21 Suomen väestöllinen huoltosuhde 1865 – 2065 (Tilastokeskus)

Syntyneet

Väestösuunnitteen taustalla käytetään arviota syntyvyydestä, mihin vaikuttaa esim. alueen ko-

konaishedelmällisyysluku (kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttää vuoden aikana).

Syntyvyyden kannalta keskeinen taustatekijä onkin alueen ikärakenne. Vuosien 2010–2015 Ky-

menlaaksossa syntyi keskimäärin noin 1 570 lasta. Kouvolan seudulla syntyi hieman enemmän

lapsia (810 / vuosi) kuin Kotkan seudulla keskimäärin (760 / vuosi).

Kuva 22 Elävänä syntyneet keskimäärin Kymenlaaksossa 2010–2015 (Tilastokeskus)

1 570

760

180

494

11

48

27

810

59

751

0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800

Kymenlaakso

Kotkan-Haminan seutu

Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Elävänä syntyneet keskimäärin (lasta/vuosi) 2010-2015


23

Vuonna 2016 eniten lapsia Kymenlaaksossa synnyttivät 25–34 –vuotiaat äidit (860 lasta, eli noin

61 % kaikista lapsista).

Kuva 23 Elävänä syntyneet Kymenlaaksossa vuonna 2016 äidin iän mukaan (Tilastokeskus)

Niin kuin koko Suomessa, maahanmuuttajat vaikuttavat positiivisesti syntyvyyteen myös Kymen-

laaksossa. Suomeen olisi viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt 50 000 lasta vähemmän, mikäli

maahanmuuttajat eivät olisi hankkineet lapsia. Syntyvyys ilman maahanmuuttajia painuisi siis

alle 1800-luvun nälkävuosien tason. Suurimmat ikäluokat Kymenlaaksossa synnyttäneiden jou-

kossa ovat 25–29 ja 30–34 vuotta (kuva 23). Synnyttäneiden keski-ikä on myös nousussa koko

suomen alueella, ja on nykyisin yli 30 vuotta.

Kuolleet

Väestösuunnitteen perustietona keskeinen merkitys on myös kuolleiden määrällä, mitä pystytään

arvioimaan ikäluokittaisen kuolleisuuden perusteella. Vuosina 2010–2015 Kymenlaaksossa kuoli

keskimäärin 2 190 asukasta. Seutujen väliset erot olivat pieniä. Kuolleisuus tulee ikääntyvän

väestön ja suurten ikäluokkien myötä kasvamaan myös väestösuunnitteen tarkasteluajanjaksol-

la; vuonna 2030 suuret ikäluokat (1945–49 syntyneet) ovat jo noin 80–85 –vuotiaita ja vuonna

2040 vastaavasti 90-95 –vuotiaita.

Kuva 24 Kuolleet keskimäärin Kymenlaaksossa 2010–2015 (Tilastokeskus)

23

208

415

449

237

64

3

0 100 200 300 400 500

- 19

20 - 24

25 - 29

30 - 34

35 - 39

40 - 44

45 -

Syntyneet Kymenlaaksossa 2016 äidin iän mukaan

2 186

1 083

258

675

39

58

53

1 104

95

1 009

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Kuolleet keskimäärin Kymenlaaksossa as./vuosi 2010-2015


24

Seuraavassa kaaviossa on havainnollistettu kuolleiden määrää ikäluokittain. Selkeästi suurin

kuolleiden ryhmä vuonna 2015 olivat 85–89 –vuotiaat (470 kpl). Kuolleisuus kasvaa selvästi 75-

ikävuoden jälkeen.

Kuva 25 Kuolleet kymenlaaksossa ikäryhmittäin vuonna 2015 (Tilastokeskus)

Suomessa sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat suuria kansainvälisessä vertailussa. Hyvä-

tuloiset, korkeakoulutetut ja ylemmät toimihenkilöt elävät pitempään kuin pientuloiset, perusas-

teen koulutuksen ja työntekijäammateissa toimivat. Erityisesti sepelvaltimokuolleisuuden merki-

tys sosioekonomisten kuolleisuuserojen syynä on ylivoimaisesti suurin, vaikka kokonaisuudessa

tämä onkin viime vuosikymmenien aikana vähentynyt. Sepelvaltimotauti selittää yli neljän-

nesosan työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden yli 35-vuotiaiden välisestä elinajanodottees-

ta. Lisäksi alkoholi on merkittävä selittäjä sosiaaliryhmien välisessä elinajanodotteen erossa

ja tupakan kanssa yhdessä selittävät noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista.

Erityisesti työttömien kohdalla alkoholikuolleisuus on suuri. (THL)

Lapsikuolleisuus on Suomessa maailman alhaisin, mutta lasten kuolleisuudessa on myös nähtä-

vissä eriarvoisuutta. Vähemmän ansaitsevien ja vähemmän koulutettujen vanhempien sekä yk-

sinhuoltajaperheiden lasten kuolleisuus on selvästi parempiosaisia perheitä korkeampaa. Lisäksi

vähän koulutettujen ja ei-työllisten nuorten kuolleisuus on moninkertaista korkeasti koulutettui-

hin ja työllisiin nuoriin verrattuna. (THL)

Vuonna 2015 vastasyntyneen elinajanodote koko Suomessa oli 78,2 vuotta miehillä ja naisilla

83,9 vuotta ja tämän kasvun uskotaan jatkuvan (kuva 26). Pitkällä aikavälillä imeväisikäisten ja

lasten kuolleisuuden pieneneminen on vaikuttanut eniten elinajanodotteen kasvuun. Lyhyemmäl-

lä aikavälillä vastasyntyneen elinajanodote kasvoi miehillä 1970-luvun alkuvuosista vuoteen 2000

mennessä 7,4 vuotta ja tästä kolmasosa johtui 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuuden pienenemi-

sestä. Naisilla vastaavana ajanjaksona elinajanodote kasvoi 5,7 vuotta ja siitä peräti yli kaksi

kolmasosaa johtui iäkkäiden kuolleisuuden pienenemisestä. (Helsingin kaupungin tietokeskus)

Pidentyvällä elinajanodotteella on negatiivinen vaikutus väestön huoltosuhteeseen syntyvyyden

vähentyessä.

5 0 0 7 4 8 7 10

20 32

57 87

136 197

189 254

369 470

300 111

0 100 200 300 400 500

0 - 4

5 - 9

10 - 14

15 - 19

20 - 24

25 - 29

30 - 34

35 - 39

40 - 44

45 - 49

50 - 54

55 - 59

60 - 64

65 - 69

70 - 74

75 - 79

80 - 84

85 - 89

90 - 94

95 -

Kuolleet Kymenlaaksossa ikäryhmittäin 2015


25

Kuva 26 Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa (Findikaattori)

2.3 Kuntien välinen muuttoliike

Maan kasvaneet sisäiset muuttovirrat ovat johtuneet pääasiassa suurten kaupunkien välisen ja

kaupunkiseutujen sisäisen muuttoliikkeen kasvusta. Alueille, joilla väestö lisääntyi luonnollisen

väestönkasvun seurauksena eniten, on muutettu myös eniten. Muuttovoitot keskittyvät maantie-

teellisesti yhä harvemmille alueille ja kunnat, joissa työpaikat lisääntyivät ja käytiin paljon muu-

alta töissä, saivat suhteellisesti eniten muuttovoittoa. Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi

aiheutti muuttosysäyksen kaupunkimaisiin kuntiin, toisaalta eläkeikäisten muuttovirrat suurista

kaupungeista pienempiin ja maaseudulle ovat olleet viime vuosina kasvussa. (KAKS) Kuntatalou-

den kannalta poismuutto on ongelmallinen, esimerkiksi vuosien 2001–2010 aikana hieman yli

puolet kunnista menetti yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja. Taajaan

asutut kehyskunnat keskuskaupunkien ympäristössä ovat voittaneet nettomuutos viimeisen

kymmenen vuoden aikana ja saaneet suhteellisesti eniten työllisiä, korkeasti koulutettuja ja lap-

siperheitä, joiden mukana kuntiin siirtyi myös verotuloja. Samanaikaisesti nämä menettivät eni-

ten eläkeläisiä, ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevia ja työttömiä. Vastaavasti ra-

kennemuutoksesta kärsivät eniten pienet kaupungit, jotka olivat suurimpia työikäisten asukkai-

den menettäjiä. Suhteellisesti eniten työikäisiä menettivät Pohjois- ja Itä-Suomen pienet kunnat.

Kuntien välisessä nettomuutossa Kymenlaakson maakunta menetti vuosina 2010–2015 keski-

määrin lähes 650 asukasta vuodessa, mikä on Suomen maakunnista kolmanneksi eniten Pohjois-

Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Ainoastaan kolmessa maakunnassa kuntien välinen nettomuutto oli

positiivista ko. ajanjaksolla: Uudellamaalla positiivista nettomuuttoa oli keskimäärin 3 700 asu-

kasta / vuosi, Pirkanmaalla 1 530 asukasta / vuosi ja Varsinais-Suomessa 530 asukasta/vuosi.

Maakuntien sisällä kunnittaiset tilanteet vaihtelevat paljon riippuen maakunnan sisäisestä muut-

toliikkeestä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla maakunnasta muutti keskimäärin lähes 690 asu-

kasta vuosittain, mutta maakunnassa sijaitseva Oulun kaupunkiseutu puolestaan kasvaa voimak-

kaasti. Alueellinen eriytyminen on täten huomattavaa.


26

Kuva 27 Kuntien välinen nettomuutto 2010–2015 maakunnittain (Tilastokeskus)

Kuntien välisessä nettomuutossa Kymenlaakso jää tappion puolelle erityisesti maakunnan kehi-

tyksen kannalta kriittisissä nuorissa ikäryhmissä (15–29 –vuotiaat), joissa muuttotappiota oli

vuosina 2010-2015 keskimäärin peräti 613 henkilöä, mikä kattaa peräti 90 % kaikista negatiivis-

ta muuttoa kokeneista ikäryhmistä. Nuorten muuton taustalla on yleensä muutto joko opiskelu-

jen tai työpaikan perässä. Kymenlaakso sai myös lievää muuttovoittoa 60–69 -vuotiaiden ikä-

ryhmässä, mikä lienee seurausta eläköityneistä paluumuuttajista.

Kuva 28 Kuntien välinen muuttoliike keskimäärin ikäryhmittäin Kymenlaaksossa 2010-2015 (Ti-lastokeskus)

3 699

1 529

530

-18

-46

-113

-149

-216

-263

-309

-442

-462

-479

-508

-617

-646

-687

-861

-2 000 -1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000

Uusimaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Päijät-Häme

Pohjois-Savo

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Kainuu

Kymenlaakso

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015, keskimäärin as./vuosi

0 2

-16 -259

-290 -64

-15 -12

1 -8

4 0 18 9

-5 -12

-500 0 500 1 000 1 500 2 000

0 - 45 - 9

10 - 1415 - 1920 - 2425 - 2930 - 3435 - 3940 - 4445 - 4950 - 5455 - 5960 - 6465 - 6970 - 74

75 -

Kuntien välinen muuttoliike keskimäärin ikäryhmittäin 2010-2015, Kymenlaakso

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto


27

Kymenlaaksosta muutetaan erityisesti Uudellemaalle (nettomuutto vuosina 2010–2015 keski-

määrin noin -340 asukasta/vuosi), mutta myös Pirkanmaalle (-100 as./vuosi), Päijät-Hämeeseen

(-70 as./vuosi) ja Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntiin (n. -55 as./vuosi).

Kuva 29 Maakuntien välinen muuttoliike keskimäärin (as./vuosi) 2010-2015 (Tilastokeskus)

Kunnittain tarkasteltuna nettomuutto oli vuosina 2010–2015 keskimäärin positiivista ainoastaan

Pyhtäällä (+6 as./vuosi) ja Iitissä (+5 as./vuosi). Merkittävin muuttotappio kohdistui Kouvolaan

(-313 as./vuosi), Kotkaan (-225 as./vuosi) ja Haminaan (-85 as./vuosi). Kymenlaakson väestön-

kehityksen kannalta keskeinen kysymys onkin, miten suurimmissa kaupungeissa voidaan tarjonta

riittävät opiskelu-, asumis- ja työntekomahdollisuudet nuorille asukkaille, jotta maakunnasta

ulosvirtautuvaa muuttoliikettä saadaan käännettyä positiivisemmaksi.

Kuva 30 Kuntien välinen nettomuutto keskimäärin 2010–2015 (Tilastokeskus)

-340

-99

-69

-55

-54

-25

-24

-18

-9

-1

0

3

4

4

5

6

8

15

-400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50

Uudenmaan maakunta

Pirkanmaan maakunta

Päijät-Hämeen maakunta

Etelä-Savon maakunta

Etelä-Karjalan maakunta

Keski-Suomen maakunta

Varsinais-Suomen maakunta

Pohjois-Savon maakunta

Pohjois-Karjalan maakunta

Keski-Pohjanmaan maakunta

Kymenlaakson maakunta

Lapin maakunta

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Satakunnan maakunta

Kanta-Hämeen maakunta

Kainuun maakunta

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaan maakunta

Maakuntien välinen nettomuutto Kymenlaaksoon keskimäärin 2010-2015

-639

-331

-85

-225

-8

6

-19

-308

5

-313

-800 -600 -400 -200 0 200

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Kuntien välinen nettomuutto keskimäärin as./vuosi 2010-2015


28

Seuraavalla kartalla on havainnollistettu kuntien välistä nettomuuttoa Kymenlaaksossa. Merkittä-

vimpiä muuttoliikepareja ovat:

KouvolaKotka

Kotka Hamina

Kotka Pyhtää

Kuva 31 Kuntien välinen muuttoliike keskimäärin 2010–2015 Kymenlaaksossa (Tilastokeskus)

2.4 Maahanmuutto

Sodat, konfliktit ja vainot ovat pakottaneet useammat ihmiset kuin koskaan aiemmin jättämään

kotinsa. Maailmassa on tällä hetkellä yli 200 miljoonaa pakolaista. Suurimmat syyt tämän hetken

pakolaismäärään ovat Syyrian kriisi ja Pohjois-Afrikan tilanne. Euroopan lähialueiden humanitää-

riset kriisit ajavat ihmisiä hakemaan turvaa Euroopasta vaarantaen henkensä käyttäen laittomia

reittejä ihmisalakuljettajien avustuksella. Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on tällä hetkellä

hallitsematonta. (Valtioneuvosto)

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja

vuoden loppuun mennessä Suomeen oli saapunut noin 32 500 hakijaa. Suurin kansalaisuusryhmä

turvapaikanhakijoiden joukossa oli irakilaiset. Syitä siirtolaisuuden taustalla ovat kasvavasta nuo-

risotyöttömyydestä, huonosta taloudellisesta tilanteesta, terrorismista, vesivarojen niukkuudesta

ja ilmastonmuutoksesta johtuva inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnallinen levottomuus. Ratkai-

sua näihin ongelmiin ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä, joten pakolaisvirta Eurooppaan tulee

jatkumaan edelleen tulevaisuudessa. Muutosta ei ole näkyvissä EU:n maahanmuuttopolitiikan-

kaan osalta. Myös Venäjän toiminta liittyen pakolaiskriisiin ja tämän syihin on edelleen ennalta

arvaamatonta. Erittäin nopea turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on paljastanut monia yhteis-

kunnallisia haavoittuvuuksia. (Valtioneuvosto)


29

Kaupungit ja erityisesti pääkaupunkiseutu, jonka nähdään tarjoavan laajasti mahdollisuuksia,

houkuttelevat maahanmuuttajia. Vuosien 1998–2000 välillä Suomeen muuttaneista joka toinen

ydinmaaseudulle sijoittuneista oli muuttanut keskuskaupunkiin seuraavan kymmenen vuoden

sisällä. Joka kolmas oli muuttanut kaupunkikeskukseen ja lähes kaikki keskuskaupunkiin alun

perin tulleet asuivat siellä edelleen kymmenen vuoden kuluttua. Maahanmuutto siis keskittyy

vahvasti kaupunkiseuduille. Keskittyminen johtuu maahanmuuttajille suunnatun kyselyn mukaan

paremmista työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista, muiden maahanmuuttajien, puolison ja

muiden sukulaisten sijainnista. (Valtioneuvosto)

Usein maahanmuuttajat pyrkivät asumaan toistensa läheisyyteen, kuten samaan kaupungin-

osaan. Osa maahanmuuttajaryhmistä pyrkii sosiaalisen turvallisuuden vuoksi asumaan samoille

alueille, jolloin pelko rasistisen häirinnän kohteeksi joutumisesta on vaikuttaa merkittävästi asu-

mistoiveisiin ja valintoihin. Tämä vaihtelee maahanmuuttajaryhmittäin, esimerkiksi venäläisille

tällä ei ole juuri merkitystä. On mahdollista, että tällaiset alueet voivat eriytyä hiljalleen kantavä-

estön välttäessä alueelle muuttamista. Suomessa tosin ei ole vielä havaittu kantaväestön kiihty-

vää poismuuttoa näiltä alueilta. (Valtioneuvosto)

Kymenlaaksossa nettomaahanmuutto on ollut aikavälillä 2010–2015 positiivista, kuten muissakin

maakunnissa. Kymenlaaksoon kohdistunut maahanmuutto on ollut maakunnista kuudenneksi

suurinta ko. tarkasteluajanjaksolla. Maahanmuutto onkin tasapainottanut kuntien välisen lähtö-

muuton aiheuttamaa väestökatoa Kymenlaaksossa, vaikka suuri osa muuttaneista on sijoittunut

kasvuseuduille ja erityisesti Uudellemaalle.

Kuva 32 Nettomaahanmuutto 2010–2015 maakunnittain (Tilastokeskus)

Kymenlaaksossa kaikkiin kuntiin on kohdistunut positiivista nettomaahanmuuttoa. Merkittävim-

mät kohdealueet ovat olleen Kotka (+330 as./vuosi) ja Kouvola (+180 as./vuosi). Maahanmuutto

onkin keskittynyt pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin ja maaseutukuntien nettomuutto on ollut

selvästi vähäisempää. Todennäköisesti myös tulevaisuudessa maahanmuutto kohdistuu erityisesti

suurimpiin kaupunkeihin, joissa on eniten kapasiteettia ottaa maahanmuuttoa vastaan ja toisaal-


30

ta maahanmuuttajan näkökulmasta parhaat työllistymismahdollisuudet ja tiiviimmät verkostot

maahanmuuttajayhteisöihin.

Kuva 33 Nettomaahanmuutto Kymenlaaksoon keskimäärin 2010–2015 (Tilastokeskus)

Kuva 34 Maahanmuutto keskimäärin ikäryhmittäin Kymenlaaksossa 2010–2015 (Tilastokeskus)

Vuonna 2012 vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Kotkassa ja

pienin Iitissä. Kotkassa ja Virolahdella valtakunnallinen keskiarvo-osuus väestöstä ylittyi. Vieras-

kielisten ikärakenne on selvästi kantaväestöä nuorempi ja työttömyys hieman koko maan kes-

kiarvoa suurempi. Puolet näistä ulkomaalaisista työnhakijoista Kymenlaaksossa oli venäläisiä.

Osuus ulkomaalaishakijoista on noussut viime kymmenen vuoden aikana selvästi ja ulkomaalais-

ten työttömyysaste oli huomattavasti koko väestön työttömyysastetta suurempi, eli noin 38 pro-

senttia. Suuri kausivaihtelu on selkeästi nähtävissä ulkomaalaisten työttömyysasteessa, joka on

korkeimmillaan keskikesällä ja vuoden lopussa. (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

604

414

59

328

6

6

15

190

8

182

0 100 200 300 400 500 600 700

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Nettomaahanmuutto keskimäärin as./vuosi

2010-2015

59

48

48

51

58

84

69

57

48

35

27

20

11

4

6

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

Nettomaahanmuutto keskimäärin ikäryhmittäin 2010-2015, Kymenlaakso


31

Kuva 35 Maahanmuutto Kymenlaaksoon lähtömaan mukaan 2000–2015 (Tilastokeskus)

Vuoden 2012 lopussa 43 prosenttia, eli lähes puolet ulkomaiden kansalaisista, jotka asuvat Ky-

menlaaksossa olivat venäläisiä. Virolaiset muodostivat toisen suuren ulkomaalaisryhmän, eli noin

15 prosenttia. Entisen Neuvostoliiton alueelta maahan muuttaneet muodostavatkin selkeän

enemmistön Kymenlaakson maahanmuuttajista. Venäläisten ja virolaisten maahanmuutto on

suurimmalta osalta perustunut inkerinsuomalaisten paluumuuttoon, sekä perhesyihin, kuten avi-

oitumiseen Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen kanssa (Kotkan

kaupunki). Seuraavaksi suurimmat kansallisuusryhmät olivat somalialaiset, thaimaalaiset ja turk-

kilaiset (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Suomen maahanmuuttajista venäläiset ovat korkeimmin

koulutettuja ja usein heillä on pitkä kotimaassa hankittu työkokemus. Venäjältä Suomeen kohdis-

tuvan maahanmuuton onkin arveltu olevan yksi mahdollinen ratkaisu alueen väestöllisiin ongel-

miin (Kotkan kaupunki).

Kuva 36 Ulkomailla syntyneiden asukkaiden taustamaa Kymenlaaksossa 1990–2015 (Tilastokes-kus)

Maahanmuuttajien työllistyminen

Työpaikan ja työnteon kautta maahanmuuttaja saa toimeentuloa ja hänellä on parempi mahdolli-

suus päästä kiinni asuinympäristöönsä ja uuteen kotimaahansa. Maahanmuuton mahdolliset

myönteiset talousvaikutukset edellyttävät maahanmuuttajasukupolvien suotuisaa integroitumista

työelämään. Kuitenkin vuosina 2000–2011 vieraskielisten eli muihin kieliryhmiin kuin suomen,

ruotsin tai saamen puhujiksi rekisteröityjen keskimääräinen työllisyysaste oli 15–17 prosenttiyk-

sikköä alempi kuin kotimaisten kielten puhujilla. Työikäisten maahanmuuttajien positiivinen vai-

kutus julkiseen talouteen edellyttää maahanmuuttajien sekä myös heidän lapsensa tulevaa työl-

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Maahanmuutto Kymenlaaksoon lähtömaan mukaan 2000-2015, as./vuosi

Muu

Aasia

Afrikka

Viro

Venäjä

Eurooppa

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

201

1

201

2

201

3

201

4

201

5

Ulkomailla syntyneiden asukkaiden taustamaa Kymenlaaksossa 1990-2015

Muu

Afrikka

Aasia

Viro

Entinen Neuvostoliitto

Venäjä

Eurooppa


32

listymistä. Lisäksi lapsien tulisi saavuttaa suomalaistaustaisen väestön ansaintataso. Suomessa

työssäkäyvät ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat noin neljä kertaa todennäköisem-

min köyhiä verrattuna Suomessa syntyneisiin. Ulkomaalaistaustaisten tulotaso jää selvästi mata-

lammaksi kuin kantaväestöllä ja toisen polven käytettävissä olevat rahatulot ovat vielä ensim-

mäistä sukupolveakin vähäisemmät. Köyhyyttä kokevat etenkin Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä

tulleet maahanmuuttajat. (Valtioneuvosto)

Ulkomailla syntyneiden työ ja hyvinvointi –tutkimuksen mukaan menojen kattaminen kotitalou-

dessa on haasteellista 56 prosentille Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta tulleille. Vastaavasti Virosta

kotoisin oleville tämä on haasteellista 44 prosentille. Maahanmuuttajien, erityisesti turkkilaisten

ja thaimaalaisten, palkka- ja yrittäjä tuloja on saatu nostettua tuloksellisesti kotouttamissuunni-

telmilla. Vastaavasti vähiten kotouttamissuunnitelmista apua työn saantiin ovat kokeneet saa-

neensa irakilaiset, venäläiset, kiinalaiset ja somalialaiset. Arvio on, että Suomeen on muodostu-

massa etnisiä ryhmiä, joissa perheiden keskimääräinen toimeentulotaso on jatkuvasti kantaväes-

töä alhaisempi, sekä työelämä on vaarassa eriytyä maahanmuuttaja-ammatteihin, eli maahan-

muuttajat ovat kantaväestöä useammin koulutustaan vastaamattomissa tai vähän osaamista

vaativissa töissä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisen työväestön osuus väestöstä on vähäinen verrat-

tuna muihin OECD-maihin, vaikka tämä onkin kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kansainvälisen valuuttarahaston ehdottamia toimenpiteitä työllistämisen edistämiseksi ovat

muun muassa minimipalkan alennus, yksityisen työnantajasektorin palkkatuki, kannustinloukku-

jen purkaminen ja sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon sääntelyn helpottaminen. (Valtioneuvos-

to) Maahanmuuttajien työllisyys on hyvin riippuvaista talouden suhdannekehityksestä. Työvoi-

maan kohdistuu voimakasta kysyntää suotuisissa taloudellisissa olosuhteissa, jolloin maahan-

muuttajien työllistyminen on huomattavasti todennäköisempää kuin heikkenevissä talouden olo-

suhteissa (TEM).

Kokonaisnettomuutto

Kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summasta saadaan kokonaisnettomuutto.

Seuraavassa kaaviossa on esitetty kokonaisnettomuutto Kymenlaaksossa keskimäärin as./vuosi

2010–2015. Merkittävin kokonaisnettomuutto on kohdistunut Kotkaan, johon nettomuuttoa on

kertynyt keskimäärin yli 100 asukasta vuosittain. Vastaavasti Kouvolassa kokonaisnettomuutto

on ollut negatiivista keskiarvo ollessa noin -130 as./vuosi. Kokonaisuudessaan nettomuutto jää

suhteellisen lähelle nollaa. Kokonaisnettomuutto on ollut negatiivinen erityisesti viime vuosina;

2010 ja 2012 maakunnan kokonaisnettomuutto oli yli +200 asukasta vuosittain.

Kuva 37 Kokonaisnettomuutto Kymenlaaksossa 2010-2015 (Tilastokeskus)

Maakunnista eniten kokonaisnettomuuttoa saivat Uusimaa (+10 430 as/vuosi), Pirkanmaa

(+2 470 as/vuosi) ja Varsinais-Suomi (+1 710 as/vuosi). Kymenlaakson lisäksi kuudessa muussa

maakunnassa kokonaisnettomuutto oli keskimäärin negatiivista.

-36 83

-25 104

-2 12

-5 -118

13 -131

-150 -100 -50 0 50 100 150

Kymenlaakso

Hamina

Miehikkälä

Virolahti

Iitti

Kokonaisnettomuutto keskimäärin as./vuosi 2010-2015


33

Kuva 38 Kokonaisnettomuutto maakunnittain 2010–2015 (Tilastokeskus)

Verrattuna alueen väkilukuun Uudellemaalle kohdistunut kokonaisnettomuutto oli keskimäärin

noin 0,66 %/vuosi, Pirkanmaalle 0,5 %/vuosi ja Varsinais-Suomeen 0,36 %/vuosi. Kymenlaak-

son kanssa vastaavantyyppisillä maakunnilla (Päijät-Häme, Kanta-Häme) asukaslukuun suhteu-

tettu kokonaisnettomuutto oli keskimäärin noin 0,18 %/vuosi.

Kuva 39 Kokonaisnettomuutto maakunnittain suhteessa sukaslukuun 2010–2015 (Tilastokeskus)

10 431 2 471

1 710 408 399 356 294 268

140 106 57

-9 -17 -67

-130 -134

-332 -398

-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Uusimaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Pohjois-Savo

Pohjanmaa

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Etelä-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Kymenlaakso

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Lappi

Kainuu

Kokonaisnettomuutto keskimäärin maakunnittain (as./vuosi) 2010-2015

0,66%

0,50%

0,36%

0,16%

0,22%

0,18%

0,17%

0,10%

0,08%

0,08%

0,01%

0,00%

-0,01%

-0,10%

-0,08%

-0,07%

-0,18%

-0,52%

-0,60% -0,40% -0,20% 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80%

Uusimaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Pohjois-Savo

Pohjanmaa

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Etelä-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Kymenlaakso

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Lappi

Kainuu

Kokonaisnettomuutto maakunnittain suhteessa asukaslukuun keskimäärin 2010-2015


34

2.5 Työpaikat

2.5.1 Työpaikkamäärä

Tilastokeskuksen mukaan Kymenlaaksossa oli vuonna 2014 yhteensä noin 65 500 työpaikkaa,

joista Kotkan-Haminan seudulla sijaitsi 31 300 (48 %) ja Kouvolan seudulla 34 200 (52 %).

Kuva 40 Työpaikat Kymenlaaksossa 2014 (Tilastokeskus)

Kymenlaakson työpaikkamäärä on pienentynyt yli 8 600 kappaleella (-12 %) vuosina 2007–2014.

Vastaavalla ajanjaksolla koko maassa työpaikkamäärä on vähentynyt noin 4 %:lla. Kymenlaak-

son työpaikkamäärän pudotus onkin maakunnista suhteellisesti suurin. Absoluuttisesti Kymen-

laaksoa enemmän työpaikkoja ovat menettäneet Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.


65 509

31 261

6 722

21 625

533

1 048

1 333

34 248

2 243

32 005

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Työpaikat Kymenlaaksossa 2014

-14 341

-11 749

-8 608

-8 493

-6 683

-6 214

-5 094

-4 889

-4 278

-4 196

-3 930

-3 615

-3 018

-2 963

-2 681

-2 500

-1 239

-828

-16 000 -14 000 -12 000 -10 000 -8 000 -6 000 -4 000 -2 000 0

Varsinais-SuomiPirkanmaa

KymenlaaksoPäijät-Häme

SatakuntaKeski-Suomi

Etelä-SavoKanta-Häme

Etelä-PohjanmaaPohjois-Savo

UusimaaEtelä-Karjala

Pohjois-PohjanmaaLappi

Pohjois-KarjalaKainu

PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Työpaikkamäärien muutos 2007-2014


35

Seuraavassa kaaviossa on esitetty työpaikkamäärän muutokset Kymenlaaksossa vuosina 2007–

2014. Työpaikkamäärä on vähentynyt Kouvolan seudulla 4 320 kappaleella (-11 %) ja Kotkan-

Haminan seudulla 4 290 kappaleella (-12 %). Pyhtää on ainoa kunta, jossa työpaikkamäärä on

ajanjaksolla kasvanut hieman (+12 kpl).


2.5.2 Työpaikkarakenne

Merkittävimpiä toimialoja työpaikkamäärällä mitattuna Kymenlaaksossa olivat vuonna 2014 ter-

veys- ja sosiaalipalvelut (12 200 työpaikkaa / 19 %) sekä teollisuus (8 800 työpaikkaa / 13 %).


-8608

-4288

-1593

-2540

-74

12

-93

-4320

-71

-4249

-10000 -9000 -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 1000

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälöä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Työpaikkamäärän muutokset Kymenlaaksossa 2007-2014

2124

128

8785

288

463

4470

7112

5453

2303

917

619

513

2618

4699

4957

3836

12163

1107

1867

326

0

761

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous

B Kaivostoiminta ja louhinta

C Teollisuus

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja…

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja…

H Kuljetus ja varastointi

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

J Informaatio ja viestintä

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

L Kiinteistöalan toiminta

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen…

P Koulutus

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

R Taiteet, viihde ja virkistys

S Muu palvelutoiminta

T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien…

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten…

X Toimiala tuntematon

Työpaikat Kymenlaaksossa 2014

Miehikkälä


36

Suhteellisesti mitattuna Kymenlaakson työpaikkarakenne ei juuri poikkea koko maan keskimää-

räisestä; terveys- ja sosiaalipalveluiden, kuljetus- ja varastointialan sekä julkisen hallinnon työ-

paikkoja on Kymenlaaksossa suhteellisesti hieman koko maan tasoa enemmän, vastaavasti esim.

informaatio- ja viestintäalan työpaikkoja on hieman koko maan tasoa vähemmän.

Kuva 44 Työpaikkojen suhteellinen osuus kaikista työpaikoista 2014 (Tilastokeskus)

Työpaikkoja on vuosina 2007–2014 vähentynyt erityisesti teollisuudessa (-4 850 kpl) sekä kulje-

tus ja varastointi -toimialalta (-2 380 kpl) ja rakentamisesta (-1 400 kpl). Työpaikkoja on vas-

taavasti tullut lisää esim. hallinto ja tukipalvelutoimintaan (+1 040) ja terveys- ja sosiaalipalve-

luihin (+780 kpl).

3%

0%

13%

1%

0%

6%

12%

6%

4%

4%

2%

1%

6%

7%

5%

7%

17%

2%

3%

0%

0%

1%

3%

0%

13%

0%

1%

7%

11%

8%

4%

1%

1%

1%

4%

7%

8%

6%

19%

2%

3%

0%

0%

1%

0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20%



C Teollisuus

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto,…

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa






M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen…


O Julkinen hallinto ja maanpuolustus

P Koulutus




T Kotitalouksien toiminta työnantajina

U Kansainvälisten organisaatioiden ja…


Työpaikkojen suhteellinen osuus 2014



37

Kuva 45 Työpaikkamäärien muutos Kymenlaaksossa 2007–2014 (Tilastokeskus)

Keskeisistä toimialoista suhteellisesti mitattuna Kymenlaaksossa työpaikkamäärän pienentyminen

on ollut koko maata nopeampaa erityisesti alkutuotannossa, teollisuudessa, rakentamisessa sekä

logistiikkatoimialalla (kuljetus ja varastointi).

-853

-34

-4848

-50

96

-1395

-716

-2384

-84

-62

-152

-99

-164

1040

-49

-140

778

167

-41

326

0

56

-6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 1000 2000



C Teollisuus

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja…

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja…








O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen…

P Koulutus




T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien…

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten…


Työpaikkamäärien muutos Kymenlaaksossa 2007-2014


38

Kuva 46 Työpaikkamäärien suhteelliset muutokset Kymenlaaksossa ja koko maassa 2007–2014 (Tilastokeskus)

2.5.3 Työllisyysaste

Seuraavassa kaaviossa on kuvattu työllisyysastetta Kymenlaaksossa verrattuna koko maan kehi-

tykseen vuosina 1990–2015. Työllisyysasteella tarkoitetaan tässä yhteydessä työllisten määrää

suhteessa alueella asuvien 15–64 -vuotiaiden määrään. Väestö- ja työpaikkasuunnitetta varten

työllisyysaste on laskettu suoraan vertailemalla työllisten ja työikäisten määrää alueittain, jotta

jatkossa näiden perusteella voidaan tehdä skenaario- ja suunnitearvioita. Viralliset työllisyysaste-

luvut poikkeavat täten hieman alla esitetyistä johtuen esim. työttömyyden kausiluonteisuudesta

yms. tekijöistä. Koko maassa työllisyysaste oli vuonna 2015 noin 65 %, kun Kymenlaaksossa

vastaavasti työllisyysaste jäi noin 60 %:iin. Alla olevasta kaaviosta nähdään selkeästi, miten

koko maassa ja Kymenlaaksossa työllisyysaste on pudonnut rajusti 1990-luvun laman seurauk-

sena, jolloin työllisyysaste kävi pahimmillaan noin 55 %:ssa. Hidasta elpymistä jatkui aina vuo-

den 2008 alkaneeseen uuteen talouden laskusuhdanteeseen saakka. Parhaimmillaan Kymenlaak-

son työllisyysaste on 2000-luvulla ollut 64 %. Kouvolan seudulla työllisyysaste on viime vuosina

ollut hieman Kotkan-Haminan seutua korkeampi.

-20%

14%

-26%

-6%

7%

-8%

-6%

-11%

9%

1%

-4%

-2%

3%

11%

-7%

0%

10%

17%

3%

-29%

-21%

-36%

-15%

26%

-24%

-9%

-30%

-4%

-6%

-20%

-16%

-6%

28%

-1%

-4%

7%

18%

-2%

-40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40%



C Teollisuus

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto,…

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa








O Julkinen hallinto ja maanpuolustus

P Koulutus




Työpaikkamäärien suhteelliset muutokset 2007-2014



39

Kuva 47 Työllisyysaste (%) Kymenlaaksossa ja koko maassa 1990–2015 (Tilastokeskus)

Seuraavassa kaaviossa on esitetty työllisyysaste kunnittain Kymenlaaksossa vuonna 2015. Maa-

kunnan paras työllisyysaste on Pyhtäällä, Virolahdella ja Iitissä (64 %). Heikoimmaksi työlli-

syysaste sitä vastoin jää Kotkassa, jossa 15–64 -vuotiaista ainoastaan noin 57 % oli työllisiä

vuonna 2015.

Kuva 48 Työllisyysaste Kymenlaaksossa 2015, % (Tilastokeskus)

50%

55%

60%

65%

70%

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Työllisyysaste (%) seuduittain Kymenlaaksossa 1990-2015)

Kymenlaakso Kotkan-Haminan seutu Kouvolan seutu Koko maa

60,2 %

58,7 %

61,6 %

56,8 %

59,1 %

64,0 %

63,9 %

61,6 %

64,0 %

61,4 %

50% 55% 60% 65% 70%

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Työllisyysaste Kymenlaaksossa 2015


40

Kuva 49 Työllisyysaste (%) maakunnittain vuonna 2015 (Tilastokeskus)

2.5.4 Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuudella kuvataan alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvien työllis-

ten määrän välistä suhdetta. Mikäli työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, sijaitsee alueella

enemmän työpaikkoja kuin on työllisiä. Tällöin alueelle tulee työntekijöitä muilta alueilta. Vastaa-

vasti jos työpaikkaomavaraisuus jää alle 100 %:n, pendelöivät alueella asuvat työpaikkojen pe-

rässä muille alueille. Pääsääntöisesti työpaikkaomavaraisuus on maakuntatasolla noin 100 %.

Selkein työmatkapendelöinnin kohdemaakunta on Uusimaa, jossa työpaikkaomavaraisuus on

noin 103 %. Kymenlaaksossa vastaava lukema on 98 %. Toisin sanoen, Kymenlaaksossa sijait-

see hieman vähemmän työpaikkoja kuin alueella asuu työllisiä.

70,3 %

69,0 %

66,8 %

66,4 %

65,8 %

65,2 %

65,1 %

63,9 %

63,8 %

62,8 %

61,9 %

61,8 %

61,4 %

61,3 %

61,0 %

60,8 %

60,2 %

59,3 %

58,4 %

40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75%

Pohjanmaa

Uusimaa

Keski-Pohjanmaa

Kanta-Häme

Etelä-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Koko maa

Pirkanmaa

Satakunta

Päijät-Häme

Etelä-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Lappi

Kymenlaakso

Kainuu

Pohjois-Karjala

Työllisyysaste (%) maakunnittain 2015


41

Kuva 50 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2014 (Tilastokeskus)

Kymenlaakson sisällä työpaikkaomavaraisuus vaihtelee kunnittain. Työpaikkaomavaraisuus on yli

100 % Kotkassa (111 %) ja Virolahdella (104 %). Pienin työpaikkaomavaraisuus vastaavasti on

Pyhtäällä (49 %).

Kuva 51 Työpaikkaomavaraisuus Kymenlaaksossa 2014 (Tilastokeskus)

103%

101%

101%

100%

100%

100%

99%

99%

99%

99%

99%

98%

98%

98%

98%

98%

98%

96%

90%

70% 75% 80% 85% 90% 95% 100% 105% 110%

Uusimaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Satakunta

Koko maa

Lappi

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Etelä-Karjala

Pirkanmaa

Kainuu

Varsinais-Suomi

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Työpaikkaomavaraisuus 2014

98%

99%

85%

111%

75%

49%

104%

96%

83%

97%

0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Työpaikkaomavaraisuus Kymenlaaksossa 2014


42

Kymenlaaksosta pendelöidään Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Uudenmaan maa-

kuntiin. Selkeästi eniten pendelöidään Uudellemaalle, noin 2 900 työntekijää. Vastaavasti Uudel-

tamaalta kohdistuu myös merkittävä pendelöintivirta Kymenlaaksoon, noin 1 370 työntekijää).

Erityisen merkittävät maakunnan sisäiset pendelöintivirrat sijoittuvat Kotkan ja Haminan välille,

sekä Kotka-Haminan ja Kouvolan seutujen välille.

Kuva 52 Pendelöinti Kymenlaakson maakunnassa (Kymenlaakson liitto 2014)

Seuraavassa kaaviossa on havainnollistettu henkilöstön määrää toimipaikan kokoluokan mukaan

Kymenlaaksossa vuonna 2015. Noin 37 % henkilöstöstä työskenteli toimipaikoissa, joiden koko

on alle 10 henkilöä. Myös uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin yrityksiin. Työ- ja elinkeino-

ministeriön vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa (Miten ja minne uudet työpaikat syntyvät)

todetaankin, että suuryritykset työllistävät paljon ihmisiä, mutta uusia työpaikkoja niissä ei syn-

ny. Uusien työpaikkojen syntyminen on keskittynyt erityisesti pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin.

Uusista työpaikoista syntyi tutkimuksen mukaan noin 48 % enintään yhdeksän hengen toimi-

paikkoihin ja 91 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Tulevaisuudessa vastaava trendi jatkunee

myös Kymenlaaksossa suurten teollisuus- ja tuotantoyritysten toimintojen tehostuessa.


43

Kuva 53 Henkilöstön lukumäärä toimipaikan kokoluokan mukaan Kymenlaaksossa vuonna 2015 (Tilastokeskus)

Bruttokansantuotteen kehitys ei ole ollut suotuisa Kymenlaaksossa 2000-luvulla talouden raken-

nemuutoksen vuoksi. Vuosikymmenen alusta Kymenlaakson BKT on jäänyt koko Suomen keski-

tasosta erityisesti vuosikymmenen lopulla, eikä tätä eroa ole pystytty kuromaan kiinni. Teollisten

työpaikkojen määrä väheni lähes kolmanneksen ja erityisesti paperitehtaiden lopettaminen on

koetellut maakuntaa. Suomen maakunnista Kymenlaakso on menettänyt 2000-luvulla eniten

kilpailukykyään.

Kuva 54 Bruttokansantuote asukasta kohden Kymenlaaksossa 2000–2014 (Tilastokeskus)

Toimialoittain tarkasteltuna arvonlisäys on Kymenlaaksossa kasvanut erityisesti palveluissa

(+56 % vuosina 2000-2015). Alkutuotannon arvonlisäys on pysynyt tasaisesti samalla tasolla,

mutta jalostuksessa arvonlisäys on ollut koko 2000-luvun tasaisesti laskusuhdanteessa.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

...4 5...9 10...19 20...49 50...99 100...199 200...

He

nki

löst

ön

mää

rä

Toimipaikan kokoluokka

Henkilöstön lukumäärä Kymenlaaksossa 2015, toimipaikan kokoluokan mukaan

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Bruttokansantuote asukasta kohden 2000-2014 (€, viitevuoden hinnoin)



44

Kuva 55 Arvonlisäys toimialoittain Kymenlaaksossa 2000–2015 (Tilastokeskus)

Venäjän kehitys

Pakotteista riippumattomista syistä Venäjän talouskasvu on hidastunut vuodesta 2013 lähtien,

mikä on heijastunut myös Suomen talouskehitykseen. Venäjän talous kääntyi taantumaan öljyn

hinnan laskun ja Ukrainan kriisistä johtuvista pakotteista johtuen. Venäjän talouden puutteelliset

instituutiot voimistivat öljyshokin vaikutusta. Vaikka pakotteilla ja Venäjän tuontikiellolla on mer-

kittäviä vaikutuksia talouden näkymiin, niiden suorat vaikutukset Venäjän ja sen kauppakumppa-

neiden kokonaistaloudelliseen aktiviteettiin ovat kuitenkin vähäisiä.

EU:n Venäjälle asettamalla pakotelistalla on ollut suhteellisen pieni merkitys Suomen viennille,

sillä pakotteiden alaisten tuoteryhmien vientiosuus oli ennen kriisiä vain puolisen prosenttia koko

tavaraviennistä Venäjälle. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Venäjän tuontikiellon vaikutus

BKT:een on noin 0,1 % ja työttömyyteen on lopulta hyvin marginaalinen. Venäjän tuontielintar-

vikkeille asettamilla pakotteilla sen sijaan on ollut suurempi merkitys. Pakotteiden alaisten tuote-

ryhmien osuus oli ennen kriisiä noin 5 prosenttia Suomen tavaraviennistä Venäjälle. Valtionva-

rainministeriö arvio myös, että kasvun heikkeneminen Venäjällä alentaa Suomen kokonaistuotan-

toa vuosina 2014–2015 yhteensä noin 0,7–0,8 prosentilla ja nostaa työttömyysastetta vuoden

2015 loppuun mennessä noin 0,2 prosenttiyksiköllä suhteessa joulukuun 2013 ennusteeseen.

Tästä huolimatta Venäjän talous supistui vuonna 2016 odotettua vähemmän ja talouden on ar-

veltu kasvavan vuonna 2017, mutta kuitenkin hitaasti ja kasvun odotetaan pysyvät hitaana jat-

kossakin. Tähän ovat syinä riittämättömät talouden modernisaation toimet, sekä matalalla pysyt-

televä öljyn hinta. Arvion mukaan BKT kasvaa vuonna 2017 1,1 prosenttia ja vuonna 2018 1,6

prosenttia. Venäjän talouden kasvun arvellaan tukevan Suomen viennin näkymiä ja talouden

aikaisempaa valoisammat näkymät ovat lisänneet venäläisten rajanylityksiä. Kasvua on ollut

edellisvuoteen nähden noin 40,5 prosenttia. Kasvu keskittyi erityisesti Etelä-Karjalaan, jossa

venäläiset ylittivät rajan noin 56,2 prosenttia viime vuotta useammin, kun taas Vaalimaalla venä-

läisliikenteen kasvu jäi helmikuussa vain 15 prosenttiin. Ostosmatkailu on näyttänyt elpymisen

merkkejä ja positiivisen kehityksen uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa, vaikkakin Venäjän pitkän

aikavälin kehityksen ennustaminen on haasteellista (YLE).

Matkailu

Vuonna 2016 Kymenlaaksossa vieraili yhteensä noin 170 000 yöpynyttä matkailijaa, joista

145 600 (86 %) oli kotimaisia. Ulkomaalaismatkailijoita Kymenlaaksossa oli yhteensä noin

24 000, joista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset (10 800 kpl / 45 %). Venäläismatkaili-

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Arvonlisäys toimialoittain Kymenlaaksossa 2000-2015 (milj. €)

Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Palvelut


45

joiden määrä on selkeästi pienentynyt huippuvuodesta 2013, jolloin maakunnassa yöpyi yli

47 000 venäläismatkailijaa. Muita merkittäviä ulkomaalaismatkailijaryhmiä olivat ruotsalaiset (7

%) ja saksalaiset (8 %). Yöpyvien vierailijoiden lisäksi Kymenlaaksossa käy esim. päivämatkalai-

sia ostosturisteja Venäjältä sekä kotimaanmatkailijoita erilaisissa tapahtumissa.

Kuva 56 Majoitusliikkeisiin saapuneet matkailijat Kymenlaaksossa 1995–2016 (Tilastokeskus)

Teollisuus

Teollisuus on ollut yksi merkittävimpiä työllistäjiä ja taloudellista hyvinvointia Kymenlaaksoon

tuovia toimialoja. Teollisuuden rakennemuutos, teollisen toiminnan siirtyminen entistä enemmän

halpatuotantomaihin sekä automaation tuomat tehokkuushyödyt ovat kuitenkin vaikuttaneet

toimialaan voimakkaasti. Alla olevassa kaaviossa on havainnollistettu teollisuuden liikevaihdon ja

henkilöstön määrän kehitystä Kymenlaaksossa vuosina 2001–2015. Kyseisellä ajanjaksolla teolli-

suuden liikevaihto on, erityisesti vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman vuoksi, pienen-

tynyt lähes 21 %:lla. Samalla kuitenkin henkilöstön määrä on pienentynyt noin 44 %. Kaaviosta

voidaan kuitenkin huomata, että henkilöstön määrä on ollut laskusuhdanteessa koko tarkastelu-

ajanjakson ajan, kun liikevaihto on lähtenyt laskuun vasta vuonna 2007. Taustalla on erityisesti

automaation tuomat muutokset henkilöstön tarpeeseen tuotannollisessa työssä. Sijainti ja logis-

tiikan kehittäminen on Kaakkois-Suomen selkeä vahvuus.

Kymenlaakson teollisuudessa biotalous näyttelee merkittävää roolia. Energiantuotannosta yli 60

prosenttia tuotetaan uusituvilla energianlähteillä, josta jopa yli puolet tuotetaan puunjalostusteol-

lisuuden jäteliemistä. Biotalouden kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus, jonka osuus

biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 prosenttia. Muihin toimialoihin verrattuna metsäbiotalou-

den tuotoksen, arvonlisän, työllisyyden ja investointien osuus on moninkertainen koko maan

keskiarvoon nähden osuuden ollessa vuonna 10 prosenttia Kymenlaakson arvonlisäyksestä. Maa-

kunnan osuus investoinneista on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden. Kuitenkin met-

säbiotalouden osuus maakunnan työllisyydestä on vain 5 prosenttia, mikä johtuu siitä, että tuo-

tos per työntekijä on massa- ja paperiteollisuudessa korkea. Kymenlaaksossa metsäbiotalous

työllistää lähes 4 300 henkilöä ja investoinnit olivat keskimäärin yli 100 miljoonaa euroa vuosina

2011–2013. Edellisvuonna metsäteollisuuden investoinnit nousivat yli viidenneksellä noin miljar-

diin euroon koko Suomessa ja tätä nousua selittävät erityisesti suurten metsäyhtiöiden inves-

toinnit, mutta tämä huippuvaihe on jo ohitettu. Vuonna 2017 metsätalouden investointien usko-

taan laskevan.

Biotalouden investoinnit ja kasvanut metsätalouden tuotteiden ulkomainen kysyntä ruokkivat

kuljetusten kysyntää. Kymenlaaksossa tärkeimmät logistiikkahankkeet kytkeytyvät lähes aina

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

Saapuneiden matkailijoiden määrä Kymenlaaksossa 1995-2016

Suomi Ulkomaat


46

itä-länsiliikenteeseen ja Venäjän mahdollisuuksiin. Hamina-Kotka satama on yksi merkittävim-

mistä vienti- ja kauttakulkusatamista ja suurin yleissatama Suomessa. Lisäksi Suomen suurin

rautatieliikennekeskus on Kouvolassa, joka on ainoa suomalainen EU:n liikenteelliseen ydinverk-

koon TEN‐T (Trans European Network) kuuluva rautateiden ja maanteiden intermodaali terminaa-

likeskus. Kouvolan RRT-hankkeen on tarkoitus tehdä Kouvolasta nykyistä merkittävämpi kan-

sainvälinen rahtiliikenteen keskus. Osittain EU:n rahoittamalla hankkeella vahvistetaan logistiik-

katoimialan asemaa kaupungissa sekä kuljetusmuotoa vaihtavien intermodaalikuljetusten toimin-

taedellytyksiä terminaalialueella.

Kuva 57 Teollisuuden liikevaihdon ja henkilöstön määrän muutokset Kymenlaaksossa 2001–2015 (Tilastokeskus)

Vähittäis- ja tukkukauppa

Vähittäiskauppa on kasvattanut merkitystään Kymenlaaksossa erityisesti kasvaneen venäläis-

matkailun myötä. Kaupan (ml. vähittäis-, tukku- ja autokauppa) liikevaihto oli vuonna 2015 yh-

teensä noin 2,13 miljardia euroa, josta vähittäiskauppaa oli noin 1,16 miljardia, autokauppaa

368,5 miljoonaa ja tukkukauppaa noin 600,4 miljoonaa euroa. Koko kaupan liikevaihto on vuosi-

na 2001–2015 laskenut noin 3 %. Samaan aikaan kaupan henkilöstön määrä on laskenut 7 %.

Myös vähittäiskaupassa kasvava automaatio ja sen mukanaan tuoma tehokkuus vähentää tule-

vaisuudessa henkilöstötarvetta. Lisäksi vähittäiskaupassa kasvavana trendinä on huomioitava

verkkokauppa, jolloin myös tarve fyysisille liiketiloille ja myyjille vähenee.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

He

nki

löst

ö

Liik

eav

ihto

(m

ilj. €

)

Teollisuuden liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa 2001-2015

Liikevaihto Henkilöstö


47

Kuva 58 Vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa 2001–2015 (Tilastokeskus)

2.6 Paikallisia väestö- ja työpaikkamääriin vaikuttavia tekijöitä ja kehityshankkeita

Helsinki-Vaalimaa -moottoritie

Kokonaisuudessaan vuonna 2018 avattava Helsinki-Vaalimaa –moottoritien ei ole vielä merkittä-

västi vaikuttanut asukasmääriin Kymenlaakson kunnissa. Tällä uskotaan kuitenkin olevan tulevai-

suudessa positiivinen vaikutus väestön ja työpaikkojen kasvuun, sekä alueelliseen työvoiman

liikkuvuuteen mahdollistaen nopeamman pendelöinnin muun muassa Kotka-Hamina -

kaupunkialueelle. Moottoritie mahdollistaa merkittävämmän tukeutumisen pääkaupunkiseudun

kasvuun. Vielä keskeneräisenä moottoritien koetaan jopa hidastavan alueen liikennettä osassa

kunnista ja tästä saataneen täysi hyöty vasta yhteyden valmistuttua Vaalimaalle asti. Lisäksi

nähtiin, että moottoritieyhteys ja suunniteltu Itäinen rantarata voisivat olla selkeästi alueelle

elinvoimaa tuova yhdistelmä. Rakenteilla olevan Moskova – Pietari – Vaalimaa moottoritieyhtey-

den uskotaan lisäävän alueen matkailua.

Itäinen rantarata

Seudun vetovoiman kannalta Itäinen rantarata nähdään erittäin tärkeänä hankkeena. Myös kun-

nat, jotka eivät ole tämän suorassa vaikutuspiirissä tunnistivat tämän seudullisen elinvoiman

kannalta tärkeäksi hankkeeksi. Tämän uskotaan myös lisäävän kuntien välistä muuttoa erityisesti

pääkaupunkiseudulta Kymenlaaksoon. Kohtalonkysymyksenä radalle pidetään olemassa olevien

ratalinjauksien käyttöä asuntorakentamiseen, mutta radalle on myös kehitetty Kymenlaakson

kuntien toimesta vaihtoehtoista linjausta. Hyöty/kustannus tarkasteluissa tämä vaihtoehtoinen

linjaus oletettavasti pärjäisi heikohkosti, mutta seudullisen tärkeyden vuoksi tämä nähdään to-

teutettavana hankkeena. Lisäksi Tukholma – Pietari Hyperloop –yhteydestä on keskusteltu Itäi-

sen rantaradan vaihtoehtona ja tämä tulisikin ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa. Rantara-

ta ei tosin ole viimeisimpien arvioiden mukaan rakentumassa lähiaikoina, ja todennäköisimpänä

ajankohtana tälle pidetään 2050-lukua (YLE).

Kouvolan matkakeskushanke

Hankkeen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa, jotta nykyisen matkakeskuksen länsi-

puolelle voidaan sijoittaa keskustatoimintojen kortteli. Tähän halutaan sijoittaa mm. liike-, toi-

misto-, asuin- ja majoitustiloja, kaupallisia ja julkisia palveluita sekä maanalaista pysäköintiä ja

itäpuolelle kaukoliikenteen linja-autoasema.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

He

nki

löst

ö

Liik

eav

ihto

(m

ilj. €

) Vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto ja henkilöstö

Kymenlaaksossa 2001-2015

Liikevaihto Henkilöstö


48

Hallituskadun osalta tavoitteena on tarkentaa katualueen rajauksia ja mahdollistaa kaikkien pai-

kallisliikenteen pysäkkien sijoittaminen kadun varteen. Rautatie- ja katualueen kaavamuutokset

radan eteläpuolella mahdollistavat yleisen autopaikoituksen rakentamisen.

Kaavamuutoksen myötä halutaan parantaa keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvaa ja esteet-

tömyyttä sekä luodaan viihtyisää julkista kaupunkitilaa kaupunkirakennetta tiivistämällä ja aukio-

ja katutiloja kehittämällä. Keskustan palvelurakennetta halutaan parantaa kaavamuutoksella ja

vahvistaa koko kaupungin kilpailukykyä mahdollistamalla muun muassa nykyaikaisten toimisto-

ja tapahtumatilojen rakentaminen hyvien liikenneyhteyksien viereen.

Venäläismatkailu ja -liikenne

Venäläismatkailijoiden määrässä tapahtunut käänne on selkeästi nähtävissä tapahtuneissa ra-

janylityksissä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla tapahtu-

neet rajanylitykset vuosittain 2010–2016. Rajanylitykset eivät sisällä raskasta liikennettä. Vuo-

den 2013 huipputasosta (n. 10,4 milj. rajanylitystä, joista 8,6 milj. venäläisiä) on rajanylitysten

määrä pienentynyt noin kolmanneksella; vuonna 2016 rajanylityksiä oli yhteensä 6,6 miljoonaa

kappaletta, joista noin 4,8 miljoonaa oli venäläisiä. Rajanylityksiä tarkasteltaessa on huomioitava

se, että yhteen matkaan kuuluu tyypillisesti kaksi rajanylitystä; karkeasti arvioituna vuonna 2016

Suomeen saapui täten noin 2,4 miljoonaa venäläistä. (Kuva 59)

Kuva 59 Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2010–2016 (Tilastokeskus)

Venäjältä tulevassa matkailussa on nähtävissä hidasta elpymistä. Viime kesästä asti ollut vahvaa

kasvua liikennemäärissä ja rajanylitykset sekä tax free -kauppa ovat selkeässä kasvussa. Ruplan

voimistuminen on vaikuttanut kuulutuskäyttäytymiseen minkä nähdään tuovan alueelle tulevai-

suudessa elinvoimaa. Venäläisen turismin ei koeta vielä lisääntyneen entisiin mittoihinsa, mutta

kasvanut matkailu on jo nähtävissä katukuvassa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ovat Niirala,

Imatra, Nuijamaa ja Vaalimaa, sekä väliaikainen rajaylityspaikka Parikkala.

Helsingin laajeneminen itään (Östersundomin kehitys)

Östersundomin kehityksen uskotaan vaikuttavan tulevaisuudessa Kymenlaakson vetovoimaan

positiivisesti. Helsingin seudun laajentuminen itään voi mahdollistaa kohtuullisen pendelöintiajan

pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Pyhtää on profiloitunut tarjoamaan luonnonläheistä ja edullista

asumista pääkaupunkiseudun läheisyydestä ja valmistunut moottoritie onkin mahdollistanut laa-

5 3

39 0

00

6 9

85 0

00

7 8

93 0

00

8 6

29 0

00

7 2

37 0

00

5 1

47 0

00

4 7

77 0

00

6 758 000

8 624 000

9 626 000

10 396 000

8 934 000

6 955 000 6 635 000

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2010-2016

Venäläisiä Suomalaisia Muita


49

jempaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin tukeutumiseen. Asumispreferenssitutkimuksien mu-

kaan kaupungistumistrendistä huolimatta osa väestöstä unelmoi maalla pienessä kunnassa, kui-

tenkin hyvien palveluiden äärellä. Tätä näkemystä puoltavat lukuisat tutkimukset, joissa todetaan

esimerkiksi luonnonläheisyyden olevan keskeinen asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä tai

omakotitalon olevan tavoiteasunto yli puolelle suomalaisista (Tyrväinen et al. 2007; Juntto

2008). Kuntamarkkinointia on Helsingin seudun suuntaan lisätty. Myös Kouvola pyrkii tarjoamaan

edullista ja luonnonläheistä asumista erinomaisten palveluiden lähellä harrastusmahdollisuuksi-

neen ja hakemaan omista vahvuuksistaan kilpailuetua Helsinkiin. Kotkassa taas nähdään, että

kaupungin tiivis keskusta mahdollistaa edullisen urbaanin asumisen Helsingin läheisyydessä ja

pystyy näin osaltaan vastaamaan kaupungistumispaineeseen.

Virtuaaliyliopisto, kampuskehittäminen

Yliopistopaikkakunnan puute Kymenlaaksossa on tunnistettu ongelmaksi alueen kehityksen kan-

nalta. Kotkan seudulla tähän on haettu ratkaisua 21 Century –yliopisto hankkeesta, jossa kor-

keakoulu toteutettaisiin virtuaaliyliopistona. Valtaosa AMK-opiskelijoista jää Kouvolan talousalu-

eelle töihin valmistuttuaan, siksi paikallisten tarpeiden selvittäminen ja opintolinjojen luominen

näiden mukaan on erittäin tärkeää paikallisen elinvoiman kannalta. Kaakkois-Suomen ammatti-

korkeakoulu, XAMK, on aloittanut 1.1.2017, jonka uutta kampusta suunnitellaan Kotkan keskus-

taan. XAMK on entistä vahvemmin suuntautumassa yritysyhteistyöhön ja kansainväliseen yhteis-

työhön. Uudistuvalla opetuksella ja imagolla on tarkoitus houkutella uusia opiskelijoita ja kannus-

taa näin nuoria jäämään opintojensa jälkeen Kymenlaaksoon.

Keskustakehittäminen ja imagon uudistaminen

Kaupunkikeskustan vetovoiman lisääminen on otettu tavoitteeksi Kouvolassa, sekä vuoden 2019

Asuntomessuilla pyritään parantamaan kaupungin imagoa. Vuonna 2012 tehdyssä rakenneselvi-

tyksessä on tunnistettu nykyisen ydinkeskustan lisäksi taajamat joiden vetovoimaa kehitetään

tulevaisuudessa. Myös sähköisten palveluiden kehittämisellä pyritään nostamaan kaupungin ima-

goa, jolla uskotaan tulevaisuudessa olevan myönteinen vaikutus kaikkeen muuhunkin kehitys-

toimintaan. Kouvolalla uskotaan tällä hetkellä olevan kaikki asiat paikallisen elinvoiman kannalta

kunnossa, lukuun ottamatta työllisyys. Nähdään että Kouvolassa on miellyttävä ympäristö, viih-

tyisiä asuinalueita, erinomaiset palvelut ja erinomainen maantieteellinen sijainti. Tämä potentiaali

pitäisi vain osata realisoida työpaikoiksi ja uusiksi asukkaiksi.

Kotkan keskustaan ollaan tekemässä osayleiskaavaa, jossa keskusta määritellään alueellisesti

uusiksi, jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja täydennysrakentamista edellytyksiä

parannetaan. Kotka-Hamina -seudulle laadittava strateginen vuonna 2017 valmistuva yleiskaava

on vahvasti elinkeinopainotteinen. Seudun strateginen yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena

ja se ohjaa jatkossa kuntatason yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Tavoitteena on laatia yleis-

kaava, joka yhdessä muun kehittämistoiminnan kanssa tuottaa uusia ideoita, kasvua ja työpaik-

koja. Tavoitteena on löytää kasvua hyvien palvelujen ja urbaanin ympäristön avulla.

Vaalimaan kauppakeskus

Virolahden kunnassa kauppakeskukseen, alueen kauppaan ja palveluihin on ladattu suuret odo-

tukset. Strategiassa virallinen tavoite lähitulevaisuudessa on 700 uutta työpaikkaa, tosin epävi-

rallinen tavoite on vielä hieman korkeampi. Näillä näkymin Outlet-hankkeen ensimmäisen vai-

heen rakentaminen alkaa kesäkuussa 2017, joka on kooltaan noin 12 000 neliötä. Kakkosvai-

heessa rakennetaan lisää. Toinen hankesuunnitelma on tehty Länsi-Keskuksen tontille, jossa

minimitavoite on 11 000 k-m2, mutta kaiken kaikkiaan 30 000 k-m2 on mahdollista rakentaa.

Virolahti poikkeuksellinen pieni kunta, sillä työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Merkittäviä teki-

jöitä ovat Vaalimaan rajanylityspaikka, mikä työllistää satoja viranomaisia, sekä kaupan hank-

keet.

Vaalimaan kauppakeskuksen positiivisen vaikutuksen uskotaan säteilevän myös naapurikuntiin.

Erityisesti Miehikkälässä Vaalimaan kauppakeskus vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin, sillä varsin-


50

kin rakennusvaiheen työntekijöitä tulevat todennäköisesti lisäämään asuntokysyntää kunnassa.

Kaupan hankkeet tuovat yleisesti positiivista virettä seudun ilmapiiriin ja voivat vaikuttaa mah-

dollisesti kuntalaisten työnantajien menestykseen positiivisesti. Vaalimaan kehityksen uskotaan

alkavan näkyä myös Kouvolassa, sillä Vaalimaan kaupalliset palvelut voisivat houkutella turisteja

Venäjältä hyödyntämään myös Kouvolan kaupallisia palveluita.

KymiRing

Iso moottorirata, Iitissä. Radasta on odotettavissa varsin vetovoimainen moottoriurheilukeskus,

minkä tapahtumat täyttävät hotellit ja muut majoituspalvelut.

HaminaKotka satama

HaminaKotka rahtisatama on yksi sellainen tekijä, jonka avulla alueella tapahtuu työpaikkalisäys-

tä. Kasvuvaraa nähdään olevan olemassa.

Kotkan Kantasatama

Etelä-Kymenlaakson seudun usko Kantasatamaan, eli Kotka Old Port –hankkeeseen, on vahva ja

tämän uskotaan tuovan tulevaisuudessa tavara- ja henkilöliikettä sekä laajamittaista kaupallista

toimintaa. Kantasataman uskotaan tuovan kotkaan noin 700 uutta työpaikkaa.

Datakeskushankkeet

Data center –hankkeiden suorat työllistävät vaikutukset eivät ole määrällisesti suuria, mutta

imago- ja epäsuorat työllistävät vaikutukset tuoda alueelle kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta

tulevaisuudessa. Vaikutusten nähdään olevan merkittävät seudun elinvoiman kannalta. Merkittä-

vin alueella sijaitseva datakeskus on Googlen Haminan Summaan, vanhaan Stora Enson paperi-

tehtaaseen vuonna 2011 perustama datakeskus.

Matkailuhankkeet

Pyhtäällä on meneillään useita matkailun hankkeita ja kunta onkin profiloitunut voimakkaasti

matkailun kohteeksi. Esimerkiksi Stockforsin tehdasalue on kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö,

joka toimii monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Lisäksi alueella on majoitus-

toimintaa ja teollisuutta. Keihässalmessa on kehitetty veneilyturismia, ja siihen kytkeytyviä pal-

veluja. Tämän uskotaan olevan 2020-luvulla veneilijöiden parissa tunnettu ja suosittu kohde.

Lisäksi matkailullisesti merkittävästä Munapirtin kylpylähotelli- ja huvilakylähankkeista on tehty

kehittämissopimukset ja Ahvenkoskelle on kaavoitettu moottoritien liittymään matkailun palvelu-

keskittymä.

Miehikkälän kunnassa on käynnistetty vesihuoltohanke, jossa toteutetaan uusi vesihuollon linjaus

kunnan alueelle mahdollistaen matkailupalveluiden kehittämisen. Tämän on tarkoitus palvella

matkailualan yrityksiä. Näillä perustoimilla kunta pyrkii mahdollistamaan matkailualan yritystoi-

mintaa. Lisäksi Kouvolassa on vahva usko matkailun kehittymiseen tulevaisuudessa. Matkailun

seudullisia hankkeita on paljon ja näiden tuomien työpaikkojen avulla uskotaan tapahtuvan väes-

tönkasvua. Kotkassa Kyminlinnasta halutaan kehittää alueellisesti merkittävä matkailukohde.

Kyminlinnan matkailuvaikutus Kaakkois-Suomelle toivotaan alkavan jo kesästä 2017. Kotimaisten

yleisöjen lisäksi kohde kiinnostaa myös Venäjältä saapuvia matkailijoita, sillä linnoitus on myös

osa Venäjän omaa historiaa. Kyminlinnan erinomaisen saavutettavuuden, kiinnostavuuden ja

monipuolisten käyttömahdollisuuksien ansiosta sen kävijäpotentiaali on erittäin suuri.

Muut elinkeinohankkeet

Pyhtään kunnan tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä hanke on rakenteilla oleva lentokent-

tä. Hanke on hyvinkin pitkällä yksityisten tahojen kanssa ja tällä on erinomaiset edellytykset

luoda alueelle vetovoimaa lisää. Hankkeen onnistuessa tavoitteessaan alueelle voi syntyä kaiken-

laista toimintaa, kuten lentokoneiden huoltoa, koulutusta ja messutoimintaa. Isot lentokonehallit

ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat hyvin esimerkiksi konserttien ja tapahtumien järjestämiseen.

Kunnassa on myös käynnistetty hanketta, missä Stockforsiin muodostettaisiin vihreän energian –


51

innovaatiolaakso. Erityisesti hankkeessa panostetaan tutkimus- ja kehitys painotteisesti mahdol-

lisuuksiin hyödyntää yhdyskuntajätettä.

Kotkassa veneyritykset ovat muodostamassa paikallista alan osaamisen klusteria. Erityisesti ve-

näläisiä suuria huvialuksia on ollut säilytyksessä ja korjauksessa alan yrityksissä. Lisäksi metsä-

teollisuuden yksiköt ovat houkutelleet investointeja. Kouvolassa Myllykosken bioetanoliteh-

dashanke on vireillä, josta toivotaan syntyvän uusia työpaikkoja. Näitä tukeva erittäin merkittävä

hanke on myös Kouvolan-logistiikka alueen keskus. Lisäksi Kouvolan kannalta keskeisiä hankkei-

ta ovat uuden sairaalan rakentaminen, matkakeskushanke ja juna- ja tavaraliikenteen kehittämi-

nen. Puolustusvoimien läsnäolo on pysyvä vahvuus sekä merkittävä työllistävä tekijä. Alueen

varuskuntien uskotaan kasvavan ja kehittyvän tulevaisuudessa. Virolahdella Vaahterikon teolli-

suusalueen kehittäminen uskotaan tuovan taloudellista toimeliaisuutta, sekä Miehikkälässä Muu-

rikkalan teollisuusalueesta on kehitteillä pintalouhintasuunnitelma. Muurikkalan teollisuusalueen

hanke on tosin vahvasti sidoksissa Vaalimaan ja Venäjän taloudelliseen kehitykseen.

2.7 Yhteenveto trendeistä ja muutostekijöistä

Seuraavaan PESTE-taulukkoon on koostettu yleisiä ja Kymenlaaksoon heijastuvia, asukas- ja

työpaikkamääriin vaikuttavia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia ja ekologisia muu-

tostrendejä.

Taulukko 2 PESTE-taulukko keskeisistä trendeistä

Poliittiset (P) Yhdyskuntarakenteen kestävyyden korostuminen kaavoituksessa

Aluerakenteen kehittämistä koskevat kansalliset linjaukset ja toimenpi-

teet, aluetuet

Sote-uudistuksen vaikutukset kuntiin ja niiden rooliin

Julkisen palveluverkon kehittäminen ja kattavuus

Logistiset kehitystoimenpiteet (esim. liittyen raideliikenteeseen ja sa-

tamatoimintoihin)

Yhteiskunnan tuki eri toimialoille, yritystukien tulevaisuus

Suhtautuminen maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottamiseen

EU:n tasolla, kansallisesti ja eri kunnissa

Ekonomiset (E) Taloudellisen kehityksen suunta ja nopeus, rahoitusmarkkinoiden suh-

danteet

Kansantalouden ja kuntatalouden kestävyys

Asukkaiden ostovoiman kehitys

Vientimarkkinoiden kehitys (Venäjä, Eurooppa, Aasia)

Asukkaiden tulotason kehitys pysyy hitaana

Asumisen hinnan eriytyminen pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset vs.

muu maa

Venäläismatkailun kehitys ja venäläisten ostovoiman suuntautuminen

suomalaisiin kauppoihin

Aasiasta suuntautuvan turismin voimakas kasvu

Investointien houkuttelu alueelle, toteutuvat hankkeet

Bioenergian käytön kasvu

Pienyrittäjyyden merkityksen kasvu, start-up -toiminta

Palveluiden merkitys korostuu edelleen, myös teollisuuteen ja tuotan-

toon liittyvät lisäarvopalvelut vahvistavat merkitystään

Sosiaaliset (S) Väestön ikärakenteen muutos ja huoltosuhteen heikkeneminen

Työvoimatarpeen kasvu erityisesti hoiva- ja it-alalla

Maahanmuutto ja pakolaisuus kasvavat ilmastopakolaisuuden sekä

sotien ja konfliktien seurauksena

Maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja työllistyminen

Sosioekonominen eriarvoisuus ja eriytyminen kasvaa ihmisryhmien ja

alueiden kesken


52

Teknologiset (T) Teknologisen kehityksen tuomat etätyömahdollisuudet ja kaikkialle

ulottuvat globaalit verkostot

Nettikaupan kehitys ja vaikutukset venäläiseen ostosmatkailuun, 3D-

printtaus ja virtuaalinen kaupankäynti

Tehokkuuden kasvu tuotannollisilla toimialoilla

Robotisaation ja automaation merkitys työvoimatarpeelle

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet uusille innovaatioille ja helpottu-

va pääsy globaaleille markkinoille paikasta riippumatta

Liikenteeseen liittyvät palvelut monipuolistavat liikkumisen muotoja ja

mahdollistavat entistä paremmin työn perässä matkustamisen

Ekologiset (E) Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama ilmastopakolaisuus

Kestävien ratkaisuiden korostuminen, cleantech ja energiaratkaisut,

uusiutuvat energianlähteet

Ilmastonsuojelullisten toimien vaikutus tuotantoon ja teollisuuteen sekä

liikkumiseen

3. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITTEEN SKENAARIOT

Ensimmäiset neljä väestö- ja työpaikkaskenaariota perustuvat Kymenlaakson maakuntaohjelman

2014 - 2017 tulevaisuustarkasteluissa tehtyihin skenaarioihin. Näiden tavoitteena on tarkastella

erilaisten muuttujien vaikutusta väestö- ja työpaikkamääriin koko maakunnassa.

Skenaario 1 – Kasvukäytävä vetää

Skenaariossa Kymenlaakson taloudellinen toimeliaisuus on lisääntynyt merkittävästi sisäisten ja

ulkoisten tekijöiden ja toimenpiteiden johdosta 2010-luvun loppupuolelta lähtien ja alueen kehi-

tysnäkymät ovat parantuneet ennustettua nopeammin. Talouden globalisaatio on edennyt mah-

dollistaen maailmanlaajuisen päästökaupan sekä vihreän teknologian käyttöönoton. Erittäin mer-

kittävä tekijä on muuttoliike Venäjältä ja uudistuneen ja avautuneen Venäjän houkuttelemat

investointivirrat. Tämä ja EU:n sisämarkkinat ovat lisänneet Kymenlaaksossa tuotettujen tuottei-

den ja raaka-aineiden kysyntää.

Suomen vahvasti yksityistalouksien kulutuksen varassa ollut heikko talouden kasvu on ottanut

tuulta alleen, lisäten osaltaan alueen taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi tämä on lisännyt edelly-

tyksiä pk-yritysten kasvulle ja vireälle startup -toiminnalle Kymenlaaksossa. Menestyksellä toteu-

tettu 21 Century University -hanke yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun alueen tar-

peisiin räätälöidyin koulutusohjelmien kanssa, on luonut Kouvolan ja Kotka-Haminan seuduille

osaamisklusterin, joka vaikuttaa positiivisesti koko Kymenlaakson kehitykseen. Alueen yritykset

saavat valmistuvista opiskelijoista osaavaa työvoimaa, jolloin nuoret ikäluokat jäävät nykyistä

useammassa tapauksessa asukkaiksi Kymenlaaksoon.

Kaupungistumistrendi on jatkunut, mikä on lisännyt asukaslukua erityisesti Kotkan ja Kouvolan

kehitetyissä keskustoissa (Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava ja Kotka-Hamina stra-

teginen yleiskaava). Kuitenkin Kymenlaakson maaseutualueet ovat myös saaneet osansa positii-

visesta väestönkehityksestä, sillä kaikki eivät edelleenkään halua asua 2040-luvulla kaupungeis-

sa. Kymenlaakson kunnilla on ollut erinomaiset mahdollisuudet tarjota luonnonläheistä asumista

erityisesti Helsingin seudun asukkaille, jotka etsivät korkeiden asumiskustannuksien vuoksi edul-

lisempaa asumista hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien varrelta.

On myös havaittu, että Helsinki-Vaalimaa moottoritie on lisännyt ihmisten muuttohalukkuutta

Kymenlaaksoon ja lisännyt pendelöintimahdollisuuksia, erityisesti itseajavien autojen yleistyessä,

jolloin työmatkan kesto on mahdollista käyttää työskentelyyn. Lisäksi alati kehittyvä viestintätek-

nologia on vähentänyt työn paikkasidonnaisuutta tietointensiivisillä aloilla. Elinkeinoelämän robo-

tisaatio on edelleen jatkunut vähentäen osaltaan työpaikkoja, mutta käyttöönotettu ns. ”robotti-


53

vero” kompensoi alueen menettämiä tuloveroja jakaen tasaisemmin teknologisen kehityksen

tuomia hyötyjä. Kymenlaakson 2010-luvun lopulla alkanut positiivinen kehitys ja Suomen piristy-

nyt talouskasvu on saanut hallituksen ottamaan itäisen rantaradan hallitusohjelmaan, ja tämän

odotetaan valmistuvan 2040-luvun puolivälissä. Rata yhdessä moottoritien kanssa lisää erityisesti

rannikon kuntien elinvoimaa tavoitevuoden jälkeen.

Kymenlaakson matkailupotentiaali on saatu realisoitua erityisesti rannikolla ja sotahistoriallisesti

merkittävissä, niin Ruotsin ja Venäjän, kuin itsenäisyydenkin ajan kohteissa. Venäjältä suuntau-

tuva ostosmatkailu on säilynyt vireänä nettikauppojen rajantakaisesta yleistymisestä huolimatta,

sillä vähittäiskauppaan on osattu yhdistää elämyksellisiä elementtejä liikkeiden toimiessa ”show-

room” tyyppisinä ratkaisuina. Metsä- ja biotalous eivät ole menettäneet kokonaan paikkaansa

energiantuotannossa muiden uusiutuvien, kuten aurinko- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyessä.

Biomassalla voidaan korvata kestävästi vielä energiantuotannossa käytössä olevia fossiilisia tuon-

tipolttoaineita. Puu, tuuli ja muut nopeasti uusiutuvat luonnonvarat ovat maakunnan vahvuudet

biotaloutta kehitettäessä ja erityisesti vironneen metsäteollisuuden ansiosta puuperäisten uusiu-

tuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa on edelleen Kymenlaaksossa merkittävä.

Perinteisen metsäteollisuuden rinnalle on kehitetty innovatiivisia tuotantorakenteita energiatuo-

tannon ratkaisuiksi. Vaalimaan ostoskeskus ja muut elinkeinohankkeet, sekä data center -

hankkeet ovat nostaneet maakunnan imagoa ja maakunta tunnetaankin laajasti innovatiivisista

ratkaisuistaan ja ostosmahdollisuuksistaan.

Kymenlaakson varsin suotuisa kehitys on parantanut väestön huoltosuhdetta merkittävästi, eri-

tyisesti alueen uusien työpaikkojen ja korkeakoulujen houkuteltua nuoria osaajia kuntien välises-

sä muuttoliikkeessä ja tämän lisäksi maahanmuuttajat on saatu työllistettyä ja jäämään maakun-

taan tuottaviksi osiksi yhteiskuntaa. Maakunnan kokonaissyntyvyys on lisääntynyt varsinkin

maahanmuuttajien hieman kantasuomalaisia suuremman syntyvyyden vuoksi. Väestö- ja työ-

paikkamäärät maakunnassa ovat olleet kasvussa jo 2010-luvun loppupuolelta.

Taulukko 3 Skenaario 1: keskeiset muuttujat, tavoitevuoden tilanne

Tavoite-

vuosi

2010-16 -684 as/v 611 as/v 61 % 98 %

-2020 100 as/v 800 as/v 67 % 98 %

-2030 300 as/v 1 000 as/v 68 % 99 %

-2040 400 as/v 1 500 as/v 68 % 99 %

Kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaaksossa saadaan vuoteen 2020 mennessä käännettyä

kuntien välinen nettomuutto lievästi positiiviseksi erityisesti ikäluokassa 15–29 -vuotiaat. Vuo-

teen 2030 ja 2040 mennessä kuntien välinen nettomuutto on kääntynyt selkeästi positiiviseksi ja

Kymenlaaksoon virtaa noin 300–400 asukasta vuosittain erityisesti hyvien kulkuyhteyksien, vire-

än elinkeinoelämän ja Venäjän läheisyyden ansiosta.

Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto kasvaa vuoteen 2020 mennessä hieman nykyisestä

tasosta, mutta vuosina 2030 ja 2040 erityisesti ilmastopakolaisuus kasvattaa koko maahan ja

myös Kymenlaaksoon kohdistuvaa siirtolaisuutta. Vuonna 2040 nettomaahanmuutto on tasolla

1 500 muuttajaa / vuosi.


54

Työllisyysaste: vuoteen 2020 mennessä Kymenlaakso saavuttaa koko maan keskimääräisen

työllisyysasteen (67 %) 15–64 –vuotiaiden ikäryhmässä. Vuosina 2030 ja 2040 työllisyysaste

pysyy noin 68 %:ssa.

Työpaikkaomavaraisuus: Kymenlaakson työpaikkaomavaraisuus pysyy kasvavasta pendelöin-

nistä huolimatta noin nykyisellä tasollaan koko tarkasteluajanjakson ajan

Edellä mainituilla oletuksilla skenaario 1:sen väestömäärä Kymenlaaksossa olisi vuonna 2040

noin 192 800 asukasta (kasvua 7 %) ja työpaikkojen määrä vastaavasti 69 400 (kasvua 9 %).

Työpaikkamäärän kasvu johtuu ennen kaikkea parantuneesta työllisyysasteesta.

Kuva 60 Skenaario 1: väestön ja työpaikkojen määrä Kymenlaaksossa

Skenaario 2 – Kasvua verissä päin

EU:n yhtenäisyyden rakoilu ja aluekehitysrahojen väheneminen on näkynyt maakunnan kehityk-

sessä vaihtelevasti. Suomen valtion julkinen velka on kasvanut ja julkisista palveluista on joudut-

tu karsimaan, eivätkä valtiolliset päätöksentekoelimet pysy tilanteen tasalla. Poliittinen tahto ei

aina materialisoidu teoiksi tahtotilan eripuraisuuden vuoksi. Hyvinvoinnin polarisoituminen on

jatkunut. Kymenlaakson kannalta tilannetta tasapainottavat Venäjältä suuntautuva ostosturismi,

meriklusterin ja cleantechin työllistävä vaikutus sekä suorat sijoitukset ulkomailta maakuntaan.

Nationalistinen ilmapiiri on jatkanut nousuaan Euroopassa, muttei kuitenkaan niin suurissa mää-

rissä, kuin oli odotettu, eikä muita uusia jäseniä ole eronnut EU:sta. Siltikin tämä on vahvistanut

protektionismia, mikä hiertää EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.

Alueen korkeakouluista valmistuneista vain osa työllistyy Kymenlaaksoon ja koulutettujen virta

Suomesta ulkomaille on vahva. Tilannetta on kuitenkin saatu parannettua räätälöimällä opintolin-

joja entistä tarkemmin palvelemaan alueen elinkeinoja. Edellä mainitut asiat kuitenkin vaikutta-

vat väestönkasvuun ja työllisyyden kehitykseen negatiivisesti. Maakunnan väestönväheneminen

on saatu pysäytettyä, mutta näkymät väestön ja työllisyyden kasvun kannalta ovat tulevaisuu-

den kannalta epävarmat. Helsingin seudun kuntien eripuraisuus ja kilpailu ”hyvistä” veronmaksa-

jista heikentää pk-seudun vetovoimaisuutta, jolloin kasvupaineet purkautuvat muille lähialueille

pelaten Kymenlaakson kuntien pussiin. Toisaalta pk-seudun vaikutusalueen toteutumatta jäänyt

laajentuminen itään taas vähentää Kymenlaakson asukkaiden pendelöintimahdollisuuksia alueel-

le. Itäinen rantarata esiintyy mietinnöissä keskustelun tasolla ja mahdollinen toteutus alkanee

todennäköisesti 2050-luvulla. Ilmastopakolaisuus on lisännyt maahanmuuttoa entisestään, mutta

haasteena on ollut saada tulijat työllistettyä, jolloin maahanmuuton taloudellista potentiaalia ei

ole saatu realisoitua toivotusti. Kaupungistuminen jatkuu vahvana.

177 600 176 800 181 800 192 200

63 500 63 800 63 900 69 400

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2016 2020 2030 2040

Väestön ja työpaikkojen määrä Kymenlaaksossa skenaario 1


55

Aasian ja Venäjän vahva talouskasvu on lisännyt matkailua Kymenlaaksossa ja yleisesti ottaen

koko Suomessa. Metsä- ja biotalous vetävät tuotteiden globaalin kysynnän vuoksi ja bioenergian-

tuotanto nähdään erinomaisena vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille, jolloin energiatuotannolli-

set ratkaisut käyvät kaupaksi maailman luonnonvarojen niukentuessa. Toisaalta taas tämä vä-

hentää Suomen hiilinieluja. Maailma ei ole pystynyt reagoimaan riittävän nopeasti ilmastonmuu-

tokseen, eikä ole onnistunut vähentämään riittävästi hiilidioksidipäästöjään, jotta kahden asteen

ilmastotavoite olisi mahdollista tavoittaa. Cleantech -osaamisen lisäksi Kymenlaaksossa on onnis-

tuttu kehittämään liiketoimintaa teknologioista, kuten hiilidioksidin sitominen ilmakehästä, joilla

pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Tämän alan uskotaan edelleen

kasvavan tulevaisuudessa ja alan odotetaan houkuttelevan merkittäviä taloudellisia panostuksia.


Tavoite-

vuosi

2010-16 -684 as/v 611 as/v 61 % 98 %

-2020 -100 as/v 700 as/v 63 % 98 %

-2030 0 as/v 900 as/v 64 % 98 %

-2040 100 as/v 1 200 as/v 64 % 98 %

Kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaaksossa saadaan vuoteen 2030 mennessä taitettua

kuntien välinen nettomuutto nollatasolle. Vuoteen 2040 mennessä kuntien välinen nettomuutto

on kääntynyt hieman positiiviseksi ja Kymenlaaksoon virtaa noin 100 asukasta vuosittain.

Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto kasvaa vuoteen 2020 mennessä hieman nykyisestä

tasosta. Vuoteen 2040 mennessä nettomaahanmuutto on kaksinkertaistunut nykyiseen keski-

määräiseen tasoon verrattuna.

Työllisyysaste: Kymenlaakson työllisyysaste paranee hieman, mutta jää edelleen koko maan

tason alapuolelle (n. 67 %). Syynä tähän on esimerkiksi maahanmuuttajien runsas työttömyys.

Työpaikkaomavaraisuus: Kymenlaakson työpaikkaomavaraisuus pysyy kasvavasta pendelöin-

nistä huolimatta noin nykyisellä tasollaan koko tarkasteluajanjakson ajan


noin 181 700 asukasta (kasvua 2 %) ja työpaikkojen määrä noin 64 700 (kasvua 2 %).


56


Skenaario 3 – Taiturointia kuilun partaalla

Euron purkautumisen myötä Suomi on ottanut uudelleen markan käyttöön 2020-luvun alussa ja

purkautumisen myötä koko Euroopan unionin olemassa olo on nähty jäsenmaissa vuosi vuodelta

vähemmän tärkeänä. Federalistiset piirteet EU-rakenteesta on häivytetty. Rahoitusmarkkinat

tuntuvat laahaavan kriisistä kriisiin ja Suomen valtionvelka jatkaa huimaa kasvuaan luottoluoki-

tuksen lähennellessä ”roskalaina” –luokitusta. EU-talousalueen deflaatiokierre heikentää edelleen

talouden näkymiä tulevaisuudessa. Venäjä Kymenlaaksolle tärkeänä talousalueena ei vedä ja

Venäjän valtiota hallitaan kiristynein autoritäärisin ottein. Tämä on tyrehdyttänyt vientiä sekä

Suomeen kohdistuvaa matkailua. Suomi on yleisestikin ottaen menettänyt asemansa mielenkiin-

toisena ja turvallisena matkailukohteena. Kiinalaiset matkustavat edelleen Suomeen jossakin

määrin, mutta tämä matkailu ei suuntaudu Kymenlaaksoon. Maailman on geopoliittisesti blokkiu-

tunut, mikä hiertää maailmankauppaa ja globalisaatiota.

Ilmastonmuutos on kiihtynyt ja saavuttanut lähes katastrofaalisen tason vähentäen useiden alu-

eiden elinkelpoisuutta. Massiivinen ilmastopakolaisuus näiltä alueita kohti vielä elinkelpoisia aluei-

ta kasvaa vuosittain, mutta EU-maat eivät pääsääntöisesti enää vastaanota pakolaisia muuka-

laisvihamielisen ilmapiirin sekä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Markan kelluttaminen on

parantanut Suomen kilpailukykyä, mutta lähinnä matalamman jalostusarvon tuotannossa ja lo-

gistiikka-alalla. Näiden aikaisemmin työvoimaintensiiviset toiminnot on edullisempi toteuttaa

automatisoidusti ja logistiikan toimintavarmuutta haittaa infrastruktuurin heikko kunto. Näin ollen

nämä eivät välttämättä lisää työllisyyttä alueella, eikä arvonmuodostumisesta saavuteta entisen

kaltaisia hyötyjä.

Mahdollisuuksien puute tietointensiivisillä aloilla on aiheuttanut merkittävän ”aivovirran” ulko-

maille, jolloin koulutuetut nuoret muuttavat valoisamman tulevaisuuden toivossa pois Suomesta.

Cleantech työllistää vain murto-osan potentiaalistaan. Uusiutuvien energialähteiden tukijärjes-

telmien rapautuminen on kohdistanut energia-alan tutkimus- ja kehitysvarat paikallisiin energia-

ratkaisuihin sekä energiansäästöratkaisuihin. Kaupungistumisen trendi on osassa maailmaa kiih-

tynyt ilmastopakolaisten vaeltaessa kaupunkeihin, osassa taas heikentynyt, mikäli luontaistalou-

teen siirtyminen on ollut mahdollista. Kasvaneet sosiaaliset ongelmat ja arvomaailman koventu-

minen ovat muokanneet yhteiskunnasta kontrolliyhteiskunnan, jonka ylläpidossa on suuria on-

gelmia talousongelmien vuoksi. Samoista syistä myös suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on

rapautunut ja sosiaaliset ja terveydelliset erot ovat mittavat. Varakkaat pystyvät ylläpitämään

erinomaisen elintason aidatuilla asuinalueillaan. Heikon väestönkehityksen ja väestön ikääntymi-

sen vuoksi väestön huoltosuhde on räjähtänyt käsiin.

177 600 176 400 177 400 181 700

63 500 63 600 61 900 64 700

0

50 000

100 000

150 000

200 000

2016 2020 2030 2040



57


Tavoite-

vuosi

2010-16 -684 as/v 611 as/v 61 % 98 %

-2020 -200 as/v 200 as/v 61 % 98 %

-2030 -100 as/v 100 as/v 61 % 98 %

-2040 -100 as/v 100 as/v 61 % 98 %

Kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaaksossa kuntien välinen nettomuutto jatkuu negatiivi-

sena koko tarkasteluajanjakson. Nettomuutto on kuitenkin hieman hidastunut vuosien 2010–

2016 keskimääräisestä tasosta.

Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto on pienentynyt tiukentuneiden kriteerien ja toisaal-

ta heikon taloudellisen tilanteen vuoksi.

Työllisyysaste: Kymenlaakson työllisyysaste pysyy nykyisellä tasollaan johtuen erityisesti robot-

tien ja automatiikan roolista ihmistyön korvaajana.

Työpaikkaomavaraisuus: Kymenlaakson työpaikkaomavaraisuus pysyy

nykyisellä tasollaan koko tarkasteluajanjakson ajan


noin 159 300 asukasta (- 10 %) ja työpaikkojen määrä noin 54 600 (-14 %).


Skenaario 4 – Osaavat päät ja piuhat

Euroopan talouskasvu on hidasta ja Suomen yhteys Baltiaan tärkeä. Verkostot ja ketterät uudet

kansanliikkeet ja näiden myötä uudet tavat osallistua ja vaikuttaa, ovat mahdollistaneet toimimi-

sen ohi jäykän julkishallinnon. Yritykset, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt ovat ottaneet kehityksen

johtamisen omiin käsiinsä. Tämä myös lisää toimijoiden vastuuta omasta pärjäämisestään glo-

177 600 175 200 168 000

159 300

63 500 63 100 57 700 54 600

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

2016 2020 2030 2040



58

baalissa kilpailussa, jolloin ketterillä verkostomaisilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet menes-

tyä ja saada rahoitusta ylikansallisilta toimijoilta. Jakamis- ja lähitalous määrittävät ihmisten

kulutuskäyttäytymistä entistä vahvemmin. Yhteiskunnasta muodostuu entistä yksilökeskeisempi

ja globaalimpi sosiaalisen median ja uuden yhteisöllisyyden myötä. Tämä vaikuttaa myös kaupan

sijaintipäätöksiin ja toimintamahdollisuuksiin, sekä rajantakaisen ostosturismin määrään negatii-

visesti Kymenlaaksossa. Elämyshakuisen globaalin kulutuksen suosiminen on voimistanut alueen

matkailua erityisesti viisumivapauden toteuduttua. Eettisyys on kuluttamisessa entistä merkittä-

vämmässä asemassa, joskin tämä vaatii kuluttajilta entistä suurempaa vastuuta.

Julkishallinnon hidas toiminta on saanut kansalaisjärjestöt, yhteisöt ja yritykset toimimaan itse-

ohjautuvasti ilmastonmuutosta vastaan, mikä osaltaan on vahvistanut cleantechin ja viisaiden

energiaratkaisujen kysyntää ja lisännyt alan kehitystä ja liiketoimintaa Kymenlaaksossa. Työvoi-

man liikkuvuus on suurta. Puuttuva osaaminen on mahdollista hankkia globaalisti muualta, jolloin

korkeakoulujen sijainti alueella ei enää ole yhtä merkittävä tekijä. Tätä myötä 21 Century Uni-

versity on noussut merkittäväksi paikalliseksi tekijäksi globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Lisäksi

etätyön teko on lisääntynyt merkittävästi, jolloin luonnonläheisyys ja edullinen asuminen houkut-

televat asukkaita Kymenlaaksoon. Tämän muuttoliikkeen kerrannaisvaikutukset lisäävät alueen

työpaikkoja ja nämä taas osaltaan väestönkasvua. Kaupungistumistrendi jatkuu tosin vahvana,

sillä internet-talouden ja viestintäteknologian kehittymisen tuoma ennustettu ”maantieteen kuo-

lema” ei toteutunut, vaan nämä paradoksaalisesti lisäävät tarvetta järjestelmälliselle ja spon-

taanille henkilökohtaiselle kanssakäymiselle. Väestönkasvu ei ole enää yhtä työpaikkasidonnaista,

vaan asuinpaikka voidaan valita ensisijaisesti muiden tekijöiden perusteella esimerkiksi etätyö-

mahdollisuuksien mukaan, mikä osaltaan lisää kysyntää palveluille alueella.


Tavoite-

vuosi

2010-16 -684 as/v 611 as/v 61 % 98 %

-2020 0 as/v 600 as/v 65 % 98 %

-2030 200 as/v 600 as/v 67 % 97 %

-2040 400 as/v 600 as/v 69 % 95 %

Kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaaksossa kuntien välinen nettomuutto taittuu nollaan

vuoteen 2020 mennessä ja selkeästi positiiviseksi vuosina 2030 ja 2040. Taustalla erityisesti

etätyömahdollisuudet ja pendelöinti pääkaupunkiseudulle.

Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto pysyy nykyisellä noin 600 muuttajan vuositasolla.

Työllisyysaste: Kymenlaakson työllisyysaste paranee selkeästi nykyisestä ollen vuonna 2040 jo

peräti 69 %. Taustalla erityisesti muuttajien hyvä työllistyminen ja etätyömahdollisuudet.

Työpaikkaomavaraisuus: Nykyistä harvempi Kymenlaaksossa asuva kuitenkaan tekee töitä

kymenlaaksolaiselle yritykselle. Työpaikkaomavaraisuus laskee nykyisestä noin 98 %:sta 95

%:iin vuoteen 2040 mennessä.


noin 179 000 asukasta (kasvua 1 %) ja työpaikkojen määrä noin 63 500 (pysyy samana).


59


Nettomuuttoskenaario

Lopuksi arvioidaan vielä väestönmuutoksia perustuen kokonaisnettomuuttoon verrattuna muissa

maakunnissa vuosina 2010–2015 toteutuneeseen nettomuuttoon. Laskelmassa on tavoitevuosille

2020–2030–2040 asetettu muuttovoitoksi (kuntien välinen nettomuutto + nettomaahanmuutto)

prosentuaalisesti samansuuruinen asukasmäärä kuin mitä vertailumaakunnissa on toteutunut:

Uusimaa: +0,66 % / vuosi (= Kymenlaaksossa +1 175 as/vuosi)

Pirkanmaa: +0,50 % / vuosi (= Kymenlaaksossa +890 as/vuosi)

Varsinais-Suomi: +0,36 % / vuosi (= Kymenlaaksossa +640 as/vuosi)

Päijät-Häme: +0,18 % / vuosi (= Kymenlaaksossa +320 as/vuosi)

Vuosina 2010–2015 Kymenlaakson kokonaisnettomuutto oli noin +/-0. Väestömäärää pienentää

erityisesti negatiivinen luonnollinen väestökehitys. Seuraavassa kaaviossa on esitetty, miten Ky-

menlaakson väestö kehittyisi vuoteen 2040 mennessä, mikäli kokonaisnettomuutto olisi suhteelli-

sesti vertailumaakuntien tasolla. Mikäli Kymenlaaksoon muuttaisi suhteellisesti yhtä paljon asuk-

kaita kuin Uudenmaan maakuntaan, kasvaisi väestö vuoteen 2040 mennessä noin 188 200 asuk-

kaaseen. Pirkanmaata vastaavalla väestökehitykselläkin kasvu olisi vielä hienoista, mutta Varsi-

nais-Suomeen ja Päijät-Hämeeseen verrattavalla väestönkasvulla kokonaisnettomuutto ei riittäisi

korvaamaan negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen aiheuttamaa poistumaa, joka on viime

vuosina vaihdellut -500 ja -900 asukkaan välillä vuosittain. Tulevaisuudessa ikärakenteen seura-

uksena luonnollinen poistuma tulee vielä kasvamaan huomattavasti. Huomioitavaa on myös se,

että Tilastokeskuksen väestöennusteen antama arvio vuoden 2040 väestömäärästä Kymenlaak-

sossa (167 200 asukasta) on korkeampi kuin Päijät-Hämeeseen verrattavilla nettomuuttoarvioilla

laskettuna. Kymenlaaksoon kohdistuvan nettomuuton on näin ollen käännyttävä merkittävään

kasvuun jo pelkästään saavuttaakseen Tilastokeskuksen väestöennusteen lukemat vuonna 2040.

Oheisessa arviossa on lisäksi arvioitu kokonaisnettomuuton saavuttavan vertailumaakuntien ta-

son jo vuonna 2020, kun todellisuudessa väestökehitys muuttuu todennäköisesti maltillisemmin.

177 600 176 100 176 700 179 000

63 500 63 500 61 600 63 500

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

2016 2020 2030 2040



60

Kuva 64 Väestöskenaario 2040 vertailumaakuntien suhteellisen kokonaisnettomuuton perusteella arvioituna

Timo Aron Kotkan seudulle vuonna 2017 tekemän muuttoliiketutkimuksen mukaan alueen ideaali

väestönlisäys olisi noin 0,5-1,0 % / vuosi (luonnollinen väestönkasvu ja kokonaisnettomuutto).

Kymenlaaksossa 0,5 %:n jatkuva vuosikasvu 2016–2040 tarkoittaisi sitä, että maakunnassa

asuisi vuonna 2040 noin 200 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi vuosittain noin +1 500 asukkaan

kokonaisnettomuuttoa maakuntaan, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin mitä nettomuuttoa

kohdistuu nykyisin Varsinais-Suomen maakuntaan (1 710 as/vuosi). On kuitenkin huomioitava,

että Varsinais-Suomi on Kymenlaaksoon verrattuna väestömäärältään noin 2,7-kertainen ja Tur-

ku on merkittävä opiskelukaupunki.

4. KYMENLAAKSON VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE

4.1 Taustaoletukset ja muutosajurit

Keskeiset muutosajurit:

Yleiset:

Suomeen kohdistuvan maahanmuuton ja pakolaisuuden kasvu

Taloudellisen tilanteen parantuminen tuo investointeja koko maahan

Ikärakenteen muutokset heikentävät luonnollista väestönkehitystä

Teknologinen kehitys muuttaa toimialarakenteita ja työvoiman tarvetta erityisesti teollisuu-

dessa, mutta myös palvelualoilla (esim. vähittäiskauppa)

Urbanisaatiokehitys jatkuu, aluerakenne keskittyy edelleen vain muutamille kasvuseuduille ja

erityisesti yliopistopaikkakunnille; Kymenlaaksossa suuri merkitys Kotkan, Haminan ja Kouvo-

lan verkottumisella kansallisiin kasvukeskuksiin

Pendelöinti työn perässä kasvaa, samoin etätyön hyödyntäminen

Rakennuskannan ikä ja suuri korjausvelka; korjausrakentamisen rahoitus haastavaa taantu-

villa seuduilla

Teknologisen kehityksen tuoma tehokkuus houkuttelee uusia investointeja

Asuinpaikan valinnassa alueen houkuttelevuus entistä keskeisempi tekijä työpaikkatarjonnan

sijaan

Yrittäjyyden nousu ja start-up -toiminta

Toteutuvat kehityshankkeet alueella, positiivinen yritysilmapiiri

188 200

181 100

174 800

166 700

155 000

160 000

165 000

170 000

175 000

180 000

185 000

190 000

Väestö Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme

Väestöskenaario Kymenlaaksossa 2040, muuttovoitto muiden maakuntien toteutuneen 2010-2015 mukaan

2040 2016


61

Kotkan-Haminan seutu:

Parantuvat logistiset yhteydet Kymenlaaksoon E18-moottoritien avautumisen myötä ja Hel-

singin kaupunkiseudun laajeneminen itään parantaa pendelöintimahdollisuuksia, vaikutuksia

erityisesti Pyhtäälle ja Kotkaan

Vaalimaan ostoskeskuksen avautuminen ja venäläismatkailun kasvu verrattuna nykytilante-

seen, vaikutuksia erityisesti Virolahden kunnan kehitysnäkymiin

Matkailuelinkeino on kasvava ja Kymenlaaksossa on iso hyödyntämispotentiaali esim. risteil-

lymatkailulle, merenrannan hyötykäytölle jne.

Etelä-Kymenlaaksossa väestönkasvua tukee satamatoimintojen kehitys sekä niihin liittyvät

monipuoliset elinkeinopalvelut ja -ympäristöt

Virtuaaliyliopistot mahdollistavat kouluttautumisen alueella

Etätyön merkitys kasvaa, mikä mahdollistaa asumisen kauempanakin työpaikasta

Metsä- ja biotaloushankkeet ja energiapuolen kehityshankkeet tuovat lisää työpaikkoja

Kouvola:

Kouvolan keskustaajaman vetovoimaisuus ja palvelut (yksityiset ja julkiset), keskustan kehit-

tämistoimenpiteet

Kouvolan matkakeskushanke

Metsätalouden uudistuminen

Kimolan kanavan kehittyminen ja KymiRing luovat alueelle uudenlaista matkailupotentiaalia

Panostukset logistiikkaan (myös älylogistiikka), pakkausteknologiaan,

ja energia- ja materiaalitehokkuuteen

Metsä- ja biotaloushankkeet ja energiapuolen kehityshankkeet tuovat lisää työpaikkoja

Taulukko 7 Väestö- ja työpaikkasuunnite: keskeiset muuttujat, tavoitevuoden tilanne

Tavoite-

vuosi

2010-16 -684 as/v 611 as/v 61 % 98 %

-2020 -360 740 62 % 98 %

-2030 -135 800 65 % 97 %

-2040 0 845 67 % 97 %

Väestösuunnitteen taustalle on arvioitu realistiset kunnittaiset kokonaisnettomuuttoarviot

(%/vuosi suhteessa asukaslukuun). Vuosien 2010–2015 keskimääräisillä arvoilla mitattuna Man-

ner-Suomen kunnista neljällä kokonaisnettomuutto oli yli 1 %/vuosi ja 20:llä 0,5-1,0 %/vuosi.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kyseiset kunnat ovat kasvukeskuksia ja yliopistokaupun-

keja tai niiden lähellä sijaitsevia kehyskuntia. Kuntapohjaisten nettomuuttoarvioiden perusteella

on muodostettu seuduittaiset ja maakunnittaiset lukemat. Oheisilla kokonaisnettomuuttoarvioilla

Kymenlaaksoon kohdistuva vuosittainen kokonaisnettomuutto olisi vuonna 2020 noin 0,20 %

(vastaava kuin Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä nykyisin), vuonna 2030 noin 0,39 % (vastaava

kuin Varsinais-Suomessa nykyisin) ja vuoteen 2040 mennessä kokonaisnettomuutto kasvaisi noin

0,49 %/vuosi –tasolle, mikä on lähes sama kuin Pirkanmaan nykyinen keskimääräinen kokonais-

nettomuutto. Kokonaisnettomuuttoarvioissa on tavoitteellisuutta, mutta niitä ei ole kasvatettu

epärealistisen suuriksi. On lisäksi huomioitava, että kokonaisnettomuuton kasvu ei vielä tarkoita

väestönkasvua, vaan taustalla vaikuttaa myös luonnollinen väestönkehitys, joka on Kymenlaak-

sossa merkittävästi negatiivinen.


62

Kuva 65 Väestösuunnitteessa käytetty alueittainen kokonaisnettomuutto (% suhteessa asukaslu-kuun)

4.2 Väestösuunnite 2040

Edellä esitettyjen reunaehtojen ja oletusten perusteella on muodostettu Kymenlaakson väestö-

suunnite, joka on kuvattu alla olevassa taulukossa. Väestösuunnite on realistinen, mutta koko-

naisnettomuuttoon kohdistuvat arviot ovat selkeästi tavoitteellisia verrattuna nykytilaan ja men-

neeseen kehitykseen. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kymenlaaksossa pienenisi vuosi-

na 2016–2040 yhteensä noin 4 200 asukkaalla (-2,4 %) ja ilman Iittiä 3 800 asukkaalla (-3,3

%). Väestösuunnitteen mukainen väestömäärä vuonna 2040 olisi täten 173 300 asukasta ja il-

man Iittiä noin 166 900 asukasta. Väestömäärän arvioidaan vähenevän molemmilla seuduilla,

mutta edelleen selkeästi voimakkaammin Kouvolassa (-3 700 asukasta / -4,3 %) kuin Kotkan-

Haminan seudulla (-100 asukasta/-0,1 %). Väestösuunnitteen mukainen asukasluku on vuonna

2040 hieman korkeampi kuin mitä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi (167 200).

Taulukko 8 Kymenlaakson väestösuunnite 2040 kunnittain

Asukkaat Muutos 2016–2040

2016 2020 2030 2040 As. %

Kymenlaakso 177 580 175 160 173 320 173 340 -4 240 -2,4 %

Kotkan-Haminan seutu 85 460 84 690 84 620 85 350 -110 -0,1 %

Hamina 20 640 20 180 19 790 19 880 -760 -3,7 %

Kotka 54 160 54 020 54 160 54 350 190 0,4 %

Miehikkälä 2 040 1 970 1 940 1 940 -100 -4,9 %

Pyhtää 5 350 5 320 5 470 5 770 420 7,9 %

Virolahti 3 270 3 200 3 260 3 410 140 4,3 %

Kouvolan seutu 92 120 90 470 88 700 87 990 -4 130 -4,5 %

Iitti 6 890 6 770 6 610 6 440 -450 -6,5 %

Kouvola 85 230 83 700 82 090 81 550 -3 680 -4,3 %

Kymenlaakso (ilman Iittiä)

170 690 168 390 166 710 166 900 -3 790 -2,2 %

-0,40% -0,20% 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80% 1,00%

Kymenlaakso


Hamina

Kotka

Miehikkälä

Pyhtää

Virolahti

Kouvolan seutu

Iitti

Kouvola

Kokonaisnettomuutto (% suhteessa asukaslukuun) tavoitevuosina

2017

2020

2030

2040


63

Seuraavissa kaaviossa on arvioitu väestön ikäjakaumaa Kymenlaaksossa niin, että Iitti on muka-

na laskelmissa ja vastaavasti niin, ettei Iittiä huomioida. Suunnitteen mukaan yli 64-vuotiaiden

osuus kokonaisväestöstä kasvaa nykyisestä 26 %:sta 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja laskee

vuoteen 2040 mennessä 30 %:iin. Kyseisen ikäryhmän asukasmäärä kasvaisi arviolta noin 6 000

asukkaalla (+13 %) vuoteen 2016 verrattuna. Mikäli suunnitteen taustalla oleva oletus kokonais-

nettomuuton painotuksesta nuorempiin ikäluokkiin ei toteudu, on vanhusten osuus kokonaisväes-

töstä suunnitetta merkittävämpi ja vastaavasti nuorempien ikäluokkien kohdalla toteuma olisi

suunnitetta pienempi.

Kuva 66 Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa, Iitti mukana

Kuva 67 Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa, Iitti ei mukana

Urbanisaatiokehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen voimakkaana, minkä seurauksena taajamien

ja kaupunkien kehittyminen ja väestökehitys on maaseutualueita voimakkaampaa. Matkailuelin-

keinon kehittyminen, pienyrittäjyys ja etätyömahdollisuudet voivat kuitenkin luoda välillisesti

elinvoimaisuutta myös maaseutualueille. Myös Suomen ilmaston lämpeneminen ilmastonmuutok-

sen johdosta voi lisätä maaseudun ruoantuotannollisia mahdollisuuksia tehden maanviljelystä

kannattavampaa entistä pohjoisemmilla alueilla. Urbanisoitumisen ja globalisoitumisen rinnalla on

nähtävissä trendeinä myös paikallisuuden ja juurevuuden vahvistuminen, mikä osaltaan vaikut-

25 110 24 450 24 600 25 680

106 730 102 040 95 410 95 920

45 730 48 680 53 390 51 900

0

50 000

100 000

150 000

200 000

2016 2020 2030 2040

Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana)

65+ -vuotiaat

15-64 -vuotiaat

0-14 -vuotiaat

24 130 23 540 23 730 24 690

102 750 98 240 91 910 92 460

43 810 46 600 51 080 49 740

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

2016 2020 2030 2040

Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti ei mukana)

65+ -vuotiaat

15-64 -vuotiaat

0-14 -vuotiaat


64

taa myönteisesti maaseudun ja kylien imagoon ja elinvoimaisuuteen. Kokonaisväestömäärään

suhteutettuna se saattaa jonkin verran hidastaa muutosta, mutta ei muuta sen suuntaa.

Taloudellisen nousukauden uskotaan vähentävän muuttoliikettä keskuskaupunkeihin ja kohdista-

van tätä ympäryskuntiin, jolloin asunnonostoa harkitsevat uskaltavat sijoittaa suurempiin pienta-

loihin, joita on ympäryskunnissa tarjolla. Vaikka näin kävisikin, on kuitenkin todennäköistä, ettei

aikaisempaa ”Nurmijärvi-ilmiötä” enää nähdä ja keskuskaupungit jatkavat kasvuaan. Lisäksi vä-

estön vanheneminen lisää muutenkin yleistyvää yksinasumista kaupungeissa, joissa palvelut ovat

helpommin saatavilla, kuin maaseudulla. Myös maahanmuuttajat hakeutuvat pääsääntöisesti

suurempiin kaupunkeihin, mutta myös aluekeskuksiin työmahdollisuuksien ja sosiaalisen turvalli-

suuden vuoksi. Erityisesti Kymenlaaksossa, jossa merkittävä osa nettomuutosta on maahan-

muuttoperäistä, on maahanmuuttajien työllistäminen tulevaisuudessa kuntataloudellisesti erittäin

tärkeää.

4.3 Työpaikkasuunnite 2040

Edellä esitettyyn väestösuunnitteeseen perustuen on laskettu Kymenlaakson työpaikkasuunnite

vuodelle 2040. Työpaikkasuunnite on rakennettu työvoiman tarjontaan perustuen; kuinka paljon

työikäistä väestöä alueella tulisi olemaan. Tarjontaperusteiseen laskentaan on päädytty esimer-

kiksi siitä syystä, että yhä laajemmin nähdään työpaikkojen sijoittuvan alueille, joissa on saata-

villa osaavaa ja koulutettua työvoimaa ja työvoima puolestaan sijoittuu alueille, jotka nähdään

vetovoimaisina. Perusmuuttujina työpaikkasuunnitteessa on käytetty työikäisen (15–64 -

vuotiaat) väestön määrää, arviota työllisyysasteen kehityksestä sekä työpaikkaomavaraisuudes-

ta. Arvioitu työpaikkasuunnite on esitetty seuraavassa taulukossa. Sen mukaisesti työpaikkamää-

rä Kymenlaaksossa pienenisi vuoteen 2040 noin 1 400 kappaleella (-2,2 %). Laskelmassa seutu-

jen välille muodostuu kuitenkin selkeä ero, sillä Kotkan-Haminan seudulla työpaikkamäärän arvi-

oidaan kasvavan 600 kappaleella (2,0 %), kun vastaavasti Kouvolan seudulla laskevan noin

2 000 kappaleella (-6,0 %) johtuen väestömäärän merkittävästä pienenemisestä.

Taulukko 9 Kymenlaakson työpaikkasuunnite 2040

Työpaikat Muutos 2016-2040

2016 2020 2030 2040 Tp %

Kymenlaakso 63 800 62 100 60 500 62 400 -1 400 -2,2 %

Kotkan-Haminan seutu 30 400 30 400 30 100 31 000 600 2,0 %

Kouvolan seutu 33 400 31 700 30 400 31 400 -2 000 -6,0 %

Kymenlaakso (ilman Iittiä)

61 600 60 000 58 600 60 600 -1 000 -1,6 %

Työpaikkojen lukumäärän ja toimialoittaisen jakautumisen ennakointi on erittäin haastavaa. Yk-

sittäisten suurempien investointien merkitys alueella voi olla huomattava, jos puhutaan sadoista

tai jopa tuhansista uusista työpaikoista. Toisaalta työpaikkatarvetta pienentää useilla toimialoilla

jatkuva digitalisaatio ja automaatio. Automaatio voi toisaalta joissakin tapauksissa lisätä alueen

työpaikkoja, kuten Uudenkaupungin autotehtaan tapauksessa. Tehtaan automaatio on lisännyt

tuotannon tehokkuutta, mikä osaltaan on lisännyt työvoiman tarvetta. Lisäksi rajanveto palvelui-

den ja fyysisen materiaalisen tuotteen välillä on entistä häilyvämpi johtuen esimerkiksi sähköis-

ten jakelukanavien sekä ketjuuntuvien tuotantoprosessien seurauksena (Pirkanmaan väestö- ja

työpaikkasuunnite).

Työpaikkojen määrään ja sijoittumiseen vaikuttaa olennaisesti myös uusien teknologioiden ja

verkostojen luoma mahdollisuus työskennellä paikasta riippumatta. Lisäksi työpaikkamääriin vai-

kuttavat esimerkiksi pätkätöiden ja kausittaisen työn lisääntyminen, uudenlaiset työskentelytavat

sekä väestörakenteen muutokset. Kaikkia työpaikkamäärään ja rakenteeseen vaikuttavia muu-

tostrendejä ja –voimia on mahdotonta tunnistaa, minkä vuoksi tässä tehdyssä suunnitteessa on

pyritty hahmottamaan työpaikkamäärän kehitystä vain muutaman keskeisen muuttujan kautta.


65

Työpaikkarakenteeseen puolestaan vaikuttaa suunnittelualueen eri osa-alueiden erilaiset roolit ja

perinteet (teollisuus, alkutuotanto, logistiikka, matkailu).

Voidaan arvioida, että alkutuotantoa kohdannut merkittävin rakennemuutos on hiipumassa; tila-

kokojen kasvu ei enää jatku yhtä voimakkaana kuin ennen ja maaseudulle on löytymässä uusia

korvaavia toimialoja liittyen mm. bioenergian tuotantoon sekä matkailuelinkeinoihin. Teollisessa

valmistavassa tuotannossa merkittävä trendi on edelleen jatkuva tehostuminen, jolle ei ole näh-

tävissä päätepistettä. Villeimmissä tulevaisuuskuvissa lähes kaikki teollinen toiminta on siirtynyt

automaation ja robottien hoidettavaksi ja ihmiselle jää ainoastaan ohjelmoiva ja tarkkaileva rooli.

Todennäköisesti kuitenkin vielä tarkasteluajanjakson loppupuolellakin tarvitaan ihmisiä valmista-

vassa työssä, erityisesti viimeistelyä, modifiointia ja erilaisiin tarpeisiin vaadittavaa räätälöintiä

edellyttävissä töissä. Toimialoista rakentaminen on ollut viime aikoina nosteessa, mutta pääsään-

töisesti kasvukeskuksissa. Kymenlaaksossakin lienee kuitenkin kasvavaa tarvetta erityisesti kor-

jausrakentamisen osa-alueella johtuen iäkkäästä rakennus- ja asuntokannasta.

Kymenlaakson kannalta merkittäviä kasvualoja työpaikkamäärän suhteen ovat todennäköisimmin

matkailu sekä sosiaalipalvelut. Matkailu on globaalisti kasvava toimiala, ja esimerkiksi Aasiasta

matkailu Suomeen on erityisesti nähty kasvavana ilmiönä. Kymenlaakson matkailuelinkeinon ja

työpaikkojen kannalta keskeinen kysymys on myös Venäjän taloudellinen tilanne ja Ruplan osto-

voima, joka vaikuttaa niin turistimatkailuun kuin Kymenlaaksoon suuntautuvaan ostosmatkai-

luunkin. Erityisesti ikääntymisen ja julkisen talouden heikkenemisen vuoksi yksityisten palvelui-

den kysyntä ja tarjonta kasvavat, mikä lisää työvoimatarvetta ko. aloilla, erityisesti sosiaali- ja

terveysalalla.

4.4 Suunnitteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä

Tämän työn yhteydessä tunnistettujen taustaoletusten toteutuminen ja keskeisten muutosajurei-

den vahvuus vaikuttavat merkittävästi väestö- ja työpaikkasuunnitteen toteutumiseen. Globaali

ja valtakunnallinen kehitys ja poliittiset päätökset saattavat muuttaa taustaoletuksia merkittäväs-

tikin. Kymenlaakson kehittymisessä myös eri muutosajurien myönteinen kehitys vahvistaa myös

muuta muutosta, ja vastaavasti heikko kehitys voi vaikutta heikentävästi myös muuhun kehityk-

seen. Taustaoletusten ja keskeisten muutosajureiden mahdollisten muutosten tunnistaminen

maakunnan kehittämisen suunnittelun yhteydessä on oleellista, kun esitettyjä väestö ja työpaik-

kasuunnitetta sovelletaan jatkosuunnittelussa.

Taloudellisen tilanteen globaalit ja valtakunnalliset muutokset heijastuvat myös Kymenlaak-

soon kohdistuviin investointeihin

Ikärakenteen muutokset heikentävät luonnollista väestönkehitystä, mutta Suomeen kohdis-

tuvan maahanmuuton ja pakolaisuuden määrän muutokset, maahanmuuttajien tausta ja in-

tegroituminen yhteiskuntaan vaikuttavat myös ikärakenteeseen

Teknologisen kehityksen, digitalisaation ja robotisaation, muutosvaikutuksen suuruus työ-

paikkarakenteeseen ja koulutusympäristöön

Kymenlaakson onnistuminen asuinpaikkavetovoimaisuudessa

Yhteiskunnan keskittymisen ja hajautumisen syklit; onko jossain vaiheessa vuoro jälleen ha-

jautuvammalle aluerakenteen kehitykselle?

Yrittäjyyden nousun ja start-up -toiminnan toteutumisen merkittävyys

Elinkeinokehityshankkeiden toteutumisen määrä ja myönteisen yritysilmapiirin vahvistumisen

voimakkuus

Pendelöintimahdollisuuksien hyödyntämisen määrä

Etätyön ja etäopiskelumahdollisuuksien hyödyntämisen määrä

Venäläismatkailun kasvun ja ostovoiman kehittyminen

Matkailupotentiaalin hyödyntämisen onnistuminen


66

5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Kymenlaakson maakuntakaavoissa alueelliset mitoitukset ovat tällä hetkellä erittäin mahdollista-

vat niin väestön, työpaikkojen kuin esimerkiksi kaupan sijoittumisenkin suhteen. Väestönkasvu ei

näin ollen tule jäämään kiinni kaavojen sallivuudesta, vaan keskeistä on Kymenlaakson kehitty-

minen nuoria houkuttelevana alueena, jossa asumispreferenssit kohtaavat monipuoliset työllis-

tymismahdollisuudet. Maakuntakaavoilla, -ohjelmilla ja -suunnitelmilla luodaan puolestaan edel-

lytykset näiden toteutumiselle. Haasteita houkuttelevuuden kehittämiselle asettavat muun muas-

sa talouden rakennemuutos ja yliopistopaikkakunnan puuttuminen maakunnasta. Kymenlaakson

väestönkehityksen kannalta keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut se, miten suurimmissa

kaupungeissa voidaan tarjota riittävät opiskelu-, asumis- ja työntekomahdollisuudet nuorille

asukkaille, jotta maakunnasta ulosvirtautuvaa muuttoliikettä saadaan käännettyä positiivisem-

maksi. Viime vuosina Kymenlaakson väestönkehitys on ollut negatiivinen ja Tilastokeskuksen

ennuste näyttää tämän suunnan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Kymenlaakson taloudellinen kehitys on tällä vuosituhannella jäänyt muun maan kelkasta talou-

den rakennemuutoksesta johtuen, minkä vaikutus on tosin viimein hiipumassa. Myös tulevaisuu-

dessa toimialarakenteet ja työvoiman tarve erityisesti teollisuudessa, mutta myös palvelualoilla,

ovat teknologisen kehityksen myötä muutoksessa. Tämä kehitys voi viedä teollisuustyöpaikkoja

muun muassa robotisaation vuoksi, mutta toisaalta robotisaation ja muun teknologisen kehityk-

sen myötä noussut tuotannon tehokkuus voi myös lisätä investointeja alueelle, jotka taas osal-

taan luovat uusia työpaikkoja. Viime aikojen mittavat investoinnit metsätalouteen ja metsäteolli-

suuden tuotteiden kysynnän kasvu luovat positiivista virettä maakuntaan. Lisäksi viime aikojen

taloudellisen tilanteen parantuminen Suomessa luo suotuisat puitteet taloudellisen toimeliaisuu-

den kehittymiselle Kymenlaaksossa, mikäli tämän potentiaali osataan hyödyntää.

Työllisyyden kannalta ongelmaksi muodostuu biometsätalouden melko alhainen työllistävyys, sillä

tuotos per työntekijä on massa- ja paperiteollisuudessa korkea. Pelkän biometsätalouden varaan

ei siis kuitenkaan kannata jättäytyä, vaan kehittää monipuolisesti maakunnan aluetaloutta. Tällä

hetkellä näyttää siltä, että tuotantorakenteen muutos ja osa-aikatyön lisääntyminen on mahdol-

listanut sen, että työllisyys paranee pienemmälläkin talouskasvulla kuin ennen. Työpaikat tosin

syntyvät Suomessa pääasiassa palvelualoille teollisuuden sijaan. Lisäksi on kannattavaa kehittää

maakunnan cleantech -osaamisen edellytyksiä, sillä tälle on melko varmasti kysyntää tulevaisuu-

dessa. Cleantech -ratkaisuissa tuotteiden jalostusaste on korkea, sekä näitä on helpompi palve-

lullistaa. Kymenlaakson kannalta merkittäviä kasvualoja työpaikkamäärän suhteen ovat mitä

todennäköisimmin matkailu sekä sosiaalipalvelut. Erityisesti ikääntymisen ja julkisen talouden

heikkenemisen vuoksi yksityisten palveluiden kysyntä ja tarjonta kasvavat, mikä lisää työvoima-

tarvetta ko. aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Urbanisaatiokehitys tulee jatkumaan, joskaan vielä ei tiedetä tarkalleen missä laajuudessa. Eri-

tyisesti yliopistopaikkakunnat ja muut kasvukeskukset tulevat kasvamaan ja vastaavasti harvaan

asutut alueet tulevat menettämään väestöään. Keskuskaupunkia ympäröivät kunnat tulevat to-

dennäköisesti saamaan merkittävän osan kokonaisnettomuutosta, mutta viime vuosikymmenen

kaltaista ”Nurmijärvi-ilmiötä” on tuskin odotettavissa. Kymenlaakson kasvun kannalta Helsingin

seudun kasvu voi hyödyttää Kymenlaakson läntisiä kuntia, joista on mahdollista pendelöidä Hel-

singin seudulle kohtuullisessa ajassa. Tulevaisuudessa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä

enenevissä määrin etätyön, jolloin Kymenlaakso voi olla houkutteleva asuinpaikka myös työllis-

tymismahdollisuuksista riippumatta. Lisäksi Kymenlaaksolla on mahdollisuus houkutella uusia

asukkaita, jotka arvostavat kaupunkimaisia ympäristöjä ja näiden palveluita, kehittämällä Kotkan

ja Kouvolan keskuksia. Suuri merkitys Kymenlaakson kehitykselle onkin Kotkan, Haminan ja

Kouvolan verkottumisella kansallisiin kasvukeskuksiin ja näiden kaupunkien keskustat voivat

tarjota urbaania asumista edullisin asumiskustannuksin. Toisaalta kaikki edullisen asumisen

mahdollisuudet eivät välttämättä lopulta osoittaudukaan kovin edullisiksi, sillä Kymenlaakson

rakennuskannassa piilee mittava korjausvelka. Maaseudulle on löytymässä uusia korvaavia toi-


67

mialoja liittyen muun muassa bioenergian tuotantoon sekä matkailuelinkeinoihin, minkä vuoksi

maaseutumaiset alueet eivät tule menettämään elinvoimaansa täysin tulevaisuudessakaan.

Ikärakenteen muutokset heikentävät luonnollista väestönkehitystä Kymenlaaksossa, jota on ta-

sapainottanut Suomeen kohdistuva maahanmuuton ja pakolaisuuden kasvu. Maahanmuutto ei

ole ongelmaton ratkaisu väestön vähenemiselle, sillä maahanmuuttajien työllistäminen on ollut

haasteellista. Alueen maahanmuuttajat voivat usein myös muuttaa pois esimerkiksi pääkaupun-

kiseudulle parempien työllistymismahdollisuuksien perässä. Houkutellakseen nuoria jäämään tai

muuttamaan alueelle, on maakunnan korkeakoulutusmahdollisuudet oltava mahdollisimman kat-

tavat. Yliopistopaikkakunnan puute tosin hankaloittaa tilannetta Kymenlaaksossa. Ammattikor-

keakoulun koulutusohjelmat on jatkossakin suunniteltava vastaamaan paikallisen elinkeinoelä-

män tarpeita. Yliopistopaikkakunnan puutetta voidaan kompensoida esimerkiksi paikallisen The

Open University -tyyppisen virtuaaliyliopiston perustamisella, mikä palvelisi paikallisia sekä ulkoi-

sia opetustarpeita.

Venäjälläkin talous näyttää tauon jälkeen palanneen kasvu-uralle, mikä on näkynyt Kymenlaak-

sossa venäjältä suuntautuvan turismin kasvuna. Ruplan vahvistuminen on myös vaikuttanut os-

toskäyttäytymiseen positiivisesti. Kymenlaakson matkailuelinkeinon ja työpaikkojen kannalta

keskeinen kysymys onkin Venäjän hankalasti ennustettavissa oleva vakaus, taloudellinen tilanne

ja Ruplan ostovoima, mitkä vaikuttavat niin turistimatkailuun kuin Kymenlaaksoon suuntautu-

vaan ostosmatkailuun. Hankkeet, kuten Vaalimaan kauppakeskus lisäävät myös Kymenlaakson

rajanläheisten alueiden elinvoimaisuutta. Lisäksi Kymenlaaksossa on runsaasti tämän matkailul-

lista potentiaalia hyödyntäviä hankkeita. Matkailu on globaalisti kasvava toimiala, ja esimerkiksi

Aasiasta matkailu Suomeen on nähty kasvavana ilmiönä.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi väestösuunnite antaa hieman positiivisemman kuvan väes-

tönkehitykselle Kymenlaaksossa, kuin Tilastokeskuksen väestöennuste. Suunnite on realistinen,

mutta kokonaisnettomuuttoon kohdistuvat arviot ovat selkeästi tavoitteellisia verrattuna nykyti-

laan ja menneeseen kehitykseen väestön vähetessä Kymenlaaksossa noin 4 200 asukkaalla (-2,4

%). Väestösuunnitteen mukainen väestömäärä vuonna 2040 olisi täten 173 300 asukasta ja il-

man Iittiä noin 166 900 asukasta. Väestösuunnitteen mukainen asukasluku on vuonna 2040 hie-

man korkeampi kuin mitä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi (167 200 asukasta ml. Iitti).

Väestömäärän arvioidaan vähenevän molemmilla seuduilla, mutta väheneminen on selkeästi

voimakkaampaa Kouvolan seudulla (-3 700 asukasta / -4,3 %) kuin Kotkan-Haminan seudulla (-

100 asukasta/-0,1 %). Tulevan työpaikkamäärän arviointi on varsin haastavaa, sillä työpaikkojen

määrään voivat yksittäiset suuret tulevaisuuden hankkeet vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi työ-

paikkasuunnite on vahvasti kytköksissä väestösuunnitteeseen. Työpaikkasuunnitteen mukaan

työpaikkamäärä Kymenlaaksossa pienenee vuoteen mennessä 2040 noin 1 400 kappaleella (-2,2

%). Laskelmassa seutujen välille muodostuu kuitenkin selkeä ero, sillä Kotkan-Haminan seudulla

työpaikkamäärän arvioidaan kasvavan 600 kappaleella (2,0 %), kun vastaavasti Kouvolan seu-

dulla laskevan noin 2 000 kappaleella (-6,0 %) johtuen väestömäärän edelleen jatkuvasta mer-

kittävästä pienenemisestä.

Väestö- ja työpaikkasuunnitteen laatimisen yhteydessä tunnistettujen taustaoletusten toteutumi-

nen ja keskeisten muutosajureiden vahvuus vaikuttavat merkittävästi suunnitteen toteutumi-

seen. Taustaoletukset voivat muuttua merkittävästikin globaalin ja valtakunnallisen kehityksen

myötä. Väestö ja työpaikkasuunnitteiden jatkosuunnittelussa taustaoletusten ja keskeisten muu-

tosajureiden muutosten tunnistaminen maakunnallisen suunnittelun yhteydessä on tärkeää.


68

LIITE 1 KYMENLAAKSON SKENAARIOT

Skenaario 1: Kasvukäytävä vetää

Skenaario 1 on pääpiirteiltään voimakasta kasvua ennustava tulevaisuuskuva, jossa Kymenlaak-

son kasvu pohjautuu erityisesti Venäjän taloudelliseen kasvuun, EU-yhteistyöhön, vientimarkki-

noiden vetämiseen

2010-luvun puolivälin talouskriisien ja globaalisti kasvavien ympäristö-ongelmien kautta sekä

rajattoman tiedonvälityksen ja sosiaalisen median välityksellä syntyy pohja vahvalle sitoutu-

miselle kansainväliseen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat

tärkeinä aloitteen tekijöinä.

Laajentunut EU:n liittovaltio ja Suomen valtio tukevat kehitystä ja viranomaisyhteistyö sujuu.

Julkisvetoisten hankkeiden ympärille syntyy PK-yritystoimintaa ja EU:n digitaalinen sisä-

markkina toimii. Venäjäkin uudistuu ja sen EU-yhteistyö toimii (mm. viisumivapaus).

Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot (kuten YK ja WTO) ovat vahvoja ja uu-

distuneita. Kattava ilmastosopimus on voimassa luoden perustan toimivalle päästökaupalle ja

vähähiiliselle yhteiskunnalle. Sähkön hinta nousee ja uusiutuvaa energiaa tuetaan.

Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Logistiset ja matkailijavirrat

ovat suurimmillaan pohjoisella kasvu-käytävällä. Vuonna 2030 tehdään yli 40 milj. rajanyli-

tystä kaakkois-rajalla. Kasvukäytävän yksityiset investoinnit synnyttävät 8 mrd. euron vuo-

tuisen liikevaihdon ja 80 000 uutta työpaikkaa. Käytävän hankkeissa syntyy innovaatioita

mm. sähkö- ja robottiautoiluun.

Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa

yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille, joka on uudistunut ja monipuolistunut. Biotalou-

dessa on mittavia mahdollisuuksia. Arktinen alue, Venäjä ja Itämeren alue tarjoavat mahdol-

lisuuksia. Kaupan ja matkailualan palveluille on valtava kysyntä.

Ihmiset on saatu mukaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen. Maahan-

ja maassamuutto sekä nuorten ja ikääntyvien aktiivisuus takaavat työvoiman saatavuuden.

Suomessa asuu miljoona venäläistaustaista. Yksityisyyden suojaa on vahvistettu palveluiden

avoimuuden kustannuksella ja nettisisältöjä säädellään kevyesti.

Skenaario 2: Kasvua verissä päin

Aasian talous ja sen keskiluokan kysyntä kasvavat nopeasti. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kasvaa. Kiistat niukoista luonnonvaroista ja kaup-

papolitiikasta kärjistyvät. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä on suurta. Samalla energiaoma-

varainen USA pyrkii eroon maailman sheriffin roolista. Kehitys on epävakaata. Suurvallat ovat

ruorissa ja alueiden välinen kilpailu kovenee. Suuret yritykset ja brändit menestyvät.

Euroopan velkaongelmat pitkittyvät ja inflaatio kiihtyy. EU keskittyy kasvun luomiseen kilpai-

lun kautta. Aluekehitysrahat vähenevät. Sisämarkkinat sekä EU:n ja euron jäsenkunnat ra-

koilevat. Unionin ympäristö- ja säädöspolitiikka aiheuttaa kovia kuluja pienille toimijoille. Ve-

näjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen

suuryritysten Venäjä. Suomalaisuuden tuottama kilpailuetu vähenee, eikä pienissä yksiköissä

toimiminen riitä.


69

Kasvukäytävä elää Venäjän kasvun varassa. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on 25 mil-

joonaa viisumeista huolimatta. Hajanainen Helsingin metropolialue heikentää yhteistyön

mahdollisuuksia. Baltian ja Puolan vetovoima on kova (logistiikka, matkailu) ja Venäjän kas-

vava logistinen kapasiteetti vie työtä Suomen satamilta.

Suomen julkinen velka kasvaa ja uudistuksia tarvitaan, mutta päätöksenteko poukkoilee.

Cleantech, meriklusteri ja kaivannaisteollisuus vetävät. Ulkomaalainen omistus (erityisesti

venäläinen) suomalais-yrityksissä lisääntyy. Energian tuotannon omavaraisuutta lisätään.

Tietoyhteiskunnan palveluiden ja ratkaisujen markkinat ovat aiempaa alueellisempia ja verk-

kojen sääntely lisääntyy. Turvallisuusteknologioiden kehitys ja käyttö kasvaa vauhdilla, vaik-

ka netin käyttö kallistuu.

Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä entistä harvemmilla toimialoilla. Osaamista valuu

ulkomaille ja siirtotyöläisyys Suomesta lisääntyy. Erot tuloissa, terveydessä ja koulutustasos-

sa kasvavat. Syrjäytyminen, kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät.

Skenaario 3: Taiturointia kuilun partaalla

Rahoitusmarkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat kärjistyvät. Ikääntyminen painaa

länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat raja-

aitoja. Ympäristöön ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat globaaleja aiheuttaen pakolaisuutta.

Euroopan velkaongelmista ei selvitä ja vakausmekanismi romahtaa. Euro purkautuu 2020-

luvun taitteessa. Sen ympärillä EU on kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Jakovaraa

on vähän. Venäjän järjestelmä ei ole uudistunut. Maan ongelmia ratkaistaan kurin ja järjes-

tyksen keinoin sekä kansallismielisyyttä nostattamalla. Kasvukäytävällä ei ole vetoa. Venä-

läisten ostovoima on heikko, eikä matkailu Suomessa kiinnosta. Rajamuodollisuudetkin tak-

kuavat. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on noin 7 miljoonaa vuodessa.

Suomen infrastruktuurin ja osaamisen perustat rapautuvat. Kansantalous on suuresti vel-

kaantunut. Hyvinvointivaltio on monelta osin purkautunut ja sen tehtävät ovat kaupallistu-

neet. Yhteiskunta on tullut kontrolliyhteiskunta, mutta kontrolli ei toimi varojen puutteessa.

Yrityksillä on rahoitusongelmia; matalapalkka-aloilla pakkoyrittäjyyttä.

Markan kelluttaminen parantaa kilpailukykyä mm. matalan jalostus-arvon tuotannossa ja

logistiikassa. Automaatiolla ja robotiikalla pyritään tehostamaan toimintoja. Monimuotoista

energiateknologiaa viedään. Perinteisen metsäsektorin investoinnit valuvat ulkomaille. Kau-

pan ja matkailun aloilla lähimatkailu ja edullisuus korostuvat. Edullisten ICT- (ml. kuluttajien

tietoturva) ja turva-alan palveluiden kysyntää on. Fossiilisella energialla ja energiansäästö-

ratkaisuilla on menekkiä, kun uusiutuvien tukijärjestelmiä on ajettu alas. Paikallisten energia-

ratkaisujen merkitys kasvaa. Luontaistalous lisääntyy.

Taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen tasa-arvo heikkenee huomattavasti ja aiheuttaa

syrjäytymistä. Sosiaaliset ongelmat ja ulkomaalaisvastaisuus lisääntyvät. Yhteisöllinen apatia

valtaa alaa. Osaajia muuttaa pois maasta. Varakkaat ostavat hyvinvointinsa.

Skenaario 4: Osaavat päät ja piuhat

Julkishallinto ei kyennyt lunastamaan paikkaansa globaaliongelmien ratkaisijana 2000-

luvulla. Teknologioiden ja yritysverkostojen kehitys mahdollisti sen, että yhteisö alkoi toimia

ohi julkishallinnon. Yritykset, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt vetävät kehitystä. Nopealiikkeiset

verkostomaisen toimintatavan omaksuneet toimijat pärjäävät.


70

Kasvu on materiaalista sekä hyvinvointiin ja kulttuuriin liittyvää. Sen pääpaino on internet-

taloudessa. Teknologia ja kuluttajat ovat pääosassa – mahdollistajana avoin data, asioiden

internet, koneäly, pilvipalvelut, älyverkot ja hyvä tietoturva. Jakamistalouden toimintatavat

(vuokraaminen, yhteisomistus, joukkorahoitus ym.) yleistyvät.

Venäjällä suuret monopolit murtuvat verkottuneista kansalaisista nousevan paineen alla,

mutta maa pysyy kasassa. Maan PK-sektorilta ja esim. nano ja ICT-osaamisesta nousee kas-

vuyrityksiä. Pohjoinen kasvukäytävä korostuu ei-aineellisen kasvun käytävänä. Viisumi-

vapaus on toteutunut ja rajanylitysten määrä on 20 miljoonaa vuodessa. Internetkauppa syö

perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmatkailua. 3-D printterien raaka-aineiden kuljetus-

reittien merkitys kasvaa. Baltia-yhteistyön (erityisesti Viro) merkitys korostuu suomalaisille.

Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on Suomessa teknologia-alalla ja

sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa on tarjol-

la. Elinkeinoelämä on globaalisti verkottunutta. ICT-palveluvienti vetää (mm. pelit, paikkatie-

to, terveysteknologia). Infrastruktuurin kehitys on keskittynyt suurkaupunkien ympärille. Lä-

hitalous on merkittävää (lähiruoka, hajautettu pienenergia).

Työvoiman liikkuvuus on suurta. Korvaavat osaamiset voidaan hankkia myös globaalista ver-

kostosta. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet suuresti. Ihmiset ovat yksilökeskeisiä ja

verkottuvat globaalisti sosiaalisen median kautta. Yksityisyydestä on tingitty. Kuluttajien vas-

tuuta kohtaan kohdistuvat vaatimukset ovat korkeat.

1.1 väestösuunnitteen tarve ja tarkoitus 1 1.2 lähtökohtia 1 1.3 tilastokeskuksen...

Documents